Vapaus, January 29, 1963

              V r - * » V - i , - v V-S
i v u . 2 " ' Tiistaina, tammik. 29 p. Tuesday, Jan. 29, 1963
m
VAPAUS INDEPENDENT L A 8 0 R ÖRGAN "
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) • iSstablished Nov. 6. 1917
Edltorf W. Eklund^ ' . Manager: E. SuksJ
Telephones: Office OS 4-4264-— Editorlal OS 4-4265
Published thriceweekly: Tuesdays, ThursdaysändvSaturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box-, 69 '
Advertising rates upon application; translatlons- free of charge.
Authorized ässecond Cass mail by the Post Office Department, Ottawa,
; • a^
~ TILAUSHINNAT ~
Canadassa: 1. vk. $8.00 6 kk. $4.25 ' USArssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. ».50 6 kk. 5.25
M CANADIAN LANGUAGEPRESS
yicftnamin sota olisi lopetettava^^
Viimeaikoina Etelä-Vietnamista tulleet "sotauutiset"
- ovat antaneet entistä enemmän huolestumisen aihetta rau­haa-
haluaville'ihmisille ja kansoille kautta maailman.
Ilman muuta on selvää, että Yhdysvaltain asevoimat
osallistuvat suuressa mittakaavassa sikäläisiin sotatoimiin,
jotka kohdistuvat selvästi Etelä-Vietnamin kansan suurta
enerfimistöä vastaan. Täten menetellessään Yhdysvallat on
julkeasti rikkonut Vietnamin asioista Geneven konferenssis­sa
viionria 1954 tehtyä kansainvälistä sopimusta. Tilanne pa­henee
edelleen siitä kun diktaattori NgovD an­nettava
Yhdysvaltain sotilaallinen apu kehittyy päivä päi­vältä
yhä; avonaisemmaksi sekaantumiseksi Etelä-Vietnamin
sisäisiin asioihin. Veri virtaa jo vuolaana Etelä-Vietnamissa
sen'.yuoksi kun Yhdysvaltain toimesta yritetään voimakei­noin-
pitää kansan suuren enemmistön selvästi osoittamaa
mielipidettä vastaan ääritaantumuksellinen diktaattori presi­dentti
Ngo Dinh Diem hallituspukilla. Tosiasiassa Ngp Dinh
Diemistä on jo tullut pelkkä pelinappula, liivintaskudiktaat-tori,^'
Et^lä-Vietnamia todellises.ti komentelevien 'amerikka­laisten
kenraalien käsiinjf
NYKYISET SOT^LAAl4lSET VOIMASUHTEET
Uutistiet9Jenmuka^>s<Qyat sotatoimet laajentuneet^^^^j
tulleet entistä verisemmiks.i viimeksikuluneitten vuosien ja
kuu5:ausieii aikana: Etelä-Vietnamista saadut sotauutiset ovat
tietienkin äärettömän epäluotettavia siksi kun niiden välittä­misestä
huolehtivat pääasiassa amerikkalaiset uutistoimistot
— ja amerikkalaisilla on siellä "oma lehmä ojassa".
4liitta Saigonista, Etelä-Vietnamin pääkaupungista saa­dut
Tuutistiedot miesmenetysten tiimoilta antavat kuitenkin
hyvin karmivan kuvan tilanteesta.
^ ^ tämä perus-totujis:
Etelä Vietnamissa on kansanjoukoilta kielletty kaikki
mälrdollisuudet demokraattisiin, rauhanomaisiin uudistuk­siin.^
Siitä on vastuussa yksiiipmaan; diktaattori Ngo Dinh
DieÄi j a häneii ulkomaalai^t ,t"austamiehensä. Ngo Dinh
Diein ja hänen sukukuntansa =on'hallinnut maata Yhdysval-tainu
pistinten nokassa istuen täysin mielivaltaisesti.
. . Jrämän, vuoksi on Etejä-Vietnarri^^ poliittinen
taisjeiu Ngo Dinh Diemin niätää"^äiktaattorikomentoa vas-taaA
saanut väkivaltaisen sissisodan luonteen. Asiallisesti
puWuen koko maa ja kansakunta on noussut Ngo Dinh Dieni-inlcomeritöa
vastaan; Ngo Dinh Diem ja hänen amerikkalai­set
avustajansa pitävät hallussaan vain kaupunkeja ja muita
strategisia keskuksia^ mistä kasin käyvät raakaa ja veristä
s o t ^ Etelä-Vietnamin kansaa — "konimunistiseksi" leimat­tua;
Viet Gong-vapausliikettä vastaan.
•Saigonista — siis amerikkalaisten puolelta tulleiden uu-tistietojen.
mukaan tämän sodankäynnin johdosta menetti
Ngo' Dinh Diemin hallitus v.v.l954-r-59 keskimäärin 400
miestä vuodessa kaatuheina ja haavoittuneina. Mutta vuonna
198Ö Diemin hallituksen menetykset kaatuneissa^ ja haavoit­tuneissa
olivat 4,900 y - lukeutuen siihen tosin 1,600 miestä
jotk;a joutuivat sissien vangiksi! Vuonna 1962 Diemin halli­tuksen
miesmenetykset kaatuneissa ja haavoittuneissa olivat
jo ROOO.
