Vapaus, August 26, 1958

              S i v u 2 Tiistaina, elok. 26 p. — Tuesday, A u g . 26, 1958
VAPAUS
OJBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadian». Es-tal^
iäied NOT. 6, 1917. Authorized
«SMcond dass.maU by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Usbed thiice week]y: Tuesdays,
"nnirsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm Bt. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eidund. MaiUng
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon sppUeatk».
Translatlon free of charge.
TILAnSHIMNAT:
Canadassa: 1 vk. 7i)0 t kk. 3.75
S kk. 3.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. aoo 6 kk. 4JO
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Työnpäivänä 1958
'Kuten tavallista tällä mantereella, ensi niaanantaina, syyskuun
ensimmäisenä päivänä, vietetään suurin juhlallisuuksin työnpäivää,
jolloin työväen ammatillisessa liikkeessä tarkastetaan mennyttä tai­valta
ja tehdään uusia suunnitelmia tulevaa toimintaa' varten.
Työnpäivän pinnallisena piirtctenä suurissa teollisuuskeskuksissa ja
|aupungeissa on värikkäät juhlakulkueet mainqt^een^ä niiden l i ­säksi
järjestettävät työväen juhlat, missä ammattiyhdistysliikkeemme
johto esittää arvionsa nykytilanteesta, sen aiheuttamista tehtävistä
j a omista suunnitelmistaan.
iNiin sanotulle "suurelle" yleisölle työnpäivän "pitkä viikonlop­pu"
antaa mainion tilaisuuden kesätoimintansa lopettamiselle. Vaikka
teollisuuskeskusten valveutunut väestö osallistuu entistä suuremmiä
joukoin työväenliikkeen järjestämiin työnpäiväjuhliin, niin samalla
kertaa tämän pitkän viikonvaihteen aikana on tapana järjestää myös
kesämökkien sulkeminen ja kesäkauden viimeinen ulkoilu uima- ja
kalastusvesien rannoille.
'Kuten ennenkin. Vapauden tämänpäivän numero on omistettu
vaatimattomalla tavallaan työnpäivän vietolle. Me tiedämme myöi,
että valtaosa lukijoistamme osallistuu, missä se on mahdollista, työn­päivän
juhliin ja yleensä työnpäivän viettoon.
Nyt tulevan työnpäiväjuhlan huomio kiintyy Canadassa ja Yh­dysvalloissa
ensikädessä uhkaavaan työttömyystilanteeseen ja sodan
vaaraan.
Jlolla tervehditään varmaan kaikissa työnpäiväjuhlissa sitä, että
Keski-<Idän jännitystilanne on huojentunut, ja että siellä vallinnut
suuri sodanvaara voitanee sivuut'taa oikeudenmukaisella tavalla.
Suurella ilolla tervehditään myös viimeaikaisia askeleita atomi- ja
vet}rpommien kokeilujen lopettamiseksi, mikä, jos se tulee vihdoinkin
toteutetuksi, muodostaisi otollisen maaperän ydinaseiden valmista­mista
ja käyttöä koskevan sopimuksen laatimiselle. Mutta sodan
vaara on ilmeisesti vieläkin niin suuri, että työnpäiväjuhlissa pitäisi
vaatia voimakkaasti korkeimman portaan neuvottelun järjestämistä
vallitsevien ongelmien ratkaisemista varten.
Työllisyystilanne on kesän aikana hieman parantunut mutta
kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että ensi talvena on taas
maassamme erittäin vaikea työttömyys. Tästä johtuu, että ammatti­yhdistysliikkeen
kaikki voimat olisi käytettävä työtilanteen paranta­misen
hyväksi.
Ja kun me vietämme työnpäiväjuhlia, meidän tulee muistaa, että
vain rakentamalla ja lujittamalla työväenliikkeen, eri osia, me voim­me
taata >kaikillepikkuihmisill6 parerhmaii'elmtäson tänään ja huo­menna.
Tässä mielessä on tänä työnpäivänä muistettava myÖs sitä,
että Vapauden haasteryntäys alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä.
Vapauden talousaseman turvaaminen on meidän yhteinen velvollisuu­temme
ja taataksemme Vapauden jatkuvan ilmestymisen nykyisessä
koossa ja asussa, meidän tulee yksityisesti ja yhteisesti huolehtia
siitä, että nyt alkava haasteryntäys tuottaa $6,000.
Tässä toiminnallisesa ja todella työväenhenkisessä mielessä leh­temme
Vapaus ja sen lukijakunta osallistuu ensi maanantaina työn--
päivän viettoon.
klantiä^ uhkaillaan asevoimin
Näyttää siltä, että Suezin hyökkäyksessä ja viimeksi Jordanin
interventionissa kansojen kiviseinää vasten päänsä iskenyt Britannian
ikäloppu siirtomaaleijona on sentään vielä siksi mahtava tekijä, että
se voi lukea "lakia ja evankeliumia" Islannin saari-tasavallalle, min­kä
asukasluku on osapuilleen sama kuin Port Arthurin, Timminsin
ja Sudbury» yhteinen asukasmäärä.
Kuten lehtemme uutisosastolla viime lauantaina kerrottiin, Bri­tannian
hallitus on uhannut lähettää kalastuslaivojaan Islannin kal­liosaarten
kalavesille sotalaivojensa tukemana. Ja tämä vain siksi,
kun Islanti yrittää estää kalavesiensä ryöstökalastuksen ja ilmoittaa,
että se laajentaa kalastusvesirajansa 12 meripeninkulmaksi.
