Vapaus, November 22, 1951

              Iltama, marraskuun 22 p;^^ Nov. 22; 1951
Teiephones: Business OfUce 4'426<.
Editonal Office 4>4265, Manager
E. SukfJ. Editor W. EUtmd; Malliitg
addresff^ Sox 69,-8udbuxy» Ontariip.
Mjckcoad. elaea 1 maa by v tbe Post
™ f*?JIT-i Ont., Canada.
Ädvejtising rates; appUcatloa.
TTamlatlon i^ee of cbaigö./^^^
Canadagsa; l vk. 7X>0 4 kk. 3;75
3 kk; 2 ^
Tbdys^alldläsar i vk. 8.<W 6ipk, 4.30
Suomessa: l vk. 8.S0 6 ^ 4.75
SYNTYMÄ­NI
VlÄ^^^-:-.>'
Päaihttllterin New Yorkin Meesta
,Päämiiiisteh Louis St, Laurent piti marraskuun 19 päivänä New
erittäin mielenkiintoisen ja valaisenrankin puheen, vaikka
se Jättiklii |)ä]jöh toivomisen varaa. .
\ EHköiseh ajankohtainen oli pääministeri St. Laurentin puheen
se Iu>htaj i t i i s i hän diplomaattia
dysvallaÄ A l a i s i a p
vo6iMkailsttbltiwä tuntee Wall St
päantiiiisterl ät. Laurent katsoi tarpieclliseksi sanoa:
I " M i n u s U tuntuu; että
ett^ :kuuneliaah niitä> jotka, luulevat, että heillä on nopea ja helppo
ratkaisti tafiän kauhean vaikeaan ongelmaan,
"Saattai öilä monta niitä- jotka sanovat, että totalitäärinen kom-m
t ^ i s m i b i i taipuvainen tukahduttamaan vapaan elämäntavan, ja
etti,mei<län'tuiisi iskeä^^^e^ kiiin meitä lyödään; ja että parasta on
• " ' ^ ' ^ kiistattomasti edessä. olevasta sodasta; . ^ •
•tapäiheri vaatimus todennäköisesti kasvaa vapaan maail-maii
iÖtiläilli^H irbimah kasvaessa,; Seuraavien vuosien aikana ei ole
50 vuotta huomeiina, inairas^
tää tänään; nkirask.i^^^^
ta. Thdjrmme onnitteluihin.
f»
' Värbftiaiessaan kuulijoitaan niistä voimista, jotka kieltäytyvät
E^Bä teiceäiisesta Koreassa ja jotka avoimesti puhuvat nyt jo
s o ^ ; IsbijlSH^Äisegtä^^^v^
. uHtiitsl^rf ;^t; L^
'syviiiisitiifHät fauöliei ja jielbt. »Enemmän vain tällaisia puheita — ja
'toiÄi|pgi^?pi^Mj|||
Väiitbitdväsit pääministerinime sanoi myös seuraavaa:
" J i vaikJck niirtä sanoin Pohjois-Amerikka, ja vaikka me tyk-käiäi^
S j4 tb^ meidän kanssamme neuvotellaan, me ca-naäaiaiset
i olemme realisteja jä: me tiedämme; että täytyy olla asiaJli-nen
(proper) suhde voiman ja vastuunalaisuuden välillä; ja että ai-noastaan
Yhdysvalloilla on tarpeellinen voima tukeakseen tarvittavaa
jofitbasemäa".
• " J o t t a voidaan muodostaa rauhallinen maailma, on tarpeellista
ylläpitää sotilaallista voimaa; ehkä sukupolven ajan ; i . "
Ylläolevasta, näkyy ensinnäkin, että päärhinisteri St. Laurent
katsoo, "voiman ja johdon'' keskipisteenä Yhdysvaltoihin, eiJcä Y h ­distyneisiin
Kansakuntiin! Meidän käsityksemme mukaan tämä on
perustavaa laatua oleva virhe, joka johtaa koko Canadan ulkbpk)li-tiikan
vaarallisille teille; :Ori^^ m
hallitus tunnustaa 'Voiman ja vastuunalaisuuden välillälväilitsevät
suhteet" siinä määrin, että Yhdysvalloille myönnetään maailman
johtaja^asema, jonka edesottamisia luvataan tukea vaikka katso­taankin
tarpeelliseksi protestoida ''ehkälsysodan;' vaaran johdosta.
Mutta voitaisiinko tätä "suhdaiinekäsitystä" soveltaa mihinkään
muuhun maahan nähden, kiiin Yhdysvaltoihin
kapaiNeilvostoliittoon tai Kiinaan nähden? .Meillä on ollut pitkän .
aikaa sellainen tilanne esim. I^orean kysymyksen yhteydessä, että
YK:ssa on valtavan suurella ''ylivoimalla"; äänestetty Yhdysvaltain
ohjelrban puolesta, mutta se ''pieni vähemmistö";; joka bn. äänestetty
kumoon tai on pidättynyt^i^^^^ (Neuvostoliitto; Kiina, Intia,
Kansandemokratian maat jne) edustavat' kuitenkin ihmiskunnan
enemmistöä. Eikö ihmiskunnan enemmistö edusta sellaista " v o i -
nm'V että se on otettava lukuun maailman ''johtokysyiny^
teltassa? Toi kun hän
puhuu lifibdys^^
Roosevelt-vainajä oli sittenkin oikeassa kuri hän ehdotti ja sai hyväk-
• sytyksi Y K : n yhdeksi kulmakiveksi yiideh^ suurvallan yksimielisyy*
teen tähtäävään eittoämisöikeude
mainittu lausunto on siis kaikessa virhcellisyydessään sangen mielen- .
