1924-09-04-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sini4 VAPAUS Canadan suomalaisen työväestön ääDcnkannattaja, ilmestyy Sadbnryssa. Ont., joka tiistai, f ' ' O N N I S A A E I . ARVO V A J A E A, vastaava. toimitusapulainen. VAPAUS (Liberty) ^ ^ , lishL^^SÄVon^TS^^Ä Ä^SJ o;a^"he o n n i s t ^ ^ ^ ^ toi.lta puolen muodo. On mvönnettävä. että samalla kun sotatilanne aivan aulomaatlifeesti oli^ tekijänä palkkojen korotuksessa, nykyiset taloudelliset tekijät ovat samassa suhteessa kiskomassa palkkoja alaspäin. Vallitsevaa asemaa hyväkseen kävttäen taistelevat työnantajat yhteisin voimin palkanalennusten puolesta. Muutamissa tapauksissa Satiifdav. työläisten järjestetty vastarinta yhä vaikuttavam- '• Advertising rates 40c per coL inch. Minimum chargejmaksi'tekijäksi vallitsevan palkkatason säilyttämisen ja for single insertion 75c- Discount on standing advertiee- j^jg - korottamisenkin puolesta, ment. The Vapaus is the best advertismg med)ura ^'«^'"1^ , ^ amrmg the Finnish PeopIe~in Canada. j Cjjsäli kun on kys>-mys palkkatasosta tulevaisuu- T I L A U S H I N N A T : . jde^^a, tulee sen kohtalo riippumaan ennen kaikkea s i i - f l 5 ? j f yksi^iS! 7 5 c - ^ ' ° ' ' ' ''"''^ ^ ^ - ^ ^ V ^ ' ' " ' ^ t ä , missä määrin työnantajain j a työläisten järjestyneet ' Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yk^i vk. $5.50, puoli vk. »3.00 j a kolme kk. IJ.75. , Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, r i o l t c i -><nnmit^or> iAjll» nn takaukset. voimat pysl>-vät palkkakamppailussa puoliansa pitämään. Palkkojen alennus seuraavien vuosien aikana on mahdollinen vain sen kautta, että työläisten järjestynyt voima ei kykene torjumaan taantumul^sen hyökkäyksiä. Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 4eic palstatuumalta- Saurista ilmoituksista sekä ilmoituksista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan i - tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset ?2.00 k e r a j a 50c! litää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-.- ^ , j^it^u^ «.«.««r^-illS ^ 5 0 c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset Tvomaatomiiniian tilalla pOITanlll- «2.00-kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitul^t nPn flftliuivalta Sl.OO kerta. Halutaantieto- ja osoteilmojtuktc-t 50c nCIl pOlUölVdlia kerta. $1.00 kolme kertaa, TiiapäisUmoituksista pitäa ] raha seurata mukana. j Porvarillisen oikeuslaitoksen lukko istuu edelleen Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kontkaikkivoipana I. W. W, liiton päämajan ovella lÖOl torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. , • • Registered at the Post Office Departmfent, Ottawa, 8 « &P<>nnrf <>lpRs matter ' ' ' Vapauoen konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome St. Puhelin 1038, Postiosote: Box 69, Sudbury, O n i . Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, ^^ kirjoittakaa uudelleen liikkeenhbitaja.i persoonallisella nimellä. .1. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja'. Hiilenkaiyajat selvillä vesillä Punainen fnternatioilalen taholta on lähetetty kaa-pelisanoraa Nova Scotian mainareillev jossa heitä vai-o-tetaan kilpailevan unionismii}/ vaaroista Ja kielletään heitä eroamasta Amerikan hiilenkaivajain järjestöstä: Punainen Intematsionale vastustaa ehdottomasti U. M, W. eroamista, kuten se on usein ennenkin tehnyt selväksi. Yli vuosi sitten, jolloin Nova Scotian mainarien piirijärjestö uhattiin erottaa U. M. !W»ta sen takia, että äänestivät Punaiseen In^rnalsionaleenliittyinisen puolesta. F. T. kehotti maii^areita toistaiseksi pysymään -erossa P. T:9tä, säilyttääkseen yhteytensä