Vapaus, February 2, 1957

              Sivu 2 Lauantaina, helmik, 2 p- — Saturday, Feb. 2,1957
V A P A U S
OJOffETn — lOdependeDt labor
. Telephone*: Bn». Office OS. 4-4284;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. SoksL Editor W. Eklund. Mafline
addms: Box 69. Stidboty, Ontario.
Oxvtn of FlnoUb CanadJans, S B *
talfliihed Vor. 6. »17- Authorized
'j«cond clais matl b7 the Post
Ofl)£» J)epartinent; Ottaw Pot>-
fiabed tiirice ireekljr; i:n«dayx,
TbitTHlas» and Satiirdaya tty Vapaus
PdidUbine Company Ltd., at 100-102
d f f i 8 t W.; Sodbuxy^ Ont^ Canada.
Advertislng: rates upon appUcatlon;:
Translatlon tneot thsirge.
TXLAUÖHIMNAT:
:;anadas8a: 1 vk. 7i)0 6 kk< 3.75
3 kk. 2:25
YhdysvallolÄa: 1 vk: 8Ä> « kk. *20
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Mitä muut sanovat
1917 Juhfav^si — 40. vuosikerta— 19o7
' t
ittavä emi askel
Kuluvan viikon aikana Ontarion pääministeri Frost teki
ihallitulcsensa puolesta Ontarion iairilaatijakuniiane esityksep,
joica JdJnnostaa koko Ontarion väestöä ja joka samalla vaikut­taa
Canadassa Kansallisessa mitassa. Kysymyksessä on kansan
* taholta vuösikynrnieniä vaadittu kansallinen saira
^^ohdri pääministeri Frost on viimeinkin siiostunu^ V
- r - Heti näin alusta on tervehdittävä sitä, että pääministeri
"^jfrcMtin^teiemä aloite on askel oikeaan suuntaan vaikkakin
" m o n e ^ suhteessa puutteellinen.
t Sopii, muistaa, että n. vuosi sitten viime vuoden tammi­kuussa
liittohallituksen taholta tehtiin esitys, että liittovaltio
bn valinis osallistumaan kansalliseen sairaalavakuutukseen,
jos vähintäin puolet maakunnista ja käsittäen vähintäin puo­let
Canadan väestöstä ryhtyvät yhteistoim'intaan liittovaltion
kanssa vakuutusasiassa. Liittovaltio myös tarjoutui maksa-
;.inilan puolet sairaalakuluista.
ffyt on kulunur vuosi yuiiovaliion tekemästä esityksestä
. ja vihdoin Ontarion konservatiivinen hallitus on päättänyt
" ryh^ä toimenpiteisiin. Mutta hitaita ovat herrain kiireet, sil­lä
pääministeri FrostX)n nimenomaan varoittanut, että kuluu
n. kaksi vuotta ennenkuin suunniteltu sairaalavakuutus voi
~ asttia voimaan. Frost on selostanut viivytyksen johtuvan sii-
. Ikun oh ensiksi päästävä yksimielisyyteen liittohallituksen
V kanssa sopimuksen.y ja toisaalta hallinnollisen
^ k^
- Pääministeri Frostin antaman selostuksen mukaan liitto­valtion
esityksen mukaan liittohallitus tulisi korvaamaan n.
;35pros.vakuutussuunnitelman kuluista mikäli Ontario on ky^
sisältyy myös mieli-sfiiraalat
ja tuberkeli sanatoriot, jotka eivät sisälly liittoval­tion
suunnitelmaan.
*r'r' Toisaalta, vaikka liittovaltio on sitoutunut maksamaan
^ Puolet IciiluistaliansaUJsessa^ m niin Ontario ei: saa ai- ;;
van täyttä osuutta, koska täällä ovat sairaalakustannukset
korkeimmat kuin muissa maakunnissa. Sellaiset maakunnat,
joissa sairaalakulut ovat keskitasoa alhaisemmat, tulevat saa-
Tm'aan yli-50 pros. kuluista liittovaltiolta.
Sairaalavakuutussiiunnitelman ehkä suurin heikkous on
se, että yksityiset henkilöt joutuvat maksamaan määrätyn
^ ^ Ofiuiideh eiinenkuin he^voivat nauttia vakuutuksen turvasta.
sut tulevat olemaan alhaisemmat kuin esim. nykyiset Blue
Cr<!>$s maksut. Ennenkuin sairaalavakuutus saja todellisen yh-i:-;
tei8kunnallisen luonteen on sen dltava kokonaan valtion kus-
' tantama ja koko väestöä käsittävä.
' i^aition päätulolähde, tulovero perustuu edes jossain mää-
,;rinmaksukykyyn ja vähävaraisten osuus on suhteellisesti pie-
I nömpi kuin voittoja ahmivien yhtiöiden osafckeenomistajain
jä johtajain. Todennäköisesti Ontarion hallitus aikoo kiin­nittää
mahd vähän varoja vakuutussuunnitel-maan,
vaan sen sijaan perii kansalta mahdollisimman suuret
vakuutusmaksut.
Ahiakin alkuvaiheessa Ontarion sairaalavakuutus tulee
olasmaan vapaaehtoinen luonteeltaan, mutta mahdollisesti
myöheniminsb- tulee pakolliseksi. Ja tarkoituksena on periä
vakuutusmaksut pääasiassa työnantajien kautta.
-£räs tervehdittävä seikka on se, että kaikki maakunnan
asukkaat voivat hankkia itselleen tämän vakuutuksen turvan
ja sairaalassa VOI olla niin kauan kuin lääkäri pitää sitä vält­tämättömänä.
