Vapaus, January 14, 1964

              S i v u 2 T i i s t a i n a , t a m m i k . M p ; — T u e s d a y , Jam. H , 1964
V A P A U S (LIDEKIY)
fNDEPENDENl LABOR ÖRGAN
OI- » INNISH CANADIANS
E s l a b l i s h c d Nov. « , l a n v •
f d i l o i : W. l i k l u i i d ' , Manager; E. öuksi
• Telcplioiie: U t f i i e G74-4264 — t l d i l o i K i l 674-4U65
Published thricr vvtekly: •rucsday--. Thur-sdays and öaturday.s by Vapaub
P u b l i s h i h - Co. L t d . . 100-102 Eln» St. VVest. Sudbuiy. Ontario, Canada.
M a i l i n g addrcss: Box 69
' Advprtisin!; rates lipon applicaliou. Uanslalions frcc of cliar>;e.
A u U i o r i z c d as second class »lail by Iho Post O f l i c c Dcpartiucul, O l t a v a,
and for payment of postage i n cash. *
M c m b e r o f the CANADIAN LÄHGIJÄGE-PRESS
TILvMrsniNNAX
CaiuHUus.-ia- 1 vk. $9.00. G kk. $4.75 UöA.ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.01) (5 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
I SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Pres. Johnsonin ohjebnapuheesta
Y h d y s v a l t a i n p r o s i d c n U i L y n d o n B . J o i i n s o n i n o l i j e l m a -
e l i " S t a t e of t h e U n i o n " p u h e j f c c k ä y l i d y s v a l t a l a i s l c n että
c a n a d a l a i s l o n i i u o m i o i t ^ i j a i r t miestä " m e s t a r i l l i n e n v a a l i o h ­j
e l m a n esitys ensi, s y k s y n v a a l e j a silmälliipitäen", k u t en
a s i a n e s i t t i t o i m i t u s k i r j o i t u k s e s s a a n t o r o n t o l a i h e n G l c b e a n d
Mail-lehti.
Hänen o h j e l m a p u h e e n s a o l i k i n a s i a l l i s e s t i p u h u e n p e l in
avaus cusi m a r r a s k u u s s a s u o r i t e t t a v a a p r e s i d e n t i n v a a l i a y a r -
•,tcn.'
Tässä mielessä o n ymmärrettävää se, m i k s i hänen o h j e l ­mapuheensa
p y r k i m y k s e n ^ o l i " s u o s i o n o s o i t u s t e n " ' saanti,
j o i t a s a n o t t i ' n t u l l e e n k i n peräti n o i n 80 kei-taa.
Hän l u p a s i ohjelmapuheessaan etelävaltioiden " k o n s e r v a ­t
i i v e i l l e " h a l l i t u k s e n menojen vähentämistä jotta saisi aina­k
i n , ! d e m o k r a a t t i s e n puolueen k o n s e r v a t i i v i t kannattajik-.
seen sekä kongressissa että t u l e v i s s a vaaleissa.
J o s s a k i n määrin v a p a a m i e l i s e m m i l l e p o h j o i s v a l t i o i l l e hän
l u p a s i parasta k a n s a l a i s v a p a u k s i e n l a k i a " s a t a a n vuoteen"
n i i n , että " v o i d a a n poistaa, c i v a i n j o i t a k i n , v a a n k a i k k i r o l u -
syrjintämenetcimät Y h d y s v a l l o i s t a , mikäli on p u h e l i i t t o v a l ­t
i on a l a i s i s t a a s i o i s t a ".
V e r o n m a k s a j i a yleensä silmälläpitäctn p r e s i d e n t t i John­son
lupasi ohjelmapuheessaan s a m a n a i k a i s e s t i sekä verotuk­sen
vähentämistä ( n o i n l l m i l j a r d i l l a d o l l a r i l l a ) että v a l t i on
t i l i t a p p i o n a l e n t a m i s i a ja^leppymätöntä t a i s t e l u a köyiiyyden
hävittämiseksi Y h d y s v a l l o i s t a ".
K a i k k i e n näiden e s i t y s t e n j a ehdotustcia takaa häämöu-t
y y d e m o k r a a t t i s e n p u o l u e e n ohjelma, j o n k a t a v o i t t e e n a '..m
saada m a h d o l l i s i m m a n p a l j o n k a n n a t u s t a t u l e v i s s a vaaleissa.
VAHUSTELUKILPAILUN HIDASTUTTAMINEN
Vähänkin y k s i t y i s k o h t a i s e m m i n a s i o i t a seuraavat p i : r it
: tietävät, että p r e s i d e n t t i J o h n s o n ei e h d o t t a n u t vähennettä­väksi
v a r u s t e l u m e n o j a 9 m i l j a r d i l l a d o l l a r i l l a k u t e n on s u u n -
ääniscsti selostettu; T o t t a on, että hän " k a r s i " m a i n i t u n sum­man
pois. siitä määrästä mitä sotavoimiien k o r k e i n päällyste)
o l i v-aatinut. M u t t a tällainen k a r s i n t a k e n r a a l i m j a a m i r a a ­l
i e n vaatimuksesta on n o r m a a l i n e n toimenpide. K o r k e in
u p s e c r - s l o e i o le k o s k a a n o l l u t Y h d y s v a l l o i s s a sen p a r e m m i n
k u i n Ganada.ssakarii tyytyväinen n i i h i n m i l j a r d e i h i n , milä
se _pii„Jiaa.skaltavakscen saanut. M u t t a siitä h u o l i m a t t a on
v u o s i v u o d e n perään j o u d u t t u h a l l i t u s t e n toimesta pitämään
j o n k i n l a i s i a j a r r u j a v a r u s t e l u m e n o j e n päällä.
