1957-04-27-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, iuihtik. 27 p. — Saturday, April 27« 195^ i i i i i l i i i i TUepbones: Boa. Offlee OS. «•4284: Editorial Olflce 0 6 . «-«85, Ifamger E.SttksL Editor W. EUond. UaJUog address: B0X 60, Sodtiuiy. Ontario, tahlisbed Kor, 6. 1917. AuUiorized w seoond d a n naii hg the Post •QtOce JDepartment. Otfaiwa. . FSb-llshed' : Duiradays and iSatunlays fitjr Vapaus Pabllahlng Company Ltd.» at 100-102 Slm.8t.-W.^Siidbuiy, Oat, Canada AdverUsing rates upim applkattoo. Tnuulatlon Iree of cbaige. THAUSHINNAT: :;anada«a: 1 vk. 7jdO 9 lEk. 3.15 ' 8 kk. 225 YhdysraUoiasa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4JO Soomesaa: . 1 vk, ftSO 8 kk. 4.75 SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ 1917 — Juhlavuosi— 40. vuoä^ta — 19S7 Vancouverin olympiakeräys , Lehtenune tässä numerossa julkaistaan Vancouverissa toista I vuolla: ;taiii>ineett'''Suoitöla'ujen jolympia-äpukomitea 19S6":n'J*si- ; tyiskohtainen tbimintaselostus, niistä ilmenee, että ni^nitun toii|Ml|un> naiwal0itt(^ta ja toimesta kerättiin Suomen o1ympla1aisjout^kf|een ;"cahoitt^iseksi Yhdysvaltain rahassa.laskien $1,126.68.' Huomiot- : den sen tosiseikan, että, mainitun toiminnan alkajaiskokouksessa oU t.'ä!noaätaiEU) S^oi^nottajaa/ja että^^ 1 öttainäfta, tnelkö^suppeisiin piireihin^ ja että tällaisenkin toiminnan ' ^etta bli vasia^bangoittelijoita. ja jarruttaj-a, tätä tulosta on pi- ^dktävä.melkohsrvänä, josta annet vilpitön kiitos: ja tunnustus mainitulle komitealle. 5 Vancouverin - ölympja-apukomitean suhteellisesti hyvä tulos — !:Jbyvän asfan edistämiseksi — palauttaa täkäläisten maanmiestemme ^^ieleen ne kerrassaan: erinomaiset saavutukset, mitä saatiin Suomen tamtsevien^avustamiskanipanjassa toisen maaihnansodan päät Koskaan aikaisemin ei'.ole täkäläisten maanmiestemme keikuu- ' dessa nakty niin laajaa joukkbinnostusta kuin silloin. Koskaan alhaisemmin tai sen jälkeen ei ole saatu' niin valtavan hyviä tuloksia, mitä saavutettiin Suomi-.\vun toiminnan yhteydessä. Ja ratkaiseva tekijä näiden valtatien tulosten saavuttamisena oli se, että' Suomi- Avun yh^dessä; raatiin muodostetuksi kaikkikäsittävä yhtenäisyys. Seri sijain että olisi toimittu pieninä^ kilpailevina ja rii^levinä ryh- , i minä,,muodcKtettiin,kaikkien järjestöjemme, seurojemme ja seurakun- .tlemme yhteinen elin, jonka riveissä ja avulla toimittiin,yhteiseen ^ | 3 i ^ ^ kehitti yleistä innostusta aiheuttaiieen "samaan perheeseen kuulumisen" ys- ; tävyystunteen täkäläisten maanmiestemme keskuudessa, ja kuten sanottu,, tulokset olivat sen mukaisia. Totta on, että silloinkin oli joi* ?t£i^in' '^vastavirran kiiskejä'^ jotka olisivat mieluimmin murisseet ' ''toisirt' ajatteleville", kuin toimineet yhteisesti lyrvän asian edistä-nniseksi, niutta joukkojen yhtenäisyystahto oli siihen aikaan hiin voimakas^ että^'^ mukana. '• ' Vancouverissa nyt toimintansa lopettanut olympa-apukomitea ouitolften, joskin pienempi esimerkki siitä, mihin yhtelstoiniinnanja yhttnälsyydeii avulla vdidaan päästä. "''(*• ' ' ' ' J ^* Totta on,"esipnerkiksi'Vapjäus olisi voinut £^utt^ m^niftua'^6äil-tea^ enemmän miU^ lehtemme auttoi. Mutta kailcessä^^yi^iimat^^^ : niuudfessaankin Vapausnvoi kysyä, että ilniesty^ke Cwp<tessa initi^n muuta suotnenkielistli lehtäa' joka olisi suhtautunut niin'ehnakkolltu-lotiömasti tähän komit^n, 'jös "aloittedhtclllci'' 011^^ tullut) niiilr^'ttjn- Emil jUionea, Sndbury. täyttää sunnuntama, nuhtikuun 28 pnä 50 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. Suomalablen uranuurtajain työn jall<amih<sii ösUustbimintariiibtiiälia Port Arthur.—^ Tanaan on päa- uurtajiin nänden oovheidän syvälli- Mita muut jsanoyat CANADAN KVLTTIJUHI-NJEVVOSTO - ' Huomiota ansaitsevin 'seikka sen luettelon johdosta. J o k a julkaistiin huh^uup tS'päiväni koskien Canadan uuden kulttuurineuvoston Jäseniä» on se, että siitä puuttuu Canadan, tjröväehlllkkeen edustus, l^tä voitiin odottaakin St. Laurentin hal- Utukselta. On olemassa luonnollisestikin joitakin hyvin huomattavia kulttuurihenkilöitä ; luettelossa, mutta uskoisimme sen olevan hyvin tehdyn jos Canadian Labor Congress käyttäisi vaikutusvaltaansa taatakseen, että siellä olisi myös Joitakin kansan ihmisiä. -— Canadian Tribune. olevan iklitoistoj-v^mmist^^^^ Vapaus on ^nsijaan'pltäbyt aina etualalla asiaa, el|cäf kfitl'fnjstä y vyhmästä, on' kulloinkin ^ kysymys. Kun j^iitietki^l jtama'^ ävMa-apu- komi^ea"alo'iti toimintansa, ja lähetti vetoomyksen^^iujl^isjta-vaksl myös Vapaudessaj.:me|dän