• *Näitä Saigonista tulleita tilastoja ei voida suinkaan epäil­lä
liioitelluiksi, sillä amerikkalaisten toimesta on yritetty p i ­tää
["omat" menetykset mahdollisiniman alhaisina samalla
kun:sissien mieshukkaa on ilmeisesti suuresti liioiteltu. Mai­nittakoon
vain, että Saigonin tietojen mukaan Viet Gong-sissit
menettivät viime vuonna peräti 41,500 miestä: kaatur
/ neiiia ja haavoittuneina.
;Mutta vaikka näihin sotatietoihin onkin suhtauduttava
tietyin varauksin, niin selvää,on kuitenkin se, että Etelä-Viet­namin
sota operatiot ovat kehittyneet peloittavan suuriksi,
ja että Etelä-Vietnamin kansa joutuu verellään maksamaan
vapäudenrakkaudestaan joka päivä.
AMERIKKALAISTEN OSUUS
iViimeisempien saatavissa olevien tietojen mukaan Ngo
Dinh Diem on aseistanut j a vetänyt asevoimiinsa kaikkiaan
510,000 miestä. (Vapaussotaa käyvien sissien vakinainen ar-mijan
vahvuus on arviolta 30,000 vakinaista-mistä ja 300,000
"avustajaa" eli talonpoikaa, jotka työskentelevät päivisin r i i ­sipelloilla
ja taistelevat öiseen aikaan vihaamansa hallitus-koniennon
vaihtamiseksi.)
.luoden 1954 Geneven sopimus määritteli, että Etelä-jVietnamiin
ei saa mennä kuin pieni määrätty määrä ulko­maalaisia
"sotilasneuvoriantajia'/. Tästä johtuu, että Yhdys­lanoilla
on siellä nyt vain noinpuolfsentoistasataa "vakituis­ta
rieuvonantajaa", mutta heidän lisäkseen siellä on~kuitenkin
11,000 jenkki upseeria ja sotilasta "väliaikaisuuden" titteliä
"Kantaen! Tämä "väliaikaisuus'^ on tietenkin vain hiusten hal-koHMsta,
mikä ei petä ketään.
Suuri enemmistö näistä amerikkalaisista asevoimista on
siellä kenttäpalveluksessa, missä heille on annettu julkisesti
koniennus "ampua jos heitä ammutaan" — j a ammutaanhan
heitS, kun jenkit kuljettavat helikoptereillaan sotajoukkoja
vapaustaistelijaintukipaikkoihin ja osallistuvat "neuvonan­tajina"
Ngo Dinh Diemin asejoukkbjen sotilaallisiin opera-tioihin.
•
iMeille sanotaan, että varsinaisissa sötilasoperatioissa
amerikkalaiset upseerit eivät anna henkilökohtaisesti komen^
" nukkia — "neuvonantajina" he antavat komennuksensa Die­min}
armeijan upseereille, jotka nuorista vedettävien sätky-äijiön
tavoin toistavat taistelujoukoille saamansa "neuvot".
jToisaalta on kuitenkin myönnetty, että harjoitusleireillä
ei ole enää muodollisiakaan "sätkyäijäupseereita", sillä siellä
kuuluu vain amerikkalaisten upseerien ääni ja komennus.
Amerikkalaisten "neuvonantajien" isännöiminen Etelä-Viet-f.
nanjissa" on mertnyt jo niin pitkälle, että jopa Diemin asevöl-mieji
miehet suhtautuvat siihen hyvirt vastenmielisesti. On
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Kenellä on oikeus ää-nestä$
koululautakunnan jäsenistä
ns: järjestymättömissä kunnissa?
Ovatko veronmaksajaperheen mies
ja vaimo siinä tasa-arvoisessa ase­massa
var eivätkö ole? — Vapauden
lukija.
, Vastaus:,Äänioikeuden ehtona ön
se. että 1) henkilö on syntyperäi­sesti
Canadan kansalainen tai hake­nut
itselleen kansalaisoikeudet, 2)
että hän ön 21 vuotta täyttänyt ja
3) että hänen omaisuutensa arvo ön
arvioitu verotusta varten vähintäin
$100.00 arvoiseksi.
Mies ja aviovaimo on sajnalla ta­valla
oikeutettu käyttämään ääni­oikeuttaan
ylläolevalla perustalla.
Heillä kummallakin on tasa-arvoi-nen
äänioikeus..
