Vapaus, September 4, 1924

              Snfi
Tnrfitaiita, svysk. 4 p. — Thar^ S ^ t 4flu ia2l
L WJ. liitto ja valiolesUa-taisteh
rl ii; -
S V » ;
H}
AnieTJkan työväenliikkeessä tun­netta
Leo Laukki, joka sodaRaikaJ-toimintansa
johdosta tuomittiin
useiden maiden i . w. vf.n liittolais­ten
kanssa 20 vuoden vankeuteen,
jota tuomiota Laukki sitten pakeni
Venäjälle, on nyt kirjottariut ayoi.
mia vetoomuksia j, w. w:läisille,
joissa Laukki koettaa antaa neuvoja
entisille aatetovereilleen luokkatais­telun
tähdellisiä tehtäviä varten.
Julkaisemme tassa erään tällaisen
Laukin vetoomuksen, joka kuuluu
seuraavasti:
ja suullisessa agitatsioonissaan olla
tiukasti kapitalistista valtiota ja por-vareiden
valtiollista toimintaa ' vas­taan.
Toiseksi, sen pitäisi, jos kerran
se todella tahtoo kapitalistisen val­tiovallan
musertaa, olla sekä mielis^
sään siitä, että työläiset valtiollisen,
vallankumouksellisen luokkataiste­lunsa
kautta ponnistelevat päästäk­seen
käsiksi kapitalistisen valtion
mahtikeinoihin ja ne vallankumouk­sessa
murskatakseen, että ennen
kaikkea tätä työväenluokan tärkein-
Jokainen' i , w. w:läinen pitää it- tä Inokkatafetelnn muotoa _ kaikin
-1 ;
li
. : -'^ .-V •
1'
F ' .
yi H
, '•Vi
t
fiestään selvänä asiana, että I. W, W,
liiton ja A. F, of L:n välillä on suu­ri
ero, mitä niiden kummankin johta­viin
luokkataisteJuppriaatteisiin, me­nettelytapoihin
ja järjestömuotoihin
sekä ennen kaikkea niiden päämää­rään
tulee. Myönnettäköön, että sil­loin
kun I. W, W, liitto perustettiin
ja vielä pitkän aikaa sen jälkeenkin
se kaikissa näissä suhteissa pyrki
olemaan oleellisesti toisenlainen,
kuin mitä A. F. cf L. Ja myös on
ollut. Onko sitä vielä nyt? Kat­sokaamme!
Ensinnäkin, on tarpeen että kysä-semme.
tietavatkö useatkaan nyky­aikaisilta
liiton jäsenistä ja sen
suunnan edustajista, missä suhteissa
se oli kuin liiton piti erota A, F , of
L:n edustamasta kannasta? Ovatko
monet edes tulleet sitä enään ajatel­leeksikaan
huutaessaan suu vaahdos-aa
ja äänensä käheäksi että «L W.
W. liitolla ei ole mitään tekemistä
valtiollisen luokkataistelun kanssa,
se on taloudellinen järjestö, työväen­luokan
taloudellisen luokkataistelun
ja teollisen yhteiskunnan rakentami­sen
järjestö ja siinä kaikki?> Tus­kin,
sillä jos he olisivat vähääkään
kiinnittäneet ajatustaan tähän ky­symykseen,
niin olisivat jo aikaa
huomanneet, että kalkki se mitä ne
nyt huutavat on mitä jyrkimmässä
ristiriidassa niiden periaatteiden
kanssa, jbiUe liiton pitäisi rakentua
' ja joiden pitäisi olla sen menettely-tapain
suuntaa määräävinä. ;
Erotukseksi vanhoillisista amihat-iiunioifita
'pitäisi l' W, W. Uiton en.
sinuakin olla kapitalistiBeen yhteis­kuntaan
nähden vastakkainen; pää-mäHvänuän
sen kukistaaifnen. Toj-eeksii
pitäisi Uiton käiklsöa työväen
tämän päivän luokkataistelusuhteisBa
ja kysymyksissä edustaa vallankin
mouk^slUsen luokkataistelun kantaa,
kun»'8en sijaan' vahhöillisetuniot
ovft reformismiHv kompromissin ja
ckbhtuuinaen päiväpalkan köhtuuUi-
8€8tä päivätyöstä» kaiinÄlIä. V
Onko siis nyt I, W. W. Uitto to-deUa
vastakkainen kapitaUstiseeh
voiminsa ja keinoinsa auttaa ja kan­nattaa.
Mutta sen sijaan, mitä me
näemme I, W. W. liiton tekevän?