Idintoirien myönnytys Y K : n tarpeell isiiudesta sen alkuperäisessä muo»'
dossa.
t Jos tämän lisäksi pidämme mielessämme sen, että p*äämiriisterim-me
ka;tsbi tarpeelliseksi varoittaa niitä AVail Streetin sotatarvetehtaili-joitä,
jotka "vapaan maailman aseistumisen kasvun rinnalla" vaati­vat
entistä äänekkäarnrriin" aloittamista Neuvösto-liiUba,
Kiiiiaa ja Euroopan Kansandemokratibita^^y^
olevaakin kummallisempi on hänen lausuntonsa siitä, että " o n tar­peellista
ylläpitää sotilaalHsta voimaa, ehkä sukupolven ajah?\^^^^^^^^^^^
•vuoksi meidän täytyy ylläpitää "sbtilaallisb
A;me paimentaa niitä) jotka tämän sotilaallisen voiman kasvun perus­teella
vaativat ehkälsysodan aloittani^^
• Selvästikin tässä on jotakin perusteellisesti ristiriitaista. Paras
menettelymuoto häitä "ehkäisysodan*' suunnittelijoita vastaan bn se,
että ryhdytään vähentämään asevoimia ja aseistusta; koska sillä pää­ministeri
Läurehtin katsantokannan perusteella täytyy olla hillitsievä
ja rauhoittava vaikutus "ehkäisysodan" suunnittelijoihin ja kannat-
^tajiin;nähden.^.' .
.;/ 'r * ' " • • :
Tälläkin ^isialla on vielä toinen puoli. Yhdysvaltain valtiosih-teeri
Acheson, jolle pääministenmme luovuttaa voiman perusteella
maäilnaän johtaja-aseman, jota Canada tukee ja kanriattaa, puhui
myös marraskuun 19 päivänä. Valtiosihteeri .Acheson puhui Pariisissa,
Y K : h Yleisneuvoston poliittisen komitean kokouksessa, missä hän
30 minuuttia kestäneessä puheessaan antoi yksityiskohtaisen selostuk­sen
ns; "kolmen vallan aseistariisuniissuunnitelmästa", joka ^^e^^^
taä"huolellista askel-askeleelta suoritettavaa aseiden paljastusta" \
(CP) eli luettelointia. Mr. Ächesonin kerrotaan erikoisesti vedonneen
Neuvbstoliittoon, että se hy\'äksyisi tämän "laajan ja selvän tien"
aseiden laskemisen hyväksi.
Nyt jos verrataan pääministeri St. Laurentin samana päivänä New
Yorkissa pitämää puhetta valtiosihteeri .Xchesonin puheeseen Y K : n
Yleisneuvoston poliittisen komitean kokouksessa, niin näiden puhei­den
väliltä näkyy suuri ristiriita. Maailman johtajan osaa tavoitte­leva
ja atomipommien avulla vaativa Yhdysvaltain edustaja pitää
pitkän luennon lännen aseistariisumisehdotuksesta. Hänen ''luut-nanttinsa"
puhuu ehkä miespolven ajan kestävästä asevalmiudesta.
J a tämä tapahtuu samana päivänä! Tällaisen ristiriidan selittämi­seksi
voidaan antaa ehkä useitakin vastauksia, mutta ne kaikki päät­tyvät
samaan — tarkoituksena ei ilmeisesti olekaan aseistariisuminen,
vaan jonkinlainen ele yleisen mielipiteen rauhoittamiseksi. Jos kerran
on siten, että Yhdysvairoille kuuluu "voinunsa perusteella maail­man
johtaja-asema, kuten pääministeri St. Laurent selitti, niin silloin
tämän johtajan ohjehnan mukaari voidaan järjestää yleismaailmalli-nen
aseistariisuminen. Jos tätä ohjelmaa ei voida toteuttaa,' niin sil­l
o in Yhdysvaltain; ehdoton "johtaja-asema" on vähemmässäkin las­kussa
kysmialaiiien tai sitten sen ohjelman tavoitteena ei olekaan
aseistariisuminen, vaan ainoastaan "aseiden luettelointi" yleisen mie­lipiteen
rauhoittamiseksi.
Kaikki tämä osoittaa sitä, että Canadan ei pitäisi kansallisten
TSui oM«ioW« Jatk«!(t««D ,yM*2>b Miftlti J*, M
fii* «dtuUTit kiHoitlaJtta mitli^itcili. ' Kir|ect
pitlUi njodtäa, }o« sukdoUSMa, 300 MIIMII. Tibis
oMstooB lUeteUrJi luijeiU •! f^altotMa.- :
T E i t y E H T b l t A A N LJtStfiMXSTI ;,,
Vapaus on vUmeatköina saanut vas­taanottaa
useita kilttä,vlä lausuntoja
kerran viikossa Ju£cätstavan "Eng­lanninkielen
öplskelunui-kan" Jöhdos-jta.
Tämä sellaisenaan osoittaa, että
Vapauden lukijat j a Canadan suo­malaiset
yleensä, liäluavät valkeissa­k
i n olosuihtelisa oppia engiariiiiiikleUä
j a myös seii, että lehtetome^ englan­ninkielen
öpiskelunurkkaa käytetään ^
aslah edistämisen hyväksi.
Seuraavassa öh pari uutta esimerk­kiä
hiistä kirjeistä, joita, lehtemme
on tämän ehglannitiSdelen opiskelu-niu-
kan johdoista saanut. Nimimerkki
" J " kirjoitti heti kun^lehtemnie tie-
(ioittl, että tällaista ööastba ryhdy­tään
juEcaisemaan nhh. seuraavaa:
. . . ; Minä luulen, että se otetaan
kiitollisuudella vastaan. Se bn 'meille
'vanhoUIekin siirtolaisille' (eikä vain
uusille tulok^kallie) toyvin tervetullut
lisä lehdessämme."
