Vapaus, February 17, 1951

              J ^ %lai7U 2 TiistaJiia, helmikuun 20 p. — Tuesday, Feb. 20
m
.«tv^ieeoad claas snail by tbe FDot
OCOee Department, Ottawa. Pub-ilalied
tbrtoe «eekiy: TuesdssrA ^^numdajtt and Baturday» t«r Va^ftUj^
fiäididiiiiff Ltd.. at 100-ica
fin St W, Sudbnzy. OnC Canada.
Telepbones: Btulne» Office 4-42M.
Sdttotlai Ofiieft 4-1285. Manager
SL BtiksL EdJtor W. Eklund. MaiUng
Addjcss Box 69, Budbttxy; Ontario.
Advienising rates upon appUcatum.
Translation frce of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. ex» 0 kk. 8^
3 kk. 2J0O
YhdysvanoisBa: 1 irk. 7.00 6 kk.
Sucmessa: 1 vk. 7Ä> 6 kk. 425
i i 'm
p Paperipulan vuoksi Vapaus ilmestyy tänäänkin nelisivuisena ja siitä
(syystä Farmarien päivapalsta julkaistaan vasta torstaina, johon men-
"nessä toivomme parannusta tilanteeseen.
Kun mies puree koiraa . • • ^
v\ti^^- ^ j POhariiehtien ttasltyskannan mukaan uutistiedot on saatava mah-
-IdoUisiniinan paljon sensatiomaisiksJ. Ylisivim ulottuvat suuret ja-tirkuvat
otsikot tuottavat lehdelle lisää ostajia ja kun lehtiä leviää
eiMimmän, n«n ilmoitustulot lisääntyvät. Sensat-onalismi on muo-
S.',/ .dcBtantit määrääväksi tekijäksi sen sijaan että asioista keskusteltai-
1' " |'K,;'$iiit harkiten, valaisevasti ja tositapahtumien i>erusteella.
^v.v/.< ^^Täna sensationälkä on johtanut sanontaan, että "jos koira puree
JA-^^; inistä, niin se ei ole uutinen, mutta jos mies puree koiraa, niin se
} Mirtta kun "entiset^' t porvarit
. jai>orvarien hallituksetkin, niin sila voitaneen verrata yllämainittuun
,.,V>V^tWta heillä lifkkeelle panevana voimana lienee sensatlonalismin
^^^."'^ääemesta selkärangaton mateleminen isoisten edessä.
f;f ^Tällainen hirtehishuumorintn tilanne kehittyi viikon l<^ulla, kun
''f ttaatlman kaiMcia aatesuuntia imlojen mukaan aikanaan tukenut,
i'"^ ("^lyt^CCF.-ää muka kannattava Toronton Vapaa Sana tuomitsi toimitus-
*^ ' %|^?Istallaan hornan kattilaan kaikki epäröinnit, ;nikäli on puhe sodan
^'ottamisesta Kiinaa vastaan. Vapaa Sana omaksuu tämän «nanner-
,v . <., hdroiläisen ."päin inhaa itää" kannan Kiinan kysymyksessä sittenkin,
v^ika. se väittää olevansa CCF:n kannattaja — ja vaikka CCFrn
i"' V ^o^eistojohtokln on jo tuominnut Yhdysvaltain sotaisen ohjehnan
'M
i
] [ Koreassa, puhumattakaan nyt CCF:ää kannattavista rehellisistä so-.
»'aiisteista, jotka periaatteellisista syistä vastustavat karkkia imperia-
'^^'J lisUa hyökkäyssotia mitä käydään tuhansien mailien päässä jonkun
^fJ "piiolustusverukkeen" varjossa.
s^'^. Mutta vielä kurjempaan aä^maan tulee "entisten" työväenmiesten
1 \ ' toimittama Toronton Vapaa Sana kun sen viime lauantaista sotahuutoa
5l,*^,',(-<yerrataan Port Arthurissa ilmestyvän Canadan Uutisten keskiviikkoi-seen
tolmttuskirjoitukseen. Canadan Uutiset ei ole koskaan yrittänyt
* petkuttaa ketään sillä, että setolisi työväenlehti tai esim. CX:F:n tukija,
kuten on Vapaa Sana toisinaan .selittänyt. Canadan Uutiset on aina
|i;^t?^iesimtynyt enemniän tai vähemmän jingoistisena porvarillisena lehtenä,
Mutta Canadan Uutiset omaksui yllämainitussa toimituskirjoitukses-ejaari^^^
X^^ kannan. Se tuomitsi tavallaan iPqhjois-i
Korean tehtaaksi aiotun hyökkäyksen ja kiehoitti välttämään sotaa
Kifiiaa vastaan: ". . . näyttäisi viisaammalta pyryttää hyökkäys
St(tarkoittaa amerikkalaisten hyökkäystä) entiselle rajalle (38. leveys-asteelle),
laittaa siihen kestävä puolustuslinja ja sitten neuvfUteluilla
tehdä sellainen rauha kuin on mahdollista . . ."
Me emme ihmettele lainkaan Canadan Uutisten omaksumaa kän-
I V taa. Jokainen Jehti, joka sanoo, että sen sydämellä on tämän maan
yj li ^ suomalaisten, Canadan tai Suomen ja Suomen kansan etu ja hyvin-r
r» v-,' ivointi, « voi mtruta kuin toivoa ja .toimia rauhan hyväksi. Suomen
>•/-^'kan (ja myös canadansuomalaisten) kannalta katsoen olisi uusi maa-
^ J„ ^ilmansota suurin onnettomuus 'mitä tapahtua saattaa. Siksi on - in-
It',^ lumilltsesti katsoen aivan luonnollinen asia, että sellainen kansallis-t'>
kiihkoinen porvarilehti kuin Canadan Uutiset omaksuu yirdoleyan-
K >'Iatsto, lämptmästi tervehdittävän kannan Korean sodan? suhteen,
-i",^ - Totta tietysti on, että Canadan Uutisten yllämainitussa kirjoituksessa
' 1-: ^ ja.lainaUksessakm on jotakin sellaista, minkä suhteen esim. Vapaus
oi» eri, mieltä, mutta se ei saa sulkea silmiämme olfeelliselta, kaikkein
7\ täikeimmältä ~ nimittäin siltä, että tämän hetken tärkein tehtävä
i^rl c on,''sotatoimien rajoittaminen, sodan lopettaminen ja rauhan yaki'iri-öuttaminen.