Se puskee mitä äärimmäisimmän
vihansa ja solvaustulvansa nimen­omaan
niitä työläisiä vastaan, jotka
työväen esitaistelijoina kohdistavat
omansa ja työläisten voiman kapita­listista
valtiovaltaa vastaan, pyrkien
tavattoman uhrautuvaisella ja suuria
vaikeuksia sisältävällä työllään riis­tämään
kapitaUstisen valtiovallan
puolelta sen mahtavan tuen, mikä
sillä nimenomaan juuri tietämättö­missä
työläisissä on. ' Asian laita
on nim. siten, että paitsi kapitaUs-tien
taloudellista voimaa perustuk­senaan,
tarvitsee heidän valtiollinen
valtansa mahtikeinonaan sitä realis­ta
voimaa, jonka monimiljoonaiset
työläisetkin juuri valtiollisesti kapita
listiselle järjestelmälle antavat, ;Nnn
päällysrakennus kuiri valtio onkin,
on se silti realinen laitos, jolla on
omat mahtikeinonsa ja. omat menet'
telytapansa. Ei se hallitse valtansa
alaisia luokkia paperidekreeteillä ei­kä
myöskään suoranaisesti kapitaUs-tien
taloudellisilla varoilla ja voi­milla,
vaan jokaiser^. dekreetin ta­kana
ja sen täytäntöönpanijoina, i l -
meuevät kapitaUstisen valtiojärjes­telmän
valtiolliset laitokset ja voi­mat.
^ Te tiedätte, että niitä laitok­sia
<ön useita jä että työväenluokka
niin kauan kun ise on luokkakatiedö-ton
on elävänä voimana niissä mu-jcana.
Työläinen porvarillisten puo­lueiden
äänestäjänä ja kannattaja­na,
työläineki porvarilliisen valtiojät--
jestelmän uskollisena kansalaisena,
sen demokraattiseen, repubUkaani-aeen,
monarkiseen tai ihihihkään
niuuliunkaan valtiojärjestelmään 'usr
kojana, ihailijana on juuri se teki­jä,
jota» porvarillinen valtio muiifen
muassa käyttää! valtiokoneistonsa
toimeenpanevana voimana.
Päämääränsä mukaisesti täytyisi
nyt ^i. w. wi!äisten. olla enemmän
kuin mieUssään, että työväen kes-kuudessa
toimii järjestynyt Uike,
työväen vallankui^oukseninen valti-järiestelmSän
nähden.^se on, objek- puolue, joka .määrätietoisesti
tuvisesti johtaako sen toiminta tb. I Irrottaakseen työläiset por-f
f.
^4
f
. d e l l a y h t e i s k u n n a h ku
^^stamiseen? Tähän vastaa nykyinen
'i."w..w:läinen, että cmehän sitä juii-ri^
JB vain me sitä yksin olemme ka-
.pitaUstisen järfestelmän todellisia
vastustajia, sillä me työmaalla tais-
"tellen pyrimme iskemään kapitaUsti-
' ' sen järjestelmän Itse perustuksiin,
' 3capitalistien kukkaroon, heidän voi-
1' manpattereihinsB j.n.e. Jä,niihin is-
, kemäUä me iskemme samassa kapita-
' listfsöen valtioon, koko sen päällys-rakennukseen,
nnn että tuntuu.» Hy-vä,
jos todella nun olisi asian laita
j a niin tehtäisiin. KapitaUstisen jär­jestelmän
taloudeUisiin perustuksiin
iskelmällä aivan oikein voidaan koh­data
myös koko sen pääUysräkennus-ta,
voidaan antaa koviakin'- iskuja
sen valtiokoneistoUe J a .valtiolliselle
V mahdille, mutta vain yhdellä ehdoUat
* että siihen on todeUa pyrittyi' että
todeUa ja oikealla tavaUa on annettu
. kapitalistien tuntea, cttll he ovat te­kemisissä
periaatteeUisten luokkavi-hollistensa
kanssa nimenomaan juuri
; tässäkin suhteessa eU suhteessa ni).
den valtiovaltaan nähden.
Mutta niin ei ole nyt laita I. W.
'VV. liittoon nähden tällä hetkeUä. Sa­maan
aikaan kun se väittää edellä
- imainitulla tavaUa taloudellisen luok­kataistelunsa
kautta pyrkivät murs­kaamaan
' kapitalistien valtiovallan-v,
kin, se kaikin käytettävissä olevin
keinoinsa vaimutta, että sillä
ei ole suoranaisesti mitään tekemis­tä
työväenluokan ja kapitaUstiluokan
välisen valtiollisen luokkataistelun
kanssa, että taistelee työväen val-tioUista
luokkataistelua vastaan.
Näin L ,W. W. Uitto on tässä suh­teessa,
vaikka toisesta periaattees­ta
lähteneenä, tullut tosiasiallisesti
samaan lopputulokseen kuin A . F . L .
omalta periaatteeltaan ön tullut:
nim. kapitalistisen yhteiskuntajärjes­telmän
puoltajaksi ja kannattajak­si.
