Vapaus, November 1, 1952

              m
Siva2' ' liauantaina,marraskuun 1 p. —-Saturciay, Nov; 3,<i9S2
•il
sm
i
iQtgss fil gtonleto Canadlann. Es»
tablläbed Nov, 6, asi?. Autborlzed
Telephones: Burisess «OOice IHUSfHL
EäitoTial Office 4-Ö265. Uuisser
£,6aksl. EditorVASSdund. Mailing
addFessrSoz 69. Sodtniry, Ontario/
AOvenisiiis rates vjfon Avgi^XVc^
Translatlon f^e oX <tämz9.
£5 «ecottd class siail by tbe Post
Office Department, ottava. Pub-
VäieA • tbiice ttreeUy; Tuesdaj^B
'namäays and Saturdays t>7 Vapaus
t^Jlsbing Company Ltd., at 100-S02
Elm 6t. W., eudbuiy, Ont^ Canada.
mAUSHDJNAT;
Canaäassa: 1 vk. 7jbo 6 Idc. 3.75
3 klc. 255
yhdysvalloissa: i vk. SJOO 0 U C 420
Suomessa 1 vk. 8 ^ 6 0^4.15
•mmimm
l)rew^ McCkrthy ja Gtobe
Tor3^uolueen "voimamies'', eversti George Drew, joka toisen
s tnaailmänsbdah edellä ylisti
renp^n'>iPoitoietaPrairiMsa.
jH^en ^^9^enheimoIaisensa, senaattori^ Joseph ^IcKTartby piti ^
Cluc£^(ki3 ^Jahdeksantymmcnt^tuhatla dollaria :mak^ radio-!
ja naföadkbuteön. T""' • :
'ilmestyvä toryiehti julkaisi viime keskviikkonalaar
tölniituskirjpitul^h
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Anni UnibiTg, Saut Ste. Mar^e,
Oat., täyttää. CO vuolta nianaäsuua
3 pnä;.
yiJdymme ^5ultuaIsten j a tuttavien
onnittcuihJn!
että surullisen kuu-voimalla
ihmisten kor­viin-
iySnnetyn puheen tarkoituksena oli osoittaa, että ''kuvernööri
Sfevoisonldemokraattipuolueen presidentin ehdokas)
mm
K
nät ^nkokraattiset ihmiset tällä mantereelta ja kaikki
'etkä knaattori'MoCärthyn ja £isenWwerin " . . . tällaista vaalitais-vmustamaalaamiseksi
ja
Canadalaisille se on v|iroitus
utua.'"
^ kaikki tämä on liiankin totta. Mutta miksi Globe and Mail
Vaikenee kuin hauta siitä tosiasiasta, että eversti Drew — Canadan
'^republikaanien" epäjumala, piti Portage La Prairiessa sisällöltään
^ivai| McCarthyn puheen, jonka tarkoituksena on "mustamaalaus ja
ihnH|teh ihielien myrkyttäminen",' jos saa luvan käyttää eversti
bririvta kannattavan Globen and Mailin sanoja. Ja eversti Drewn
puhW pii myös "varoitus siitä kuinka paljon politiikka voi rappeu-
Situa!:ij kuten <GIo})e sanoi McCarthyn samanlaisesta mustamaalauspd-iieest^.
•
rewn puheessa ei ollut mitään uutta. Tosiasiassa hän
vanhaa laulua/jonka hän aikoinaan Göbbel^-^räini^^^^^
kansalaisvapauksien riistämistä ja rajoittamista "kommii-
, nistifastäi^n" läinlaadinnan avulla, eversti Drew vaati (Globen
^ailhi (^'tuäivun tarinan mukaan lok. 29 pnä): "rangaistusta kommu­nistien
inaaopetoksieinsist
kaarnatta." Varsinaisesti Drewn puhetta lainaten Globen uutistari-ys
Ȋ<'i:iiafi5a:-,tatli'
i
v' * ' W'fyPf^*>^'-' ' ^ poikkeuslait" tiedämme ilman muuta, että eversti Drew puhuu ' i#4^funl I;'3 ' kähatä)M/iiJ4uksrehsuojdemlsesta. ''^ ( 0}J i' 'y*""* ^''»^Aon liysymys kommunistipuolueesta, OCFrsta tai J(B- il^C1i|'i:vä'^'^^Jä'5 4 •>' todistajista — tehdään lainsuojattomaksi, niin seuraava'-as^lbl
untist*.oppiiwt, mutta esiintyy «viekkaana" politiikkona
ja &anoo,^iptbi hänen fasisminpa tarkoituksena-ole riis.taä kenenkääl
)mufäen ptihctoikfeiittä*-^ paitsi 'tietysti icomhiiimstien.
Xe ^eipä^ jotka «lemme omakohtaisesti, nähneet fasistisen-ik-:;
jpaanliikki^ilr avulla Suomessa aikoinaan'laaditut "kommunistivas­taiset
poikkeuslait" tiedämme ilman muuta, että eversti Drew puhuu
pötyä kähsatä)SViiJ4uksieh* suojdemlsesta. Jos yhteiskunnan yksi
mukaan reversti!'Drewl'selitti-' päivän tapahtumia kuin paholainen
raaitnattua. Hänen kerrotaan ^sanoneen että "kommunistit kehitta-
,?vÄt;h'uofella vaatimusta, että vapaat maat ^
atomiaseesta, ja että kommunistiryhmät tukevat tällaisia
Kuka tahansa hyväksyy tämän vaatimukleh, sahöi-demokraattiset
ihmiset, jotka taistele<yat Koreassa
Eurtx^anipuolustuksesta; Jos atomiptrtifinitn^
aseistuksestaan, huolimatta siitä käytetäänkö niitä
täitä kertaa tai eikö, se on hyväksyttävä." \
Toisinsanoen — eversti© puheensa vakuuttamalla,
että hänen taVkoituksensa ei ole riistää puheoikeutta "muilta" kuin
kommunisteuta; Mutta heti seuraavassa silmänräpäyksessä hän lei­maa
konununis teiksi kaikk
jiUiätamista ~ f h ä n leimannut . kommjänisteiksi niitäkin,
jotka aikomaan vaativat ja voittivat sen, että myrkkykaasujen käyt­tö
julistetaan täiVtomaksi!^^^ ^^T^ mil­joonaa
ihmistä ^ allekirjoittanut asiakirjan, jossa vaaditaan atomi-pommieii-
laiiVoniaksi julistamista. Ja nämä ihmiset ovat eversti
Drewnniietesta tehneet sellaisen rikoksen^^
kaa vastaan,' että heidät on itse julistettava pannaan I .