Sivumennen sanoen — ja se onkin ominaista nykytilanteessa —
Neuvostoliitto tiedoitti viikon vaihteessa Islannin hallitukselle, että
Islannin rannikolla kalastusta harjoittavat neuvostoliittolaiset troo­larit
tulevat tiukasti noudattamaan Islannin hallituksen säädöksiä
ja lakeja. Moskovan radio tiedoitti asiasta m.m. seuraavaa:
"•Neuvostoliiton kalastusjärjestöillä on annettu määräys tiukasti
noudattaa Islannin kalastusalueen uusia säädöksiä."
Mutta kuten sanottu, Britannian hallitus uhkasi lähettää Islan­nin
hallituksen säädöksistä piittaamatta kalastuslaivojaan Islannin
aluevesille sotalaivojensa saattamana!
Selvää tietenkin on, että 160,000 asukasta käsittävä Islanti ei
voi voimakeinoin ajaa brittiläisiä sotalaivoja ja niiden saattamana
aluevesilleen tulevia kalastuslaivoja pois aluevesiltään. Islannin hal­lituksen
eräs edustaja myönsi avoimesti tämän tosiasian sunnuntaina
täällä laajalletussa TV-haastattelussa. Mutta samalla kertaa tämä
sama mies sanoi, että Islanti ei peräänny suunnitelmassaan, vaan
tulee itsesäilytyssyistä syyskuun ensimmäisestä päivästä lukien pi­tämään
kiinni uusista säädöksistään, joiden mukaan kalastus kielle­tään
12 meripenikulman aluevesillä. l,isäksi tämä Islannin hallituk­sen
edustaja ilmaisi vakaumuksensa, että Britannia ei voi loppumat­tomasti
ylläpitää laitonta kalastusta sotalaivojensa turvissa Islannin
aluevesillä, siHä «e olki hyvin kallista hommaa — ja sitäpaitsi maail­man
Yleisellä mielipiteellä sekä eräillä muillakin seikoilla^Siattaa olU
selventävä vaikutus tähänkin asiaan. '
• • • •
Norjalaista alkuperää oleva Islannin kansa elää pääasiassa/ka­lastuksesta,
joskin siellä harjoitetaan myös esim. lampaanhokoa ja
lintujen pyyntiä. Noin 60 prosenttia Islannin koko viennistä lan­keaa
kalojen osalle! 'Muina tärkeimpinä vientitavaroina on kalan­maksaöljy,
lampaanliha ja villa.
Mutta nuokaan tiedot eivät anna vielä täydellistä kuvaa siitä
kuinka tärkeätä on Islannin kansantaloudelle kalastusvesiensä suoje-
; leminen ryöstökalastusta vastaan. Pääosan tuloistaan — 95 % saa­vat
islantilaiset kalastuksesta, sillä saarelaisilla ei ole juuri mitään
muuta mahdollisuutta elämänsä hankkimiseen. Islantilaiset laskevat
että sillien lisäksi voidaan Islannin vesiltä pyytää vuosittain korkein­taan
|600 tuhatta tonnia kalaa, mikäli halutaan kalakanta säilyttää.
Vuotuine» pyynti on kuitenkin kohonnut yli 800 tuhannen tonnin,
josta Islannin oma osuus ei nouse puoleenkaan. Suurin ulkqouolinen
Islannin kalavesien "verottaja" on Englanti — joka on nyt kaikkein
voimaperäisemmin noussut vastustamaan tämän ryöstökalastuksen
kattamista.
• • •
Mutta niin avuttomassa asenussa kuin Islanti OBMH BriUuiniap so- >
Santeri Kuusisto AVahnapitaesta
täytti viime maanantaina 75 vuotta.
Onnea päivänsankarille!
Lapset ja naiset
i|SA:n sotilaiden
uhreina Libanonissa
Yhdysvaltain Libanonissa olevien
sotilaiden kaameista veritöistä ker­rotaan
Demokraattisten naisten
maailman liiton julkaisussa heinä­kuun
26 päivältä. Siinä kerrotaan
Damascusissa ilmestyvän lehden AI
Jumhurin kirjoittavan seuraavasti:
"Kaksi USA:han maahan hyökän­neisiin
joukkoihin kuuluvaa juopu­nutta
sotilasta Beirutissa ajoivat
tankilla kahden lapsen päälle, jotka
leikkivät kadulla lähellä koto­aan
. . .
"Sotilaat sitten ottivat valokuvia
kahden lapsen ruumiista ja avasivat
tulen paikalle kokoontuneita ihmi­siä
vastaan tappaen yhden miehen
ja yhden naisen ja haavottaen toi­sen
naisen . . . "
Julkaisussa edelleen kerrotaan:
"AI Jumhurissa eilen selostettiin,
että y S A : n sotilaat tappoivat kaksi
nuorta tyttöä Beirutissa erään yö-klubin
läheisyydessä. Silminnäki­jäin
kertomuksien mukaan USA:n
sotilaat olivat alkuun koettaneet hä­väistä
heitä kun he kirkiJivat, US-A:
n sotilaat avasivat tulen ja tap­poivat
heidät ja sitten pakenivat."
