Vapaus, April 27, 1957

              Sivu 2 Lauantaina, iuihtik. 27 p. — Saturday, April 27« 195^
i i i i i l i i i i
TUepbones: Boa. Offlee OS. «•4284:
Editorial Olflce 0 6 . «-«85, Ifamger
E.SttksL Editor W. EUond. UaJUog
address: B0X 60, Sodtiuiy. Ontario,
tahlisbed Kor, 6. 1917. AuUiorized
w seoond d a n naii hg the Post
•QtOce JDepartment. Otfaiwa. . FSb-llshed'
: Duiradays and iSatunlays fitjr Vapaus
Pabllahlng Company Ltd.» at 100-102
Slm.8t.-W.^Siidbuiy, Oat, Canada
AdverUsing rates upim applkattoo.
Tnuulatlon Iree of cbaige.
THAUSHINNAT:
:;anada«a: 1 vk. 7jdO 9 lEk. 3.15
' 8 kk. 225
YhdysraUoiasa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4JO
Soomesaa: . 1 vk, ftSO 8 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
1917 — Juhlavuosi— 40. vuoä^ta — 19S7
Vancouverin olympiakeräys
, Lehtenune tässä numerossa julkaistaan Vancouverissa toista
I vuolla: ;taiii>ineett'''Suoitöla'ujen jolympia-äpukomitea 19S6":n'J*si-
; tyiskohtainen tbimintaselostus, niistä ilmenee, että ni^nitun toii|Ml|un>
naiwal0itt(^ta ja toimesta kerättiin Suomen o1ympla1aisjout^kf|een
;"cahoitt^iseksi Yhdysvaltain rahassa.laskien $1,126.68.' Huomiot-
: den sen tosiseikan, että, mainitun toiminnan alkajaiskokouksessa oU
t.'ä!noaätaiEU) S^oi^nottajaa/ja että^^
1 öttainäfta, tnelkö^suppeisiin piireihin^ ja että tällaisenkin toiminnan
' ^etta bli vasia^bangoittelijoita. ja jarruttaj-a, tätä tulosta on pi-
^dktävä.melkohsrvänä, josta annet vilpitön kiitos: ja tunnustus
mainitulle komitealle.
5 Vancouverin - ölympja-apukomitean suhteellisesti hyvä tulos —
!:Jbyvän asfan edistämiseksi — palauttaa täkäläisten maanmiestemme
^^ieleen ne kerrassaan: erinomaiset saavutukset, mitä saatiin Suomen
tamtsevien^avustamiskanipanjassa toisen maaihnansodan päät
Koskaan aikaisemin ei'.ole täkäläisten maanmiestemme keikuu-
' dessa nakty niin laajaa joukkbinnostusta kuin silloin. Koskaan al­haisemmin
tai sen jälkeen ei ole saatu' niin valtavan hyviä tuloksia,
mitä saavutettiin Suomi-.\vun toiminnan yhteydessä. Ja ratkaiseva
tekijä näiden valtatien tulosten saavuttamisena oli se, että' Suomi-
Avun yh^dessä; raatiin muodostetuksi kaikkikäsittävä yhtenäisyys.
Seri sijain että olisi toimittu pieninä^ kilpailevina ja rii^levinä ryh- ,
i minä,,muodcKtettiin,kaikkien järjestöjemme, seurojemme ja seurakun-
.tlemme yhteinen elin, jonka riveissä ja avulla toimittiin,yhteiseen
^ | 3 i ^ ^ kehitti
yleistä innostusta aiheuttaiieen "samaan perheeseen kuulumisen" ys-
; tävyystunteen täkäläisten maanmiestemme keskuudessa, ja kuten sa­nottu,,
tulokset olivat sen mukaisia. Totta on, että silloinkin oli joi*
?t£i^in' '^vastavirran kiiskejä'^ jotka olisivat mieluimmin murisseet
' ''toisirt' ajatteleville", kuin toimineet yhteisesti lyrvän asian edistä-nniseksi,
niutta joukkojen yhtenäisyystahto oli siihen aikaan hiin
voimakas^ että^'^ mukana.
'• ' Vancouverissa nyt toimintansa lopettanut olympa-apukomitea
ouitolften, joskin pienempi esimerkki siitä, mihin yhtelstoiniinnanja
yhttnälsyydeii avulla vdidaan päästä. "''(*• ' ' ' ' J ^*
Totta on,"esipnerkiksi'Vapjäus olisi voinut £^utt^ m^niftua'^6äil-tea^
enemmän miU^ lehtemme auttoi. Mutta kailcessä^^yi^iimat^^^
: niuudfessaankin Vapausnvoi kysyä, että ilniesty^ke Cwp<tessa initi^n
muuta suotnenkielistli lehtäa' joka olisi suhtautunut niin'ehnakkolltu-lotiömasti
tähän komit^n, 'jös "aloittedhtclllci'' 011^^ tullut) niiilr^'ttjn-
Emil jUionea, Sndbury. täyttää
sunnuntama, nuhtikuun 28 pnä 50
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Suomalablen uranuurtajain työn
jall<amih<sii ösUustbimintariiibtiiälia
Port Arthur.—^ Tanaan on päa- uurtajiin nänden oovheidän syvälli-
Mita muut jsanoyat
CANADAN KVLTTIJUHI-NJEVVOSTO
- '
Huomiota ansaitsevin 'seikka sen
luettelon johdosta. J o k a julkaistiin
huh^uup tS'päiväni koskien Ca­nadan
uuden kulttuurineuvoston
Jäseniä» on se, että siitä puuttuu Ca­nadan,
tjröväehlllkkeen edustus, l^tä
voitiin odottaakin St. Laurentin hal-
Utukselta.