Näin laajaa turvaa ei saa miltään vakuutusyh­tiöltä
ja^ kuten jo mainittiin, siihen sisältyy mielisairaalahoito
sekä tuberkelisanatoriohoito. Maaktmta on myös sitoutunut
maksamaan vakuutusmalksut vanhuuden eläkeläisten, sokei­den,
ähiysavun, raajarikkojen, ja ansiotyöhön kelpaamatto-nuen
kohdalta. Ja kuntia on myös luvattu auttaa vähävarais­ten
kuntien huollettavien sairaalahoidossa.
Toisaalta on. havaittava puutteelliseksi suunnitellun va­kuutuksen
suppea luonne, sillä se ei takaa muuta kuin sai­raalahoidon
yleisessä osastossa, sairaalassa suoritetut kokeet,
^^Rpnigen säde kuvat, veren siirrot, fysioterappinen hoito ja
^^määrätyt hoidot ulko-potilaille. , Yleensä siihen sisältyy kaik-kfse
hoito mitä sairaalassa voidaan antaa mukaanlukien myös
leikkaushuone ja synnytyslaitos.
ww Mutta siihen ei sisälly lääkärin ja kirurgien maksut eikä
'^inä huomioida kotona sairastavien avustamista. Sairastava
'henkilö ei myöskään saa minkäänlaista rahallista korvausta
'ansiokykynsä menettämisen johdosta siltä ajalta kun"hän on
i sairaalassa tai kotonaan työkyvyttömänä ja varsinkin jos on
'kysymyHcsessä perheen pää, niin se voi saattaa perheen elä­män
varsin vaikeaksi kun ei ole mikäänlaisia tuloja.
Kaikista heikkouksistaan huolimatta pääministeri Fros­tin
ehdottama sairaalavakuutussuunnitelma on tervehdittävä
seikka askeleena oikeaan suuntaan ja jos kansa edelleen pai­nosta,
niin siitä voi kehittyä todellinen kansallinen säirausva--
kiiutus, joka takaa mahdollisimman hyvän hoidon koko maan
väestölle sairauden^sattuessa ja samalla turvaa perheen ela-|
tuksen.
Vaikka vakiiutussUunnitelman monista kohdista on vielä
neuvoteltava liiUohallituksen kanssa, niin kaikki viittaa sii-
Jhen, että erimidlsy2*ksistä selvitään ja suunnitelma astuu
^voimaan pääministeri Frostin ennustamassa ajassa.
V British Columbia, Alberta ja Saskatchexvan ovat jo aikai­semmin
ilmaisseet kannattavansa liittovaltion suunnitelmaa
ja nyt kun Ontario on ilmaissut kantansa odotetaan lukuisten
pienempien maakuntien yhtja-än kansalliseen vakuutussuun-nitelmäan,
joka tulee kunkin maakunnan valvottavaksi,
s i - Ontarion tai Quebecin mukaantulo oli aivan välttämätön
- liittovaltion ehtojen mukaisesti, koska muissa maakunnissa
ci ole puolta Canadan väestöstä.
•V, E r ^ vielä se, että yhtenä liittoval­tion
ehtona oli se, että vakuutussuunnitelman tulee käsittää
leoko niaakunnan väestön. Frostin suunnitelman mu­kaan
.vakuutus tulisi käsittämään vain ne henkilöt, jotka liittj--
vät suunnitelmaan ja maksavat vakuutusmaksunsa. Jos va-
.kuuttisrnaksut ovat verrattavissa vakuutusyhtiön perimiit>
' maksuihin» ,niin monet asukkaat voivat jatkaa nykyisiä va-^
• ABVa TUOMISEN AXANLASKUA
Arvo Tuominen kertoo kirjassaan
^ ' ' K r e m i a i fcellot" tarina^ keubko-
; tautia sairastavasta onnettomasta
; kolhoosilaisesta, jonka hän sanoo ta-i
vanneensa kesällä 1934 4;^)essaan op-
I piinassa venäjänkieltä TepIoOpa-revski-
nimiseJlä paikkakunnalla. Lir
sätäkseen kertomuksensa tehoa loh-kooTuominenseuraavalla
tavalla:
. " K u n katselin tuota nuorta mies­tä,
joka haukkoi Ilmaa, ja raihnas-ta;
aitiä, joka hänen vierellään tap­poi,
syöpäläisiä,: ojin näkevinäni Sta­linin
lauseen, j o k a jsuurin k i r i a l m in
julistaa n i i n Moskovassa kuin täällä
kolhoosin seinällä:
Ihminen on meidän- kallein pää­omamme,
sitä on suojeltava kuin
silmäterää. ' ^
Ja toisen:
"Elämä tulee päivä päivältä yhä
iloisemmaksi ja onnellisemmaksi."
Stalin on todella näiden ajatusten
isä, se voidaan kyllä todeta Mutta
sen sijaan herättää hieman ihmetys­tä,
millä tavalla Tuominen on voi-
"0e\n mieluummin maan
''Kävely Alexandfas esikaopun-gin
koijilla kadoilla» imlnv var­rella
virtaavasta avoim«s|a vie-märiojasta
nouseva löyhkä, pikku­lasten
nmodostamat pateettiset
J o n o t nioanjakelokeskoksemme
edessä leipää ja maitoa jaettaessa,
käsiraudoissa olevat passilain rik-ja
sen sinisen taivaan a l l a kävele- häiriönlekoa
miseh oikeuden (ja sen teolUsuuk-sien,
kaivosten j a kaupan harteil­laan
kantamisen) ohella he eivät
voi odottaa saavansa noita muita
etuoikeuksia: he ovat mustia.
J a tästä on itse asiassa kysymys
yllämainitussa maanpetosjutussa.
j a epäjärjestystä".
