Vapaus, December 6, 1924

              Lanantafna, Joalafc 6 p. — Sai, Dee 6tii, 1924
VAPAUS
^Ciaftdu smnuUisen tySviestdn Usenkasnattsja, flaM»-
«anr SadbarjrBs». Ont. joka tuit«i,^Corat«i j a laosataL
^ ONNI SAARI, AtVO VAABA,
. tofanittoiat.- "
VAPAUS O^berty)
Tbe enly organ of Fuinixh IKTorken in Caiiada. Pob-lialied
ia Sndbmy. O n t , every Tueaday, Thursday and
:8atard»y. / .: • - - . •
:^ - Adjertietag.xatea 40c i>er eoL inch. Ifiniaiam daaxge
^( f o r dngle iaaortion 75e. Discouot on'itanding advertiae-
> BtenL Tbe, V a p ' ^ is .the, best- advertudog median
' minong the Finnifh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
f 1.60 j a yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
«3.00 j a kolme kk. $1.75.
' f Tilanksia,. joita e raha; ei tulla lähettämään,
yaitri". asiamiesten joilla «on takaukset , .
Ilmoitushinta kerran julaistoista ilmoituksista 40c
palstatnnmalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-cista,'
joiden tekstiä ei .Joka.kerta maateta, annetaan
täntnva alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta ja 60c
-4iaä2 jokaiselta muistovärssyltä.' Nimenmunttoilmoituk-,
•et 60e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksec
f&OO kerta», $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
•1.00 kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 60e
kerta. 11.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista, pitää
raha seurata mukana.
; Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
as second elasa matter.
V^BÄahyokkäykaen huutavan välttämättömyyden yh­teydessä
ilmenee myöskin työläisille kaksi muuta tär­keää
seikkaa. 'Canadalaisten työläisten täjtyy*'asettua
kannattamaan kansainvälisen ammatillisen liikkeen yh-tenäisyyttämistä
aentahden^ että se olisi kykenevä tais*
telemaan :Dawes«uunni(elman kamalia searaduia vas­taan.
Yhtenäisyys Punaisen Taloudellisen Kansainvä­lisen
kanssa tulee antamaan uuden elävyyden maail
man taloudelliselle liikkeelle. Toiseksi, työssä ole-
FanDanen
Tiistain lehteen aijotut-ilmoitakset pitää olla kont-
-torissa:lanantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
' Vapaaden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lorne
S t Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont
Jos' ette milloii^ tahansa saa vastapsta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajani
serBoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
•f ry 2
Vapauden toimitus
Marraskuun 3Ö päivänä pitämässä kokouksessaan
on Jaijestömme tp. komitea määrännyt toimitusapulai
jen.tov. A. Vaaran toistaiseksi hoitamaan Vapauden
Tajstaa:van toimittajan tehtäviä joulukuun ensimäisMtä
päivästä alkaen.
Vmsf palkkojen alennushydkjkäys
; Ambenstin yliopiston professorin, Douglasin mu<
k)aan \,0B • «nerikalaisen työläisen ostokyky alentunut
18 tai 20 prosenttia vuodata 1890 vuoteen 1823. Tä­mä
luoiinollisestikin tarkottaa «itä, että elinkustannuk­set
ovat kohonneet enemmän kuin palkat sittetir vuoden
1890. Hänen väi^nsä oli vastauksena työnantajain
agenttien ^väitteeseen, että palkat.; olisivat viimeiisen
kymmenea VMpden kuluessa kohonneet enennnä^ kuin
elinkustannnlcset.? Mutta sitä on mahdottomuus siatioa
minkälaisia poikketdcsia professorit tulevat tekemääni
Tuollaiset .ppUdceidcset ovat hyvin yleiäiäl, He-kitum
t^evatJsSntäinsä ääntä, saaliafttislfaitujen, ^ jotka eivät
ainoastaan'omista maan teoUiitiiislaitoksia ja' talou-
<' delliaia rSdkefuksia, mutta myöskin sen stivistysläitokset.
, CaAiEidalj[U&cu\metaUiteolliauuden kapitalistit käyttä-vät
Mol|««ftQr(yHopiston professoria H. Mitchelliä puo^
luatamaasa- tuotte < palkkojenalennushyökkäystään. , Ar-tikkeliasaaft
«Canadan teollisuuksien todelliset palkat»
koettaii professpfi Mitchell uskotella paUdcatyÖläisille^
' että hei(}än„p9lkkojen99 ostokyky on ^20 prosenttia pa<
rempi yuflavna^ I92^^kuin, se o l i 1914.Sitten vuoden
' 1913 oletetaait rel^ustannusten • kohonneen 49,1 pro­sentilla'
ja paikkaili Bamalla ajalla 178^4 prosentilla.