%Mutta Vapaa Sana osoittaa sotakiihkossaan sellaista tdesvastuutto-
; mutrtta ja kanssaihmistensä onnen ja elämän halveksumista, että se
^''-,TOttaakintaalla heti "'ssossiialliissttiissiiiin"' oppi-isiinsäkin, kuten mr. Cold-
; ilreUim ja p ^ Attleeseen, jos ne jolloinkin rohkenevat luopua
^jWall Streetin pankkiirikenraalien sotaohjelmasta ja sotaprovokatiojen
asemesta pr(q>ago:vat rauhallisenopaa ulkopolitiikkaa. Vapaa Sana
On^— ja aivan aiheetta — sotaisempi kuin sotateollisuuskapitalistit;
se on paavilaisempi kuin paavi itse!
; Siinä "puree mies koiraa"— mutta sittenkin se voi txlottaa vain
perin-vähän, jos lainkaan "tunnustusta" ja "hyvitystä" itselleen!
oOo
Yksi pikkuruinen kysymys
m.
K ; Sanan mainostavan "Ison Väinön",
? ^p<Wvarillisdta nimeltään Väinö Tanner, kirjaa "Olin ulkoministerinä
" .talvisodan aikana".
Niinpä tietenkin ja kuinkas muuten? Täytyyhän sitä puhdistaa
^pTatmerin nimeä ja auttaa hänen uutta tulemistaan! Yleisesti nimit-i^^
fi^taui AAtAeiJxaji, että se on "Ison Väinön" epätoivoinen yritys nousta
^.'^^^^^
-ii^^^^^^.' 1^ Sana on vieläkin, kuten kymmen-k
vuotta sitten sitä mieltä, että Suomen talvisota aiheutui
/ ja että talvisodan johto suoritti
K sillöih todella suuren patrioott teon Suomen kansalle. Näin on
tntiUe ainakin tähän asti Torontosta selitetty.
^ N^^^ pikkuruisen kysymyksen. Voisiko Va-
' K - p muille tietämättömille, miksi kunm'an-
\.r;.:'hinioinen Tanner ei halua itselleen mitään erikoiskunniaa tämän talvi-
'•v sodan alkamisesta ja jatkamisesta, '\'aan niiehiimminkin osoittaa syyt-
' % täyän sormella, että joku iXiukkuntn ja joku muu ovat niitä todellisia
sotasyyllisiä — että hän oli asiallisesti puhuen "rauhan" mies ja
• pikkutekijä siinä sotavillityksessä?
i?:':,Onkohan niin, että Vapaa Sana olisi tullut Vapauden kannalle siinä,
' : että "talvisota" oli loj^ujen lopuksikin pahasta, vai onko nieidän
ymmärrettävä niin, että 'Ison Väinön" uusi tuleminen olisi niin suuri
M siunaus Vapaalle Sanallekin, että se luopuu tämän vuoksi omista "pe-Ä
r
Me vain kysymme?
Sotilaita {»koitettu
~ rjoittamaan siveet-
^toniyjr^
'i:iaiMttM. — Täkäläinen Vapaa Sana
• '','kertoi tanunlk. 24 p. numerossaan, et-l^
l^ytaivseltsen^Um«sä jalkaväklrykmen-
^^yv;?Jo<ilulnuiS6a'.' ennenkuulumattoman
^^i^liBÖafea isivc^^ uhrelk-
I^MSt^^ov^ asevelvollisuuttaan
sotamiehet.Lehti kertoo
yy-Ps^JkijiaäB^^ tapaan:
, f. • fpi;^^^ oli era« Mikkelin
•> - litOöläetun jalkaväkirykmentti 7:n ase-f;^?'^
äiyÄ^ alikersantti Jostakin syys-g^^^^
tpnyt^ t ^ ^ syytteen noau
craan joukkueen miehistöä. Hän oli
komentanut heidät vuoteisiinsa; Ja
hänelle uskottua määräämisvaltaa
hyväkseen käyttäen pakottanut alai­sensa
sotamiehet harjoittamaan sl-veellisy^
kuria syvästi loukkaavaa
joukko-onaniaa. /
Käähtycssämme asian Johdosta
Puolustusvoimain Pääesikunnan puo­leen
myönnettiin lehtemme saamat
tiedot totuudenmukaisiksi. Samalla
Ilmoitettiin^ että divisioonan konien-taja
on tapahtumaan syyllistyneen
alikersantin alentanut sotamleheksi.
ja että Jutun tutkimuksissa kertyneet
asiakirjat on Jätetty sotaoikeudelle
nostamista varten.
Mitä muut sanovat
TODEIXAKIV. Af ATTE-LEMISEN
AIHETTA
Julkaistuaan viimeisimmän viralli­sen
tiedon amerlklsalaisten mleÄhu-kasta
Koreassa yhteensä MSiA, tämä
luku Jakautuen: kaatuneita 7,903, haa­voittuneita
ZOfiil ja kateissa olevia
9/433 — taantumuk.seUL<niudeslaan
tunnettu The Chicago Tribune huo­kaillen
kysyy:
Onko Korea;^ tämän uhriluvun ar­voinen
Amerikalle? Miksi itaistelem­me
siellä? ' Jiitä odotamme sodasta
hyötyvämme? Kuinkahan se päät­tyy?
. . . Ne Ovat kysymyksiä. Joita
Jokainen amerikkalainen -kysyy Itsel­tään
. . .