'Eversti Drew käsittää luonhoUisesti sen, että hän ei voi raahata
j keskitysleirillä toista puolta maaliman ihmiskunnasta, joka on vaati­nut
; ätomia^iden pannaan julistamista. Mutta hän esittää tämän
fasistisen vaatimuksen toteuttamia
hanpuoiustajain kohdalu. Kun Cahadassa on kerätty neljännesmil­joona
allekii[joilu$U|!!ätomipömmien pannavaatimuksen älle,\niih tä­mä
tarkoittaa, että eversti Drewn mielessä DU todella suuret keskitys-
;> Jä esittäessään t^^ fasistisen vaatimuksensa eversti >Drew jou­tui
tunrauHumaan: Tuureen ^vdheeseen;^kut'en<^
AL£K8ANTE|l|-Il:n MUBUA
KyöymyV: Uralualsin tietää mJssä^jä
ihlllÄh Venäjän keisari Aleksanteri
n murtiättlln Ja kuka tuli murhatun
jälkeen ke.sariksi. Muistan oUeeni
slllorn viisivuotias poikanen kun a-siaSta
puhuttiin kotoiÄi ja haluai­sin
saada nyt varmuuden asiaan. —
E. R. J .
VaBtaus: Venäjän keisari ja Suo­men
suuriruhtinas Aleksanteri H oli
eräs vallstuneimmista.ja vapaämleli-sifnmlfitä
Venäjän keisareista. Han
nousi valtaistuimelle 1855, julisti
maaorjat vapautetuiksi maalisk. 3
pnä 1861 aimetulla julistuksellaan ja
sai. aikaan useita uudistuksia hallin­nollisella
alalla. Häntä vastaan teh­tiin
useita murhayrityksiä, 1866 Pie­tarissa,
1867 Pariisissa; 1879 Pletaris-^
sa ja Moskovassa sekä 1880 Pietaris­sa.
Palatessaan eräästä paraatista
i-ietariäsa maalisk. '13 pnä 1881 haa-/'
voittul hän varsin pahoin vaunujen
alle- heitetyistä pommeista ja kuoli
palatsiinsa saavuttuaan vielä sama­na
päivänä. *^
Ehnen valtaistuimelle nousuaan
kävi • perintöruhtinas' useita kertoja
suomessa j a keisarina 1856, 1863 ja
1876, jolloin hän .vieraili mm. Suomen
ensimmäisessä teollisuusnäybtelyssä.
Hänen muistokseen paljastettiin Wal­ter
Bunebergin tekemä muistopatsas
1894.
Suomeen nähden toteutti Aleksan­teri
II edlstyspolitiikkaa. Vuoden
1863 valtiopäivien avajaispuheessaan
hän tunnusti Suomessa vallitsevan
perustuslaillisen monarkian j a julkai­si
asetuksen. Joka pani alulle suo-msnkielen
saattamisen / yhdenvertai­seksi
ruotsinkielen rinnalla, antoi
Suomelle ^ ornan rahalaitoksen, Jne.
Uiiden valtiopäiväjärjestyksen; kaut-ta^^
uodelta 1869 Suomelle myönnet­tiin
määräaikaiset valtiopäivät.
yAIeisahterlTI seuraajaksi tuli hä­nen
poikansa Aleksanteri m^' Jojia
Jäbkoi suomeen nähden pääasiassa
Isänsä politiikkaa. I. . i ' '' ' '
Mitä muut satiovat
ff
ovat; Wkki :^lH)mmuiiisteja'\ saman herran'sahaii£etit]|^n
muka|mnät^äi'"kommunistit'^ vaativat "vainaita maita'^Iuopuma^^
"^31011^1456151330. Tämä Sellaisenaan on totaalinen valhe — ja eversti
Dri^w tietää sen. Rauhanpuolustajat eivät ote sellaista va3timust3
-koskaSn esittäneet. K3ikkir3uh3npuolustajat, olkoot he konimu-
.nisteJBv sosialisteja, liberaaleja, oppineita Ui muita, ov3t ains olleet
yksinöelisiä silhä, ETT.^ ATOMIPOMMIT ON JULISTETTAV.\
LATI5X)M.\KSI KAIKISSA MAISSA — NIIX DREWN "Va-
PAlSSA" KAl^lTAtlSTLAUISSA KUIX SOSI.^LISTISISS.^KIX
MAISSA.
joka ömantun-
;t'6iisai«jössakiii kolkassa kärsii tuskia senaattori McGarthyn fasistisen
mijstama^ johdosta —- mutta vaikeni kuin hauta oman
i5r^'i«Äpttcin^ä>» ^saniaisesta myrkkykytvöstä? Intellektuaaliseksi re-voidaan
sanoa.
WALL STREETIN'
"ELINTAPA!" "
"Jos meiltä - loppuu hätätilanteet^
meidän . ekonomiamme romahtaa 90
päivän kuluessa" w . Yhdysvaltalainen
senaattori George 'W, Malone.
• * •
VAAHTERAPVU
, Kuinka suuressa määrässä canada-laisla
suojellaan "punaista" vastaan,
siitä saatiin parhain esimerkki äsket­täin
Torontossa paljastuneesta tapah­tumasta.
.