Neuvostoliiton voinrakas joukkue
johtoasemassa EM^kilpailuissa
Etjglannin, Saksan ja Puolan joukkueet kun­nostautuneet;
Suomen joukkue taka-alalla
Tokion kongressi
ehdotti a-vapaata
Tokio. — Atomi- ja vetypommeja
vastaan järjestetty neljäs maail­mankongressi
hyväksyi päättäjäis-istunnoss^
an keskiviikkona koko
maailmalle vetoomuks'^n Englannin
ja USA:n jatkuvia ydinasekokeita
vastaan. Kongressi esitti tunnus­tuksensa
sen johdosta, että Neuvos­toliitto
on lopettanut kokeensa, se­kä
ehdotti "atomivapaiden" vyöhyk­keiden
perustamista ja atomiasei-dön
kieltUmistä. • , :
Kohgi'e5siini '«saliisiuÄei&ta 223
valtuutetusta, ^ jqtka edustavat 40
maata ja U kansainvälistä järjes­töä,
äänesti vain kolme vetoomus­ta
vastaan.
yetoQmus luettiin Ulfilla Hibia-puistossa,
minne oli kokoontunut
noin 10,000 ihmistä. Sen' jälkeen
järjestettiin juhlakulkue.
Tukholma. — (Keskiviikkona) —
Neuvostoliiton ja Saksan juhlaksi
muodostui toinen päivä näissä Eu­roopanmestaruuskilpailuissa,
joille
ilmojen haltia jakoi suopeuttaan
runsaskätisesti.
Ihanteellisempia olosuhteita olisi
enää ollut mahdotonta toivoa. Siitä
huolimatta katsomot olivat nytkin
vajaalukuiset, mikä tosin saattoi
johtua siitäkin että ainoastaan kah­dessa
lajissa suoritettiin loppukil­pailu.
— Saksan nuori Armin Hary
voitti hieman yllättäen loisteliaaksi
muodostuneen 100 m finaalin en­nen
nimekkäämpää maanmiestään
Manfred Germaria uudella EM-ki-sojen
ennätysajalla 10,3. Pituushy­pyssä
Neuvostoliiton 20vuotias
Igor Ter-Ovanesian ei hermoillut,
vaan viimeisellään leiskautti maan­sa
ja EM-kisojen ennätyksen 7,81.
Puolalaiset Kropidlovvski ja Gra-bowski
jakoivat muut mitalit.
Neuvostoliiton menestys ei jää
tähänkään, vaan .Vladimir Kusnet-sov
otti ensimmäisen päivän jäl­keen
oman ylhäisen johtoaseman­sa
10-ottelijain kamppailussa. Mut­ta
niin myös Saksalla oli muitakin
ilonaiheita. Sekä 400 että 800 met­rillä
sen molemmat edustajat tä­män
päivän jälkeen selviytyivät
loppukilpailuun.
Tätä samaa ei voida puhua oman
maamme kohdalla. Suomen esitys
jäi varsin kalpeaksi. Vain Jorma
Valkaman pituushypyssä saavutta­ma
kuudes tila, jota tuskin voidaan
kovinkaan myönteisenä yllätyksenä
pitää, toi meille 1 pisteen. Parhaak­si
menestykseksi voidaan lukea
kuitenkin Rinteenpään hyvä juok­su
kesän kärkiaikaan. Mutta mita­likamppailuun
hänellä tuskin on
asiaa. Markku Kahman suoritukset
ovat varsin heilahtelevia 10-ottelus-sa
ja hänellä on vain vähäisiä toi­veita
selviytyä 6 kärkimiehen ryh­mään
huomisen jälkeen. Lassenius
sensijaan on jo kokonaan poissa
laskuista. Kiekkomiehemme selvit­tivät
16 möun kera vaadittavan 48
metriä j a pääsivät itse kilpailuun.
dessy. Unkari 720; 11) Ernst Hee-kendorn,
Sveitsi 701.
VVolzberger, Saksa, ei saanut ai­noatakaan
hyppyään hyväksytyksi.
Tukholma. — (Torstaina) — Tä­nään
jo kolmatta päivää jatkuneis­sa
Euroopanmestaruuskilpailuissa
alettiin jo todenteolla leipoa mes­tareita,
sillä kaikkiaan kuudessa
lajissa suoritettiin loppukilpailu ja
saatettiin päätökseen sekä miesten
10-ottelu että naisten 5-ottelu. Sää
oli tänään pilvinen, mutta yleisöä
silti tähänastista enemmän. Jänni­tys
on kohoamassa. Neuvostoliitto
vastasi pääosan esityksestä ja kah­maisi
kokonaista 3 mestaruutta.
Englannin saalis saattaa, nousta sa­maan,
mikäli sen jättämä protesti
800 m:n juoksusta hyväksytään.
Ensimmäisenä lajina saatiin pää­tökseen
näiden kisojen raskain laji,
10-ottelu. Jo ennen alkua oli sel­vää,
että vain loukkaantuminen
saattaa riistää Euroopan tämän la­j
in suurimmalta taitajalta Vasili
Kuznetsovilta mestaruuden, eikä
hänen voittonsa ollutkaan missään
vaiheessa uhattuna. Naisten moni­ottelussa
Galina Bystrova seurasi
maanmiehensä jälkiä voittoon. Kol­mas
Neuvostoliiton kultamitaleista
tuli naisten 400 m:llä, joss Itkina
uhkaili maailmanennätysaikaa voit­taen
ylivoimaisesti.