T o s i a s i a v a r u s t e l u m e n o j e n vähennyksan k o h d a l t a on t a -,
m i i : Nyt päättyvän t i l i v u o d e n aikana käytetään Y h d y s v a l -
lois.sa v a r u s ' c l u t a r k o i l u k s e e n n o i n 50 m i l j a r d i a d o l l a r i a , j a
[UTsidentti J o l m s o n ehdottaa myönnettäväksi ensi t i l i v u o t ta
v a r t e n samaan, t a r k o i t u k s e e n ,$49,7:^7.000,000, c l i v a i n noin ^fiij
m i l j o o n a a vähemmän kuin-tänä vuonna.
V a r u s t e l u m c n n j o n vähennys on s i i s k o v i n pieni" — m u l t a
p i e n u u d e s t a a n k i n h u o l i m a t t a se on t e r v e t u l l u t toimenpide.
Tämä v a r u s t e l u m e n o j e n k o h d a l t a tapahtunut menojen pieni
vährjnnys, sekä p r e s i d e n t t i John.sonin lausunto, että Yhdys­v
a l l a t vähentää u r a a n i l u o t a n t o a a n 25-prosenttisesti. o n ele,
j o k a saa v a r m a s t i myöiäkaikua Y h d y s v a l t a i n rajojen ulko­p
u o l e l l a k i n . V a - k k a tämä v a r u s t e l u m e n o j e n vähennys on näin
p i e n i , n i i n tärkeätä on k u i t e n k i n .se. että p r e s i d e n t t i ei pyrki-
.nyt ohjelmapuheensa avulla kiihdyttämään varustelukilpai-liia
ia sekin on jo tervetullut ele parempaan päin.
PUHEET JA TEOT
Puheensa yhteydessä p r e s i d e n t t i J o h n s o n k i i n n i t t i huo^
m i o l a myös Y h d y s v a l t a i n s u h t e i s i i n m u i h i n m a i h i n .sekä s o ­d
a n j a r a u h a n k y s y m y k s i i n .
K u u l i j a a n teki hieman k i u s a l l i s e n v a i k u t u k s e n se. k un
hän — t o s i n nimeä m a i n i t s e m a t t a j a asiaa a i v a n suoraa .sa­n
o m a t t a — antoi ymmärtää, että N e u v o s t o l i i t o n pääministeri
n r u s h t s h e v on m u k a joskus uhannut haudata k a p i t a l i s m in
J O S S A K I N M U U S S A M A A S S A K U I N O M A S S A A N . Hän i ' O l i s i k o odotettavissa, että i venattuna, mutta jaivat kuitenkin
sanoi suosionosoitusten raikuessa: " M e e m m e aio h a u d a t a j VVashiii.^loii lopettaa sekaantu- | 200,000 ^pienerrimäksi kuin huippu-
L a i n i K o s k i , Cochrano, O n l , läyl-tiiä
p e i j a n l a i n a , tammikuun 17 pnii
t i l i v u o t t a .
A^e Jäivis, Toronto, Ont., liiyttää
k e s k i v i i k k o n a , taminikuun 15 pnä
7J) vuotta.
Anton Laari, St. C a t i u i i i n c s , Ont.,.
tiiytlää loistaina, taminikuun 1(5
pnji 72 vuotta.
i l c r i n an Rask, Spruccdalc. Ont,.
täyttää maanantaina, tammikuun 20
pnä 72 vuotta; \
Y l u l y n i m e sukulai.slen ja tutta
v a in onnentoivotukaiin.
USAif TÄLOU0EN MAINOSTETTU
KOHOAMrNEN ONTOLLA
Naisien i(ongreTsi
iäheiii kirjeen
oääministerilie
Toronto. — C a n a d a n naisten koii-
\'re.ssi lähetti äskettäin pääministe-i
L. B. r e a r s o n i l l e kirjeen, jossa
vastustetaan atomikärkicn maahan
Uiontia. Kirjeessä .sanottiin, että toi- j
vect rauhan säilymisestä maailmas­sa
kohosivat viime vuoden aikana
kun a l l e k i r j o i t e t t i i n osittainen ydin-a
s e k o k c i l u k i e l t o ja i h m i s t e n toive
k a i k k i a l l a kasvoi siitä,- että ydin­aseet
juliste!iäisiin kokonaan pan­nuin
vuoden 1%4 aikana.
Kaike: : ta h u o l i m a l l : ; juuri s i l l o in
kun ihmi.vet j u h l i v a t uuden vuoden
aattoa kcrkciiniKuia toiveenaan rau­ha
ja y.stävyys. ihmisten keskuu­teen
saapuivat U.SA:n atomikäijet
i a l a i s e s t i Canadan alueelle.
Me Canadan naiset häpeämme j a
läydclhscsti kauhistumme sitä v.-i-k
i v a t l a a iota nämä U S A : n atomi-tukikohdat
tekevät meidän koli-maaHenime.
.
K a j e e n lopussa sanottiin että
me keholtamme teitä (Peaisonia)
jouduttamaan tomiintaa Canadaivja
US.\;'n yduiasesopimuksien peruu!-
l a m i s e k s i : poistamaan l'.S.\:n y d i n -
.•i.'.etukikeiuiat (!;madast;i ja teke
niä;'.n Camuiasia y d i n a s e i s i a vapaa­na
olevan maan. Nämä ovat ensim-miiisct
askeleet rauhaa, hyviä naa-puruussuhUMia
j a täydelli.sla asei.s-a
r n s i u i t a a koiui.
"itselleen porsas
uhrnkos iekee...
Vuosi 1963 o l i joka suhteessa
suurcuinoincn vuosi, loistavan
kasvun ja lisääntyvän runsauden
vuosi. Varovaiset; ennusteet vuosi
sitten uyat osoittautuneet aiheet­tomiksi.
Hienoin jouhilhhja mitä
tiiman maan kansalle voi tulla.
Viljasiilot pullistuivat ja tehtaista
syöksyi tavaravirta. Voitot koho­sivat
ja osingot moninkertaistui­vat.
Taras vuosi mitä koskaan on
ollut. J a vuosi 1964 lupaa muodos­tua
joka suhteessa vielä parem­maksi.