U. M. W. ; .kanssa, ' ; ' ^ / \ V ; . ^ ^ Punainen Intematsionale vastustaa eroamista yhtä jyrkästi tänä päivänä, olleh ehdottomasti sitä mieltä, etta Nova Scotian i^ainarien on pysyttävä U . M . W:ssä' seka vastustettava One Big Union Hajottavaa taktirklcaa. Vaikka hajottajat pvatkin saänriölH Nova Scotian mainarien kedcuudessa^ ei heidän aina* kaan tähän saaldca ole huotaattävamnids^sä määrässä onnistunut JSckyltää heidän jiiokkatai^teluksiniäansä. Heidän äunenkannattajanlla,' flMa)^^^^ on ase.tunut päättäväisesti taistelemaan hlile^ikäiyäjain järjestöstä eroamista vastaani joka todista^ «mdcohtaisestikin ovat selyillä vesi)lä. Tässä heitä auttaa tieto siitä, etta tämän maan muut luokkatietoiset työläisjoukot ovat heidän taKimaän.; .Madison St., Chicago. Liiton virkailijat, joiden työläis-omaisuiidesta ja teollisesta alkuperästä on muodostettu jumaluutta kuvastavia olentoja todistukseksi tämän l i i ton toimitsijain paremmuudesta muiden työväenjärjestöjen toimihenkilöiden rinnalla, ovat johtaneet järjestönsä asiat siihen, että niistä eivät joukot eikä jäsenistö saa päättää, vaan tämä oikeus kuuluu ensitilassa chicagolaiselle tiioraarille Fred Bersnteinille. Hänen rinnallaan ovat loijarit suurimpana kukkona tunkiolla. Koko I. W. W. liiton leiristä löyhkää kalman haju. Jonsei I. W. W. ole pystynyt enääri pitkiin aikoi-lin antamaan yhtään kunnon luokkataistelunäytetty, niin on se kumminkin kyennyt panemaan toimeen yhden häpeällisimmän ja ruokottomimmun näytöksen, mitä tunnetaan koko Amerikan työväenliikkeen historiassa. Ja missä ovat nyt joukot?^ Miksi^eivät he saa pu-: lua ja määrätä mitenkä järjestön asiat on i:atkai|l^va7 Afiksikä yhden käden sormilla luettava johto saa ryvettää järjestyneiden työläisten nimellä komeilevan Hik-ceen- noin ruokottomalla tavalla?' Industrialisti oh koettanut kainosti selitellä, eitäj^jär-estön säännöt kieltävät jäseniltä sananvapaiiden,lehden ^palstoilla tällabissa selkkauksissa. Asian ktiulem* ma pitää saada ensin tutkia^ . Mutta kuka tutkii tämän uttin? Eikö a^an tutkiminen pitäisi tapahtua tyoväen-iikkeen ainoan tuomarin, joukkojen edessä ja kuullen? ^yt eivät joukpt saa edes tietää mitä kurjaa peliä I. W. ,W. liiton johtajat ovat kuliissien takana harjotta-neeti; j^Känsäkouraisen työläisen^^käsketään nyt vaikene-' maan^ tänä tärkeänä hetkenä, jolloin kaikkien huutayim-min tarvittaisiin jäsenistön ja joukkgjen Jumalallista ' • i ' ' ' •!' aanta.';;; -v • , -Ii jW. W. liitto on jo pitkän aikaa ollut sairas jäi[^ jesto ,mutta kuk4 sentään olisi luullut mädännäisyyden in bitkälle syöpyneen. • ' Väärää oikeutta Periaate cyäkeväinmän oikeudesta» ori* edelleen joh totähtenä eri maiden politiikassa.; Tähän samaan pe riaatteeseen nojaten kulkeuduttiin raaailmansotlari. Sen tapahtumat ovat tnonessa suhteessa yhä enemmän paa duttaneel^^niideri sydämiä, jotka eivät nae mitään muu taolkeutta kuin sen, mikä tapahtuu yäkevän ja panssaroidun nyrkih kautta. ^ V . Ylenee mielenkiintoista viitata erääseen kuvaavaan tapaukseen väkevanmiän oikeuteen peijpstuvasta valtiofilosofiasta. Tämä tapaJitui 1875, neljä vuotta Ranskalle niin 4)nnettomasti päättyneen sodan Jälkeen Saksan kanssa. Uusi yhteentörmäys oli tulossa molempien valtakuntien välillä. Ranskan silloinen presidentti Gam-betta oli innokas nationalisti,^utta samalla lämmin kansansa ystävä, jonka vuoksi hän telu parhaansa estääkseen uutta yhteentörmäystä; Hän lähetti sen vuoksi yhden ystävänsä Saksan kaikkWaltiaan valtiokanslerin, •.,raulakansleri Bicmarckin luo. Tämä lähettiläs myö- ^'hemmin tunnettu italialainen polilikbitsija Crispi, kääntyi kanslerin puoleen.sanoilla: cMiriulla on teille sana (^bettalta.» «Vai niin», vastasi Bismarck, «Gambet- < taita?» «Kyllä, hän ehdottaa ymmärtämystä Ranslcan . j a Saksan välillä.» - «Minkä perusteella?» «Molemminpuolisen aseistariisumisen perusteella.» «Jättäkäämme sellainen räuhanyhdistyksille», lopetti c- rautakansleri keskustelun kyynillisen pilkallisesti. Ylevä alole ruveta kulkeriiaan uutta tietä kansaim-ä-lisessä politiikassa, voitetun vastustaja^ sovintoon ojennettu käsi s>'sättiin korskeasti syrjään,' ja tämän tek maan raakaan voimaansa luottava preussilaisen milita- - risrain panssarikoura. Tämä oli merkki mieleitöniiinkilpavanistuksiin, i l maisu sille väärinkäsitykselle, että kansan turvallisuus ja tulevaisuus voidaaft rakentaa aseisiin ja väkivaltaan, sisäiseen järjest)Tnuotoon ja ulkonrnsiin raahtiliittoi- ;hin, väärinkäsitykselle, jota saamme kiittää siitä, että tänä päivänä seisomme tavoiltaan turmeltuneessa maailmassa, joka on vajonnut sekasortoon, katkeruuteen ja .^..suruun. Näkevämmän oikeus on väärää oikeutta. Palkkatason tulevaisuus Er|s amerikalainenammattitilastomics selittää, että seuraavan kymmenen vuoden ajalla tulevat palkat yleensä alenemaan Amerikassa. Tämän hän lanoo eri-nen kaikkea johtuvan sodan aiheuttaman poikkeustilanteen normaaliin paluusta, ktrin myöskin Europan maiden kilpailusta. Hänen selostuksensa mukaan sitten vuoden 1914 ovat palkat Amerikassa nousseet 119 prosentilla, josta nyt pitäisi alkaa ladcukausL sana Jo n am TrotsbeDDDStelDJa Moskovassa on herättänyt suurta mielenkiintoa j a ulkomaisissa diplomaattisissa piire:Siä jonkun verran hermbstaneisnntta Trotskin kirjoittama artikkelisarja, jonka nimenä on: cKysymyksiä sisäIlissoda3ta.> Hänen esitelmissään väitteissä sanotaan: «Venäjällä on vielä vastassaan v i - hclUsmaailma. ilutta oJkoot ulkovallat varuillaan, sillä jos ne alot-tavat taistelut Venäjää vastaan, em. me me tule taitelemaan yksi^iään. Jokaisessa maassa on meille suosiollinen puolue j a aika on tullut niiden järjestämiseksi. «Vanha"juttuhan on, että eri mai-den yleisesikunnat valmistavat r a u - hanaikana sotasuunnitelmia «ystäviään » j a naapureitaan vastaam 'Meidän täytyy valmistaa vallankumoukselliset esikunnat kannattajiemme keskuudessa yli ki^o maailman. Meidän täytyy opettaa niitä menes-tyksillämme ja erehdyksillämme Venäjän, Unkarin, Bulgarian ja Saksan vallankumouksissa, niin että kun taistehiaika tulee, heillä on terve, kokeiltq. menettelytapa, jonka mn-kaisesti tulee työskennellä. «Milloin tuo aika tulee, emme v o i sanoa, mutta marxilaisina me p i dämme sen välttämättömänä. Älkäämme olko tietämättömiä.» Joku" aika sittien todisteli Trotski marxilaisten oppien avulla, että t u leva taistelu tullaan käymään Amerikan ja Englannin välillä. Europan Neuvostoliitto on ainoa keino, jolla voidaan välttää nusi vielä hirvittävämpi sota. Yhdysvallat or. maailman suurin räjähdysaineiden käyttäjä r*'ihan a i kana. Viime vuotena käytettiin tas- Sä maassa räjähdysaineita kaikkiaan 500,000^000 paunaa. Suurin määrä, 200,000,000/käytettiin kivihiilen i r - rottamiseen ' j a . sitä seuraavana oli kiven louhintaan käytetty 'määrä. Maanviljelykseen j a iSäiden kuivaukseen'^' käytetyt määrät olivat seuraavina. ; • ' I : Räjähdyj;aineistf)i^n tullut tärkeä tuotantoaihe;. J S s i i ^ k i k s i Amerikansa on tunnelityö-ikehitptty. sangen pitkälle. Siinä on räjähdysaineilla välttämätön osansa; Vedenalaisissa töissä voidaan ilman suurempia vaikeuksia käyttää räjähdysaineita. Etelässä käyttävät Inmlset ojien k . t i - vuun sääskipesien hävittämiseksi 20,- 000,000 paunaa, osoittaen se, feuinka moninaisiin tarkoituksiin räjähdysaineita käytetään. Maanteiden rakeh-, tamise^n käytetään' keskimäärip 1,- OOO paunaa mailia kohden. Sodan aikana on se ' s i t t e n ' vähintäin . kyr kenevä hävittämään kaiken -3en. mitä se rauhan ajalla saa hyötyä a i kaan. • - , -1- Diiir- Jean. Ja^iresin, . suurimman..