Vapaus, November 21, 1959

              „ „, m!^^^
i l
i i
Is
Sivu 2 Lauantaina, marrask.,21 p. — Saturday, Npv. 21,1959
• i l H i i i l (UBEBTrP— todeperideöi'Labor
Org^' of i''Fiimish ^Canadians:^^^^
tablished Nov.-6, 1917. Authorized
as seco&d^class mail by the Post,
Office Dep^tment, Ottawa. Pub<
Ushed ..thriee , v/eekly: ^ Tuesdays,
Thiu^days landSaturdays by. Vapaus;
: Publlshliig^Company>Ltd.i'at 100'102 :
Ehn St: W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Edltorlal Office OS. 4-4265. Manager
B.'Suksi. Editbr W. Eklund.''Mailing'
address: Box 69. Sudbury. Ontarip. Advertising r^ratesi;uponf.applicatioii;;v
Translation free of.obarge., \
TILAUSHINNAT:
.Canadassa: *^ 1 vk. 8.00 6'kk. 4.25
,3 kk. 2.60
Yhdysvallolfisa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25
enää toistuisi.
MiUä asialla liikkuu nyt Sakari?
Kuten on meidänkin lehtemme uutisosastolla kerrottu,
Suomen patavanhoillisen kokoomusmamman yksi lempipoi-ka,
entinen pääministeri Sakari Tuomioja on vastaanottanut
YK.Ti pääsihteeri Hammarskjöldiltä jonkinlaisen "henkilö­kohtaisen"
vahtikoiran tehtävän Laosissa.
Asia sellaisenaan kiinnostaa kaikkia niitä, jotka ovat
kuulleet Suomen vakuutukset ehdottomasta puolueettomuu­desta
suurmaiden välisiin -kiistakysymyksiin nähden. Ilman
'riiuuta on selvää, että Laos on tämän kiistakysymyksen pii­rissä;
Sinne lähetettiin Laosin taantumushallituksen pyyn­nöstä
YKfn turvallisuusneuvoston alivaliokunta .sittenkin
, vaikka turvallisuusneuvoston yksi vakituinen jäsenmaa,-Neu-
_^ lyostoliitto, leimasi sen laittomaksi toimenpiteeksi ja käytti
~ i _ ^eittamisoikeuttaan mainitun alivaliokunnan lähettämistä
<vasta^, _
- Kaiken tämän jälkeen on "mielenkTintoisla saada tietää,
onko, herra Tuomioja vastaanottanut tämän "vahtikoiran"
J \tehtävän yksilöpäätökseji'perusteella, vAi_eikö Suomen nykyi-
^sen hallituksen puolueettomuuspuheisiin voikaan luottaa?
Näitä rivejä kirjoitettaessa ei ole vielä vastausta tähän kysy-
/ - nfiyksfeeriv tullut.. Jokatapauksessa tuntuu oudolta, että mi^^
,käan Tuomiojakaan voisi tällaisia yksilövastuunalaisuuksia
,'ottaa, vaikka hän onkin "koko kansaa" muka edustavan, jos­kin
luku- ja kannattajamääräliään piskuis^n kokoomuspuo-
'lueen silmäntekeviin lukeutuva.
. JTotkut asiaa tuntemattomat voivat meille sanoa, että
, -herra'Tuomioja ei voinut muutakaan tehdä, sillä "esimies"
(rar.-Hammarskjöld) antoi sen tehtävän hänelle., Tämä sel-
, laiseiuaan kelpaa vain verukkeeksi, sillä Suomenhan pitäi^
. , **oIliri"{senäisen maan, jonka virallisten edustajain ei tarvitse
/ tehdä mitään sellaista, mikä on vastoin maan virallista oh­jelmaa.
Tätä periaatetta noudattaen Suomi kieltäytyi muu-
-tamaiviikko sitten "kunniasta*' kun sille tarjottiin Yhdysval-
, ( täm ehddkkuuta Puolaa vastaan lurVallisuusneuvoston jäsen-Älkööin
se toistuko kodkaan.
Torontolainen Globe and Mail-lehti "oikeuttaa" oman
sekaantumisensa täkäläisten kaivostyöläisten union asioihin
puhumalla "viisaasta ratkaisusta", Kiisteletoättä' "viisau­den"
asioista puoleen tai toiseen — sillä käytäntö on ainoa
todellinen' koetinkivi teorialle — meillä ei ole pienintäkään
haluapsekaantua kaivosmiesten ^union sisäisiin asioihin sen;,
paremmin nyt vaalien jälkeen kuin sitä":aikaisemminkaan.
Mutta-sitä suurempi syy on nyt, kun vaalikampanja on-.
päättynyt, esittää toivomus siitä, ettei moista vaalitaistelua
koskaan enää järjestettäisi. Pitkän elämämme aikana emme
ole koskaan ennen nähnyt ulkopuolisten voimien sekaantu­van
niin julkeasti, niin suuressa mittakaavassa ja niin hyvin
järjestettynä, minkään ammattiyhdistyksen sisäisiin asioihin,
mitä nyt tapahtui näissä vaaleissa. Roonlalaiskatolinen kirk­ko
ja paikallinen yliopisto, jonka yhtenä kuvernöörinä on
Incon täkäläinen päämies mr. Parker, viittasivat kintaalla
kaikkiin soveliaisuuskäsityksiin ja osallistuivat kaikella voi-mallaain
sekä välittömästi että välillisesti union vaalitaiste-luiin.