Moskova.* — (KU—Nojonen) —
Molemminpuolisten myönnytysten
ansiosta övät Neuyöstöliitjt)n,. ja
USA:n päämiehet päässeet' jälleen
askeleen lähemmäksi tpislaapij y<Jin-,
myös sanottu, että Diemin ar­meijan
neiivonantajina on ai-^
nakin 13 amerikkalaista ken­raalia,
jotka puolestaan puhu­vat
avoimesti siitä, että samal­la
kun he antavat 'neuvoja" he
ovat myös 'oppimassa" vietna­milaisten
verenvuodatuksen
hinnalla sissisodan salaisuuk­sia!
JULMAA SODANKÄYNTIÄ
Kaikki merkit viittaavat sii­hen,
että EteläVietnamin kan­sanjoukkoja
vastaan käydään
säälimätöntä sotaa. New York
Times Servicen kirjeenvaihta­ja
David Halbertstam tiedoitti
esimerkiksi _Saigonista 22 pnä
tammikuuta lähettämässään
kirjoituksessa, että amerikka­laiset
neuvonantajat olivat tul­leet
pahoin "petetyiksi" erääs­sä
yhteydessä. He olivat kuu­lema
aseistaneet vissin armei­jaryhmän,
harjoittaneet sen
käyttämään amerikkalaisia
aseita — mutta nämä Diemin
asevoimat ; menivät kuitenkin
suurimmalta osalta ensimmäi­sen
taistelun puhjettua vapaus-taisteli
jäin puolelle. Mainittu
kirjeenvaihtaja sanoo uutistie-tonsa
lopussa:
" L u i (amerikkalaisia vastaan
nousseen armcijayksikön eräs
mi(^) saatiin myöhemmin van­giksi.
Hän kieltäytyi puhumas­ta
mutta myöhemmin hän an­toi
41 henkilön nimet. Heidät­kin
pidätettiin. Uskotaan, että
siviili-ihmisille annettavat ran­gaistukset
tulevat olemaan
erittäin ankarat." (Tummennus
Vapauden.)
Sotaa käydään siis siviilivä­estöäkin,
eikä yksinomaan sis­sejä
vastaan - r ja tämä tieto
tuli amerikkalaiselta uutispal­velulta!
Tämä ei ole liioin ainoa
tapaus. Jo toukokuun 10 pnä
julkaisi amerikkalainen "The
Reporter"-julkaisu Jerry Ro-sen
artikkelin, missä sanottiin;
"C-123 B rahtitavaraa kuljet­tavat
lentokoneet suihkuttavat
kemikaaleja teiden varsilla
olevan kasvullisuuden lehdil­le."
Nyt Ovat vietnamilaiset
esittäneet avoimen syytöksen,
että amerikkalaiset käyttävät
kemiallisen sodankäynnin me­netelmiä
hävittääkseen kasvii^-
lisuuden ja nälkiinnyttääkseen
siten Etelä-Vietnamin yäestön.
Tprontolainen Telegram lehti­kin
julkaisi ^tammikuun alussa
"silminnäkijän", Peter Worth-ingtonin
artikkelisarjan, missä
korostetaan Etelä-Vietnamissa
käytävän sodan raakuutta ja
sanotaan avoimesti, että Yh­dysvallat
käyttää Etelä-Vietna.
min sotaa hyväkseen niin, että
sesaa käytännöllistä kokemus­ta
uusista sodankäyntimuo-doista!
\-, .
On jo korkea aika lopettaa
tämä epäinhimillinen veren­vuodatus
ja Yhdysvaltain tuo­mittava
sekaantuminen Etelä-
Vietnamin sisäisiin asioihin.
Canadalla on yhtenä Geneven
konferenssin puheenjohtaja­maana
erikoisvelvollisuus ryh­tyä
diplomaattisiin toimenpi­teisiin
tämän yhä pahenevan
verenvuodatuksen lopettami­seksi.
YLEIS<yN
KIRJE
'JOI
i'>: •>
JOKAISELLA MAHDOLLISUUS
— Ruotsin valtionrautatiet ovat
valmistaneet vuodesta 1958 alkaen
vuosittain noin 5 miljoonaa rauta-betonista
ratapölkkyä, joita on
asennettu pääasiassa vilkkaimmin
lilkinnöidyiUe; runkoradoille. Tässä
suhteessa Ruotsissa 6n vanhat pe­rinteet,
sillä kokeiluja betonipöl­kyillä
suoritettiin siellä jo yli 40
vuotta sitten.
Niin kuin jo päällekirjoituksesta
näkyy on täällä Canadassa jokaiset
la mahdollisuus tulla miljonääriksi
jos on sisua koettaa. Tällä, kertaa
ei meiiiä kuulema ole täällä Cana­dassa
oikein montaa miljonääriä.
' Saanko siis kysyä yleisöltä, että
onko tällä minUnkin ystävälläni
mahdollisuus päästä miljonääriksi?