On olemassa luonnollisestikin
joitakin hyvin huomattavia kulttuu­rihenkilöitä
; luettelossa, mutta us­koisimme
sen olevan hyvin tehdyn
jos Canadian Labor Congress käyt­täisi
vaikutusvaltaansa taatakseen,
että siellä olisi myös Joitakin kan­san
ihmisiä. -— Canadian Tribune.
olevan iklitoistoj-v^mmist^^^^
Vapaus on ^nsijaan'pltäbyt aina etualalla asiaa, el|cäf kfitl'fnjstä
y vyhmästä, on' kulloinkin ^ kysymys. Kun j^iitietki^l jtama'^ ävMa-apu-
komi^ea"alo'iti toimintansa, ja lähetti vetoomyksen^^iujl^isjta-vaksl
myös Vapaudessaj.:me|dän lehtemme ei kysyj^t;^'/,tuntem^|to-
^^lalia'^ lähettäjältä mitäypuoluct^
Icannattaako mitään, mihin uskonlahkoon hän ehkä<kuuluu tiu kuin­ka
kauan hän on tämän maan kamaraa astellut:" Tosiasiassa me enime.
olevvleläkään tehneet tällaisia tiedusteluja eikä meillä ole mitään ai­komusta
niin menetelläkään. Meille riittää tleto> siitä, onko asia
I;^rhäan^Harkintanime mukaan hyvä ja kannatettava, vai eikö die.
"Vanhojen kokemusten perusteella tiedämme, että yhteistoim-n-nanja^
yhteistyön kannattajia on kaikissa ryhmissä; Sillä Vapaus
toivoo, että näistä asloistas keskusteltaisiin vapaasti myös sanomaleh^
i^ien palstoilla^ Ja huolimatta lainkaan siitä, miten eräät toiset leh­det
tähän asiaan suhtautuvat^ Vapauden palstat ovat kaikkien niiden
'käytettävissä, jotka h^^
aitojen madaltamista Ja. yht^isymmärryks^
roisfä; yhteisesti, hyväksyttävien kysymysten edistämiseksi.' Vapau-ideti
palstat ovat avoinna tällaista keskustelua varten niillekin yhteis­toimintaa
kannsttaville maamiehlllemme, jotka ovat eri > mieVA. Va-päiidenyleiseiitblmftusohjelman
kanssa ja arvostelevatkin
V ;v ;; M korostaa on tämä: Kaikki hyvä
ei ole minkään yhden ryhmän yksityisomaisuutta, niin omahyväisiä
kuin ehkä olemmekin. Mutta^^^^^^V^
apu-komitea antoi uuden pienoiskuvan siitä mitä mahdollisuuksia on
olemassa, jos voitaisiin lyhmärlidat lopettaa ainakin siinä määrin, että
voitaisiin toimia yhteisesti sellaisissa asioissa, joiden suhteen olemme
loppujen lopuksikin yksimielisiä.
Entistä kurjempi hajoitu83nrity8
'"'"'"Paikallisen päivälehden kertoman mukaan rupeaa eräs Wa1sh-
; s niminen "entinen kommunistinen" hajoittamaan kaivosmiesten mai­nehikasta
Mine Mill uniota!
i Selvää on, kuten M -M union Sudburyn osaston presidentti Mike
^^^^H ' S^ asiasta lausunut, että mr. Walshin hajortustoimiunalla eisole
- ihi^^ptäkään onnistumisen mahdollisuuksia. Kun tuhansien dollarien
union reittaushomma kilpistyi
^^kaivostyöläisten yhtenäisyyden muuria vastaan, min miten yoi. joku-ammatti-
Ilmiantaja toivoa, että hän voisi "sisältä poraamalla" hajoi-
— kuten mr.AValsh julistaa •— hajoittaa yli 16,000
' jäsentä käsittävän unio-osaston täällä Sudburyssa? Kukaan ei te-
: 7!tehdään voi kieltää sammakkoa luulemasta itseään häräksi mutta
^"Äil^lettömyydelläkin on sentään rajansal
i^'0^i-^Tmsaäka. voidaan kui^nkin pitää selvänä, että kaivostyöläisten
r'M^^^^^ uhataan taas avoimesti ha-ä
|f;vj^Ij1e^cat- aina saamaan hämärävoimilta sen verran apua ja tukea, että
he^jvölvat järjestyneiden työläisten järjestöllistä koUtauhaa häiritä.
, ' ^Mutta 'mTcäll näitä hajoitusjrrityksiä tehdään ^— kaivosmiesten
•^^^fäetää muistaa, että mr. Walshilla el ole mitään yhteyksiä Canadan
.»l^i:ttyi(iVäenliikkeen minkään osan kanssa. Canadan ammattlyhdlstys-i:
keskus (CLC): on jo julistanut, että se el halua olla nus«ään
ilä<ssä^nir; Wälsh|n hajoitusyritysten kanssa. Samoin on tcras •
Etenkin tmlo ilmoittanut, että mr. Walsh on omilla asioillaan. '
,^;;t,:^{''Kan^.'tämän perusteella tulevat kaivostyöläiset kääntäniään
'l'.']bälVeksiett.selkänsä kaikille niille hajo'tusyntyksilIe, mita "suuri foh-
^^^taja".mr, Walsh mahdollisesti saa toimeksi —^ jos faa.
YLEISÖN
KIRJE
OSUUSTOIMINNAN
HISTORIIKKIA
ileiUe timminslläisille (abiakin
joillekin) lähetetään jonkun en­nen
täällä olleen hengen tuotteita.
Hän puhuu paikkakunnan entisistä
asioista mutta esittää ne pahanil­kisessä
muodossa. - Ne ovat koneel­la
kirjoitettuja, monistettuja kirjei­tä,
jotka katkeroittavat Joidenkin
mieliä.
Nyt saimme taas lukea Vapaa Sa­hasta
entisistä asioista.; Kirjoittaja
myöntää, ettei ole hänellä arkistoa
käytettävissä. Ja että kirjoitus voi
olla epätarkka. Epätarkka se onkin
Ja yieiärsuoranaista vääiistelyäkin.
