Vapaus, June 14, 1955

              Sivu 4 Tiistairtd, Jtcsäk. 14 p. — Tuesday, June 14,1955
POHJOISNAPALENTOJEN HISTORIAA
PERHEEN
NUOREMMILLE
Jo neliin vuosiESdan ajan on i h -
aoinen koettanut parhaaneapyatyäk-ijeen
tunkeutumaan pohjoisen napa-
' alueen Jäämassojen läpi ja «iten luo­da
lyhyemm^o jliteyxtien maaliman
toiselta puolen toiselle, Jegcndaamen
«Xfliotdsväylän". Ja noin puolen
vuoskcaUan ajan on Ihminen tarkas»-
tellut pallokarttaa ja päätynyt eii-hen
tulokseen, e t t ä »e on nishdoIUsta
by ja Pany, amerikkalainen M o r t o n , l a i v a l l a Seattleen Ja sieJtä Foint Ho- j l^glter ItehUU TyÖIl
muuan toinen englantilalJien/Jjigle-J^
field, ruotalaiOCT Nordenakjold, nor-jenain TVaLi^-rlghtiin, Alaiiisflsta, J a ] * " **
Jalainen Nanaen-Ja t ä t e n edelleen a i - ! «ieJtä h ä n yntti yhdessä erään tove- ; Dear Setä,
na Ällhen aaakka Jkunnes amiraali i riraa. kanssa lentoa yh pohjounayan . Rupesin kirjoutamaan taa« kun äi".;
Robert »Peary todistettavasti kulki jHuippuvuorille, mutta lentokon* vioit- L^anoi, ef^^n ole kirjoittanut pitkään
tuikultenkin Jo heti retken alussa s i k - j aikaan. K a i se aika meni kun Olen
«1- paljon, e t t ä heidän oli pakko luop- j ollut ulkona kun on kesäiset liinat,
pua koko yrityksestä. Samanaikai- | piah loppuu koulu ja pääsen lomal-eestl
lenteli- sveit«lälnen luutnantti ? le.; En tiedä mihin äiti vie kesäksi
Kiinan teollinen muoto muuttuu
kansan rakentaessa onneaan
Kirj. VI. PJankov
TEOLIXVEN KIINA.
Oli tavallinen. työpäivä, mutta
* mainen tällainen 370 km. pituinen ikasta teollisuutta; Tuotantovällnel-korkeajähnitelinjä
rakennetiiin h i l - j den-tuotanto kehittyy K i i n a n kansan-jattain
KoiJlis-Kiinaan — pohjoisesta j tasavallassa paljon nopeaixunin kuin
se i •etelään. Kiina tuottaa nykyään sähr . kev>-t teollisuus.
yli pohjoisnavan.
Ensimmäinen niistä miehistä. Jotka
käsiUivät, e t t ä arktiset alueet voidaan
helpoimmin valloittaa Ilmateitse; oli
;CIJ1UI epätavallisesti. Vielä eivät ehti- j kövoimaa 2.5 kertaa enemmän kiun r . : Samaan aasaan raskas teollisuus
ainoastaan ilmateitse. Ovathan poh- j mmian brasilialainen munkki nimeltä Mittelhoetaer Huippuvuorten «euduii- !' h ä n ei ole slita vielä sanonut mitään
Joi£naj>a-alueiden kuuluisat tutkijat | Guimzo, Joka vuonna 1709 koetti saa-pu*
j€l»tineet ristiin rastiin Grönlan­nin.
Canadan ja^ maantieteellisen
nlinhyvin kuin magneettisenkin poh­joisnavan
väliset tienoot, mutta usein
hcnkenoi kaupalla ja aina vähän vä­hä
Juuttuen kuukausimääriksi kiinni
jäihin, joten ei ole ollut edes mah­dollisuuksien
puitteissakaan edes
suunnitellakaan minkäänlaisia kau­pallisia
yhteyksiä meritse, vaan ilma
Ja "ilmailu on tarjonnut ainoan tien
: - - l y h y e m m ä n tien Euroopasta Poh-jolÄ-
Amcrikan mantereelle.
Mutta vasta niin myöhään kuin
vuonna 1952 muuttui tämä unelma to-dellisuudek^.
Silloin nimittäin lensi
Scandinavian 'Airlines System-nimisen
• l e n t o y h t i ö n kapteeni Paul A. Jensen
Douglas DC-6B-merkkiBcn koneen,
nimeltään "Ariid Viking". Los Ange­lesista,
Califomiasta, Kööpenhami­naan.
Ja muutamia viikkoja myö-
; hemmin kapt, Jensen lensi toiaen
S-A-S:n koneen, "Hjalmar Vikingin"
Jälleen ^samaa reittiä jLos Angelesi/tta
:Xö($penhaminaan, 'Noin puolta vuot­ta*
myöhemmin lensi kapt. Mikael
Aschim samaan lentokoneen - Oslosta
Tokioon, Ja näin muuttui tuo legen­daarinen
poh joisnapareitti vähitellen
aivan yhtä tavalliseksi Ja Jokapäi­väiseksi
lentolinjaksi kuin mitä kaik­ki
muutkin ovat.