N i i n , olivatpa he tai eiyät. olipa
syytteen tarkka sanamuoto millair
neri tahansa- Minä tunnen beictän
motiivinsa, koska olen'ollut heidän
joukossaan j a olen heidän kanssaan
yhä.
Kävely Alexandran esikaupungin
oitis, jotka edistävät^ ^häiriötä j a
epäjärjestystä".
J a jos olette kristitty, ettekä tee
• K
JA
TOTTA S E O l i
— Tehän kerroitte ilmoi
sanne. että tästä huoneesta on"
mitään tämän estämiseksi — n i i o ^^^^^^^^ näköala! N
minusta tuntuu — edessänne on
ei-äänä päivänä vielä pitempi t u>
mio, vielä ankaramman tuomarin
kädestä.
Itäslraudoissa oievai passiiam H K - ; j r i i - u i - « . i t « « «^ — t , , r i i i i a : t u i m a kujan varreUa v i r i Kannan mieluummin maanpettu-moliivliisa,
koska ole» oliat tel- eräs pääaseista, Jolta siinä tullaan nikkolastcn mno-tamislaiu.
, , :•' } ruoanjakelukeskuksiemme edussa
Se'flnäärittelee s kSonununismiksi
<muiden asioiden ohella): "jokaisen
opin tai kaavan, joka pyrkii aikaan^,
kanssaan, yhä."
' N ä i l l ä sanoin kiivailee pastori
Haddleiiton Etelä-Afrikan liitto­valtion
d l ö j a , t ä i ^ ^ jolta nou­see
ja on nostettu syytejottu
puoltatoista sataa värillistä intia- ) saämäaii' mit^ ^ tahansa^'ppUittisia,
laista, valkoista ja afrikkalaisU | teollisia^ sosiaalisia taloudellisia
vastaan. Artikkeli, joka leimoaa [ muutplcsiä U^^
sosiaalista suuttumusta, on j u l - 1 maila bäiriöhtekoiliin j a epäjärjes-kaistu
Englannin labour-puo- | tyksen synhyttärais»^^^^^^
lueen "kaobean lapsen" Aneurin jsiin tai laista piittaaroati^
Bevanin Tribune-Iehdessä. rtal uhltaamMla tällaisUla tepi
• * * * 1 t ä l l a i s e l l a - p i i t t ä a m^
Dreyfusin juttu järisytti Euroop-, . . . "
'iZt''!^iiZiri^t'l.ii^^^u^X^^ ! paa viisikymmentä vuotta sitten.: Tällä hetkellä hallitsevat Etelä- ^ bt^tt MhMS^rtiSiCn Jo I Voil^an epMlä, järkyttääk» Etelä-! Afrikkaa noin 2.5 miljoonan euroop. ro,.^nT^kÄ~nlai parhaillaan käynnissä palaison valitsema. edusW^^^
oleva maanpetosjuttu edes ainoata-i Väestön laajoilta joukoilta on
kaan Maryleboneii krikettiklubin | evätty äänioikeus kaikilla tasoilla,
jäsentä. > niin p a i k a l l i ^^
Koska sitä voidaan epäillä, on | k i h Vaaleissa. ' V; / •
sitäkin välttämättömämpää, t j että : Amniättiliitot ovat yksinomaan
siitä järkyttyvät ne, jotka välittä- yaifeois^^^^ hei-vät
ihmisarvosta j a vapaudesta, j ääri yksinoitoöudekse
Afrikan ja afro-aasialaisten suhtei-; iainsäädännön mukaisesti eivätkä
den tulevaisuudesta, kaikesta, millä j afrikkalaiset ammattiliitot voi sel­on
todellista merkitystä rauovail-[iäisinä toiriiiajoutuma^^^
taessa rauhan »-maailmaa tuhon
maailman sijaan. Ja heidän tulisi
.osoittaa, että he, välittävät tästä
asiasta. .;. •
Syytettyjen aitauksessa alustavien |
tuoinari Rumpff i l t a . tai kencitä
muulta tahansa, joka kutsutaan tuo-
^ märiksi tähän fantastiseen mutta
m£rilorj'aieiSä'jaettaessa, käsir^ kohtalokkaaseen tilaisuuteen, kuin
di ot-s -s _a - olevat p.ia-—ssJUT.a.:i4h, ur.i:ik.bk.onjia'>tt, bt,onti 1I ta otne ^nc soeni* fntiospisTein. , mmaaaannopeettookksseenn jjaa
kotti-koulut. jotka johtuvat hakitu itoepn herrani läsnäolon kanssav3',
jen sivistyslaista, 'io^otsitMhuli-:]|en}ihenki|pssä. ....^ , ..
gaanit)'katujen 'reunuksilla lälskoi j Jos Uinuspikeul^ien ja.,saadyU--:
nä j a uhkaavina; koslcä.he eivät'voi! syyden • tunnpstaininen on komiuu-ssada
työtä, koska he eivät voi men-j nismia, n i i n minä olen kommunisti
nä kaupunkiin pelkäämättä pidättä-;^^ taistelu niiden puolesta on
m stä, passitoimisto ja siella huudo i ' , . -lo.., v i i l a ­tut
kiroukset, ihmisarvon jatKuv:.;niaanpetosta, olen oleva ylpe-kieltäminen
— nämä ovat niitä asi-j maa-npetturuudesta.
— Tottahan se on.: Katsokaa
ta kattoikkunaa.