^Bans-kan sosialistijohtajan : murha -maali-mapsodan .puhkeamisaattona 1914; fuultavasti huolellisesti suunniteltiin korkeassa valta-asemassa . olleiden henkilöiden keskuudessa. Tämä olettamus) on saanut tukea Pariisissa, o l leen Venäjän» lähettilään l8Wol8kin Venäjän ulkoministerille heinälcuun 30 p:nä 1914 kirjoittamasta kirjeestä. , Iswolski raportteeraa neuvotteluistaan ,Poinco.:n, silloisen Dollari presidentin vaaleissa Yhdysvalloissa toimitetaan tänä syksynä presidentin 'Vaalitaistelu on jo täydessä käynnissä. Vanhojen republikaani ja dembkraatipuolueiden lisäksi "yaa-liareenalla olevista huomattavimmista puoliteistäovat La/FoJletten johtama puolue sekä W^keir3 Party.' Vanhojen puolueiden takana oleville kapitalistiryh-mille on tämä vaalitaistelu etupäässä dollarien taistelua. Yhdysvaltain presidentin virka on jo pitkän ail^a ollut enimmän tarjoovan ostettavissa, joskin tämä osto tapahtuu vaalitaistelun merkeissä. Presidentti W M c K i n l e y ' n vaalimenot nousivat yfl' inilj. dollaria. Theodor Roseveltin "valitseminen mdcsoi 11 milj., jonka suuret trustit suorittivat. Taftirt ja Rooseveltin välisessä kamppailussa v. 1912 kulutettiin jo ennen puoluekokouksia knmniallakin, puolen noin milj. dolloria. Hughes kulutti paljon taistelussa Wilsonia vastaan v. 1916, multa ei" sillä vielä päässyt Valkoiseen taloon. Wilson pärjäsi sentään tämän ottelun 1% miljoonalla. — Republikaanit alkoivat v. 1918 kongressiniiesvaalit, sijoittamalla yli 2 milj. sitä varten. • Aulokuningas Fordin kilpailija, Newberry kulutti 700,000 dollaria taistelussaan senaattorin paikasta; kavalsi noin 200,000 ääntä Fordilta väärällä ääntenlaskulla ja voitti. — V. 1920 kulutti kenraali Wood yksistään 1,773,000 dollaria. Republikaanit kuluttivat Har-din- vainaan valintaan 5.3 milj. länä olivat myös Ranskan pääministeri, sotaministeri j a yleisesikunnan päällikkö. Iswolski raportt^eraa: «Minä esitin kysymyksen mikä. tulee olemaan Ja^iresin kanta sod,an syttyessä^ kos; ka hän lehdessään (t'Humanite)' vastustaa hallitujcsen ohjelpiaa: ^Minä korostin, sitä, että' hänellä on työ- Iäisten keskuudessa vaikutusta, j o ta ei ole ala-arvioitava ' j a ^ että häit suunnitteee yleislakkoa. Sotaministeri vastasi rauhallisesti, mutta päättäväisesti: «Hänestä, on pidetty huoli. » Poincare ei antanut pitempiä selityksiä. . • Tässä yhteydessä on muistettava, että- Ranskan natsionalistit olivat salaisesti valmistaneet* lupttelon^ 2,590 henkilöstä, j o i t a hallitus' piti vaaral^ lisena, sodan syttyessä.' Kukaan - ei Ranskan presidentin kanssa, jolloin voi todistaa, että Jaaresin murhÄi hyväksyivät, ne henkilöt, j o t k a neuvottelivat Iswolskin kanssa heinäkuun 30 p:nä, mutta kuitenkin on merkillepantavaa, että Jauresin murhaaja, V i l l a i n , tuot|^, oikeuteen vasta viisi vuotta murhan jälkeen ' j a että oikeudenkäynti • oli n i i n -vehkeil-tyä, että'vapauttava päätös o l i l u o n nollisena seurauksena. .