Erään valtakadun kaunistamiseksi
ostettiin vaahterapuita. Ajatuksena
oli, että syksyn tullen nämä puut an­tavat
monipuolista väriä.
Mutta syksyn tullen näiden vaahte-tain
lehdet tulivat likaisen ruskeiksi.
Nämä ulkomailta ostetut vaahterat Oli
ilmeisesti seulottu RCMP:n (valtiol­linen
poliisin — Vapaus) toimesta en­nen
Canadaan tuontia. Ja kuten tie­dämme,
kaUcki se, missä on sitä hir­veätä
"punaista" väriä, on Canadaan
tuotettaessa yhtä tervetullutta kuin
härkä on porslimtkaupassa.
Joltakin r kansalaisia huolestuttaa
koko juttu. Heidän mielestään vaah­terat
ovat yhtä canadalaisia kuin itse
Canada. Ja jos canadalalset vaahte-ranlehdet
tulevat "punaisiksi", niin se
johtuu .'heidän mielestään siitä, että
Canadassa vallitsee sille luonnolliset
olosuhteet.
"Vaahteranlefhdet eivät saa muuttua
punaisiksi
näin ovat säätäneet valtapiirit;
He Istuttivat vaahteroita puistikoksi
: missä lehdet tulivat likaisen
ruskeiksi.
Näemmekö enää koskaan
vaahterapuun punertavaa oksaa ?
Runoja kirjoittavat meidänlaiset
' tomppelit
mutta vain RCMP sensuroi värit.
, — Bob "«Värd, "UE News". Toronto.
Ja£koa
Täten ovat Englannin tyeväenpuo-lueen
Johtajat, joti^a kulkevat ame
rikkalaisten imperialistien ^ ö k k ä y s.
politiikan vanavedessä, iobtaneet
ZnglaniiUi vaikeaan talouspulaan Ja
saaneet aikaan sen. että maa on jon*
tunut amerikkalaisten noonopoliyih-tymien
syrjäyttämäksl kansainväli»
sm. markkinoilla Ja että nidysvaIto>
jen monopofiyhtymät ovat tnnkeutu>
neet K"g^an*'f" alusmaibi]^ >iEngIan^
nin johtavien piirien taantnmoksellU^
nen ameriiicalals-myStämlelinen po­litiikka
on oleellisesti auttanut ame^
<rikkälals!a monopollybtymlä mxuitta^
maan Englannin ja sen < alusmaiden
talouselämän Ybdysvaltojen militarL.
soidun talouselämän lisäkkeeksi.
, Englannin epäonnistuneen uiko-..ja
sisäpolitiikan seurauksena ja työväen
puolueen paljastuttua kansan pettu­riksi;
jonka Johdosta se kärsi tappion
vuoden 1951 eduskuntavaaleissa, van
hoilllset tulivat uudestaan valtaan;
Vararikkoutuneen työväenpuolueen
tilalle tuli vuonna 1045 vararikon kär.
Blnyt vanhoillisten puolue. iHallitukr
s e n vajhdos; ei olellisesti.muuttanut
entistä; kuten tunnettua; brittiläisten
monopoliyht^j^en sanelemaa poli-:
tilkkaa, iäiglannin hallitsevat piirit
jatkavat samaa viitoitettua tietä kul-;
k l e n yhä lujemmin iftaan u u t t a -maa­ilmansotaa
valmistelevan Amerikan
imperialismin SOtavankkureihin; Eng­lannin
elinehtojen vastaisesti nc hy­väksyivät
revanshikiihkoisen Länsi-
Saksan varustamisen Ja: militaristisen
Japanin elvyttämisen.
Huolimatta Englannin ' johtavien
piirien' valmeudesta kannattaa ame­rikkalaisen
miperialismin kaikenlaisr!
ta hyökkäyspolitii^a; eivät'!DSA:ri
monopoliyhtymät ktdtenkaan pysäh­dyttäneet
. hyökkäystään Englannin
taloudellisia asemia vastaan. Niiden
tarkoituksena oli edelleen tyhjentää
Englanmn dollari- Ja kultavarastot j a
siksi ne kohottivat tulleja monilUe
Yhdysvaltoihin tuotaville englantilai­sille
tavaroille. Englannin hallituk­sen
virallinen vastarause ei johtanut
toivottuihin tuloksiin.
Samanaikaisesti Ylidysvaltojen
hallitsevat ijilrit ovat pakottaneet
Englantia kiirehtimään ^ sotavaruste­lujaan.
Tiu^vatakseen varustelun r a ­hoittamisen
on, hallltusj /yiimeisten
kuukausien aikana ryhtypyt, moniin,
työkansan etujen,vastaisiin, taloudel­l
i s i i n toimenpiteisiin: se o n alentanut
ehntaryikekaupah tukipalkkiolta jp,
määrärahoja spslaallsiin tarpeisiin,
! lEuten l i i o u l u j t ^ e t u ^ e n ja asuinra-
Canadanr kuudennet
kansainväliset
teoUisuusmessut
l'tOttawa, — Canadan hallitus on
ilmoittanut, että .Canadan kuudes
kansainvälinen tedllisuusnäyttely pi­detään
Torontossa alkaen tulevan
kes&k. 1 pnä ja kestäen kesäk. 12
päivään saakka. Kaikki ennakkoUe-dot
osoittavat tulevasta näyttelystä
muodostuvan suuremmat kuin enti­set.
Canadalalsten näytteillepanijoiden
Iisaksi oli viime kesäk. näyttelyssä
1,372 näyttelyä 29 eri maasta. Kaik­kiaan
24,329 vierailijaa saapui näyt-telyjTx
Canadasta ja 61 muusta maas.
ta. Tulevaa näyttelyä koskevista
asioista saa yksityiskohtaisia tietoja
kirjoittamalla osoitteella: Adminls-i^
trator,;Panadian Trade Palr. Exhi­bition
Park, Toronto 2B, Ont.