Hän on neljäkymmentäkaksi vuotta
vanha; hänellä on vaimo ja neljä
lasta. Äskettäin hän joutui, työstä
pois sillä ei häntä tarvittu. Hän oh
vain yksi esimerkki, jonka otan tu­hansien
joukosta. Kun hän oli työs­sä
hän ansaitsi noin $80 viikossa
mikä tekee kuukaudessa vähän alle
$350. Sillä rahalla hän pystyi mafe
samaan $100 kuukausivuokran, osta­maan
ruokatarpeet, joihin hän ku­lutti
noin $150 kuukaudessa. Näin
ollen hänellä oli $100 jäljellä jolla
hänen oli ostettava lapsilleen, vai­molleen
ja itselleen vaatteet jne.
Vaatteita hän kuluttaa itse jo $25
edestä koska hän on raskaan työn
tekijä eikä saa siitä hyvitystä. Nyt
hänellä on enää tilistään jäljellä
$75 jolla on maksettava lasten ja
vaimon vaatetusa sekä puhelinl.'^-
ku, koulumaksut sekä kaikki muut
pikkumenot. Siis jo työssä, ollessaan
tämä ystäväni oli niin kuormitettu
pienen palkkansa vuoksi ettei voi­nut
laittaa mitään "pahanpäivän"'
varalle. . . ' •
Nyt hän on siis lyöttömyysvakud-"
tiiksen varassa, jota hän saa vain
$36 viikossa, mikä on korkein mak­su
mitä kukaan perheellinen voi
saada vaikka sitten olisi 12 lasta.
Tämän viikkomaksun perusteella
hän jnyt ansaitsee tarpeeksi pitääk­seen
huoneuston. Rahaa-jää kyllä
sen verran, "että hän voi ostaa mai-toa
ja leipää lapsille mutta pitää'
unohtaa, että lihaa ja muita ruoka-tai-
peita on olemassakaan, .lukuun­ottamatta
uusia vaatteita>^ puhelin­laskuja,
köululasku ja y.m. pieniä
menoja. Onko siis meillä kaikilla
mahdollisuus tulla miljonääriksi?
Ajatelkaa . minkälaisen - henkisen
kuorman alla tämä henkilö on kun
lapset pyytävät voita leivälle eikä
sitä ole antaa. Hän on kaiken lisäk­s
i aina pitänyt lapsistaan ja per-1
heestään joten se on vaikeaa. Älkää
lukijat unohtako että te itse voitte
olla seuraava, joka on työstä pois
pantavien listalla! Ja miljonääriksi
tulon voitte unohtaa, sillä joka päi­vä
suuri raha muuttuu vähäluikui-semman
ryhmän käsiin. Kun ver­taa
tilannetta sosialistisen maail­man
tilanteeseen ei heillä ole siellä
huolta huomisesta, sillä tili tulee
joka viikko. E i tarvitse pistää "pa^
han päivän' varalle jos ei huvita,
sillä lapset koulutetaan. Jos sattuu
sairastumaan on sairaala jo lääkä­rinhoito
taattu, sillä se ktiuluu
kaikkiin muihin luontaisetuihin. Eri
kirjoita enempää, sillä tykkäisin, et­tä
lukija tekisi myös omia johto­päätöksiään
siitä, että missä on vi-:
ka jotta toisia kohdellaan näin ko-vakouraisesti
täällä suurien mah-1
doUisuuksien maassa - M J . M.,
asekokeiden kieltoa ja niiden val­vontaa
koskevassa kysymyksessä, i l -
mepee .pääministeri Hrushtshevin
presidentti ,Kennedyn viime joulu-kfjunl
jä, .tämän tammikuun ensim­mäisen,
yiikon,. välisenä aikaara suo­rittamasta
kirjeenvaihdosta.
Jptta päästäisiin eteenpäin umpi­kujasta,!
, jphon; maanalaisten' ydin^
asekokeiden valvontaohgelmai' on
joutunut, on Neuvostoliitto, ilmoit-,
tanut . suostuvansa automaattistani
tarkkailuasemien,, ns. mustien laa­tikoiden
sijoittamiseen maan alu­eelle.
Valtionpäämiesten kirjeen­vaihto
on koskenut mm. näiden
tarkkailuasemien määrää ja sijain-,
tia.
Kirjeet julkaistiin kokonaisuu­dessaan
viime viikolla Moskovassa.
Niistä ilmenee myös, että neuvot­telut,
joita Neuvostoliiton YKn val­tuutetun
Nikolai Fedorenkon ja
Geneven aseistariisuntavaltuuskun-nan
johtajan Semjon Tsarapkinin
johtama neuvostovaltuuskunta sekä
USAn aseistariisuntaviraston joh­taja
William Fosterin johtama ame­rikkalaisvaltuuskunta
ovat käyneet
tammikuun' 14. päivästä lähtien,
ovat tapahtuneet molempien valti­oiden
päämiesten toimeksiannosta.-
Ehdotuksen neuvonpidosta teki
Kennedy ja sen tarkoituksena on
täsmentää, näkemykset, joita val­tionpäämiehet
ovat esittäneet mm.
ydinkieltokysymyksessä.
