Vapaus, July 28, 1921

              VAPAUS
Casadan suomalaisen tySvSestÖn
iMsalmnnattsja, ilmestn Sudbn*
s^ssA, Ont,, joka tiistai, torstai ja
laoantsL
H-PUBO, J. W.SLUP,
Vastaava toimitta;^ Toimitossihteeri
(Liberty)
• iniB<m\y organ of Finnish Wor&-
era in Canada. Published in Sad>
|»njy» Ont, cvery Taesday, Thorsday
mä Satnrday.
Advertieing rates 50c per eol.
'inch. Minimom 'chatg« fop ringjc
rrjnBCtrtlon 'tfic. Discount oh stonding
; ftdvertisement. The Vappua ia the
best ^d?ertisinf mediam ^ o n g the
I F i ^ People in Canada.'
' UmotQBhlstä 50c pälätattinmalta.
— Alin hinta kertailmotnksesta 76c.
^Enolemanilmotukset $2.00 (muis-tovärsyistä
50c kultakin Mksi).
^ i u a u s * ja aviol. ilmot alin hinta
$2.00,. nimenmnntosilm. (muuten
faun avioliiHoilfflotufiten yhteydessä
?2.00 kerta, -r- AvioeroJm.. $2.00
&erta (2 kertaa $ 3 . 0 0 . S y n t y m ä -
ilo. $2.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
osot^ilmotukset $1.00 k«rta (3
.kertaa $2,00) — Kaikista ilmotuk-
^ s t a , joista ei ole eopimusta, tulet»
xafaan seurata mukana.
CfM\ . i l . . . " I I. ••• ^ I I I . -
TiLAUSHINirAT:. ..
' Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.50 ja .ykai
Vk. 76c.
' Yhdysvaltoihin ja Saomeen, yM
iL $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
'Wu $1.75.
Tiknksia. joita ei seuraa raba^-^i
tsUa lähettämään, paitsi asiamiesten
Joilla on takaukset^ .
lemistSkään, etteivätkö asiamiehem'
me ota tätä fauomautusta kaikkialla
siltä\kan.')8]ta, että alkavat entistä
tarmokkaammia leiityrfyShön. Vii­meisen
viikon ajalla onkin tujlut UO'
sia tilauksia ja 'judlstuk£ia huomatta
va ms5r2, joka osittain korvaa edel­lisillä
\'Iikoiib ilmen.nyttä laiminlöyn
tlä, mikä aiheutti huimattavan tilaä
jamäaran a!enturiisen.
£ault Stc Marien osasto on päät^
nyt jakaa 25 dollaria'palkintoi.na Va­pauden
levittämisestä. Tämä on hy^
vä päätös ja on omiaan kiihoittamaan
levitystyötä eiellä. Mahdollisesti
muissakin, ainakin suuremmissa osaa
toissa voitaisiin seurata Soon os;ä8-
ton esimerkkiä. Me muuten emme.
tahdo määritellä mitä keinoja kulla­kin
paikkakunnalla käytetään : levi
tystyössä, mutta mc tahdomme pai
nostaa, ettei yksikään osasto, yksi
kään asiamies enempi kuin yksikään
tilaajakaan saa tiässä suhtesaa osottaa
laiminlySntiä. Jokaisen, tilaajain' on
velvollisuus pitää .silmällä milloiii M
nen tilauksensa päättyy ja uudistaa
se ajoissa. Myöskin voivat kaikki T a
paaden tilaajat ja^ kannattajat avus­taa
asiamiehiämme ; nueS^n tilausten
hankinnassa. • ,
.Jokaisen .osaston on myöskin pidet
tävä taikka huoli siHä, että asiami«.
het heidän, paikkakunnillaan ovat iat
kuvasti toiminnassa ja tilit^vät sään
nöUisesti tilausrohat konttoriimme.
Muistakaamme eUä oman sanoma-'
lehtemme: «tarmokas levittäminen ön
yksi proletariaatin välttämättömiä
voitonedellytylssia.
musertava isko koneenratiiviselle
pDolu^elle. Muttfi nämä maakunta­vaalit
eivät ole myöskään. suinkaan
tuoneet mitään tulevaisouden toivei­ta
liberaalipuolueellekaan, joka pitää
itseään ikäänkuin etuoikeutettuna
v^Ian perijänä sen jälkeen kuin ny­kyinen,
unionistinen hallitus k u k ^
tuu. ' /
Yhdistyneitten maanviljelijäin puo
lue on ösorttanut kerrassaan häni«
mästyttävää kasvuvoimaa: Cana­dan
maanviljelijät eivät enään luota
kump^aankaän vanhaan porvariniseen
puolueeseen, vaan ovat ryhtyneet it­senäisesti
politikoimaan. ^ Maanvilje­lijäin^^
poliittisen nolisun rinnalla on
herättänyt huomiota myöskin Työ-väenp'uo)
ueen kasvaminen, jolla nyt
maakuntien ' lainlaatijakjannissa; on
jo huomattava edustajamäärä maan
viljelijäin puolueen rinnalla ja toimi­vat
yhteikyinmarryk^essä edellämai­nittujen
kanssa. *
Vapauden konttori ja toimitus on
l i b e i ^ BuUdtog, torae St, Puhe-
Postio^ote: Bot 69,' Sndbnry, Ont
Joa ette milloin tahansa saa vas-tauota'
ensimäise^Lkirjeeseenne,-, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. \
3. vfoNNASTCi, Ulkkeenhoitaja.