lehtemme ei kysyj^t;^'/,tuntem^|to- ^^lalia'^ lähettäjältä mitäypuoluct^ Icannattaako mitään, mihin uskonlahkoon hän ehkä<kuuluu tiu kuinka kauan hän on tämän maan kamaraa astellut:" Tosiasiassa me enime. olevvleläkään tehneet tällaisia tiedusteluja eikä meillä ole mitään aikomusta niin menetelläkään. Meille riittää tleto> siitä, onko asia I;^rhäan^Harkintanime mukaan hyvä ja kannatettava, vai eikö die. "Vanhojen kokemusten perusteella tiedämme, että yhteistoim-n-nanja^ yhteistyön kannattajia on kaikissa ryhmissä; Sillä Vapaus toivoo, että näistä asloistas keskusteltaisiin vapaasti myös sanomaleh^ i^ien palstoilla^ Ja huolimatta lainkaan siitä, miten eräät toiset lehdet tähän asiaan suhtautuvat^ Vapauden palstat ovat kaikkien niiden 'käytettävissä, jotka h^^ aitojen madaltamista Ja. yht^isymmärryks^ roisfä; yhteisesti, hyväksyttävien kysymysten edistämiseksi.' Vapau-ideti palstat ovat avoinna tällaista keskustelua varten niillekin yhteistoimintaa kannsttaville maamiehlllemme, jotka ovat eri > mieVA. Va-päiidenyleiseiitblmftusohjelman kanssa ja arvostelevatkin V ;v ;; M korostaa on tämä: Kaikki hyvä ei ole minkään yhden ryhmän yksityisomaisuutta, niin omahyväisiä kuin ehkä olemmekin. Mutta^^^^^^V^ apu-komitea antoi uuden pienoiskuvan siitä mitä mahdollisuuksia on olemassa, jos voitaisiin lyhmärlidat lopettaa ainakin siinä määrin, että voitaisiin toimia yhteisesti sellaisissa asioissa, joiden suhteen olemme loppujen lopuksikin yksimielisiä. Entistä kurjempi hajoitu83nrity8 '"'"'"Paikallisen päivälehden kertoman mukaan rupeaa eräs Wa1sh- ; s niminen "entinen kommunistinen" hajoittamaan kaivosmiesten mainehikasta Mine Mill uniota! i Selvää on, kuten M -M union Sudburyn osaston presidentti Mike ^^^^H ' S^ asiasta lausunut, että mr. Walshin hajortustoimiunalla eisole - ihi^^ptäkään onnistumisen mahdollisuuksia. Kun tuhansien dollarien union reittaushomma kilpistyi ^^kaivostyöläisten yhtenäisyyden muuria vastaan, min miten yoi. joku-ammatti- Ilmiantaja toivoa, että hän voisi "sisältä poraamalla" hajoi- — kuten mr.AValsh julistaa •— hajoittaa yli 16,000 ' jäsentä käsittävän unio-osaston täällä Sudburyssa? Kukaan ei te- : 7!tehdään voi kieltää sammakkoa luulemasta itseään häräksi mutta ^"Äil^lettömyydelläkin on sentään rajansal i^'0^i-^Tmsaäka. voidaan kui^nkin pitää selvänä, että kaivostyöläisten r'M^^^^^ uhataan taas avoimesti ha-ä |f;vj^Ij1e^cat- aina saamaan hämärävoimilta sen verran apua ja tukea, että he^jvölvat järjestyneiden työläisten järjestöllistä koUtauhaa häiritä. , ' ^Mutta 'mTcäll näitä hajoitusjrrityksiä tehdään ^— kaivosmiesten •^^^fäetää muistaa, että mr. Walshilla el ole mitään yhteyksiä Canadan .»l^i:ttyi(iVäenliikkeen minkään osan kanssa. Canadan ammattlyhdlstys-i: keskus (CLC): on jo julistanut, että se el halua olla nus«ään ilä<ssä^nir; Wälsh|n hajoitusyritysten kanssa. Samoin on tcras • Etenkin tmlo ilmoittanut, että mr. Walsh on omilla asioillaan. ' ,^;;t,:^{''Kan^.'tämän perusteella tulevat kaivostyöläiset kääntäniään 'l'.']bälVeksiett.selkänsä kaikille niille hajo'tusyntyksilIe, mita "suuri foh- ^^^taja".mr, Walsh mahdollisesti saa toimeksi —^ jos faa. YLEISÖN KIRJE OSUUSTOIMINNAN HISTORIIKKIA ileiUe timminslläisille (abiakin joillekin) lähetetään jonkun ennen täällä olleen hengen tuotteita. Hän puhuu paikkakunnan entisistä asioista mutta esittää ne pahanilkisessä muodossa. - Ne ovat koneella kirjoitettuja, monistettuja kirjeitä, jotka katkeroittavat Joidenkin mieliä. Nyt saimme taas lukea Vapaa Sahasta entisistä asioista.; Kirjoittaja myöntää, ettei ole hänellä arkistoa käytettävissä. Ja että kirjoitus voi olla epätarkka. Epätarkka se onkin Ja yieiärsuoranaista vääiistelyäkin. Ei p i ^ paikkaansa väite, ettei ole arkistoa käytettävissä. J , G. Ahon jälkeenjättämät arkistot ovfat tdrk ltöja.v -Heinoäella on myös arkision-ädtjaäätedin monella lÄUulla.' Ehkä kyteltien< kirjoittaja' e l <rfe vaivautu-nttkäan muuhun »kuin omahyväisyys teeiää;'! mikä lon harhaan johtavaa. Hän Banoo.