Jos kerran L W. W:n talpudelU-
.-sen taistelun pyrkimys todella täh­täisi
nyt myös koko Kapitalistisen
järjestelmän ja sen päällysrakennuk-isen
tuhoamiseen nimenoniattain, n|ih
sen pitäisi myös ilmetä kaikessa U i ­ton
suhtautumisessa niin agitatsio-nissa
kuin toiminnassakin kapitalis.
tiseen valtioon j a valtiolliseen luoR-teessa,
se on, soniliBen ja kirjalli­sen
valistustoimintansa kautta va­pauttaa
työläiset harhaluuloistaan ja
kasvattaa- heidät tietoisiksi, Porva-ristQ
sen sijaan kirkkonsa, koulunsa,
kirjallisuutensa ja sanomalebtiensä
avulla taistelee pitääkseen tj'öläisel
uskonnon kahleissa, Jot r:/t I, W,
\V, liitto väittäen, että nämäkin
i porvaristaan laitokset ja keinot le-
\ päävät kapitalistien taloudeUisen
voimapatterin pohjalla, kapitalistisen
järjestelmän päällysrakennukseen
kuuluvina-luhistuvat, kun niiden ta­loudellinen
pohja alta luhistuu, a l ­kaisivat
huutaa, että cei tarvita mi­tään
erikoisia toinienpiteitä vapaut­taakseen
työläiset uskonnon kahleisr
S ta ja kasvattaakseen öti^-^ä materia­listisesti
ajattelevia, tietoisia l u o k Ka
taistelijoita>, niin sen kautta L W.
W. liitto tosiasiallisesti tulisi kirkon
paraimmakai liittolaiseksi ja materia­listisen
historian käsityksen vastus­tajaksi.
Jos i . w. w:läiset huutaisi­vat:
>työmaataistelu riittää, sen
kautta me myös kirkonkin kukistam­me,
kuten porvarillisen sanomaleh­distönkin
», tarkoittaisi tämä samaa
k u i n he sanoisivat: ilman erityistä
aatteellista kasvatustyötä työmaa-taistelu
automaattisesti tekee ty.öläi-set
tietoisiksi ja toiseksi, «erikoinen
kasvatustyö on sellaisenaan työläi-siUe
vahingoksi, sitä ei saa harjoit­taa.
Sitä varten ei tarvita laitoksia,
järjestöjä, ei mitään. Ja ne, jotka
sitä erikoisesti harrastavat ovat työ­väen
pettureita j.ne.» Jos L W. W.
sitten julistaisi oikein sodan kaikkia
niitä vastaan, jotka ovat erikoisesti
tähän tärkeään työhön, se on työ-
Iäisten tietoisuustason kohottamiseen
voimansa keskittäneet, julistaisi että
«I. W. W. Uitto ei tahdo olla missään
tekemisissä työväen opintokerhojen,
työväen koulujen ja tietokirjallisuu­den
kanssa,^ että se on pelkkää hum-buugia
jneV» osoittaisi se, että L •W.
W. liitto on, ei ainoastaan kapita-
Usmin vaan kirkonkin paras kätyri-järjestö
työväenluokan keskuudessa,
samassa kun seUainen osottaisi ole­vansa
kaiken typeryyden huippu.'
Tosiasiallisesti, juuri tämän mu­kainen
on liiton nykyinen subtautn-minen
työväen valtiolliseen luokka­taisteluun-
Suurempaa kätyripalve-lusta
ei voi juuri kapitaUstiluokaUe
tehdä, kuin Uitto nykyisin tässä suh­teessa
harjoittaa. Ja typerämpää
ristiriitaa tuskin toista vei osottaa,
kuin on tämä liiton merkilUnen San­ta
suhteessa työväen vallankHmouk-
BelUseen valtiolliseen taisteluun, kat­soen
siihen, että liitto periaatteis­saan
väittää olevansa kapitaUstisen
jvaltiovaUan vastustaja j a . tähtäävän­sä
senkin kukistamiseen.
Nyt on joko liiton luovuttava peri­aatteestaan,
josta sen toimjnnassa on
tullut, ei kuollut kirjain, vain vasta­kohtansa
j a suoranainen irvikuvansa
ja on sanottava suoraa», että se ei
miUään tavalla taistele kapitalistista
valtiota vastaan ja sen kukistami­seksi,
taikka on sen saatettava toi-mintansakin
sopusointuun marxilai­sen
luokkataisteluteorian kanssa: et­tä
taloudeUinen taistelu on vain sil­loin
todeUa myös valtiovastaista, to­della
yaUankumouksellista, kun Sillä
— taloudellisella taistelulla — on
valtiollinen luonne, ja kun se ko­hoaa
työväen valtioUiseksi taisteluksi
kapitalistista järjestelmää vastaan.