Niin, mik-sitaLstelemme siellä?
— Työmles-Eteenpäin.
• • •
KANSA MAKSAA VIULUT
80TAV0UH0TTELUSTA
Samalla kertaa kun palkkadolla-rlmme
ostovoimaa on alennettu hur­jalla
hlntakiskonnalla puolisen vuot­ta,
lisätään roimasti veroja palkka­tilillemme.
Siis realipalkkamme —
dollarit elintarvikkeilla mitattuna —
.supistuu kummastakin päästä,
— Naisten Viiri.
RIKOS SE TODELLA OLISI
••Natslkenraali Kurt Meyerin va­pauttaminen
olisL suurin rikos mitä
Canadan hallitus on koskaan tehnytiv
Isä, Jonka rakastettu poika, sota­mies
Richard Smith murhattiin Ma-yerin
määräyksestä, sanoi näin Cana­dian
Tribunelle viime viikolla.
Smith oli 19-vuötlas hilloin kuin hä­net
murhattiin. Hän Oli haavoittunut
taistelussa. Meyerin myrskyjoukkor
laiset murhasivat hänet.
Smithin ja kaikkien niiden muteto.
Jotka Meyerin fasistiset myrskyjouk-kolalset
murhasivat, vaatii kalkkia
patrioottisia canadalaisia tukemaan
isä Smithin vetoomusta, Jotta on toi­mittava
nopeasti, että saadaan St;
Laurentin hallitus estetyksi tekemästä
jjitä rikosta, että se vapauttaa natsi-kenraali
Meyerin — joko täällä, kuten
on Ottawassa vihjattu, tai lähettä­mällä
hänet takaisin Länsi-Saksaan
— Charles Sims, Canadian Tribune.
Kansanihmiset eivät ole halukkaita
lähettämään poikiaan murhattavaksi
sodanlietsojain päiimärien hyväksi
Rauhankongressi on
lähettänyt kiitos­kirjeen
Vapaudelle
Viime. lauantaina saapui: Cana­dan
BauhankongresUlt» kiitoskir-
' -Je Vapauden tolmltakselle sen Joh­dosta,
että lehtemme oli ilmaiseksi
painattanut katsmi Canadan Kan-sankokoukseen
Rauhan Turvaami­seksi.
"Kun maailman rauha riippuu
• nykyään hiuksen varassa, tolvom-
* me lehtemme lukijain avustavan
'. tiedon levittämisensä tästä kansan-
' kokouksesta niidenkin canadalais-ten
keskuuteen, Joilta se on tähän
mennessä salattu", sanotaan kir-
.•, Jeessä. •
Kysymyksensä oleva Canadan
Kansankokous Rauhan Turvaami­seksi
pidetään Torontossa tulevan
huhlik. 7 ja 8 pnä.. Keholtamme
lukijoitamme tutustumaan siihen
suureen ilmoitokscsn, joka julkais­tiin
asian hyväksi lehtemme t.k. 10
päivän numerossa.
Jos haluatte saada, englannin­kielisiä
kokouskutsuja rauhantyön
harjoittamista varten, olkaa hyvä
Ja kirjoittakaa osoitteella: National
A.ssemb]y to Save Peace, 49 Walker
; Avenue, Toronto.
Suomalainen kaivos­työläinen
kuoli
tapaturmaisesti
Geraldton. — Helmikuun 14 paivana
tapahtui taalla MacLeod Cockshutt
kaivoksessa onnettomuus, jossa suo­malainen
kaivostyöläinen Oscar Kle­metti
menetti henkensä. Hän työs­kenteli
onnettomuuden sattuessa kai­voksen
yhdeksännellä tasanteella
stoopissa, mista hän tuntemattomalla
tavalla oli pudonnut .shuuttiin. Löy­dettäessä
oli isoja kivilohkareita hä­nen
päalluan. Kivet olivat murskan­neet
hänen päänsä, joten kuoleman
i3kotaan tapahtuneen silmänrupdyk-
. ;essä. • , • • •
O. Klemetti oli syntynyt Suomessa
Oulunlaanin Sotkamon pitäjässä, hel­mikuun
18 pnu 1901, joten han oh
kuollessaan 4 puivaa vailla 50 v.
ikäinen.
Vainajaa jai lähinnä suremaan hä­nen
vaunonsa Lyydia tässä maassa ja
kaksi veljeä Suomessa, serkku perhei­neen
Port Arthurissa ja suuri tuttava-
Joukko tässä maassa ja Suome'ssa.
Klemetti oU asunut tällä paikka­kunnalla
yli 15 vuotta. Hänet tun­nettiin
hyvänä työmlehenä ja rehel­lisenä
ja auttavana toverina kaik­kien
tuttavien keskuudessa. .
Äkillinen • kuolema teki järkyttävän
yalkutukscn hänen vaimoonsa Ly-dlaan,
samoin naapureihin ja tutta­viin,
jotka parhaillaan hommasivat
hänelle ylläty-spaarteja 50-\-uotissyn-tymäpäiväksi-
Otamme Joukolla osaa
suruusi. Lydia.
Olit kunnon toveri, Oscar, keveät
mullat haudallesi ( — A. Piticänen.
Regina. — Sa6]i2t«)ewanm maa­kuntahallituksien
pääministeri T. C.
Dou^la'; <CCP> .sanao oJevanEa /va­kuutettu,
että maakunnan asuklcaat
haluavat rauiiaa ja turvallisuutta Ja
että hän siitä syystä' valmistautuu
käyttämään sitä tulevtssa maakunta­vaaleissa,
joista hänen puolueensa
kamppailee : liberaalipuoluetta vas­taan.
Helmikuun 7 pnä. lalnlaatijakurman
istunnorsa; antamassaan lausimnossa
eanbl Douglas, että han el usko maa­kunnan
a.sukkaid2n olevan haluk­kaita
-lähettämään pcikiaan tapetta­vaksi
ulkomaiden taistelukentillä
luottamuksensa menettäneiden mäti­en
hallitusten pönkittämiseksi". Hän
samalla ruoski liberaaleja siitä-, että-he
vastustavat Kiinan Kansantasa­vallan
tunnustamista, jota esitettiin
CCFn msakuntahalhtuksen konvent-slonlssa.