Kegistered iit the' Post Office De-partment,
Ottawa, as second class
Yapäuden levittäminen
Ui'"-: nen.
Paliittine® ja taloudel
linen tilanne Ca-
' Yksi tärkeimpiä' tehtäviä työväen­liikkeessä
on omien sanomalehtien Ie-vitjfeminen.
Tälle työlle ei milloin-kaan''
tulla; kiinnittäneeksi kyllin
• juurta' huomiota.; Vapaudella on
tjosin joukko reippaita ja innokkaita
aisiaiQiiehiä. Siitä huoliniiatta laski
' lehtemme tilaajaraäärä kesäkunn a-jan,
4a heinäl^^ alussa huomaitavasti.
> Tämä johtunee osaksi ympäri maata
vallitsevasta-työttömyydestä ja an-kai^^
ta. jatkuvasta helteestä.
iOiitenkaan niin ,tuiki tärkeää asi­aa
Ifujii oman Qinoaii lsht«mra«ilevit-tägaisitä'.^{
m W& laimin minkääf
^äisteä esieitten vuoksi... Enempää
' ^uin sen tilaamistakaan saa yksikään
työläinen Ij^pdä laimin. Täytyy vaik
ka-lainata ,tilau«rA)).at. Se e] QI$ tuU
Ti v«lk, m Vdi helposti suorittaa ta
kaisin taas rahaa saatuaan. v
Vapauden asiamiehille on Ipietetty
^ naina päivinä kirjelmä, jossa heitä
" huoiö^autetaän tästä perin välttämät.
tömSstä työstä; nimittäin lehtemme
Sodanaikana muodostetun iokoo:
mushallituksen"'asema Canadassa' oh
viimeisen parin vuoden aikana huo­mattavasti
horjunut» ' Ja kokoömus-hallitiiksen
alkuperäisen johtajan Sir
Bordenin erottua hallituksesta ödö-tettiin
uusia vaaleja aivan luonnolii-sena
askeleena Kun hallituksen ;joh
toon astunut pääministeri Meighen ei
kuitenkaan ole osottanut hankkeita­kaan
sinnepäin, ovat liberaalipuolu­een
sanomalehdet' ylläpitäneet jatku­vaa
pommitusta Meighenin hallitus­ta
vastaan. Hallituksen asema on-kin
käynyt yhä tukalammaksi, useat
sodanaikana sitä kannattavat libe*
raalit ovat luopuneet hallituksesta ja
liberaalipuolue ^pn asettunut jälleen
taistelukannalle nykyistä hallitusta
vastaan. Meighenin jhallitus, vaik
kakin :on, menettänyit' useissa täyte­vaaleissa
entisiä varmoina pidettyjä
edustajapUrejä, on kuitenkin kaikes­ta
liuolimatta vielä onnistunut säilyt
tämään itsetle"en pienen enemmistön
dominion i^Arlsmentissa ja on sen pe
irusteella v a l l a t . Mutta sen ohella
on viime j ^ tämäq l[UOden ajalla pl-detyt^.
Ma&lcuntavaalit kaiväheet kai-keh^
pöhjan konservatiivisen hallituk­sen
jalkain alta. Ontarion maakun­tavaalit^
joissa !formarit safvat enem­mistön,
oli ensimäinen ankara isku
nykyiselle hallifuspuolueelle. .Sen
jälkeen maakinitavaaUt Manitobassa,
Nova Scotiassa, New Qrunswickissa
Ja kuitenkin näiden molempien vii
memaintttujen puolueitten ohjelma
ja toiminta eioieinitään muuta .kuin
porvarillista reformitoimintaa, niin
että Iberaalipuolueen ijijnkin taan­tumuksellisen.
lehdet kub Toronto
(ilobe voivat suosittaa yhteistoimin­taan;'
maanviljelijäin puolueen kans­sa,
kunhan ne vain luovuttaisivat joh
t^paikkoja liberaalipuolueen .vanhöil
le poliittisille'tetuflle.' Canadan-Yh­distyneitten
maanviljelijäni puolue e-nempi
kuin Työväenpuoluekaan ei
perusta toimiiltaansa luokkataistelun
pohjalle, vaan uskovat porvarillisen
yhteiskunnan reformeeraamiseen..,Nii
den toiminta sanalla sanottuna on
sellaista, ettei niistä ole mitään toi
voa Canadan
.teolIiEUOsproletarisatin soorena he­rättäjänä
toimii jatkuva ia yhä kire
ämmäksi käypä työctömyy^jsriisl.
VallankumoDksellisten ainesten lisää
mistskjjät esiintyvät siis sangen voi­makkaina
jo'.täälläkin^ Tämä on o-miaan
tavattomasti» jouduttamaan
proletariaatin kumouksellisen itsetie
toisen toiminnan voimistumista. Ja
vaikkakin tämä toin^inta on vi|lä ka­paloissaan,
niin kuitenkin me.voim­me
lähiaikoina odottaa näkevämme
sen liikkuvan jo suureromoisissamer
keissä, sillä canadalaisen, kuten y-
Isensä amerikalaisen köyhälistön fiik
keellä on jö käytettävinään Europan
proletariaatin taisteluissaan . sJoavut-tamat
käytännölliset kokemukset se-ka'rikas
ja päämäärätietoinen teoria.'