Tämän tapaisia komment­teja
useimmat amerikkalaiset ta­loudelliset
asiantuntijat ja lehdis­tö
esittivät tiSAn taloudellisesta
kehityksestä 19G3 j a tulevaisuu­den
näkymistä 1964^ USAii halli­tuksen
edustajat tarjosivat vicla
ruusuiscmpia kuyia^ lausunnois­saan
US A n taloudellisesta tilasta
vuosien vaihtuessa.
Tosin myönnettiin, että tässä
mukavan näköisessä konjunktuu-rikuvassa
on joitakin ikävän nä­köisiä
"tuinniia täpliä'. Mutta
pahimmat niisiä, nimittäin kroo-nillincn
ja jatkuvasti paisuva
työttömyys sekä vaarallisen suu­rena
pysyvä maksutaseen vajaus,
olivat ja ovatkin n i in pahoja, että
niihin nähden ci juuri kukaan
osannut esittää mitään toivoa ei­kä
keinoja paremmasta.
NOUSUN LÄHTÖKOHTA
Oli totta, että nousu U S A i i talou-
I d e l l kokonaiskuvaa tarkastellaes.sa
011 — tosin vaiäiulellen — j a t k u ­nut
koko Kennedyn presidenttikau-d
j i i . Tällöin on k u i l e n K i n hiiomat-iava,
että Kennedyn kauden nousu
läliti l i i K k e e l l e sodan jälkeen nel­jännestä
j a pahimmasta lamasta,
l e o l l i s u u s t u o t a n i o oli v i i m e loka-
."Cuu-ssa () prosenttia suurempi kuin
vuosi sitten ja i)ruttokansantuote
k o l m a n e l l a neljänneksellä 585 m i i -
l a r d i n d o l l a r i n vuositasolla eli noin
•)' f enemmän k u i n vuosi sitten. V i i ­me
vuoden k o k o n a i s l u k u j a ei ole
vielä kaytettiivKssä. Kansantuotteen
i;asviiv;iuh{liksi a r v i o i t i i n vuoden
i()pus.sa G(;0 i i i i l j a i d i a d o l l a r i i i . .Jat i
kuvaa iiou.sua amerikkalaiset opli-l
u i s u t oval perustelleet Kennedyn;
v i i m e vuonna a l u l l e p a n e m i l l a 11 '
i n i l j a i i l i n d o l l a r i n s u u . u i s i l l a veron-1
lieipolusesilyksiilä. Tama anl.ia va- j
l a . i vaikka m i l l a i s e l l e prosenttilch-.j
l a i l u l i e — riip])uen asianomaiseni
a s i a i i t i i n l i j a n mielikuvituksesta. ]
'roistai.s'eksi v e i o l l e l p o t u k s c t makaa­vat
kongressin valiokunnissa. Jos
ne hyväksytään,, i i i i n nc pääsevät
vaikuttamaan vasta-kulu v an vuoden
jälkipuoliskolla. .Millaiset veiohel;
5 % . Tämä taas e i n y k y h i n n o i s s a o l ­lut
suurempi k u i n vuoden 1957 ta­so.
Tänä'vuonna i n v e s t o i n t i e n odo
telaan nousevan 4 prosenttia. Mut­ta
on huomattava, että OECDjäi-jeslö
v a r o i t t i viime vuoden lopussa
antamassaan raportissa, että v a i k ka
U S A n talous l a a j e n i k i n vuoden 19G3
aikana, niin tuotannon lisäys c i
ylittänyt kapasiteetin kasvua. N i i n ­pä
maan kapasiteetin suuri vajaa
käyttö jäi yhtä suureksi k u i n 1962.
U S A n julkiset menot kasvoivat
v i i m e - v u o n n a 8% j a b u d j e t i n odo­tetaan
päättyvän huomattavaan ali­jäämään.
Mikäli verohelpotukset hy
I c c i i . P r e s i d e n t t i Kennedyn entinen
t a l o u d e l l i n e n neuvonantaja Samucl-son
lausui vuodcQ lopussa, että k es
kuspankkineuvosto seuraa loisella
.silmällä maksutasetta j a t o i s e l l a sih
mällä ^ hintaindeksejä. Olisi miele­töntä
vaatia, että sillä o l i s i kolmas
silmä^ kohdistettuna työttömyyden
k e h i t y k s e n seuraamiseen. Kapasi­t
e e t in suuri vajaa käyttö l i i t t yy
o l e e l l i s e s t i suureen työttömyyteen
j a maksutaseen vajaukseen.
MAKSUTASE. V A / A U K S E L L I N E N
U S A n talouden toinen • s u u r i j a
vaikea ongelma on m a a n maksuta-väksylään,
voi budjettivajaus kas-1 '^'^ . J ° ' ' « vuodesta 1957 lähtien on
vaa yhä. Pääsyynä U S A n budjetti-vajaukseen
ovat k u i t e n k i n jättiläis­mäiset
varustelumenot, jotka viime
vuonna~olivat s u u r i m m i l l a a n "cli y l i
50% kokonaismenoista.
TYÖTTÖMYYS K A S V AA
M i l t e i poikkeuksetta jokainen
a m e r i k k a l a i n e n asiantuntija j a tark­k
a i l i j a päätyi U S A n t a l o u d e n nyky­t
i l aa ja tulevaisuuden näkymiä
i l a r k k a i l l e s s a a n yhteen ja samaan
i tulokseen — U S A n talouden pääon­gelma
on k o r k e a työttömyysprosent
l i . '1 i l a n n c o n k r o o n i l l i s e s t i pahene­va.