Mutta aina ei suinkaan ole ollut
yhtä iykainkertalsta. Jo niinkin var­hain
i k u in vuonna 1587 tutkimuacnat-kailijat
koe ttivat vallOi ttaa arktisU
/vyöhykettä. .T^ vuonna pääsi
muuan englantilainen tutkija, John
Davis, aina läntiseen Grönlantiin
saakka. Hänen Jälkiään seurasivat
' myöhemmin hollantilaiset Willem
Barents j a Henry Hudson, Ja heidän
Jäljessään taas saapuvat poJiJosnapa-alueelle
englantilaiset Phlpps. Scoreo-da
Portugalin silloista kuningasta
Juan V:ttä innostumaan asiaan eri-,;
koi.Trakenteisen leijan avulla. Täst^
ei kuitenkaan kehittynyt koskaan m i ­t
ä ä n valmiimpaa; Ja niinpä suunnitel--
ma saikin levätä icahdensadan: vuoden
ajan eli. siis siksi, kunnes amriraali
Byrd. lensi v. 1926 Huippuvuorilta
pohjoisnavalle. Kolme lÄivää myö-j
hemmin lensi norjalainen Amund-sen
mukanaan amerikkalainen Ells-worth
Ja italialainen iNobile Huippu­vuorilta
navan y l i Alaskaan. Tämä
pieni "Norge"-nimlnen lentokone on
siis tavallaan uranuurtaja napalento-
Jen historiassa, koska se yfitti navan
mantereelta mantereelle lennossaan
mukanaan kaksi matkustajaa,'
Mutta jo tätä aikaisemminkin oli
tehty yrityksiä. Jotka tähtäsivät napa-alueitten
tutkimiseen ilmasta käsin.
Ensimmäinen,'joka todella yritti tätä
oli eräs ruotsalainen, nimeltään And-ree,
joka koetti ilmapallolla purjehtia
Huippuvuorilta pohjoisnavalle; V. 1906
eräs amerikkalainen lehtimies, Walter
Wellman, koetti ^purjehtia niinikään
ilmapallolla pohjoisnavalle, mutta
epäonnLstui - myös. Toinella yrityk­sellään
h ä n pääsi noin 60 mailin pää­hän
Huippuvuorilta eräälle Jäälau­talle.
Ensimmäisen moottorikäyttöisen
lentokonelennon napa-alueelle suorit­ti
vuonna (1914 eräs venäläinen luut­nantti
Nagurski, joka lensi Farman-merkklsellä
vesitasollaan Cross-Iah-teen
Novaja - Semljan saarelle. Tääl­t
ä käaln h ä n teki useita pitkiä lentoja
suoraan pohjoiseen päin seki* pitkin
Euraasian mantereen pohjoista ran­nikkoa
aina niin pitkälle kuin Berin­gin
mereen asti. Sitten vuonna 1922
Roald Amundsen osti ykslmoottorisen
Junkers-lentokoneen. Jonka • h ä n vei
la ollakseen valmiina tervehtLmäan j E n sitäkään vielä tiedä kuka koulusaj
pohjoisnavan yli saapuvaa Amund- I pääAee seuraavalle luokalle,
senla. VaÄtä V, -1923 Amundsenille | Nyt on puolen päivän aika Ja äit:
Suomalaisia
pitkäsoitto­levyjä
Rytmi-ja
Triola
levymeifcilli
Kaksinkertaistettu soittoaika yhdellä ÄÄNILEVYLLÄ
on mahdollista uusilla 17 cm (7") levyillä, jotka pyörivät
45 kierrosta minuutissa.
• Jokaisessa levyssä on 2 tavallista kappaletta kummallakin puo­lella,
yhteensä siis 4 kappaletta,
• Ääni on huomattavasti korkeampUaatoista kuin soitettaessa ta­vallisilla
78 kierroksen levyillä Ja äänentoisto on puhdas neulan-
. rapinasta. Tämä Johtuu siitä, että nämä levyt on valmistettu
homogeenisesta plast-alneesta.vinyliitistä sekä siitä, että niissä
on erittäin hieno ura.
• VtnylUtti on kulutusta kestävää, särkymätöntä ainetta. Joten
äänilevyjen ikä on pitkä.
• Näiden äänilevyjen säilytys vie. vain murto-osan siitä säilytys­tilasta,
mmkä tavalliset 78 kierroksen levyt vievät, sillä ne ovat
pieniä Ja ohuita.
e Niitä voi soittaa automaattisella levyvaihtajalla.
Rytmi neliapila pitkäsoitto-levyjä
HINTA $2.25 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
RN 4001
liX 4(M>4
Vanha riimu. foksi,Metro.Tytöt
Jussista saan miehen armaan, f oksi, Metro-Tytöt
Egon. (ango, Metro-Tytöt
Italiassa, Italiassa, tango, Metro-Tytöt ; v
Täyslktiu, tango, Olavi Virto
Alä. tyttöni itkei tango, Olavi Virta
Sokeripala, foksl. Olavi Virta
Sinun silmiesi tähden, foksl, Olavi Virta
Triola pitkäsoitto-levyjä •
HINTA $2.70 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
Kylltkkl-valssi. Olavi V i ru
Kuin Ennen, tango, Olavi Virta
KuuUmosandelma, tango, Olavi Virta
Mua älä hylkää, Olavi VirU
Ramona valssi, Olavi Virta
Lago Maggiore. tango, Olavi Virta
Kerro mulle, Jenklu, Jonna Ikävalko
Miksi näin? Jenkka, Jorma Ikävalko
Juokse sinä hununa, ftdcsi. T. Rautavaara .