Mrs. Eila Somero, Goldenista B
C:sta kirjoitti aivan äskettäin:
Samalla laastin mitä parhaim­mat
kiitokset englanninkielen kurs­sin
johdosta. Se auttaa paljon eng­lanninkielen
opiskelussa .varsinkin
sellaisia, jotka eivät voi sitä muuten
opiskella . • ' ' ^ • • • ' • ' • ^ ^
Läborpuolue, qn Joutunut ,faiaksa-maan
jobtaiäfnsa laskun.-f-- • Lokakuun
25 p n vaalit toivat konservaiiivit ta-*
kalsin yiajtaan .;. Kolmas labor-puolueeh
iaXUiuis kptatasi: vieläkin
kunniattomamman lopun kuin sen
M M ihuu
JUMALA V A R J E L K O ON
•BRITANNIA "YSTÄVISTÄÄN",,. ..
L o n t o o . B r i t a tmia tutkii uutta
suutmltelmäa Iranin öljykriisin rat­kaisemiseksi
siten, että sikälähien öl.
jyteollisuus pantaisiin maailman pan­kin
alaisuuteen --• Reutersin Uutlstle-to
marraskuun 20 pltä. (Siinä el k u i ­tenkaan
sanota sitä tosiaslaia, että
'-'Maalithan pankki" oh asiallisesti
U S A : n rahamiesten kontrollissa.)
" Booma. — Texasilainen hilljöneerl
Glenn McCarthy lähti tänään P a r l i -
sllh missä hänen odotetaan vilinelste-levän
kaupan öljykeskuksien stihteen
yli 6,000,000 eekkerhialän laajuisella
alueella Punaisenmeren tienoilla
Egyptissä... — ÄP:n uutistieto, mar-rask.
2 0 p . N . - ;
"YSTÄVIEN" K E S K EN
TAPAHTUU SELLAISTAKIN
• . . Erillään siltä tosiasiasta, että
Iran on njrt huononlainen riski. Y h ­dysvallat
syyllistyisi selvästi epäystä­välliseen
toimintaan Britatmiaa vas­taan
jos se hankkisi Mossadeghille
hänen tarvitsemansa l a i n a n . . . , Tä­mä
Icatsantokanta on varmaan paina,
yana tekijänä Washlngtohln päätök­sissä
Iranin suhteen. Tästä huoli­matta
näyttää siltä, että ylimeksiku-limeen
kuuden viikon keskusteluissa
mr. Mossadeghln k a n s ^ Yhdysvaltain
hallitus el ole antanut brittiläisille
(tarkoittaa brittiläisiä öljykaiiitaliste-ja
— Vap.) sitä, tukea minkä he a n ­saitsevat
kiistassaan Iranin kanssa....
— Globe and M a i l i n toimitiuskirjoltus
marrask. 21 pnä.
P I R I S T Y S R Y Y P PY
EI PIRISTÄ
On vihdoinkin aika päästä eroon
siitä harhakäsityksestä, että kykenette
ajamaan paremmin kun .olette saaneet
pari vurklstysryyppyä. Kaksi ryyppyä
lisää 5-kertaisesti teidän mahdoUl-suukslanrie
joutua onnettomuuteen,
osoittavat äskeiset yhdysvaltalaiset
tutkimukset. Kolme tai neljä unssia
whiskyä saattaa aiheuttaa samallal-sen
pimennyksen kiUn Jos pantaisiin
harmaa lasi tuulilasinne eteen tai p i ­täisitte
aurinkolaseja Iltahämyssä. Te
ette ylcslnkertalsestl kykene näkemään
selvästi. Ettekä kaiken lisäksi kykene
toimimaan tarpeeksi pikaisesti jos
näette vaaran lähestyvän. Pienten a l ­koholimäärien
todellinen vaarallisuus
on siinä, että ne pettävät Ihmlsä. E s i .
merkiksi ihmiset. Jotka eivät aja h l u .
kan humalassa ollessaan, eivät voi
toteamitään vaaraa otettuaan "aino­astaan
pari ryyppyä". — Vancouver
Sun.
edeltäjät vuosina 4924 j a 1S29—31.
Mistä Johtuu tämä tappio? Labor-piiolueen
nykyiset johtajat eivät voi
MacDonaldin, Snowdenin ja^Tlionia-sin
t?ivoin vedota siihen, että heidän
valtakautensa oli l i i an lyhyt työväen
cfhjelnian •toteuttamista varten, A t -
tlee Ja Morrison olivat 'hallituksessa
yli 6 vuotta, kauemmin k u i n mikään
muu oikeistosiiven työväenhallitus
missään suurimmassa Länsl-Suroopan
maassa. Sinä aikana heidän tuke­naan
oli ehdotop enemmistö Iparla-inentissa
Ja hallituskoneisto oli h e i ­dän
kontrollissaan. Mutta Britan­nian
i a n s a odotti turhaan Attleen Ja
Morrlsonln vjaallhipausten täyttämis­tä
— että maa nostetaan ylös toivot-tcmuasaUaTiastä,
parannetaan työläis­ten
asunaa, lopetetaan monopolien
valta, kehitetäiln ystävyyttä Neuvos-toiiiton
kanssa, vakiinnutetaan rau­ha.
' /,.;• ' j v : , : : ;V; •
El yhdessäkään näissä nlko- t a i
sisäpoliittisessa kysymyksessä ,; l a -
borjohtajat täyttäneet lupauksi­aan.