>että 1027—28 paikkeilla vöioiUituitJoJuseaminan ivuoden ky-t'edyt »vOjaUisrirudkatarpeita< välittä-tän>^ nu9lUkkeehi^penistamise$tai, f • Arkistoista^olisi löytynyt, että^lak-kotaisteluh. yhteydes,sä tUU; lakk^ siäissunnuntai ja olen juuri palannut Kaministiqulaan tekemältänl matkalta. Mainitulla seudulla voitte tavata joitakin todellisia suomalaisia uranuurtajia. TänäSn minulla oli tilai-^ suus puhutella kahta heistä. Toinen oli saapunut Kamiin vuonna '1905 Ja toinen; muutamaa vuotta myöhemmin. Kaministiquia. Intola, Lappi,' Kivikoski, Tarmola ja. Nolalu ovat kaikki suomalaisten ihmisten asuttamia jo kauan sitten. , Kun vierailette näillä'säuduflla, näette aistikkaasti rakennettuja fal-mitaloja, pieniä peltoja, kivikoita ja mäkiä. Silloin tulee-mieleen-se, että juuri minkälaista kansaa ovat suomalaiset. Juuri nimitetyt seudut eivät ole erittäin sopivia maanviljelykselle. Todellisuudessa, Port Arthurin ympäristöllä on varsin vähän maata. Jota voitaisiin sanoa hyväksi far-mimaaksi. Puhuessanne näille uranuurtajille tulette havaitsemaan, että olette todellisten ihmisten seuraassa. Heidän mielensä on virkeä, tahto luja ja he luottavat voimiinsa j a kj^^yi-hinsä. Nyt on toinen sukupolvi, (Canadan suomalaiset, perineet suurelta osal-; ta nämä farmit. Heidän on jatkettava siitä mihin heidän vanhempansa lopettivat ja heidän on opittava käsittämään kuinka suuren työn.ja kärsimyksen läpikäyden heidän vanhempansa tekivät tämän kaiken mahdolliseksi. Kuinkahan moni nuori ihminen pysähtyy ajattelemaan tätä seikkaa? Tai kuinkahan moni kaupunkilainen harkitsee tä: tä asiaa? E i mikään muu kansallisuus ole antanut Järvienpään kehir tykselle niin suurta panosta. Eräs toinen mielenkiintoinen seikka vanhoihin suomalaisiin uran-nen käsityksensä työläisistä j a hei^ dän ongelmbtaan. K u n me <ei-suo-malaisetY. Xnykyään vasta alamme puhumaan työläisten ja,, farmarien yhteistoiäl^^^. niinäftävastoin nämä u r a ^ o j ^ j a t . dvdt 4>är- Joittaneet sitä 0'.liO )^b<ta!.-Eräs toinenkin mielenluntoSn^nu piirre häissä Canadan rakentajissa on se, että he ovat kykeneviä ja ymmärtäväisiä järjestöihmisiä, he janoavat kulttuuria j a ovat rakentaneet m i l tei jokaiselle seudulle pienen rakennuksen, suomalaisten y haalin. Samoilla haaleilla he ovatv toimineet' jo 40 - 50 vuotta. Koska he ovat vankkumattomia yhtenäisyyden Ja yhteistoiminnan kannattajia ja kykeneviä Jäjestäjiä he olivat uranuurtajia kaupunkllais-veljineen ensinunäisten osuusliikkeiden perustamisessa. Yksi niistä osuusliikkeistä, International, on ollut toiminnassa j o y l i 30 vuotta. Tässä hyvä ed^imerkki ja todiste farmarien ja kaupunkilaistyöläisten yhteistoiminnasta. : H u o m attava joukko heistä on vieläkin esittämässä suurta osaa tämän osuusliikkeen johtamisessa ja ohjaamisessa. Toinen hyvä esimerkki on muutamia vuosia nuorempi Thunder Bayn osuusmeijeri. 'Ilman noita samaisia suomalaisia farmareita ei olisi syn^ tynyt -mitään osuusmeijeriä. Mahdollisesti tämä ei paljoakaan merkitse kaupunkilaisille yksityisille; ihmisille. Mutta jos pysähdymme hetkeksi ajattelemaan, niin käsitäm-. me kuinka paljon tuon osuusmeijerin olemassaolo on merkinnyt koko; Järvienpäälle. < Ensiksikin, VV. : 1930-35 ilman osuusmeijerin apua moni pienfar-mari olisi joutunut jättämään farminsa Ja slirtj^mään kaupunkiin kilpailemaan niistä' muutamista tarjolla olevista työpaikoista tai lisäämään kohdaltaan työttömien armeijan lukua. Jos niin olisi käynyt, niin mahdollisesti - nykyään joutuisim-: me ostamaan'" Manitobasta tuotua maitoa j a maksamaan siitä ehkä 28 -^.30 senttiä kvartilta sen sijaan, että maksamme siitä nyt 24 senttiä. Lisäksi on olemassa Joitakin tärkeitä syitä miksi meidän olisi kannatettava osuusliikkeitä. Tärkein niistä on se, että. osuustoimintaliike perustettiin y l i 112 vuotta sitten juuri työtätekevien ihmisten aloitteesta. Paikallisesti osuustoimintaliike aloitettiin 30 40 vuotta sitr ten suomalaisten uranuurtajien toimesta. Kolmaniieksi osuustoimintaliike on kansanliike, joka on jäävä olemaan täällä. Neljänneksi osuusliikkeet ovat demokraattisia laitoksia, enemmistön päätöksen mukaisesti toimivia. Yksityisenä henkilönä minä mahdollisesti en pidä josH tain määrätystä päätöksestä, mutta on muistamisen arvoista, että Järjestö on suurempi kuin- yksilö. Ihminen ei ole erehtymätön, niin myös osuusliikkeessäkin ' voidaan tehdä virheitä. Muistakaamme yksi seikka, kuten yksilökin voi: kehittyä Ja muuttua paremmaksi, niin myös voi yhteinen laitoskin., Jatkakaamme työtämme siitä mihin uranuurtajat sen' jättävät. Näin ajattelee omakohtaisesti E. Nordstrom.;.. 'Suomalainen Olppia-apukomifea \%KUn toiminnan loppusetvitys rin lalalset Swed:sh haaliUe — Htihtiknnn, 24 päi- mistä, j o ^ Iläky5^§feinmIt(gn^ Ohvat mr. W . i l t o d y ' j a , koonpanp n u v ^ J ^ i l a kutsuneet Vancouve- menee tietq asiasta, inaan kaikbii lehtiin. 