Hiljaisten hetkien muistoksi, Walter ja Pihlajamaa
Kesäillalla, laula, T. RauUvaara
Kuhertelevat hanurit, Walter ja Pihlajamaa
Merenkyntäjä Mikko-Andersson, kansani. T. Rautavaara
Pariisi yöllä, valssi. Pihlajamaa
Unohtunut kltaravalssl. T. Rautavaara
San Jorge, Walter ja Pihlajamaa
Viulun tenho, laula. T. Rantavaara
Kukkia VaariUe, valssi. Kalevi Taoni
Petetyn ralli, jenkka. Jorma Ikävalko
Yölintu, valssi. OUvi VirU
Koikarien kuningas, foksi. T. Rantavaara
Rantalavan laalu. valssi. Veikko Tnomi
Päin seiniä, jenkka. Jonna Ikävalko
Kiitos kaikesta. Ungo. Veikko Taoml
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LIMITED
Box 69 Sudbuzy. Ontario
NE 104
NE 107
NE 108
NE 109
NE 111
NE 113
tarjoutui toinen tilaisuus yrittää tätä
napalentoa. Tällä kerralla starttipai-kaksi
oli valittu jälleen Huippuvuo­ret
ja varusteina oli kaksi Domier-
Wile vesitaim. Kummassakin ko­neessa
oli kolme miestä, j a toisen ko­neen
päällikkönä oli Itse Amundsen jä
toisen Well8worth. Noin 3 tunnin len­non
jälkeen puolet bensiinisiä oli
kulutettu Ja retkikunnan oli laskeu­duttava.
Toinen kone oli hylättävä
Jääaavikoiden keskelle, jotta siitä saa­dulla
polttoaineella olisi päästy ta­kailin,
ja senjälkeen oli käsipelillä
•hakattava j ä ä h ä n kiitorata, jotta ko­ne
olisi voinut Jälleen nousta ihnaan.
Muutamien arveluttavan rohkeiden
yritysten Jälkeen kone pääsi nouse­maan
ja palasi Jälleen noin 8 tunnis­sa
onnellisesti Huippuvuorille,.
K u n amiraali Byrd ja Floyd Bennet
sekä Roald Amundsen olivat onnistu­neet,
seurasi heitä Sir Hubert Wilklns
lentämällä Alartcasta Huippuvuorille
20 tunnissa v. 1928. Samana vuonna;
hätkähdytti italialainen kenraali Um­berto
Nobile koko maailmaa lentämäl-lävzeppelllnillään
Roomasta Huippu­vuorille,
Yhdeksän vuotta myöhemmin al­koivat
venäläiset jälleen osoittaa mie­lenkiintoa
arkista vyöhykettä koh­taan:
V, 1937 lensi TJakalof Mosko­vasta
yli pohjoisnavan Vancouveriin,
Ja samana vuonna eräs toinen venär
Iäinen. Gromof nimeltään, lensi niini­kään
Moskovasta San Jacintoon Los
Angelesin lähistöllä. Kolmas lento
vie minut Ramsay Lakelle... Joskus
piakkoin mennään Työn Puistoon
Kaisa on siellä ja M n on aina laitta­nut
hyvää ruokaa. Ensi kerralla kir­joitan
lisää. , . . • ^
Walter Kangas.
Sudbury, Ont
Marieen Gaught
The First Fish
Dear Setä,
How are you? I am f me I want to
teli you about the firaiday of fishing
season I caught the first trout. Mom-my
caught two llsh the first day of! meille.
neet tähdet sammua taivaalla, kun
.^nshanin teatterien Ja klubien ikku­noihin
ilmestyi valo. Pääkaupii^In
näyttelijät valmistautuivat siellä esi­tyksiin.
Valot näkyivät myöriiin ta­loista.
Äidit valmistivat aamiaista,
r.ytot kiinnittivät kukkia tukkalaittei­siinsa,
nuoret pukeutuivat juhlapukui-
•hlnsa. Vanha työmies Mhin Thai
myöskin kiinnitti takkinsa rintaan
mitaleja, joita oli saanut uutterasta
työstä. Hänen asuntonsa ikkunoihin
uuden . uutukaisessa kivitalossa kan­tautui
kaduntäyteisen kansanjoukon
iloinen laulu. Työsankari Mhin Thai
oli tu.=>kin ehtinyt yhtyä kansanjouk-.
iioon, kun mustasilmäinen koulutyttö
juoksi punainen liina kädessä hänen
luokseen;
— Tämä on teille, — sanoi tyttö.
Itse olen sen kirjaillut. Kiitos teille
onnelliajsta elämästä, jota luotte
1949. sallii varustaa tekniikalla kaikkia
Polttoaineteollisuus laajenee no-^' muita talousaloja ja lisätä lakkaamat-peasti.