Siinä taistelussa nostatettiin katoliikit {protestantteja
vastaan kerrassaan tuoniittavalla tavalla. Sen jäljet tulevat
näkymään ja vaikuttamaan vielä kauan näiden vaalien jäl­keen
huolimatta lainkaan siitä "kuka voitti".
Jesuiittojen johtama yliopiston lisäke osallistui avoimes­ti
vaalitaisteluun mobilisoimalla joukkojaan "omien" iehdok-kaittensa
tueksi, pitämällä luentoja missä sekaannuttiin sekä
välillisesti että välittömästi union sisäisiin asioihin. Toisaal­ta
katolisen kirkon toimesta järjestettiin "ohjelman" nimissä
TV-rienäusta, missä politikoitiin — ja luvalla sanoen valeh­deltiin
— silmät ummessa kaikkea itsenäistä työväentoimin-taa,
sekä erikoisesti sosialismia ja kommunismia vastaan. Ja
kun kaiken tämän johdosta oli nousemassa työläiden kes­kuudessa
mitä syvin vastaäiuseen myrsky, niin sitten julkais­tiin
oikein piispan paimenkirje, missä muodollisesti kiellet­tiin
syytös, että katolinen kirkko sekaantuu vaalitaisteluun,
öiutta samassa hengenvedossa annettiin taktillinen siunaus
kiihkon "omille" ehdokkaille! Niin julkeata oli esim, prof.
Böudreaun toiminta, että se antoi näkyvää mieliharmia
"omilleenkin".
Erikoisen mielenkiintoista on se, että paikallisen päivä­lehden,
radion ja TV:n tueksi mobilisoitiin myös torontolaiset
suurlehdet, joilla on joukkolevikki täällä. Syy siihen on
epäilemättä siinä, että täkäläisiUä kaivosmiehillä ön aikai-
I sempien kokemustensa perusteella mitä suurin epäluulo pai­kallista
päivälehteä vastaan. Yleisenä sanontana onkin, että
jos paikallinen päivälehti kiihoittaa union asioissa yhteen
suuntaan, niin nikkeliteollisuuden työläiset äänestävät val­lan
päinvastoin. Aikaisemmista selkäsaunoistaan viisastu­neena
paikallinen päi|Välehti sai nyt näytellä toisarvoista osaa
torohtolaisten suurlehtien tehdessä voimallisemman työn
tällä rintamanosalla.
Mutta kaikesta Iästä huolimatta taantumus timsi ase­mansa
kaivosmiesten «keskuudessa niin epävarmaksi, että se
turvautui ala-arvoisen väärennykseen. Kirkon ja taäntumus-rintämam
toimesta yleensä maalattin räikeih värein kommu­nismista
paholaisen kuva seinälle. Ja "oppocitio" oli keinoja
kaihtamatta — "tarkoitus pyhittää keinot" ovat jesuiitat
-opettaneet— saatava leimatuksi "kommunistiseksi" ja niin
julkaistiin., Canadan kommunistipuolueen Sudburyn komi­tean
nimissä väärennetty kirje muka opposition puolesta.
Sen alhaisempaa tekoa voidaan tuskin ajatella! Mutta ku­ten
sanottu, "tarkoitus pyhittää keinot" ja "sodassa on kaikki
luvallista; kuten rakkaudessakin" tavataan sanoa.
Tämä provokatio oli niin ilmeinen, että valtalehdetkin
olivat pakoitettuja julkaisemaan — tosin mahdollisimman
näkymättömästi kommunistipuolueen lausunnon, missä
tämä provokatio ' tuomittiin. Mutta "tavoite" — ihmisten
harhauttaminen ainakin jossakin määrin — oli jo sitä ennen
saavutettu.
, Totuuden ja ennenkaikkea järjestödemokratian puolus­tamisen
nimissä on ehdottomasti tuomittava kaikenlainen
ulkopuolinen sekaantuminen nikkelinkaivajain union sisäi­siin
asioihin. Juuri siksi on toivottavaa, ettei se koskaan
rfl-flTnnmro'fl'o'ttTflfl'dT6TBinnr.N
}o o» SYNTYMÄ-
^ PÄIVIÄ .
laJLgJl.g.PJU?.flL1lJLg.g.g-g.<LgJLg.gg.P:0
0
01
Mrs. Helena Mäkinen, Toronto,
Ont, tSyttäS tiistaina, marraskuun
24 pnä 72 Vuotta. , i
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. „
Pääministeri Nehnin
70-yuotispäivä ^
Intian pääministeri Javvaharläl
: Nehrun täyttäessä marrask; 14 pnä
TO.vuotta julkaistiin hänen elämänr
työtään käsittelevä kirja, johon 66
poliitikkoa, i kirjailijaa - ja ,valtion-päämiestä
on^laatinut: kirjoituksia;
Jawaharlal Nehru tunnetaan
kautta >i^Bailman itsenäisen: Intian
johtajana ja Mahatma Gandhin
työn jatkajana. Hän liittyikin
Gandhin johtaman itsenäisyysliik-iceen
riveihin jo nuorena päätet­tyään
sitä ennen lainopilliset opin­tonsa
Englannissa. Englantilaisval­lan
aikana Intiassa hän joutui van­kilaan
kaksi kertjaa, viimeksi toisen
maailmansodan päivinä, mutta so­danjälkeinen
kansallinen vapauslii­ke
nosti hänet poliittisien elämän
johtoon. Vuonna 1946 hänet nimi­tettiin
Intian ulkoministeriksi se­kä
Intian itsenäistyttyä vuonna
1947 maan pää- ja ulkoministeriksi.
ton lShetystö#jiMaisemäss
lUusträteä^-' Newsissa ^. julkaistiin
NeuvosMiifenlläta^^
AriutuniaiiijtflÄ^
Marraskuun'.? pä^vS oli iloinen
muikaan lokäkuM^25 p^
kymmehtäkaksi vuottasitten;;Yenä-jän
työläiset ja talonpojat ottivat
vallan omiin käsiinsä ja alkoivat ra­kentaa
uutta. elämää, sosialistista
yhteiskuntaa. ' ^ .