Ja kun nykj^ipen Yhdistjrneittcn
maanvijeijäin puolue ja ^j^öväen-'
puolue osottautnvat |c]||kenemätto-miksi
ratkaisemaan yhteiskunnallisia
kysymyksiä 'proletariaatin eduksi ja
kun niiden porvarilliset johtajat jat-^
kuvasti puuhaavat luokkaräuhan ra-aientamisessa
riistäjin kanssa ja pai
jas&vat itsensä köyhälistön asian pet
täjiksi, siirtyvät suurat joukot näiden
puolueiden riveistä Canadan proleta­riaatin
luokkataistdurintamaan.
- —-o
Saksan antautuminen
Voi voitettuja! Voivat m^liskuun-päivinä
Saksan - porvariston • j a ; Sak­san,
sosialidemokraattien voittamat
Sakafentyöläiscit sanoa. Herra Her-shin
sosialidemokraatti ja Saksan por
Variston lakeija oli voittanut tySlai-maanviljelysköyhälis-
set S^alejoella. Severing — sosiali-tölle
enempi kuin ' tehdastyöväeSt^I- demokraatti ja porvariston lakeija —
levittäntisestä. Ei suinkaan ole epäi ja nyt viimeksi Albertassa ovat olleet
lekään^
^utta sittenkin Canadhn maanvil­jelijäin
laajaa poliittinen herääminen,
joka - ilmenee pyrkimyksen? ; itsenäir
seen poliittiseen toimintaan, on ila-httj^
ava merkki, joka osottaa Cana-daA
maan vii jelysväerfon irtautumis­ta
vanhoista porvarillisista puolueista
ja niiden jdidosta. Saijtoin. Canar
dan. työväestössä'yhäti kasvava kiin­tymys
poliittisiin asioihin, osottaa
heidän kaipaavan jo jotain muuta,
kun ammattiunioni^isen - taktiikan
ja porvarillisten »puolueitten käsiin
poliittisen elämän johdon suosiolla
luovuttamista., Nämä-muodot, missä
tämä poliittinen herääminen nyt i l ­menee,
on sitä samaa luokkatiedoiton-ta
hapuilemista, mikä ilmenee kai­kissa
maissa alempien "kansankerros-teli
alkuheräämisen' akoina.
.Canadan työväki ön suuresti jäles
sä luokkatietoisuudessa Europan
maitten työväenluokkalaisista,. Mut­ta
selvän vatlank^umouksellisen itsetie
toisUuden idut .alkavat täälläkin jo
yhä voimakkaammin ^lilkistää. Ale­taan,
käsittää, ettei;' tehdastyöväellä
enempää kuin maanviljelysköyhälis-tölläkään
ole mitään toiveita Maan­viljelijäin
eikä Työväenpuolueelta.
Ja tämä tietoisuus johtaa köyhälis-töit
it^enäigen v^!lankumouk?elliseij
luolckapuolueen luomiseön. ' Täufl
työssä rientävät • jo luofckatietoisille
työläisille avuksi' entisten itsenäisten
ja verrattain hyvin toimeentulleitten
maanviljelijäin tavaiton köyhtyminen,
joita »rautatiekorporationit, vilja-trustit,
maanviljelyskonetrustit ja
muut suurkapitalistit yhä säälimättö-mämmin
nylkevät, ja toiseltapuolen
voitonriemulla' (tiedotti kautta mail-man
tästä voitosta, kerskuen, etfö
hän provosi työläiset esiintymään en-nenkuih
kommunistinen puolue ehti
valmistautua taisteluiin. Yhdessä hä'
nen kanssaan riemuitsi Saksan por-varisito..^
Toinen: intemationale sekä
Itahden ja puolen intemationale. Ei
kulunut kuukauttakaan.enpen .kuin
voittajat ryömivät polvillaan mailman
pääoman edessä Fochen sotajoukko^
jen. Ranskan ja Lontoon pörssien ros
vojen edessä. He, hyväk^vät enten
ten sanelemat ehdot .
NamS ehdot raerUtuvHt kuolemaa
Sakfoii Ucenaicelle taloneelSmalle.
Saksa luovuttaa liittolaisille kulta-varastonsa
pantiksi vastattavakseen
ottamistaan sitoutumuksista. Se on
ottanut maksaakseen määrän, joka
kohoaa Saksan nykyistä kansallisva­rallisuutta
korkeammalle. Se sallii
lii^olaisten sekaantua Saksan koko
taloudelliseen elämiäm Kaikki uh­kaavat
ilmeet ja ilmoitukset siitä, et­tei,
tällaisia vaatimuksia; voitaisi täyt­tää,
ovat osoittautuneet tavalliseksi
pilanäytelmäksi, kun kääntyminen a-merikalaisten
trustien kuninkaan pre
sideJ^tti Hardingin puoleen, että hän
ryhtyisi välitystuomariksi jäi ilman
tuloksetta, silloin kapitalistinen Sak-^
sa antautui, .. ..^
Sskään .porvariston antautuminen
on tyloksena aikoinaan niin itseensä
luottavan.luokan syvästä vakaumuk­sesta,
ettei se kykene : taistelemaan
ententeä vastaan kua eon selkSpuoIel
la on vastustaja, joka on cdtilaalli-vetti
ententea heikompi, •otiaaliteiiti
Taara!|i«empi Saban ponraristolle,
kuin pamilaiiet nylfcijat.