Olivatpa konjunktuurit m i l l a i ­set
tahansa, niin keskimääräinen
työttömyys vain kasvaa. Miten ja
m i l l o i n pääsemme irti työttömyy­destä,
kysyi USAn ammattiliiton
A F L - C I O n puheenjohtaja Meany
o.soittantit keskimäärin 3 m i l j a r d in
d o l l a r i n vajausta. Vuonna 1962 va-jus
o l i 2,2 j a v i i m e vuonna 3 miJ:
j a r d i a j l o l l a i i a . Tämän U S A on
peittänyt pääasiassa l y h y t a i k a i s i l la
l u o t o i l l a ulkomailta. On l a i h a lohv
d i i t u s f että U S A n maksutaseen va­jausta
vastaavat ylijäämät loisissa
maissa. Länsi-Uuroopan maiden ha­luttomuus
upottaa varojaan entistä
enemmän länsiblokin y h t e i s i i n e l i
pääasiassa U S A n tähän mennessä
r a h o i t t a m i i n s o t i l a s m e n o i h i n j a tor­j
u v a asenne USAn pääsyyn
U S A n o m i l l a e h d o i l l a — Länsi E u ­roopan
m a r k k i n o i l l e , ovat osoituk­sena
siitä, etteivät nämä maat ha­l
u a luopua ylijäämistään USAn
maksutaseen vajauksen peittämi-
.seksi. -
K U L L A N P A K O J A T K UU
TORONrrON KUULUMISIA
T o r o n t o . — - Kpska tämä ooVtänä
vuonna ensimmäinen k i r j e e n i V a ­pauteen
niin ensimmäiseksi toivo­tan
Vapauden toimittajiHe, johto­k
u n n a l l e kaikille__järjestöihmisille
ympäri Canadan j a k a i k i l l e Vapau­den
l u k i j o i l l e hyvää j a onnellistä
uutta vuotta.
J o u l u j a uudenvuoden j u h l a t ovat
jääneet taasen jälellepäin j a voin­k
i n kertoa että meillä o l i D o n haa-l
i l l a oikein komeat uudenvuoden
vastaanottojuhlat. Haalimme o l i tu­paten
täynnä yleisöä j a hilpeällä
i l o i s e l l a mielellä a s t u t t i i n r a j a v i i ­van
y l i tälle vuodelle. Tästä päätel­l
en meillä o l i s i k i n vielä s u u r i a mah­d
o l l i s u u k s i a järjestötoiminnallemme
koska h y v i n järjestetyissä tilaisuuk­sissa
saamme haalimme täytöen
yleisöä. K u i t e n k i n t i l a i s u u k s i e n j ä r
jeslämiscssä meillä o n s u u r i a v a i ;
k e u k s i a , k u n v a r s i n a i n e n toiminta-t
a r m o i n e n työmuurahaisten joukko
yhä harvenee j a vanhenee että c i
mitenkään tahdo saada enää vält­tämättömiä
toimintaelimiä, kuten
johtokuntia, näyttämö-, musiikki-,
v a l i s t u s y.m. k o m i t e o i t a työkykyi­s
e k s i , t i e t y s t i ne o n s a a tu j a saa­daan
edelleenkin, mutta tahtoo o l -
\ l i l a jo v a i k e u k s i a j a v a r s i n a i n e n vil­kas
toiminta kärsii siitä. Meillä on
kyllä n u o r i a j a me emme heitä moi­t
i . He ovat hyviä j a ovat saaneet
paremman koulutuksensa j a s i t en
ovat p a l j o n parempia k u i n me van­hemmat,
mutta heidän toimintansa
on keskittynyt suurimmaksi osaksi
eanadalaiseön t o i m i n t a a n , kuten am-vuoden
lopiis.sa j a j a t k o i , emme voi 1 Kennedy sai ennen kuolemaansa maltiosastoissa. uniöissa, englannin-ennen
heitä jös,me muistamme hei­dän
muistoaiariVjijä toimimme yhtä
k a u a n n i i n meillä o n S u o m a l a i s e l la
Järjestöllä vielä pitkä e l i n a i k a.
Meillä on tällä kertaakin sairas­l
i s t a l l a useampia suomalaisia joista
mainitsen John Tolvasen. Hiin. on
o l l u t kolme v i i k k o a Toronto W e l -
lesley Hospitaalissa huone numero
403 j a pitäisi I c i k a l t a m a n huomen­na.
Hänelle o l i s i hauskaa, jos tove­r
i t kävisivät joskus katsomassa, k u n
O l i v i a k i n kertoi olleensa sairaana
kotona, että e i o l e voinut k u i n pari
kertaa käydä katsomassa. Sitten on
kauemman aikaa sairastellut Eino
TTund, mutta hän on j o kotona toi­pilaana
ja voi paremmin. Antti
H i e t a l a , joka sai halvaantumiskoh-l
a u k s e n syyskuussa o n kyllä n y n t o -
tona vaimonsa A l m a n hoidcttavanaj
mutta A n t t i o n yhä muistin.sa me­nettäneenä
maaten vuoteella eikä
voi edes yhtään sanaa puhu^^ j o i en
on hyvin ikävä j a raskas A l m a l le
k u n hän e i v o i edes kauppaan men­nä
jos hän c i s aa j o t a k u t a katso­maan
A n t t i a siksi aikaa. O l i s i p a i .
j o n k i r j o i t t a m i s t a , mutta nyt on lo­petettava
sairausasial ym. j a mentä­vä
järjeslömmc t i l a i s u u k s i i n j a ko^
k o u s a s i o i h i n joista sain erikoisen,
määräyksen k i r j o i t t a a ja k i r j o i t us
menee i i i a n pitkäksi jos näitä jat­k
a i s i .