Ei ole sellaista maakuntaa, \ ta niiden tuotantoa. Kaikkialla KIl-jossa
ei avattaisi uusia Jiiilikaivokäa. i nassa pannaan nyt käyntiin uusia
Pukienissa*on maan Buurimmat avo- i tekstiihtehtaita; jalkinetehtaita, par
louhokset. Jossa nuorten puutarhojen.| peri- ja ravintoaineteollisuuden tuo-peittämien
tasaisten rinteiden keskel- j tantolaitoksia. jotka varustetaan ko­la
kaivinkoneet nostavat kiviliiiltä 60 1 timaisella koneistolla. Tänä vuoima
m. vahvuisesta kerrostiimaata. Louhos [ K i i n a ; tuottaa pumpulilankaa 2fi ker-avattiin
viisivuotissuunnitelman en- j taa ja tehdasvalmisteista paperia 4,5
simmäisenä vuonna ja nykyään se j kertaa enemmän kuin vr'1949.
päättyi tuhoon.. Se oli suunnattu Ve­näjältä
Meksikoon, mutta päättyi to^
dennäköLsesti jossain keskellä mittaa­mattoman
suuria napajäätiköltä: K o ­ko
syksyn ja talven etsittiin kadon­nutta
konetta niiltä alueita, missä v i i ­meksi
sen kansaa oltiin oltu radio­yhteydessä,
mutta turhaan. Mm. W i l -
kins osallistui etslntätyöhön, joiden
aikana muuten tehtiin se havainto,
ett^ talvikausi on otollisin ajankohta
napalentojen suorittamiseen, joten
etsintä aiheen aikana saatiin siis hy­vin
arvokkaita kokemuksia.
^Toisen maailmansodan Jälkeen ovat
nllnhjrvin Yhdysvallat Neuvostoliitto
kuin Englantikin suorittaneet lukui­sia
tutkimuslentoja pohjoisnapa-alu­eelle,
mutta ensimmäinen Ja ainoa
lentoyhtiö, Joka jatkuvasti nykyisin
kuljettaa matkustajia Euroopasta täl-^
le mantereelle j a takaisin y l i pohjois­navan,
on Scandinavian Airlines sys-tem,
jonka pohjoisnapareitti kulkee
Los Angelesin ja Kööpenhaminan vä­lillä
Winnipegin kautta. — E. K .
the trout season and Sylvia has
caught a few since. We caught a few
suckers also.
. Dolly, OUT horse, runs after Sylvia
everywhere she goea and whinnies at
her beeause she gives her bread.
Haloo mummo j a Aino-täti. Tervei­siä
meiltä kaikilta. Good-bye Setä,
Koulutyttöjä
houl(utuslintuina
Tukholma. — Kaksi 15-vuotiasta
oppikoululaistyttöä, joita 15—17-vuo-tiaiden
nuorukaisten ryhmä oli käyt­tänyt
houkutuslintuina, ryösti eräältä
35-vuotiaalta kauppiaalta ainakin 160
kr. huhtikuun 15 päivän iltana eteläi­sen
asema-alueen lähellä. Ryöstöön
osallistui yhteensä 10 nuorta ^ Joukossa
kaksi koulutyttöä:
Sovittuaan poikien kanssa siitä, että
joku mies rj*östettäislin, asettuivat
tytöt yhteyteen erään ohikulkevan
miehen kanssa polkien pysytellessä
taustalla. Tytöt vilkuttivat miehelle,
jolloin, tämä tuli kadun yli heidän
luokseen tiedustellen, mitä asiaa heil­lä
oli.
Kun hän oli käveUyt tyttöjen kans-'
sa Jonkin matkaa^ kuuli h ä n yhtäkkiä
askeleita takaansa Ja näki poikien tu­levan
perässään. YhdeUä pojista oli
mukanaan lankku Ja muut käyttäy­tyivät
hyökkäilevästi. Pojat ihtnet-telivät
ulikaavassa äänensävyssä, mitä
tekemistä miehellä oli muka tyttöjen
kanssa ja siinä samassa yksi pojista
kaatoi miehen. Miestä pahoinpideltiin
sitten nyrkiniskun kasvoiliin ja kun
hän makasi maassa, potkivat pojat
häntä rintaan. .
— Jos huudat apua, saat lisää iskuja
uhkasi eräs nuorukaisista Ja koska
mies pelkäsi lisäpahoinpltelyä, kertoi
hän mitä hänellä oli lompakossaan.
Siellä ei kuitenkaan ollut rahaa. Jol­loin
pojat tutkivat hänen taskunsa
päästen käsiksi 160 kruunuun, pariin
savukepakettiin Ja eräisiin pLtkuta-varoihin.
YKSI AINOA POMSn
Hiroshimassa -pyyhkäisi käytännölli­sesti,
katsoen kaupungin ja surmasi
200.000 ihmisolentoa yhdellä iskulla.
Nyt vastuunalaiset tiedemiehet kerto­vat
meille, että vetMKjmmi voi ai­kaansaada
hävityksen, joka on 1.000
—2.000 kertaa suurempi kuin Hiros­himaan
pudotetun pommin aikaan­saama.