. sSenjalkeen t<d%,professori seuraavanlaisen pieneI^ ra»
jötuksfent' €Luol|moUisesti,iQe edeUytämme etta (yöläi-
. iien,,<^
lyöftömana aentäl^den, että:'hän on pantu työstä .pois,
. iiimlplee,probleemi-f«njohdo9tA monimuikaisemmaksik
mVt»'.«i^*^ bn."taeidVjÄdpUpmu^- »yy?nty$ ..tällä
kertaa.» :Np mitäs arvelette tuosta. Hän lopettaa ver­tailunsa
aiihenv kun asiat cdkavat tulla mielenkiintoi­siksi.
Häm tahtoo, sanoa, etta v canadalaisen työläiseii
w ostokyky-on'kohonnut lähe9^^^^^5^
€tta työläinen-onvyh^ työdsä.»; Sitteii''vuo-
K desta 1921 alkaen^, jolloin Canadassa oli 200,000 ^ S -
;töntä^ aina' t^än päivään saakka kun. jokaisessa kau*
; punassa OI) leipää vaativia työttömien armeijoita., on
tässä maassa p yhtämittaista työttömyyttä, josta
: on ollut, «eurauksena työläisten ostokykyisyyden alen-tumnaeai.
t >' '
^Mut^ Cenladah metalliteollisuus omistajain yh<
; ;distya uskollisesti seuraa Tudhope-Anderson firman
alottamaa palkanalennushyöldkaystä -rautatietyöläisiä
vastaan.-^ .Käyttäen, hyväkseen professorin, valitettavan
epätayddUsiä numeroita, metalliteollisuuden omista­jain
yhdistys vaatii yleistä 50 prosentin palkanalennus'
<l?£r; ta Canada Siten he tahtovat selvittää työt
^ ^ tömyy^iisin. Työläisten ostokykybyyttä vähennettäi'
i alin tnftaodestaan.^ ^< j- ^
' ' Canadan tycläisten elintaso tahdotaan alentaa Sak<
' . s a n työläisten kulitasolle. Työläisten tulee valmistua
' . aita vartui vastahyökkäykseen. • '
\ ' S«unanmkui|sesli tämän palkanalennushyökkayksen
, kanssa pannaanXanadian National rautateillä voimaan
/ 'niin-"sanottu Baltimore- & Ohio suunnitelma.--Sen
> V i 8 riisto ja sa'
' maila' kertaa' systemaattisesti tuk^utetaan^ työläisten
' järjestaytymfe- ja " taistelidcuntoisuus. Työläisten ja
liikkeudtoidön^, välinen yhteistoiminta on mahdotto
tnutts^ niin kauan kuin li^ckeenhoito on vastuunalainen
< kapitalistilsokalb. ja., niin < kauan kuin valtio on ole­massa
työväenluokan itsemurhaa ja orjuuttamista varr
ten; -«l^ölusten'kontrollina» on B & O suunnkelma
sangen hyvä silmainlume. < . .
TepHisuustyöläisten täytyy vastustaa • nykyisten Ca-nadan'annnatillisen
liikkeen -Johtomiesten Moore-
[" : Draper-Sh^rmaAi ryhmän johtoa ja^ asettua louihatta-maaa'
vasämmai? siiven vaatimuksia, korkeampaa pai-
' kaa ^ j a ' , ^ i o i ( ^ n teollisuusunioiksi muodostamista.
- ' Tyoläist^i .täytyy käsittää, sen seikan, että «l^on uk-i
' ka,, .yiidistet^ä^ taloudelliseen voimaan .on ainoa ^sei-
V ]ajj^.^,>wtelmäi',;jotaotyönantajat- kountelevaf ^palkan-
,\ ^leanytlceskusteluissa», .kuten eräs ameräalainen ka]>i*
taliäti ä<^£ettäin myönsi.
vain työläbten täytyy yhdistää voimansa työttömäin
kanssa. Heidän täytyy, tai muuten on työnantajilla
rikkuriarkeija käytettävänään heitä vastaan. Muodos­takaa
liittopenisteilla toimivat työttömäin neuvostonne
joka paikkaan, saattakaa ne yhteistoimintaan uniojen
ja uniojen neuvostojen kanssa. Täydellinen ylös­pito
työttömille. Korkeampaa palkkaa työssäoleville
IVöläisten luokkasolidaarisuus
Mitä on työläisten luokkasolidaarisuus?
Siitä näytteeksi julkaisemme kohtia erään ranska-;
laisen työläisvanhuksen Joseph Mehrin kirjeestä, jossa
kuvaillaan miten ranskalaiset työläiset auttavat saksa­laisia
työläislapsia. Kirjeessä, joka on lähetetty Pu­naiselle
Apujärjestölle, sanotaan m- m. seuraavaa:
«Minä olen vanha mies, 68 vuotias. Vuoden 1870
sodan (jota seurasi Pariisin Kommuuni) aikana olin
15 vuotias ja siitä asti olen minä asunut Hanskassa,
koska minä olen elsassilainen. Minä oIen\ nähnyt ja
kokenut paljo nuoruudessani ja minä olen oppinut
ymmärtämään, että karldci ihmisolennot ovat tasa-arvoi-sia
ja että kaikki köyhät ihmbet ovat sorrettuja puhu­vatpa
ne sitte ranskaa tai saksaa. 1870 vihasivat köy­hät
toinen toisiaan, mutta pian sosialistit valistivat nii'
tä ja uu^ maailma ilmestyi. Vain sellainen vanha
mies kuin minä, voi havaita sen eron, mikä on nyky­päivien
ja 50 vuotta sitte olleen ajan. välillä^ Edistys
on suuremmoinen ja minun on mahdotonta olla epätoi­voinen.