E n . s i k s i k i n , meidän Kinlaiidia-k
u o i o n Sekstetti antaa viihdekon­s
e r t i n Don-haalilla sunnuntaina,
tammikuun 10. pnä alkaen kello 4
vastasi tähän, että luku on v a in 10
— IS^^t siitä nvääiästä, j o k a tarvitsi­s
i koulutusta. Koko kasvatusjärjes-ielmamme
on täysin vieraantunut
. e o l l i h i i u d en tarpeista,- lausui s i h -
Länsi-Saksari hallituksen viimi-
• M.ialisk.uiiss,!.. (.!.S.\:n paiiiostuks('sl;i
' 'DimfiMipainMiia k a r k e a k i i l i i p e r i s l eu
, UMa.^-putkiiMi viLTitikielto .Ni-iivo.slO:
•• ' l i l t o n n on. ailit- i i i t a i u i t t(M:a:?})iilki;i
, l o i m i t ! ; i i i e i l l e l e r a s l I r i n o i l l e suuna
; luotannon .sui) i ' ; l u k s i a j a tai)pim!;i
'ceiioo AlaiiiivSinanii yhtymän jul­kaisu
" U o h r l M s t " . V i l i l l e vuoden
!) eii.simmaiscn kuukiuiilvn aikaii.i
.MaiDiesmaiiiiui lei äspiilkiluotanio
on supi.sliinut prosentilla edelli- Kun rupeaa larka.slamaanlähem-!
sen vuoden vsalaava-;la ajasta. jm i n j a y k , s i l y i s k o h l a i s e i n m i i i U S A n |
K u l i n . I t i vuoden viimeisr/lla. nel- j k o n j i i n k l u u r i k u v a a absoluuttisten I
jännek-sella ^ v i e n t i k i e l t o supistaa iHimeroideii valossa, niin puheet i
|)otiist(;a \aikiiUiksel tulevat ole- j
I i n a a n t i S A i i lalinide.ssa. on itse asi-]
.iss.i vielä t u i i t e i i i . i t o i i t a . Koko toii-luill.
i 011 o l l u t vahvasti vaalipropa
i ; a i i i l i s ! i i i e i i leima vuoden lo|)uii
p r e s i d e l i t i n vaaleja silmällä piläen.
,1.
m I1'UT .SAAVU i i A M A T T A
yha kokonaisdioJaiiloa J:i .^.iinoiii on
laita täiia vuonna. Yhtymä ei ole.
saanut .\'euvost o h i l o n m a r k k i n o i d en
menetyksen jälkeen i n i i i i a l t a uusia
. i i e n e k k i - a l u c i t a teräsputkitchtail-i
e e n . jotka snisovat nyi k y l m i n i i.
N e u v o s l o h i l l o o n l e r i ^ p i i t k i a m a r k ­k
i n o i n e e n liiiisisaksalaiseii y l i l y m a ii
Pheoni.x-.Rheiiirohriii ja Iloe.sehiii.
teräspulkien tuotanto on supistunut
- amassa snhtee.ssa k u i n m a i i n e s -
n i a n n i i i eiva(ka ne o l e : myöskään
lövtäneet uuj^ia m a r k k i n i o t a.
•'satumaisesta" tai ' k u l t a i s e s t a " 60 t
luvusta, kuten E i s e n h o w e i i n . , p r o p aj
L , ' a i K l i s t i l vielä ennen p r e s i d e n t i n vir-1
•• k a k a u d c n päättymistä esittivät, ovat j
m e l k o i s e s l i l i i o i t e l t u j a . U S A n teräs- j
I tuotanto nousi viime vuonna .noin i
10 |)rosen!lia. m u t t a kuluvana vuon-j
i i a tuotannon arvioidaan nousevan ,
\ v a i n 1,8%.. Tällöin päästäisiin 1001
j m i l j o o n a a n tonniin mikä on vielä!
k a u k a n a vuoden 1955 h u i p p u s l a ,
; 106 m i l j o o n a s t a tonnista. U S A n au-1
i toteollisuus osoitti korkeita tuotan-
1 to- ja m y y n t i l u k u j a vuoteen' 1962
; pysyä vahvana e l l e i työtlömyysky.sy-; pysäylellyä monta vuotta yhtä mit- kielisissä näyttämöryhmissä, .soitto I i p . Tässä alu.ssa tuli mainittuakin
i myslä voida ratkaista. M i l t e i k a i k k i laa j a t k u n e e n suunnaltomaft k u l l a n ! kunnissa j a n i i n poispäin. Lisäksi mcidiin nuoristamme ja tämä on
. yhtyvät tähän, mutta kukaan ei o l e paon U S A n kultareseiveistä 5 k u u - j on siinä k i e l i v a i k e u k s i a k i n . Meidän juuri heidän konserttinsa j a se on
pystynyt, esittämään mitään d i a - i .<auden ajaksi. Multa ikään k u i n ; v a n h e m p i e n on s i i s hammastapur-[ varmasti täysipainoista, hyvää, haiis-
:. m a a l l i s i a ratkaisuja. Presidentti ! m u i s t u t u k s e k s i tilanteen h o r j u v u u - U e n toimittava s i i h e n asti kunnes,' kaa, huumoria j a vakavampaakin
; .jonnson a l l e k i r j o i t t i vuoden lopussa i desta sai J o h n s o n eteensä j o u l u - 1 kaadumme j a otettava nuoremmilta : v a r m a s t i kuluvan toimintakauden
l a i n , j o n k a mukaan 150,000 lyöttö-iKuun viimeisellä v i i k o l l a r a p o r t i n , : apua sen v e r r a n kun he ehtivät | p a r h a i m p i a ohjelmatilaisuuksiain-
' i n ä l l e aiotaan antaa a m m a t t i k o u l u - ! jonka mukaan kultareservit olivat ( m e i l l e apua antamaan. Meillä on oi- j me, j o t e n jokainen joka kynnelle
tu.s. .Multa a m m a t t i l i i t o n s i h t e e r i ; jälleen supistuneet v i i k o n aikana 70 f l u t esimerkkejä järjeslötoveieis-^ kykenee, niin vanhat kuin nuoret,
m i l j o o n a l l a dollarilla'sodanjälkei-;tamme jotka ovat tehneet työiisä f täyttäkää nyt ensi sunnuntaina Don-secn
pohjatasoon eli 1,5,513 miljoo- viimeiseen m i n u u t t i i n asti, mainit- ] i^aali yhtä täyteen kuin se o l i uu-naan
d o l l a r i i n . D o l l a r i n arvon koh-1 s en nyt v a i k k a v i i m e k s i päättyneen jdenvuöden vastaanpttajaisissakin.