Se voi tuhota kaiken Ilman
mitään poikkeusta 20—30 kilometrin
säteellä ja aiheuttaa kuoleman kilo-metrhi
säteellä.
Marieen Maensivu,
. Markstay, Ont
The Warm Weather
Is Affecting Taina
Dear Setä and ali the readers and
writers of this page:
How have you ali been since the
last time I wrote to this page? Pine I
hope I have been fine.
-The Tveather here has been very
nice and warm. r hope the nice weä-ther
wlll last for a long time. When it
rains, there isn't much you can do
except stay in the house.
It won't be yery long before school
is out again. I can hardly wait for
it to finish. I guess everyonemust
feel.the way I do. With the warm
veather here I don't feel like studyr,
mg for exams. It won't be long before
the end of June is here, .
I hope I pass. If I do then F l l be
in grade eight.
Have you boys and girls any peta
at home? I have a black cat; His
name is Blackie. One day. last .NO.T,
vember when I was coming home from
School I foimd a little black kitten. -I
went to a few houses to ask if ihey
had lost it, but they hadn"t so I
brought it home with me. It sure is
playlul. Sometimes when I walk past
hlm, he will Jump at my feet and
then fun away He doesn't uaj hls
claws very much but he useshis teeth.
He will wrap his paws around your
hand and then start biting.
I guess. I had iietter stop for novr
and write more next time cheerio.
Taina Jackson.
Hamilton, Ont.
«iiiiniiiiiiininiiiuiiiiiiiininiiininiiniininnDinininnniniiiiiiiiiiiiiiiuo^
Toimittajaseiä
juttelee
Bunnnntioiiiiinini
, —. Rahalla saa
TOlta. — Sakkola.
vaikka Raudusta
Haloo tytöt j a pojat!
Sedän postilaatikkoon oli viikon
kuluessa saapunut kaikkiaan kolme
kirjettä,, joista kiitos Walter. - M a r ­ieen
ja Taina. Walter kirjoitti taas
kirjeensä suomen kielellä.
Viime torstaina päättyi Ontarion
maakuntavaalit ja entinen hallitus
puolue pääsi uudelleen hallituspu-kille.
. Ainakin vanhemmat perheen
nuorempien kirjeenvaihtajat tietävät,
että hallitus huolehtii kouluasioista,
teiden rakentamisesta seka kunnos­tamisesta,
verotuksesta ja monista
yhteiskunn.allisista kysymyksistä.
Vanha hallitus, joka nyt tuli uudel­leen
valittua, ei ainakaan sedän mie­lestä
ole täyttänyt velvollisuuksiaani
joten setä toivoi, että olisi tullut suu-i
rempl muutos.
Mikäli lapset ovat kysymykse.ssä
tämä hallitus on suhtaunut hyvin
huonosti* kouluasioihin. Esimerkiksi
opetusministeri on usein lausunut,
etta voimistelu-, käsityö- ja musiik-iHsalit
kouluissa ovat tarpeeitomui ja
miden rakentamiseksi ei ole myön­netty
apurahoja. Samoin on asian­laita
urheiluun nähden. Tämä hal­litus
ei ole lainkaan rohkaissut nuo­ria
urheilemaan puhumattakaan sil­tä,
että se olisi myöntänyt rahallista
apua. • : •. •
Näissä vaaleissa oli useimmissa
vaalipiireissä ehdokkaina sellaisia
miehiä, jotka olisivat toimineet näi­den
asioiden edistämiseksi. Esimer­kiksi
täällä Sudburyssa Nels Thl-bault
ja Robert Carlin olisivat toi­mineet
tämän alueen väestön etujen
puolesta paljon paremmin kuin ne
jotka tällä kertaa tulivat valituksi.
Kesäkuu alkaa olla puolivälissä Ja
koululaiset kamppailevat loppukokei­den
kanssa. Setä toivoo, että Taina
ja kaikki lapset kesalhnoista huoli­matta
viihtyvät vielä nama viimeiset
kaksi viikkoa läksyjensä parissa Jä
pääsevät siirtymään seuraavalle luo­kalle
srks)llä. — Tolmittajasetä.
Lapsukaisen sanat sattuivat syvälle
vaniian metallityömiehen sydämeen.