HisSnÄesti heljäkyiiuhentä-kaksi
vuotta ei ole pitkä aika: Mut­ta
meidän; :|^kaiisan^^
uutta5yhteisk^t^^^^^^
seUaisia\til[p^iä^' 1^ ' jöMösta kor
ko maailma;, katsoo^, m^
hamme^häniimästykseUä ja^^:
Lukutaidoton ja taloudellisesti ta­kapajuinen
Venäjä on muutettu toi­seksi
suurinimaksi teöUiisuus- ja
maanviljelysvallaksi maailmassa,
jossa tiedemiehet valmistavat suun­nitelmia
matkustaa toisiin taivaan­kappaleisiin,
jossa atomienergia
palvelee kansaa, jossa valtiovallan
tarkoitus on palvella ihmisiä. ^
Nyt neuvostokansa menestykselli-serti
täyttää taloudellista ja kuJt-tuurellista
seitsenvuotissuunnitel-maa.
Tämän toteuttaminen antaa
meille taloudellisen ja teknillisen
pohjan siirtyä kommunismiin. Seit-
"Vieraalla maalla he
ajattelevat Kiinaa"
Intiaan muilutettu naispuolinen Elävä Buddha
kertoo tiibestiläis-^piakolaisten" oloista
Hänen nimensä on Doje-Phag-mo
— nimi joka meille suomalai­sille
ei sano mitään, mutta joka
on tuttu buddhalaisissa piireissä.
Doje-Phagmo on nimittäin tunnet­tu
naispuolinen EUävä Buddha,
Viime vuoden huhtikuussa Tiiber
hetin kapninälliset ryöstivät hä-ne
kuten niin monta manta budd­halaista
johtohenkilöä ja veivät
Intiaan, mutta monien vaiheiden
jälkeenhän pääsi sieltä kuitenkin
jälleen takaisin Kiinaan.
Naispuolinen Elävä Buddha Do-je-
Phagmö on vasta 22-vuotias, mut­ta
laimauckoisien piirissä, erikoisesti
sen "punavaatteisissa", jota lahkoa
hän edustaa, hän on laajalti tunnet­tu.
"Olet tehnyt paljon pahaa. Jos
et nyt, kun olet meidän käsissäm­me,
kadu ja tee kuten käskemme,
on: edessäsi vain yksi tie •— kuole­maan",
sanoivat kapinalliset kun
niaaksi. Silloin Suomen halli­tus
sehtti avoimesti, että osal­listumalla
suurmaiden välisiin
riitoihin loukkaisi Suomen puo- hän haluaa itse etsiä ulospääsyn
Doje-Phagmo vangittiin. Kapinalli­set
yrittivät käyttää hyväkseen hä­nen
suurta vaikutusvaltaansa usko­vaisten
keskuudessa.
Renmin ^ipaossa julkaistus-^a
haastattelussa Doje-Phagmo kertoo
olleensa suunniltaan kuii hän joutui
näkemään esim. julkisia raiskajaisia
joita kapinalliset järjestivät matkal­la
Intiaan. Kerrankin kolmisen­kymmentä
kapinallista teki sen yk­si
toisensa jälkeen eräälle tiibeti-läisnaiselle.
Jokainen talo matkan
varrella ryöstettiin putipuhtaaksi ja
jokainen vastarintaa tehnyt ammut­tiin
. . . Matkakulki läpi vuoriston
ja muuan osuus kesti 7 päivää ilman
että nähtiin edes vaivaista polkua.
Vangitut saivat etsiä itse ravinton­sa
mistä saivat. .
"Pakolaisleirillä" Intian raja alu­eella,
jota intialaissotilaat vartioi­vat,
oli tuolloin yli 1700 henkeä,
kertoi Doje-Phagmo saapumisesta
Intian puolelle. Kuoka, jota "pa­kolaiset"
saivat, ei ollut keittoa,
matta ei puhdasta vettäkään.
DOjePhagmo ilmoitti kohta lei­rille
tulon jälkeen intialaisille, että
ve8toiinaan^750000>miljbonaa<dolla-
; ] r i a | k { ^ l ^^
vestoitu^^kokp Neuvostoliiton vallan
aikana. ;^ Meidän teollisuiistuotahr
tbmnie' melkein ^kaksinkertaistun
Kymmenessä taikka kahdessatoiv
ta vuodes:a me tavoitammefeYhdyS'
vallat niin kokonaistuotannossa
kuin- myöskin;, henkilökohtaisessa
tuotannpssa.