-1 ' ja järjestyminen Uudenaikaista noituutta Canadassa al^disleHaan valistuneita, vallankumouksellisia työläisiä, mutta samalla kertaa annetaan täällä rehottaa päivän selvän noituuden kaikessa vihel iäisyydessään. .Uutiset kertovat, että Su Catharinessa, Ont,, on eräs pariskunta viime päivinä touhunnut ihmisten pärantst-misessa uskolla. He selittävät olevansa Krisluksen edustajia ja Kristus n>t sitten muka vaikuttaa heidän kauUansa- Pariskunta pitää yleisiä kokouksia,- joissa piclftään rukouksia j a saarnataan ihmisille yliluonnoin lisistä asioista. I^oko toiminta muistuttaa mitä kurjin-ta noituutta. Ja luonnollisestikin on ihmisiä, jotka rypevät kaikessa tässä taikauskoisessa menossa kaikella sielullaan ja ruumillaan. Noituus ja henkinen sairaus on joskus käynyt niin ilettäväksi, että on katsottu-välttämättömäksi vetää velhoja tilille esivallan toimesta. Nykypäivinä saa noituus, kun se vaan lyö yhteen virallisen uskon •ranssa, levittää saastaansa keskellä päivää ja aivaÄ j u l - kisesti ihmistep silmäin edessä. 1 Se on yksi por\'arilHsen sivistyksen häpeällisiä piirteitä. Tutkiessa Markin käsitystä köyhälistön vallankumousyrityksistä, tekee sen huomion, että hän pitää niitä itsestään selvinä luokkataistelun i l miöinä, ' joihin hallitsevan luokan sortA j a taloudellinen kehitys aina silloin täjjöin työtätekevän luokan johtaa. Mutta hä'n ei erehdy kertaakaan tavallisiin moraalisaarnoihin köyhälisjjon «malttamattomuudesta» ja «hyödyttömästä» taistelusta. Päinvastoin hän erittelee j a tutkii niitä mitä huolellisemmin ' osoittaakseen mis«ä suhteessa ne ovat olleet porvarien lumoissa olevien työläisten nälkäkapinoita ja milloin ne taas ovat esiintyneet päämäärästään tietoisen proletariaatin liikkeinä. Jo^ kaisessa tapauksessa osoittaa hän toivottomimmankin j a näennäisesti työläisten tappiolla päättyneen taistelun vieneen köyhälistön asiaa e-teenpäin niiden kokemuksien kautta mitä taisteluissa on saatu. Mutta Marx ei nähnyt niistä saadun sellaisia kokemuksia, jotka olisivat osoittaneet työläisten lähteneen aiheetta liikkeelle tai pyrkineet viemään l i i kettään liian pitkälle. E i tarvitse mitään muuta kuin viitata siihen suuremmoiseen' tunnustukseen jonka hän antaa Pariisin Kommuunille k i r jassaan Kansalaissota Ranskassa. Näennäisestr,, vähäpätöinenkin työn ja pääoman välillä käyty taistelu on hänestä tärieä työväenliikkeen l a r - koitokslHe, Tämä soslarismin suuren oppi-isän käsitys ilmenee jo siinä järjestyksessä, jossa häTi esittää työväenliikkeen eri muotojen ilmestyvän näyttämölle. PorvarilEscTi järjestelmän erotta^.at-tomana ilmiönä esäintyvä väestön jakaantuminen työnt^iyöihin' ja työnostajfin aiheuttaa näiden välillä ainaisen etujen vastakkaisuuden. M i tä vähemmän etuja työnottaja myöntää työntekijöille ätä suuremmassa määrässä hänen oroaisnutensa l i sääntyy. Työnostajren ainainen halu pienentää työntelujän osuutta pakottaa viimemainitun jatkuvasti taistelemaan sitä vastaan. Taistelu pa. koittaa työläiset luomaan itselleen järjestöjä, jotka jptkäVat j o ennen niiden syntymistä allcanutta haistelua. Silmäys minkä maan työväenliikkeeseen tahansa ; osoitti^a,' et^ä työväenjärjestöt ovat syntyiyeet n iU den taistelujen . seurauksena, j o i ta työläiset ovat elinehtojensa puolesta joutuneet työnostajia vastaan käymään. Aluksi koskee työläisten'taistelu vain lähimpiä työehtoja; työpalkkaa, työaikaa j a työoloja. Mutta luonnonlain välttämättömyydellä tämä taloudellinen taistelu laajenee ennenpitkää valtiolliseksi taisteluksi, joka ei käsitä enää vain määrättyjen ammattien j a määrättyjen teollisuuksien työläisiä, vaan kaikki palkkatyöläiset, eikä enää vain vissien maiden työläisiä vaan koko maailman köyhälistön. Täten on alkiiaan taloudellisesta työväenliikkeestä kasvanut luokkaliike, jonka lopullisena päämääränä , on, ei ainoastaan välillisten etujen taisteleminen työtätekevälle luokalle vaan koko luokan vapauttaminen riistosta j a sorrosta. ^Yksityisiin, työläisiin j a työläisryh-miin nähden tapahtuu tällaista ke-hityitä alitniserti milloin liitasmmas: sa niUoin »miMHim^Byra fatin^figyn VsSiäsA nim& JiiM»et ed<fDyttävit Melläkaynytta järjestymötS