Vielä selvemmin ja kirkkaammin piir­tyi
hänen tietämykseensä tämän päi­vän
merkitys. Juhlavaksi teki tä­män
päivän se, e t t ä Anshanin sulatto-molla
saatiin valmiiksi tekniikan v i l -
} meisten aaavutusten mukaan varus-f
tettu 7. masuuni, isovalssi ja putki-,
i tehdas — Kiinan kansantalouden ke-h
1 tyken ensimmäisen viisi vuotissuun-nitelman
tärkeät kohteet. Kansan
vuosisataisen toiveen toteutumtaeh
maan. teollistamia3n suhteen synnytti
iloa ihmisten sydäme.5sä, kun tuhat­lukuisen
kansanjoukon silmien edessä
lähti uudelta masuunilta kukin koris­tettu
ensimmäinen rautajuna, kun
kuumat teräskiskot alkoivat kiitää
Lsorvalsain rullapohjalla ja putki vals­sissa
alkoivat muodottomat teräs-
( harkot muuttua sanomattomiksi put­kiksi...-'
-
M l i i n Thai katseli masuunin las-kuaukosta
virtaavaa metallia ja puki
ilonsa sanoihin:
— Kas se on gaolaania! H ä n . v a s ­taili
näin vuonna 1945 kuulemaansa
ulkolaisten ilvasteluun, ettei Ansha­nin
sulattoa saada käyntiin.ilman ja­panilaisia
insinöörejä, e t t ä kiinalaiset
kykenevät vain kylvämään gaolaania,
eivätkä keittämään terästä! Kuomin-tangiiaiset
eivät tosin puhelleet tällä
taialla, mutta hävittäen tehdasta
Dunbeista paetesraan he sanoivat,: et­t
ä tehtaan kunnostamiseen tarvitaan
vähintään 20 vuotta. .
Mutta todellisuudessa kävi koko­naan
toisin Kansanvallan voiton jälr
keen kiinalaiset työläiset kävivät tar­mokkaasti
• käsiksi tehtaan kunnos­tamiseen
j a voittaen suuria vaikeuk­sia
herättivät tuotantolaitoksen hen­kiin.
Kahden -vuoden kuluttua oK
kolmasosa entisestä koneistosta pantu
käyntiin ja tehdas tuotti metallia pal­j
o n enemmän kuin japanilaistan aika­na.
Kahden seuraavan vuoden kulut­tua
oli koko laitos kimnostettu ja
vieläpä rekonstruoitukin. Nykyään
siihen kuuluu yli 50 tehdasta Ja kai­vosta
ja ko.nibinaatti laajenee yhä
lakkaamatta. Rakennustöisai on noin
60,000 henkeä. Anshann kombinaatin
tuotteita käyttävät lukemattomat uu­disrakennukset,
joita on noussut
summattomalle alueelle — I t ä - K i i n an
meren rannikoilta Himalaijien har­janteille
asti, Amurilta Hehnijoelle
asti.
Anshanin kombinaatti on näytellyt
suurta osaa Kiinan metallurgisen
teollisuuden kehityksesaä. Nyt on
metallurgisia tehtaita Taijuanissa,
Daissa, Tsuntsinlssa^ ym. kaupimgeis-:
sa. Käyntiin on pantu 40 uutta metal­lurgisen
teollisuuden tuotantolaitosta
j a toisia rakennetaan.
600-miIjoonainen Kiinan kansa
muuttaa maansa muotoa sanomatto­man
nopeasti. Sen käsissä on ehty-;
mättömiä maanrikkauksia talouden
kaikkien alojen kehitykselle. Sitä
osoittavat geologiset tutkimukset, j o i ­ta
on viiden viime vuoden aikana suo­ritettu
enemmän kuin vanhassa K i i ­nassa"
suoritettiin 30 vuodessa.
Kiinassa on rakennettu paljon
höyry- ja vesivoimalaitoksia, sellaisia
voimakkaita automatisoituja voima­laitoksia
kum Fusunin, Dihuan, P i n -
manin, Tsuntsinin ym. voimalaitokset.
"Zenminzibao" lehti tiedoittaa, että
yksinomaan «ime vuonna Kiinassa
rakennettiin toistasataa sälikövoima-laitosta,
jotka siirtävät voimavirtaa
korkeajännitelinjoja pitkin suunnat­tomien
matkojen piäähän. , Ensim-toimii
täydellä tehollaan. Paineilma-porat,
hiiiijyrsLmet, siirtohihnat, s ä h -
követurit ja monenlaiset muut ko­neelliset
laitteet ovat tulleet kallojen,
hiilikelkkojen j a ainaisesta pimeydes­tä
näkönai menettäneden kaivoshe-vosten
tilalle ja yhdessä niiden kans-.
sa on jäänyt unholaan myöskin kai­vosmiesten
näännyttävä työ. Kiinas­sa
tuotetaan nykyään kivihiiltä 2,6
kertaa enemmän kuin ensimmäisenä
vuonna maan vapauttamisen jälkeen.
Vuoriöljyn tuotanto kasvoi jo viime
vuoteen mennessä vastaavasti yli 5-
kertaisesti.
K i i n a n teollinen muoto muuttuu.-
Kivihiilir ja metallurgisen teollisuu­den
tuotantolaitolssia kasvaa Etelä-
Kiinaan" ja Sisä-Mongoliaan. Uusia
teollisuuskaupunkeja syntyy Luotes-
K i i n a n aavikoille. Täällä, vielä h i l ­jattain
tavattoman takapajuisella
seudulla on nyt luotavana paljon spau-rempi
teollisuuskeskus kuin Koillls-
Kiinassa. Sen rakentaminen alkaa
edistyä paljon nopeammin Lants-choun
— Sintsanin rautatien raken-.
tamisen jälkeen.
Näiden teoUisuusseutujen kehitty-:
misen kansaa aljcaa kasvaa lakkaa­matta
metalliteollisutis, joka on jo
nyt ylittänyt vuoden 1949 tuotantota­son
raudan tuotannossa 12,4-kertai-sesti
ja teräksen tuotannossa 13,7-
kertaisesti. .
