Vapaus, April 28, 1960

              mmm
'„;Sivu,2''; ; Torstaina huhtik. 28 p. — Thursday, April 28, 1960
ma
'M
m
mmm 7-(LlBERirY) V—-Independent Labor
OrgaiTÖf -Finnish"Canadiansr-Es-•
tablished Nov. 6, 1917. Authorized
'as'secdftd class mail by the,Post
CÄfIce .pepprtment, Ottawa. Pub-llshed'^
thrlre w'eekly; Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at "100.-102
Elm St. W., Sudbury. Ont., Canada. |
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria] Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury,'Ontario.
Advertismg rates tipon'application..
Ti-ansla tiqn'free of charge. : t
TILAUSHINNAT:
Canadassa: • 1 vk. 8.00 6 kk, .4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Väinö Tannerin "uusi tuleminen"
Tälläkin mantereella on kiinnitetty huomiota siihen yl­lättävään
käänteeseen minkä Suomen Sosialidemokraattisen
-puolueeni johtajan valinta sai. Kuten-tiedetään, tri Väinö '
Tanrf^r ilmoitti puoluekokouksen edellä, että hän jää sos.-
> dem."f(uolueen puheenjohtajan toimesta pois antaakseen tilaa
nuoremmille. —
fMutta kun Helsingissä pidetty puoluekokoi]S ryhtyi pää­siäispyhien
aikana asiaa tarkistamaan, niin silloin todettiin,_
että vaikka sos.dem. puolueen jäsenmäärä on romahdusmai­sesti
laskenut, niin ylimmällä .huipulla on kova tungosta, ja
ilmeisesti niin syvällekäypiä ristiriitoja, että niiden julkisen
' puimisen asemesta katsottiin paremmaksi valita vanha herra
tri -Väinö Tanner uudelleen virkaansa.
Helsingissä ilmestyvä Suomen laajimmin leviävä työ-väenlehti
Kansan Uutiset esitti 20 pnä huhtikuuta tästä ta-'
pauksesta seuraavanlaisen asianlunlija-arvion: \
Äiviot Suomen sosialidemokraattisen .puolueen pääsiäi­senä
pidetystä puoluekokouksesta käyvät melkoisesti ristiin
tarkasteltaessa toisaalta puoluejohdon vastaisen opposition
lehteä, toisaalta kokouksessa valitun puoluejohdon omien
pää-äänenkannattajien, Suomen Sosialidemokraatin ja Uuden
Suomen mielipiteitä. Viime mainittuhan uhrasi muuten tälle
'kokoukselle enemmän tilaa kuin mitä sillä on ollut tapana
uhrata kokoomukselaisille kokoontumisille. Oikean johtopää­töksen
teko kokouksesta ei-kuitenkaan tuottane vaikeuksia
sen paremmin sos dem. puolueen omalle jäsenistölle kuin ^
ulkopuolisillekaan. Voimaperäisestä ja tunnetusti taitavasta
junttauksesta huolimatta ei puoluejohto kyennyt estämään
sos.dem. puoluetta raastavien erimielisyyksien ja riitaisuuk-
' sien selvää näkymistä ja kärkevöitymistä myös puolueko­kouksessaan.
• Huomiota herättävin on tietysti puheenjohtajan vaali.
Kun SSn pakinoitsija puhuu "yksituumaisuudesta" ja "opti­mismista"
puolueen johdon vaalissa tai Tanner kertoo Uu­delle
Suomelle "hyvistä ystävistään"', "jotka olisivat halun,
neet myöntää jo vapautuksen"', vaikuttaa se pelkästään koo­milliselta.
Tannerhan sai tässä "yksituumaiseksikin" junta­tussa
kokouksessa vain 107 ääntä 170:stä, Paasion saadessa
48 ja 15 edustajan pidättäytyessä äänestämästä edes Paasio­ta.