Englanti kohosi kuitenkin päi­vän
traagilliseksi sankariksi. Sen
loistava jouksijakaarti ei pettänyt,
vaan 400 m:llä pari Wrighton—Sa-lisbury
kiisi loistavaan kaksoisvpit-toon
sdellisen saavuttaessa mai-
400 m aidoissa, mutta ei selvinnyt
ajallaan 51,8 finaaliin.
Juoksujen koe-erät ovatkin ny­kyään
niin lujia, että suomalaisten
pitäisi tehdä lähes maamme ennä­tyksiä
ennenkuin pääsy edes 12
parhaan-joukkoon olisi turvattu.
EM-kisatuloksia
torstaina
l O O T T E LU
1) j a Euroopanmestari Vassilij
Kuznetsov, Neuvostoliitto, 7865
(uusi Euroopanmestaruuskilpailu-jen
ennätys); 2) Uno Palu, Neu­vostoliitto
7329: 3) Walter Meier,
Saksa 7249; 4) Markku Kahma,
Suomi, 7137 (uusi Suomen ennä­tys);
5) Walter Tschudi, Sveitsi
6858; 6) Evert Kamerbeek. Hollan­ti
6784; 7) Möhring, Saksa 6774; 8)
Becvarovsky, T-slovakia 6644; 9)
Rögnvaldsson, Islanti 6288; 10)
Brodnik, Jugoslavia 6210; 11) Tor­björn
Lassenius, Suomi 6180; 12)
Muchitsch, Itävalta 6100; 13)
Haarr, Norja 6079; 14) Persson,
Ruotsi 5966; 15) Staub, Sveitsi
5949; 16) King, Ranska 5885; 17)
Högheim, Norja 5853; 18) Holm,
Islanti 5742.
MIESTEN 400 M
1) Wrighton, Englanti 46,3; 2)
Salisbury, Englanti 46,5; 3) Haas,
Saksa 47,0; 4) Kaufmann, Saksa
47,0; 5) Petersson, Ruotsi 47,5; 6)
Swatowski, Puola 47,8.
NAISTEN KORKEUSHYPPY
1) Jolanda Balas, Romania 172;
2) Taisia Tshenshik, Neuvostoliit­to
170; 3) Dorothy Shirley, Englan­ti
167; 4) Inge Lilian, Saksa 167;
5) Galina Dolja, Neuvostoliitto 164;
Sade turmelee viljaa
Englannissa
Lontoo. — Englannin maanvilje­lijöitä
uhkaa kato, jos sääolosuhteet
eivät parane, sanoo maataloustuot­tajain
liiton edustaja.
Toiveet suuresta heinäsadosta
ovat rauenneet viime viikkojen sa­teiden
vuoksi. Leipäviljasta puheen
ollen on tilanne kriitillmen. Sade
on monissa paikoissa kaatanut vil­jan.
Perunassa on esiintynyt rut­toa
j a myös hedelmäsato on vahin­goittunut.
Joliot-Curien
viimeinen matko
Pariisi. — Frederic Joliot-Curien,
sufireit-^ranskalaisen fyysikon hau­taus
•tapahtui tiistaina juhlallisin
menoin Sorbonnen yliopiston suu­rella
sisäpihalla. Kansan johtavat
miehet, kansainvälisesti tunnetut
tiedemiehet ja tuhannet ranskalai­set,
jotka haluavat pysyä tuntemat­tomina,
olivat lähettäneet kukkais-tervehdyksensä.
Y l i sata seppelettä koristi arkkua
joka oli sijoitettu Victor Hugon ja
Louis Pasteurin muistomerkkien
väliin. Seppeleitä olivat lähettäneet
mra.^ presidentti Coty. hallitus.
Ranskan atomienergiakomission
päällikkö ja lukuisat ulkomaiset
hallitukset.
Läsnäolijoiden joukossa nähtiin
kansalliskokouksen puhemies A^idre
de Troc^uer, presidentti Cotyn edus­taja,
armeijaministeri Bacon, maa­talousministeri
Houdet, ja monet
muut tunnetut poliitikot. Ranskan
kommunistisen puolueen edusta­j
i en joukossa, johon Joliot-Curie
kuului, oli pääsihteeri Thorez ja
edelleen nähtiin tunnettu neuvosto­liittolainen
kirjailija Ilja Ehren
burg ;|^kä monia diplomaattikun­nan
edustajia. Tieteellistä maail­maa
edusti mm. Nobel-palkinnon
saaja Louis de Broglie.
SITÄI
JA
IIII TÄTÄ
nion ajan 46,3 ja jälkimmäisen 46,5. \ g) Maj-Lena Lundström, Ruotsi
Myös naisten 100 mn loppukilpai­lussa
Britannian Young oli ensim­mäinen
ajallaan'11,7.
Ja sitten surullinen 800 metriä,
jossa englantilaiset niinikään esit­tivät
keskeistä osaa. Rawson voit­ti
hurjan loppurynnistyksensä jäl­keen
Boysenin hiuksenhienosti ja
häntä juhlittiin voittajana. Vasta
pitkän ajan kuluttua kuulutettiin
Jussi Rintamäestä alkoi sitten pu- j voittaja ja se olikin Norjan Audyn
tousten sarja. Hän esitti erittäin Boysen. Englantilainen oli diskva­huonoa
kuntoa aamun karsinnoissa lifioitu juoksemisesta radan ulko-ja
pudotettiin^pois alkuerässä ajal­la
54,5. Voitto"" Hellsten puolestaan
ylitti taas, kuten monesti ennenkin
itsensä, mutta ei voinut paremmil­leen
mitään. Huono-onnisena hän
joutui kaikkein kovimpaan väli­erään
ja karsittiin mainiosta 47,2
puolella. Englanti jätti asiasta vä­littömästi
protestin, jota ei vielä
tätä kirjoitettaessa ole loppuun kä­sitelty.