Ei p i ^ paikkaansa väite, ettei ole
arkistoa käytettävissä. J , G. Ahon
jälkeenjättämät arkistot ovfat tdrk
ltöja.v -Heinoäella on myös arkision-ädtjaäätedin
monella lÄUulla.' Ehkä
kyteltien< kirjoittaja' e l <rfe vaivautu-nttkäan
muuhun »kuin omahyväisyys
teeiää;'! mikä lon harhaan johtavaa.
Hän Banoo.>että 1027—28 paikkeilla
vöioiUituitJoJuseaminan ivuoden ky-t'edyt
»vOjaUisrirudkatarpeita< välittä-tän>^
nu9lUkkeehi^penistamise$tai, f
• Arkistoista^olisi löytynyt, että^lak-kotaisteluh.
yhteydes,sä tUU; lakk^
siäissunnuntai ja olen juuri palan­nut
Kaministiqulaan tekemältänl
matkalta.
Mainitulla seudulla voitte tavata
joitakin todellisia suomalaisia uran­uurtajia.
TänäSn minulla oli tilai-^
suus puhutella kahta heistä. Toinen
oli saapunut Kamiin vuonna '1905
Ja toinen; muutamaa vuotta myö­hemmin.
Kaministiquia. Intola, Lap­pi,'
Kivikoski, Tarmola ja. Nolalu
ovat kaikki suomalaisten ihmisten
asuttamia jo kauan sitten. ,
Kun vierailette näillä'säuduflla,
näette aistikkaasti rakennettuja
fal-mitaloja, pieniä peltoja, kivikoita
ja mäkiä. Silloin tulee-mieleen-se,
että juuri minkälaista kansaa ovat
suomalaiset.
Juuri nimitetyt seudut eivät ole
erittäin sopivia maanviljelykselle.
Todellisuudessa, Port Arthurin ym­päristöllä
on varsin vähän maata.
Jota voitaisiin sanoa hyväksi far-mimaaksi.
Puhuessanne näille uranuurtajil­le
tulette havaitsemaan, että olette
todellisten ihmisten seuraassa. Hei­dän
mielensä on virkeä, tahto luja
ja he luottavat voimiinsa j a kj^^yi-hinsä.
Nyt on toinen sukupolvi, (Canadan
suomalaiset, perineet suurelta osal-;
ta nämä farmit. Heidän on jatketta­va
siitä mihin heidän vanhempansa
lopettivat ja heidän on opittava kä­sittämään
kuinka suuren työn.ja
kärsimyksen läpikäyden heidän
vanhempansa tekivät tämän kaiken
mahdolliseksi. Kuinkahan moni
nuori ihminen pysähtyy ajattele­maan
tätä seikkaa? Tai kuinkahan
moni kaupunkilainen harkitsee tä:
tä asiaa? E i mikään muu kansalli­suus
ole antanut Järvienpään kehir
tykselle niin suurta panosta.
Eräs toinen mielenkiintoinen
seikka vanhoihin suomalaisiin uran-nen
käsityksensä työläisistä j a hei^
dän ongelmbtaan. K u n me <ei-suo-malaisetY.
Xnykyään vasta alam­me
puhumaan työläisten ja,, farma­rien
yhteistoiäl^^^. niinäftävas­toin
nämä u r a ^ o j ^ j a t . dvdt 4>är-
Joittaneet sitä 0'.liO )^b<ta!.-Eräs
toinenkin mielenluntoSn^nu piirre
häissä Canadan rakentajissa on se,
että he ovat kykeneviä ja ymmärtä­väisiä
järjestöihmisiä, he janoavat
kulttuuria j a ovat rakentaneet m i l ­tei
jokaiselle seudulle pienen raken­nuksen,
suomalaisten y haalin. Sa­moilla
haaleilla he ovatv toimineet'
jo 40 - 50 vuotta.
Koska he ovat vankkumattomia
yhtenäisyyden Ja yhteistoiminnan
kannattajia ja kykeneviä Jäjestäjiä
he olivat uranuurtajia kaupunkllais-veljineen
ensinunäisten osuusliik­keiden
perustamisessa. Yksi niistä
osuusliikkeistä, International, on ol­lut
toiminnassa j o y l i 30 vuotta.
Tässä hyvä ed^imerkki ja todiste far­marien
ja kaupunkilaistyöläisten
yhteistoiminnasta. : H u o m attava
joukko heistä on vieläkin esittämäs­sä
suurta osaa tämän osuusliikkeen
johtamisessa ja ohjaamisessa.
Toinen hyvä esimerkki on muuta­mia
vuosia nuorempi Thunder Bayn
osuusmeijeri. 'Ilman noita samaisia
suomalaisia farmareita ei olisi syn^
tynyt -mitään osuusmeijeriä. Mah­dollisesti
tämä ei paljoakaan mer­kitse
kaupunkilaisille yksityisille;
ihmisille. Mutta jos pysähdymme
hetkeksi ajattelemaan, niin käsitäm-.
me kuinka paljon tuon osuusmeije­rin
olemassaolo on merkinnyt koko;
Järvienpäälle. <
Ensiksikin, VV. : 1930-35 ilman
osuusmeijerin apua moni pienfar-mari
olisi joutunut jättämään far­minsa
Ja slirtj^mään kaupunkiin
kilpailemaan niistä' muutamista tar­jolla
olevista työpaikoista tai lisää­mään
kohdaltaan työttömien armei­jan
lukua. Jos niin olisi käynyt, niin
mahdollisesti - nykyään joutuisim-:
me ostamaan'" Manitobasta tuotua
maitoa j a maksamaan siitä ehkä 28
-^.30 senttiä kvartilta sen sijaan,
että maksamme siitä nyt 24 senttiä.
Lisäksi on olemassa Joitakin tär­keitä
syitä miksi meidän olisi kan­natettava
osuusliikkeitä. Tärkein
niistä on se, että. osuustoimintalii­ke
perustettiin y l i 112 vuotta sitten
juuri työtätekevien ihmisten aloit­teesta.
Paikallisesti osuustoiminta­liike
aloitettiin 30 40 vuotta sitr
ten suomalaisten uranuurtajien toi­mesta.