Kokousjohto oli tosin vaatinut kokonaan äänestyksestä
luopumista Tannerin hyväksi, mutta epäonnistui painostuk­sessaan
avoimen äänestyksen suorittamisesta. Näin siis ilmei­sesti
jäi kokousedustajien joukkoon vielä sellaisiakin, joiden
oikeasta karvasta puoluejohto on yhä epävarma. Kokonai­suudessaan
tarjoaa jo tämä vaali melko surkean kuvan tä­män
puolueen sisäisestä lilasta.
Paasio, on mainittu ruotsalaisten ehdokkaana, ihutta
luonnollisesti pääosa hänen takanaan olleista on suomenkie-
"lisiä maakuntien edustajia. Täysin syrjäytetyiksi puoluejoh­dosta
ovat jääneet Porin, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun,
Vaasan, Kokkolan, Kajaanin. Oulun< ja Lapm-pnrit, josta voi­daan
päätellä valitun puoluejohdon al-evarTTynkäpuoluees-saankin
melko heikoissa kantimissa, koskapa on katsonut
välttämättömäksi syrjäyttää pääosan Keski-Suomea ja koko
Pohjois.-Suomen. Puoluetoimikunnan jäsenmäärän pienentä­minen
Ttertoo myös puoluejohdon tarpeesta tiukentaa enti­sestään
ohjia käsissään. Puoluejohdosta syrjäytetään jopa
sellaiset puoluehevoset kuin eduskunnan puhemies K.-A. Fa-
' ger^olm, sos.dem. eduskuntaryhmän puheenjohtaja Gunnar
Heijriksson, puolueen tähänastinen varapuheenjohtaja Onni
Hiltunen ja Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen va­rapuheenjohtaja
Yrjö Rantala. Tällaisetkin puoluejohdossa
suomitetut tiivistykset antavat vain hämärän kuvan niistä
erimielisyyksistä, jotka ovat puolueen jäsenistön keskuu­dessa.
''Laajoilta jäsenjoukoista" tässä lienee sopimatonta
puliua,' sillä on laskettu puolueen jäsenmäärän pudonneen
' kolien viime vuoden aikana 55,000:sta 15—16,000:teen.
^Sosialidemokratian kriisi Suomessa siis jatkuu ja on yhä
kärkevöitynyt. Puolueen puheenjohtajan Uudelle luomelle
antama lausunto, että toive puolueen sisäisten ristiriitojen
poistamisesta on nyt toteutunut, on todella kyynillisyyden
huippunäyte. Toisaalta viittaa kaikki siihen, että sos.dem.
talous- ja sisäpolitiikka ja avoin Neuvostoliiton vastainen
ulkopolitiikka el vain jatku vaan tulee yhä terävöitymään
Työläiset eivät voi tällaiselta johdolta hyvää odottaa. Mutta
voidaan myös olla varmoja siitä, että työläi.sjäscnet ja puo­lueen
työräiskännatlajat tulevat yhä suuremmassa mitassa
lohkeamaan puolueesta, ja todennäköisesti heiluvan ja,hei­veröisen
oppositiojohdonkin yli. Mielenkiintoista on myÖs
nähdä maalaisliiton suhtautuminen valittuun johtoon. Lu-pasihan
Tanner sitä paitsi kokoomuslaisessa äänenkannat­tajassaan
terästettyjä "operatioita", jotka hänen toisen ää-nenTcannattajansa
Suomen Sosialidemokraatin pakinoitsija
kertoi ulottuvan aina tasavallan päämieheen saakka. Saapa
näl^ä,, minkälisTa "katto-organisaatio"- ja "Lain suoja"-
joUkkojä-Tanner tulee liikuttelemaan, sillä nehärThänen pää-voimikseen
ovat jääneet. —
TaDSEJS Oberländ^r kuohuttaa iejitiä
Boitn. — Entisen natsin ja sota- lis-dcmokraattisen puolueen puheen­johtaja
vakuutti Ichdistökonfcrens-,
sissa, ettei Adenauer ole antanut mi­t
ä ä n kirjallisia sitourhuksia-Oberläii-derln
erottamisesta; Sanomalehti Ger
ncral-Anzciger toteaa jopa, että
Adenauer osoittaa sisimmässään tiet­tyä
ymmärtämystäkin Obeländerin
aijennoitumistä: kohtaan.'