7^ Paiaamme^-vielä tuooBQ, pana asioihln,.''jbten^^siihen meiiiKi sä ^parhaat; ^rveiset ölympiaiaöte merkeissä. jokaiseUe. Toivonna kaikki, että,J«elhournesta.tuUn hj olyni|iiakonutean Vancmuyeriih. Joukko, vn^d^^utsua noudatti, ei ollut suiirei^1l;^%i-: Ainoastaan 8, henkilöä, läolu^|i}kutsii^ mukaanluettui na. miilta^rpeelaaPsuuri kuitenkin; että voiöin; muodostaa komitea se kä valita sille toimihenkilöt Puheenjohtajaksi vallttiin^W. Hardy, sihteerilcsi J . Limo, rahastonhoitajaksi G. Plosila, varapuheenjohtajaksi j a kirjuriksLJl- Hietarmta. E - delläoleva^ kokoonpanossaan onkin toimik^ta sitten toiminut koko ajäu;^ V ji^säkn valittiin -komitieaan jäseniksi perustavassa kokouksessa mukana Oi|eet nurs: G.; Plosila, mrs. W.. Hardy, mrs. J . Limo Ja mr. K. Sorjonen. :Myöhemmiu: on komitean Jäseninä ollut muitakin heq^ki- "ManiFestikih varastettu** ^koskä"yksityiset harjoittavat li^ritakiskontä.V,-' ^ii|ä jos tyliläineh plalkankorotuksen,se'mertee kauppiaille.' ' Päikkakurinialle ' tuli }iiafmi\ien ka^jpiioja väIltt^ään ru'okata\^aräa ja- niitä "'olikin'* hiin kauan kun perustettiin, työläisten osuusliike. Työläisten osuuskaupalle; antoi aloitteen Suomalaisen Jar jestön edustajakokous, joka teki päätöksen, että oUajc^eeh sitä. mitä periaate edellyttää, täytyy järjestön ottaa osaa ihmisten kaikkiin elämänaloihin. Kun tämä asia tuli esille Suomalaisen Järjestön Tim-minsin osaston valistustoimikunnan kokouksessa, niin katsoi kokous, et'- tä on olemassa pohja osuusliikkeen perustamiselle. Silloin ei ollut, kuten nyt/ kehittyneitä ketjukauppoja, vaan kuten tavallista uusille paikka-kunnlUe tulleita yksityisyrittäjiä. Kumkyseinen valistustoimikunta oli esittänyt asian yleiselle suomalaisten keskustelukpkoukjselle, niin tämä kokus päätti, että ajatus on hyvä Ja että käännytään myös toisten kansallisuuksien puoleen. Kirjoittaja sanoo, että nuo paikallisen osuustoiminnan uranuurtajat tekivät auttamattoman virheen lähtiessään kosiskelemaan ukrainalaisia konununisteja sen sijaan että o-lisivat koettaneet lähentyä osuustoimintaliikkeen kotimaasta Eng^ lannista (ja Skotlannista) lähtöisin olevia maan asukkaita .: Kyllä kaiketi sitä koetet!Uhi; mutta sunä oli omat vaikeutensa; .Ukrainalaiset sen sijaan ottivat kiinni asiaan .ja niin syntyi osuusliike^ Silloin ei "kommunistikäsite" \ ollut sellainen kuin nyt. SiUoin puhuttiin bplshe Vikeistä ?ja työväneliikkeen vasemmistosta sekä oikeistosta. Osuustoiminta oli siihen aikaan täällä suuremmille joukoille tuhte-matonta Ja niin oli my^^toUnlt^if Jan puutetta.^ Kirjoittaja ^ sanoo osuusliikkeen hajaannuksen:tulleen ylimääräisessä kokouksessa, piihin oli kerätty äänestyskarja, niutta ei köhän se ^(hajaannus) tullut Mitenkin osuusliikkeen vuosikokouksessa V. 1031? Ja riidan aiheena oli johtajakysymys, vaikka siihen tuli se-kotetuksi rahan vaatimus/ kaupan ryöstämis- ym. j u t u t Se kokous oli pitkä ja asiaton. Sitoäv tehtiin "pu-naisuussyte" ja ^'s^^fte" että ^ ö - väen osuusliikkeeseoi tehdään luokkarajat ihmisten Ja ihmisten välille. Mahiittu kokous jätti johtajakysymyksen uudelle johtokunnalle. Kun Johtokunnan päätös ei tyydyttänyt kaikkia ~ tyytymättömät pe rustivat uuden^ osuusliikkeen. Se oli kolaus; osuustoiminnalle, koska silloin jäi kaikki ^eskusoshuskunfa-hankkeet mikä on yksi tärkein seikka osuustoiminnassa — sillä niin vapauduttaisiin yksityisistä tukku-rVancquv^ T^ TT-JJäln ;yapau<jestft,.fj^ ta r"Holl9lan Pojalla'; on; Jonain ^1^- noatusta ' kUrJoitulksilnl;• Muuten.i^ei minua* rhlMö&ai väivaai -,ei edes ma&U-maniimyiskyt eiikä lemmen','lumqtis heiluttele. Ainut) huono puoJiCon sibiä;iettä oleniluonteeitani ihant^l-liseniilaiskail axiuttai .suomalainen isfir: nalaiE&uhan .S?JXOO;' ettei- mies;}huk-, Icaan^ ^builaa^ jcunj ek iaivarnJsQlko pd^-^ vää. . , • ''ii'lin''HoJlblan'"Polltb'; 'e^ tänAe"''irili lilh"länleen mltfeäii' '^r&m^'kuuÄV Mtklskelep täällä-'val'n' nak3im^'ti&-. m'än mäajtoian' salaperalslk Voirfrfa ^a ^farsinklnnif^ Voimia,'^jo^a riehuvat fcybväsnliiökan kimpussa. "' ' Työttömyys- on-', uhikaavaa,/.saftnOBi Icasvaax&olllsuus;' Papit rpauliaäv.