AXNENMVRBOS
_ Poikasen ääni muuttuu kim
pääsee miehelcsi: neitosen ääni
tuu kun hän pääsee vaimoksi
VAKITUISTA TULOA
Eräs kerjäläinen esiintyi joka.i
samaUa kaduimurkalla. Jossa eräs
keonias antoi hänelle joka päivä;
mensenttisen.. Liikemies joutui
tenkin- lähtemään matkoilleen,
•hän viipyi kokonaisen kuuka-
Kun hän vihdoin palasi lähestyi
jäläinen häntä surunvoittoisin
ja ilmoitti: "Herra, te olette
velkaa $3.10."'
sul ne vasta seuraavana vuonna.
Tarkemmin sanottuna puheessaan
punaisen armeijan akatemian pääs-tötilaisuudessa
toukokuun 4 pnä
1935, jolloin hän sanoi: "Kaikista
• arv(rickaista pääomista joita on maa­ilmassa,
ovat kaikkein arvokkainta
j a -kaikkein ratkaisevinta pääomaa
ihmiset, kaaderit."
Tuo toinenkin Tuomisen kesällä
-34 "näkemä" Stalinin lause syntyi
samoin vasta seuraavana vuonna.
Se esiintyy Stalinin tunnetussa pti-neessa,
jonka hän piti ensimmäises­sä-
stahanovilaisten neuvottelussa
marraskuun 17. pnä 1935. Vuosi
•35 oli se, jolloin Neuvostoliitossa
vaihtui entinen tunnus "Tekniikka
ratkaisee kaiken" tunnustukseksi
"Kaaderit, ihmiset ratkaisevat kai­ken".
Tämän luulisi Tuomisen op­pineen
Lcnin^koulussa, jossa kertoo
opiskelleensa.
S a m a s s a kolhoostkuvauksessa
Tuominen vielä panee kolhoosilai-sen
lukemaan kohtia "kolhoosilai
sen perustuslaista". Näin nimitet­tiin
vasta 1935 valmistuneita maa-talousarttelin
mallisääntöjä. Kyky
kuunnella /niidenkin lukemista joi''
l a i n koUektiivitilalla jo edellisen
vuoden kesällä kuuluu "historioit­sijaa
•Tuomisen erikoisominaisuuk-siiir.
Tuominen puhuu "muistelmis­saan!*
sutu-ella paatoksella moraa­lista.
Mitähän olisi sanottava hä­nen
.pmai^ta..moraalistaan? >
K i r j u r i .
Työläisten ja faimarien on toimittava yhde
kuulustelujen kohteena (ne voivat
kestää kuukausia) syytettynä maan­petoksesta
seisoo puolisentoista sa­taa
Etelä-Afrikan liittovaltion kan­salaista
— eurooppalaisia, afrikka­laisia,
intialaisia ja värillisiä^ -
Sanoinko "kansalaista"? Niin —
vain eurooppalaisilla on minkään-lafsia
kansalaisoikeuksia: esimer­kiksi
oikeus äänestää yleisissä vaa­leissa,
oikeus asua missä haluavat,
oikeus harjoittaa sellaista anirnat-tia,
jonka he itse valitsevat. Mutta
nyt on vieläpä eräiltä heistä' &Vätty
oikeus poistua Etelä-Afrikasta.
Heidän passinsa on takavarikoitu.
Passit kuuluvat Etelä-Afrikassa si­säasiainministerille,
valtiolle. Ne
ovat etuoikeus, ei oikeus.
Muut — y l i s a t a — ovat Etelä-:
Afrikan liittotasavallan kansalaisia
syntymänsä tosiasian perusteella: se
•on heidän maansa ja aina oUui.-,
Mutta sen ilman hengittämisen
"maanpetoksen" tai jonkin muun
rikollisen loukkauksen välikappa­leiksi.
Lakkoileminen on laitonta
j ja lakon puuhaaminen.
Kultakaivokset ja teollisuuslai-
RUOTSI VAKAVISSA VAIKEUKSISSA
SUEZIN KRIISIN SEURAUKSENA
T u k h o l m a .— Ruotsi ei ole ollut
aikaisemmin erikoisemmin kiinnos­tunut
idän markkinoista, vaikka
Ruotsi saattaa joutua myös vaka
vien työttömyyskysymysten eteen.
tältä suunnalta olisi ollut l ö y d e t t ä - ' a m m a t t i y h d i s t y s l i i k e on.loi­vissa
hyvin edullisia tavaranvaih-; ^^P^ vuosikymmenet löysin
tomahdollisuuksia. Niin kaukana 1 rantein. Mutta nyt on odotettavis-kuin
Suez onkin Ruotsista, on maaj sa tiukkoja työsopimusneuvötte-saanut
kokea nopeasti englantilais-ranskalaisten
joukkojen kanavaa-luja
ja jopa lakkoja.
lueelle suorittaman hyökkäyksen j a ' ,.,f"^,lf'"
itse kanavan tukkeutumisen vahr. i ^'"^ markkmoille e. ole nyt mm
goUiset ja vaaralliset seuraukset.!
Ja tulevaisuus tarjoaa vielä syn­kempiä
näkymiä.
helppoa kuin se olisi ollut äiKai-semmin.
Nyt on tulijoita piijorii
ninnnAnicp^cVi Edellämainittiin jo Ruotsin öljyr
Ruotsin Kauko-Idän ktuppa on val-j '^i^^T''^'^^^
keutunut ja hinnat kallistuneet
suurin piirtein samassa suhteessa j fh^.^l!!"*^'^,..^"'»"»?" ^^^^^^r
kuin muidenkin Länsi-Euroopan Silla lännestä tapahtuva kivi­maiden
osalta. Mutta tätä paljon I J"/,«Vr °" *
suurempi probleema on se, ettäi " ."^l"' , .