;Seitsenvuotissuunnitelm^ kohot­taa;;
jätkii vai; tili; ife^
ihiinisten tqdeU^ kpho^iya^
40 prosentiila, muutamien yuosieä
sisällä poistetaan ^ tuloverot, asunto-rakennustoiminta;
tulee ^nousemaan
suiiresra mittakäaviassa. V, 1Ö60
kaikki työläiset siirtyvät seitsentun-liseen
ja kaivoksissa kuusituntiseen
työpäivään. Vuoden 1964 alussa me
siirrymme 34 tuntiseen ja eräillä
aloilla 30 tuntiseen työviikkoon. Va­paata
terveyspalveluni, terveysvaj|
kuuitusta, sanatorihoitoa ja vanhuu-denvakuutusta
tullaan edelleenkin
parantamaan.
Seitsenvuotissuunnitelmaa toteu­tetaan
parhaillaan. Kaikki ihniiset
työckentelevät innostuneesti, tar­molla
ja lujalla tulevaisuuden us*
kolia. Me tarvitsemme vain saavut­taa
päämäärämme, joka on rauha
maailmassa. Tästä syystä meidän
ulkopolitiikkamme periaatteena on
aina ollut säilyttää kansainvälinen
rauha ja toteuttaa Leninin pieriaate
rauhallisesta rinnakkaiselosta eri­laisten
yhteiskuntajärjestelmien vä-iillä.
kin. ja.kiuinioittaa > to^
alueiden ^suverenisuiis.^;. Kaikki nä­mä
periaatteet ti^^
Neuvostohallitus tekee kaikkensa
kansainvälisen,' jännitystilan> hei-poitt^^
tniseksi^ sulattaakseen "kyl-
;;iiääms(Wj
Hrushthevin • Yhdysvaltain vieraUu
oli histoi-iaUisesti tärkeä'^ja se aut-toi'
helpö^^^ känsajbavaluitä
>TC:ri:"yleiskpköuksiBssa neuvost(^
hallitus ehdotti ylektä aseista riisuh.
Nykypäivinä ei ole initään muuta
Vaihtoehtoa, kiiin rauhäilineii rin-
-nakkaiseio kaikkien kansojen kes­kuudessa
ja-aseistariistinta aste ast
teelta niin lyhyessä ajassa kuin
maiidoUista. Mitä pjkemmin me
riisumme aseista sitä parempi ih­misille.
Toivon todella, että suhteet Ca­nadan
ja Neuvo^oliiton välillä pa­ranisivat,
huomattavasti Lentäes^
sään yli Canadan Washingtonista
Moskovaan pääministeri N. S.
Hrushtshov lähetti Canadan päämi­nisteri
mr. Diefenbakorille lausun­non,
jossa hän toivoi rauhallista yh­teistoimintaa
maittemme välillä.
Mr. Diefenbaker lausui tervetul­leeksi
sellaisen toivomuksen. Mo­lemmat
tervehdykset saatettiin laa­jalle
tietoon ja neuvostokansa, kor­keasti
kunnioitti ystävyyden osoi­tusta
maittemme välillä.
Meidän sosialistisen maan ylevä Neuvostoliiton kansa haluaa elää
päämäärä on yhdenmukainen kaik- rauhassa ja yctävyydessä Canadan
kieh ihmisten päämäärän kanssa kansan kanssa ja kehittää ystäväl-koska.
nykyaikaisten tuhoaseiden Iistä politiikan, kaupan, teoUisuu-lueettomuutta.
Mutta missä on
nyt herra Tuomiojan kohdalta
Suomen puolueettomuusohjelr
ma?
Ilman muuta on selvää, että
Yhdysvaltain Laosin uhkapeli
— mitä jatkamaan herra Tuo­mioja
on nyt vahtikoiraksi ni­mitetty
— on kärsinyt yhtä pe­rusteellisen
häviön kuin kyl­män
sodan ohjelma yleensäkin.
Laosiin lähetetyn turvallisuus­neuvoston
alivaliokunnan täy­tyi
tunnustaa, että mitään vie­raita
sotajoukkoja ei Laosin si­sällissotaan
ole osallistunut —-
että puheet Pohjois-Vietnamin
väitetystä "hyökkäyksestä" oli­vat
kaikkea perää vailla.
Mikäli ulkopuoliset voimat
ovat Laosin sisäisiin asioihin
sekaantunet, niin siitä asiasta
saisi parhaat tiedot Pentagonis­ta,
Yhdysvaltain sotapäämajasK
ta, joka on Geneven sopimuk­sen
henkeä ja kirjainta louka­ten
lähettänyt sinne tukkukau­palla
sotakoneistoa ja sotilas­asiantuntijoitaan.
Sakari Tuo­mioja
on luonnollisesti tietoi­nen
kaikesta tästä, kuten hän
tietää senkin^ minkä Italian
tietotoimiston edustaja Pizne-ni
esitti jeuraavin sanoin: ".. .
Laos on_Kiinan rajamaa. Tä­män
ivuoksi amerikkalaiset ha^
liiavat spitää-Laosin vaifcutusr:
piirissään."
Paljon- parempi olisi, että
nykyisen vehkeilyn asemesta
kutsuttaisiin : Geneven konfe­renssissa
muodostettu kansain­välinen
valvontaelin kokouk­seen
ja huolehtimaan siitä, että
Laosin ongelmat ratkaistaan
tiukasti Geneven" sopimuksen
kirjaimen ja hengen mukaises­ti.