Juoksu oli illan suurin ta­pahtuma,
mutta sen alkuvaiheista
muodostui nytkin, kuten kaikissa
edellisissäkin näiden kisojen puoli-talaivaston
uhatessa rikkoa sen ka-lastussäädöksiä,
Islannilla on kui­tenkin
kaikki mahdollisuudet voit­taa
tämä oikeutettu taistelu. Selvää
on ensinnäkin, että maailman ylei­nen
mielipide tulee jyrkästi tuomit­semaan
sen, jos Britannian hallitus
toteuttaa uhkauksensa ja lähettäii
syyskuun ensimmäisen päivän jäl­keen
kalastuslaivan sotalaivojensa
saattamina ja vartioimina Islannin
aluevesille. E i ole meille Britannian
kansan ystäville helppoa silloin jos
täten menetellen Britannia syyllis­tyy
nykyaikaiseen merirosvoukseen
aikana jolloin sitä harjoitetaan ai­noastaan
Chiang Kai-shekin toi­mesta
Kiinan rannikolla!
Mutta vaikka Islanti ei voikaan
vastata sotalaivoilla brittiläisille
tungettelijoille, niin sillä on kuiten­kin
eräitä hyvin tärkeitä vkltteja
pienissä käsissään. Islannin asuk­kaat
ova selvästi osoittaneet vaati­muksen,
että Yhdysvaltain täytyy
parkaa sikäläisen lentotukiaseman-sa
ja vetää sieltä ilmavoimansa
pois, mutta Islannin hallitus ei ole
kutienkaan kunnellut kansansa toi­vomusta,
vaan on antanut amerik­kalaisten
pitää siellä ilmavoimiaan.
Mikä tietää, vaikka Islannin halli­tus
tulisi nyt vaatimaan, että ame­rikkalaisten
ilmavoimien täytyy
lähteä pois Islannista, jos englanti­laiset
rupeavat sotalaivojensa tuella
harjoittamaan merikalastusrosvous-ta
'Islannin aluevesillä?
Ja kun Islantia on muutenkin pi­detty
vastoin omaa tahtoaan N.\-
TO-liiton jäsenyydessä, niin yhden
NATO-liiton jäsenvallan (Britan-m'an)
sotaiset toimenpiteet sen
aluevesillä saattavat johtaa siihen,
että Islanti eroaa (NATOista —
mikä olisi (NATO-johdon mielestä
pa^ljon vakavampi takapotku kuin
se, että Britannia joutuisi kunnioit­tamaan
pikku maidenkin, kuten
Islannin kansallisia säädöksiä ja la­keja
niiden omilla alueilla?
Jokatapauksessa me toivomme,
että Britannian hallitus ei toteut­taisi
uhkaustaan Islantia vastaan,
sillä siitä ei varmastikaan sille kun­nian
kukko laula!
ajastaan huolimatta. Rekola juoksi | maileissa skandaali tuuppimisi-myös
hyvin 48,1, mutta jäi erässään j neen. Sen seurauksena myös Raw-viidenneksi.
Olavi Salosen tarina' son joutui radalta kenttäalueelle.
oli surullisin. Ensinnä hän joutui
yhteentörmäykseen parin muun
Kenttälajien loppukilpailuista o l i
miesten osalta vuorossa vain mou-juoksijan
kanssa ja tönäistiin ra- kari, jonka Puolan väkivahva Rut
dalta reunan yli keskikentän puo- hieman yllättäen voitti suursuosi-lelle
ja jätettiin lopulta kuuden­neksi.
Ja kaiken lisäksi hänen juok­sunsa
vielä hylättiin. 800 metrin
molemmat erät olivatkin päivän
musta pilkku, sillä toisessa hylät­tiin
Puolan Kasimirski epäpuhtaan
juoksun takia. 80 miestä puolen
mailin lähdössä näyttää jo nykyi­sin
olevan liikaa.
Päivä oli kilpailuiltaan joka ta­pauksessa
mainio eivätkä Suomen
takaiskut tulleet odottamatta.
EM-kisatuIoksia
keskiviikkona
MIESTEN 100 M LOPPU­K
I L P A I LU
1) j a Euroopan mestari Armin
Hary, Saksa 10,3 (uusi mestaruus­kilpailujen
ennätys); 2) Manfred
Germar, Saksa 10,4; 3) Peter Rad-ford,
Englanti 10,4; 4) Jocelyn De-lecour^^
anska 10,5; 5) Jurij Kono-valov,
Neuvostoliitto 10,7; 6) Ma­rian
Foik, Puola 10,9.
P I T U U S H Y P Y N LOPPU­K
I L P A I L U :
1) ja Euroopan mestari Igor
Ter-Ovanesian, N-liitto, 781 (758 —
yli _ yli _ 772 _ yli — 781); 2)
Kazim Kropidlovvski, Puola, 767;
3) Henryk Grabowski, Puola 751;
4) Attilie Bravi, Italia 751; 5) A li
Brakchi, Ranska 750; 6) Jorma Val­kama,
Suomi 745 (723 — 737 —
742 — y l i _ 745 — y l i ) ; 7) Peter
Scharp, Saksa 732; 8) Oleg Fedoo
'sev, N-liitto 729; 9) Wilhelm Por­rassalmi,
Suomi 727; 10) ödön Fol­kin
Mihail Krivonosovin jäädessä
toiseksi. Naisten korkeushypyssä
taas Romanian pitkänhuiskea Jo­landa
Balas oli omaa luokkaansa.