Sillä lopullisesti vain valtioUisessa
taistelussa työväki on todeUa luok­kana
kapitalistiluokkaa vastaan, ta-loudeUisissa
taisteluissa se on luo­kan
asiana: ammatittain ja teblli-
Buusjärjestöttäin ja kaikista päin­vastaisista
vakuutuksista huolimat­ta
osaetujen puolesta kapitaUstisia
osaetuja vastaan. Valtiollisessa luok­kataistelussa
sulavat luokkien eri
ryhmittymät niin kapitalistien, kuin
työläisten leirissä luokaksi ja taiste­levat
luokkina. Ja vain luokkana
voi työväki kapitalistisen järjestel­män
valtiollisen taistelunsa johta­mana
ja vallankumouksen kautta ku­kistaa.
Ajatelkaa ja oppikaa, älkää ijan
kaiken taantuko!
j Tervehtäin, : x^ v J >UP , Laukki.
värillisen valtion kannattaja-armei­jasta
jia järjestääkseen heidät sensi-
Jaan taisteluarmeijaksi porvariUisia
valtioita vastaan sen kukistamiseksi.
Kun päinvastoin I. W . W . liitto mitä
kiihkeimmin solvaa ja parjaa työ­väen
yaltioUisen toiminnan esitaiste­lijoita
j a erikoisesti taistelee kom­munisteja
ja f kommunistipuolueita
vastaan, niin pn se Jokaisen yksin-kertaisimmankin
työläisen päähän
käypä todistus siitä, että liiton kaik­ki
puheet, kuinka se muka työmää-taistejullaaii
tarkottaa myös kapita­listisen
valtiovallan /ahingoittaratsta
ja hävittämistä, ovat puhcjasta bulf-fia
ja suoranaista humbuugia, sano­mattakaan,
että se on mitä katkerin-ta
valetta.; Päinvastoin Uiton työ-maatäistelujenkin
luonne jiiiiri tä­män
tähden lopuUisesti muuttuu.
Sen sijaan, että ni^lä tässä'tapauk-sessa
olisi vähimmasskään määrässä
kapitalistien valtioliiselle vallalle va­hingoittavaa
ja sitä tuholla uhkaa­vaa
merkitystä, kadottavat ne sen
kokonaan sen kautta, että Uitto työ­väen
, valtiollista valveutumista ja
valtiolUsta luokkataistelua va^usta-essaan
tulee, monin kerroin anta­neeksi
kapitalisteille takaisin sen,
jmitä taloudelUsella taistelullaan mu­ka
tässäkin suhteessa ovat pyrkineet
siitä riistämään pois. Näin liitto
tosiasialUsesti on toiminnassaan ke­hittynyt
kapitalistisen valtipjäirjes-telmän
yl^deksi parhaimmaksi tuki­jaksi
ja tosiallisesti samalle pohjal­le
kuin A. F, of L., josta jo ylem­pänä
mainitsin.
Jotta asia kävisi ennakkoluulojen
täydellisesti vallitsemiUe i . w. w:läis-tovereilleni
helpommin käsi^^pttäväksi
— elän nim. siinä toivossa, että ne
heräisivät kysymyksiä hiemankaan
syrällisemmin ajattelemaan — otan
vertauksen vuoksi uskontokysymyk-sen.
I. W. W. on marxilaiselta SO-siaUsmilta
m. m. omaksunut myös
historian materialistisen maailman­käsityksen.
-Sen mukaisesti on työ­väenluokan
kehitykselle oleellista,
että se vapautuu kaikenlaisesta us­konnollisesta
ajattelusta jä kehittää
itselleen selvän ja eheän, tieteellisen
maailmankäsityksen. Nyt yhtenä
työväen vallankumouks»'y'sten puo­lueiden,
erikoisesti kommiinistisfen
kataistelunn nähden. Sen inukaises- puolueiden työnä on kohottaa työ-ti
pitäisi Uiton kaikessa kirjalUsessa väenluokan tietoisuutta tässäkin suh-
)f hdysvallat astuivat imperialismin
areenalle, maailmanvaltana . Espan­jan-
Amerikan sodan jälkeen ISy».
Lyötyään Espanjan sai Yhdysval­lat
kiistämättömän^ kontrollivallan
«Amerikaiv VäUmereen» —- Meksikon
Lahttten ja .Karibianmereen. Porto
Rico'vaUattiin. Cuba alistettiin pro-tektoraatialueeksi.