Kolmaniieksi osuustoiminta­liike
on kansanliike, joka on jäävä
olemaan täällä. Neljänneksi osuus­liikkeet
ovat demokraattisia laitok­sia,
enemmistön päätöksen mukai­sesti
toimivia. Yksityisenä henkilö­nä
minä mahdollisesti en pidä josH
tain määrätystä päätöksestä, mutta
on muistamisen arvoista, että Järjes­tö
on suurempi kuin- yksilö. Ihmi­nen
ei ole erehtymätön, niin myös
osuusliikkeessäkin ' voidaan tehdä
virheitä. Muistakaamme yksi seik­ka,
kuten yksilökin voi: kehittyä Ja
muuttua paremmaksi, niin myös
voi yhteinen laitoskin.,
Jatkakaamme työtämme siitä mi­hin
uranuurtajat sen' jättävät. Näin
ajattelee omakohtaisesti E. Nords­trom.;..
'Suomalainen Olppia-apukomifea
\%KUn toiminnan loppusetvitys
rin lalalset Swed:sh haaliUe
— Htihtiknnn, 24 päi- mistä, j o ^ Iläky5^§feinmIt(gn^
Ohvat mr. W . i l t o d y ' j a , koonpanp
n u v ^ J ^ i l a kutsuneet Vancouve- menee tietq asiasta, inaan kaikbii
lehtiin. 7^ Paiaamme^-vielä tuooBQ,
pana asioihln,.''jbten^^siihen meiiiKi
sä ^parhaat; ^rveiset ölympiaiaöte
merkeissä. jokaiseUe. Toivonna
kaikki, että,J«elhournesta.tuUn hj
olyni|iiakonutean
Vancmuyeriih. Jouk­ko,
vn^d^^utsua noudatti, ei ollut
suiirei^1l;^%i-: Ainoastaan 8, henki­löä,
läolu^|i}kutsii^ mukaanluettui
na. miilta^rpeelaaPsuuri kuitenkin;
että voiöin; muodostaa komitea se
kä valita sille toimihenkilöt Pu­heenjohtajaksi
vallttiin^W. Hardy,
sihteerilcsi J . Limo, rahastonhoita­jaksi
G. Plosila, varapuheenjohta­jaksi
j a kirjuriksLJl- Hietarmta. E -
delläoleva^ kokoonpanossaan on­kin
toimik^ta sitten toiminut koko
ajäu;^ V ji^säkn valittiin -komitieaan
jäseniksi perustavassa kokouksessa
mukana Oi|eet nurs: G.; Plosila, mrs.
W.. Hardy, mrs. J . Limo Ja mr. K.
Sorjonen. :Myöhemmiu: on komi­tean
Jäseninä ollut muitakin heq^ki-
"ManiFestikih varastettu**
^koskä"yksityiset harjoittavat
li^ritakiskontä.V,-' ^ii|ä jos tyliläineh
plalkankorotuksen,se'mertee
kauppiaille.' ' Päikkakurinialle ' tuli
}iiafmi\ien ka^jpiioja väIltt^ään
ru'okata\^aräa ja- niitä "'olikin'* hiin
kauan kun perustettiin, työläisten
osuusliike. Työläisten osuuskaupal­le;
antoi aloitteen Suomalaisen Jar
jestön edustajakokous, joka teki
päätöksen, että oUajc^eeh sitä. mitä
periaate edellyttää, täytyy järjestön
ottaa osaa ihmisten kaikkiin elä­mänaloihin.
Kun tämä asia tuli
esille Suomalaisen Järjestön Tim-minsin
osaston valistustoimikunnan
kokouksessa, niin katsoi kokous, et'-
tä on olemassa pohja osuusliikkeen
perustamiselle. Silloin ei ollut, ku­ten
nyt/ kehittyneitä ketjukauppoja,
vaan kuten tavallista uusille paikka-kunnlUe
tulleita yksityisyrittäjiä.
Kumkyseinen valistustoimikunta oli
esittänyt asian yleiselle suomalais­ten
keskustelukpkoukjselle, niin tä­mä
kokus päätti, että ajatus on hy­vä
Ja että käännytään myös toisten
kansallisuuksien puoleen.
Kirjoittaja sanoo, että nuo paikal­lisen
osuustoiminnan uranuurtajat
tekivät auttamattoman virheen läh­tiessään
kosiskelemaan ukrainalai­sia
konununisteja sen sijaan että o-lisivat
koettaneet lähentyä osuus­toimintaliikkeen
kotimaasta Eng^
lannista (ja Skotlannista) lähtöisin
olevia maan asukkaita .: Kyllä
kaiketi sitä koetet!Uhi; mutta sunä
oli omat vaikeutensa; .Ukrainalaiset
sen sijaan ottivat kiinni asiaan .ja
niin syntyi osuusliike^ Silloin ei
"kommunistikäsite" \ ollut sellainen
kuin nyt. SiUoin puhuttiin bplshe
Vikeistä ?ja työväneliikkeen vasem­mistosta
sekä oikeistosta.
Osuustoiminta oli siihen aikaan
täällä suuremmille joukoille tuhte-matonta
Ja niin oli my^^toUnlt^if
Jan puutetta.^ Kirjoittaja ^ sanoo
osuusliikkeen hajaannuksen:tulleen
ylimääräisessä kokouksessa, piihin
oli kerätty äänestyskarja, niutta ei
köhän se ^(hajaannus) tullut Miten­kin
osuusliikkeen vuosikokouksessa
V. 1031? Ja riidan aiheena oli joh­tajakysymys,
vaikka siihen tuli se-kotetuksi
rahan vaatimus/ kaupan
ryöstämis- ym. j u t u t Se kokous oli
pitkä ja asiaton. Sitoäv tehtiin "pu-naisuussyte"
ja ^'s^^fte" että ^ ö -
väen osuusliikkeeseoi tehdään luok­karajat
ihmisten Ja ihmisten välil­le.
Mahiittu kokous jätti johtajaky­symyksen
uudelle johtokunnalle.