l a l o on e d e l l e e n k i n vakavasti vaa vuoden aikana E i n o I^aakso. A i n o { Siellä tulee olemaan uutta j a .vlläl-ra.
ssa. '.ahti, Lydia Anderson ja satoja j tävää j o k a i s e l l e , jälkeenpäin kadutf^^^
—-r— — —• .. . •. • • ——•— —: • • • —-———I le j o s olette tilaisuudesta pois. ., ,
• Näyttämö esittää huvinäytelmän
• Naimähuiluja" tämriiikuun 26 pnä
O o n - l i a a i i l l a kello 4 i p . S i i h e n t i e -
l y s l i k a i r i k i tulevat naultiinaari täs-
I .ä k u u l u s t a huvinäytelmästä. Näy*-
; telijät ovat. k a i k k i vanhoja hyviä ^
i veteraancj:) j o t en näytelmän csit.vs
1 s u j u l i varmasti alusta loppuun hy-j
v i i i . . (.'./::• •
I " Ösästbh vuosikokous pidetään
i D o n h a a l i l l a h e l m i k u u n f) pnä k e l lo
i yksilöistä aaniupäivUilä j a emännät
; laittavat maukkaat mojakkapäiväl-i
liset joten teidän ei t a i v i t s e lait-
I taa 1 lipkaä kolona sen kun aamu-
; kah\ i i j a ivd paahtoleivät kahvin
l kanssa pureskelette niin löpusiä
; päivän ruuasta pitävät Dpit-haalin
icniännät kyllä-huolen. I\aikkienjä-
I s e n i e n tulisi ehdottomasti saapua
j kokoukseen mikäli ci a i v a n vuode-
1 säiftis ole. V i i m e kuukausikoköuk-i
sessa :oli ainoastaan 30 jäsentä ' ja
i siellä y r i t e t t i i n saada ehdokkaat
i j o h t o k u n t a a n m i i l l a c i .saatu kuin
1 noin puolet ehdokkaista ja: viio,'<iko-jkouksessä
täytyy .clulökaslistaa läy-
I (lentää .samalla kun v a l i t a a n pu-i
lieenjohtaja ja e r i k o m i l e a l , joten
j oi l i r i saatava edes sata osaston k o -
[ koukscen koska osastossamme pn
j noin puolentoista sataa jäsentä. J o s
i on j o n k u n jä.senmaksut lästi.ssä,
h i i n niitäkin saisi sitten niak.saa
viiosikökouksess.-i, että olisi jälleen
hyvässä jäsenyy<t'-"ssäi M u i s l a k a a
k.Mikki .saapua; h y vi.ssä ajoi h ; e n n en
k e l l o yhtätoista, että kokous pääsee
ketään, emmekä liioim aio t u l l a h a u d a t u k s i .'
T o s i a s i a t i e t e n k i n on. että k u k a a n u l k o p u o l i n e n ei o le
u h a n n u t haudata Y h d y s v a l t a i n k a p i t a l i s m i a . Pääministeri
I J r u s h t s h c v s e l i t t i moneen kertaan Y h d y s v a l l o i s s a v i e r a i l l e s ­saan,
että " k o m m u n i s m i tulee- hautaamaan k a p i t a l i s m i n sa­m
a l l a t a v a l l a k u i n k a p i t a l i s m i h a u t a s i f e o d a l i s m i n " — j a että
k u n k i n maan k a p i t a l i s m i n j o k o hauta a tai pystyssä pitää o ma
kansa.
K a p i t a l i s t i s e n m a a i l m a n k a t s o m u k s e n o m a a v a l t a mieheltä
ei tietenkään v o i d a odottaa mitään m u u t a k u i n k a p i t a l i s t i s ' /n
riistojärjestelmän p u o l u s t a m i s t a , k u t e n p u o l u s t a v a t sosialLs-t
i s c s t i " ajaj.televat ihmiset r i i . s t o s t a - v a p a u t u v a n t a i j o vapau­tuneen
järjestelmäin'"oikeuliisia. K u m m a l l a k i n p u o l e l l a on
myös s i i h e n täysi oikeus. K y s y m y s ^ o n v a i n siitä, tunnuste­t
a a n k o sekä sanoissa että teoissaJcaikjUaJcansoille oikeus itse
päättää Qjnasla hallitusmuodostaan!
T u n n u s t e t a a n k o sekä sanoissa että teoissa, että
~ mikään maa ei saa s e k a a n t u a , sanokaamme Y h d y s -
valtaJm sisäisiin a s i o i h i n , j o i s t a k u u l u u päätösvalta
Y h d y s v a l t a i n kansalle, eikä m u i l l e ? T a i , t u n n u s t e ­taanko,
sanokaamme K u u b a n k a n s a l l e oikeus päät­tää
sisäisi.stä asioistaan, minkään u l k o p u o l i s e n maan
s e k a a n t u m a t t a siihen?
T o i s i n päin käännettynä, on k y s y m y s siitä, hyväksyykö
e s i m e r k i k s i Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s sen, että v a s t a v a l l a n k u ­mous
ei saa o l l a " v i e n t i t a v a r a a " , k u t e n o n e s i m e r k i k s i Neu­v
o s t o l i i t o n h a l l i t u s moneen k e r t a a n sanonut, että v a l l a n k u ­mous
" e i o l e v i e n t i t a v a r a a " .
ETELÄ-VIETNAM JA KUUBA
L a u s u n n o t "hyökkäämättömyydstä" j a r a u h a n t a h d o s ta
a n t o i v a t presidentti J o h n s o n i n puheesta miellyttävää kuul­t
a v a a i a l u e t t a v a a.
M u t t a miten niitä k a u n i i t a l a u s u n t o j a toteutetaan käy­tännössä?
iniscni:;-. sanokaa in m o : K nuijan
|a l : ; ' o la;Vi ( ; t i iunv in sLsä isiin
• i s i o i h i i i?