Kirjeessään 19. päivänä viime
vuoden joulukuuta pääministeri
Hrushtshov korostaa sitä, että Kuu­ban
kriisin jälkeen on tullut aika
kerralla ja lopullisesti lopettaa
ydinkokeet. Hrushtshev sanoo hä­nen
ja Kennedyn olevan yhtä miel­tä
siitä, että avaruudessa, ilmake­hässä
ja veden alla suoritettavien
ydinkokeideri kiellon valvontaan
riittää kunkin maan tarkkailuväli-neistö.
Erimielisyyttä: on vain ky­symyksessä
maan alla suoritetta-
Vien kokeiden havaitsemisesta. Pää-esteenä
sopimukseen pääsyyn on
ollut USAn vaatimus maanalaisten
kokeiden kiellon kansainvälisestä
valvonnasta ja tarkastuksesta
Jotta asiassa päästäisiin eteen­päin,
suostuu Neuvostoliitto sii­hen,
että automaattisia tarkkailu­asemia,
. ns. mustia laatikoita,
joista englantilaiset tiedemiehet
tekivät aloitteen, sijoitetaan Neu­vostoliiton
alueelle. Samalla, Neu-,
vostoliitto esittää, että näitä ase­miin
; sijoitetaan jokaisen ydinval-tion
rajojen' läheisyyteen ja nii­den
alueelle.
Neuvostoliitto -esittää niiden si­joittamista
seismisille alueille, kosr
ka ne kaikkein herkimmin voivat,
paljastaa epäilyttävät maan kuoren
värähtelyt. Kirjeessään pääministe­ri
esittää, että näitä asemia. sijoi­tettaisiin
Neuvostoliittoon kolme.
Keski-Aasian seismiselle vyöhyk­keelle
Koktsheviin, .Altain vyöhyk­keellä
Bodaibon kaupungin lähelle
ja Jakutskin kaupunkin lähelle
Kaukoidän vyöhykkeellä. Neuvosto­liitossa
r on vielä kaksi seismistä
aluetta, mutta ne ovat niin tiheästi
asuttuja, että ydinkokeet siellä ovat
käytännöllisesti katsoen mahdotto­mia.
Edelleen Neuvostoliitto ilmaisee
valmiutensa siihen, että näille ydin-valtioihin
muodostettaville tarkkai-lualueille
kuljetetaan ulkomaalais­ta
henkilökuntaa, jos sei on tarpeel­lista,
kuitenkin niin, että se ei an­na
mahdollisuutta vakoiluun. —
Näin meidän ehdotukseemme auto­maattisista
seismisistä asemista si­sältyy
myös kansainvälisen valvon­nan
aineksia, pääministeri huo­mauttaa.
Tarkastusmatkoja suori­tettaisiin
epäilyttävän maanväräh-telyn
ilmaantuessa 2—3 kertaa vuo­dessa.
KENNEDYN yASTAUS
Presidentti Kennedyn vastauk­sessa
joulukuun 28. päivänä ilmais­taan
ilo Neuvostoliiton ehdotukses­ta.
Kennedy väittää kuitenkin, et­tei
USA:n edustaja Dean esittänyt
2—4 tällaista tarkkailuasemaa Neu­vostoliittoon,
kuten päämitilsteri
Hrushtshevin kirjeessä sanotaan,
vaan 8^10. Sekin merkitsee suurta
vähennystä USA:ri aikaisempaan
vaatimukseen, jolta koski 12-^20
tarkkailuasemaa, Kennedy lisää.
T Hän sanoo Neuvostoliiton ehdo-tlikseii
asemien sijoittamisesta vai^i
seismisille alueille tuovan vaikeuk­sia
USA:lle. Kennedy katsoo tar­peelliseksi
saada tällaisia asemia
Kaititshätkari hieiiiimäalle ja Täsh-kentin
alueelle. Hän • lisää, että
Neiivostollitöh alueelle sijoitetta­vien
tarkkailuaseinien määrää voi­daan
vähentää, jos niitä vastaavas­ti
perustetaan Neuvostoliiton naa­purimaiden
alueelle, Hokkaidoon
Japanissa sekä Pakistaniin ja Afga­nistaniin.
Kennedy sanoo myös saaneensa
käsityksen, että ' mustieA laatikko­jen"
suunnitelma onkin alunperin
Neuvostoliiton esittämä.
Kirjeessään tammikuun 7 päi­vänä
pääministeri Itrushtshiev to­teaa
Kehnedyii yhtyvän ajatuk­seen
siitä,. että ' maanalaistenl^n
ydinräjäytysten~ välvöiihan pää-
HSÄ on tujittapt
P a r i l s t , - - Vilftofehti Tribune
des Natioiis :kiiioiltaa viime nu-mhrossaita
öi^iiiUi.,'^
ta. Afrikassa' iraperlalistovaltojen
ristiriidoista Afrikassa: ,.
•-- Afrikan tapahtumia eivät
ole vain Kongon jai: erityisesti
Katangan tapahtämat Sotilas­kaappausta
Togossa ei voida pi­tää
pelkkänä sattumana tai onnet­tomana
tapahtumien kulkuna. Nyt
on ylenti todetta, etta Saharas-
-ta-etelään sijäisevassä~pSiSasiallJ- -
sesti länsivaltojen välisistä yh'
teenotolsta.'