He rikkoivat Potsdamissa
1945 antamat Inpankset Saksan Ja
„ .'Japanin ;suhteen. • ••
•ulkopoliittisissa asioissa laborhalU-tUs
seurasi orjamaisiesti yihdysvaltairi
yaltipdepartmentih Johtoa tukien v a ­rauksitta
Yhdysvaltain hyökkäävää ui
kbpolitiäikkaa.' Laborpuolueen Jbhtar
Jat eivät kärsineet vaalitäippiota sen
vuoksi, ettei heillä ollut riittävästi
alkaa Ohjelmansa toteuttamista vär-'
ten, tai siksi, että joku olisi estänyt
heidät toteuttamasta sen, vaan siksi
kun he pettivät vapaaehtoisesti. an­tamansa
lupaukset, aiheuttaen petty­myksiä
niille, jotka luottivat helhlrr.
Tämä oli pääsyy kolmannen labor-hallltuksen
kaatumiseen — asiallisesti,
se toteutti konservatiivien ohjelmaa.
Konservatiivipuolueen johtaja käyt­t
i tätä t e h ^ a a s t l hyväkseen näissä
vaaleissa. Hän kaappasi aloitteen-,
teon alusta pitäen. Churchill yältte-iriaborhaihtukseh-
ÖhJebnan* arvöste^-
lua sellaisenaan. Tosiasiassa hän
myönsi, että laborhallitus o l i toteutta­nut
hänen ohjelmaansa, mutta — ja
tämä oli hänen pääf^Ttöksensä: -^^
l i l an kömpelösti. (Häh sanoi tämän
ensimmäisessä vaalipuheessaan L i ­verpoolissa,
lokakuun 2 .pnä, jolloin
hän lausui:
"Sosialistit seurasivat konserva­tiivien
heUle osoittamaa ohjelmaa,
inätta tddvät sen kömpelösti ja
hitaasti (tardily)".
fToryJohtaJa^ei nuhdellut laborjoh-tajia
siltä, etteivät he seiiranrieethä^
nen ohjelmaansa Ja periaatteitaan;
vaan sUtä,että .he toteuttivat konser-T
vatliyipuolueen ohjelmaa tehottomasi»
t l . . . Radiopuheessaan viikkoa myö­hemmin
Churchill, kielsi senkiq, että
Attleen hallitus olisi alulle pannut n.s.
talousreforminsa. Hän sanoi, että he
sosiaaliset reformit. Joista laboristit
ottavat kuimiaa Itselleen, .pantiin asi­allisesti
alulle sota-ajan kckoomus-hallltuksen
toimesta — jonka pää-miehenä
hän oli.
. Konservatiivijohtajat. esittivät va­litsijoille
tosiasiallista alnehistoa, että
Attleella ja Morrisonilla e i ollut omaa
ohjelmaa että he eivät kykene mim-hun
kuin omaksumaan konservatii­vien
ohjelman; j a sekoittamaan sen­kin.
Laboristit eivät voineet torjua
tätä tuomitsevaa syytöstä Anderse­n
i n sadun mukaan kuningas oli alas­tomana.
soslaJUstidsfa oppeli»-
. t a . Sen objelnta vtuäma 1950 oU
i kokoelma tähteitä sini näiden vaa-
U m edelllkien lasobnfcb ön kokoel­ma'
i^määräislär |otifaTOaksia.'t'Sv
'^^TheSconomlst, C i t ^ löitl osoitti:
' • ''ESisImmälsen kerraii laborfetlt e i ­vät'
esitä mitään selviä ehdotuksia
edelleen kan-sallistuttamlsen suhteen
. . . E i ble koskaan ollut selvempää
tunnustusta, että poliittinen puolue on
kuluttanut itsensä loppuun." •
Luonnollisesti konservatiivi- Ja lä­borpuolue;
olivat ylläpltävlnään pe­räänantamatonta
taistelua esittäen
molemniin puolin syytöksiä j a vieläpä
häväistyksiäkin., kuten konsanaan
Difckensin päivinä, Morrison sanoi
Daily Heraldissa Julkaisemassaan ar­tikkelissa
konservatlwien ohjelmasta,
että se on "villainen, jossijin määrin
merkityksetön asiakirja": Churchillhi
lehti Daily T e l ^ a p h vastasi siihen
heti, että labprpuolueen vaaliohjelma
on "epämääräisten •periaatteiden Jou-tavaripälyäiiien
uudelleen lausunta".
Laborjohtajat, Jotka vuosi vuoden jäl­keen
ovat toteuttaneet konservatiivien
iilkopolitilkkaa,. esiintyivät nyt sen
arvostelijotoa j a naamioituivat rau­han
ystäviksi; Eräässä puheessaan
Bevan huudahti:
" K u n . . . minä ajattelin sitä
malidoUisuatta, että Chnrcliill ja
; Iiänen kollegionsa edustaisivat
l meitä! kansainvälisissä könferenis-seissa,
minun sydämeni laski."
Morrison sanoi "vapisevansa" arau-hän
asian siihteeh, jos parlamentissa
olisi määräävänä voimana "konserva­tiivien
; tempperamenttl Ja sotahieh
•kiihkeys". f Mutta ei Morrlspnin va­piseminen
eikä Befvanin sydämenlasku
estänyt (laboristlen) sotaslhteeri
Wood!raw Whyattia; suoraan sanomas­ta,
että jos Ohinrchlll (Voittaa, laboris­tit
jatkavat kuitenkin aseistautumiseii
tukemista.' y^;-,', ••^:v•;•;^iM
(Laboristlen Ja konservatiivien sana­kiistassa
oli vlimekslmainltuilla 11-
•mehien etumatka. • The New Y o rk
Times Magazine osoittautui olevan
. . ,
' ' ijOävat^vMi» 'minä voin tehdä
mitä taSanssL paremmin bnin te*
vaal|lanlim„secraaviss3 vaaleissa."
- Juurf^ tätä'> laulua irittUäisllle vä-
Utsijoille tajjoiltiin. .Attlee j a Mor­rison
eivät vain ottaneet konserva­tiivien
ohjelman pääkohtia vaalima-nifestiinsa.