• Culiaasä On amerikalaJsta pääomaa
sijotettU; yksinään sokerituotantoon
^1,000,000,000. Se käsittää 60 pro^
^enttia kaikesta tälle tuotantoalalle
sijotetusta pääomasta. , Cuban rau­tateihin
sijoitetusta r pääomasta on
täydeUeen 85 pros. amerikalaista
pääomaa Kolmas psa Cuban tuon­titavaroista
on ravintotavaraa, josta
enemmän kuin puolet tuodaan Yl\-
dysvalloista. Kauppadepartementin
viimeisten tiedpnantojen mukaan on
Cuba: syrjäyttänyt Japanin toiselta!
tilalta terästuotteittamme ostajana.
Kääntyen sitte Tyynelle valtame­relle
valtasivat jänkki-imperialistit
nopeassa järjestyksessä , Filippiinit,
Guam- ja Hawaii-saaret.
^ FilippiineiUä on amerikalaisUla im­perialisteilla
alue, jonka pinta-ala on
yhtä suuri kuin Italian kuningas-^
kunnan pinta-ala ja väestö suurempi
kuin Canadan j a . Unkarin; Kuusi-kymmentaviisi
prosenttia ulkomaa-kaupasta
tehdään Yhdysvaltain kans­sa.
Lähes $300,000,000 amerikalais­ta
pääomaa on nyt sijo»eettunä näil­le
saarille, joilla on yltäkylUn luon­nonrikkauksia,
ja jotka sijaitsevat
vain kolrhen päivänmatkan päässä
Knnasta, maailman rUckaimmasta
halvan työvoiman maasta. Filippii­nit
ovat amerikalaisen ^pääoman
porttina markkinoiUe Kaukaiseen
Itään, missä 800,000,000 ihmistä;
asuu.' *• •• : -ISv ,
• Sitte seurasi Keski-Amerikän Kan­naksen
saattaminen Yhdysvaltain
täydellisen vallah alaiseksi. Se ta­pahtui
riienestykgellise. vehkeilyn
kautta, jota Panaman taholta käy­tiin
Colombian tasavaltaa vastaan.
Satuaan «yleisen peräänkatsonnan»
oikeuden uuteen hailitukseen nähden
ja rajattomat kontrollioikeudet Ka-nava-
alueeseen, kiiruhtivat amerika-laiset
kapitaUstit saamaan valtansa
Nicaraguan yli sekä herruuden jom­paan
kumpaan silloin suunniteltuun
kanavaväylän alaan. Tuskin oU
muste kuivunut Wilsonin demokraat­tisista
nooteista, kun amerikalaiset
sotajoukot hajottivat Haitin parla­mentin.
Nykyään ovat YhdysvaUat
Keski-Amerikassa poliittisena herra­na
alueella, joka käsittää yli 150,-
000 neliömaiUa ja lähes 10,000,000
ihmistä ja Karbianmerestä on tul­lut
vain amerikalainen järvi. Tyy-neellä
valtamereUä on Yhdysvalloil­la
saarialue, joka käsittää yU 125,-
000 neUömailia ja väestö on lähelle
13,000,000.
Imperialistimme ovat ryhtyneet
myöskin «rauhalUseen tunk'ftumi-seen
» muissa maissa. Viime vuosi­na
on erikoista huomiota kiinnitet­ty
kapitaUstiemme taholta Canadaah,
Meksikoon ja EteE-Amerikaan. Sii­tä
syystä, että europalaiset markki­nat
luhistuivat, ovat amerikalaiset
sijoittajat ja kauppiaat ryhtyneet
erikoisiin ponnistuksiin kehittääk­seen
näitä markkinoita. Latinalaisen
Amerikan maissa on YhdysvalloiUa
nykyään; sijotettuna ^ftl0,000,000
yleisissä s arvopapereissa ja $3,150,-
000,000 teolUsuuksissä.; ,
Gana(fln kauppakomissionin vii­meisessä
vuosikertomuksessa osote-taan
kuinka nopeasti ja kuinka laa­jasti
jänkkiriistäjäin käsiin canadä-laiset
luonnonrikkaudet ovat tule­massa.
Canadaan on amerikalaista
pääomaa si jotettu ' kaikkiaan yli
$2,500,000,000 ja on se nykyään
suurempi kuip brittiläisien sijoituk­sien
määrä, Amerrkalaisteh sijöHta-
|jien käsissä on nykirään $701,000,-
000 Canadan hallituksen, maakun­tain
ja kuntain ^ arvopai^reita kun
sitä vastoin brittiläisillä ^joittajilla
on niistä 12.8 pros., eU $5lii,000,-
OpO. Lähes 25 pros. ;X24.1):5 Cana­dian
Pacific rautatien osakkeista
on amerikalaisten kapitaUstien käsis­sä.