Ruotsin koko voimatuotannosta on 1 R"ots« la on ollut tunnetusti suu-valtaosalta
Atlantin toiselta puo-i *"«>"t'''"^*'^?
lelta. öljyn osuus Ruotsin koko'-»^
voimatuotannosta on 45 prosenttia.
Kun tankkirahdit ovat nousseet en­nen
Suezin kriisiä vallinneesta pe
rustasosta voimakkaasti, on selvää,
että Suezin tapaus järkyttää koko
Ruotsin talouselämän perusteita.
Tämä puolestaan vaikuttaa sangen
huomattavalla tavalla Ruotsin Ja
Suomen taloudellisiin ja varsinkin
kaupallisiin suhteisiin.
Huolimatta siitä, että Ruotsin
Mutta näillä
säästöillä ei pitkälle eletä, ellei tuo­tokset
perustuvat halvan työvoi nian
politiikkaan, j a ammattitaitoa vaa­tivat
ammatit ovat valkoisten hal­lussa.
Kaksi afrikkalaista reservaattia
(jotka edustavat 13 pros, maan ko­konaispinta-
alasta) ; eivät kykene
elättämään nykyistä vähäistä väes­töään
j a ne ovat epätoivoisen köy­hiä
usein aina selvän nälän näke­miseen
asti. :
Kaupunkialueilla, j o i l l a elää ja
tekee työtä 2,5 miljoonaa afrikka­laista,
köyhyys- on niin suurta, että
pääsyynä lasten kuolleisuuteen (250
tuhannesta sellaisissa • esikaupun­geissa
kuin Alexandra j a Morokan.
hätäleiri Johannesburgissa) on ali­ravitsemus
tai "salainen nälkä".
Koska halutaan ehkäistä afrikka­laisten
tunkeutuminen "valkoisiin"
kaupunkeihin ja. samalla nauttia
halvasta afrikkalaisesta työvoimas­ta,
sovelletaan "passilakeja" sääli-mättömästi.
(Itse asiassa jokainen
afrikkalainen mieshenkilö on mah­dollinen
rikollinen, jos hän siirtyy
toiselle paikkakunnalle i l m a n "pas­sia"
— ja usein hänet voidaan pi­dättää
silloinkin, kun passi on mu­kana
— teknillisestä virheestä.
Poliisivoimat, joiden rakenne j a
varusteet ovat sotilaallisia, ovat j o
osoittaneet f minkä me kaikki, jotka
tunnemme Johannesburgin, tiedäm­me
liiankin hyvin), että niiden ai­noa
suhtautumistapa mieltään osoit­taviin
joukkoihin on pikakiväärin
ja revolverin esillevetäminen.
Kaikki tämä silmien edessä —
kun mitään perustuslaillisia keino­ja
ei ole "minkä tahansa poliitti­sen,
teollisen, sosiaalisen tai talou­dellisen
muutoksen aikaansaaraisel
Port A r t h u n — Työläisten j a far­marien
edut ovat yhteisiä. Tämä
on se kiertämätön totuus, joka tul­vii
yhteenvetona Järvienpään mei-jerityöläisten
ja meijeriyhtiöiden
neuvottelujen tuloksena, kun sy­vennytään
tarkistamaan kaikki to­siasiat.
-
Meijerituotteiden kuluttajat ovat
työläisiä j a farmareita. On katseU
tava kysymyksiä heidän kannaltaan,
laajan kuluttaja joukon kannalta.
V. 1946 Ontarion hallituksen vaa­timuksesta
liittohallitus poisti mai­don
hintakohtroUit. Samanaikaises­ti
liittohallituksen spdan jälkeinen
talouspolitiikka, sotavarustelu, y.m.
johtivat inflaatioon, dollarin arvo
laski puoleen s e n j a parin seiuraa-van
vuoden ajalla. Liittovaltion v i ­rallinen
tilastotoimisto (Bureau of
Statistics) omaksui V. 1949 uuden
indeksitason 109 % ja siitä alkaen
on dollarin arvoa laskettu siltä läh­tökohdalta.
V. 1946 inflaatiospiraalin vallites­sa
Ontarion maitolautakunta (On­tario
M i l k Board) ryhtyi johtamaan
hintain korottamista ja hyväksyi
maidon myyntihinnan - rajoittamat-
• toman nousun vuosi vuoden perään.
Kymmenen vuotta sitten (1946) o li
maidon • kulutushinta 11 senttiä
kvartti kuluttajalle myydessä. V .
1947 se nostettiin 15 senttiin, v.
1948 se nousi 17 senttiin ja v. 1949
hinta kohotettiin^ 38 senttiii^ kvart­ti.
Thunder Bayn piirissä kehittyvä
maitokriisi pakoitti Ontario Milk
Boardin suorittamaan V. 1951 v i ­rallisen
tutkimuksen. Sen kautta
todettiin, että V. 1946 niiyytiin tässä
piirissä maitoa 892,103 kvarttia,
mutta kuluttajille myyntihinnan
nousu aiheutti sen, että v. 1951 o l i
myynti ainoastaan 7631198 kvarttia.
Tämä tapahtui samanaikaisesti
kun kaksoiskaupungeissa Port Art­hurissa
ja Fort Williamissa kasvoi
asukasluku useilla tuhansilla.
Maidon käytön supistumisesta
Thunder Bayn alueella aiheutui se,
että farmareilta maidon ostoa su­pistettiin
meijerien taholta siinä
määrin, että maidon käytön laskussa
laski maitofarmarien ansiot summal­la
$8,468,00.