Imperialistien välisten ristiriito­jen
kasvusta on seurauksena ame-:
rikkalaisten uusi ja voimeperäisem-pi
., tunkeutuminen Afrikkaan.,
Ranskan Englannin ja Belgian vä­listä
kilpailua hyväkseen käyttäen
USA lujittaa asemiaan Euroopan
maiden entisissä siirtomaissa Afri­kassa.
Kuvaavaa on tässä suhtees-kelnoria
ovat kunkin maan omat saJJSAn toiminta Kongossa. Wash- -
tarkkailuasemat. -
Koska Kennedy ei esittänyt vas­taväitteitä
Altain alueen ehdotuk­seen
nähden, katsoo Neuvostoliitto
USA:n hyväksyvän esityksen auto­maattisen
tarkkailuaseman sijoitta­misesta
Bodaiboon. Vaikka neuvos-totiedemiehet
pitävätkin Kennedyn
tekemiä siirtoehdotuksia vähem­män
onnistuneina, suostuu neuvos­tohallitus
siihen, että kaksr muuta
tarkkailuasemaa sijoitetaan Kenne­dyn
esittämille alueille, toii^n lä­helle
Samarkandin kaupmtkia
Tashkentin alueella ja -foirieii
Seimtshaniin Kamtshatkan alueella.
Kun näin on täytetty USA:n pre­sidentin
esittämät ehdotukset, toi­voo
pääministeri Hrushtshev, että
USA puolestaan esittäisi nyt, mille
alueille USA:ssa automaattisia tark­kailuasemia
voitaisiin sijoittaa.
Kirjeessään pääministeri korosr
taa. ^tä, että ehdotukset auto­maattisista
tarkkailuasemista ja^
vuosittaisista tarkkailumatkoista
on Neuvostoliitto tehnyt vakava­na
tarkoituksenaan saada aikaan
sopimus ydinkoekiellosta ja sen
valvonnasta. .
inglonin hallitus oli uutterasti toi­minnassa
ennättääkseeh toisten
edelle Kongossa, ts. päästäkseen sa
nelemaan siellä omat lakinsa. Ka-;
tangan taisteluja edelsi Yhdysval-I
tojen hallituksen ja Adoulan välisen
sopimuksen solmiminen.
V Siitä tuesta, jota USA lupasi ;
antaa Adoulalle, Adoula puoles­taan
sitoutui tunnustamaan USAn
LeopoldvlUessa olevan suarlähet-tilään
neuvonantajakseen, luopu­maan
llittputumattomnuslinjasta,
takaamaan amerikkalaiset pää­omasijoitukset
ja solmimaan US­An
kanssa ystävyys- ja yhteityö-sopimuksen,
jbhon sisältyisi takl-
Ifohtien perustaminen Kongoon.
T^ribune des Nations paljastaa Yh­dysvaltojen
suurlähetystön johta--
van osuuden Kongossa huomauttaen
vielä, että jopa päätös' Kongon par­lamentin
hajoittamisestakin ' teh-tii^^
neuvottelussar jossa olivat läs­nä'
Aäoula, kenraali Mobutu, sisar
asiain valtiosihteeri ja Yhdysvalto­jen
suurlähettiläs.
de Gaullen tehdessä seuraa akselikumppanilleen Länsi-Saksalle on Britannia jää­nyt
vähän kuin "orvon" asemaan.
Syyriassa oikeiston
keikausyritys
Beirut. Libanonin sanomalehdet
j kertoivat, tiistaina, että Syyrian hal­litus,
oli torjunut uuden armeijan
upseferlttt suimnittelemari yrityksen
kukistaa nykyisen hallituksen.
Lehtieh mukaan epäonnistuneen
kaappausyrityksen olivat tehneet up­seerit,
jotka oli ajettu maanpakoon.,
vuoden'" 1961 maaliskuun vallankaap-'
paqksen jälkeen ja. jotka • äskettäin
olivat palaneet Syyriaan.
Uutisten mukaan kaappausyritys
oli rajoittunut Oapiaskoksen, Kata-nan
ja Kyneitran varuskuntiin, eikä
•;e "Uijt Yhdistyneen Arabitasavallan
presidentti Gamal Abdel Nasserin y l -
lyttämä.
I^umouksellisten upseerien ilmoi­tettiin
vaatineen Syyrian asevoimien
ylipäällikön, . kenraali Abdel Elarim
Zahreddinhi erottamista sekS Syy*
rian kommUnisasen puolueen toimm-nari
"kieltämistä.
Beirutiin samanaikaisesti saapa- •
neiden tietojen mukaan Syyrian r a - '
j^>j..oli. jatkuvasti suljettuna tiistai-aamiiiÄi.
Toisaalta taas radio ja leh­distö
olivat tarkan valvonnan alai­sina.