Suomalaisista ei myönteisessä
mielessä kannata mainita kuin
Markku Kahman nimi, mutta hän
suorittikin sitä kunniakkaamman
työn. Lujassa seurassa kovan her-mopaineen
alaisena hän otteli uu­den
Suomen ennätyksen 10-ottelus-sa
tuloksella 7.137 pistettä ja saa­vutti
neljännen tilan eli suomalai­sista
parhaan tähän saakka. Muille
päivä oli yhtä putousten sarjaa.
Molemmat puolen peninkulman
juoksijat Kakko ja Tuomaala jätet­tiin
erissään seitsemänsiksi eli juu­ri
tarpeeksi kauaksi, että tie jat­koon
oli tukossa. Mildh yritti lujaa
161.
N A I S T E N 400 M
1) MaVia Itkina, Neuvostoliitto
53,6; 2) jekaterina Parluk, Neuvos­toliitto
54,8; 3) Moira Hiscox, Eng­lanti
55,7; 4) Shirley Pirie, Eng­lanti
55,7; . 5) Vera Mukrahova,
Neuvostoliitto 56,3; 6) Ida Nemeth,
Unkari 56,3;
N A l S T E i J S - G T T E LU
1) Ja Euroopan mestari Galina
Bystrova, Neuvostoliitto 4733; 2)
Nina Vinogradova, Neuvostoliitto
4627; 3) Edeltrant Eiberle, Saksa
4545; 4) Dini Hobers, Hollanti
4494; 5) O. Davidova, Tshekkoslo­vakia
4484; 6) Maria Bibre, Puola
4477. '
N A I S T E N 100 M
D-Heather Young, Englanti 11,7;
2) Vera Krepkina, Neuvostoliitto
11,7; 3) Christa Stubnik, Saksa
11,8: 4) Violet Weston, Englanti
11,8; 5) Giuseppina Leone, Italia
11,8; 6) Valentina Maslovskaja,
Neuvostoliitto 11,9.
MIESTEN 800 M
1) Audyn Boysen, Norja 1.47,9;
2) Paul Schmidt, Saksa 1.47,9, 3)
Zbignievv Makomaski, Puola 1.48,0;
4) Lajos Szentgali, Unkari, 1.48,3;
5) Herbert Missalla, Saksa 1.48,5;
6) Derek Johnson, Englanti 1.49,2.
MOUKARINHEITTO:
1) Tadeusz Rut, Puola 64.78; 2)
Mikhail Krivonosov, Neuvostoliitto
63.78; 3) Guyla Zsivotzky, Unkari
63.68; 4) Olgierd Cieply, Puola
63.37; 5) Zvonko Bezjak, Jugosla­via
62.39; 6) Birger Asplund, Ruot­si
62.17; 7) LawIor, Irlanti; 61.49;
8) Csermak, Unkari 61.00; 9) E l l i s,
Englanti 59.71; 10) Racic, Jugosla­via
59.28; 11) Rascanescu, Roma­nia
58.53; 12) Husson, Ranska
58.52.
Romeon ja Julian
tarina toistui
Palmi, Etelä-Italia. — Nykyaikai­nen
Romeo ja Julia-tarina sai
lauantai-iltana verisen lopun Pel-legrinan
)syläs3ä Palmin lähistöllä.
Si-Vuotiäs' Antonio cialabfb ja 17-
vuotias Carmela Spoleti olivat ol­leet
itifislinga rakaslijneita: y l i vuo­den,
mutta heidän oli salattava tun­teensa,
Tfljskii iJfeifliJni.perheensä oli­vat
olleet riidöils^ 'kuosia. Lauan­taina
he päättivät uhmata perhei­tään
ja julkaista kihlauksensa. Kä­si
kädessä he kävelivät pääkatua
kohti piazzaa. Heidän saavuttuaan
sinne kajahti ensimmäinen lau­kaus.
Carmelan vanhempi veli am­pui
parvekkeelta.' Samassa silmän­räpäyksessä
syöksyi katua pitkin
mies pyssy kädessä. Hän o l i sulha-
J X R K E V A Ä T A K T I I K K AA
Opettaja epäili pikku-Matln osal­listuneen
omenain varkauteen puu­tarhassa
ja siitä syystä hän sanoi
oppilaille:
"Kaikki ne, jotka eivät olleet i l ­lalla
cmenavarkaissa puutarhassani,
nostavat kätensä ylös."
Kaikki nostivat kätensä, paitsi
Matti. Opettaja toisti Icysymyksensä
•kaksi kertaa aina kovemmalla ää­nellä,
mutta Matti ei nostanut kät­tään
ylös. Opettajaa kysyi Matilta
miksi hän ei nostanut kättään ylös.
Matti selitti ettei hän kuullut opet­tajan
tekemiä kysymyksiä.
TärtJän johdosta opettaja-otti Ma­tin
paikan ja käski Matin mennä
opettajan paikalle ja esittää kysy­myksiä.
"Kaikki ne", pyysi Matti, "jotka
eivät tulleet tänä aamuna kello 4
aikana sisareni kamarista ikkunan
kautta nostavat kätensä ylös."