— mutta väittelivät myös
-sellaisia kys5'myksiä joita konserva­tiivit
eivät ohjelmaansa halimnjjet-—
kuten Atlantin paktij? hyi^äyssuun-nitelmat,
Uittoutumihen Län^i-Sak-san
ja Japanin militaristien kanssa
ja Korean sota. Attleella el ollut
rohkeutta esittää Bäritannlan valitsi­joille
maaiinian ikriitillisimplä Ja tär-tebiäi
muuta k u i n murista Ja iryis-tellä.
Sldottiuia ''herrasmiesten £0-
pimuksella'' Churchillin, h e olivat md-r
a ^ e s t i konservatiivien-, .vankeina,
viimeiseen päivään a s t i ..
Kainpanjan edistyessä tuli yhä sel-vemthäbsi,
ettei isysyxtiys ble kahden
puolueen välisestä taistelusta, vaan
saman puolueen kahden frakslon k l l -
paiiusta amerikkalais€sn-"kaksipuolu-eellisuusjärjestelmän"
puitteissa.
Attlee-Morrisori puolue ei t u l l u t työ­väen
'.eteen työväenpuolueena,', sosla^
llsmin j a riauhan puolueena, vaan h a l ­litseman
luokkn .toisena, inalneensa
meriettäheehä^uölueena Ei ole ihme
vaikka monet lyälitsijät kääiisivätkiri
selkänsä "laboristeille. Vaalitulokset
osoittavat.' että Vaikka väestön työ-keimpiä
kysymyksiäl^ 'The Economist. yäenluokah osa. ensitilalla imionistit,
- i ——• • • • antoi kannatiiksensa-lalMrpuolueelle,
suuri osa horjuvia aineksia, pääasias­sa
keskiluokkalaiset, käänsivät sille
el voinut olla kyynillisestl huomaut­tamatta:
_ '''•::.^:S:. V'''':^
•" "Käfcsi" . pääpuöloetia tuntua
olevan yhtä lujasti ylisimielisiä
kuin aikaisenunihkin yhdestä pää­kysymyksestä
—\ että. valitsijoille
ei saa antaa, mahdollisuutta tehdä
; Z päätöstä .firitannian kansan edessä
; olevista todellisista kysymyksistä."
Konservatiivit,, osoittivat, että Att­leen
Ja Morrisonin hallituksen tulok­sena
on ollut tuulispään tavoin tois-tuneet
kriisit: .dollarlkxlisit, polttoai-nekrlisit,
:transporttikrlisit, ulkopoliit­tiset
kriisit, raaka-ainekriisit, impe-
Tlumin kriisit, Iranin kriisit Ja Egyp­t
i n :kriisit;^,'j^:;:^';^
• Täähän hyökkäysten sarjaan labo­ristit
elvät.löytäneet pätevää, vastaus­ta.
He eivät uskaltaneet myöntää
yaUtsijoille.ABttä Britannian vaikeuk­sien
. J a ; labprtialiituksen heikkojen
saavutusten pääsyynä on se hyökkää-:
vä ulkopolitiikka, mikä on heikentä­nyt
maan ekonomian Ja huonontanut
sen kansain-^Uslä suhteita, mitä oh­jelmaa
lahörhalUtus on toteuttanut
yhdessä konservatiivien j a Washing-tbnin
kanssa. Vastauksena könser-vaUivien
ja. Washingtonin . kanssa.
Vastauksena konservatiivien hyök-oikeassa
kun se huhtikuussa 1951 k i r - käyksiin laborjohtajat eivät voineet
Ottawa. — Viime Kesäkuussa toi­mitetun
väenlaskun mukaan o l i Prhice
Edward Islandln maakunnassa 97,787
asukasta eU 2,740 henkeä enemmän
kuin 10 vuotta aikaisenunin. Maa-kuiman
väkiluku oli korkeimmillaan
vuoden .1891 toimitetussa väenlaskus-sa,
JoUota se oli 1(».078 henkeä. Sen
mukaan ön maakurmah väkiluku vä­hentynyt
60 vuodessa kalkJcIaan 11,291
hengellä.
Tässä on tapaus mikä mainiosti
kuvaa sitä kuoliota mistä laborjohta­jat
löysivät itsensä näissä vaaleissa.
Heidän virallinen vaaliohjekirjansa
"Campalgn Quotations" (vaalikam­panja
lainauksia) selittää OhurchiUiii
sanoneen F.linburghissa helmikuussa
a950 että laborhalhtus oU "horjumat­ta
seurarmut veljellisen yhteistoimin­nan
linjaa Yhdysvaltain suhteen ja
läheistä yhtenäisyyttä meidän miii-taarisissa
järjestelyissämme."
Tämä lainaus oli Ilmeisesti aiottu
jtodlstttkseksl siltä että bhurchill itse
on tunnustanut laborhallituksen u l ­kopolitiikan
oikeaksi. Näyttää kui­tenkin
siltä että laborpuolueen viral­lisen
käsikirjan laatijat olivat teh­neet
pienen "erehdyiksen": He olivat
jättäneet toryjohtajah lausunnosta
pois sen ydinkohdan. Mitä Churchill
asiallisesti sanoi oli se että laborhal­litus
on v; •
''horjumatta senraioinät minun P n l -
tonissa viitoittamaani linjaa Y h -
dy^valtaln suhteen ja läheistä y h ­tenäisyyttä
meidän militaarisissa
järjestelyissämme."
Kurjat sotajuonetikuten yllämainit­tu
auttaa vain näkemään laborjohta-jalri
poliittisen vararlfckotilan. Hei­dän
vararrkkotliansa näkyi mitä sel­vemmin
laboristlen omasta vaaliohjel-masta.