Pyrkiessään .vähentämään kaiqjpa-taseen
vajausta; päätti hallltiu,- supis­taa
kulutustarvikkeiden,.: pääasialU-sesti
chntarvikkeiden, . tuontia - 500
miljoonalla punnalla.. Samassa .^yh­teydessä
kohosivat kunnallispalvelu­jen
hiiinat. Hiilen iiinta nousi ja
liikennemaksujen; jatkuva 'kohoami­nen
on Odotettavissa: Samoin kai­kenlaiset
toimitusmaksut kohosivat
meikein 50:liä prosentilla.
Samanaikali^esti .pyrkivät vanhoil­liset,
yhdessä tyonajntajlen kanssa,
"alentamaan työläisten palkkoja. Sil­tä
huolunatta. että hinnat Järjestel­mällisesti
kohoavat, ^vastustaa hallitus
työläisten palkkojen "korottamista.
Mutta työväenpuolueen ja Englaimin
ammattiyhdistysliikkeen taantumuk­sellinen
johto viittaavat kintaalla
Englannin työväenluokan yhä huono­nevalle
asemalle.
Englantilaisten hallitsevien piirien
kaikista ponnistuksista huolimatta
voimistaa työläisten riistoa ja alentaa
työkansan elintasoa, syventj^- Eng-larmin
talouspula jatkuvasti. Englan­nin
: teollisuustuotannon volyymin
Itasvu supistuu herkeämättä.-Esimer-kiksi
vuonna 1951 valmistettiin teräs­tä
viisi prosenttia 'lähemmän kuin
vuonna 1950. Vuonna 1952 näyttävät
Englannin terästeollisuuden näköa­lat
vieläkin synkemmiltä. koska Eng­lanti
el voi laskea voivansa kohottaa
rautamalmien eikä romuraudan
määrää samomkuin se ei voi kohot­taa
valuraudan, tuotannolle välttä­mätöntä
k<A:simääxää. Samoin on
laita hiiliteollisuudessa; Kansallisen
OjiUineuvoston suunnitelman mukaan
voi Englannin hiiliteolllsuus saavut­taa
jSodanedelLsea tasonsa vasta lo
vuoden kuluttua.
Englannin tekstiinteoUisuudessa
vallitsee lamakausi. Pumpulikankai-den
vaUnistus ylitti vuonna 1951 Eng­lannissa
tuskin 60 prosenttia vuoden
1937 tasosta. Myös viuä- ja kängaste-olllsuuden
tuotanto oli sodaiicdelliStä^
tasoa alempL - *
Vuonna 1939 oU Englannin .tekstii­lituotteiden
vienti 28 prosenttia koko
maailmantuotannosta, kun Yhdysval-'
to ien osuus sen sijaan el ylittänyt e-des
neljää prosentt:a. Toisen maail­mansodan
jälkeen Englannin asema
maaUman tekstlilimarkkinolUa huo­nontui
jyrkästi. Niin teki esimerkiksi
Yhdysvaltojen , tekstiilituotteiden
vienti Jo vuonna 1948 noin 40 prosent:
tia koko maailman tekstilvivlennlstä.
Kun sitä vastoin Englannin osUus oli
ainoastaan 14 prosenttia. Viimeisten
vuosien kuluessa ovat . Englannin
tekstiilituotteet saaneet voimakkaan
kilpailijan Japanilaisista, huomatta­vasti
, halvemmista, tekstiilituotteista:
Hiljattain Ilmoittivat Britannian do­miniot—
AUstraalia, Uusi Seelanti ja
Etelä-Afrikan LUtto — että. he vä;f
hentävät englantilaisen tekstlilitava-ran
tuontia. TSmäo Johdosta Eng­lanti
menettää sjolnididennen osan
koko tämän artikkelin «viennistä.
Englannissa volniistnu inilatio.
Vuonna 1S52 toukokuussa oli lii^Jkeel.
lä olevan &eteli£tön määrä 1,431 mil­joonaa
puntaa.mikä ylitti yli 100:11a
prosentilla vuoden 1933 tason Ja vuo­den
1951 tason Iäbe8.33:lla prosentil­la.
Tavarain • lukumäärä' kotimaan
markkinoilla, on 'Oraomattavastl*li­sääntynyt
puniian arvon samänaikal-
"Seesti Tn^p^ffkVpff^ti lagfcjftied: Minis­teri
Solterin sanojen mukaan oli jpun-nan
ostokyky maaliäcuussa <ld52 pu­donnut
13 8bJlIingiin:'J3;:10
Jos lasketaan, että jkmnaft o ^ l ^ cy
vuonna 'm5~oli 20 s b ^ n l d ä.
/^EnglannihyaKfonvelkabn vuoden
1939 ja 1951 välisenä aikana lisään^
tynyt 8 297^niiljbonasta punnasta 25.-
569 nailjobnaan puntaan.
Vuoden 1952 sotUasmenot ylittävät
1949. vahtaavat menot sadalla prosen­tilla
ja tekevät noin 40 prosenttia t ä .
män vuoden koko budjetista.
Em^läntnajset kapitalistit eivät olo ta amerikkalaisista snonspoS^btymis-löytäneet
vielä m!t3än tiassSSsy^
Jatkuvasti kireästä. maksutasetiJajx-tessta.
"Niiden toimenpiteiden vai­kutus,
joihin « o i T i b ^ t y tämäokzii.
tiilisen tilanteen helpoittamiseksi <a-vät
tule täysin selvästi näkyviin aivan
lähiaikoina, mikä on omiaan alheut-tamaanepävarmunttar.
kirjoittaa A.