Ejitente jättää Saksan porvariston _
tehtäväksi pusertaa hien Saksan työ- x
Iäisistä.'' Saksan porppisto toivoo j s
tässä, tehtävässään ansaitsevansa n o -g
eia miljsardeja. Jos ee olisi rohjen­nut
käydä taistelua ententeä vastaan,
niia täinä taistelu olisi esiin loihtinut
kolmannen voi|nan: tyoväenluokari
liikehtimisen, -'joka kommunistisen
puolueen jo||dolla voitettuaan olisi
pakkoluovuttaäint koko,, porvariston.
Saksan porvaristo hyvin tietää, että;
liittolaisten > ehtojc;n% tyväksyriiineit
merkitsee kansan kurjuuden kym-menkertaistuttamista,
merkitsee työ^
v^en< luokan puitteiden kymmenker­taiseksi
.kasvamista.. • Liittolaiset vaa
tivat Saksalta suunnattomat lunnaat,
joka., voidaan kiskoa vain kohottamal
Ia Saksan ulosvientiä. Iti^^
laiset pelkäävät Saksan tavarain' kil­pailua,
sen vuoksi he panevat tullia
saksalaisten tavarain, viennille. ' Tu-lokeena
on, että &ksa joko pakoitet
tuna maksamaan tämän tullin ei ky­kene
myymään tavaroitaan; sitäkin
suuremmalla syyllä, kun mailman ta
loudellinen ahdinkotfla johtaa hinW^
jen laskemiseen .mailman -markkinoil­la,
tahi myydäkseen hinnalla :millä hy
värisä Saksan pääoman^ omistajat ryh
tyvät alentamaan ennen kuulumatto
masti työpalkkoja, ^öka jo_ niinkin
on huomattavasti' alempana sotaa' e-^
deltäheitä palkkoja;.:Tällainen vpai-nö^
tus nostattaa , työläisissät vvastea-;
taavässa määrin-, v^tustusta.^ Alitan:
duttuaan ententen porvariston edes­sä
Saksan -porvaristo joutuu anka­raan
kansalaissodankaateeR!; Saksan''
työläisiä vastaan. Tämän'sodan' va­ralle
.se jo äseistuuldn. V)
simmmmmmmmmi
Ijjslls.
Dalarista
i
LÄHETYSKULUT OVAT SEUBAAVAT: S:
5 40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä $30--S4ft. M 1^
I lähetyksistä $40.00~$60.00; 75c lähetyksistä. S60.00-.-|loooft ^ 5'
5 $100.00 25c jokaiselta alkavalta sadalta lisää.* * - ^ 5;
' VAPAUS 1
&idlHny,Oatj
S Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov.A^ T; BäL' 177 n.n S
= ,fair Avenue. a i
S - - ' . - . 5' ^
SiHiiiuiiiiiiiHimiiiiiHHiHiiiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,,,,^
'jiiiiiiiiiiHiiiiiiHiiRiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiirnnimKniiifiHiiM
Kaksi viikkoa sitten, kun toiveet
sovittelusta Ihttolaistea kanssa eiyät
vielä olleet menetetyt Saksan porva­risto
hääti häpeällisesti. Preussin; hal­lituksesta
sosialidemokraatit; laski­en,
"kun kerta flershing.jä'Severing o-vat
tukahuttaneet maaliskuun liik-^
keen, niin voidaan nämä^nptkeaselät
myöskin työntää eteiseen;' Nyt kun
liittol^istea edessä tapahtunut' antau
tuminen aukaisee mahdollisuuden
uusille vaikeille sosiaalisille taisteluil
le, porvaristo tuntee, että sille'kelpaa
sosialidemokraattiset pyövelit ja se
ottaa, hallitukseen sosialidemokraatit
Bauerin, yhden keltaisen intematio-nalen
johtajista, Legienin oikean kä­den
Shmitdin, huomattavan ammatti-liittomiehen
Visselin ja saksilaisen
sosialidemokraattien johtajan Groid-nauerin.
Heidän tulee suojella val­koisten
rosvojoukkojen uutta sotaret
keä työläisiä vastaan, jotka puolustiau
tuvat täyteen orjuuteen joutumasta.
Ja he julkeavat ottaa tämän tehtä­vän
osalleen, , Sosialidemokraatit
saattoivat v. 1919 puhua, että he us­komatta
vallankumqukseeji tekevät
liiton porvariston ;käns8a» saavuttaak
seen siltä vaikkapa hitaampiakin pa­rannuksia
työväenluokan asemaan.