Konservatiivi- ja liberaalipuolueen
lehdistö totesi laboristlen vaaliohjel­man
onttouden. Liberaalinen Man­chester
Guardian huomautti:
'Laborpuolae ön loppuonkunlat-tanat
tnnoitoksensa eikä sillä ole
selkänsä.. Tämä/ seUttää konserva­tiivipuolueen
> saamaan . ratkaisevan
enenmiistön. vaalialueilla missä vuo­den
1950 vaaleissa Voimasuhteet oli­vat
melko tasaiset.. .
j 'Vaalikampanjan.aikana kumpikin
puolue, julisti ojevansä päättäväisesti
rauhan säilyttämisen puolesta. Tämä:
oli tunnustus Britannian kansanjouk­kojen
rauhantahdolle. , Voidaan kat­soa,
että monen valitsijain mielipi­teisiin
vaikutti yksuikertaineh seikka:
Jos laboristeilla.-ei todellakaan ole
tarjottavana mitään / sen parempaa
mitä konservatiiveilla oh, n i in hallit­takoon
sitten maata herrojen eikä
palvelijain toimesta. .
; On kuitenkin merkillepantavaa,
että joissakin vaalipiireissä, missä
Bevanin ryhmän "vasemmistolai­set"
laboristit olivat ehdokkaina,
läborpuolue ei ainoastaan säilyt,
tänyt asemiaan vaan saavutti vie­lä
lisää kannatusta.
•On totta etteivät Bevanin ohjelman
suhteen; mutta he ainakin demagogi-;
sesti arvostelivat ase.lstumisohjelman
suuruutta ja mleleriosoituksellisesti
tuomitsivat konservatiivit. Tämäkin
johti jö äänestäjät hylkäämään kon­servatiivien
ehdokkaat.
Laborjohtajat tasoittivat Itse tietä
konservatiivien voitolle.: iEäiemmän-kin,
on runsaasti merkkejä siitä, että
he tarkoitiikselhsestihäluteirtrat:v^
häviötä. Haluttomina politiikkansa
muuttamiseen* mutta samalla kertaa
ti^toeh välttää edesvastuun siitä, se­lkä
peläten nopeasti kasvavaa unio­nistien
tyytymättömyyttä Ja sotavas-taisen
mielialan leviämistä maassa.
l^jpaie^o tuon miehen, j o k i i
=?^W"*\ Hän on se «nies Joka
" ^ i i ^ a a rahan ansait
- ^ i ^ ^ " ^ ^ ^ ' k e r j ä ä ? X
M^iia- Se on helpoin niisiä
dasta.taivasta; V
. . • *-',a,\fXM. . ... . SANOTTU^:
Taftastaja vierailee koulussa'!»!
kee-ky^yljsiä. Hän kjsyy: ^•
•./Minkälaiset kädet;on s^älU?-
"Tsot".'vastaa eräs poika, '
"Miksi, sepällä on isommat käd
kuin..fminulla?'' •
K "SasJ/etta seppä tdcee työtä niut
te kyselette*;, tuli vastaus.
•'. - i*
?7 Ön iiyvin ilahduttavaa tavat
mies 'johonka voi luottaa.
. ~ E n tiedä, minusta on ilahdutta
vämpää "^vkta • henkilö joka maksa
käteisellä.
alla
P l i i l ip Murray valittiin kahdennentoista j a ehkä viimeisen kerran CIO:n
päämieheksi. Tämä valinta tapahtui New^ Yorkissa äskettäin pidetyssä
: CIO :n'kolmiamn£s»toista edusta^ seu­r
a t t i in suurin piirtein T^umanin hallituksen ulkq- j a sisäpolitiikkaa,
mikä on jo suuresti alentanut työtätekevien elintas9a. ..
PltUip Murray on nyt 63-vuotias mies, jonka sahotpiah sairastaneenkin
huomattavassa määrässä ja työväenliikkeeif huoinifsijain taholta on
lausuttu sellaisia olettamuksia, että hänen uudeieen vallintansa tapalv-toi
sUnä mielessä. Jotta voitaisiin välttää, avolp taist.elu "kruununperi­jäin"
keskuudessa siten, että Murray itse nimittää (johtokuntansa
siunaamapa) ennen virkakautahsa loppuinista väiliaikaisen seuraajansa.
kalset •vaalit.
Lontoon' ^ i i t t t i ^ s s a . piireissä ei
' oliiit' salaisuutena: se, että monet
laborpiiolneeh johtajat bliVat h a -
: liukkaat heittämään pallon Chur-
: chilliile j a tahtoivat-^alata taksin
oppositibn penkeille voidakseen s i ­ten
tyynnyttää latrarpuotueen tyy-
: f tymättömiä uusilla demagogisilla
. iskulauseilla j a lupauksilla tehdä
seuraavalla kerralla paremmin".
On kuitenkin epäilyttävää, että on­nistuuko
oikeistolainen johto tässä.
Kuusi vuotta vallassa ollut kolmas
laborpuolueen hallitus ei voinut olla
jättämättä opetuksiaan Britannian
työläisille. Vilmeksikuluneen ivuOden
aikana laborpuolueessa bn kasvanut
k r i i s i . Scarboroughn: konferenssin
aikana oikeistosiiven johtajain asema
oli hiuskarvan varassa, j a vasta vii­meisten
timtien aikana heidän tuki­jansa
kykeihivät ohjaamaan iskun si-41
vuun Nyt, vaaleissa kärsityn tappion
jälkeen, Attlee.HMorrlsoh-hallituksen
ohjelman tuhoisat seuraamukset ovat
karkkien nähtävissä Voidaan tuskin
epäillä, etteikö laborpuolueen alajär­jestöt
j a unionistinen liike vaadi sel-
Edmonton, Alta. — Y l i 450 miljoo­nan
dollarin arvosta sanotaan ole­van
viljaa lumen alla kahdessa aa-yikkömaakunnassa
odottamassa kor-jäami^
ta;,kevään aikana. Tästä, mää-rästä
arvellaan olevan noin 200 mii-jonan^,!