Day "Lontoon Ja Cambridgen Imlle-
,tin'iBsa. : , , . : . . s
Englantilaiset Hallitsevat piirit. Jot­ka
yrittävät :olla amerikka|aiäile iaut
nopoii;^tymi]Ie mVsIiksi epäröivät
ryhtyä ainoaan Järeään: toimenpi­teeseen
— käiittän^ään kaikippnolista.
maailmankauppaa ilman ^ rajoituksia,
ja^ diskriminointia. Aikaisemmin ixy~
vin vilkkaiden kauppasuhteiden yksi­puolinen
Ja täysin- perustelematon
katkaiseminen tNeuvostoUittoonsa^
momkuin kauppas^teiden katkaise­minen
kansandemOlcratiän maihin ja
Kiinaan on huomattavasti huonontar
nut Englannin: valuuttatilannetta. ja
voimistanut Englannin riippuvaisuut­ta.
jEi^Iannissa vaSitsee vaikea talous­pula.
Päivä päivältä tnäa menettää
yJiä enemmän taloudeUisia asemiaan
Itansainvälisdiä: näyttämönä., Jobta-vien
englantilaisten piiridi poIitiiUm
joaka-paamaärä on tarmokkaasti t a -
kea: amerikkalais bi^aä^SBawf^
.lelmia Ja sotaseikkaUuJa oijk Johtanut
, ^esjeoi f tta maa Jatkuvasti:: muuttuu
nmanmanhärnuteen pyrkivien amc^^
riUcalaisten imperial&tien täkpudeDIST
; ten Ja sbtilaalUiBten ^yctticäystai läll-tökohdakdL
,' ' ,
,,, EngTantilaisen imperialistisen por-
^v^iriston Ja amprik^fpfi»^^"
yhtymien viaänOT'WBkkäyplUttojuli-kaa'
kaikkia kansoja Ja ennenkaikkea
Englannin kansaa. Englannin kansa
tajuaa'nyt entistä, selvemmln^t^i^
vaaran, se kokoaa voimiaan laahaan
taisteluun tätä ' hyökkääjien liittoa
vastaan. Se kokoaa voimiaan puolus­taakseen
kansallisia etujaan ja so­siaalisia
oikeuksiaan.
Kirj. Harry Binder
MontreaL — Canadan merimiesten
nousu Hai Banksin rautakorkohai-.
liutaa vastaan merimiesten kansain­välisessä
xudossa,' on yksi osoitus A -
FL:n imioissa voimistuvasta liikkees­tä
heidän johtajiensa petospolitiik-kaa
vastaan. 6e' oh; yksi -monista
liikehtimisistä Quebecissa, 'jotka' o-solttavat
rivljäsenistön toimtonan
olevan lisääntymässä > siihen suun­taan,
että se pohJautuu:;^työläisten
pyrkhnysten edistämiseen eikä «V^Tash-ingtonl^
ta saneltujen määräysteis
noudattamiseen.
Vaatimus B a i ^ i n : erottamisesta
on noussut merimiesten 'unIon rivi-
"»Jäsenten keskuudesta. Se on yhden­mukainen
toisissa Jänkkien kontrol­loimissa.
unioissa ilmenevän mielialan
kanssa.
I Merimiehet < haluavat uhloidenr
säisen demokratian ; palauttamista;
jäsenkoikousten Järjestämistä; y Jäse­nistön
valitseman heh^ElIöh^asettamis-:
ta. Banksin' tilalle j a paistettavaksi
huonomälnehien "Dö Not'ShIp"-lIista
(mustalista, jota työnantajat ja unlon'
johto käyttävätr 2,000 merimiehen sul­kemiseksi
pois laivoina)
Listoja^ J&issa yllämähllttU' vaatU
kennustoipmta^n sekä kohottanet l^njjig. on' ]^^ettu on" jaettu allekir-tavarm
hintoja Jne. ^ YjoitetaviksJ ja" Ovat'ne iöaneet-hud-
.mattavah kaimatuksen. Yksityiset
imermlehet ovat- >(my6skin -vedonneet
oikeuslaitol^fin'^muställstauksenv(joh-dQsta,
pakoIttaak6een Banksin osolt-:
•tamaan, ' mitä von tapahtunut niille
sadoilletidianslUe-dollareille;'JoUca'on
kiskottu 'Canadan vmerinUehiltä. ^
j snXinNevr Yorkin konttori oli pa-koltettu
lähettämään < urkljakomitean
Montrealiini Sen jälkeen kun; sano­malehdet
kertoivat Banksin vastaisen
liikkeen kehittymisestä, s järjesti tut-kijakomitea
Jonkinlaisen kuulustelun
Jäsenistön valituksien selville saami-seksL
: iMitä komitea sai selville^ sitä el
ole annettu tiedoksi - julkisuudessa.
Kuitenkin on Ilmoitettu, että Banks
tullaan siirtämään :ensi; kevääi}ä.
Myöskin, että hänen liiutnanttinsa
txillaan siirtämään hänen mukanaan
pois "lihapatojen äärestä"; missä v he
ovat ^herkutelleet-Canadan merimies­ten
kustannuksella^ ^ t ä lähtien kun
he riensivät auttamaan Canadan me­rimiesten
sankarillisen lakkotaistelun
murskaamista.
Tämä tapahtui silloin, kun AFL:n
klikki..iBanks.'JoIdom,PinIay. 611-
coff;Shatte ja'toiset yrittivät ajaa
Canadan sellarit r^iurelksl; Tfhteis-tolmlimassa
Duplessisin poliisiagent-tien;
Benoithi Ja^ Boyzcumin kanssa,
he yrittivät käyttää''merimiehiä tek-stiilityölälstcnValleylleldln
äskeisen
lakon murtamisessa.'