Nyt he tietävät, ettei minkäänlaiset
parannukset työväenluokan asemaan
ole mahdollisia ententen täyden or­juuden
alla. Päinvastoin he tietä^^
vät, että nämä ehdot johtavat uuteen
porvariston retJkeen Saksan työväen­luokkaa
vastaan, tehdäkseen siitä al­haisimmalla
työpalkalla raatavan or­jan,
tehdäkseen siitä kaiken mailman
lakonrikkurin ja paariaisluokan. Kel­taisen
intemationalen sankarit ryh­tyvät
tähän tietoisesti. Herrat'.riip-
Tämän niminen julkaisu on nyt meillä myytävänä. Ju!km« 1-
on toimitettu tarkotukselld levittää oiTreita tietoja.Neuxosto-KM^
lasta ja samalla hanhkia varoja Neuvosto-Karjalan ylösraflcentamista -
varten. Julkaisun sisältö on crinomafnen ja suurellashnolellävalittn -
Kuvitus on.yksinomaan Neuvosto-Karjalasta. Julkaisun kannatti» t '
jokaisen hankkia niiden tietojen tähden mit^Tsiinä oa. Ja vaikkoa
ei sitä jokuhaluaisikkaan tietojen tähden niin on »jokaisen mielestäm *
me uhrättafva pieni summa niin hyvän asian eteen kuin se mil^ nä. -
märahatkäytetääp.'Julkaisun hinta on 60e. ^ S
VAPAUS • 11
Box 69,- SiidBurjvOntfl
n»iiiiiiiiiiiiHuuiiiMiiiiiHiiiiiiiHiiiiniiiiiiiiiiiiiiHniiii«iiiiniiliiHiii
tumattomat hallituksessa eivät tähän; Fo3ter fJBnäjän va
ota osaa, mutta he ovat tätä edistä­neet
puoltamalla liittolaisten ehtojen:
hyväksymistä, jotka heidän oma 'Ba-nomalehdistönsä
on satakertaisesti'
paljastanut murhayritykseksi ^Sak­san
proletariaattia vastaan. He tu­levat
kantamaan kaiken vastuun täl­laisen
politiikan seurauksista. Kun
maaliskuun 17 päivänä konnmmfsti-nen
puolue päätti puolustusneuvoston
istunnossa kohottaa t^istelukuntoi-suutensa
korkeimmilleen tehdäkseen
kaikkensa, jotta Saksan proletariaa­tin
joukot käsittäisivät heitä uhkaa­van
vaaran, elleivät he nouse. kapi­naan,
niin tämä tuntui monesta pel­kältä,
suunsoitoljta./ Saksan porva­riston
antautumisen jälkeen, tämän
antautumisen tal^dellisten seuraus
ten käytyä Saksan prolefariastiireser
vaksi,, on ilmeisrtä selvempää,_etta Eis
toria on asettanut kaksr vaihtoehtoa,
joista jaksan kommunistinen' maalis­kuun
konferenssin päätöt mainitsee:
olemme vakuutetut Saksan profeta-riaatin
elinvoimaisuudesta, • emmekä"
pelkääv että joutuessaan valintaa-tuhosta;
tai taistelusta, se valitsee
viimemainitun, sanoo «Moskovair
Pravda»,
lumouksesta
V-,
mm *
Jotta saisimme oikean käsityksen
tapahtumista ja voimista, mitkä jokti'
vat'puullisen armeijan muodostami­seen-,
on paikallaan alottaa tsaarin
.armeijan kukistumisesta. Jo enses
helmikuuta 1917 eli «ensimäistä) vaL
lankumousta oli tämä suunnaton EO- ;
tilaallinen koneistd hajoamistilassa.
Kapinallisina ja väsyneinä kurjan in>
perialistisen sodan johdosta ty9läi-set
ja talonpojat pakenivat armeijas­ta
tuhatlukuisina. Tsaarihallitukses
kukistuttua tämä hajaantuminen sai
hirvittävää nopeutta. 'Vaikka Ke-renskin
hallitus koetti pitää armeijaa.',
koolla, hupeni se kuin lumi huhtiknim
auringossa. Miljoonat sotilaat lähti­vät,
armeijasta^ ottaen mukaan sel­laiset
varusteet kuin kykenivät. Tä--;
mä romahdus päätti Kerenskin kun-,
niahimoisen sodan ja lopulta taotti
hänelle tuomionsa.
Naiden armeijasta äkkiä vapautu- '
neiden miljoonien sotilaiden kotiin­paluu-
oli historian huomattavimpia,
tapauksia. • Suurien joukkojen oli
kävpltävä neljäkin tuhatta, mailia ta­kaisin
kotikyliinsä, saaden elatuksen
matkalla tavalla, josta ei ole tie­toakaan.
Rautatiet olivat sotilaita
niin täyteen ahdetut, ettei sitä saa--
•to kuvitellakaan, kun juna lähti, oli
80' kirjaimellisesti lastattu ihmisillä,
niitä oili sisäouölella, ulkopuolella, yi
r (Jatkoa N:lf06Ä ?9) ^
Vapaaelitoistakörttiläis- ja seikkailija-armeijaa
vah^^steittiin/ kut^n sanottu, pakollisen laittoman
aseVelvoUisuuden.kautta hankituilla voimilla. Tuo
RenvallhaHituksen katala teko ei ollut kauneimpia
valkoisten luolkkasodaii aikana kiorittaniistakon-nuoksiita.