3o^arin arvosta Saskatöhewä--
nln maakunnassa, 2ff2 miljoonan dol­larin-
arvosta Albertan vainioilla Ja
noin kahdeksan miljoonan dollarin
arvosta Manltobassa. • Suurin : osa
tästär.yiljasta kyetään vielä kprjaa-maan,
niutta sen arvo; silloin kun
se. korjataan oh hyvin kyseenalainea
Aayifckomaakuntien farmarit jou­tuivat
toisena peräkkäisenä vuonna
•kärsiinään myöhästyneen kasvukau­den
tja "varhaisen talventulon johdos­ta,
jotka yhdessä viljan kuljetusvai­keuksien
. kanssa ovat aiheuttaneet
viljarikasvattajille valtavia tappioita
vehnän,' - /kauran ja ohran suhteen.
Kesän 'aikana näytti siltä kuin olisi
saatu ^rimsas j a hyvälaatuinen sato
korjatuksi talteen ja myydyksi ennen
talven tuloa. Nyt on kuitenkin hoin
94 sadosta farmeilla, joko korjaamatta
tai tilapäisissä säiliöissä. '
Farmareille ei .ble nyt niitä käteisi
varoja, jotka he tavallisesti saavat
sykgylll^vkuii, ovat, tpimlttaneet vil-
'järisä' ^elevlattöreihiri." ;Ne • onnelliset,
Jotka ovat: saaneet viljansa puidulta,
eivät jky>kene toimittamaan sitä de-vaatloreihiii,
jotka ovat jo entuudes­taan,
täynnä viljaa. • ' .
Täijiäh tilanteen johdosta ovat far­m
a r i ^ järjestöt esittäneet liittoval­tion'liaUituksUle
vaatimuksia, että
farmareille, pitäisi varata rahaa vii.
jaansa'vastaan, että he. kykenisivät
elämään talven yli siihen saakka
kunnes saavat viljansa korjatuksi ja
myydyksi tulevan kevään aikana, tai
myöhemmin. Lännen liikemiehet o-vat
myöskin huolissaan koska aavikon
koko liike-elämä perustuu viljaan ja
siitä saataviin rahoihin.
vitystä niiltä, jotka ovat vastuussa
lokakuun 25 p n häviöstä.
Attleen hallitus on eronnut ja
Churchill on jälleen vallassa. . ;
Monet äänestivät ikneisesti/konserr
vatilveja simä toivossa, että Britan'
nian phjelma muuttuisi ja että järki
jä äly tulisi paremmin kuulluksi. MuU
ta huomioonottaen sen, että Attlee ja
Morrison toteuttivat asiallisesti kon­servatiivien
ohjehnaa, nuorentamises-ta
el ole suurtakaa toivoa.
Kun vuori synnyttää
"Wall Streetin sotaiset kenraalit e i ­vät
kaki siellä: missä he kyykkivät! Se
näkjiy. tällä kertaa parhaiten siltä
eversti " H a n l e y n " propagahda-arikas-ta.
Jonka Toronton Vapaa Sana rien­si
palvelushalussaan otsikoimaan: /
"Pöyristyttävä tieto komujen veri­töistä".
•.'
J a "pöjrristyttävä" — todella maa­ilmaa
mullistava tapaus on se kun
suuri vuori yrittää syniiyttää pienen
hiiren, joka sekin Jää epäonnistuneeksi
nahkamunaksi.
Jos lukija ereht3or luulemaan, että
allekh-Joittanut viittaa ylläolevalla s i i ­hen
tosiasiaan, että amerikkalaisten
kontrolloimasta Syngman Rheen h a l ­lituksesta
pantlhx kaakinpuuhim j o i.
takin sellaisia veijareita. Jotka oUvat
joukkomitassa ja Ilman aikojaan t a ­pattaneet
korealaisia patriootteja, niin
<;e v a in toteaa, että täkäläiset maan­miehemme
ovat aikaansa seuraavia
Ihmisiä. Jotka tietävät missä milloin­k
i n mennään. Mutta allekirjoitta­neen
tarkoitus oli puhua suilla suu-remmHla.
Alkakaamme siis alusta.
Amerikkalainen eversti James M .
, i^Hanley, Jonka suurista "kyvyistä" el
perustuvaan ' T h d y s v a l - tämä maaUma ole aikalsemmhi kuul-lut
mitään, julisti vUkko Bltteri kra-klvlikkona,
että korealaiset Ja k i i n a ­laiset
vapaaehtoiset ovat raakamal-etujensa
vuoksi sitoa kohtaloaan "voimaan
tain maailmanlaajuiseen johtaja-asemaan". Sensijaan, varsinkin kun
on täysi syy pelätä "ehkäisysodan" suunnittelijoita, Canadan tulisi
omaksua Y K : n kautta täysin itsenäinen rauhan ja ystäv>'yden oh- " sesU^tiippanecV 13,40O"Y^
jelma K A I K K U M.\IT-'\ KOHT.\AN. • Wn kuulunutta sotavankia, lukeutuen
tähän 6,227' amerikkalaista sotavan­kia.
V;'",
^^Pöyristyttävää!" eikö oleklri?