Minun luottamukseni^tulevaisuuteen on suuri.
56 vuotta sitte oli vielä hirveä pimeys maailmassa ja
nykyään kommunismin auriidco. paistaa kaikkialla ja
sen säteet tunkeutuvat etäisiii^in maihin. Kaikkialla
on taistelua — jopa kaukaisessa Kiinassakin. Englan­nissa
ja Ranskassa kommunistipuolueet kasvavat Tdi-taassa,
jossa minä työskentelin, ovat monet työläiset
liittyneet Punaiseen Apujärjestöön ja koonneet rahaa
saksalaisille. lapsille. • Joka maksupäivä kokoan minä
50-r-60 frangia Punaiselle Apujärjestölle. Se jäi^estö
on kansainvälinen. Me haluamme auttaa sorrettuja
ja virittää niiden toivoa.. ^
«Viimeisessä sodassa avautuivat monen silmät Se
sirannaton teurastus sai sorretuille selväksi mitä Karl
Marx ja sosialistit haluavat Monet köyhät poloiset
eivät voi lukea, mutta se hirveä sota oli sellainen suun-'
naton'kirja, jota kaikki köyhät Ihmjset^ymmärsivät Ja
l<k& kertoi niille, että kapitalistit olivat meitä kaiken
aikaa pettäneet. Niin on meistä tullut veljiä.
«Niinpä, rakas toveri, ole kärsivällinen! «Kärsi-vällisuuttä
ja hyvää toivoal' Me emme jätä, teitä!; Me
olemme ottanee^ saksalaisia lapsia. Ranskaan ja Punai­nen
. Apujärjestö jakaa teidän perheillenne rahaa. , Mi­nä
niin mielellSiii ottabin hoiviini sdcsalaisen lapsen,
mutta minä olen liian köyhä ja vanha. Me kärsimt
me taisteluissamme raldcaittenlapsiemme takia. .Elä'
m^ tulee olemaan; niille parempaa. -Ser tulee olemaan
ratahan lämää, elunää heille itselleen eikä enää kapita^
listeillel. I E i enää sotia, mutta thsa-arvoisuus, vapaus
ja veljellinen raldcaus. Tämä on meidän päämääräin-me..:.
Tällaisen tulevaisuuden takia me" kärsimme ja
kuolenune.» V * .
Kuka maksaa laskut
^ .l^dysvalloiasa ja Canadassa on uusi teollisuuden
ala nopeaan kehittymässä. «Financial Post» nimisen
lehden eräässä .äskettäin julkaistussa numerossa kerro-taan
; gblfrpeliin tämän vuoden kuluessa käytettävän
keskimääriin seuraavat rahaerät: '
100,000,000 dollaria :jäsenmakäpihin; 100,000,000
dutöpyörien kumeihin; 50,000,000 golf-pukuihin; 40,-
000,000)pelissä tarvittaville juoksupojille; 30,000,000
golf-palloihin; 25,000,000 golf.omaisuuksiin; 25,000,
000 .golf-huviloihin; 20,000,000 klubihuoneisiin;.'^^^^
000,000 matku&tamiseen; : 13,000,000 gölf-klubeihin •
5,000,000V;golf-kenttäin siemeniin; 5,000,000 tupak-k
^ n ; 5,000,000 klubien kalustamiseen; 5,000,000
opiskelutarpebiin; 3,000,000 lukollisiin kaappeihin;
2,000,000. golf-laukkuihin; 2,000,000 virvoitusjuomiin
ja- r,000,000 golf-arlddtehdeille.
Yhteensä lähes 500,000,000 dollaria. Autoihin tule­vat,
golf-pelaajat kuluttamaan tämän vuoden kuluessa
lähes kaksi biljoonaa dollaria. Yksbtään golf-peliin
täi siitä ^jdituviin menoihin tullaan tämän vuoden ku­luessa
käyttämään biljoona dollaria. ^ /
, ;Samaan aikaan sanotaan tämän mantereen työläi­sille,
että heidän palkkojansa täytyy alentaa, että hei­dän
työnsä ituotteite voitaisiin jnyydä halvemmalla
kuinreuropalabia tuotteita. Ehdotamme palldcoja ko­hotettavaksi
ja golf-kustannuksia alennettavaksi.
Joku mka sitten me'kerroimme
prpgressiivfpaolaeen sangen var­malta
näyttävästä epäonnistmmses-ta.
Enten lakija muistaa otimme
todisteeksi-progressiivien sihteerin,
icka. tahtoi saada sellaisen puolo-een,
joka olisr kylKksi "laaja" saa­maan
sopusointuun ristiriitaiset
luokkaedut..