Työläiset nostettiin työläisiä Vastaan.
Väfiätvälitlivät nämä mustat sielut kansainvälisten
sotalakien pykälistä. Maailman sodassakaan, missä
eläimelliset intohimot" vyöryivät valtoineen yli si-vej^
skäskyjen, ei-sentään koskaan pakotettu vasta-puqilta
sotimaan omaa väkeään vastaan, Mutta ta­liani
: ^ t y i i ^ t Renvallit ja Mannerheimit. Ken ei
mielisuosiolla astunut valkoisten riveihin, hän pa-ko^
ttiin siihen asevoimalla, kun hänen vastarintan
68 tunsin oli poliisiputkissa ja vankileireillä heiken­netty
nälällä ja rääkkäylcsellä; ken ei sittenkään
alistunut - i ^ hän sai lyhyen' tuomion. Valkoisten
'murhaaman työläisen veli tai poika sai.monen mo*
neste tapaukseen luvan astua^ samaisten murhaa?
jäin riveihifl. mitäpä. ÄVakpist^sn-voi^
rinnalla jäävät varjoon muinaiset teurastukentät
Muinaisilla. kentillä teurastettiin kansoja yksino-maiin
rosvoavien valtioiden ja rosvoavien luokkien
asian hyväksi, sillä niissä taisteluissa sohivat orjuu&>
Näiden Usäksi keräsi Mannerheim armeijaani
jouköttain venäläisessä .armeijassa palvelleita vas­tavallankumouksellisia
suomalaisia upseereja. Kuk­kuraksi
haalivat vielä venäläjsiä, ruotsalaisia ja sak­salaisia
päälliköitä.
Ja yhtä kuumeisesti kuin hääri Mannerheim vai
koisella puolella, toimivat hänen, kätyrinsä punaisel
la. Vehkeilevä porvaristo harjoitti laajaa provoka-tionia
ostaen ascfita ja jopa kokonaisa taistelusuun*:-' niiden kenttien lumeen, saivat ne historialliEe.n hoh-
TUHO ON OVELLA.
Ovella on se tuho, joka ei tullut
tajat orjista. Vilppulan Mäntyharjun,: "Antrean
•y,m. kentillä on punainen ipotil^s ensikertaa astunut
kirjoittamaan verellänsä uuden ajan historiaa; Sil­lä'h^
kellä, jolloin punakaartilainen polki jalkansa
Portilla seisoo saksalaisen vallan, hahmossa se tur­ma,
jonka porvaristo tänne'hakien haki. -Vihollinen
on jo aivan muurien edessä. , .
valloituksen. .Aivan samaa tietä on myös Englanti
toteuttanut esim. Indiän orjuutuksen. Saapuihan
kutsumatta. .• Indiaän Fnglannin valtauksen edelläkävijänä u-nitelmia
kornilovilaisiltä upseereilta, jotka muka
kumouksellisina olivat littyneet kumousarmeijaan.
Ei varoja eikä vaivaa säästetty koetettaessa kylvää
proletaarisotilaissa erimielisyyttä ja fepäluulpa pääl-likoitään
ja Kansanvaltuuskuntaa kohtaan.
Lisäksi osoitti Ruotsi cpuolueettomuuttaan» sil­lä,
että lähetti retkikunnan «hmisystävällisistö» syis
tä valtaamaan Ahvenanmaata, Siten estettiin pu­nakaarti
valvomasta kulkua Pohjanlahdella ja val-teensa.
Niiltä kentiltä lähtevät nyt ne uudet;tiet
joita myöden on lähdettävä.kulkemaan kaiken uhal­la,
kestäen synkimmätkin yöt, pisimmätkin taipaleet,
nousten ylös verisimmistäkjn haudoista. Punakaar­tilainen
on niillä kentillä astunut historian tekijäk­si
ja vaikkapa sen ensi rivitsortuisivat verisiin hau­toihinsa,
ei sen joukko.enää sorru,-vaan vie halki
suurimpienkin vaivojen asiansa lopulliseen voittoon,
vie kuin riemukulussa, kuten seppelöidyt sankarit,
englantilainen Itä-Indian Kauppakomppania, j j»
laski Indiassa Englannin vallan perustuksen rauM
lisillä keinoilla, provoseerasi lopulta kapinan ja nifl
toimitti Engfannille näennäisesti oikeutetun tiiaisna
deh lähettää aseellisen voiman tuon KauppakoBT):
paniansa oikeuksien valvonnan nimellä päättämäam
valtaulksen täydellisesti. I
Ja edelHeen: Vain muutamia vuosia sitteii_:i-J
kokaartllaiset saivat vapaasti temmeltää Turun saa- joiden asia oi) koko ihmiskunnan asia. Ei siis vie-ristossa.
Mutta tämäkään ei vielä riittänyt Pian saivat
ruotsalaiset väistyä saksalaisten tieltä Ahvenan-maalta.