-it iiricoliia aijan pahuutta.; Pelasfcusaarr neija marssii uljaasti Main Streerm ja Carrall Streetin väliä. nlinJtuln emienkin, laulaen rohkaisevia laulujaan elämän pettämille. Jehovazi Todistajat seisovat uäksUlsesti ikatujen kulmissa päivästä, päivään puhuen saatanan organisatiosta. Niin (hyvät ystävät, ketä tässä sltf ten uäkoo kun kaikki lupaavat yhdeksän hyvää Ja kymmenen kaunista? Tosiasiana pysyy kuitenkin, että haaveilut ovat vain haaveiluja, mutta toista on se tosi elämä. Etsin joktt päivä sitten. Vancouve* rlsta "Kommunistista manifestia'!. Xieftelin 'karkki kirjakaupat läpeenr sa. mutta el: vain löytynyt. Viimein menin kaupungin kirjastoon. Katse<^ iin siellä läpi koko sosialistisen khrjal-lisuuden, imutta ei löytynyt. Tiedustelin kirjaston hoitajalta. Hän sanoi,; mehlkää. ylempään kerrokseen, pieltä. kyUä löytyy. Menin ylempään kerrokseen. Siellä nainen sanoi, että se on aleznmassa kerroksessa var* masti. Kun palasin takaisin, niin kirjaston hoHaja sanoi, että on vacr-mastikin "business" osastolla. Menin ohjattuun pa&kaan. Siellä esitettiin kaikki mahdolliset Ja mohdottomat »aikat. M?rxhi Pääoma kyllä löytyi, nutta ei Manifestia. Ajattelin, että !i ole ihme, ettei kommimismi leviää ässä maassa kun rManifestikhi on mrastettu. Kalkki ne varicalUe kelpaakin! Aatelin toivpitomana alas < kaupun- Sin kirjaston, rappusia -ja mietin, että b/ömisetnuldtuyat, mutta kapitalistit Ivalvovat. 'KaUcesta buolhnatta pitää ipaikkansa tääkin- päivänä Koinmu- |nlstte8n Manlfesthi 'itot^ama: ''Porva- Iristo • luo munionsa>mUkaisen .'maailman". ,' , - [ Näyttää,siltÄ että erinäiset tilan-jteet Ja ehkä vaikeatkin taistelut tullevat olemaan edessä päin Canadan työväenlutxifalla. Unioiden - Johdon vastuu kaisvaa Ja sen velvolllsuua on valistaa työväestöä näitä uhkaavia vaaroja vastaan.- lEttel käy niinkuin eräälle (miehelle. Joka rakensi talonsa huolettomasti. Eräänä imyr«ftylsenä yönä sen - talbn kurkihirsi) putosi / Ja tappoi miehen.' < Ensiksikin tänä päivänä Canadaan on saapunut suuret määrät siirtolaisia. Elämä on monelle heistä kuten muillekin ankara opettaja, 'Joka' el anna Ilmaiseksi mitään, ei edes pikku lapselle, siUä' hänenkin täytyy huutaa ruokaansa.' < Sama on-työläistenkin laita. -< Se-on aina ollut taistelua leivästä, kautta aikojen, ja Joskus liy-vlnkhi. anlfaj«a Ja katkeraa. • • Mutta''saavultidkset ovat Jo nykyään suurenmoiset;' -:-.SöslaIIstInen liike. on: Jo tällä h W l ^ ' suurin ja edistyksellisin kulttuui^iike maaihiiassa. Ei ole enää niin ptaneätäkoikkaa^maailmassa, johon sosialismi el olisi luonut Mosfilmi ja S-filmi neuvoffeievaf Kaievala-filmisfäi Helsinki (KU) — Viime päivien aikana on Helsingissä käyty neuvotteluja Mosfilmin Ja Suomi- Filmi Oyn välillä Kalevala-aiheisiin pohjautuvan värieltiku-van valmistamisesta; Alustavissa - neuvotteluissa on päästy myönteisiin tulolcsiin ja lopullinen sopimus yhteistyöstä allekirjoitettaneen toukokuun aikana. Elokuva valmistetaan Cinema-scope- värlelokuvana, ja se on eräs suurimmista elokuvaustöistä mitä Suomessa on koskaan suori^e^tu. Elokuvan ohjaa- tunnettu neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja'4i<.L. Ptushko, joka tunnetaan mtn^^Si)b;-^ messakin esitetyistä elokuvis^c^^i^^ vinen kukka" ja "Sadko"i Lavasjfusf taiteilijana toimii taiteilija Miltshin! Molemmat taitejjat; ova^' parhaillaan maassamme tutustumas-' sakansantieteelliseen aineistoon j a paikallisiin olosuhteisin. Mainitut taitelijat oleskelevat maassamme tällä kertaa noin kolmen viikon ajan. Neuvotteluja on Mosfilmin puolesta johtanut Neuvostoliiton kulttuuriministeriön taide-elokuvien hallintopäällikkö V. K. Brjantsev, joka palasi jo Moskovaan. xapantunetden neuvottelujen yhteydessä on myöskin alustavasti tehty suunnitelma mm.: väriteknil-lisestä yhteistyöstä Mosfilmin ja Suomi-Filmin välillä. löitä, kuka lyhemmän kuka pitemmän ajan. ^ Ku]^^)tti|4t<^^P^ti viimeisen kokouksensa 23 p. maaliskuuta 1957. annettiin aUekirjoittaneen tehtäväksi laatia .supmenklelisin lehtiin yh-teenYe^> «§kdmitean toiminnasta ja lopputuloksista: Toiminta-aikanaan on komitea pi tänyt,.22 kokousta;: Järjestänyt 2 "piknt]^k|^£ekä 6 iltamatilaisuutta. Uisäksi"rähansaantlmielessä on jär jestetty arpajaisia ja keräyksiä. Komitea haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat ^näissä, asioissa sille apua antaneet.' fihkoisesti haluamme mainita kelloseppä Simonsen'in, joka lahjoitti komitealle paketin, jossa oli erilaista. tavaraa $40 arvosta; Heti perustavassa kokouksessa päätettiin tilata; Suomesta 100 k p l kultaisia jar 400' kappaletta r hopeaisia o-lympiamerkkejä myytäväksi täka-lälsUle suomalaisille. Merkit ttili-vatkin suurin; piirtein kaikki myydyiksi- ja levitetyksi ympäri Cana-daa. Merkkejä myivät seuraavat henkilöt: Mr> A. Johnson, Sault Stei Marie, $243.^ arvosta; G. Plosila, Vancouver, '$80.00;* W. Hardy, Vancouver $78.50; T. Viljo, Nanaimo,B: C. $58; mrs. L . Kausela,' Edmonton, Alta, $45; S. Anttila. Port Arthur, $28.50; J . Limo» Vancouver $27.50; K. Sorjonen, Vancouver, $27; R. Hietarinta, Vancouver $24.50; J . Nupponen, Vancouver $21; B. God da $18. Ylimääräinen lista Vancouverin kenttäjuhlassa. $15.50. Yhteensä $667.00. Merkkien; myynnistä oli siis y l i - imaisestiOsuurin rahatulo. Par- ^litokset näiden merkkien Ös- , - lll^4a erikoisesti niiden: myyjil- ^i^.