Tämän valvontaelimen yh­tenä
jäsenmaana Ganadalla ori
tässä suuri vastuu, -ja tämän
edesvastuun täyttämisestä riip­puu
myös melkoisessa nriääräs-sä_
se, missä määrin maailma
kuuntelee pääministeri jDiefen-^
bakerin luentoja "vapaan maa-^
jlman" puhtaista.aatteista.
elämää?isä. f Ka'hdcn intialaissoti-laan
saattamana hänet vietiin autol­la
Klaimpongiin jorsa häneltä otet­tiin
— sormenjäljet. Tämä tehtiin
kaikille "pakolaisille". Ne neljä
kuukautta, jotka hän joutui Kalim-pongissa
viettämään, tuntuivat pit-miltä
kuin neljä vuotta, hän kertoi.
DojePhagmo kertoi Kalimpongin
tavallisen kansan kurjuuden olleen
järkyttävää katseltavaa. Kun ylä­luokka
samaan aikaan suorastaan
rypi yltjikylläisyydessä loistohotelr
leicsa, joista yhteen DojePhagmao-kin
oli asutettu, oli vastakkainaset^
telu suorastaan irvokas.
PEHMEITÄ JA KOVIA
UHKAUKSIA
Kalimpongissa liikkui toinen toisr
taan hämäräperäisempiä ulkomaa­laisia,
kertoi Elävä Buddha. Hän
ei voinut astua askeltakaan hotellin
ulkopuolella ilman ettei joku olisi
seurannut häntä.: Häntä uhkailtiin
sekä salaa että avoimesti. Joskus
taas häntä yritettiin ostaa makealla:
käytöksellä ja lupauksialla. Erää­näkin
päivänä eräs englannitar yh­dessä
intialaisnuorukaisen . kanssa
tuli hänen huoneeseensa suostutte­lemaan
häntä ruusuisin lupauksin.
Ainoa mitä häneltä siinä vaiheessa
haluttiin oli "vain" poliittisten vaa­timusten
esittäminen jonkun :New
Delhissä avattavan kokouksen kuul­tavaksi.
Hurjat huhut olivat myös ase, joil­la
"pakolaisia", yritettiin pehmittää.
"10 Kiinan suurinta kaupunkia on
tulva vienyt mennessään", sanottiin
jonakin päivänä. "Kolmas maail­mansota
on alkamassa", sanottiin
toisena päjyänä. ^'Panlshen Lama
on vangittu", väitettiin kolmantena.
Kuitenkin ilentokirjanenv'jossa oli
juikaistui Dalai Laman ja kenraaii
Tshan Kuan-san'in kirjeenvaihto,
oli tavaraa, joita "pakolaiset" osti­vat
kilvan saadakseen tietää totuu­den.
y Doje Phagmo oli rajattoman on-
-hellinen päästyään takaisin Kiinaan,
jossa uskovaiset häntä odottivat.
Mutta samalla iloa sumensi tieti
siitä, että Kalimpongissa ja muualla
Intiassa' on suuri joukko tiibetiläi­siä,
jotka haluavat;, mutta eivät voi
päästä takaisin isänmaahansa: "Mui-lutu
« Intiaan on meille kaikille ol­lut
oppitunti, jonka jälkeen me ym­märrämme
kaiken entisiä selvem­min.
Siellä, vieraalla maalla he a-jattelevat
• synnyinmaataan", Doje-
Phaigmo sanoi. — ,A. N.
käyttäminen merkitsisi koko maail'
man tuhoa, joka olisi selvää järjet*
tömyyttä. Ainoa järkevät keino ih­misten
onnellisen elämän, jatkumi­nen
tulevilla sukupolville on rau­hallinen
rinnakkaiselo. Ihmisten
lulee eiää rauhassa ja ystävyydessä.
Rauhallisen rinnakkaiselon pää­periaate
on olla sekaantumatta tois­ten
maiden sisäisiin asioihin, tun­nustaa
eri kansallisuuksien tasaver-den,
maatalouden ja kulttuurin ke­hittämistä
Canadan kansan, kanssa
Minun mielestäni ei ole olemassa
temme alalla, jota ei voitaisi rat­kaista
ystävällisten neuvottelujen
tiellä.
Me olemme naapureita. Meillä on
paljon yhtäläisyyttä. Eläkäämme
hyvinä naapureina. Kehittäkäämme
vuosi «vuodelta ystävällistä yhteistoi­mintaa
kaikilla aloilla.
maa,, jonka hoitajana toimii Wil­liam
•MitcheU.joia [vaimonsa kans^^^
sa sämäUa pitää elä&tehxiepokotia.
He viettäyatjmelkeinK^^
ecim^ririksii; jos i omiätajaf t ^enevät
matkoille tai sairastuvat eivätkä '.t-se
voi huöltaar hOidokkejaän niin
heillä\ön niille ain^ tilaä.^ Ja jos ne
hyvästä; hoidosta huolimatta kuole­vat,
useat vanhiiuttaan; niin täällä
ne saavat rauhallisen lepopaikan
varjoisten puiden alla, järven ran­nalla
kaukana kaupunkien hälinäs­tä.
Sinne on arviolta haudattu noin
1500 koiraa, kissaa, kanarialintuja,
papukaijoja ja yksi skonkki. Wil­liam
ottaa työnsä vakavasti, mutta
hymyillen hän sanoo, ettei hän sen­tään
pidä eläimille: mitään hauta­jaisia,
vaikka hautaakin ne syvälle.