Mutta kun koko sivistynyt maail­ma
pöyrlstyi tällaisesta sotaprovoka-tiosta,
niin " i t t e " kenraali Ridgivay
joutui sekaähtiimaah asiaan — Ja n i in
ruvettiin saamaan "selltyksiä'J|
'Ensin sanottiin, että eversti Hanley-ta
on "nuhdeltu". Sitten se kiellet-tlhi
Ja "seUtetthn", että asian Johdos-
\ta "suoritetaan tutkimus''. ;
Kaiken tämän Johdosta eversti H a n -
ley antoi oman "selityksensä", f Hän
sanoi nun.: "Minkä tahansa armeijan
yksilöjäsenet voivat suorittaa j u l -
muustöltä taistelutilanteessa, tai slk-
«Jl k un he ovat huonoja yksilöltä, mut­ta
meidän vihollisemme tekee niitä
määräyksistä". Nyt me lalnaanune
hänen ''seUtystään''UP:n,ToicIoh t a :
Tinan (marras^i ,19 p.) mukaan:
"Hän (Hanleyi sanoi, ettei hänellä
ole mitään tbdfistelta konununistlen
julmuuksista 'sotavankileireillä. To-distusalnehistot
osoittavat, että mur­hatut
vangit ön tapettu ennen vanki­leireille
vientiä, sanoi hän. (Siis tais­telutantereella
— Känsäköiua!)
•IHanley/puöiusitl verityölausuntonsa
julkaisemista. Hän sanoi vieläkin
katsbvatisa!'sieyitarpeelliseksi Ja a s i a l l i ­seksi
tolmeäiifteeksi torjuakseen, k u ­ten
hän sanoi, komrnunistleh 'phrulll-
Bcn taitavan' propagandan.. • Kom­munistit
antavat erikoiskohtelua JoU-lekin
sotavangeille ja vapauttavat hei­tä
propagahdatarkoltuksessa viekoi.
tellakseen toista sotilaita antautu­maan,"
Jsanol hän. (Älkäämme mis-
,sään tapauksessa harhautuko tästä
sellaiseen "epäamerikkalaiseen" syn­tiin,
että ajattelisinune tätä lausun­toa
j a vetäisimme sellaisen johtopää­töksen,
että amerikkalaisia sotilaita
antautuu mieluimmin kuin jatkavat
tätä kUrjaa sotaa korealaisia Vastaan.
Ajatteleminen on vapaassa' Ame r l -
kassa kielletty!) ; ^
Mutta älkäämme tmholttako ken­raali.
Ridgwayta Ja hänen "tutkimuk­siaan".
•>'..
' Korkeamman upseerin täyts^ jo
piiruilta vähän sanojaan. Niinpä ken­raali
Ridgway sanoi (New York Time-sln
mukaan), että kysymys on "käteis,
sa olevista amerikkalaisista sotilais­ta",
jotka ovat- joko itse antautimeet
fal taistelussa Joutuneet vangeiksi t a i
taistelun tuoksinassa räjäytetty " a -
toomelksi'. Tähän viittaa kenraali
Ridgwayn seuraava selitys: " O n mah­dollista
ettäT Korean taisteluissa katei­siin
joutuneet6,000 amerikkalaista
sotilasta on ehkä tapettu kommunis­tien
toimesta sen Jälkeen kun heidät
on saatu vangiksi. Samalla kertaa
hän kuitenkin sanof. että Y K : n tutki­muksissa
on saatu positiivisia todis­teita
365 amerikkalaisen suhteen."
(Tummennus allekirjoittaneen).
Sen Jälkeen osoittautui kuitenkin,
että tuokhi l u ku oli l i i an suuri Ja n l h i
vistettavaksi julkaisemista varten Itor-jattu
raportti. Virallisissa piireissä
sanotthn, että alkuperäinen lausunto
(eversti' Hanleyn lausunto) perustui
osittahi'epätieteelliseen' todistusaine-histOön.;."
K u n natsit saivat aikoinaan "kuka
käskee j a mitä kuuluu" Stalingradissa,
n i i n Hitlerin miehet rupesivat puhu­maan
"onnistuneista htautumisliik-kelstä".
E i sopinut mitenkään tun-ndstaa.
että- puhdasrotuiset arjalaiset
sa^at selkäänsä n i in että rytisi. Näyt­tää
myös sUtä, ettei amerikkalaistöi
kenraaUen sovi enää sanoa valhetta
valheeksi — sitä on sanottava hienos-teUeiL."
epäUeteelliseen'' todJstusato-histöon
perustuvaksi lausunnoksi!
Kuten nähdään, amerikkalaiset so­taiset
kenraalit eivät todellakaan ka­ki
missä kyykkivät.
On-myös "pöyristyttävää", etta täl­laisia
propagandatemppuja, käytetään
amerikkalaisia ja canadalaisla tas-kenraall
RIdgwayn ilmoitettiin oikal^T
«een myös Itseään j a sanoneen, että
todisteita onkin vaiii 254 amerlkkalai-
«en suhteen, kaiken lisäksi xrp:n
Tokion tarinassa (marrask. 19 p.) kei--
rotaan hämmästyneelle, maailmalle,
että WashingtonUn lähetetään "vah-taan
siinä mielessä, että saatairitog-haa
aavistamattomat ihmiset hyv»-
syihään-Korean sodan jatkamtoea
mitä sodista rikastuvat asetebtaiujai
-Ja heWän-kenraaUnsa haluavat
Lopettakaamme tällainen Uveily si­ten,
^ttä. lopetetaan hyödytön^ttffl^
teurastus Koreassa, selcä niäära»»»
Koreasta^ poistettavaksi kaikki
maalaiset sotilaat ja tunnustetaan
n i in teohi kuhi sanohikhi, että
laisilla on Undnen oikeus Itse paä»»
oman maansa «Iäisistä asioista.
.Muistakaamme, että koreata^
taistelevat omalla «naakamarau»»
slllöta kuin amerikkalaiset
antiivat -^Utä Pöyrisyttävlä p K ^
ganda-ankkojaan ku"d«t^*»S^
mallin päässä kothnaastaan. -
säkoura.