PÄIVÄN PAKINA
Toronto. "Kili and OverkitI"
TYÖTTÖMYYTTÄ JA
PAKKASTA TARPEEKSI
Täältä Sioux Lookoutista el ole
juuri muuta kirjoittamista kuin ko­vista
pakkasista; Pakkasherran pu­serruksen
vuoksi on ollut peräti 50
astettakin alapuolella nollan. Ei tee^
mie'i työntää "nokkaansa" _ ulos'
ovesta. Syksy oli oikein 'sievä.
Pakkasten lisä,ksi on tolsena...pu-hjeepialh^
en^'työttömyys.:Se asia on
tuilut) 'jökapi^ivälsin puheen aiheeksi,
mijfc|iÄ''''puii^tten lisäteil ^ se vaatii
meiltä toimintaa. •" '
Hällitusherrat ' eivät' kuitenkaan'
puhii töiden varaamisesta; vaau,ato­miaseiden
hankkimisesta^ sittgn kai­keti
riittäisi leipää käli^lheV ' •• '
Lehtlemme lukijain sliiiMmpana
vaivana' on rahan puute. Ol^ii Sen
huomannut ollessani 50 vuotta leh­teä
kaupustelemassa. Ensimmäinen
kysymys on aina, mistä saadaan ra­haa
tai voitko antaa velaksi tilauk­sen.
Velkakauppaa en kuitenkaan ke-ne'lekään
suosi. ' .
Vapauden klrjeenvaihtokysymys
on siksi visainen asla ettei sitä mil­lään
päätöksillä yksinään ratkaista.
Pikkupaikkakuntien kirjoitukset hei-^
Jastavat pientä toimintaa ja suu­rempien
kylien toiminta suurempaa.
Paha on sUnä tasapainoa pitää nibi;
että se olisi kaikille samanarvoinen.
Ilmoituksia pitäisi saada lehteen
enemmän — siten saadut tulot hel­pottaisivat
paljon meidän yhteistä
taakkaamme.' — F JI. '
Otsikko näyttänee hieman epäta­valliselta,
kuten se onkin.
Mutta tarkoitus onkin puhua epä­tavallisista
asioista— nykyihmisen
kyvystä "Tappaa ja ylitappaa", ku­ten
otsikkomme voitaisiin suomen­taa.
• • •. •
Kysymys on tunnetun amerikka­laisen,
Ralph E. Lapp'in uudesta
ja~ suurta huomiota saaneesta kir­jasta
"Kili and Overkill ^ The
Strätegy of Annihilatiön" (Tappaa
ja ylitappaa — täydellisen hävityk­sen
strategia). Kirjan hinta on
Ydin fyysikko Lapp, joka mai­nitun
kirjan on kirjoittanut, oli
ioisjen maailmahsodan aikana Ghi-cägori
yliopiston metallurgisen la­boratorion
johtajana ja juuri sinä
laboratoriossa saatiin kehitetyksi
ensimmäinen atomivoiman räjäytys.
Sen jälkeen tämä tiedemies on ol­lut
Yhdysvaltain puolustusministe-riiin
neuvonantajana. Ilmeistä siis
oh, että hän tietää, mistä hän pu­huu
silloin kun on kysymys ydin
aseiden aiheuttamasta vaarasta ih-miskuiinalle.
' Korostaaksemme asian tärkeyttä
lienee paikallaan palauttaa mie­leemme,
että niin täällä Canadassa,
kuin Yhdysvalloissakin harjoitetaan
valtiovallan johdolla kovapaineista
mainostusta, ettemme sanoisi aivo­pesua,
minkä tarkoituksena on "to
distaa", että kaikesta huolimatta
"atomisodasta voi osa meistä pelas­tua".
Sen propagandan tarkoitus on
ilmeinen —-yhtäällä raaistetaan
ihmisten mielet hy\'äksymään ydin
asesodan aiheuttama satojen mil­joonien
ihmisten tappaminen ja
toisaalta levitetään toivoa, että itse
kullakin meistä voi kumminkin olla
jonkun ihmeen kautta mahdollisuus
pelastua.
Ydinfyysikko Lapp on kuitenkin
tietojensa perusteella suuresti huo­lissaan
ihmiskunnan tuhoutumisen
vaarasta siinä tapauksessa jos sota
syttyy. Hänen koko kirjansa on
varoituksia varoitusten päällä sitä,
mitä tapahtua voisi:
"Yksi 50,000-megatonnin voi­mainen
(niitä on sadankin mega­tonnin
voimaisia — K) pommi
tappaisi asiallisesti puhuen koko
Yhdysvaltain väestön, huolimatta
siitä missä osassa maata ihmiset
asuvat" (sivu 97).
" E i ole mitään armeliaisuuden
keinoa ydinasesodan käynnissä."
(sivu 140).
"On laajalle ^l^innyt kuviteL
ma, mitä edesvastuuttomat ydift-asestrategistit
levittävät, että on
olemassa 'voiton' mahdollisuus
ydinasesodassa, uhrattavissa ole­vien
ibmlsmenetysten puitteissa."