. Nyt kertovat ^Torontosta tulevat
uutiset, Ontarion progressiivipuoln-,
een perustamisesta, päämiehenään,
presidenttinään farmaripnolueen en­tinen
pääministeri Mr. Dmry.
Sanomalehdet Halifaxiste Van­couveriin
saakka ovat nopeita an­tamaan
huomiotaan senlaatuisille ta­pahtumille
j a osottamaan niissä i l ­menevän
moraalin. Melkeimpä poik­keuksetta
huutavat ne ikäänkuin
yhdestä, että "-Ontarion farmarien
poliittisen puolueen jätteet ovat
luopuneet kaikesta luokkatie­toisuuteen
vetoamisesta " j a luoneet
sellaisen suunnitelman, jolla saa­vat
kaikkien luokkien kannatuk­sen."
Leijona ja laznraat.
Drury nä}rttää myöskin iloitse­van'
siitä, että "farmarit ovat luo­pumassa
lookkavetoumoksen häpeä-merkeistä."
Tästä alkaen tulevat
leijona ja lammas makaamaan yh­dessä-—
lammas leijonan vatsas­sa.
Sopusointuisuus ja rauha tule­vat
olemaan vallalla; "luokkavetou-muksen
häpeämerkki" on poistettu;
ja farmarit koettavat saada kaik­kien
luokkain kannatuksen.
Sopusnhtaistattaminen.
Meille ei ole sanottu sitä miten
Drury tai kukaan muukaan voi teh­dä
luokkaedut sopusuhtaisiksi. M i ­ten
voivat velkataakan ' alla - horju­van
farmarin ja kiinnitysyhtion
edut tulla sopusointuisiksi? Millä
muulla tavalla voivat farmarit saa­da
viljastaan tuotantokustannukset
ja vielä' pikkusen palkakseenldn, el­l
e i . juuri vlljaiiostajain' ja rantatie-kuningasten
etujen kustannuksella?
Millä tavalla voidaan ryöstäjän ja
ryöstettävän edut tahdä sopusoin­tuisaksi?
'.• • •*•••• , ' • •
Kaikkien huomattavissa pitäisi ol­l
a , sen seikan,, että luokkaeduista
johtuvia ristiriitaisuuksia ei voida
muuten harmoniseerata kuin riis­tetyn
luokan kustannuksella.
vihollisia ja riistäjäluokan kätyrei-tä.
' - - .
Älkäämme unhottako myöskään
sitä .seikkaa, että progressiiveja
halveksittiin siihen saakka kunnes
he luopuivat "Inokkavetoomukses-te"
ja alkoivat *^untamaan sosiali-sesta
sopusoinnusta." Pankkiparoo-nit
j a rautatiekuninkaat tietävät
sangen hyvin sen. seikan että ne,
jotka puhuvat sosialisesta sopu­soinnusta",
eivät koskaan tule saat­tamaan
vaaranalaisuuteen kapitalis­min
valliettua linnaketta.
Siitä antaa meille hyvän todis­tuksen
porvarislehdistö. Koetta-kootpa
farmarit puhua luokkatoi-minnasta,
niin avaa porvarilöhdistö
palstansa myrkkytulvalle farmarei­ta
vastaan. Mutta niin pian kuin
Drury alkaa puhua sosialisesta so­pusoinnusta
ja luokkavetoumuksen
häpeämerkin poistamisesta, niin sa­ma
lehdistö tervehtää häntä eksy-neitten
heimojen johtajana ja suu­rena
valtiomiehenä. ••— Sen pa­hempaa
tuomiota eivät farmarit
voi mistään politiikalleen saada
kuin porvarilehdistön kannatukses­ta.
Ne jotka puhuvat sosialisesta so­pusoinnusta
ja kannattavat luokka-yhteistoimintaa,
ajattelevat "kan­salaisuus"
mittakaavan mukaan. He
uskovat tasa-arvoisuuteen vaaliuur­nalla
ja demokratian isäntävaltaan.
He menevät vieläkin edemmäksi —
he uskovat että parlamenttiedusta­jan
täytyy olla kaikkien . kansalais­ten
ja luokkien edustaja.'
Tatitelnnn laoldcajrhteislolmintaa
vastaaa.
Militanttisten ja edistysmielisten
farmarien tule^' taistella kaikella
energiallaan ''tätä luokkayhteistoi-minnan
myrkkyä ivastaan.' Puhu­malla
^"luokkavetoumuksen häpeä-mefkeistä"
luopumisesta, 'tehdään
velanalla horjuvien farmarien vi-
Itollisteu myyräntyötä j{^-' koetetaan
siten saada farmarit sydämettömi­en
rosvojen armoille. Kaikki, jot-^
ka äiten puhuvat, ovat farmarien
Me kommunistit kiellämme kaik­ki
sellaiset käsitteet Poliittinen
tasa-«rvoisuus ,on mahdottomuus
rinnakkain taloudellisen. epätasa-arvoisuuden
kanssa, aivan samaten
kuin todellinen kansanvalta on vaan
ilveilyä luokkayhteiskunnan puit­teissa.