Mainittuaan kuinka Bri­tannia
ja Intia ovat tunnustaneet
Kiinan Ja että entinen Canadan lä­hettiläs
T. C. Davis on sitä myös suo­sitellut,
Douglas OEoltti, kuinka Ca­nadan
ulkoministeri Pearson vastusti
Yhdysvaltain "'hyökkääjä^^-päätöslau-selmaa,
mutta muutti kantansa heti
liittohallituksen Istunnon jälkeen. <;
Douglas tanol lalnlaatijakunnassa
pltämlc-säan puheessa, joka. ctettUn
levylle ja, myöhj mmm lähetettiin ra­dion
(Välityk-sellä kaikkialle maakun­nassa,
i^euraavaa: ^
' Meidän tulee muistaa, että mo­nien
vuosien ajan Yhdysvallat
vyorytCT Kiinaan ammuksia, kai-kenlaisla
.sota turpeita ja vieläpä
armeijan henkilöltäkin, tailcoltuk-sclla
pönkittää luottamuksensa
menettänyttä ja mätää Chian?
Kai-shekin hallitusta." Vieläpä
tälläkin hetkellä, hän jatkoi, yh-dysvaltain
laivasto suojelee Chiang
Kal-£hekla Formosassa.
Douglas sanoi nojaavansa kamppai­lussa
n.s. "kolmanteen »voimaan". £0-
slalidemciratiaan. Suosit ellessaan
Kiinalle paikan myöntämistä -YKrssa
hän sanoi, ettei hän kannata Kiinan
Ideologiaa, enempää kuin .•Francon,
Peron; Titon ia Stalinin, Joille kai­kille
m3 olemme antaneet paikan Y-K:
ssa. :> • •
Puhuessaan kenraali MacAxthurin
politiikasta Koreassa Douglas sanoi:
"Jos yK:n ylipäällikkö toimii YK:n
normaalisen ylivallan alaisuudessa,
niin silloin hänen myöskhi täytyy olla
sen määräyksistä riinjuvalnen." Hän
myöskin kysyi: "Onko Canadan hal­litus
valmistautunut ottamaan vas­tuunalaisuutta
Syngman Rheen toi­mittamista
joukkomurhista?" ^
Pääministeri Douglas vetosi Aasian
maiden avustamisen puolesta, jotka
maat ovat nyt "suuren •vallanlciunovk-sen
p5'örteissä". *
"Emmekö me rohkenisi", hän
sanoi, •'käyttää yhtä. kymmenettä-osaa
puolustusmenoistamme os­taaksemme
sillä viljaa, ruoka­tarpeita,
vaatteita; traktoreita ym.
Intiaan lähettämistä varten, pe­lastaaksemme
heidät nälänhädäs­tä,
samoin Etela-Afrikaan; myös­kin
Kiinan Ja Korean kansoille?
Minä uskon että sitä kannattaisi
yrittää. . Se ei maksaisi ainakaan
enempää kuin sota, ja tuottaisi
mahdollisesti pysyvän rauhan,
"Ja jos meidän täytyy taistella,
taistelkaamme sellaisten asioiden
puolesta Jotka ovat taistelun ar­voisia,
mutta ei Chiang Kai-shekin
Ja Standard Oli yhtiOn puolesta."
Douglas sanoi lainlaatijakunnan Ja
senille, että Oiän on nähnyt Jotakin
<viime sodan seurauksia ja että se mi­tä
hän on nähnyt täällä ja Euroo­passa,
on saattanut hänet päättää
maan "teihdä kaiken voitavani tax-.
itoituksettoman kyynelten ja veren­vuodatuksen
estämiseksi".
Kalevala-päivän
juhlatilaisuus
Torontossa 25 pnä
Toronto. — Kalevalan päivää
tullaan täällä Jnblim^n simnan-tain
» helmikaucr 25 päivä alkaen
kello.4 iltapäivällä DoD-baalllla.
Juhlan järjestäjät ovat koettaneet
saada ohjelman tämän historialli­sen
merkkipäivän arvoa vastaa­vaksi.
Siinä tulevat ^ntymään
. useimmat osastomme kulttuuriryb-mät,
kuten soittokunta, sekakuoro
Finlandia ja .naisten tanssikerho.
Näyttämö esittää kaifniin, kaksi­osaisen
näytelmän "Sovitus" ja sen
lisäksi on ohjelmassa useita arvok­kaita
scoloesityk^ eri aloilta. Jo-,
ka selviää lähemmin toisessa osas­sa
tätä lehteä olevasta varsinaises­ta
ilmoituksesta. ^ g.
5.00 Englanninkielinen uutiskat­saus.
— 5.10 Sanomalehtikatsaus. —
5.25 Äänilevy. — 5.30 Yrjö Maunu
Sprengtporten. Fil. tn Martti Ruutu
esitelmöi. — 5.50 Musiikkia koko per­heelle.
Radio-orkesterin sekstetti,
joht. Wolde Jussila, sekä äänilevyjä.
— 6.30 Ruotsinkielistä ohjelmaa. —
7,&0 Maamme.
Lauantaina helmikuun 24 p:nä:
5.00 Englanninkielinen uutiskat­saus.
— 5:10 Sanomalehtikatsaus. —
5.25 Iltahartaus. Puhujana teol, lis.
T. P. Virkkunen. — 5.35 Kansanlau­luja.
Esitt. Mirjam Helin ja Ture Ara.
laulu, säest.'Gerda VVeneskoskl, Ra­dio-
orkesterin sekstetti, joht. Wolde
Jussila, ja Solistikuoro, joht. Ahti
Sonninen. Selim Palmgren: Menuet­ti,
kansantyyliin. (Sekstetti.) — Toivo
Kuula: Luullahan, jotta on lysti olla.