Sähkövoiman, polttoaineen ja me­tallin
tuotannon nopea kasvu on luo­nut
otolliset ehdot K i i n a n koneteol-.
lisuuden kehitykaalle. Sansin maa­kunnassa
Jo toimi; suuri tekstiiliko-notehdas.
Yhä enemmän laajenee
Taijuanin konetehdas. Joka rakentaa
rautavalsseja, kaivinkoneita, nostu­reita,
höyrsrvasarolta jne.
K i i n a n työstökoneteollisuus kasvaa
j a laajenee lakkaamatta.' Tämän
teollisuusalan tuotantoarvo on nyt 8,5
kertaa qutu*empiikuin'v. 11949.-
l a i n a n kaupiuikien ja kylien asuk­kaat
juhlivat nyt yhä useammin uu­sien
teollisuuslaitosten avaamista.
Viisivuotissuunnitelman mukaan on
rakennettava j a rekonstruoitava. noin
600 teollisuuslaitosta. 156- suurimpaa
teollisuuslaitoata rakennetaan Neu­vostoliiton
välittömällä avulla. Näi­den
uudisrakennusten luvussa on
mustan ja värimetallurgian kivihiili-j
a vuoriöljyteollisuuden tuotantolai­toksia,
sähkövoimalaitoksia, auto- ja
trakloritehtaita, lentokone- ja ke­miallisia
tehtaita, veturitehtaita ja
muita tuotantolaitoksia.
K i i n a rakentaa ensi vuorosax ras-
Raskas teollisuus turvaa myöskin
KIITOS
Sydämelliset kiitokseni teille,
Rouynin j a Norandan ystävät,'siitä
yllätyksestä jonka järjestitte mi­nulle
Suomimatkani Johdosta.
Kiitos herkullisesta kahvipöy­dästä
ja ai-vokkaasta lahjasta, jon­ka
minulle annoitte.
Kiitollisuudella teitä muistaen,
MISS SAIMI LAINE
121 George Ave. Noranda, Que.
KIITOS
Kiitän teitä sudburylaiset ja st.
catharinesllaiset sekä Don-haalin
Finlandia kuoroa Ja sairashuolto-komiteaa
kukista, kuin myöskin
yksilöitä kukista. Kiitos lahjoista,
korteista Ja käynneistänne, kun
kävitte minua katsomassa ja ilah­duttamassa
sairaalassa ollessani,
joista sain voimia päästäkseni yli
pitkän Ja kovan sairauteni.
Teitä kalkkia toveruudella kiittäen,
JOHN TOLVANEN
48 Cleveland St., Toronto 7, Ont,
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
MAKSAMME PAIVAN KORKEIMMAN KURSSIN.
Pienin sumina 5.000 Smk. $17.50 ynnaläheiyskulut $1.15
Jokainen seuraava LOOO markkaa $3.50
• Rahalähetyksenne toimltetaaan vastaanottajalle 10—14 päivän
sisällä. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan allekirjoit-
'tama kuittL
-
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P. O. BOX 69 SUDBCBT, ONTARIO
kaatelulaitosten rakentamisen, varus­taa
konevoimalla ja väkilannotteilla
maataloutta j a avaa sille laajat kehi­tysmahdollisuudet.
Tämän ansiosta
talonpoikaisto vapautuu luonnon ar­moista,
eikä ole riippuvainen niistä
kuten aikaisemmin, yuonna 1952 B l i i -
nassa saatiin runsaudeltaan maan
fstcflu ««kate p»pniii.;
«en i» amUm tevMoldeB
€fa lamaim 2 ^
Näin rakentaa : onneaa:
kansa.
Kukitetut meta^ilastijuna^
Kiinan rautateillä, kukat
kaivostyöläisten elämää. "K
elämät", — sanovat Kiinan
eet. "Nyt me olemme vas
tuntemaan, mitä elämä on."
ibmJset .osaavat puolustaa
Elämä se on rauhaa!
Canadasta myytiin vlig
15 eri maahan 118,560 paria
arvoltaan $261,051. Niistä mj
dysvaJtoitain 91,909 paria.
historiassa tuntematon vilja- Ja puu­villa-
sekä muiden maatalouakasvien
sato. Seuraavana vuonna kohosi v i l -
jasato vielä 1^250,000 tonnilla Jangtse-kiangin
ja Huanghon laaksoissa val­linneista
miltei ennentuntemattomis-ta
tulvista huolimatta. Vuonna 1954
kasvoi viljasato vielä 10 — 20 prosen­tilla.
Maan teollistaminen kohottaa .
herkeämättä Kiinan kansan hy­vinvointia,
mikä onkin maan hai- .
Hiuksen tärkein tarkoitusperä. Jo
viisivuotissuannltelman ensim';
maisena vuonna kasvoi maassa
leivän kulutus 5,4-kertaisestI; ras­va-
aineiden kulutus — yli 7-
asiamiehf
Imyymällä tuttavillesi halp
[rooppalalsten tehtaiden t
^knten naisten puseroita, j
'reita, housuja yjiL
HELPOSTI HANKIT
PÄIVÄSSÄ K U N YRI]
Tilaa mallit allekirjoittar
IMPORTER "TEC
L 235 Robert st Torou
PETER A. VE
. B>, A.« LL* B.