(sivu 147)
^'Meillä on niin paljon pomme­ja,
että vpbnme ylitappaa Neu­vostoliiton
väestön ^S-kertaisesti.
Mikä ihmeen oikeutus voisi olla
tällaisen hävityksen tulvan edel­leen
varastoHnlsella." (sivu 146).
j '•>, •
MM
Mr. Lapp ei vastaa välittömästi
tähän kysymykseen, mikä ei kai­keti
vastausta kaipaakaan. Mutta
Yhdysvaltain. Ilmavoimien Yhdistys
(USA Air Force' Association), mi­kä
edustaa sen maan ohjusteolli-suuslaitoksia
ja niihin liittyneitä
eläkkeelle jääneitä korkeimpia up
seereita, 'antoi siihen sehrM;„vas-tauksen
1961 julkaisemassaan oh-jelmalausunnossa.
Siinä suositellaan
totaalista sotaa ja ikuista varustelu-kilpailua.
Siinä sanotaan, että "mei­dän
kansallisena tavoitteennamme
täytyy oUa neuvostojärjestelmän
täydellinen hävittäminen . . . ydin-aseidemme
liiotettavuuuden , (cre-ditability)
täytyy olla ehdottoman."
Toisaalta sellaiset sotilasasiantun­tijat
kuin esimerkiksi brittiläinen
sotilasasiain arvostelija Liddell Hart
sanoo kirjassaan "Deterrantor De­fence":
"Veypommi on tehnyt hölynpö­lyksi
sellaiset tavoitteet kuin 'voitto'
ja 'totaalinen sota'. Molemmat mää­ritelmät
ja niiden edustamat kat­somukset
ovat, tulleet täydelliseksi
tolkuttomuudeksi. Kuka tahansa,
joka kuvittelee tai puhuu 'sodan
voittamisesta", jos sota syttyy,: on
pahempi kuin tolkuton —hän muo­dostaa
vaaran maalleen ja koko ih­miskunnalle."
(sivu 23).
Lapp lopettaa edellämainitun kir­jansa
seuraavaan neuvoon:
" O n tullut aika yksilöille käyttää
inhimillisiä avujaan.. . kuunnella,
oppiai ajatella ja huutaa niin,
että häntä kuullaan . . . 'Yksikön
voima ei ole vähänarvoinen; se
voi loppukädessä olla suurempi
kuin 30,000 megatonnin pommin
voima."
Puhuessaan Berliinnissä, Saksan
sosialistien yhtenäisyyspuolueen'
cdustajaKokoiiksessa (jnuutaiHd päi-vä
sitten Neuvostoliiton pääminis^
töri Nikita Hrushtshev, jolla on
epäilejnättä hyvät tiedot näistä asi
oista, sanoi mm. seuraavaa:
"Ulkomaalaisten tiedemiesten ja
sotilasasiantuntijoiden suorittamien
laskelmien mukaan USA:lla on tällä
haavaa suunnilleenn 40,000 ydin­pommia
ja ydinräjähdettä. Neuvos­toliitollakin
on tätä tavaraa riittä­miin.
Tiedemiesten laskelmien mu,-
käau Jo ensimmäinen ydinaseisku
tuhoaisi 700—800 miljoonaa ihmis­tä.
Kaikki huomattavimmat kaupun-^
git häviäisivät maan pinnalta, ei yk­sinomaan
kahdesta johtavasta suur­vallasta,
US Asta ja Neuvostoliitos­ta^.'
vaari myös Ranskasta, Englannis­ta,
Saksasta, Italiasta, Kiinasta^ Ja­panista
ja monesta muusta maasta.
"En tahdo pelotella, luettelen pel-k'^
tään tieteen käytettävissä ole­via.^,
tietoja ja niitä ei voi olla ot­tamatta
huomioon ..
Puheet ydinasesodasta "pelastu­misen
mahdollisuuksista"'OVat siis
lievästikin sanoen "suurta liioitte­lua'?,
kiiten Mark Twainin kerro­taan
sanoneen ennenaikaisesti kuo-leinaniiutisestaan.
Sodan puhkemista ei liioin voida
estää sen paremmin ydinaseilla,
mitä mrs. Pearson nyt haluaa, muka
ratihiia .säilyttämisen nimessä, sen
pa^mmin kuin tavallisillakaan
asetllä-vanistautuminen ei ole kos-;
kaan aikaisemmin^ johtanut rau­haan,
vaan sotaan.
Ainoa turvaa— ja siihen' on ih-miskuntlan
nyt turvauduttava —
on siinä, että kaikki kansakunnat tai
aiqakin. niiden parhaimmistot, yh­distävät
rivinsä lujaan riiitaiiiaan ja
sdxvf/fA, että sotavalmistelun ase-njesta
» ion ryhdyttävä tosimielessä
varustelukilpailun lopettamiseen ja
aseistariisunnan toteuttamiseen.
. — Känsiikoura.
/