•Niin läheisiksi muodostuivat IBank-sln
koplan J a poliisien välit, että
Banks' värväsi Boyzcum nuoremman
palvelukseensa;-^kOska hänen isänsä
oli kasvattanut hänet työväen nuori­sojärjestöjen
urkkljaksi^.i^^
Boyzcumista tehtiin SIU :n palkalli­nen
(Järjestäjä;
Se oli tämä sama porukka, joka
järjesti Vickersinlaivatelakan lakon
"rikkuroinnin ja yritti pakoitaa meri-miehiet
rikkurolmaan' työtovereitensa
iakossa: : Sama:,
rimlesten unjpn^J
kötyölälsten union jäsenten .Warden
Kingin lakossaliafi^apadlaa
RefInerln lakosk.<-JOte! bn" Jatkimk
'i6i'14;vUkkda ja
osaa ovat'me-
V i0Ea',D. rivljiteaatcn ludesa ke-^
hittynyt^Jlike^tin^en on läheisissä
yht^dessä mäak^ijnan.,. työläisten
muiden lilkehtlmii^enkanUa^Va
VIcfcersIn. Jakko, Juä.yilkkpa. kestetty­ään
päättyikin 12 ^entin palkanko­rotukseen
ja n^ui<^parannusten.
voIttamsIeen.'niin, toiset Jakotj jatkur
vat edeUeen. , , 7, / . .* ^, . ,
'Warden Khagin, .työläisten lakko-taistelu
vuosien kuluessa voitettujen
saavutusten säilyttämiseksi Jatkuu Ja
saa Usääntyvässä määrissä tukea,
lioulsevlllen lakko, jonka kahdeksas
kuukausi on menosga, on muodostu­nut
hallituksen Ja ,-työnantajan ter-r
roritoiminnan kentäksi.
Suurin heikkous ja virhe on slinä,j
e t t ä C IO Ja katoliset .syndikaatit ovat
kieltäytyneet mobilisoimasta koko
työväenliikettä Javyieistä mielipidet­tä
pakolttamaan hjallitusta toimen­piteisiin;
jotka< olisivat Johtaneet l a -
kmi. menestykseUIseen päätökseen.
>Nämä ijohtajat ovat saattaneet itse
itsensä punakauhim valtaan Ja: pel­käävät
itsensä, joutumista sen koh-teöisi.
^
' Copper Ref ineryn lakkolaisia uh­kaa
häviön juuri kun Simonsin työ­läiset
kärsivät tappion CIO :n Johta­jien
saämattim^uuden takia.
Trustit ja hallitus eivät odota edls^
ty£mielisten johtamien uniolden pöis-tätnistä
ennenkuin käyvät hyökkäykr
seen O C L - ^ I O : n unlolden heiken-;
täihiseksL'^ AFL:n b^ökraatit ovat
jo nyt anoneet katuvaunutyöläisten
edustamisöikeuta. Joita nykyään
edustaa CBRE. Vaikka A F L : l l a on
vain kourallinen jäseniä katuvauxiu-työläisten
keskuudessa; niin Duples-sisin
työsuhdeiautakunta oU heti val­mis
kuulustelun toimittamiseen. Sa­mat
valheelliset kertomukset , joita
käytettiin sähkötyöläisiä vastaan ja
joiden i perusteella siltä kiellettiin
Three > iRiViersln työläisten - edustus­oikeus;
ikäytetään • nyt 'katuvaunutyö-jlä^
ten 'uhlota vastaan. -' ' •
'''TiaeUhien |ai*oItUjs sillä "järjes-iayntäyksellä",
jök» ^ jullstettita
^_fJisÄsä • TIiC:n' Vdosikokoukäessa,-
el'öle iärjest|m6>en. intttta ta^m
lisiM. He tarjoubuvat/httjolttamaan
Työnjohtaja: ffljeölän vanhin tya.
miehemme ^KaJIe Ahertaja 00 tä.
naän" tullut oUeeksi tehtaamme pai
veluksessa 40 vuotta. Sen johdostl -
minä rohkenen ehdottaa, että teäida»
Jollakin sopivalla tavalla huomioisi tä '"
män morkkftjäiyän. Voisinko kutsua
hänet tehtailijan-puheille kun ilta.
päivällä ei ole mitään erikoista ka.
reellistä työtä?
TeiitaiUJa: Koska hänellä ei ole
mitään kiireellistä työtä henee paiäs.
ta sanoa häneUe, että hän voi ona':
iltapäivän pois työstä. Koettakaa sa.
noa 66 hänpTTp mahctolUsimmanjidi. •
Iällisellä j a ' arvbkkaaiia tavalla' niio '
että hän- ei ota pahakseen iltapäivgn ^
palkan menettämistä. : ?i
Canadan tehtaiden
tuotanto V. 1950
koliäi 10,7 pros.
O t t a w a ^ ^ C a n a d a n tehtaiden
vVi(mna '1950 valmistamien tuotteiden
arvo kohosi edelliseen erihätysVtio-teen
verrattuna 10.7 prosentilla; bl-
Ien kaöUtiaan 13317.526.000 dollaria, ^
todetaan^ Canadan tilastollisen toi-'
mistbn. julkaisemissa tiedoissa, 'nio-tännon
axvon lisääSatymisen sanotaan
aiheutuneen noin Mltsemän prosentin
suuruisesta .tuotteiden paljouden 11-
sääntyinisestä Ja loput johtuu hm-tain
kohioamlsesta.
Vaikka tuotanto lisääntyi paljou­teen
nähden noin seitsemällä pro­sentilla
ei sen johdosta ollut kuiten- i-käan
tarpeellista : lisätä lyöVollnaä
muilta kuin yhdellä prosentilla eli - N
12,100 henkilöllä. Tehtaiden palve- ^:
luksessa oU mainittuna vuonna kaik- ^ ^=
kläan lrfl83,'300 henkilöä, Joille xnak-settujen
palkkojen määrä lisääntyi
edelliseen vuoteen verrattuna noin' ''
seitsemällä prosentilla, ollen kaikki­aan
2,771,267,000 dollaria. j , ,^
Tuotannon paljouden lisääntymisen - '
Ilmoitetaan' olleen huomatulmm&n. ^
I.A prosenttia, sähkölaitteiden tuo- '
tannossa ' ja vähentymistä todettiin. 4,
nahka-, tupakka,- ravinto-, vaatetus^
ja liikenneta«dkkeiden. tuotannossa.