Kaikki muut, paitsi opettaja, nos­tivat
kätensä ylös.
Matti toisti vielä kaksi kertaa sa­man
kysymyksen ja opettaja tunnus­ti
etteivät kysymykset kuulu Matin
paikalle.
H E R R A OLI M U K A NA
'•Tahdotteko väittää", sanoi tuo­mari,
"ettette tapauksen sattuessa
ollut, itsenne herra?"
" E n ollut, herra tuomari, sillä
vaimoni oli mukanani."
Ensimmäiset
traktorit
Kiinan ensimmäinen traktoriteh­das,
joka sijaitsee Luojangissa^ his­toriassa
pitkiä aikoja pääkaupunki­na
olleessa kaupungissa, on aloitta­nut
toimintansa V/z v. ennen mää­räaikaa.
Heinäkuun 20 pnä valmis­tui
ensimmäinen 54 hv. traktori,
joita tehdas tulee täysin valmistut­tuaan
tuottamaan tuhansia vuosit­tain.
Nimekseen tratori sai "Dung-fang
hung" eli suomeksi "Idän pu­nainen
rusko".
Tehtaan käyntiinpano on työläis­ten
ja teknikoiden suuri saavutus,
sillä tuotanto on alkanut monien
osastojen ollessa vielä keskeneräi­sinä.
Se ei ole kuitenkaan esteenä
traktoreiden valmistamiselle. Edel­lä
mainittua "Dungfang hung"
traktoria valmistetaan tänä vuonna
300 kpl. Sen lisäksi dn jo aikai­semmin
valmistettu 20 kpl. "Vap­pu"
merkkistä 16 hv. traktoria, joi­ta
suunnitelman muk^nj valmiste­taan,
vuoden loppuun mennessä
1,009 kpl. r-: :
sen isä. Sitten kaytriri tulitaistelua
viisi minuuttia nuorteQ\,ruumiiden
y l i . Sen päätyttyä -Caritielan isä oli
haavoittunut hengenvaarallisesti ja
hänen äitinsä kuollut. Äiti o l i saa­nut
osuman syöksyessään itkien
kuolleiden nuorten luo.
PÄIVÄN PÄKINÄ
URHEILUVÄEN VETOOMUS
VAPAUDEN TUKEMISEKSI
, Toronto. — Liittotoimikunta pyytää täten liiton seuroja
ja jäseniä huomioimaan, että liittomme tiedonantojen valpas
ja kiitettävä tiedoitusväline, Vapaus-lehti, järjestää taaskin
kamppanjan taloudellisen asemansa merkeissä j a siksipä liit­totoimikunta
kehoittaakin kaikkia ottamaan vointinsa mukaan
osaa nyt alkavaan ryntäykseen. Kuten tunnettua, on Vapaus
kalkille urheilunystäväille suurimerkityksellinen siinäkin suh­teessa,
että sen urheiluosastossa näemme aina kaikki eri puo­l
i l l a maapalloakin tapahtuneet huomattavat urheiluselostukset
ja siksipä voimmekin aivan kerskumatta todeta, että lehti on
tässä asiassa ehdottomasti pohjois-Amerikan parhaiten toimitet­tu,
joten siis, urheiluväki, antakaamme kukin osaltamme paras
mahdollinen apumme ajankohtaisena.
Työläisurheiluterveisin:
LIITTOTOIMIKUNTA.
K i t t a Paavo Vaurio, sihteeri.
•li • • . ' •
Hammarskjöldille vedottu
jordanialaisen tytön
kuolemantuomiosta
Kairo. _ Egyptin kansallisen lii­ton
19 komiteaa ovat lähettäneet
pääsihteeri Hammarskjöldille säh­keen
ja pyytäneet, että hän esittäi­si
vastalauseensa 19-vuotiaan jor­danialaisen
tytön Nadia el Saltyn
kuolemantuomion johdosta, kertoo
kairolainen lehti Akhbar. Ham-marskjöldiä
pyydetään lisäksi'puut­tumaan
asioihin tytön pelastami­seksi.
Nadia el Salty tuomittiin viime
viikolla yhdessä 12 muun henkilön,
mm. sulhasensa kanssa kuolemaan
dynamiittiattentaatista Ammanissa
olevaa Englannin suurlähetystöä
vastaan.
ff
Hallitusministerien, politiikkojen
ja sanomalehtien toimittajain jäl­keen
eniten "haukuttuja" ihmisiä
ovat luultavasti sääennustajat. Tä­mä
sittenkin, vaikka sääennustajain
tietoja luetaan ja kuunnellaan pal­jon
enemmän kuin esim. taivaisiin
asti ylösmainostettuja jenkkievan-kelista
Billy Grahamin saarnoja.
Nämä ajatukset tulivat mieleem­me
tavattuamme sattumalta vanhan
ystävämme Pietilän, joka ensim­mäisiksi
töikseen rupesi esitelmöi­mään
meille sääennustajain keh­noutta.
"Heidän tietoihinsa ei voi
luottaa rahtuakaan", vakuutti Pieti­lä.
Painettuaan korrelle kärventy­neellä
peukalolla väärävartistaan ja
imaistuaan siitä tavallista pitemmät
henkisauhut, Pietilä selitti miten
hän oli eräänä päivänä jättänyt me­nemättä
jonnekin, kun sääennusta­ja
oli ennustanut huonoa ilmaa. Si­tä
seuraavana päivänä oli sen .si­jaan
ukkoskuuro yllättänyt miehen,
vaikka sääennustajan mukaan piti
olla kaunis kesäpäivä. "Sääennus­tajat
ovat aina väärässä" vakuutti
Pietilä näiden kokemustensa perus­teella.