Barrister, Solicitor, N
SUOMALAINE!
LAKIMIES
GE. 3392
1028 -Dänforth Ave.. T
KÄÄNNÖSROMAANE.
KIRJAKAUPASSAMM
VOITTOISA SYDÄN
L L O Y D C. DOUGLAtSIN uusi, herkflcä romaani
309 S I V U A HINTA SID. $
Syksyn ensimmäinen myröty toi Hannah Parmaleen: Wardin i
heeseen.: Myöhemmin Marciansein ihmetteli, miten he olivat i
kaan tulleet toimeen ilman h ä n t ä , Wardit olivat erinomaisia nu(
ihmisiä, mutta he tarvitsivat Hannahia saadakseen elämää
selvyyttä ja järjestystä. Eikä kysymjrs ollut'vain taloudenhoidc
ja-raha-asioista, vaan lisäksi muusta, mikä oli paljon tärkeämi
— elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön, ihmisiin
; Itseensä. •;. •
FRANK G. SLAUGHTER: ' ' ••
HELLÄT KÄDET
319 SIVUA HINTA SID. $:
Tässä teoksessa on kaikki hyvän lääikäriromaanin parhaat oi
naisuudet, mutta se on samalla intohimoinen raikkausdraamaP^
jois-Amerikan, «telävaltioista,
ALAN PATON:
LIIAN MYÖHÄÄN VESIPÄÄSKY
286 SIVUA HINTA SID. $5
Alan Paton tuli hyvin tuimetuksi romaanistaan I T K E R A K /
TETTU MAA, Jolla hän vähässä ajassa'loi maailmanmaineer
Patonin toinen romaani L H A N MYÖHÄÄN VESIPÄiSSKY lume
lukijansa yhtä väkevästi Ja ehdottomasti. Rakenteensa tehokki
dessa j a teeman voimakkuudessa se ylittääkin edeltäjänsä.
Kehyksenä on JäUeen Etelä-Afrikka, mutta tällä kertaa aihet
on valkoisen miehen tragedia. Nuori pollisiluutnantti, vanhan,
peän buiuisuvun Jäsen, rikkoo-maan ankarinta Ja leppymättömij
lakia, jonka mukaan valkoisen miehen suhde värilliseen naise
rangaistaan Julistamalla pannaan sekä syyllinen itse e t t ä koko hät
sukunsa. , . ' . •
Lumoava ranskalainen rakkausromaani-
VIIMEINEN SUUDELMA
K I R J . ALPHONSE DAUDBT
230 SIVUA HINTA SID. $2
Alphonse Daudet kuuluu ranskalaisen kirjallisuuden suuriin mi
tareihin. Jonka taide on valloittanut ja yhä valloittaa lukijai
kautta maailman. "Viimeinen suudelma", Daudefn pääteos, on 1
kuttayan herkästi, sielukkaastl j a samalla Johdonmukaisesti kerroi
tarina nuoresta pariisittaresta, "Saphosta", Ja raikkauden kaik)
nielevästä intoliimosta.
HELEN D. BOYLSTON:
CAROLA TEATTERITYTTÖ
192 SIVUA HINTA SID. $1
Helen D. Boylston on saavuttanut maailmankuuluisuuden sairaa
hoitajien elämää kuvaUevilla HELENA-kirjoillaan. Nyt sisar He:
nan ystävät saavat tilaisuuden tutustua {kirjailijan toiseen suosittu
sankarittareen Carola iPageen. Carola on teatterikärpäsen purei
nuori tyttö, josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär.
TAYLOR CALDWELL:
VAPAUDEN MIEKKA '
349 SIVUA HINTA SID. $2
"Vapauden, miekka" on uusi eriiiomainen näyte Caldwellin m
kansatempaavasta kertomustekniikasta, elegantista tyylistä j a oivs
hsesta tyyppikuvauksesta. Khrjailija vie sUnä lukijansa Bicheliei
aikaiseen Ranskaan, sen taisteluihin^ juonitteluiliin Ja Jännittavy
dessä vertaansa haSceviin seikkailuihin; Joita punoo toisiinsa loist
vasti kuvattu rakkaustarina.
• RAKETTI SAmAN ROMAANIT •
HUIMAA JÄNNITYSTÄ
J A C K VANCE:
172 SIVUA
AVARUUDEN ROSVOT
Tieteellinen seikkailuromaani
HINTA SID. $2.<
ARTHUR C. CLARICE:
ILMOJEN SAARET
Merkillisiä seikkailuja. — Tieteellinen seikkailuromaani.
164 S I V U A , HINTA SID. $2.(
ROBERT A . HEINLEIN:
I^KETTILAIVAN KADETTI
TieteeUlnen seikkailuromaani — SeikJkailuJa tulevaisuudessa ^
213 SIVUA HINTA SID. $2i)
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHmG CO. LTD.
BOX 6» ^ SUDBUBY, ONl