. Ontariossa tuot^tUh miltei puolet j
naaan^^fehdastuotteista. Joiden dnoi^L
jakaantui; eri 'maakuntien osalle 'seu.'*"'^'^
xaavasti: ^ ' . , " '
Ont. . . . .\ :$6,82^,954.bM ' \:'
Que., ; <142,473JOOO''1
toisia unioitä trustien j ä l ^ t U k s en
aiittariUseksI.
' • . A F L a i ; riviiasenlstöTei kuitei&äan
Hyväksy tätä taantumuksellisten Joh­tajien
ohjelmaa. Eluleyn omassa
uniossa^ Boilermakers uniossa, ei ole
uskallettu kutsua kolmeen kukauteen
jäsenistön kokousta, kosK* U ^ t ä än
Jtlsenistön 'olevan >ihois^an unlon
esittämän rlkkurh-oolin takia. Pai­naen
uniossa käydään keskusteluja
AiFIitstä eroamisesta jä liittymisestä
johonkin toiseen tmioon. ; . i
Sellaiset keskustelut kuitenkin es­tävät
työläiset tafttumasta todelliseen
tehtävään. Oikea menettely tUan-teen
parantamiseksi on kamppailu
olevissa imioissa, sa!U:n kokemusten
selvittämmen Ja rivljäsenistön saat­taminen
ottamaan oh jakset käsiinsä
ja pois Amerikan valtiodepartmentin
agenteilta. -
B. C,
Man. ..
lÄlta. . . .
N: B. ,
(N. s. .
Sask.
Nfld. . ..
P. E. I.
Yukon
lyl33,O17.00O j n
48Sm00O H
402JMO.OW ,
263,753,000, "J
205^.000 gf.i
218.080,000
71,063.1)00
19.811,000
1,742,000
Canadan rauta-terästuöiteidfen
lisääntyminen
j a
• . Ottatira. Canadan rauta ja teräs. .;
tuotteiden tuotannon arvo kohosi
vuonna '1950 seitsemällä prosentUlavi
edelliseen - vuoteen verrattuna, ollen r
kaikkiaan a;525,000,000 dollaria, to-detaan
liittovaltion tilastollisen toi­miston
asiaa koskevassa tiedonannos- ,
sa. Maassa oli 1950 kaikkiaan 2,390 •
rauta- Ja terästuotteita valmistanut­ta
tehdasta, joiden palveluksessa oli
»164,528 henkilöä Ja JoUle maksettiin /
palkkoina 438,^,000 dollaria.
Ei enkeleitä eikä liär))pujakaä|i
. Tämän kirjoittaja joutui Suomen
kansakoulussa vastoin isänsä j a o-maa
tahtoaan pakollisen uskonnon­opetuksen
uhriksi. Vaikka en ollut­kaan
kiintynyt xiskonnon opetukseen
niin Jäi siitä haraviin yhtä j a toista.
iNiinpä esimerkiksi sekm, että kun
kuolemme nin 'muutumme sen 'jäi-'
keen enkeleiksi, pääsemme taivaaseen
ja saamme harpun, «joita voimme slt-ten
soitella Jumalan ylsauden ynnä
muiden • hyveiden ylistykseksi. sekä
itsemme e t t ä muiden enkelien huvit­tamiseksi^
ISn^n kaiken edellytyk-sei^-
oh kuitenkin se, että elämme
nim:hyveellisellä tavalla, että;pää­semme
;;,osa]l^^si. taivaan ilosta ^ ja
riemusta.-Vaihtoehtona --öli : 'sfihen
tolsicen'paikkaan joutiuninen,s^
missä ^;>valli'tsee. Ikumen hammasten
klristyysyms.:. Siinä; toisessa; pailcassa
stmottiln muuten yamtsevan. verrat­tain'
kurjat ^olosuhteet, paljon' kur-i
jemnaat kuin miksi^ äskettäin Suo­mesta
Canadaan jbaptmeet.' ja Suo­meen
takaisin- paistuneet .siirtolaiset
ovat väittäneet tässä maassa vaUitsle-vaia:
l^iin. •. kukin tidkoön autuaaksi
uskossaan. 2 ^ pruqiestamme: luotam-!
me sosialismiin Ja ybteiskimnallisten
olostditelden parantamiseen 'työväen
ja yhteistoimiiman .r avulla. Meidän
inyöhempÄ käsityluenmie .0^^^^^^
nyt seUaiseksl.. että kansan^ pitäisi^
luoda tänne matm päälle > taivais tä­män
nykyaikaisen helvenn tilalle.'
Vielä ^kansakoulusta, päästyämm^-
kin - jouduhnme tämän tästä, vastak­kain
enkelien j a .^harppujen; kanssa
ja näinune j^myö^ .ja^ka minkä­laisia
kuvauksia shtä itoisesta paikak-ta
ja sen fsärvlpäisistä ^asukkaista.
Maalauksissa -la kuvissa esitettiin en.,
keleitä haippu kädessä Ja Jumalan Ja
taivaan ylistyksestä: laulettiin:^ niin
sieUä kuin täälläkin. Ateneumissa
saimme tutustua Hugo Simbergin saT.
'vipäisten paholaisten kuviin, jotka eU
vät tosin tehnet.: pelolttavaa vaan
päinvastoin varsin. veitikkamaisen
vaikutulcsen.
Kaikessa tapauksessa ovat asiat s i l .
lä? tavalla; että tämä "eir^eliksi muut-minen
Ja harpun saanti ovat vlelä-
Icln «jatuksissaixime. Ja • ovat arva­tenkin
monien < inuidenkin. muistissa,
fiiitä syystä saimme alktmioisen iskun
kunäskettäUi luimMHettäeräs;E^g-
. lännin kirkon hiiomattava.elin oU ju--
listänu^.^^^
muutu ainakaan enikeleiksL - iäarpus-ta
lausunnossa ei ic^ln.^puhuttii jpolr.
tään mutta;,pidämme^ i selr;
vänä asiana, että ^ l l ä^ ei ole. mitään
virkaa koskapa..^ipiejeiikelel^äkää^^
Harppu joutaa^sils. vaikka romukaup­p
a ^ ' i' -
Koska tämä eukelijuttu saattaa Jol­takin
. lukijoitamme niin lähdemme
t ä kirkkoherran päätöstä tukevan
lausimnon sanoessaan: "Me emme
kuoltuamme muutu ainakaan -enke-lelksil"
Niin, siinä sen nyt. kuulitte oikein
hiippakunnan neuvoston suusta. -H
mitään enkeleitä sen paremmhi kuin
harppujakaan!