Sentähden juuri ne, jotka
niin mielellään j puhuvat -kansalai­suudesta
ja V demokratiasta, ovatkin
luokkayhteistoiminnan kaltevalla
tiellä, ja. sentähden he ovat myös­kin
riistetyn luokan vihollisia,
Farmarit eivät löydä pelastus­taan
mistään kauniista lauseista
eikä "sosialisen sopusoinnun" ^ ajan­jaksosta:
Heidän vapautuksensa ka­pitalismin
orjuudesta tapahtuu ai.
noastaan siten, että he järjestyvät
j a toimivat luokkatmsteldssa rinnan
teollisuustyöväestön kanssa. Maal­la
raatavat orjat eivät hyödy mi­tään
luokkayhteisteiminnasta, mut­ta
sosialiseen sopusointuun pääse^
vät he sitten kun heittävät 'riistä­jät
pojs seljastaan.
Drury ja hänen harmoniseeraaja-joukkonsa
ron johtanut farmarit
luokkayhteistoiminnan r^eikkoön.
Kommunistien asiaksi jää todeta
farmareille luokkatbimlnnan vält­tämättömyys
ja johtaa heitä kapi-talbmin
diktatuuria . vastaan käy­dyssä
taistelussa. — lAlfalfa.
ta arvoisa loordi ylistäi häntä sen-raavin
sanoin:
- "Laajalle levinnyt j a melkeimpä
universaalinen autojen käyttö Yh­dysvalloissa
on osottautnnnt par­haaksi
vastamyricyksi bolshevismille.
' Autot ovat antaneet kanpunkien
työläisille tilaisiraden menn» maalle
kuluttamaan jonteaikojaan ystävi­neen
j a i^rheineen;' kanaksi pois
jokapäiväisestä ympäristöstään. Se
antaa niille jotekiri"' "mihin" voiVat
ajatuksiaan kiinnittää päivätyönsä
jälkeen ja suuressa määrin ehkäi­see
heissä kytevää ^^ytymäitömyy^
t ja levottomuutta."
Ajatustapa on hyvin yksinker­taista.-
Me tuniistamme' että sellai­nen
- ei olisi Johtanut meidän mie*
leemme. Mutta mehän emme ole'
kaan niitä. työläisiä, joilla on au­toja
sekä joutoaikaa.
muun maodoalSrö5 «aäa anomus h i p a k i r ^ ? ^ * ^
4) Nuden osastojen
ennen oHeet laillistettn?Jr*
linneet omaisulS^'^ *^ ^
kautta, on tehtävä « J ^ ^ ^*
jestoUe niin pian knia ^«'l'''
olosuhteet sen sallivat'^ ™ ^
Haluamme kiinnittää m;^^^
huomiota edellä oleva ^ ^ ^ » k'an
neljänteen ^oY^U^^lo^^
»ötä osastoja, j o t ^ h ^ s e ^ "
Pooheen^ fär]WöE
aidoita
Voiko proletaarinen 'sivbtys olla puolueetonta?
puolueetonta se ei voi olla, koska se taistelee porva­rillisen,
sivistystyön rämettynebyyttä vaStäan. Työ^
väen sivistyslaitokset^ eivät saa' olla >laitoksia,^ joissa
saarnataan työväenluokan vallankumouksellista tnaa-ilmankatsomuste;
vastaan. Jos työväen sivistyslaitokset
tällabilsi muodostuvat, kadottavat ne silloin kaiköi
yhteytensä laajojen joukkojen kanssa sdcä-yhteytensä
myöskin' elämään. Työväen sivistystyön täytyy.lukea
luokkataistelua. Sen- täytyy olla:niiden tunteiden tul
kitsijana,. Jotka jodckojen keskuudessa liikkuvat, sekä
niiden aatteiden edustajana, jodca syvät rivit ovat it-sellecnVonuJcsuneet
Sudanin kenraalikuvernöörin mur­ha"
«n antanut Britannian, hallitulc-selle
hyvän tilaisuuden panna Suda­nissa
voimaan hyvin tunnettuja im­perialistisia
voimametoodeja. Ken­raalin
kuolleen ruumiin takaa on
se pistänyt pyssynsä Egyptiä vas­taan.,
Egypti on nostanut / kätensä
ylös." Se on maksanut .raskaan hy­vityksen.
Se on pyytänyt anteeksi
tehdystä rikoksesta;' Se on alkanut
tkuljettamaan joukkojaan pois Su­danista.
Sille on annettu määräys
kieltää ja. tehoisasti estää kaikki
yleiset poliittiset mielenosotukset
Se on joutunut suutelemaan j a l -
fcainsa alla olevaa maata. Sellai­sia
ovat porvariston voimatoimenpi-teet.
- Ihmeellisintä tässä jutussa
' dn, että miehet sellaiset kuin €urzon
ja • Churchill vielä nykyäänkin us­kovat
että ^ulma brittiläinen van­hus
voi vielä vuqnna 1924 kurittaa
Egyptiä, kuten ottolastaan.