Skonkin varmuuden vuoksi kolme
jalkaa, koirat neljä, kissat kolme ja
linnut kaksi jalkaa syvälle maan
alle.
Hautausmaalla on aina eläviä kuk­kia
eläinten haudoilla, aina SOdol-
• • * •
a Torontos- laria . maksaviin kukkalaitteisiin .
-^••^•-^^^----^ Makkjai^lMam
| u u ^ ^
muistomerkkeihin^ mz^htuu väliUe
ta täältä: katsoen hs
koiran
Omistajat käyvät leiiimikider
doiUa ja joku:vielä4tk^ kuin lapsi;
vaikka koira pnldn; levännyt t ä^
jo kuusi vuotta.:
Tämä tuntuu jollakin tavalla
luonnottomalta. Ön kuin ihmiset
eläisivät lasikaapissa, erossa todelUr
sesta elämästä ja sen velvoUisuuk»
sista. Mutta kun on rikas niin ih:
misen omituisuuksiakin katsotaan
läpi käsien, onhan siitäkin tuloja
jollekin, tässä tapauksessa. Mitchel-'
Iin pariskunnalle, hautakivien teki*
joille ja kukkakauppiaille. Tässä
tulee taas selvästi ilnu kuinka epä­tasaisesti
maailmassa ovat omaisuu­det
jaettu. Köyhä vanhus koittaa
pitää itseään hengissä kirukauden
samalla rahanuiärällä minkä rikas
tuhlaa vuosia sitten kuolleen lem­mikkinsä
hautakukkiin.
• • •
Edistäkäämme rauhaa
r r
Helsinki. — Mannerheitnluton
valuuttarikosaslaa eli sulkutili-juttua
tutkiva rikospoliisin ryh­mä
öii "ylemmältä taholta" saa­nut
salaperäisen, mutta päättä­vän
määräyksen olla enempää
penkomatta liiton johdon suorit­tamaa
lähes 100 miljoonan mar­kan
vaduuttasäännöstelyrikosta,
jonka on määrä tulla iesille Hel­singin
raastuvanoikeuden 13.
osastolla tämän kuun 19 pnä,
tiedoitti Suomen eniten levinnyt
työväenlehti Kansan Uutiset vii­me
lauantaina ja selosti tilannet­ta
mm. seuraavasti:
Takkusen komitean edustajat
taas ovat yrittäneet Suomen Pan­kista
ja Pohjoismaiden Yhdys­pankista
saada asiaan selvyyttä,
mutta varsinkin PYP:ssa on ve­dottu
"pankkisalaisuuteen", eikä
tutkimuksia näinollen ole voitu
suorittaa. Tilanne on johtanut
niin Ijtävään vaiheeseen, että täl­lä
haavaa näyttää epävarmalta
saadaanko edes syytettä muotoil-
'tua asian vaatimalla: tavalla, kos­ka
tutkimukset ovat runsaasta
ajan käytöstä huolimatta yhä
puolitiessä. Vaikka varmuudella
tiedetään, että e.m. rikos ja i l ­meisesti
vielä paljon muutakin
on tapahtunut, on "sulkutlliju-tulie"
asetettu hämäräperäinen
sulku, kuten eräs tutkimuksia
yrittänyt mainitsi. YUättävältä
myös tuntuu, että pankkisalaisuQs
voi velvoittaa pankkeja myös sa­laamaan
rikoksia olkoonkin, että
tutkijana on vain väliaikaisesti
tehtäväänsä asetetu komitea.
Elintarvikkeiden
hinnat nousevat
Länsi-Saksassa
Bonn. — Elintarvikkeiden ja
teollisuustavarolden hinnat nou­sevat
herkeämättä Länsi-Saksas­sa.
Sanomalehti Die Welt kertoo,
että lokakuun aikana nousivat l i ­han,
lihatuotteiden, voin, juuston,
kalan, vihannesten ja säilykkei­den-
hlnnaL Niinikään kallistui­vat
nahkavalmisteet, kudonnai-set,
valmiit vaatteet Ja jalkineet.
Baijerin entinen pääministeri, so­sialidemokraatti
Högner on lähet­tänyt
Bonniin sähkeen, jossa vaa­ditaan
sosialidemokraattista parla^
menttiryhmää tekemään välikysy­myksen-
alinomaa kohoavien elin­kustannusten
johdosta. "Tilanne on
hälyyttävä" — sanotaan sähkeessä.
Vastaava välikysymys on jo esi­tetty
Baijerin maapäivillä.
Joulu lähestyy ja se on pikemmin
kuin huomaammekaän. On jo aika
ostaa lahjoja ettei jätetä sitä viimei­seen
hetkeen. Aikaisin ostaja voi
katsella ja harkita silloin kun on
vielä valinnan varaa, mutta kiirees­sä
tulee ostettua mitä sattuu ja jo
kolia päästessä harmittaa koko
kauppa. Perheessä, jossa on lapsb,
ovat lahjat tärkeämmältä sijalla ko­ko
joulun vietossa, ainakin lasten
mielestä ja niistä kerrotaan ja ver­rataan
omia lahjoja toisten kanssa.