ovat ntf yhtä hyvin pnolestaan tämän j i r - jestäytymisen välineitä. Taistelnn synnyttämät- järjestöt laajenevat tajstelojen herättävän - »mkataksen johdosta, Järjestöjenkiri käymien t«stelajen piiriin jontua ain^ myöskin järjestymättömiä työläisiä, jotka näistä taistelttista saavat halni/ järjestyä. Samalla kehittyi^t järjes-töt yhä täydelllsimmikBi rikäU kuin simret työläisjoiikot oppivat käsittä-mään j^estäytymifen. merkityksen. Työ, harkittu määräperäinen työ, henkineh:;ja" mtmiiillinen, ön se jo^a on kohottahut" ihmiskunnan . eläin-kuriiiäa yläpuofelle, eläinkunnan ja samalla luonnonvoimien valtiaaksi. Ilman työtä, oUst ihminen sahialla asteella kuin eläimet ovat. Työn avulla on^ luotu kaikki se mikä tekee elämän ihmisille, elämisen arvoiseksi. Työntulosta ovat jättiläisirakennuk-set,^ rautatiet, laivat; kaiUd se mikä ihmiskunnan erottaa .* eläinkunnasta. Työn tulosttf*ovat kirjallisuus, taide, koko-- sivistyselämä, siHä vasta työn siBurauksena -rte ovat syntyneet ja työn avulla niitä ylläpidetään. Työ, Itfftva työ, on se j o k a on kohottanut ja , j o k a , kohpttaa ihmiskuntaa. Ja n i i n pian kuin' luova työ loppuu, k un siitä-syystättOK t o i s t a lakataan, a l - ka.a ihminen raaistua. Tämän osotr ti meille sqta^aik^ jolloin miljoojiit ihmiset .piettiin pois luovasta työstä häyityksen^ palvelukseen.;^'. Mitä kaikkea työllä saataisikaan aikaan, kuinka -ihmeellisiä tuloksia se -toisikäani missä määrässä, se i h miskuntaa kohottaisikaanV jos sitä käjrtettäisi --kaikkien yhteiskunnan jäsenten hyyitivointiin edistämiseksi tasapuolisesti.: Niin ei ' ole kuitenkaan / asianlaita nykyisessä yhteisr kunnassa. Työstä' oh p^ yhteis-killitamme :>jäseniltä:' ^muödpstunut keinolteluväline, jonka avulla, jota riistämällä, he" elävät yijpUisyydessa; samalla kertaa kuiÄ..s^l'ösa2;j^^^ tuottavaa luovaa työtä --tekeö, siaa olla puutteessa j a kurjupdessa, jjauri niiden samojen, tamkkeideh teessä, j o i t a he . työllään \ tuottaviat. Työntekijöille annetaan,.'i^önsä . t u loksia vaiu' n i i n paljon' piitä he tarvitsevat 'työkunnossa pysyäkseen ja ;ukuaan jatkaakseen. Suuri ;'osa, ettemme sanoisi suurintaosa/ työn-tuloksista' käytetään piahen ' -vallas-saolevan Ibokan »ylellisen' elämän ylläpitämiseksi, luokan joka ei r iniw tään ^luovaa työtä tee; e i ruumliills-ta eniempää k u i n henkistäkään.', V a i k k a työ, oh kaikki kaikessa, vaikka j i r ^ n : se on sivistyksemme' koko ^olemassaolomme ehto,, o n juuii s ^ luokan, j o k a ei mitään Hyödyllis^ tä työtä tee, toimesta työn oikeudet poljtettu lokaan. Tjöä j a työntekijöitä on saman' luokan taholta halveksittu j a halveksitaan - ec>e::eenxm. Onpa vielä osaan 'työläisistäkin onnistuttu istuttamaan työtä- halveksivia 'käsityksiä. Mutt9'kaik"feBta tästä huolimatta on koittamassa' aika, uusi aika, jolloin työ j a .työntekijä pääsee oikeuksiinsa.^ työvienliikleen «ndelleea ta. NiTtdaäseBru « - ^^ k*»» PMetään tiLnai5w^'*>- f päivä, kello k a h d e k s ^ T n^ " l Ä a \ a t % 7 ^ ^ teen Palveluksessa ^ t S ^ ^ telmäseuraan saa hy.if^-'^^- Pitkätatansa k u l u^ ^ ^ . h t ä j a t o i s t T ^ ^ - ^ tovent, pois nyt turhat «tmt.. tomuntaan kuin yk.! nu« ^ . '^ vattaa-toverihi^nlr.s : ^ ^ v a ^ t o v e n h e n k e ä ja av^stsaX teista asiaa, joka s a m a l k ^ £ konaisen työväenluokan asia. : M«nvilj«Iy.ni,tteiy pidetään To!; rontossa jokaisen .