*ii%lie^.kenellekään jäisi epäsel- '^yttfii^jlöltj^estä, haluamme laina-tä; \tahP: /itjBfittfarkastajain\ lausun-n f w ; - # \ f n f . \. ^ ^ "Oleou&a^^ 'tähääfa tarkastaneet Galina Ulanova sai Lenin-paMdimon Moskova— Leninin syntymän 87- vuotispäivänä maanantaina myön^ nettiin kuuluisalle 'venäläiselle ballerinalle Galina Ulanovalle Leninin palkinto hänen ansioistaan baletti-taiteen alalla, ilmoittaa Tass. Kaksi kunnianosoitusta lankesi säveltäjä Sergei Prokofieville hänen valoa ija; sosialismin yvoitto seuraa' seitsemännestä sinfoniastaan. Len- _ häh selittiJ,; ;että juuri tamä^pUolueettomuusOD Vani6}J^6tin-< supmalaistei^^'blym-[vastoin katolisen kirkon oppeja. kauppiaista. VieÄ se kirjoittaja puhuu "Karja lan kuumeesta" ja sinne menneestä joukosta joka sosialismin rakennustyöhön lähtiessään halusi juhlavampaa lähtöä j a niin eräs lähtijä kaivoi esiin rumpetin j a puhalsi sillä Juhlallisesti Vapaa Venäjän. Tuo k i ^ joittaja olisi voinut sanoa, että n l i deh'meni jäin joukossa oli useamtilä musUkkimiehiä, ja että he soittivat omissa läksiäisissään toisten suonia-laisten avustamana. Heidän menon-sa. oUrvahingoksi sillä sen jälkeen: ei ple ollut täällä soittokuntaa siUä vanha soittajakaarti hävisi, eikä ole uutta tullut tilalle. Helppoa oh ha[ joittaa, mutta kauhean vaikea Rakentaa. Kyseinen kirjoittaja halventaa työttömiä sanoen, että heitä on käytetty äänestämässä. E n tiedä, miten se olisi ollut mahdollista muutep. kuin siten, että heille olisi sirretty: osakkeita. Joku on voinut niinkin tehdas mutta ei seUaisia "syytöksiä"' kuultu hajoituksen aikana. E i myöskään ole milloinkaan tehnyt tämä Työläisten osuusliike sellaista päätöstä, että sekelisi puolueeseen dottu tai ajaisi jonkun yhden puO>' : Kun kaupu^ lueen asiaa. Sen ajan johtoktu^ r^sslmerkllat'': "i^udburyyh, nan jäsen. ^' yhtä varmasti kuin'|riUVä seuraa yötä. Ehkä lopetan tähäit.-..Hyi^ terveyttä 'ja 'reipasta mieltä teille kalkille. — Toivoon; Kaiäiavan Poika.' tokonerakentaja Andrei Tupolev sai palkinnon kuuluisasta suihkukäyt-töisestä matkustajakoneesta TU- 104:stä. piak^mit^e^^jlOSS/ltiiit, alkaen todJcö^ kuun 2b.g$^ä.. ,liö55,'\s^ikuun 15 p:ään 195Ö;ja huomanneet tulokUit;t ja menolaskut Oikein kirjoihin merkityiksi, joten Whdotamme tilivelvollisille , myqnnettäväksi tili- ja vas tuuväpihideii. RihkkiCalletus $1,097.08 Kätdstp _ 3.50 Yhteensä _1 $1,100.58 Vancouver B. C , lokak. 27 p. 1956. Tilhitarkastajat: Wm. SalQ Arvo Laamanen Haluamme jäljentää tähän myöskin kirjeen, jonka saimme Heisin gistä olympialaiselta keräystoimi-kunnalta. "MEte. Anja Plosila 1080 E. 62nd Ave., Vancouver 15, B. C , Canada. Helsinki helmik. 18 p. 1957 Kiitämme kirjeestänne 29/10 1956,. Josta näemme, että '$1,126.68 on lähetetty; Siitä erikoisen vilpitön Kiitos jokaiselle, jolla ön ollut siihen osuutta. Oheisena' on leike tämänpäiväisestä Helsingin Sanovia uutisia, vaikka maailman ovatidn ikävällä tolalla. Joka^ pauksessa^ >Suomen joukkue Uiit joskin olympialaiskassassa on vä jausta, mutta uskomme puutfuTu määrän vielä kertyvän. Olympialalsterveisin, * J. Tossavainen." Syy, miksi tilinpäätöksen suim on pienempi kirjeessä mainittua johtuu siitä, että rahat lähetettiä menemään USA:n dollareina jä (j linpäätöksessä se on Canadan dolla. reina.Vaihdettaessa rahat USÄni dollareihin tuli tuo erotus k u i ^ voittoa. - Tämänkertainen komitea on siii tolmitansa lopettanut 1960 vuoima on kuitenkin jälleen olympialaiset Uusi keräys näitä kisoja varten olid aloitettava. hyvissä ajoin, vähintiin puolitoista vuotta ennen kisoja. N;t toivomme sen tekevän ne "Jaakot"i •'Ilkat" ym, jotka ovat koko koiö) tean olemassaolon ajan hyökicSuJ leet sitä vastaan sekä lehtikirjoituk^ sin että pahoin puhein. Kun jär-^ jestätte seuraavan komitean sek^ keräätte senkin summan minkä me teimme, niin hyvä on. Me puolM-' tamme lupaamme olla vaikeuttamalta teidän: toimintaanne, vieläpä an^ namnie apuammekin, jos sitä tarvitsette. Mikäli jollakulla on vielä jo^ tain epäselvyyttä komitean asiois; ta, voi kääntyä allekirjoittaneet puoleen. Myös muutamia hopeaisia olymplamerkkejä on vielä saatavana. Vielä kerran: kiitos kaikille, jotka ovat kc-niteaa: sen toiminnassa auttaneet. "Suomalainen olympia-apukomitea 1956":n puplesta, Reino Hietarinta,' 3202'Renfrew St, . : Vancouve 12, B. C. Pappi varoittaa ^'puolipelastu-misesta" New York.: — Roomalaiskatolisen kirkon eräs johtava puhemies, Rev. John E. Kelly sanoi täällä keskiviikkona, että evankelista Graham oi^ katoliikkien "uskolle vaarallinen"] ja siksi pitäisi katoliikkien pysyi pois Grahamin "herätyskokouksisj ta" New Yorkissa. ^' Mainittu - pappi hpt^ifiioi, ett] evankelista Graham ]:^ittää pysytel lä erillään kirkkoje:;^ Välisistä eri. mielisyyksistäi^mtjl Isä^ Kelly? sanoi edelleen, etti Graham saarnaa monista oikeista opeista, mutta välttelee joitakin pc rustavaa laatua^ olevia oppeja ja siksi hänen "kääniiyttämänsä ovat vaiB puoliksi pelastettuja." SITÄI JA III TÄTÄ "KAPITALISTI" •Neuvostoliiton' kommunistipuolueen ensimmäinen sihteeri, Nikiti Khrushchev kuvasi Gorkyn maat» louskonferenssissa . kapitalistiö "mieheksi. Joka on' valmis tapp» maan oman isänsä^ jos siitä tidee puoli prosenttia korkotuloja." — Northwest Territorles käsittil noin kolmannen osan Canadan pinta- alasta. ^ ' Kuningatar Victoria valitsi Ottawan Canadan pääkaupungiksi vuonna 1857. On mäisi seriföän vähän apuakin Kun pikkupojille tulee leikin lomassa kinaa > asioista, niin mikään harvinaisuus ei ole kuulla topakkaa lausetta: -'Minä veikkaan satamil-joonaa^ dollaria asiani puolesta".. . Täihä summa "satan^oonaa dol-lariaV ^edustaa talvisissa tapauksissa stttirintft rajhasumnuia^^mltä kupolkä vpi.niilelessään kalfitella. - Mutta: me alkuiset, joUIaiQUvpTsia vaikeu^t9:jäp.äistä;-^tiliny|aia' velkojamme lisäämättä, olemme viimeaikoina tottuneet lukemaan j a puhumaan;' niin suurista rahasummista, että emme itsekään ymmärrä niiden todellista merkitystä, ellenunc rupea Juurta jaksain niitä miettimään. Nykyaikana puhutaan' tavallisesti, varsinkin .sotamenoista ja valtion varoista yleensä pqhejen ollen " b i l - joohista" (suomalaisittain miljardeista) dollareista. Mutta mitjar-din todellinen suuruus tulee näkyviin vasta sitten jos lasketaany mitä kaikkea sillä voidaan teettää, j a ostaa vIdS nykyisillä.: iiiaaatioUnnoil-lakln. ^ ' 'Khn 'tällaiseen kauphnkiuo^' kuten 'lakenne^ niin sitä pidetään tärkeänä merkki tapauksena — eikä suinkaarf suotta. Mutta jos 20:een eri kaupunkiin rakennetaan $3 milj. maksava sairaala niin siihen menee vasta $80 miljoonaa dollaria. Jos jokaiseen näistä kahdestakymmenestä kaupungista rakennetaan maihittujeh sairaalain lisäksi'^$2,000.000 maksava koulu Ja $1,000,000 kultiiniritalo; nun mUJar-dista on silloin' käytetty vain noin kymmenes osa, eli $120,000,000. J Ja jos jokaiseen näistä kaupungeista rakennetaan vielä yllämainittujen: lisäksi -3^000 asuintaloa a) $10,000 kappale^ sittenkin jäisi miljardista tähteiksi vielä nohi 300 mU-joohaa dollaria! Kuten huomataan, ime aikuiset puhumme useissa tapauksissa- miljardeista ^biljoonista tääUä) hyvin usein yhta sinisilmäisen viattomasti kuin pikkupojat silloin kun he lupaavat veikata "satamiljobnaa". Mutta nyt sitten^ asiaan.' UPm New Yorkin uutisessa (huh-tik. 22 pnä) kerrbttim, että Yhdysvaltain talondeniseh j a poliittisen elämän hiilpuUe nousi viime vuonna 4 uutta niUjaardi>(bllJoona) y h tiötä. Saman uutistiedon mukaan Yhdysvalloissa on nyt kaikkiaan 81 miljardiyhtiötä, joiden varat nousevat yhteenlaskien 241 miljardiin (biljoonaan) dollariin >— jä jotka taottavat "kaikkea hiusneuioista autoihin asti'^, kuten-mainitussa uutis-tiedossa kerrottiin. Sivumennen sanoen me voimme liikkeiden harvainvallan luokkasi! Niin, että. mikäs on Yhdysvaltsi? miljardiliikkeistä suurin? The Telephone, jonka varat ovat 16 nfl^ jardia. Seuraava järjestyksessä QB Metropolitan Life. Bank of Aicoi-ka on neljäs ja Standard 011 kuudet Kaiken kaikkiaan YhdysvaltalB miijardiliikkeiden joukossa on 9 pankkilaitosta, 22 teollisuusybtiSA kuvitella, että moni pienempi yrit-. 16 vakuutusyhtiötä. 6 yleistä pahf ^täjä - rajan eteläpuolella on"hyväs- 'tä ajasta" huolimatta saanut luvan sulkea liikkeensä sen hyväksi, että saatiin^^muodqstetuk^i neljä uutta m l l j ^ ^ t i ö i ä . ' ,^ . . ' { SaiiaUa kertaa vofanme hyvällä syyllä? Mhna merkille että "pienau-dest^ l^o huoluuatfk ' Cahadakin auttoi osaltaan sitä, että eräs ame rikkalauien. suuryhtiö pääsi - viime v u o n ^ kapuamaan miljardiyhtiöi-den harvainvallan ryhmään! Mainitussa uutistiedossa hiihittäin kerrotaan, että niistä neljästä yhtiöstä, jotka hytjiouslvat miljärdiliikkei den JoultKnon; on Tennessee'Gias Transmission Co. — joka sai, kuten muisteteffli;» Canadan luonnonkaa-sun jakeiuoikeuden ja siitä -koituvat Voitot hallintaansa! ' ' : Vaikka me canadalaiset hävisimmekin c^lnä kaupassa pahemman kerran, niin i jonkinlaista lohdutusta voivat