Y h d y ; ; v a l t a i a ' s e t ascvoiinal
•)val osallistuneet j o pitkän a i -
'<tia k a i k k i a kansa:;nvälisiä so-
OMT.uk.sia uhmaten s o t a t o i m i in
iLelä-Vietnamin kansaa va.-;-
l a a n v i h a t u n d i k t a t u u r i k o m e n :
l o n ylläpHämiscksi siellä. V o i ­daanko
sitä sanoa miksikään
n u u k s i kuin hyökkäystoimen-l
i t e e k s i Etelä^otffäti-iissa.
Y h d y s v a l t a i n s i i p i e n suojis-
':a järjestettiin j o k i n a i k a s i t -
i Icn aseellinen hyökkiiy.s-Kuu-i
h a a vastaan j a W a s h i n ^ t o n j a t -
! kaa edelleenkin t a l o u d e l l i s ta
j i a p o l i i t t i s t a hyökkä.y.stä sit4i; lento-onncf.rniuuilcsiia
! ; a a r i v a l t a k u n t a a vastaan avoi-i
•ncsti j u l i s t a e n , että, " t a r k o i t us
I >n k u k i . s t a a F i c l e l C a s t r o n ' ' v a i -
; ' a n k u m o u . s h a l i i t u s . mikä naut-
: ' i i selvästi Kuubain kansan
i - u u r ^ n enemmistön k a n n a t u s ta
I ja l u o t t a m u s t a.
l u k u 105,5. Lisäksi m a a h a n t u o t u j en
j a u t o j en lukumäärä supistui lähes.
140 prosenttia^ .Asuntojen tuotanto
i kasvoi viime vuoiyia 1 0 ' . . mutta
ennätyslukuja ei saavitUttlu.
K U L U T T A J A T
V K L K A A N T U N E E T
Vähittäiskaupan myynti lisääntyi
v i i m e vuonna 5 p r o s e n l l i a , multa
v i i m e k s i kuluneen > i ^ d e n vuoden
I a i k a n a v c l k a k a u p p a : oiNtisääntynyl
30 p r o s e n t i l l a . K u l u l t a j i e i v N e l k a a n -
t u m i n e n o i f s i i s j a t k u v a s t i kasvanut.
Tämä on eräs U S A n k o n j u n k t u u r i:
kuvan heikkouksia.-^^Viiine vuonna
.'ijoitukset koneisiin ja rakennuk­s
i i n kohosivat vuoden 1962 tasosta
Neljä ihmistä kuoli
Tästä vieraasta sietää päästä pian vapaaksi. ( J a t k u u s i v u l l a 4)
PÄIVÄN PAKINA
.sen asuntonsa j o h o n k i n loiseen | s i k s i k u n ne saivat .sileii ruokaansa
maahan, h u o l i m a l t a lainkaan siitä :j lisämakua ^ s u o l a a ,
saako hän uudenvuoden päivänä'
j o n k u n paroonin
, P r ' i s i d e n t t i J o h n s o n v o i s i an-
' a a pontta j a k a n t a v u u t t a lau­s
u n n o l l e e n , että " Y h d y s v a l l at
h a l u a haudata ketään" jos
Wa:-hin(<ton l u o p u u y r i t y k s i s -
'ään Kuubnn nykyisen, h a l l i -
'uk.iJen hautaamiseksi j a e n ­n
e n k a i k k e a etelä-vietnamilais­ten
hautaamisesta.
Kansas. — Pimeä.ssä sekä kovas.sa
lumisateessa ja sumus.sa lentänyt
kevyt lentokone ajoi täiillii lauan­taina
28-kerioks^e.en vira.sloraken.
iiukseeni s u i i n a l e i i koneessa olleet
4 ihmistä, i i i r l : . . : i i i ! u k i e n 3 - v . i J l . a an
pojan.
K u k a a n rakennuksessa fai s en lä­hettyvillä
niaaKsn o l l e i s t a ei louk­kaantunut
p a h i m m i n vaikka koneen
osia j a lentokoneessa olleet ihmiset
lentelivät laajalle alalle. Yksi ruu­mis
lensi erään vajan katon läpi
mi.ssä o l i k a k s i miestä työ.ssä.
Tämä yksimootlorinen Mooney
.Mark 20^ lentokone ajoi Southwes-t
e rn Rell Telephone yhtiön rakCn-nuk.
sen seinään.
Ei apinoista sentään parooneja leivota
Näyttää siltä, että apinat j a l e h t i - maksajat!
pärooni Thompson ovat viimeaikoi­na
kilpailleet keskenään siitä, ke­nelle
heisiä k u u l u u enemmän pals­t
a t i l a a sanomalehtien uutispalstoil­la.
'
Me emme tiedä, millä perusteel­l
a parooni- j a m u i t a titteleitä' jae-
Faan Englani.ssa, m u l t a kaikes.sa hy­väntahtoisuudessamme
olemme tai­puvaisia
olemaltaan, ettei niitä
myydä rahasUi yhtään sen parem­min
kuin myydään vuoiineuvoksen-
.Jcaan titteleitä Suome.ssa.
Toisaalta olemme -^taipuvaisia
kääntymään ' p a r e m p i e n ihjnisten"
kannalle siinä, että jos mies saa
kahmituksi omistukseensa esim. ko­k
o n a i s e n .sanomalehtiketjun täällä
Canadassa j a E n g l a n n i s s a — j a k un
ikäkin alkaa nousta siihen pistee­seen,
että on ajateltava myös niitä
"kuolemanjälkeisiä a s i o i t a " , n i i n yk-
.^islään veroasian kannalta pitäisi
o l l a siten, että hän v o i tehdä par­haaksi
katsomiaan järjestelyjä. Tä-
.mä e r i k o i s e s t i s i k s i , ettei se " r a k as
isänmaa" .saisi p e r i t y k s i ylettömän
paljon ainakaan perintöveroa.