Amerikalaiset pdut ovat nopeas­ti
saamassa jkpntroiUin Canädaii kai­voksiin,
rautateihin, moottorivaunu­ja
sen yhteyteen kiiuluviin teolli­suuksiin,
lihanijakkaukseen, kummi-,
maali-, metalli-' j » "puhdistetun pet-roleumin
teollisuuksiin. ;
Tehdas- j a ' yesivoimateolUsuuksis.
sa ovat amerikalaiset sijotukset nyt
hyvin yli $1,000,000,000. Brittiläis
ten sijötukset samallaisissa yrityksis­sä
nousevat Vain $50,000,000. Ca-nadalaisissa
jrleisissä: laitplbissa, met­sä-
ja kaivosteoUisuuksissa olevat
amerikalaiset sijötukset Pvat arvioi-
'dut huomattavasti suuremmiksi brit­tiläisiä
sijoituksia.
Moottorivaunut^pllisuudessa on ha
vaittu 1919 amerikalaista pääomaa
olleen 61 pros. YU 40 pros. sähkö
laite-, iihanpakkaus-, kuriimi., maa
li-, värnissa-, messinki-, kupariteolli­suuksista,
säilykemaito-ja puhdistetun
petroleumin tuotantolaitoksista o:i
Yhdysvaltain kapitaUstien' omistamia.
.1920 noin $250,000,000 yhdysvalta­laista
rahaa sijoitettiin canadalai-seen
paperipuu- j a paperiteoUisuu-teen.
Tämä käsittää noin 80 pros.
koko teollisuuteen sijotetusta pääo
masta. Noin kahdeksas osa Yhdys­valtain
ulkomaakaupästa tehdään
Canadan kanssa. Se on $979,8^9,
003.
Etelä- ja Keski-Amerikan heikom­pien
kansojen; suojelemisen verholla
on. YhdysvaUat hankkinut käsunsä
kiistämättömän herruusvaUan näi­hin
alueisiin. Monrpe-opin perus-talle
muodostuvan Sunrämerikalai-seen
Unioniin nähden on amerikalai-sillä
imperialisteilla täydelUnen val­ta-
• • ^ ••.: ;
_ Amerikalaiset pankkiirit ovat mää­rääviä
tekijöitä pankkiirien kansain-väUsessä
komiteassa Meksikossa.
Morganin huoneen edustaja Thomas
W. Lamont on tämän komitean esi­mies.
Mortimer E. MitcheU on ame­rikalaisen
jaoston varapresidentti,
Thomas E. MitcheU, National City
Kaikki meidän suomalaiset kottlääkkeemme ovat vabniBf^u.'
Suomen yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain m iS
sekä K. G. K Nymanin erikoiskatsannon alaisina. Me käv^
me ainoastaan parhaita rohtoja valmistuteeemme. •
KUMMITAVAROITA
Knamsresipnsaia, hiata $1.25»
12-00, (8-00,. M-Oe j«45.00.
Kaamavesipäntn letköjii, hia>
U- ^ . . . . . . - A . . . . . : . . . . . . . . . . . . . 11.00
Boiskuja naisiUe, liint» $3.50
Baiskuja miehille, hinUll.OO-Bviskaja
laeille, hinta .85
Korraruiikaja, Unta .... ;.S6
Nenärui^uja, hinta .... ' M
Varmaaseeiiieita naisina, iin-
VarjrmiuseBineiti; miehille,' Jdn-.
43.00 tot.
Käireiti, plaastarla y.M. >
Haairapampnlia 25eV.r40e, 75e,
11.50.
HaävakSireitt'^ r 20e, r «e
Ezaemasälvaa, hinta . .76
Hoffman nin tippoja, . sydän-ahiskipiion
.50 ja l l ^ '
Sdkiplaastavia
Rintai^aaataiia .tl
— M
Muhuaisplaastaiia ^^^^ M
^tteritärp&ttii, ydcäia Js
heDgenabdistokseeB «50
• Halrtinsvettä. hinta »....^ .50
HiHsSljyä. hiqta .60
Haiamastipppi.i; ^5
HHaammmmaasskhiattrijäoij a,h in' thai oita £54«0,
40c, 80«.ia 75*. . >
^emoroideiudv^äi' l»öta ^ i75 ,
HaJopihkaa, hinta' 25e anisl
Intinlinjantenttia, hinta .51
SneUmannin koliikkitippoja .50
Kamferttivtinaa. hinta . . . ;.50
Kamferttioljyä. hinta ........ .50
»EnXtippoja. koliilciin ja sydio- y.
aluslapniin, hinta J50 ,
Haniauuvitolveria, Jb 50e.
Ihosalvaa. hinta —»...^ j .
Kamferttia, kuivaa M. i w
Kamferttainjamenttia *^
Knmmiplaasuria
Kolmenlaiua tippoji"
tonlinjamenttia
ICIkstara Simplekä
Nervin tippoja .....