Kun Johtokunnan päätös ei tyydyt­tänyt
kaikkia ~ tyytymättömät pe
rustivat uuden^ osuusliikkeen. Se
oli kolaus; osuustoiminnalle, koska
silloin jäi kaikki ^eskusoshuskunfa-hankkeet
mikä on yksi tärkein seik­ka
osuustoiminnassa — sillä niin
vapauduttaisiin yksityisistä tukku-rVancquv^
T^ TT-JJäln ;yapau<jestft,.fj^
ta r"Holl9lan Pojalla'; on; Jonain ^1^-
noatusta ' kUrJoitulksilnl;• Muuten.i^ei
minua* rhlMö&ai väivaai -,ei edes ma&U-maniimyiskyt
eiikä lemmen','lumqtis
heiluttele. Ainut) huono puoJiCon
sibiä;iettä oleniluonteeitani ihant^l-liseniilaiskail
axiuttai .suomalainen isfir:
nalaiE&uhan .S?JXOO;' ettei- mies;}huk-,
Icaan^ ^builaa^ jcunj ek iaivarnJsQlko pd^-^
vää. . ,
• ''ii'lin''HoJlblan'"Polltb'; 'e^ tänAe"''irili
lilh"länleen mltfeäii' '^r&m^'kuuÄV
Mtklskelep täällä-'val'n' nak3im^'ti&-.
m'än mäajtoian' salaperalslk Voirfrfa ^a
^farsinklnnif^ Voimia,'^jo^a riehuvat
fcybväsnliiökan kimpussa. "' '
Työttömyys- on-', uhikaavaa,/.saftnOBi
Icasvaax&olllsuus;' Papit rpauliaäv.-it
iiricoliia aijan pahuutta.; Pelasfcusaarr
neija marssii uljaasti Main Streerm
ja Carrall Streetin väliä. nlinJtuln em­ienkin,
laulaen rohkaisevia laulujaan
elämän pettämille. Jehovazi Todista­jat
seisovat uäksUlsesti ikatujen kul­missa
päivästä, päivään puhuen saa­tanan
organisatiosta.
Niin (hyvät ystävät, ketä tässä sltf
ten uäkoo kun kaikki lupaavat yhdek­sän
hyvää Ja kymmenen kaunista?
Tosiasiana pysyy kuitenkin, että haa­veilut
ovat vain haaveiluja, mutta
toista on se tosi elämä.
Etsin joktt päivä sitten. Vancouve*
rlsta "Kommunistista manifestia'!.
Xieftelin 'karkki kirjakaupat läpeenr
sa. mutta el: vain löytynyt. Viimein
menin kaupungin kirjastoon. Katse<^
iin siellä läpi koko sosialistisen khrjal-lisuuden,
imutta ei löytynyt. Tiedus­telin
kirjaston hoitajalta. Hän sa­noi,;
mehlkää. ylempään kerrokseen,
pieltä. kyUä löytyy. Menin ylempään
kerrokseen. Siellä nainen sanoi, että
se on aleznmassa kerroksessa var*
masti. Kun palasin takaisin, niin
kirjaston hoHaja sanoi, että on vacr-mastikin
"business" osastolla. Menin
ohjattuun pa&kaan. Siellä esitettiin
kaikki mahdolliset Ja mohdottomat
»aikat. M?rxhi Pääoma kyllä löytyi,
nutta ei Manifestia. Ajattelin, että
!i ole ihme, ettei kommimismi leviää
ässä maassa kun rManifestikhi on
mrastettu. Kalkki ne varicalUe kel­paakin!
Aatelin toivpitomana alas < kaupun-
Sin kirjaston, rappusia -ja mietin, että
b/ömisetnuldtuyat, mutta kapitalistit
Ivalvovat. 'KaUcesta buolhnatta pitää
ipaikkansa tääkin- päivänä Koinmu-
|nlstte8n Manlfesthi 'itot^ama: ''Porva-
Iristo • luo munionsa>mUkaisen .'maail­man".
,' , -
[ Näyttää,siltÄ että erinäiset tilan-jteet
Ja ehkä vaikeatkin taistelut tu­llevat
olemaan edessä päin Canadan
työväenlutxifalla. Unioiden - Johdon
vastuu kaisvaa Ja sen velvolllsuua on
valistaa työväestöä näitä uhkaavia
vaaroja vastaan.- lEttel käy niinkuin
eräälle (miehelle. Joka rakensi talonsa
huolettomasti. Eräänä imyr«ftylsenä
yönä sen - talbn kurkihirsi) putosi / Ja
tappoi miehen.' <
Ensiksikin tänä päivänä Canadaan
on saapunut suuret määrät siirtolai­sia.
Elämä on monelle heistä kuten
muillekin ankara opettaja, 'Joka' el
anna Ilmaiseksi mitään, ei edes pikku
lapselle, siUä' hänenkin täytyy huu­taa
ruokaansa.' < Sama on-työläisten­kin
laita. -< Se-on aina ollut taistelua
leivästä, kautta aikojen, ja Joskus liy-vlnkhi.
anlfaj«a Ja katkeraa. • •
Mutta''saavultidkset ovat Jo nykyään
suurenmoiset;' -:-.SöslaIIstInen liike. on:
Jo tällä h W l ^ ' suurin ja edistyk­sellisin
kulttuui^iike maaihiiassa. Ei
ole enää niin ptaneätäkoikkaa^maail­massa,
johon sosialismi el olisi luonut
Mosfilmi ja S-filmi
neuvoffeievaf
Kaievala-filmisfäi
Helsinki (KU) — Viime päi­vien
aikana on Helsingissä käyty
neuvotteluja Mosfilmin Ja Suo­mi-
Filmi Oyn välillä Kalevala-aiheisiin
pohjautuvan värieltiku-van
valmistamisesta;
Alustavissa - neuvotteluissa on
päästy myönteisiin tulolcsiin ja lo­pullinen
sopimus yhteistyöstä alle­kirjoitettaneen
toukokuun aikana.