Maata; kaupitteleva hallitus oli Svinhufvu­din
.välityksellä lopullisiesti solminnut ennen suunni
telhrt kaupat Saksan kanssa, ja saksalaisia.»tki-lä
hätää, vaikka porvarit möivätkin maansa ja kan>
Sillä yhä enemmän selkenee se, kuinka syvän
haavan on porvaristomme ieikarinut kansan sydä­meen
sillä kauppakirjalla, jolla se alisti "maansa
Saksan poliittisöh holhouksen alaiseksi juuri va-
. pauden päivän aamuhohteessa. Sen sopimuskirjan •• K
vaikutukset ovat min syvät, fettä ainoastaan harvat koi Venyjä ja Englanti Persian n.s. T^aikutnspii«_^
jaksanevat sen tajuta. Aivan viime povina; kXin bin, s.o;''molemmat sopijat myönsivät toisillensa
Saksa sai Venäjän allekirjöittamaah sen.pakkoso- ^ - . . . - . « « = = 3 t^nudellisia-pimuksen,
joka jätti Itämeren-maakunnat, Viron,
° Liettuan^ ja Kuurinmaan, Saksan armoille, läxisxii
Saksan keisari: <Sfe saavutus on meille satealaisille
niin suuriarvoinen, että ainoastaan jalkeenttclevat
polvet jaksavat sen arvon täydellisesti k&^ttää.» Ja
keaden valvoa etujansa — etupäässä taoudeilifa-omassa
varkutuspjirissänsä. Näennäisestilan
siinäkin sopimuksessa.kyllä jätetty Persian iteena^
Äyys kokemattomaksi,; maa näennäisesti sarers
Sfeksi, mutta kaikki kyllä tiesivät, että se i t ^
syys oli enää ainoastaan näennäistä, oli
< „ » ,-. . . , V . . •, , .y,. kuitenkaan se poliittinen saaVötus ei^ kummltos, joka kummitteli v—ain— va—lti o".i si•ss ajJ^
san.ySe)«uppakir|ae,ku|ten^^
nen.^^tuk pj^nmn.^siim s^^
l ^ i^tulee eh^ o ^ ^ g t k a , sen mu^^^ v ^ : Saksaa Orjuuttajaksensa.^ « ä n ^ tettti jä )aetfti ja hallitus kyllä mjm ^
jain nvemm. WW» miiapa. v^r^.™" ' n , ' - ' . ' - H - >S« «t..TT«. ! v t J * ^ ^ ^Jn-"* frS* P"»*^^ "«tä a s Ä j o j a vastaan.'jofl- Vänsä, mutta samalla ilmoitti, että ^<^^f^
LiviktMm^m^kaifi^^^mii^^P' kuntia lähetetUm eri paikoista yrittämän maa^ iiseinkm - r a u h Ä la Saksa laski della i s ä n t e i t ä n s ä T ^ r u s t u t a e Ä i «aky^en hyväksi ei tulla uhraamaa. yW«*»«'
. . ^ , f ^ . r , ^^^^^^ g„^^^^„, H^v^p^Un tu^n^Sa^^JjJ^ .'^".Ä-?.'*^ i ^ ^ ^ ? ' ^ ^ ^ ^ ^ on Suomessa, Täällä-porvaristo suorastaan pyy- saSisen sotilaan, säärili«xta.
si Saksaa juurriittamaan täällä poliittisen Valtansa.
thim ainoan kerran on maailmassa* tapahtunut
Ja taaskin • ön huomattava, että
nen ffitjrhenäytehnä ei oUirt niin sy^ Z^im^^
_^._ r . „ „ — — r — T - _ n«n « t t o a a b ^ n Taajjkaan ei:orjuutB3«i'
oin, J un Irknnin ^h'itaäm^^^ ^^^^ emtumuksella, vielä v ä h e ^ ^
en jäsenet oh khjotfii enjrlarttilaiBella b u l l a l l a « S u f t m p n orjuutus. L a n *^
Är6ii*<}imekMm^HaÄ«da--^mo^ ..^Lf"!!f! „ 2 i a n tehtyä versf
kemincn Saksan imperialismin alaisebimaTRvali- IcsMi^TJaTtiinnalläga
tioteii saksalaisen prinssin tuleminen Suomen Icu- kaiden taistelujen voitot tuIeVat aina Icuvastumaan
ninkaafcsi j.n.e. Mutta pääasiana tietystä oli maan nykyiset punaisen sod^^^^^ Ventät -^g,^;,,^!^ %e 'tSpÄtui sit
köyhälistön verinen masentaminen. , / tiudet Tiimet Vil|^ula, Mantyhairju ja muut OTat ^j^^^^ ' • • .
Ja vaikka Seinäjoen valkoisella pyövelillä olikin niitä -pyhiä paikkoja, joilta nousevat p(avätlia"kevat ^
Leen jopa pariinsataan nouseva tandiittijoul^o. " rjJl^J^S^ÄL^^^^^^^^^ i«Iistaen Irlannin Englantiin yhdistetyksi. Mitä^ ^ I I ^ Z 'lirsTpimUella
im
.usskb:
Eikä iaff^^t!b!m^ yksinomaan asevelvollisuu­den,
avtiHar^^lD^Ätsrien «ruksi Tiensi-myös ruotsa-
|älnW|p3^J|^8^>ka käsitti pääasiassa palkkamar-b^
lsiiiscmtäisaa ja moraalisesti vajamittaisi^ olen-toja;^
uoKmai8ta likoUistyyppiä saiiot tuossa vain
aifioastaan sotilasrikoksiin San myös yleista siviili- käy - ilmi seuraavasta usein lainaamamme.