-uoden elokn^ lopussa j a syyskuun alussa ja S sen ajan on se ihmispaljous, j o^ aella^, jokaisena vuotena käy vaan kasvanut. Kiinpä nytki ^ dennen*päivän iltana oli jo kaksi, kymmentäneljä tuhatta ihmistä ollut tilaisuudessa läsnä enemmän kna edellisenä vuotena. Tämän kansal. lisen näyttelyn ytimenä on kaikennäköisen humpuukin harjoittaminen. J u u r i tuo.mahtava ihmispaljous an-ne rientää ja kuluttaa viikkokan-palla aikaansa j a varojaan kaikennäköiseen humpuukiin. Se taide ja uusien keksintöjen ilmeneminen ja siellä näkeminen ei suinkaan ole kuljettamassa tuota miljoonaista joukkoa kentälle. Nytkin jo viidennen päivän illalla oli osanotta-jäin luku noussut 563,500. Tästä huomaa miten tämän maan väestö on; kaikelle turhanpäiväiselle altis. Eoettakaapa saada niitä samaisia luökkakysymyksiä selitteleriin tiki-suuksiin edes yhden sadannes osan. Siinä olisi vastusta ja vaivaa. Nämäkin- osanottajat tuolla kentällä ovat miltei kaikki työväenluokkaan, kuuluvia. Koska herää suurkaupunkien miljoonainen työväestö, joutua kysynriään, kun katselee heidän suurta tietämättömyyttään. 'Ohjelma-, niytot- ja taniti.ilttma on lauahtai-illalla kello kahdeksan. nU^aen Seuran huoneustolla, jonka jokainen tietysti pitää mielessään ja on osanottajana tässä kolminaisessa tilaisuudessa, jossa samalla rahalla saia henkistä ja fyysillistä 'nautin-toa. Port Arthunn uutisia OMuton jäsenten ja samalla kaikkien, niiden, jotka haluavat esiintyä vallankumouksellisen toiminnan takana tai sanovat. omaavansa vallan- Toronton SIELUNPAIMENIEN PALICAT •Jaakkiman kirkkovaltuusto on h y . väksynyt pitäjän papiston palkaksi Smk, 100,000: — vuodessa, josta kirkkoherra saa 60,000 nik. j a kap-^ -palainen 40,000 mk. vuodessa. Luontaisetuina saavat papit' pappilan lainrirääiSämine rakennuksineen ja virkataloineen, joiden rahaksilaske-tuksi eduksi määrättäni 15 prosA peruspalkasta , j a joka määrää vähennetään peruspalkasta. Näin, ollen tulee kirkkoherralle maksettavaksi 61,000 mk. vuodessa j a kappalai-sdle 34.000mk. vuodessa. Korotus määrä-vuotuisesta nuhteettomasta palvehiksesta 5, 10 j a 15 v. a j a l t a 5 pros. pohjapalkasta kerrallaan. On siinä p ^ k a a selujen paimenta-unisesta. Jarjettomme toimeenpanevan komitean pakötuluetU osastomme toimii mahtavan protestikokouksen syyskuun 7 päivä kello kahdeksan i l l a l l a amalla huoneustoUaan. Saapukaa joukolla tähän tilaisuuteen jokainen^ paikkakuijnaji suomalai-nei*. Kun teette- itsellenne kysy-^ myksen niistä 'kärsimyksistä joita kotimaamme työväenlu^ka on saa nut kantaa yhtämittaisesti j o seitsemättä vuotta, j o t k a Suomen valr k o t e r r o r i , Saksan^ iniperialistien ravustamana . painoi Suomen- työväen harteille j a jota- t u o ; raakalaishallir tUä^ keskeytymättömänä jatkaa. N y t on kulunut vuosi siitä kun Suomen vallankumouksellinen työväestö sai viimeisen kolhun. Silloin noin kaks^ sisataa työväenpuolueen luottohen-kilöä :vangittiini Juttu on ollut vuoden vireillä j a nyt j o i t a k i n aikoja rftten^ langetettiin tuomiot e r i pitk i k s i ajoiksi j a «alettiin uusia vainoja ammatillisesti Järjestynyttä työväestöä vastaan. Juuri tämärt jatkuvan valkotenrorin v k n o n johdosta kokoontöu koko Canadan järr j e s ^ y t suomalainen työväestö prö-testeeraamaan;: Lausumme^ kokpuk- 'sissamme myötatunrion vankina/ vir r u v i l l e tovereille j a pyhästi, lupaamme turvata heitä k^käla keinoin, mikäli se on mahdollista; Yhdistyneen huutomme kohotammp vaBcor terroria ylläpitävälle Suomen hallir tukselle. * ^ Pikaista ' tdveriemme va-^ pj^alöi pääsemistä protestikpkouk-sillamme jondntdinme min pajon kuin mahdollista; Mutta ennen kmk-kumoukselliset mielipiteet, on tap-koin otettava nykyaikana hupciioon kaikki ne' vivahdukset ja liikkeet^ mitkä ovat -virtailemassa , työväenliikkeen keskuudessa ja sillä tavalla kasvattaa itseensä tietoisuutta se? toiminnan teteuttamiseksi, minkä puolesta^ taistelevat. Katsellessamnifi-nykyisiä