Olkoon meistä kaukana ajatuskin
«•••ff saa
siitä, etteikö Pietilä puhunut totta
kokemuksistaan. Entuudestaan tie­dämme,
että Pietilä on rehellinen
mies, eikä suinkaan soimaa sääen­nustajiakaan
niin, ettei hänellä oli­si
siihen syytä.
Mutta sittenkin luulemme, että
ystävämme Pietilä on tässä arvoste­lussaan
hieman yksipuolinen.
Jos olisi niin, että "sääennustajat
ovat aina väärässä', silloin voisim­me
ehdottomasti uskoa sääennusta­j
i en kaikkia ennusteluja — sen kun
kääntäisimme vain asiat päinvas­toin.
Jos sääennustaja olisi "aina vää­rässä',
silloin voisimme luottaa s i i -
heen, että poutasäätä ennustettaes­sa
tulee varmasti sade, että sadetta
ennustettaessa tulee varmasti pou­ta,
ja että myrskyistä syyssäätä en­nustettaessa
tulee varmasti kaunis
suvipäivä.
- Mutta kun näin ei asia ole, niin
silloin emme tietenkään voi sanoa,
että "sääennustajat ovat aina vää­rässä"
— niin epäluotettavia kuin
sääennustukset toisinaan ovatkin.
Tosiasiassa sääennustuskin on
edistynyt melko paljon siitä ajasta,
jolloin ennusteltiin/ilmoja yksino^
maä)ttl"taivaanmerkkien" perusteel­l
a . - • •
^ S i i in tietenkin sattuu vieläkin,
etla odotettavissa ollut ukkosmyrs­ky
ei tulekaan. Usein sattuu, että
kauniin auringonpaisteen asemasta
saaqjme . heinämiesten j a lomalais­ten
haftniksi koviakin sadekuuroja.
Mutta "JOS haluamme olla rehellisiä
myös sääennustajia kohtaan, niin
myöntää^ täytyy, että usein pitävät
heidän sääennustuksensa paikkgnr
sa|(^in. ;
Vuprdkauden ja kahden sääen­nustukset
ovat nykyään jo oikeas­taan
uskomattoman tarkkoja ja mi­tä'enemmän
saadaan esim. Sputni­kina'
ja muiden .tieteellisten kojei­den
.«vulla tietoja avaruudesta sekä
tutkimustöiden avulla napaseuduil­ta
jne., sitä luotettavammiksi tule­vat
sääennustuksetkin.
Vaikka ns. "pitkän matkan" sää-ennustelut
ovatkin vielä vähän niin
ja näin, kokonaan vääriä eivät ne­kään
ole. Muistetaanpa vain, että
esimerkiksi meille Pohjois-Ontarion
asukkaille ennusteltiin keväällä ko­leahkoa
kesää. Totta on, että meil­lä
oli täällä joitakin hyvinkin läin-pimiä
päiviä — eikä kesä kokonai­suudessakaan
ollut kaikkein keh­noin,.
Mutta todeksi osoittautui
kuiteskln yleispiirtein puhuen se,
että-iäällä pohjolassa saatiin "naut­t
i a " koleahkosta kesästä.
On ollut vain vähän "huononpuo-leista
rekikeliä" sanoi ystävämme
Pietilä valitellessaan erikoisesti ku­luneen
kesän "tuulisuutta".
Toisin sanoen, Pietiläkin myönsi,
että kaikkein epäluotettavinkin sää­ennustus
eli pitkän matkan sääen­nustus,
suurin piirtein piti paikkan­sa,
ainakin täällä Ontarion ihanassa
pohjolassa.
Jaa että miksikö tämä puolesta
puhuminen sääennustajien hyväk­si?
Siksi vain kun Pietilä ei halunnut
kuulla puhuttavankaan yhtään
myönteistä sanaa sääennustajista.
Jouduttuaan kahdesti peräkkäin
harhaan osuneen .^sääennustuksen
" u h r i k s i " ystävämme Pietilä oli sy-dämistynyt
koko sääennustajain
kuomakunnalle ja sillä siisti.
Tähän "yksipuolisuuden" perisyn­tiin
olemme itse kukin syyllisty­neet.
Meillä on taipumusta katsoa
asioita siten, että esimerkiksi ihmi­nen
on joko "hyvä" tai "paha", ett.H
joku asia on " h y v i n " tai tykkänään
"päin mäntyä". Harvemmin pysäh­dymme
ajattelemaan sitä, että näin
suoraviivaista ei elämä ole. Harvoin
jos lainkaan löydämme sellaista
ihmistä, jossa ei ole mitään pahaa.
Kysymys on siis vain siitä, missä
määrin joku ihminen on "hyvä"
tai "paha".
Jos me tältä todellisuuspohjalta
katselemme maailmaa, niin silloin
havait.semme muun ohella senkin,
että sääennustuksetkin ovat sekä
paikkansa pitäviä että aivan vääriä,
mutta useimmiten kuitenkin suurin
piirtein paikkansa pitäviä.
Enemmän siis suhteellisuustajun
hyväksikäyttöä jokapäiväisessä elä­mässä,
ystävämme Pietilä. — Kän­säkoura.