Pnnranajosaipuoita
mnkivittysFulTeri; t*W51jyä ....
PpunSljyä „
Pahdasta ^.Norjan
:öljya, bmta 50c j«
Pnnssmtippoja . ' i i
Prcserveeraavia tip^i":.
Rngabalsamia «
Silmävettä. 1!
Snmäsalvaa M
Suo- ja hammasvettS . . ^
Tilatkaa » » a t i OSUftitfttel». IleBIi «te »aaUvMa kaikkta SaomcB. C« j. ABtri-
I M ljiikk«it«. k^nla«it«*ar«rtta, aaatUeraaaaMafeja Um MkcaauB* >o«tir»haB kaikitu
$5.00 tai sitS isommbta tDaaicsbta. — ErikeiBUike|Mttelo| asiaiaii«hill«.
KALEVA, APTEEKI
168 So. Algom^ St
W. A. CARLBY.
Omistaja ja apteekkaii
Port Arthur, Out
a K. NYMAN, Soomessa Ja Canadassa '
tattdanon taorittanät aptaekkari.
Bankista, John J . Mitchell Illinois
Merchants Trustista, Charli»*» H. Saj
biri Guaranty Trust-Co ssta, Albert
H. Wiggin Chase National Bankis­ta
ja Robert Winsör KidderrPe^body
& Co:sta ovat täm8.n riiatäiäjoukon
huomattavia henkilöitä. Ulkomaisis­ta
sijoittajista Meksikossa ovat ame-ri
kalalspt kapitaUstit johtoasemassa
öljy- ja kaivosteollisuuksissa. Yh*
dysvaltain kapitaUsteilla on sijoi­tettuna
pääonqaa öljytuo|:antoon kak­si
kertaa niin paljon kuin brittiläisil­lä
kapitaUsteilla j a kaivosteoUisuu-teen
viisi kertaa hiin paljon kuin
brittiläisillä. YU $550,000,000 ame­rikalaista
pääomaa on sijoitettu r&v
tateihin ja yli $25,000,000 MekMkön
valtion lainoihin. ^ Wan-kata suun-nittelee
kuluttaa '$l'50,bo0,000 ylös­päin
uusiin öljysijoituksiin. . Merk­kejä
on siitä, että amerikalaista pää­omaa
alkaa runsaiisii virrata Ete­lään.
New' Yorkin j a Philadelphian
pankkiirit ovat ^ ilmoittaneet uuden
$40,000,000 lainan lliikkeellelaske-misesta
hallitukselle. , ^
Chilen nitraatti, Perun öljy, lihfi
ja nisu, Brasilian kahvir j a kummi-viljelykset
ja Argentinan päkkaus-teoIUsuus
ova^ säännöllisesti joutu­massa
amerikalaisten kontrolUin. Pu­huessaan
sijoittajapankkiirien yhdis­tyksen
kokouksessa lokakuun 20 p.^
1923, kehui tri L . S. JRovre SuUr-amerikalaisen
Unionin yleinen joh­taja,
että «Amerikalaiset sijoitukset
Latinalaisessa Amerikassa ovat si­vuuttaneet
seijckailuasteensa ja P ^ t
saapuneet. auttavaan, tuottavaan ja
varmaan aikakauteen.; -Am*irikiläi-set
yhtiöt saavat yhä lisääntyvässä
määrässä urakoita yleisistä töistä
Latinalaisessa Amerikassa. Voima-laitostyöt,
viemärityöt, vesi- ja r a i -
tioteitten. rakentamisetj joita ameri­kalaiset
yhtiöt ovat suorittaneet,
ovat nykyään siitä todistuksena mel­kein
jokaisessa Etelä- ja Keski-Ame­rikan
maassa. Maailmansodan päät­tymisestä
lähtien ovat amerikalaiset
lainanneet Latinalaisen Amerikan
maUle yleisiä lainoja, puhunnatta­kaan
kaikista yksityisten yrityksien
lainoista, jotka nouse^t yU puo'een
miljaardiin. TarkaUeen sanottuna
on se $529,580,000. Vuoden 1921
jälkeen ovat amerikalaiset sijoitta­jat
ostaneet Chilen ulkomaalain*)j en
bondeja i$62,000,000 ja sisäläinrtjen
bondeja ^5,000,000. Sen jälkeen
on amerikalaisten sijoitttajain sijo-tusten
summa ChUessä, rauta- Ja ku-pariteolUsuudessa
huomattavasti k.is-vanut.
Amerikan kauppa Latinalai­sessa
Amerikassa on noussut $1,-
033,000,000 kymmenen kuukautta
käsittävällä ajalla, päätyen marras­kuun
1 p., 1922, $1,440,000,000 vas­taavalla
ajalla 1923.