liittohallituksemme jäsenet nyt sentään tuntea sutii, että Tennessee j^ittö pääsi kuin pää^km Canadan avostamann — miQardi-lua hoitavaa yhtiötä, kolme luotlf yhtiötä, ja yksi postijäkelukaopfP — mikä sivumennen sanoen oU ( i^ lä Canadassakui vtunnettu Roebuck. Uike. * > ^ ; Yksityiset miljardillikkeet. (doBJ-reissä laskien)^ ovat.muualla taU» mässamiltei tuntemattomla^koiDii^ tuksia. Englannissa on muutama tällaisia Jättiläislaitoksla,. muka* lukien Royal Dutch Shell, I m pw Chemicals ja British Petroleum: j Canadan miljärdlyhtiöistä nai»' taan kyseisessä uutistiedossa y>4 "Alummium, Canadian Pacific Bafl; ways. Canadian National Bailwa3^ Ja'kaksl pankklyhfiötä. ^ Phhuen amerikkalaisista mi|iai# yhtiöistä, UP:n uutistiedossa kor* tetaan, että niidetit toiminta ulotit^ mntei kaikklaUe Yhdysvaltahi ^ louselämässä, stUa ne ovat muoA, heya maan suurimpia Ja tuottajia, eli talondeUlsen valnvallan mätäpaiseita — siis n^kraattlsen' järJei^lniän' taan $3.000,000 maksava sairaala; ja kahleina^ Kähsäkonra.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 27, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-04-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570427 |
Description
Title | 1957-04-27-03 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, iuihtik. 27 p. — Saturday, April 27« 195^
i i i i i l i i i i
TUepbones: Boa. Offlee OS. «•4284:
Editorial Olflce 0 6 . «-«85, Ifamger
E.SttksL Editor W. EUond. UaJUog
address: B0X 60, Sodtiuiy. Ontario,
tahlisbed Kor, 6. 1917. AuUiorized
w seoond d a n naii hg the Post
•QtOce JDepartment. Otfaiwa. . FSb-llshed'
: Duiradays and iSatunlays fitjr Vapaus
Pabllahlng Company Ltd.» at 100-102
Slm.8t.-W.^Siidbuiy, Oat, Canada
AdverUsing rates upim applkattoo.
Tnuulatlon Iree of cbaige.
THAUSHINNAT:
:;anada«a: 1 vk. 7jdO 9 lEk. 3.15
' 8 kk. 225
YhdysraUoiasa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4JO
Soomesaa: . 1 vk, ftSO 8 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
1917 — Juhlavuosi— 40. vuoä^ta — 19S7
Vancouverin olympiakeräys
, Lehtenune tässä numerossa julkaistaan Vancouverissa toista
I vuolla: ;taiii>ineett'''Suoitöla'ujen jolympia-äpukomitea 19S6":n'J*si-
; tyiskohtainen tbimintaselostus, niistä ilmenee, että ni^nitun toii|Ml|un>
naiwal0itt(^ta ja toimesta kerättiin Suomen o1ympla1aisjout^kf|een
;"cahoitt^iseksi Yhdysvaltain rahassa.laskien $1,126.68.' Huomiot-
: den sen tosiseikan, että, mainitun toiminnan alkajaiskokouksessa oU
t.'ä!noaätaiEU) S^oi^nottajaa/ja että^^
1 öttainäfta, tnelkö^suppeisiin piireihin^ ja että tällaisenkin toiminnan
' ^etta bli vasia^bangoittelijoita. ja jarruttaj-a, tätä tulosta on pi-
^dktävä.melkohsrvänä, josta annet vilpitön kiitos: ja tunnustus
mainitulle komitealle.
5 Vancouverin - ölympja-apukomitean suhteellisesti hyvä tulos —
!:Jbyvän asfan edistämiseksi — palauttaa täkäläisten maanmiestemme
^^ieleen ne kerrassaan: erinomaiset saavutukset, mitä saatiin Suomen
tamtsevien^avustamiskanipanjassa toisen maaihnansodan päät
Koskaan aikaisemin ei'.ole täkäläisten maanmiestemme keikuu-
' dessa nakty niin laajaa joukkbinnostusta kuin silloin. Koskaan alhaisemmin
tai sen jälkeen ei ole saatu' niin valtavan hyviä tuloksia,
mitä saavutettiin Suomi-.\vun toiminnan yhteydessä. Ja ratkaiseva
tekijä näiden valtatien tulosten saavuttamisena oli se, että' Suomi-
Avun yh^dessä; raatiin muodostetuksi kaikkikäsittävä yhtenäisyys.
Seri sijain että olisi toimittu pieninä^ kilpailevina ja rii^levinä ryh- ,
i minä,,muodcKtettiin,kaikkien järjestöjemme, seurojemme ja seurakun-
.tlemme yhteinen elin, jonka riveissä ja avulla toimittiin,yhteiseen
^ | 3 i ^ ^ kehitti
yleistä innostusta aiheuttaiieen "samaan perheeseen kuulumisen" ys-
; tävyystunteen täkäläisten maanmiestemme keskuudessa, ja kuten sanottu,,
tulokset olivat sen mukaisia. Totta on, että silloinkin oli joi*
?t£i^in' '^vastavirran kiiskejä'^ jotka olisivat mieluimmin murisseet
' ''toisirt' ajatteleville", kuin toimineet yhteisesti lyrvän asian edistä-nniseksi,
niutta joukkojen yhtenäisyystahto oli siihen aikaan hiin
voimakas^ että^'^ mukana.
'• ' Vancouverissa nyt toimintansa lopettanut olympa-apukomitea
ouitolften, joskin pienempi esimerkki siitä, mihin yhtelstoiniinnanja
yhttnälsyydeii avulla vdidaan päästä. "''(*• ' ' ' ' J ^*
Totta on,"esipnerkiksi'Vapjäus olisi voinut £^utt^ m^niftua'^6äil-tea^
enemmän miU^ lehtemme auttoi. Mutta kailcessä^^yi^iimat^^^
: niuudfessaankin Vapausnvoi kysyä, että ilniesty^ke Cwp |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-04-27-03