Sen jälkeen tuli Englannin kirkon
vallstuslautakunta näyttämölle. Sen
edtistajat kertoivat sanomalehtimie-fallle.
että enkeleihin uskominen ei ole
kertomaan sitä Juuresta Jaksaen. Sen
aloitti eiäs Ernest^ Reese-ninUnen
mimrari hiljaisessa Hurst Gre$n-m-miasssä^.
kylässä Sussexin kreivlktm-nassa
'Englannissa;. Hänen y yhdek­sänvuotias
tyttärensä oli kuollut. ja
niin : miuurari halusi pystyttää ' mar-
,morisen .enkeUpatsaan kaipaamansa
tyttären haudalle. - Kirkkoherra kiel­si
patsaan < pyEiityttämisen- ja:, niinpä
muuräri;Sitt>^
sensä' ^ohdokaT-CSUchesterin,- hiippA•^
kunnan neuvostoon. Joka antoi asiasr
kristillisen käsityksen välttämätön e-dellytys
ja että kkkon kannan: mu­kaan
enkelit Ja haudat: elämän jäl­keisen
"elämän" V kuvauksina ovat
•nrarsin alkukantaisia j a harhaan joh­tavia,"
Mitä sanotte sUtä?. Siinä on yar-maankui
isku vasten kasvoja monelle
uskovafseUe. jotka ovat oUeetenkeli-ja
harppukäsitysten vallassa.
•Edellämainitut päätökset jfi lausun­not;^
eivät kuitenkaan tyydyttäneet
Ohelmsfordin hiippakunnan: edusta^
-jalav' pastori, 4. A. Burleya, Joka ;:oU
s a a p u j a Englannin kirko|i,kqrke|D>a
man äinäeh k(ä»nik»essa. Canterbu-
"oTi ^onvokaatiossa Odrkon kokouk-
'sessa).^ Hän nimittäin esitti -*iälte
klrkkokokotdssdio: rn^ir.
dbtuksen. «jossa kökötä olisi ilmaissut
ol^Vani^ ''Miyyx^tyiiytrp^;^
tmläu|akimnan'> lattsnrm^ta-^ Johdosta:
i o s k a i ^ on-'"pyhän rUrjan-t^
ja «Englannin kirkon oppien vastai­nen".
fPSätösläTOelmassitt 'pyydettiin,
eta-tämä Englannin kirkon ylähuone,
joka muodostuu piispoista Ja muista
kirkon merkkimiJiistä. " ^ t y i s i tar­peellisiksi
katisimiiinsa toimenpitei­siin".
^ . ;
Konv(duuitlo ei E t e n k ä ä n halun­nut
sekaantua tähän eiokeliriitaan,
jonka takia se ei ottanut ehdotettua
päätöäausehnaa huomioon; Ja antoi
siten tavallaan siunauksensa alem^
pieni iirkon elinten i ^ t ö k s iM Ja k ur
simnöflle.
Öl^Äme kertoneet tästä asiasta
kahdesta eri syystä. Ensinnäkin sen
takia, että tämä juttu todistaa mi- ,
ten kaikenkarvaiset u^onnolllset vai- ,
heet hiljalleen joutuvat tuomituiksi-roiniikoppaan,
yksi toisensa Jälkeen.
Jopa siinä määrin, että luimme äs­kettäin
eräästä yhdysvaltalaisesta
kirkkokunnasta. Joka ei pidä Jumalan
olemassaoloon uskomista: välttämät- ^
tömänä edellytyksenä kirkkoon kuur
luuiiseen. Toiseksi sUtä-eyystö, et­tä
tällaisista asioista pääsisi hiukan
valoa suomenkielisen kansan keskuu­teen.
Jossa yhä edelleenkin väite­tään
•vällltsevah paljon takapajuisem-mat
käsitykset kuin on asianlaita
monien ihlölden englanninkielisten
kirkkokuntien keskuudessa.
• » •
(Loppukaneetiksi |tähän Juttuun so­pii
maintota siitä, että 16. vuosi­sadalla
opettivat jesuittapapit Brasi­liassa,
että neekerit eivät ole jumalan
lapsia j ^ siitä syystä heillä ei ole
siehia Ja aikaisemmin oU katolisen
^irjton ?Iökaian kirkolliskokouksessa
Jul5kettu.-ettÄ nalMlla ei ole sielua,
p i i ^ hän sitten valkoihoinen tai
musta.
» Lopulta kyllä kyettlto todistamaan
tosin pitkäaikaisen ja kiivaan tais-tehm
Jälkeen, että naisella on sielu.
Vieläpä nfeÄereilläkin. KirkkoruhU-naat:
oQv^ omaksuneet asiassa sa­man
kannan kuta entinen työanUja-kin,
etfö mitäpä työmies kahden»
silmällä tekee >kOska yMessäkio aa
t a r p e ^L Aivan samaan tapaan pää­teltiin.'
että inltapä nainen tai ntt-keri
^lellillä tekee li^skÄ ihnan sltaBn
tulee toimeen,- vaikka tosin taivaa­seen
enkeliksi pääsyn Ja harpun
saannin, laita oU sitoa tapauto^
lievemmin sanoen vähän niin ja näin.
Nyt näkyvät asiat kääntyneen ihan
5Ääla»Uecn kdn nainen ja necken
ovat saaneet siehm mutta ovat SM-,
nettaneet enkeliksi pSSsyn Jä harpun