• . • •, ••,
Nation-le'jtti kirjottaa Britannian
hallituksen Indiassa käymästä voi->
matoimenpiteestä toimitusldrjotuk-sessaan
seuraavaa:
Aikooko' Englanti. v.aIottaa- Indi­assa
samallaiset toimenpiteet, ? joita
se piti yllä Irlandissa^ niin sanotun;
"Black-and-Tan" hallituksen avul­la?
On kylläkin ilkeää ajatellai
tuollaista, mutta lordi Birhenhea-din
nimittäminen Indian valtiosiBi.;
teeriksi, sekä äskeiset tapahtumat
Kalkuttassa. viittaavat siihen suun­taan.
5& swarajistien johtomies^
on vangittu. Pakkotoimenpiteihin
on uudelleen ryhdytty. Englannin-;
kieliset ; lehdet vakuuttivat ettei
vallankumousliikettä / Bengalissa, voi­tu
muuten takahuttaa. Niissä ker­rotaan,
että £itten-> heinäkuun on
tehly viisi murhayritystä koisoita
englantOaisia virkulijoita,-vastaim,
sekä että tavalliset. oSceusistaimet
eivät voi toimia kon • svrarajistlen
militantit terroriseeraävät to^tst»-
j a t Siitä ovat johtaneet vangitse­miset
samaten kuin myöskin pyyn­tö
lisäsäädöksien. tekemiseen van­haan
Indian puolustuslakiin. Mut­ta
nykyäänkin on siellä jo voimas­sa
sellainen laki, jonka mukaan
vallankumouksellisia voidaan vangi­ta
hallituksen määräyksestä ja' p i ­tää
määräämättömiä aikoja vanki­loissa,
ilman kuulustelua. Mutt^
tuollainenkaan ei enään riitä.
, YlevämieUnen^ "Nation"-lehti kui­tenkin
. unhottaa tässä aiVan paik­kansa
pitävässä r luettelossa britti­läisen
kapitalismin .väkivallanteois­ta,
.mainita sen seikan, että sama
peli oli siellä käynnbsä MacDo-naldin
työväenhallituksenkin aika­na.
•. • .
Tiedotukset Pariisista kertovat
Jean Jaureksen jätteiden Pantheo-niin
muuttamisen -yhteydessä tapah-taneeste
juhlakulkueesta seuraavaa:
Heti tavallisen edustajiston' s i ­vuutettua.
Pantheonin,: seurasi hei­dän
jälessään noin 60,000 Henkilöä
käsittä^ kommunistien jöuläco ico--
k^näisen punalippumetsän ikan^^
ollen jokaisessa äpttssa bronssinen
neuvostovallan e m b l ^ J— ristiin
asetettu vasara , j a ' sizppi. .Jou­kon
kesti sivuutta' Pahtheon tunnin
j a ' vartin. Marssijat lirtikivat " I n -
temationalea". ja huusivat "Alas
sota" ja "Eläköön neuvostot"
p^Lordi,; Ashfield, * Lontoon maan^
alaisten .rautateiden piiheenjöhtajä,
on Aieraillht Amerikassa.. Hän ^^sa-noo
aellä taHeensa.^'huomaamaan
sen seikan, miksi Amerika on' fca^
pitaKsmiri Jujin," linnake, j — S e n ^
tähden eHei siellä ole bo.^eviamia,.
Mistä ~ luniette atten johtuvan;.ien
ettei aellä sitä .'ole. ' Se. on kaifeki'
äehr^ ^Fordin ansiota.. — Me olÄn-
Beaver 'L^en osaston pnolae«sta
erottaminen.
"Vapau5"-Iehden marraskuun 27
päivän numerossa (138) julaistun,
Beaver Laken^ osaston puolueesta
erottamista koskevan, Onni Saaren
kirjotuksen "Järjestömme Toimeen-panevakomitea
hajotustyössä" joh-dostia
päätti Toimeenpanevakomrteä
marrask. 30 p. pitämässään ylimää­räisessä
kokouksessaan lehdessä se­lostaa
asiaa järjestön jäsenistölle
ja perustella päätöstään sen suh­teen.
• .• "
Kysymyksessä olevan asian laa'
jempi selostaminen ei olisi nyt ol­lut
tarpeellista, ellei Saari olisi k i r -
jotuksessaan syyttänyt Toimeenpa­nevaa
Komiteaa siitä, että äe "tur­hamaisessa
isännöimishalussaan"
erotti: Beaver Laken osaston puolu­eesta
ilman pätevää syytä - ja siten
teki itsensä syylliseksi "hajotustyo-hön."