Mitähän jos tänä vuonna päättäi­simme
yhdessä, että ei mitään so­taisia
leluja tänä jouluna. Kyllä s<i
Matin ja Jukan hartaasti toivoma
paukkurauta olisi paras lahja, jota
ilman joulu on pilalla ja vaikea sitä
on heiltä kieltää, mutta kuka opet­taa
lapset ja tulevat "kansalaiset
jotka maailmaa muutamien vuosien
kiduttua hallitsevat, rakastamaan
rauhaa ja vihaamaan sotaa, jos ei
sitä kotona opeteta. Ei sitä maa­ilmalla
opeteta niin kauan kuin so^
dasta hyötyjiä riittää.
Meitä vastapäätä muutti perhe
viime keväänä, jossa on neljä tytär­tä
7—15 vuosien välillä. En ole
poikienkaan nähnyt leikkivän niin
sotaisia leikkejä kuin. nämä tytöt
leikkivät. Koko kesän pyssyt pauk­kuivat
ja aina oli joku kuollut jon^
kun puskan juures:a. Ja vanhem­mat
ovat niin rauhallisen ja kiltin
näköisiä. Se on monellakin huo-maamattomuutta,
ettei pidetä sil­mällä
ja ajatella lasten leikeistä mi­tään
kunhan eivät ole suoranaisessa
pahanteossa. Ei ole pitkää aikaa sii­tä
kun lehdissä kerrottiin kaksi vuo­tiaan
ampuneen kolmevuotiasta si­sartaan,
kuinka lapsi sen voi ym­märtää,
että hän voi ottaa hengen
toiselta sellaisella lelulla, jolla on
oppinut leikkimään niin pienestä
kun on kyennyt pitelemään jotakin
esinettä käsissään. Ja kun lap.si
kasvaa, niin kuinka hän voi pitää
rikoksena toisen tappamista kun on
sitä lapsesta asti nähnyt tv:ssä.
Hallitusministerit julkisessa sa­nassa
kehoittavat rakentamaan pom­misuojia
ja kun ovat saaneet jonkun
niin pelkoihinsa, että tiedustelevat
piirustuksia ja kustamiusajrvioita,
niin heidän on sanottava ,ettei ole­matonta
voi antaa. Siinä kävi kuin
siinä taruna kerrotun papin puhees­sa,
että eläkää niinkuin minä neu­von
eikä niinkuin minä elän. Rahan­sa
voi käyttää paljon parempaankm,
kuin pommisuojan rakentamiseen.
Olettakaamme, että syttyy sota, jos­sa
käytetään nykyaikaisia murhavä-lineitä.
jos nyt sattuisikin säily­mään
hyvässä pommisuojassa ensi-hetkien
tuholta, niin mitä se hyödyt­täisi
kun sieltä on tultava takaisin
tuhottuun maailmaan, jossa elämi­sen
mahdollisuudet ovat hyvin vä­häiset.
Paras ja halvin pommisno^
ja on Rauha. Olkaamme kukin
kohdaltamme rauhaa rakentamassa.
MUNAKAS
Joskus on kiireesti saatava jota­kin
suuhunpantavaa ja silloin mu­nakas
tulee pelastamaan meidät pu­lasta.
Pieneen paistinpannuun pan­naan
rasvaa ja laitetaan kuumene­man.
Kahvikuppiin rikotaan muna,
hiukan vettä ja suolaa ripautetaani
sekoitetaan ja kaadetaan kuumen-r
tuneeseen pannuun. Lisätään pier
niksi paloiteltu munakkaaseen aiot­tu
liha, esim. halpa makkara tai na­kit
maistuvat erinomaisilta.Ne
kafidetaan munakkaan toiselle puo­lelle
sen vielä ollessa pehmeä ja toi­nen
puoli taivutetaan päälle; että
siitä tulee puoli pyöreä piirakka., >
Munakas kaadetaan lautaselle ja
jos on ollut keitettyjä perunoita,
joita on paistanut samalla toisessa
pannussa onkin maittava ateria kä­denkäänteessä
valmis. Jos käyttää
suurempaa pannua voi rikkoa kaikki
aijotut munat samalla ja tehdä yh­teinen
munakas, joka valmiina jae­taan
aterioivien kesken. ' ^
PÄIVÄN PAKINA
Miksi he ovat epäluuloisia?
Puhuessaan viikko sitten lauan­taina
Halifaxissa, pääministeri Die-fenbakerin
kerrotaan sanoneen, et­tä
"Afrikan ja: Aasian kansat' epäi­le
vät länsi maiden:, avunannon - taka-:
na olevia motiiveja"; :(CP:n uutis-tieto
marrask. 15 pnä.)
Saman alkulähteen mukaan hän
oli esittänyt ajatuksen, että 'länsi­vallat
laatisivat luuden: vapaudenju-listuksen,
missä sanottaisiin maail"
malle, mitä vapaus ja meidän elä­mäntapamme
todella merkitsee:
-"Minä uskon, että me todella
tarvitsemme :AtIantin^::^j
tapaista .julistusta, missä: esitetään
vapauden voimien aatteellisuus
(idealism) -ja : omavoimaisuuden
(dynamic) puoli. y
"Hän sanoi, että Aasian ja Afri­kan
kansojen aineellinen (material)
avustus ei ole riittävä. Uudessa ju­listuksessa
pitäisi korostaa, että-va-:
paalia maailmalla ei ole mitään
paheellisia tavoitteita . . ,"
Erittäin kauniisti puhuttu!
Mutta entäs todellisuus?
, Auttavatko kauniimmatkaan pu­heet
silloin, jos teot ovat vastak­kaisia?
' .