L u o n n o l l i s e s t i emme ole verojen,
perimistä vastaan sellaisenaan. Mut­t
a , raha on k a i k e n pahan .syy — ja
jos r i k k a i t t e n miesten kuolinpesästä
menee v a l t i o l le veroja, se pahen­taa
sekä valtion että toiset vcron-
Canadan perintöverolakien m u ­kaan,
n i i n meille asiaa selitetään,
j o s henkilö asuu. k u o l l e s s a a n Cana­dassa,
hänen k a i k k i persoonaomai-suulensa
— s i i s mahdollisesti Bri­t
a n n i a s s a k i n olevat omaisuutensa
( v a i k k a tällä huomautuksella ei o le
mitään tekemistä parooni Thomp­s
o n i n k a n s s a ) — - t u l e v a t perintö
v e r o n a l a i s i k s i.
Mutta siinä tapauksessa, jos h e n ­kilö
asuu jossakin muualla k u in
C a n a d a s s a - s i l l o i n k u n hän k i n t t u n ­sa
viimeksi oikaisee, s i l l o i n tulevat
Canadassa perintöveron alaisiksi
vain ne omaisuutensa, jotka sijait­sevat
Canadassa.
T o i s a a l t a henkilö kuulema asuu
' l a i n silmissä' siinä maassa, niissä
hänellä on " v a k i t u i n e n k o t i " —
h u o l i m a l t a lainkaan siitä, vaikka
hän asuisi pitkiä aikoja jossakin
toisessa maassa. Paroonien asuin­p
a i k k a voi ehkä o l l a m u u a l l a kuin
Canadassa.
Nämä käytännölliset — kuole­manjälkeiset
tekijät —- o v a l sellai­sia,
ettei kukaan eleenpäinkatsova
h y v i n menestynyt l i i k e m i e s vöi n i ir
lä sivuuttaa.
J a kun mies pää.see s i i h e n ase­maan,
että hänellä on sekä h u o l ia
perintöverojcnsa tiimoilta, että
m a h d o l l i s u u k s i a varmistaa vakitui-t
i l t c l i n vai eikö
saa — n i i n pelkkää k a t e e l l i s t a ikeä-mielisyyllä
o n se, j o s j i ä n t ä siitä
moititaan.
Ihmiset, tarkoitamme tavallisia
k u o l e v a i s i a , eivät vain näytä oppi­van
s i i h e n , että antaisivat sanoma­l
e h t i - ynnä m u i l l e parooneille .sen
k u n n i a n , mikä heille miljoonien
k a h m i j o i n a k u u l u u . Iankaikkiseen
suurpääoman kadotukseen taitaa
j o u l u a Pearsonin L e s t e r i n h a l l i t us
E r i i s a p i n a y h d y s k u n t a o i ) p i käve­lemään
k a l i d e i l a j a l a l l a j a kanta­maan
ruokaansa- kuten ihmiset kan­tavat
sitä i t s e t a r j o i l u r a v i n l o l o i s s a.
Ruoan veteen kantaminen alkoi
helposti kerrotaan meille. Y k s i a p i -
nanpoikanen vai o l i k o h a n se vintiö
• ' v a u v a ' vei makean perunan me­r
en rantaan, kastoi sen meriveteen,
j a söi s u u r e l l a r u o k a h a l u l l a . .Xpina-äiti
ei o l i s i tietenkään apina, ellei
se osaisi matkia. Niinpä meni emo
k i n j u l i s t e t t u a a n , että esim. Thomp-i "'vauvansa" perässä j a teki .saman
son menettää Canadan kansalaisoi-j tempun. P i a n koko apinayhdyskun-keudet,
jos hän brittiläisen parooH-^" ' " P ^ s i kantamaan ruokansa me­n
i n t i t t e l i n l o p u l l a - v a s t a a n ottaa. j r e n rantaan ' pestäväksi ' ennen
M u t t a älkäämme sentään unhoit-j syöntiä,
tako niitä apinoitakaan,, joista oli j K u n r a n n a l l e jätelUinpuutaijöl-alussa
puhe. j t j m e l l e h i e k k a n sekoitettua ohraa.
_ N e w York T i m e s i n k i r j e e n v a i h t a - f n i i n iTpinal oppivat kantamaan nä-j
a Walter S u l l i y a n k i r j o i t t i tässä | mä tarjottimet rantaan j a pesemään
päivänä muutamana Clevelandista
lähettämässään jutussa, jotta japa­n
i l a i s i l l a a p i n o i l l a on n i i n h.vvä op-p
i k y k y että k u k i n apinayhdyskunta
o n kehittänyt oman "elämäntapan­s
a " .
Meillä on s i i s nykyään j o ' k o m ­m
u n i s t i n e n ' 'sekä " k a p i t a l i s t i n e n"
e l i "meidän elämäntapamme" j a pe­suksi
vielä j a p a n i l a i s t e n apinain
e r i perhekuntien "eläinäntapa"!
M a i n i t u n u u t i s t i e d o n mukaan j a ­p
a n i l a i s e t tiedemiehet, jotka ovat
tutkineet kymmenkuntaa apinayh-dyskuntaa,
ovat todenneet, että apir
n a i n yksi yhdyskunta oppi kanta­maan
ruokansa polvensyvyiscen ve­teen
meren rannalla j a pesemään,
siellä ruokansa ennen .syöntiä, ehkä
h i e k a n pois jyvistä.
' Japanilaiset tiedemiehet väittävät
todenneensa myös, että apinain .sa­navarastoon
kuuluu 15—30 eri.ään-.
teistä sanaa. K u n ne saapuvat J o ­h
o n k i n määränpäähän, e s i m e r k i k si
r u o k a i l u p a i k k a a n , silloin kuuluu
'•ho\viaa'. K u n ne v a l m i s t t i v a l läh­temään
pois. yksi joukosta huutaa
' k w a a " j a t o i n en vastaa " v i i " , j a
n i i n lähdetään matkalle.
M u l t a mitä tapahtuu sitten, j o s -
nämä apinat saadaan oppimaan en­s
i n lukemaan j a s i t t en 'bisnestä-mään'
sanomalehtien avulla? ?
Uskottavasti heistä ei sentään pa­rooneja
IPtvotar — Känsäkoura.