Tätä seurasi meijerien keksimä
le liittovaltiossa" — ovat A f r i k a n ' keino joka tunnetaan "secondary
kansallisliitto, Intialaisten kansal­!
milk"-nimityksellä, joka ensi vuon-lisliitto,
Demokraattien liitto j a u-seat
muut ryhmät yrittäneet saada
itselleen joitakin aseita, joilla he
kenties voisivat vaikuttaa liberaali
senkin eteläafrikkalaisen valkoisen
nukkuvaan omaantuntoon. . -
Näiden keinojen etsiminen on ai­heuttanut
sen, että he nyt ovat syy
tannon kapasiteetti ole täysin käy- • tettyinä oikeudessa.
tössä j a ulkomaankauppa jokapäi-'
väisiä tarpeita vastaava.
He ovat (luultavasti) "edistäneet
na laski maitofarmarien tuloja sum­malla
$5,306.26 ylempänä esitetyn
laskun lisäksi. Mutta.meijereille o li
tämä suoranaista voittoa, joka t u li
kulutta jäin maksaessa korkeamman
hinnan.
Silloinen Ontario ' M i l k Boardin
tutkimus edelleen paljasti, että'far­marien
maidon käytön supistaminen
johti 1,000 lypsylehmän hävittämi­seen"
tässä piirissä yksistään. Ne
myytun lihaksi. Samalla miejerit
saivat kirjeitä farmareiltai joissa
osoitettiin, että jos tilanteen kehitys
jatkuu samaan suuntaan, niin hei­dän
on lopetettava maitokarjan p i ­to.
Tuoreen (lehmän), maidon ase­mesta
alettiin käyttää yhä enemmän
kannumaitoa, ja monet' ympäristön
metsäkämpät, jotka käyttivät mei­jerimaitoa,
lakkasivat käyttämästä
sitä ja turvautuivat pulverimaidon
käyttöön ruokamaitona. Myöskin,
saadakseen halvempaa maitoa, alkoi
vat meijerit käyttämään maitopulve-ria
farmareilta ostamansa maidon
ohella, samalla kun tilasivat kevmaa
Winnipegistä ja kauempaakin, jot^
ta pulverikurnaalin päälle nousisi
kerma. •
Näiden maitotuotannossa tapah-,
tuneiden muutoksien j a varsinkin
ulkoa maidon tuonnin seurauksena
ottivat meijerit käytäntöön "quota"-
järjestelmän, joka nyt aiheuttaa
mattofat^areille kaikkien edellisten
keinottelumuotojen vaikeudet.
Siispä hallituksen ohjelma ja toi­menpiteet
yhtäällä' j a meij^rikapi-talistien
toimenpiteet toisaalla ah­distavat
nyt maitofarmareita joka
suunnalta. '"
Toiselta puolen ylläesitetty kon­kreettisesti
vieläkin toteaa, ^että
työläisten palkat eivät ole tuottei­den'
hintain nostajana: Mutta hin­tojen
nousu maidolle (kuin myös
kaikille kulutustavaroille) ja halli­tuksen
toimenpiteet rahanarvon uu­delleen:
alentaminen johtivat- mei-
. ;erien työläiset vaatimaan palkan
lisää.
Samat syyt johtavat työläiset vaa­timaan
työttömyysavun korottamis­ta
ja vanhuuseläkkeen korottamista.
Se johtaa trokien omistajat vaati­maan
enemmän trokiensa käytöstä.
Se johti paperipuufannarit jo vuo­si
sitten vaatimaan $4.00 koordille
paperipuiden myyntihintaan koro­tusta,
jonka tunnetuksi tekemisek­si
pidettiin paperipuufarmarien ko­kouksia.
Trokiajurien unio aktii­visesti
toimi kokouksien kutsujana
ja järjestäjänä yhdessä InternatiO:
nai osuusliikkeen ja Nolaluun o-suusliikkeen
kanssa. Siihen taiste­luun
saivat paperipuufarmarit vas­tauksen
Nolaluun osuusliikkeen
kautta. ' M u t t a paperipuufarinarien
saavutus oli vain puolet alkuperäi­sestä
vaatimtrksesta.
Meijereissä työskentelevät, uutta
sopimusta vaatiessaan joutuivat
meijerien vehkeilyn kohteeksi, nii­den
yrittäessä usuttaa farmarit työ-
Iäisiä vastaan. Meijeriyhtiöt yrit­tivät
vippakonstilla saattaa voimaan
5-päiväisen työviikon, jota työläiset
eivät halunneet ellei palkat j a p ^ k -
kiot nousseet samalla vukkop-säilyttämiseksi
entisessä
Uudessa sopimuksessa myönnetty
dollarin palkanlisä ei astu voir
nyt, mutta ainoastaan $15 lisäys
lee nyt j a ensi syysk.-1 p, lisäfi
$5.00 j a v. 1958 toukokuussa $5.
Silloin vasta ovat työläiset saä"
$25.00 palkanlisäyksen. Myöskin
lee maidon ajurien jakaa sama 1
rä (200 unittia) maitoa kuin
semmiun 6 päivässä ennen kuin
vat palkan lisäyksen.
Maitofarmarien riita e i ole
Iäisten kanssa, mutta kaikkien
jerien monopolien ja hallit
kanssa.
Maitofarmareilla on edessään
symys järjestäytymisestä pak
taakseen Ontario M i l k Board j a '
litus omaksumaan ohjelma, j
suojelee maitofarmareita. Liit
lituksen on lopetettava tuhoisa
flaatio-politiikka j a annettava
tantoapua farmareille. Kun se
taa jatkuvaa apua kultatuotann'
niin tottapa kaikkien työläisten
sille on paljon tarpeellisempaa
reen lehmän maidon saanti
kultamurut,: joista hyötyvät
suuret kaivoskapitalistit.