(Mirjam Hehn.) — Ahti Sonninen:
Se nukku. (Kuoro.) — Karl Ekman:
Linjaalirattaat. (Sekstetti.) — Erkki
Melartin: Silloin mma itkin; Heilani
kotiin kulki kaksi tietä. (Ture Ara.)
—; Nils-Eric Fougstedt: Pienoisketju.
(Solistikuoro solisteineen, sekä Radio-orkestenn
sekstetti, joht. Ahti Sonni­nen.)
— 6.00 "Alkuisten tanssit." Hel-
Eingm Poliisilaitoksen Soittokunta,
joht. Georg Malmsten. Anton Czi-hulka:
Lemmenunelma, valssi. Eldo di
La2zaro: Tikan laulu, foxtrot. Matos
Rodriquez: La (Dumparsita, tango.
Suomen Yleisradio lähettää^täile
mantereelle kello 5-7 illalla
Ennen lähetettiin kolmessa jaksossa lyhytaalto-ohjclmaa,
joka on nyt supistettu puoleen
Torstaina tänne saapuneen Suomen Perjantaina helmikuun 23 p:nä:
Yleisradion talle mantereelle suunna­tun
lyhytaalto-ohjelman mukaan lä­hetetään
tällä viikolla ohjelmaa ai­noattaan
yhdessä jaksossa, nimittäin
klo 5—7 illalla. -Ea-stern Standard
Time, Aikaisemmin lähetettiin tätä
ohjelmaa kolmessa jaksossa, yhteensä
yli nelja tuntia. f;-
Lähetykset tapahtuvat aaltopitui^-
silla 31 m. kj/s 9555, 19 m. kj/sYsi^O
ja 17 m. kj/s 18700. Suoriienkieirset
lahetysajat ovat joka paiva. paitsi ci
maanantaina, klo 5—6.30 ip., jonka
jälkeen aloitetaan puoli tuntia kes­tävä
ruotsinkielisen ohjelman lähet­täminen.
Maanantaisin lähetetään
suomenkielistä ohjelmaa klo 7 saakka.
Taman viikon ohjelma on kokonai­suudessaan
seuraavanlaina:
Sunnuntaina helmikuun 18. p:nä:
5.00 Kotimaan uutiskatsaus. — 5.10
Pelimannit ja kirkonmiehet. Ohjel­man
jarj. Emo Saari. Avust. Emil
Riskun pelimannit ja Unto Kaarti^
nen, pakina. — 5.30 Mennyt päivä.
Otto Mannista sanoin ja sävelin.
Esiint. Gerda Wenesko£ki. — 5.50 Ra­dio-
orkesterin konsertti,. joht. Erkki
linko, solisti Maila Vala, laulu. Leevi
Madetoja: Pieni sarja: Aamu, Cap-rice.
Legenda, Valssi. Vämö Han­nikainen:
Vox humana. (Maila Vala.)
— Väinö Raitio: Pastoraali. Selim
Palmgren: Kehtolaulu jousiorkeste­rille;
Kevatunelmia. — 6.3a Ruotsin­kielistä
ohjelmaa. — 7.00 Maamme.
Maanantaina helmikuun 19 p:nä: .
5.00 Englanninkielinen uutiskat­saus.
— 5.10 Sanomaleiatikatsaus. —
5.25 Renesanssisanky. Huvinäytelmä
kirj. Sigfrid Slevvertz. YleLsradiolle
suom. Marja Rankkala. Ohj. Urpo
Lauri. — 6.40 Merimieslauluja. Ketju,
sov. ja ohj. Toivo Karki. Esilnt. Pir-teat
Pelimannit, Hemming Eklund,
Kauko Kayha, sekä Solistikuoron
mieslaulajia. — 7.0O Maamme;
Tiistaina helmikuun 20 prnä:
5.00 Englanninkielinen uutiskat­saus.
— 5.10 Sanomalehtikatsaus. —
5.25 Iltahartaus. Puhujana rov. Ver­neri
Louhivuori. 5.35 Laulua. Olavi
Rahkonen, säest. Gerda Weneskos^i.
— 5.45 Nyky-Saksan teattentaidsttii.
Leo Mellerin matkapakina. ('"Radio-autolla
Keski-E:urooppaa kiertämäs­sä".)
— 6.05 Lipln pakinoita. Reino
Jokilehto lukee Oiva Paloheimoa. —
6.20 Äänilevyjä. — 6.30 Ruotsinkielis­tä
ohjelmaa.— 7.00 Maamme.
Keskiviikkona helmikuun 21 p:nä:'
5.00 Englanninkielinen uutiskat­saus.
— 5.10 Sanomalehtikatsaus. —
5.25 'Wienissä lauletaan — kaikesta
huolimatta. Harriet Cl-^yhillsm aani-levypxima.—
5.55 "Pois rllsl lapsesta".
Ahti Rytkönen pakinoi. (Lah. Jy\iis-kylästä.)—
6.10 Viuluesitykslä, Jorma
KärkkiUneri. säest. Gerda Wcnesköski.
Josef Johnsson: Romanssi. Selim
Palmgren: Humoreski. Fritz Krelsler:
Vanha saksalainen paimenmadrigali.
Henri Wieniawski: Scherzo tarantella.
6.30 Ruotsinkielistä ohjelmaa. — 7JW
Maamme.
Torstaina helmikuun 22 priiä:
5.00 Englanninkielinen uutiskak-
-saus. — 510 Sanomalehtikatsaus. —
5J25 litalurlaus. Puhujana past, Kari
Pietilä. — 5.35 Lumikki; Satunäytel­mä,
sov. ja ohj. Kerttu Hämeranta.