Katsokaamme hieman ympäril­lemme.
. Minkälaisia "vapauden*'
voimia länsimaat Afrikassa jä Aa­siassa
auttavat.
Suuren K iinan kansan virkaheit-to,
Chiang Kai-shek on "vapaiden"
länsimaiden-"syytinkivaarina",. joit
le on lähetetty avustukseksi sekä
aseita, että rahaa, ja tavaraa.
Voiko 600-miljoonainen Kiinan
kansa suhtautua Chiang Kai-shekin
"avustamiseen" vähemmän "epä­luuloisesti"
::jos länsivallat antavat
uuden, "vapaudenjulistuksen", ku­ten
Ä pääministeri Diefenbaker suo­sittelee?
Tai ottakaamme Korea. Etelä-
Korean ; vanha sotaratsu^ Syngman
Rhee ei pysyisi; puolta vuotta, hal-lituspukillaan
ilman Yhdysvaltain
pistinten .tukea — mutta häntä au­tetaan
sekä rahalla että tavaralla
nimenomaan kansan mielipidettä
kysymättä.
: Sama pitää: paikkansa Laosiin ja
muihin Kaukoidän maihin, nähden.
Mihin tahansa on. "lännen", tah­too
i sanoa pääasiassa Yhdysvaltain,
"apua" lähetetty, sillä on tavalla tai
toisella' tuettu* patavanhoillista
taantumusta sen oinaa kansaa vas­taan.
Asia ei ole sen kummempi
Espanjassa, Länsi-Saksassa ja Ete­lä-
Amerikan maissa kuin' Kauko-idässäkään.
Tosiasiassa on tunnettua, että
länsimaiden ts. Yhdysvaltain
"avun" saannin ehtona on poikkeuk­setta
se, että avustettavat voimat
eivät saa: olla : ainakaan Chiang
Kai-shekia ja Francoa "libeiaali-sempiä"
ja että "avustettavan"v
maan täytyy liittyä: a) Yhdysval­tain
määräysvallassa olevaan = sota-;
liittoon ja b) Yhdysvalloista enem­män
tai vähemmän riippuvaksi os­tajamaaksi.
Tunnettua myös on,
että pääministeri Diefenbaker ^ on
aktiivisesti tukenut tätä "avustus-hommaa".
'
Kaikkein suurinta kuohuntaa
avustettavissa-maissa^n. kuitenkin
nostattanut ensinmainittu ehto, siK
lä Afrikan ja Aasian maita ei ole
saatu V pakoittamallakaan : suostu­maan
lännen sotaliittoihin. Tämä
siksi kun siirtomaa-asemasta vast­ikään
vapautuneet, tai siitä ase­masta:,
vasta vapautuvat kansakun­nat
eivät halua- millään Kinnalla
alistua jonkun uuden ulkomaalai­sen
isännän komennettavaksi.
Pääministeri Dienfebaker on
luonnollisesti tietoinen näistä tosi­asioista.
Hän tietää varsin hyvin,
että -tiikeri on vaarallinen peto­eläin
sittenkin, vaikka se maalat­taisiin
hieman , toisenväriseksi.
Näin: on>asia imperialisminkin: tii­moilta.
\
• Mutta hän on ilmeisesti siksi,si­nisilmäinen
että luulee itsekin täl­laisten
kauniiden puheiden < riittä­vän
. peittämään rumia tekoja ju
poistamaan -epäluuloja Afrikan ja
Aasian ^kansojen mielistä. Tämä
saattaa olla jonkinlaista anglo-amerikkalais-
canadalaista parem-muusmielialaakin,
joka olettaa,,et- |
tä muut ihmiset ovat tomppeleita.
Tosiasia kuitenkin on — ja pää­ministeri
Diefenbaker tietää,sen­kin
kenenkään' sanomatta — että
kun Canadan valtuuskunta YK:ssa.
pidättyi äskettäin äänestämästä-päätöslauselman
puolesta, missä',
tuomittiin Etelä-Afrikan rotusyrjin­tä
niin tämä TEKO sai suurta huo-',
miota kaikkialla Afrikassa ja Aa­siassa,
missä se tuomittiin jyrkin
sanoin. Mutta pääministeri Diefen- |
bakerin Halifaxin pulie ei saa var­mastikaan
minkäänl^ta . kaikua
siltä .ilmansuunnalta — sillä kau­niimmatkin
puheet ovat vain polii-.-
tikkojen kuumaa ilmaa, ellei pu­heiden
katteeksi löydy vastaavia
tekojäT - .
Länsimaissa ei luonnollisesti pu­hutakaan
tarpeeksi paljoa vapauk-'
sista ja vapauden todellisesta mer-'<
kityksestä. Mutta puheet yksinään
eivät riitä. Pään»inisteri Diefenba-_
kerin suosittelemalla uudella va-,
pauden julistuksella olisi merkitys-'
tä ja' myötätuntoa vasta sitten, jos
länsimaat muuttaisivat ^nykyisen
kurjan "avustusohjelmansa" siton,
että se palvelisi avustettavien mai--
den kansojen hyvinvointia ja,elin­tason
kohottamista. /'
Vanhan hapatuksen jatkaminen
lisää Afrikan jaAasian kansojen
epäluuloja sittenkin vaikka jul^ais-^
täisiin kuinka kaunista sanahelinää '
teoreettisesta vapaudesta — ilmaa
käytännön tekoja. —'Känsäkoura. :
\