Elokuva valmistetaan Cinema-scope-
värlelokuvana, ja se on eräs
suurimmista elokuvaustöistä mitä
Suomessa on koskaan suori^e^tu.
Elokuvan ohjaa- tunnettu neuvos­toliittolainen
elokuvaohjaaja'4i<.L.
Ptushko, joka tunnetaan mtn^^Si)b;-^
messakin esitetyistä elokuvis^c^^i^^
vinen kukka" ja "Sadko"i Lavasjfusf
taiteilijana toimii taiteilija
Miltshin! Molemmat taitejjat; ova^'
parhaillaan maassamme tutustumas-'
sakansantieteelliseen aineistoon j a
paikallisiin olosuhteisin. Mainitut
taitelijat oleskelevat maassamme
tällä kertaa noin kolmen viikon
ajan.
Neuvotteluja on Mosfilmin puo­lesta
johtanut Neuvostoliiton kult­tuuriministeriön
taide-elokuvien
hallintopäällikkö V. K. Brjantsev,
joka palasi jo Moskovaan.
xapantunetden neuvottelujen yh­teydessä
on myöskin alustavasti
tehty suunnitelma mm.: väriteknil-lisestä
yhteistyöstä Mosfilmin ja
Suomi-Filmin välillä.
löitä, kuka lyhemmän kuka pitem­män
ajan. ^
Ku]^^)tti|4t<^^P^ti viimeisen koko­uksensa
23 p. maaliskuuta 1957. an­nettiin
aUekirjoittaneen tehtäväk­si
laatia .supmenklelisin lehtiin yh-teenYe^>
Ǥkdmitean toiminnasta ja
lopputuloksista:
Toiminta-aikanaan on komitea pi
tänyt,.22 kokousta;: Järjestänyt 2
"piknt]^k|^£ekä 6 iltamatilaisuutta.
Uisäksi"rähansaantlmielessä on jär
jestetty arpajaisia ja keräyksiä. Ko­mitea
haluaa kiittää kaikkia, jotka
ovat ^näissä, asioissa sille apua anta­neet.'
fihkoisesti haluamme maini­ta
kelloseppä Simonsen'in, joka lah­joitti
komitealle paketin, jossa oli
erilaista. tavaraa $40 arvosta; Heti
perustavassa kokouksessa päätet­tiin
tilata; Suomesta 100 k p l kultai­sia
jar 400' kappaletta r hopeaisia o-lympiamerkkejä
myytäväksi täka-lälsUle
suomalaisille. Merkit ttili-vatkin
suurin; piirtein kaikki myy­dyiksi-
ja levitetyksi ympäri Cana-daa.
Merkkejä myivät seuraavat
henkilöt:
Mr> A. Johnson, Sault Stei Marie,
$243.^ arvosta; G. Plosila, Vancou­ver,
'$80.00;* W. Hardy, Vancouver
$78.50; T. Viljo, Nanaimo,B: C.
$58; mrs. L . Kausela,' Edmonton,
Alta, $45; S. Anttila. Port Arthur,
$28.50; J . Limo» Vancouver $27.50;
K. Sorjonen, Vancouver, $27; R.
Hietarinta, Vancouver $24.50; J .
Nupponen, Vancouver $21; B. God
da $18. Ylimääräinen lista Van­couverin
kenttäjuhlassa. $15.50. Yh­teensä
$667.00.
Merkkien; myynnistä oli siis y l i -
imaisestiOsuurin rahatulo. Par-
^litokset näiden merkkien Ös-
, - lll^4a erikoisesti niiden: myyjil-
^i^.*ii%lie^.kenellekään jäisi epäsel-
'^yttfii^jlöltj^estä, haluamme laina-tä;
\tahP: /itjBfittfarkastajain\ lausun-n
f w ; - # \ f n f . \. ^ ^
"Oleou&a^^ 'tähääfa tarkastaneet
Galina Ulanova sai
Lenin-paMdimon
Moskova— Leninin syntymän 87-
vuotispäivänä maanantaina myön^
nettiin kuuluisalle 'venäläiselle bal­lerinalle
Galina Ulanovalle Leninin
palkinto hänen ansioistaan baletti-taiteen
alalla, ilmoittaa Tass.
Kaksi kunnianosoitusta lankesi
säveltäjä Sergei Prokofieville hänen
valoa ija; sosialismin yvoitto seuraa' seitsemännestä sinfoniastaan. Len-
_ häh selittiJ,;
;että juuri tamä^pUolueettomuusOD
Vani6}J^6tin-< supmalaistei^^'blym-[vastoin katolisen kirkon oppeja.
kauppiaista.
VieÄ se kirjoittaja puhuu "Karja
lan kuumeesta" ja sinne menneestä
joukosta joka sosialismin rakennus­työhön
lähtiessään halusi juhlavam­paa
lähtöä j a niin eräs lähtijä kaivoi
esiin rumpetin j a puhalsi sillä Juh­lallisesti
Vapaa Venäjän. Tuo k i ^
joittaja olisi voinut sanoa, että n l i
deh'meni jäin joukossa oli useamtilä
musUkkimiehiä, ja että he soittivat
omissa läksiäisissään toisten suonia-laisten
avustamana. Heidän menon-sa.
oUrvahingoksi sillä sen jälkeen: ei
ple ollut täällä soittokuntaa siUä
vanha soittajakaarti hävisi, eikä ole
uutta tullut tilalle. Helppoa oh ha[
joittaa, mutta kauhean vaikea Ra­kentaa.
Kyseinen kirjoittaja halventaa
työttömiä sanoen, että heitä on käy­tetty
äänestämässä. E n tiedä, miten
se olisi ollut mahdollista muutep.
kuin siten, että heille olisi sirretty:
osakkeita. Joku on voinut niinkin
tehdas mutta ei seUaisia "syytöksiä"'
kuultu hajoituksen aikana. E i myös­kään
ole milloinkaan tehnyt tämä
Työläisten osuusliike sellaista pää­töstä,
että sekelisi puolueeseen
dottu tai ajaisi jonkun yhden puO>' : Kun kaupu^
lueen asiaa. Sen ajan johtoktu^ r^sslmerkllat'': "i^udburyyh,
nan jäsen. ^'
yhtä varmasti kuin'|riUVä seuraa yötä.