— 6.3() Ruotsinkielistä ohjelmaa,,-—
7.00 Maamme.
Norja Yhdysvaltain
imperialismin
komennettavana
Oslo. Sanomalehti 'Priheten"
julkaisi vuoden lopulla Norjan kom­munistipuolueen
puheenjohtajan Emil
Löflienm artikkelin, jcnika otsakkee­na
on "Maishallin suunnitelma —
Norjan kansantalouden kuolemanvaa­ra."
Huomauttaen; että MarsTnallm
suunnitelma on saattanut Ncrjan
riippuvaisuuteen Amerikasta ja että
amerikkalaiset sodan valmistelijat
käyttävät hyväkseen ehtonsa Norjalle
ja muille marihalloiduille maille. Lof-lien
mainitsee «riScseen Yhdysvaltain
viimeksi esittämästä-;, vaatimuksesta,
että Norja osallistuisi Kiinan kan­santasavallan
taloudelliseen saartoon.
Norjan hallitus, sanoo Löflien, on jo
aikoja sitten tunnustanut Pekmgm
hallituksen Kiinan suuren kansan ai­noaksi
lailliseGcsi^^hallitukseksi. Nyt
Yhdysvallat pakottavat Norjan osal­listumaan
tunnustamansa maan saar­toon,
sillä. lakeijamaisesti kumartaen
Yhdysvalloille 'Norja on tullut Syng­man
Rheen liittolaiseksi ja hänen bar­baarimaisen
järjestelmänsä puolus­tajaksi
(Etelä-Koreassa. Saarron seu­rauksena
on satojen norjalaisten lai­vojen,
jotka monia ivuosia ovat 'kul­jettaneet
tavaroita Kiinan satamim,
jääminen toimettomaksi. Se on an­kara
Isku Norjan kansantaloudelle,
Löflien lausuu lopuksi.
Georg Malmsten: Rekiretki, saksan-polkka.
Lew PoUac: Charmalne, vals­si.
P. Donat: One stepj Jack Nelson:
Myrskyn jälkeen, foxtrot. — 6.25 Ääni­levy.
— 6.30 Ruotsinkielistä ohjelmaa.
—7.00 Maamme.
Monta'arvokasta
tilaisuutta tulossa
Port Arthurissa
Fort Arthur. — Jo aikaisemmin on
mainittu, etta Kalevalajuhlaa viete­tään
täällä Port Arthurin osaston
haaliUa. Vahstuskonutean järjestä­mänä
tulee silloin olemaan paljon ar­vokasta
ja Kalevala-aiheista ohjel­maa
ja yksinäytöksinen näytelmä
"Kihlaus", jonka on kirjoittanut Alek­sis
Kivi. "Kihlaus" voidaan merkitä
maailman hauskimpien huvinäytel^
mien joukkoon. Näytelmässä esiintyy
seuraavat osastomme näyttelijät:
Paavo Tuominen, Konrad Honkimaa,
Ida Ahlgren ja Helien Espeland. Näy­telmän
ohjauksesta huolehtii Ida Alh-gren.
Saapukaa juhlimaan ja viettä­mään
arvokas heti haalilla sunnun­taina
helmikuun 25 päivänä 8.30 i l ­lalla.
Ovella kootaan hopeakolehti.
Siis sunnuntaina tapaamme. .
Myöskin jo mainittiin siitä toisesta
arvokkaasta tilaisuudesta, joka. vie­tetään
maaliskuun 11 paivana haar
lilla. Tämän tilaisuuden kokonaisuu­dessaan
järjestää naiset; sillä silloin
vietetään Kansainvälistä naistenpäi­vää.
Ohjelmassa tules olemaan voi­makas
joukkolausunta musiikin säes­tyksellä,
jonka esittaa naisten lau-suntaryhmä.
Samoin joukkolaulua,
useita yksityisiä esityksiä, tanssiesi­tyksiä,
puheita, runo ja myöskin erit­täin
hauska näytelmä "Akkavalta".
Muistakaa, etta kansainvälistä nais­tenpäivää
vietetään vaan kerran .vuo­dessa,
joten toivomme silloinkin suur­ta
kansainvaellusta haalille.
Näytelmää "Ryöstetty Icaunotar"
harjoitellaan kovalla kiireellä, mutta
esitysaikaa ei ole vielä tarkalleen
määrätty j a kuten tämän näytelmän
ohjaaja Alli sanoi, näytelmää ei viedä
ramppivaloon rakaana, vaan sen täy­tyy
clla Icjpsa ja mennä sujuvasti
kuin ih.misen mieli. Siis jaamme
odottamaan, etta koska voimme sanoa
sen suuren salaisuuden, että näytel­män
esitys on silloin tai silloin. Siis
kärsivällisyyttä, kyllä siitä valmis tu­lee
kun tassi ilmatkin, kaunistuisivat,
etta voisi kaunottaren kanssa lahteä
pa.koretkill2, silla vielä aina vain on
pakkasherra ahkerana ja pitää kyl­mää
lamppua korkealla. Mutta tulee
se leutokin saa, siltä saamme olla
varmoja ja tulee se ''Ryöstetty kau­notarkin"
siltakin saamme olla var­moja.—
TAS.
r-SITA:
T Ä T Ä .
TEPSIVX HEINO
Alabamalaiseen neelcerlpenDl oli
surullinen pflgSfuklritkonsa. vSbistä ko.
lehdeista; Eräänä sunnuntaina hän
sitten sanoi:
— Ennen kuin koläitthaavlmme
lähtee kiertämään kefboittaisin sitä
seuraktmtalaista. Joka -viikolla, vasosti
kananpoikia veli Bn^ivnln kanalasta,
pidättymään kolehdin antamisesta.
Herra ei huoli kolehtia varkaalta.
Koleihti oU sinä sunnimtaina suu­rempi
kuin koskaan, sillä Jokainen
antoi roponsa.
IHMETTELIVÄT
Opettaja kertoi tunnilla pojille esi­kuvaksi
kelpaavasta miehestä,: Joka ui
aamulla kolme kertaa ennen aamiais­ta
leveän virran yli. ' '
Pojat purskahtivat äkkiä naura­maan.