Koko kauppa Latinalaisen Amerir
kan kanssa oU sodan edeUisenä
vuPnna vain $750,000,000. Huomat­tavin
nousu on tapahtunut vientita­varoissa,
jotka yksinään mahdoUi-sesti
lähenevät $700,000^000 ja jot­ka
V. 1914 nousivat $208,000,000.
Latinalaisen Amerikan maat - ottavat
tuontitavaroistaan Yhdysvalloista nyt
45 pros. kun taas ennen sotaa vä­hemmän
kuin 25 pros. Latinalaisen
Amerilcan mupdostavan 20 maan
tulUtuIojen viralUset tiedot. osotta^
vat, että YhdysvaUoista tuotiin näi­hin
maihin 1921 kauppatavaroita
$834,000,000 arvosta. Ennen sotaa
tuotun nutä $319,000,000 arvosta.
Tämä on y l i 150 pros. lisäys,
Amerikan osa /Meksikon tuontita­varoissa
oU 1913 48 pros. 1921 oU
se 76 pros. Cubassa oU se 1913 53
SoOj Ont.y llmoitukm
SAULT STE M A R I E N SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄI«iE
ANGHAN L£IPURILDKKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. ~ PHONE 1230—J,
|?il8Qkset toimitetiäin nopeaan. —^ Klrjeösote (FINNISH BAKEBY
S U O M A L A E ^
Kenplle ja vaatetukselle. SuoBittelee kannatusta heimolai-ailtaan.
Kauppa aijaitfiee: ' ,
- W. N. JANAKKA
371 Albert St W. V - i - i Soo, Qattrio.
. r
FILMI& kEHITETÄÄN JA VALMISTETAAN
NDfSONS DBUG STORE
Gore ja Albert Street. ' Sault Ste. Marie, Ont
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT
saatte meiltä _
Finnish ^ottUng Work«
V. Lähde, 326 Bloor S t W.
Puhelin 112a.W Soo, Ont
Sam Matsonin SAUNA
SOS Albert St, W.
SAULT STE MARIE. ONTARIO
Leipää
ja leivoksia tarjoamme sqmmisaa ja
vähittäin kovaa leipää j a korppuja,
lähetetään pyydettäessä.
STEELtON BAKERY .
Puhelin 739 J . '
Matti Ketola;
304 Wellington St W. Soo. Ont!^
ERIKOINEN HUOMIO. ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
SelkariBnkatohtori
Tarkastetaan X-sähkosädekoneella. \
217 Glouceater St Soo. Oat
- Phötie. 1306 —
Kymmenen vuoden kokemus Bno-malaiaten
keskuudessa^
BARNES DRUG CO.
Snomalainen Ulkolihety* aptMtti
Canadan Soossa
Ainoa SOOM* oleva «pleeJdd, Jo­ka
ilmottaa Vapaudetta.
McFaddeD&Mci
Aalanajajal, lakimiehet, npUrie»
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden,. K. C-E.
V. McMillan.
Gore St. Apteekki
LiEUcoita, toiletUtarpeiu; «ikaaroja
ja alghretteja. ;
^ Lääkäri .palveluksessa. >;
Me valmistamme je kehitämme fil­mejä
24 tqnnin sisällä. ^
Suomalainen kaoppa-apolainen.
^ H. S. Boehmer
Kemisti ja ; ApteeUcarL .,
SAULT STE MARIE. ONTARIO
pros. 1921 oU se 75 • pros. Aregenti-nassa
1913 oU se;viaitt 1Ä pros. 1922
oU 28 pros; Brasiliaan lähetettyjen
vientitavarain: summa nousi 16 pros;
(1913) 13 pros. '(1921). 1913 oli
Uruguayn vientimäärä v a i n 1 2 .rpros^
1921 saavutti se jo 26 pros. .Haor
mättävin piirre tässä sunnnättonias-sa
viennin ja tuonnin kasvossat oh;
se, ^että' tehdastuotteet mnodöstävat
suunnilleen 80 ptos.;koko; siliä'
varamäärästä, minkä Ete^ä-AÄij^xika
on Yhdysvalloilta ostanut; t ^
SUOMI CAFE
332 Albert St. W. Soo, OnUno.
JOHN MERILÄ >
^ ARTHUR LEHTI.
Charlie Häyrinen
• AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, 0»t.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osnus-kauppa
väfittää kaikenlaisu ensfln^»^
•katavaia» sekä '^^^^»^f,
ten röhöa. Linjalla ohjat teiika»
tokö^enne osuu^aupasta.
36» WeIUnghlon SU
C«.. — T e i e f o o g j ; ; ! !^
MaclNNES « »
-Lddmiehet Asianajaprt.
^ r 363 Qnoen Str.,
Sai^i «ta. M»'»..^. ^-]t