Ehkä lopetan tähäit.-..Hyi^ ter­veyttä
'ja 'reipasta mieltä teille kal­kille.
— Toivoon; Kaiäiavan Poika.'
tokonerakentaja Andrei Tupolev sai
palkinnon kuuluisasta suihkukäyt-töisestä
matkustajakoneesta TU-
104:stä.
piak^mit^e^^jlOSS/ltiiit, alkaen todJcö^
kuun 2b.g$^ä.. ,liö55,'\s^ikuun 15
p:ään 195Ö;ja huomanneet tulokUit;t
ja menolaskut Oikein kirjoihin mer­kityiksi,
joten Whdotamme tilivelvol­lisille
, myqnnettäväksi tili- ja vas
tuuväpihideii.
RihkkiCalletus $1,097.08
Kätdstp _ 3.50
Yhteensä _1 $1,100.58
Vancouver B. C , lokak. 27 p. 1956.
Tilhitarkastajat:
Wm. SalQ Arvo Laamanen
Haluamme jäljentää tähän myös­kin
kirjeen, jonka saimme Heisin
gistä olympialaiselta keräystoimi-kunnalta.
"MEte. Anja Plosila
1080 E. 62nd Ave.,
Vancouver 15, B. C , Canada.
Helsinki helmik. 18 p. 1957
Kiitämme kirjeestänne 29/10
1956,. Josta näemme, että '$1,126.68
on lähetetty; Siitä erikoisen vilpi­tön
Kiitos jokaiselle, jolla ön ollut
siihen osuutta. Oheisena' on leike
tämänpäiväisestä Helsingin Sano­via
uutisia, vaikka maailman
ovatidn ikävällä tolalla. Joka^
pauksessa^ >Suomen joukkue Uiit
joskin olympialaiskassassa on vä
jausta, mutta uskomme puutfuTu
määrän vielä kertyvän.
Olympialalsterveisin,
* J. Tossavainen."
Syy, miksi tilinpäätöksen suim
on pienempi kirjeessä mainittua
johtuu siitä, että rahat lähetettiä
menemään USA:n dollareina jä (j
linpäätöksessä se on Canadan dolla.
reina.Vaihdettaessa rahat USÄni
dollareihin tuli tuo erotus k u i ^
voittoa. -
Tämänkertainen komitea on siii
tolmitansa lopettanut 1960 vuoima
on kuitenkin jälleen olympialaiset
Uusi keräys näitä kisoja varten olid
aloitettava. hyvissä ajoin, vähintiin
puolitoista vuotta ennen kisoja. N;t
toivomme sen tekevän ne "Jaakot"i
•'Ilkat" ym, jotka ovat koko koiö)
tean olemassaolon ajan hyökicSuJ
leet sitä vastaan sekä lehtikirjoituk^
sin että pahoin puhein. Kun jär-^
jestätte seuraavan komitean sek^
keräätte senkin summan minkä me
teimme, niin hyvä on. Me puolM-'
tamme lupaamme olla vaikeuttamal­ta
teidän: toimintaanne, vieläpä an^
namnie apuammekin, jos sitä tarvit­sette.
Mikäli jollakulla on vielä jo^
tain epäselvyyttä komitean asiois;
ta, voi kääntyä allekirjoittaneet
puoleen. Myös muutamia hopeaisia
olymplamerkkejä on vielä saatava­na.
Vielä kerran: kiitos kaikille, jot­ka
ovat kc-niteaa: sen toiminnassa
auttaneet.
"Suomalainen olympia-apukomitea
1956":n puplesta, Reino Hietarinta,'
3202'Renfrew St, . :
Vancouve 12, B. C.
Pappi varoittaa
^'puolipelastu-misesta"
New York.: — Roomalaiskatolisen
kirkon eräs johtava puhemies, Rev.
John E. Kelly sanoi täällä keskiviik­kona,
että evankelista Graham oi^
katoliikkien "uskolle vaarallinen"]
ja siksi pitäisi katoliikkien pysyi
pois Grahamin "herätyskokouksisj
ta" New Yorkissa. ^'
Mainittu - pappi hpt^ifiioi, ett]
evankelista Graham ]:^ittää pysytel
lä erillään kirkkoje:;^ Välisistä eri.
mielisyyksistäi^mtjl
Isä^ Kelly? sanoi edelleen, etti
Graham saarnaa monista oikeista
opeista, mutta välttelee joitakin pc
rustavaa laatua^ olevia oppeja ja sik­si
hänen "kääniiyttämänsä ovat vaiB
puoliksi pelastettuja."
SITÄI
JA
III TÄTÄ
"KAPITALISTI"
•Neuvostoliiton' kommunistipuolu­een
ensimmäinen sihteeri, Nikiti
Khrushchev kuvasi Gorkyn maat»
louskonferenssissa . kapitalistiö
"mieheksi. Joka on' valmis tapp»
maan oman isänsä^ jos siitä tidee
puoli prosenttia korkotuloja."
— Northwest Territorles käsittil
noin kolmannen osan Canadan pin­ta-
alasta. ^ '
Kuningatar Victoria valitsi Ot­tawan
Canadan pääkaupungiksi
vuonna 1857.
On mäisi seriföän vähän apuakin
Kun pikkupojille tulee leikin lo­massa
kinaa > asioista, niin mikään
harvinaisuus ei ole kuulla topakkaa
lausetta: -'Minä veikkaan satamil-joonaa^
dollaria asiani puolesta"..
. Täihä summa "satan^oonaa dol-lariaV
^edustaa talvisissa tapauksis­sa
stttirintft rajhasumnuia^^mltä
kupolkä vpi.niilelessään kalfitella. -
Mutta: me alkuiset, joUIaiQUvpTsia
vaikeu^t9:jäp.äistä;-^tiliny|aia' velko­jamme
lisäämättä, olemme viimeai­koina
tottuneet lukemaan j a puhu­maan;'
niin suurista rahasummista,
että emme itsekään ymmärrä niiden
todellista merkitystä, ellenunc ru­pea
Juurta jaksain niitä miettimään.