. .. • ••.
. — Mitänam-amlsta siinä on? kysj-i
opettaja närkästyneenä. :
^ Minä vain Ihmettelin miksi hän
ei uinut neljättä (kertaa yli saadak­seen
vaatteensa, jotka hän oli jättä­nyt
toiselle rannalle, vastasi eräs op-pilafsta.
^ Kun ihmmen tappaa tiikerin on
se metsästystä, mutta kun tiikeri tap­paa
ihmiien on se verenliimoa. Ri­koksen
ja oikeudehmukaLEHUden väli­nen
ero on näet kovin pieni. — Ber­nard
Shaw.
Mitä Suomi saa
Neuvostoliitosta
kuluvana vuonna
Porilainen Satakunnan Sanomat
julkaisi äskettäin luettelon siitä mitä
tavaroita Neuvostoliitto toimittaa
Suomeen kuluvan vuoden aikana näi­den
kahden maan välisen kauppaso­pimuksen
perusteella. Lehden Julkai­sema
luettelo ja jälklkaneetti ovat seu-raavanaiset:
tonnia
Vehnää . . . . . . ; . . . . . . . . . . . .165.000
Ruista . . . . . . . . .;. 40.000
:Kauraa . . . . . . . . . . . . . . . 10.000
Maissia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .lo.OOO
Rehukakkujä . . . : . . . . . . . . . .20,000
Sokeria . : . . . . . , . . ,... 40,000
Suoloja . 20,000
Tupakkaa . . . . . . . . . . . . 500
Antcbensiiniä . . . . . . . . . . . . * . 110,000
VgJopetroolia . — 5 , 0 0 0
Moottoripetroolia ; . . . . . . . . 10.000 '
Kaasuöljyä 15,000
-Voiteluöljyä . . . . . . . . . . . . . . '9,200
Bitumia . . . ; . . . . . . . . . . . . 10,000
• Apätiiftia. { . . . . 6 0 , 0 0 0
K a l i s u o l o j a ' . . . . . . . 50,000
Ammoniumnitraattia . . . . . 12,000
Glaubersuolaa ..... 30,000 .
Asbestia 1,000
Billettiä 30.000
Laivalevyjä . . . . . . . 5 . 0 0 0 ~
• Perromangaania . . . . . . . . . . 800
Nikkeliä 150
. Naf tatuotteiti 3,000 rupi. arv.
Autoja Ja' koneita 6,000 "
Kuten nähdään, pitää Neuvostoliit­to
huomattavalla tavalla hucaen Suo­men
kansan tarpeiden tyydyttämises­tä.
Neuvostoliitosta tuotavat tavarat
ovat tärkeimpiä mitä Suomeen yleen­sä
ulkomailta tuodaan. Neuvostoliitto
on ollut valmis tuottamaan maaham-ma
juuri näitä tuotteita.
Enemmän öljyä
puhdistettu
Lontoo.—Britannian öljynpiihdis-tamojen
tuotanto viime vuonna oli.
9,4 milj. tonnia, vastaten 2.5 milj. ton­nia
vuonna 1938. Nyt rakenteilla ole­vat
uudet puhdistamot tulevat kohot­tamaan
tuotannon 21 miljoonaan ton­niin
v. 1953.
PÄIVÄN PAKINA
Kolkosti kaikuu "sankarin" nimi
Suuria ja juhlallisia ovat . olleet
Suomen porvarien ja sosdem johta­jien
juhlapuheet edesmenneen marski
Mannerheimin muistolle. Täysin sy­dämin
siihen ovat myöskin osallistu­neet
tässä maassa ilmestyvät suoma­laiset
porvari- ja sosdem-lehdet To­ronton
sotaista Vapaa Sanaa myöten.
Sivukaupalla on näissä lehdissä va­rattu
tilaa "suuren kansan ystävän"
poissiirtymisen vahttelullle ja hänen
"suurten" tekojensa ylistämiselle.
Kilvan ovat Suomessa sosdem joh­tajat,
eduskunnan puhemies K. A.
Fagerholm etunenässä, ponnistelleet
kuka löytäisi mojovampia Ja imeläm-pia
sanoja marskin muiston ylistämi­seksi.'
"Hän oli • yli-inhimilliset mitat
täyttävä vertauskuva", joka halusi
olla "ritarillinen vastustajiaan koh­taan",
lausui sosdem Fagerholm. Sii­hen
tuskin porvarikaan eniiä pystyy
petraamaan.
Sitten sama.ssa r>-takastä tulee Suo­mesta
tieto, että uskollisena marski
vainajan syml>ohsoImalle "kansan ys­tävyydelle"
ja ,"ritarmisuudell€"Suo;^
nien porvarit -— tietenkin sosdem
junttamiesten ym. suosiollisella tuella
— vaativat tukkimaan suun niiltä
kansandemokraattisilta lehdiltä. Jotka
ovat uskollaneet Julkilausua Joitakin
totuuksLa ikuiseen unhoitukseen vai­puneesta
marskista.
Vaikka "tappa pois" marskia ylis­tettäisiin
helvetin alimmasta pan­nuhuoneesta
taivaan ylinpään tanssi-s.
iliin asti. niin Suomen koviakokenut
työkansa — vuoden 1918 kauhujen
läpikäyneet veteraanit, murhattujen
Ja nälkään tapettujen kymmenientu­hansien
jälkeensä jättämät orvot ja
rakkaimmat — ei koskaan unhoita
minkälaisen julmuuden symboollna ja
johtajana Mannerheim esiintyi.
On Inkaa vaatia lasta, morsianta,
isää. äitiä, siskoa tai veljeä paljasta­maan
päätänsä rakkaimpiensa mur­haajille
ja omille, piiskureilleen.
Eivät sitä myöskään ole valmiit te­kemään
"talvisodan" enempää kuin
"Hitlei:in riemusodan" uhrien omai­setkaan,
joidön sotien johtajana
marski "symbolisoitui".