lakia vastaan tehtyihin rikoksiin nähden! Tiedet-
..:.utiin, missä piirissä oli parhaat värväysmahdollisuu-
^ det>*) Ei sns ollut "syrjäisten syy, fcttevljriga^«>'
tign maine Suomessa parantunut; päinvastoin: «ros
votakseen ne tänne tulivatkin> vakuuttelivat suo­malaiset
valkoiset jälkeenpäin, siten vain konstatee-raten
tietyn tosiasian mutta myös vierittääkseen
jan horjumatonta; luottamusta: proletaariarmeijaa
kohtaan uhkuvasta mielipiteen ilmaisusta:
\' «S«?p*zztpi.OÄ...Vfsiistaa valtamerien Voima kuin
kansojen vapautumisen ja työväen asip.
Ja niinpä meidän silmämme nyt yhä töfvoVam-min
kääntyvät oraan punaisen sotilaamme puoleen.
Mitähän tuleekin, niin niiden punaisten'Vapauden-omU'raökaita
syntejään näiden iaaia«^oaiaKe<a* '^i»nX-arien4reK,i{:7.se^.Tm^^}m£^ J9^!^ täytj-y tulevai-jj^
jjp BHUden nöyränä kuunnella ja kerran se laskuissan­sa
täydestä kirjoihin ottaa. Vilppula, Jläntyharju,
Ture'kerman: Svärft*Briga'äe»;- •* i5feiMV^JSv^c^-^Tvivtä;histori uusia nimiä, joiden
myös Suomen proletariaattiin juurtunut pelonsekai­nen
"kammo saksalaista rautanjTfkkiä kohtaan, mi­kä
el suinkaan vähentynyt siitä, että se juuri öli
pakottanut Neiivösto-Venäjän mitä raskaimpaan
rauhaan, ja mikä kammo nyt, kun Punaisen Suo­men
kaikki elävä voima oli sidottu kauas sisämaan
^rintamille jaselkäpuöli siten jäänyt aivan turvatto­maksi,
"piankin oli kasvava välttämättömän häviön
varmuudeksi.
Kas tässä'taita juuri lainaamme'"kumoUstov^ri
, kirjoitti-vainviikon kuluttua äskeisestä:
•Mutta -sen sijaan on maailmassa hyvin paljon,
jopa aivan-tuoreita esimerifkejäSiiia, kojnkajoku
sudri kansa on alkanut toisen kansan valloituksen
.juuri siten kuin Saksa äyt alkoi Suomen valloituk­sen.
Johan Rooman maailmanvalta' käytti ajoittain
sainantapaista-menettelyä, s.o. hankki valloitettavas
sa maassa joitain poliittisia'tai taloudellisia oikeuk­sia
ja käytti sitten niitä oikeuksiansa hyväkseen ke-
.-iitlääk^een-ivaltaustansa ensin rauhallisesti ja lo-
. puita niiden oikeuksiensa turvaamisen 'nimessä sej-
-kaantui kansan asioihin asevoimalla, päättäen siten
Kansan pruicsM A / o " " ~ " " tnhti VenJ?'i
6ia kdkee nopein askelin vapautta Kon
valta o» siinä maassa enää .kamala m
nin valta .kuolemaisillansaj sopimasJnrja ^
•varaa. Se kaikki tapahtuu P^.^f ^:^^/^y5Ji3
päivinä, joUoin Suomen por^^-^^^^iiia», ^ '
maatansa, kutsuu saksalaisia «rauhoin J
k ^ a iikikin Persian kohtaloa silloin,
-lähetti snne «rauhoittajansa».
ikin' oli
lyt vf
en kaai
joimeenpai
;inen
iloun Ve
taistelu
iotta niisi
lostettavi
koneisto,
n arm
joka cl
kaartisi
lettiin tur
:omissaril
irvittävät
punaisen
sn. Kokc
ijat selit
mahdoto
mainita 1
bleemeists
linen so'
ialistisest)
katkerien
näjän kan
oon. Täi
i perusi
:elm^!e.
nestynyt.
kyllästyn
taakka 1
;ten sota
iksi. Ve!
it mekanil
illisuustyc
I i t saa rasi I an kun-^
^ n pysyn
siihen lii
meet mu
vaatteet
Isään.
Tällaister
pakko n
joukko,
epäröin
itäviä ]
iin, kuin
itkin nt
ivsfojärj-
Jiestyfc
imme oli
isa asiois;
riippuva
pakottiv
tämättöm
itavasti j ;
feeen. "
alliset jo
ittomäksi
n karin,
mat joui
ilankumc
mmattijä;
tnksella
sn asev«
1-sen-ties
'utot,' ett
Jtväenotoa
pölustaa (
ff jonka
Ppitalistit
^rustni j
Penasm
Olkien Ja
»delfe-fei
'npoikien
llaJsaines
iirien läh
jlOR(
Toronto
f 24 päiv
lasvia asi
posta oi
pan my
Paata €ni
P niin -r!
h kokoi
|iaan mr
|ysees53
jalkaa ja
h ka^pp
m nyt
| p a kaai
'trääHe
•-"at ki!
iiiiiÄÄiSiiiliÄ