Kuten tunnettua, erotti Toimeen­paneva
Komitea Beaver. Laken
osaston puolueesta, koska «e rik­koi
viime kevännä pidetyn järjestön
edustajakokouksen, päätöstä^ perus­tamalla'
paikkakunnalle "om^n
"Lorne Parmers Associationinsa;
laillistettu" ja luovuttamalla omai­suutensa
sille, ja .koska se: tämän
jälkeen yksimielisesti kieltäytyi
noudattamasta Toimeenpanevan Ko­mitean
päätöstä, millä se velvotet-tiin
ryhtymään toimenpiteisiin o-maisuuden
siirtämiseksi Canadan
Suomalaisen r Järjestän, laillistettu;
paikalliselle osastolle. -;
Ednttajakokonluen ' paatosta^
jolla kaikki järjestömme osastot
velvotettiin perustamaan Canadan
Suomalaisen . Järjestön paikallisia
osastoja ja siirtämään oinaisuuten-sa
niille, väittää Saari muka '"yh­tenäisyyden
nimessä hyväksytyksi",
huolimatta siitä; - että järjestön jä­senistön
edustajat (edustajakoko­us)
, kuultuaan " Toimeenpanevan
Komitean; selostuksen "The" Finnish
Organization '.of Canada'n, incor--
pörated"i perustamisesta edeDisen
järjlestön' edustajakokouksen antai
millä valtuuksilla, hyväksyivät' seri^
ainoastaan yhden edustajan äänes­täessä
sitä' vastaan.- Tässä yhtey­dessä
voimme myöskin huomauttaa;
että' koko ' maata • käsittävän oniai-suusjärjestön
'i)eru3tamispuuha. ei^
ole .viime -vuonna järjestön Toi­meenpanevassa
Komiteassa toimi­neiden
jäsenten keksintö '—^ 'kuten
Saari on halukas selittämään —
vaan OÄ - pe; ollut' järjestön jäsenis^
tön keljuudessa ;Vireillä viimeiset
kymmeneö': "vruötta. Osastojen kiin­teän
omaisuuden laillistuttamiskysy-mys.
oli. jo esillä Port Arthurissapi-detyssä;
."Canadan Suomalaisen So-sialistijärje5t6n,"
ensimäisessä edus­tajakokouksessa
V., 1914 j a sen jäl-
Iceen jokaisessa edustajak^koukseSr
sa: Koko maata käsittävälle järjesr
töUe ei, kuitenkaan . aikaisemmin
saatu hallitukselta lupakirjaa; joten!
suunnitelman totenttaminen jäi sen
syyn : takia viime vuoteen saakka^ ;
Rikkoiko' B«av«r Laken-ötastd edns*
UjakokookMta paatosta?
EdeHä jo mainittiin/ miksi T o i -
m^en|>aneyfi^ Komitea ^ Erotti' Beayei^
Laken osastom.: •.. Saadaksemme sel­vän
siitä ' "rikkodco' BeäVer Laken
osasto edustajakokouksen päätöstä,
vai :ei, täytyyvmeidän tutustua sii­hen.
Lainaamme sen tähän: '
maisuuksiaan luottomfeste. ^ L ^ "
taes"), tai muiden m u ^ e . ^ ^
ta. Sntä selviää, että r a iS
tejakokons ei asettanutkaaa « S^
aikamäärää, jonka sisäUä a!?*
muotojen kautta omaistjukMaaTS
litsevien osastojen tulee
sien siirto tehdä, niin . » . ^ r
kuitenkin selvästi määrittelerT
ta omaisuudet tulee surtää ( w
dan SuomalaiseUe Järjest«Ite/v
on, Canadan Suomalaisen J i r i e J!
paikallisiHe osastoUle, joiW
velvotettiin perustamaan.
Noudattiko Beaver Lakea ^
tätä päätöstä? Ei. Se hovntti
omaisuutensa perustamalleei w
laillistuttemalle.en paikafiiaeUe yh.
me kuulleet epäilijöiden.sanovÄB,'
että .jos: HenryjPdrä plid todella
selMnen^: hiunaanisuuden ' ^ystäTO,
kuten ;han sano<> olevansa,; niin lait­taisi
' M n toiseiddn -Vieterin' auto­jensa
takaistuimeen. Edellämainitjr
Snomalaisen Järjestön ' laillistntta-ininen.
' - ' -r
"1) Järjestön edustajakokous,
kuultuaan sihteerin selostuksen 'jar-
-an toimenpiteet:tässä-asiassa.
"2) Laillistottamisesta aiheutu­ne^
kulut noin |;4ÖÖ.OO joka sum­ana
V on Lainattu' järje^omme j^ihas-^
^sta, luovutetaan Canadan Snoma-
Ikislffle: • JlrjeStöU^ ilman takaisin-xdalcsuvelvollisuutta^
^".Sj, Edäst^akokpus"^' velviittak
k$Mi Communist (WorkeiB') ;Pajf^
tyn^*Saomalaiseen Jäir5est5on:'kunln-vat
osastot jotka eivät' ote enÄeti
olleet laimstettnja eri maaknnta-distykseHe
ja sen tehtyään jyikjstj
kieltäytyi hakemasta Caundam SOIK
malaiselte Järjestöltä ogasto-lnp».
kirjaa j a ryhtymästä toia«iqäSeiaiB
omaisuuden siirtämiseksi jiriestB»'
osastolle. .