Ehkäpä Kemin koneplstoolikomen-non
aikaisen sosdem hallituksen pää­ministeri
Fagerhohnln mielessä kum­mitteli
. tällainen, synkkä mahdolli­suus,
kun hän vuodatti ylistystä esi­kuvakseen
^omaksumansa marskin
muistolle, koska" hän häkelsi:
" . . . älkäämme tuomitko niitä, jot­ka
epätoivoissaan:.Ja hädissään liitti­vät
hänen nimeensä kauhujen var­jon"
(tumm.allekirj.) Ja että nimellä
on heidän mielessään "kolkko kaiku".
Mikä laupeus'hoihih sanoihin sisäl-t}
rykään! Tarkoituksena on tietenkin
sanoa, että antaa niidenkin raukkojen
elää, kunhan väin pitävät suunsa
tarkkaan kiinni.
Mutta väärässä he ovat, sosdem
Fagerholmin mielestä koslia hän sa­noo:
"He eelvät silloin tienneet, että
•Mannerheim halusi olla rltarllllneen
vastustajlaankln kohtaan..."
Ihme etteivätsitä huomanneet,
vaikka ManherhVimin komentamien
valkoisten J^Uk^oJen toimesta ^3^ siltä kuitenkin olisi kuulunut mainita,
' sullottiin sorakuoppiin ja monista
kymmenistä tuhansista tehtiin "luu-rankotehtaissa"
lopuksi .iäkseen puo-livaivalsia.
Vähemmästäkin jo olisi
pitänyt oivaltaa suuren "jalomielisyy­den".
Vapautettimhan kurjat synti­set
täältä ajallisuuden vaivasta ian­kaikkisen
tanssin pyörteisiin.
Sosdem Fagerholm tiesi vielä muu­takin.
Nimittäin sen, että vaikka Manner­heim
oli "suuri sotilas" niin hän "ei
silti rakastanut sotaa".
Sen. että Mannerheim Saksan ar-ir-
eijan avulla lyötyään Suomen työ­kansan
veriin ja sullottuaan yli 30,000
sen parasta poikaa ja tytärtä sora­kuoppiin,
vannoi ei panevansa miek­kaansa
tuppeen ennenkuin Uralilla,
voidaan Fagerholmin puheen perus­teella
uskoa tarkoittaneen sitä, että
hän halusi yhteen menoon tapella
kaikki maailman sodat.
' Siis että edesmennyt marski omasi
sotiin nähden samanlaisen kannan
kuin se entinen juoppo viinaan-näh­den,
etta yritti lopettaa sen juomalla.
Mutta lipsahti Fagerholmilta eräs
totuuskin ylistyshymniinsä.
; Hän sanoi nimittäin: "Tuntematon
oli hän Suomen kansalle, kun hänen
nimensä 1918 kiiri yli maan
Hän oli tosiaankin tuntematon
Suomen kansalle. . Suomen suurpor-varistolle
hän kuitenkin oli tunnettu,
sillä olihan hän Suomen sortajan
tsaari Nikolai n uskollisena palveli­jana
kunnostautunut monia vuosia.
Edellämainltusta huomautuksestaan
huolimatta Fagerholm el kuitenkaan
sanallakaan maininnut miksi hän oli
Suomen kansalle tuntematon, eikä
myöskään virittänyt ylistysvirttä sU-tä,
kuinka ansiokkaasti hän kunnos­tautui
Suomen sortajan armeijassa Ja
hänen hovissaan.' , '3
sillä tsaarin Ja hänen valtaansa tur­vanneiden
kansan piiskureiden koulu­han
Juuri oli hänestä tehnyt serf
"suuruuden" mikä hän oli. •
Allekirjoittanut, Jonka osaksi mo­nien
muiden kanssa tuli nauttia
Mannerheimin Ja hänen valkoisen ar­meijansa
"ritarillisuudesta" vankilei­reillä
— luurankotehtaHla — muistaa
ja tulee muistamaan häntä —mikäli
häntä kannattaa muistella — Suomen
työkansan vihollisten raakuuden ja
verenhimoisuuden "ssrmbooUna".
Vuodattakoot Suomen kapitalistit,
sosdemit ja kaikki muut työkansan
viholliset aina Kivlperän takkaan
asti, kuumhnmat kyyneleensä Ja lau­lakoot
kauneimmat ylistysvirtensä
marskin muistolle, mutta tosiasiana,
pysyy, että Suomen työkansa oikea­mielisen
oppineiston kanssa ei kos­kaan
paljasta päätään rakkaimpien­sa
murhaajille. -
Korppi ei tule pesemällä valkoiseksi.
Sorakuoppiin sorrettujen "viimeiset
huokaukset Ja vankiloissa viruneiden
avunhuudot eivät muutu "ritarilllsuu-.
den" ylistysvirsiksi sosdem puhemies
Fagerholmin vakuutteluilla, ei vanki­loilla,
suukapulalla ja konepistooleilla
uhkailemalla. -
Niin kauan kuin Mannerheimin
muisto säilyy Suomen työlcansan mie­lessä,
lUttyy siihen kauhu, kidutettu­jen
ja nuirhatitujen hätähuudot Ja';-
viimeiset huokaukset kuolemaan Ja»
kurjuuteen tuomittujen onnettomien ',\
miesten, naisten Ja viattomien lasten j4
kirous.'. .., ^
Kerran se tulee kokonaan unöhtu-f.^
ihaan. kuten unohtuu kaikkien niiden <
muisto. Jotka eivät ole mitään raken-tavaa,
ihmiskunnan onnellisuutta l i ­säävää
tehneet, mutta vain hajoltta-neet
verta Ja tuhkaa JiUkllnsä Jättäen.
VaUi suurten uudlstajaln,^!
Kaiken asianmukaisuuden tähden j-kunnan hyväntekijäin työt" jafiiinet
ovat kuolemattomia, --kiillanll^^:'