Nykyaikana puhutaan' tavallisesti,
varsinkin .sotamenoista ja valtion
varoista yleensä pqhejen ollen " b i l -
joohista" (suomalaisittain miljar­deista)
dollareista. Mutta mitjar-din
todellinen suuruus tulee näky­viin
vasta sitten jos lasketaany mitä
kaikkea sillä voidaan teettää, j a os­taa
vIdS nykyisillä.: iiiaaatioUnnoil-lakln.
^ '
'Khn 'tällaiseen kauphnkiuo^' kuten
'lakenne^
niin sitä pidetään tärkeänä merkki
tapauksena — eikä suinkaarf suotta.
Mutta jos 20:een eri kaupunkiin ra­kennetaan
$3 milj. maksava sairaala
niin siihen menee vasta $80 miljoo­naa
dollaria. Jos jokaiseen näistä
kahdestakymmenestä kaupungista
rakennetaan maihittujeh sairaalain
lisäksi'^$2,000.000 maksava koulu Ja
$1,000,000 kultiiniritalo; nun mUJar-dista
on silloin' käytetty vain noin
kymmenes osa, eli $120,000,000. J
Ja jos jokaiseen näistä kaupun­geista
rakennetaan vielä yllämainit­tujen:
lisäksi -3^000 asuintaloa a)
$10,000 kappale^ sittenkin jäisi mil­jardista
tähteiksi vielä nohi 300 mU-joohaa
dollaria!
Kuten huomataan, ime aikuiset
puhumme useissa tapauksissa- mil­jardeista
^biljoonista tääUä) hyvin
usein yhta sinisilmäisen viattomas­ti
kuin pikkupojat silloin kun he lu­paavat
veikata "satamiljobnaa".
Mutta nyt sitten^ asiaan.'
UPm New Yorkin uutisessa (huh-tik.
22 pnä) kerrbttim, että Yhdys­valtain
talondeniseh j a poliittisen
elämän hiilpuUe nousi viime vuon­na
4 uutta niUjaardi>(bllJoona) y h ­tiötä.
Saman uutistiedon mukaan Yh­dysvalloissa
on nyt kaikkiaan 81
miljardiyhtiötä, joiden varat nouse­vat
yhteenlaskien 241 miljardiin
(biljoonaan) dollariin >— jä jotka
taottavat "kaikkea hiusneuioista au­toihin
asti'^, kuten-mainitussa uutis-tiedossa
kerrottiin.
Sivumennen sanoen me voimme
liikkeiden harvainvallan luokkasi!
Niin, että. mikäs on Yhdysvaltsi?
miljardiliikkeistä suurin? The
Telephone, jonka varat ovat 16 nfl^
jardia. Seuraava järjestyksessä QB
Metropolitan Life. Bank of Aicoi-ka
on neljäs ja Standard 011 kuudet
Kaiken kaikkiaan YhdysvaltalB
miijardiliikkeiden joukossa on 9
pankkilaitosta, 22 teollisuusybtiSA
kuvitella, että moni pienempi yrit-. 16 vakuutusyhtiötä. 6 yleistä pahf
^täjä - rajan eteläpuolella on"hyväs-
'tä ajasta" huolimatta saanut luvan
sulkea liikkeensä sen hyväksi, että
saatiin^^muodqstetuk^i neljä uutta
m l l j ^ ^ t i ö i ä . ' ,^ . . '
{ SaiiaUa kertaa vofanme hyvällä
syyllä? Mhna merkille että "pienau-dest^
l^o huoluuatfk ' Cahadakin
auttoi osaltaan sitä, että eräs ame
rikkalauien. suuryhtiö pääsi - viime
v u o n ^ kapuamaan miljardiyhtiöi-den
harvainvallan ryhmään! Mai­nitussa
uutistiedossa hiihittäin ker­rotaan,
että niistä neljästä yhtiöstä,
jotka hytjiouslvat miljärdiliikkei
den JoultKnon; on Tennessee'Gias
Transmission Co. — joka sai, kuten
muisteteffli;» Canadan luonnonkaa-sun
jakeiuoikeuden ja siitä -koitu­vat
Voitot hallintaansa! ' '
: Vaikka me canadalaiset hävisim­mekin
c^lnä kaupassa pahemman
kerran, niin i jonkinlaista lohdutusta
voivat liittohallituksemme jäsenet
nyt sentään tuntea sutii, että Ten­nessee
j^ittö pääsi kuin pää^km
Canadan avostamann — miQardi-lua
hoitavaa yhtiötä, kolme luotlf
yhtiötä, ja yksi postijäkelukaopfP
— mikä sivumennen sanoen oU ( i^
lä Canadassakui vtunnettu
Roebuck. Uike. * > ^ ;
Yksityiset miljardillikkeet. (doBJ-reissä
laskien)^ ovat.muualla taU»
mässamiltei tuntemattomla^koiDii^
tuksia. Englannissa on muutama
tällaisia Jättiläislaitoksla,. muka*
lukien Royal Dutch Shell, I m pw
Chemicals ja British Petroleum: j
Canadan miljärdlyhtiöistä nai»'
taan kyseisessä uutistiedossa y>4
"Alummium, Canadian Pacific Bafl;
ways. Canadian National Bailwa3^
Ja'kaksl pankklyhfiötä. ^
Phhuen amerikkalaisista mi|iai#
yhtiöistä, UP:n uutistiedossa kor*
tetaan, että niidetit toiminta ulotit^
mntei kaikklaUe Yhdysvaltahi ^
louselämässä, stUa ne ovat muoA,
heya maan suurimpia
Ja tuottajia, eli talondeUlsen
valnvallan mätäpaiseita — siis
n^kraattlsen' järJei^lniän'
taan $3.000,000 maksava sairaala; ja kahleina^ Kähsäkonra.