virtauksia niin me huomaamme miten suuremmat ja suu-rammat joukot yhtyvät meihinl B-, dysvaltain puolella Kommunistipuolueen - ehdokkaille seuraavissa vaaleissa ovat monet ammattijärjestöt 'ilmoittaneet antavansa kannatuksensa, vaikka järjestöjen vanhoilliset virkakoneistot ovatkin antaneet toisellaisia määräyksiä, niniittäin jonkun porvari-liehakoitsijan hyväksi. Työläiset, nyt on aika jättää iaik-ki sellaiset kahnaukset pois, mitä. usein kuulee sivustapäin puhuttavan sanomaUa, että menisin jos se ja £« ei olisi siellä. Vikoja on tietenbn kaikissa, mutta asiat pitää sopia ta ei ainakaan niiden sovi antaa cU& minäkään esteenä liikkeemme eteenpäin menossa, sillä mitkään persoona- asiat ei saa olla joukkohikkeea tiellä. Henkilö, joka asettaa omat itsekkäät pyyteensä etutilalle e i^ sanoa itseänsä kommunistiksi, eic^ myöskään jos ei hän halua nntaj' kyjään^ mitä hän omaa, - kay^ liikkeemme eteenp^iinmenon a*-"--^' miseksi. Kaikki toimintaan ja lisämaan tietoisuuttaan, että voi eroitel-la työväenliikkeen eripuolet _ja maUa myös oHa apuna. työ«enliu- . keen eteenpäin ine""^^^- Kaikki toimintaan ja " i ^ ^ ^ ' toimintaan, nuh. pian ff ^^^f remmassa määrässä, nähdä toimin t i e n . itaoi«aa_han,.uk...^^.l2:j ei Ole oUut kahteenl teen, ilmoittaa halli edustaja Mr. Cooke ' ' ^ ^ oikein täyteen. siUä johdot eivat ottaa niin paljoa verta asa^^j^.^ ki'tä t u l i . Myöskin t a l o j e " ^ ^. täyttivät vedellä ^^^^^^^ ,yrsky sähkövalot pois kanp^^^^ valojen Pois menoon ^mo^«^ van päälinjoissa, jotka tnie" mero.-Fallsflta; ^ . gioitetaaa alkavan tiistaina 2 P^vasyyK, ^ kea kokbnksissamme kannetaan .kolehti, jolla turvataan; -vanldna viru-r ^vientdVereittemme ^vaimoja :ja lapr sia ^'sekä avnstetaan.-.^ oikeusknlujen valtioa peitfiLmistä ja vallanknmouteellisen^pU tarkastamassa-alkaa F - ^ . , ! , t«te^ / tun paljon kouluihin. _ ^ Noin kak^at*». henkeä joukko, mdfcana n^eita
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 4, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-09-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240904 |
Description
Title | 1924-09-04-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sini4
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön ääDcnkannattaja, ilmestyy
Sadbnryssa. Ont., joka tiistai, f
' ' O N N I S A A E I . ARVO V A J A E A,
vastaava. toimitusapulainen.
VAPAUS (Liberty) ^ ^ , lishL^^SÄVon^TS^^Ä Ä^SJ o;a^"he o n n i s t ^ ^ ^ ^ toi.lta puolen muodo.
On mvönnettävä. että samalla kun sotatilanne aivan
aulomaatlifeesti oli^ tekijänä palkkojen korotuksessa, nykyiset
taloudelliset tekijät ovat samassa suhteessa kiskomassa
palkkoja alaspäin. Vallitsevaa asemaa hyväkseen
kävttäen taistelevat työnantajat yhteisin voimin
palkanalennusten puolesta. Muutamissa tapauksissa
Satiifdav. työläisten järjestetty vastarinta yhä vaikuttavam-
'• Advertising rates 40c per coL inch. Minimum chargejmaksi'tekijäksi vallitsevan palkkatason säilyttämisen ja
for single insertion 75c- Discount on standing advertiee- j^jg - korottamisenkin puolesta,
ment. The Vapaus is the best advertismg med)ura ^'«^'"1^ , ^
amrmg the Finnish PeopIe~in Canada. j Cjjsäli kun on kys>-mys palkkatasosta tulevaisuu-
T I L A U S H I N N A T : . jde^^a, tulee sen kohtalo riippumaan ennen kaikkea s i i -
f l 5 ? j f yksi^iS! 7 5 c - ^ ' ° ' ' ' ''"''^ ^ ^ - ^ ^ V ^ ' ' " ' ^ t ä , missä määrin työnantajain j a työläisten järjestyneet
' Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yk^i vk. $5.50, puoli vk.
»3.00 j a kolme kk. IJ.75. ,
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
r i o l t c i -> |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-09-04-04