Mutta tässä taistelussaan mai
farmarien pitäisi käsittää,-^ että i
k i työläiset maksavat kprkean
nan^maidosta. Ja työläiset taist
vat itselleen parempia palkkoja
oittensa kautta 'juuri elinkust"
ten kohoamisen vuoksi. Sa*
järjestovoimahsa yhtenäisyydön
vuUa työläiset voivat avustaa
mareita etujensa puolesta taistel
sa monopolikapitalistista viho"
vastaan, joka on yhteinen ku"
kinriistäjä. — A . T. H .
Suomen laitot veivät
7.9 milj. työpäivää
Helsinki. — (S-S) Viime
aikana sattui maassamme 42 tr
sausta, jotika koskivat välittömästi
20.235 työnantajaa . jä lähes 451
työntöcijää ja joissa menetettiin
6.970,500 työpäivää, ikertoivat so
Ilsen tuKtimustoimiston keräämät
dot. 0
Lukuunottamatta maaliskuun y'
ISikkoa ja sen jälkiselvittelyjen y'"
dessä syntyneitä työnseisauksia
kulunut vuosi työmarjsklnoilla
teellisen rauhallinen.
Yleislakon arvioitiin koskeneen
20.000 - työnantajaa ja .423,000 ty
kijää ja siinä menetettiin n. 6,9
työpäivää eli 99 prosenttia koko
den työpäiväennätyksistä. (HS)
— Neuvostoliitossa on ilmesty
20,000 nidosta käsittävä p
Mark Twainin ku-jasta "Tom
yer". Painos on englannin kiel
Öljykaupunki hahmottuu
lopulliseen muotoonsa
Helsinki. — (S-S) — Neste Osa­keyhtiön
suomalainen "öljykaupun­k
i " Viheriäisten niemessä alkaa
PÄIVÄN PÄKINÄ
nettotulot merenkulusta nousivat hahmottaa jo lähes lopulliseen muo-1
viime vuonna 150 miUoonaan kiruu-' buurin osa raskaista, ulkoa |
nuun. on maan vaihtotaseessa kui-! ''»^•»""«ista on jo saatu i
tenkin noin 250 miljoonan kruunun 1 Pa«koilleen. Vain erilaisia mittarei-i
vajaus. Affärsväridenin arviPin-1 venttuieitä ym. kojeita puut-tien
mukaan Ruotsin on supistetta-! ^"M. niin ikään ovat maalaustyöt
va öljyntupntiaan noin 20^25 pi-o- ^'^^^ suorittamalta. Tämänviio-den
keväällä päästään kuitenkin jo
koekäyttöi|iin, minjkä jälkeen nykyi-isesta;;
)?iral|is^a>iiimestä •.Vesteh
0>Ti öljynjaiostamotyiimaa' voidaan
k u u t u k s i a a n yksityisylfitiöiden 1°^?"°^. " ^ ^ r "
. . ensimmäinen kotimaassa jalostettu
Kanssa. . - 11 bensiinierä saadaan kulutukseen —
tämä tulee tapahtumaan kuluvan
PyhiJnvaeitus ei aina riitä
sentillä. . Tämä vaikeuttaa tuotan­toa.
Jo nyt on todettu huomattavia
hinnankorotuksia kotimarkkinoilla.'
vuoden jälkipuoliskolla.
Noin 70% maamme bensiinintar-peesta
pystytään jalostamaan oman
O n a r v i o i t u , että O n t a r i o n n .
5,000,000 a s u k k a a l l a n. 3,500,-
000 o n tällä k e r t a a j o n k i n l a i n en
s a i r a u s v a k u u t u s .
Eräänä s i v u s e i k k a n a o n myös
t o d e t t a v a , että F r o s t i n e h d e l us
a u t t a a huomattavasti maakun­nassa
t o i m i v i e n s a i r a a l a i n ase­maa,
sillä s a i r a a l a t ovat a l i t u i ­sesti
o l l e e t v a i k e a s s a t a l o u d e l l i -*
sessa asemassa. Sairaalava­k
u u t u s , k u n se t u l e e k o k o väes-i
jtöä käsittäväksi t a k a a sen, että — Uruguayn kansa sjö enemmän
j s a i r a a l a t saavat maksunsa suo- Uh.'«a kuin mikään muu kans.i maaU-Mitä
ajatellaan Keski-Idässä
Eisenhowerin suunnitelmasta
puuttua tuon alueen asioihin? -
Pelkäävätkö arabit "kansainvä­listä
kommunismia", jolla niitä
yritetään peloitella? Näistä asi­oista
kerrotaan libanonilaisen leh­den
"As-Sakafaal-Uatanljän" toi­mittajan
Iljas Sbafainin artikkelis­sa,
jonka olemme saaneet jolkais-tavaksemme.
. .' f .
Beirut^ — Eräässä libanonilaises­sa
kansansadussa kerrotaan kuinka
susi tuli lampaan luo j a sanoi: "O-j
Mutta onko kukaan kuullut, että
t jokin arabivaltioista olisi tuollaista
j suojelua vpyytänyt? Ainakaan tääl-
1 lä Keski-Idässä e i ole sellaisia sano-
I ja lausuttu. Ja ketäs vastaap me
1 suojelua tarvittaisiin? ^ .
Eisenhower vakunttäal , että
^ meitä mukan uhkaa 'kommunisn»
ja siksi, meidän tulisi luopua kai-
. kisUi siih^istaiiune sosialistisen .