Miksi ei Beaver Lakea oMttto MI.
dattanut. paatosta?
Oliko Beaver Laken osasta pako-i
tettu omaisuusasiansa jS*Jo3tSmi-seksi
ryhtymään tähän toinieapitee-'
seen, jolla se rikkoi edastijÄoko-uksen
päätöstä? Meille Miasta ^
puneet tiedot osottivat ettei aei
olisi tarvinnut rikkoa edustajakolö-uksen
päätöstä. Se ei ole yhdessä-kään
kirjeessään ToimeenpancraEe
Komitealle tuonut esille nutääa pä.
tevää syytä menettelyynsä.
Edustajakokouksen pää«!g julaii-tiin
lehdessä sekä Canada» K. S.
Järjestön että. Canadan Sooonalai-sen
Järjestön, laillistettu, edoataja-kokouksen
pöytäkirjassa, ja oÖ se
myöskin kokonaisuudessaaa talnat*
i a heinäkuun 6 päivänä päitfittyyn
keskusviraston kiertokirjeesieeB, jos-sa
asiaa edelleen seketettiio ja
osastoja kehotettiin, ryhtymään toi-menpitebiin
sen suhteen, |otea w
on tullut jokaisen osastoa Jäsenis­tön'
tietoon, siis Beaver Lakea otas-tonkin.
Beaver Laken osasto vfitttBä; et-'
teivät keskusviraston tBgtaabet
heidän kyselyihinsä asiaa suhteen
olleet i "suoria". Tarkastakaaimne
kirjevaihtoa, nähdäksemme atinkä
verran tuossa väitteessä oa perää.
Toukokuun 29 p., 1924, asapoi
keskiisvirastoöii Oscar Loom&ii,
"Beaver Laken Osaston Xaillistntta-miskomitean"
puolesta, aUekirjotts-ma
kirje, jossa pyydettiin pikaista
vastausta kysymykseen: . 'Tdeeio
osaston; joka yhtyy SuomalaiseeB
Järjestöön,: omaisuus ' automaattis^
ti liitetyksi ; mainittuun iarjestSSn,'
vaikka ei - asianomaista . oinaismidia
luovutusta olisikaan tehty?" Tehän
kirjeeseen - vastattiin samaaa p§i->
vänä,' että osaston jäsenten tulee'
ylimääräisessä kokouksessaan päät:
tää lupakirjan hakemisesta Canadan
Suomalaiselta Järjfestöltä ja entisen
lupakirjan takaisinluovuttamisesta,
jos' se ;on laillistettu Ontarion maa-kuntidakien
mukaan, sekä sen. jäl­keen
-siirtäkää ' omaisuutensa jar-:
jestön osastolle. Kun kirjeestä «f
selvinnyt, miten mainittu osasto
hallitsee omaisuuttaan, sanottiin-
-vastauksessa edellä olevan l i ^ si
m. m*, seuraa-vaa: ' : .
"Me' voimme mielestämMe- saada
kaikki asiaa koskeVat seikat par-haiten
selvitettyä j a komiteanne vpi
ryhtyä! toimenpiteisiin tässä asias­sa,
--ilman minkäänlaisia väärinyi^i-:
märrykstä, jos te. vastaatte seuraa­viin
kysymyteäiin, niin fettä Tohnme
teille lähettää-terkan selostuksen ja
ohjeet siitä jniten teidän tidee :me-
Tjetellä;
"Onustaako^ lailUstetta^fcaaliyhtj?
osastonne omaisuuden ?
f^Önko: osastonne omaisuus reiis-teerattn
; Sudburyssa, tai jossain
muussa kaupungissa,, -tai kauppalas­sa
olevassa rekisterivirastossa hJot-toJniesten'
(^stees"), tai otaston-ne
nimellä?" -
. Kysymykriin ei kuitenkaan
punut' vastausta. Kesäkuun lopol-:
l a tuli samalta henldlöltä töine»
kirje, jossa, sanottiii: "Te ette;
nähtävästi jmimärtänyt' kysymysör
ni, koska vastaksenne ei ole^sen,
luontoinen, joten on ehkä paikal­laan,
että selostan sen täydeUefli.^
Osastomme on päättänyt aihaJdn-toistaiseksi
pidättää omaisaiatenjine
jiaikallisissa käsissä, mutta kaolna
muuten;.Suomalaiseen . ^jestoon,
jos*'«e nirtittäin on' mafidolD^
vaikka emm^oäiaiSaattamme InovBr
takaan Siloinalaisclle ' JärjestöDe.
Omaisuutemme , ei öle laillisteWt_
Tähän' . v ^ t t i i n ' selittämällä,- eöä^
osastot-eiyätjärfes*öön liittyes^:
luovuta omaisuuttaan suoraaaisesp
j Ä j ^ H e , vaan , järjestön paikaBB-säle'
osastoDc ja etta osaston aa^
suns sSrtyy jäiäeston omaismia^
vaste sitten, k^m osasto