, talousjärjestelmälle omaäviin - mai- ,
hin. Mutta kommanlsinin ;liaa-'!
muilla jpeloittelä. ^ ei ollenkaan
luptinisiaj täällä./.,^
len j u u r i palannut pyhiinvaellus- .J.o„k^a„.i.n.e^n„ ^a^r^a^b^i tuieetuäiäa , että Neu-maan
ensimmäisessä ja ainoassa öl- j matkalta. Kaduin siellä syvästi syn, vosrolLtto'orarna"ol1ltiT mp^^ a„t
j,-njalostamossa sen valmistuttua, tejäni ja nyt minusta on tullut bar- J a t ^ a sTortuke^t m e l k^
Laskelma on tehty vuodeksi 1957 sallisen riippumattomuuden saavut-arvioidusta
bensiinintarpeesta. Lai­toksen
\-uosituotanto merkitseelnoin
300,000 tonnin bensiinierää. Vuo­tuisen
jalostettavan raskaan poltto­öljyn
määrä on laskettu noin 750,000
— 800,000 tonniksi. (Maak)
r i t t a m i s t a a n tehtävistä r i i p p u ­matta
p o t i l a i d en m a k s u k v v y s -
tä.
massa.' TllosCojen mukaan siellÄ käy­tetään
(keskimäärin 277 paunaa Ifliaä
vuodessa kutakin asuknsta kohti;
ras uskovainen. Elämässäni on vain
yksi päämäärä: palvella Al l a h i a j a tamisessa j a talouselämän kunnos- tehdä hy^ää läl,imäisilleni. Pyytäi- . ^ ' " ^ ! : : : ,'f.™^" . ,
sinkin sinua unohtamaan kaikupa- ^ZTm.
hat tekoni ja elämään kanssani so-! monopolia, jot-vussa
ja rakkaudessa." Lammas { f^^^^^
vastasi tähän: "Pyhiinvaellusmatkan 1 V.inlt to­sina
olet tietenkin voinut suorittaa, i S - N e " v o s t o l n t t o ei o e
mutta nuo sinun silmäsi j a turkkiS l »^y^^^^^t arabimaihin, eikä ole
- - . " Eikä lammas suostunut l e p y t - i «
telyihin. kyliämme, kuten eraat länsimaat
Nyt on syntynjt sellainen tilanne' tehneet.
etlä amerikkalainen susiv-akuuttaa' Me läymme kauppaa Neuvos-suojelevansa
arabeja! [ toliiton kanssa sillä se on tasave-
' roista, edullista ja ilman mitään
ehtoja tapahtuvaa kaupankäyntiä.
Kun Egyptiin hyökättiin Neuvos­toliitto
pani koko arvovaltansa
peliin j a sotaseikkallu päättyi hy­v
i n nolosti. Miksi me pelkäisinime
tuollaista valtiota?
Arabeja uhkaava vaara on olemas­sa,
mutta kokonaan toisella taholla.
Jo viikkoja ennen Israelin hyök­käystä
Gazan alueelle j a Siinain erä­maahan
U S A kutsui pois alamaisen--
sa Syyriasta, Egyptistä, Jordanias­ta
j a Israelista. - Tämä on todistee­na
siitä, että Yhdysvalloissa tiedet­t
i i n hyökkäyksen valmistelusta syh-^
tä ja toista. Tuskinpa kukaanTmaä-ilmassa
uskoo, ainakaan täällä ara^
bimaissa sitä ei kukaan tee, että Is^
rael oHsi yksin uskaltautunut'sota­retkelle
ilman USÄ:n aineellista j a '
moraalista tukea. EnglantHais-rans-kalaiset
joukot käyttivät Egyptissä
amerikkalaisia aseita. Irakin dik­taattori
Nm-i-Said. murhaa Bagda­din
liittoa vastustavia isänmaanys­täviä
amerikkalaisin asein ; . . Luet
teloa voitaisiin jatkaa.
Vaikka Eisenhower puhuukin ka^
tuvan suden äänellä meidän arabien
suojelemisesta. Yhdysvaltoja vetää
Keski- ja Lähi-Itään öljy. Amerikka­laiset
öljy-yhtiöt ovat j p puiioneet
sangen tiheän verkon arabimaiden
P^|ll^<»l«si. "Araeo" j a "Täp­läin"
yhtiöt ovat kaapanneet hal­tuunsa
tnatei k a i k k i Saudi-Arabian
öljylähteet j a -johdot, y l i 50 pro­senttia
•Kuwetin öljystä, neljänndt-sen
Irakin tuottamasta öljystä
kokonaan Bahraichin saarten
tannon.
Noin 60 prosenttia arabia~
sa tuotetusta öljystä tulee Y '
valtojen osalle. Ja kaiken
se on keinotellut, itselleen to
maailmansodan jälkeen. Nyt
^tavoitteena tietenkin syrjä
lopullisesti Englanti j a Ransba-
. U S A : n monopolien tavoitteena,
myös arabimaiden markkinoideo
vaaminen israelilaisille tava
ja; Israelin taloudessa taas on
kaiseva osuus amerikkalaisella
omalla.
Me käymme kauppaa U S A : n:
sa aivan epäedullisilla ebdoil]^
simerkiksi Libanonin viennistä
vain kaksi prosenttia USA:n
j a muiden arabimaiden vie
vajaa prosentti. Kuitenkin me
rimme -tasaveroisiin kauppa
siin emmekä hyväksy sellaista
kuin Eisenhowerin opin
aiotaan meille antaa. A i k
U S A auttoi Turkkia j a K r
Trumanin opin nimellä. Nuo
maata ovat siitä saakka kam
leet erittäin vaikeissa: olosuht
j a kansan köyhyys on;vain lis
nyt.
Arabit ovat sitä mieltä, että;
rikkalainen silrtomaakomentp^
maistuisi sen makeammalta
englantilainen tai ranskalain'
j a siksi he eivät haluakaan':
tua ',£isenhowerin' opiii silmuk.:-