U.scimmat .länsimaalaiset sanoma­lehdet
arvostelevat kansleri \Adenau-cria
siita, etla han tahtoo pitää hal­lituksessa
entisen aktiivisen natsin.
Jopa sellaiset, hallitusta lähellä ole­vat
. sanomalehdet' ^kuin ' Frankfurter,
Allgemeine ja" Rheinische Post vaa
| | | i ^ ^ | 3 ^ 1 ä n ä c ^
tfurter ^Rundschau;»; arvosteli ;»!.pä
'alöite^tal 0)?~erländei'in ' syrjftyttftmi- joituksiessann hyvin kärkevästi Ade-
V ;t'wksi fmlnisterln tehiilväslu.' K i i s l i l -
, Oheellinen VI. Zhukovin kirjoitus
Julkaistibi Moskovassa', ilmestyvässä'
Pravdassa huhtikuun 22 p n ä : " =
Pilanäytelmää esitetään New Yor­kissa
Commodore-hotellissa.
Keltaisten ammattiunioiden kor­keimmat
i i yksinvaltiaat ovat kutsu­neet
sinne konferenssin, jossa kes­kustellaan
"kansainvälisistä asiois-ta'^?>
Mr. Meany, kylmän sodan sig-naalinsoittajBi-
vyrittää .hämmästyttää
kaikkia uusilla : imperialistien sanas­ton
vippakpnisteilla.
Kokoj. maailma, \ niiden mukana: ta-vallisetvamerikkalaiset,-
odottavatitoir;
vorikkaina korkeimman ^ tason sneu-:
vottelua rauhan vahvistamisen mer­keissä;
Mutta Yhdysvaltain'ammattir
unionistisen liikkeen johtaja- hyök-:
kää vaahtosuisena fauhallisen rin­nakkaiselon
periaatetta vastaan. : :
Han ei odota mitään hyvää kor­keimman
tason neuvotteluista; Äl­kää
luottako hallituksenne päämie­hiin
kun he kokoontuvat Pariisiss*.
Kommunistit houkuttelevat teitä ja
meillä tulee olemaan . rauha. Ylis­täkää
"voimapolitiikkaa"! Näin huu­taa
Meany. kunnes' hänen kasvonsa
mustuvat. - ^ '
Meany ei luonnollisesti voi paeta
aseistariisuntaa.SeiOn ongelma; joka
liikuttaa'miljoonien ihmisten mieliä.
Se myöskin;saa Meanyn mielen liik­keelle;
Olettakaamme, että; Neuvosto^
liiton ehdotus täydellisestä aseista­riisunnasta
hyväksytään äkkiä^ sel-vlaisenaan:
;''Hrushtshevin kaikkiakös--
k e v a ; yleinen ^aseistariisumisehdotus
,on hälyyttävä;*' Mii Joonat feinna t-täyat
sitä. SOS! SOS! Mitä tulisi
tapahtumaan-^sotamonopolieniosak-:
keille siinä tapauksessa?
Sitten seuraa tällainen temppu.
Meany tekee huulipalvelua fasismin
paljastamiselle; fVielapa han ikiroaa
Hitleriä; Samaan aikaan han kuiten­kin
yrittää edustaa Bonnin re-vanshisteja,
jotka seuraavat •Hitlerin
jälkiä ikäänkuinrauhanenkeleinä,-
SUOMEN UUTISIA:
NAINEN VAIETKOON
VIELÄ SEURAKUNNASSA
rikollisen OberlanderJn kieltäytymi­nen
'jättämästä pakolaismmistenn
paikkaa ertnen kuin'"hänen maineen-
' SSL puhdistetaan? täydellisesti", on he­rättänyt,
ankaraa pahkesumlsta Sak­san
Jiittotasavallassa. Saijoma^Iehti-
, ' Die Welt toteaa, että jopa oikeisto-
^laisessa hallituspuolueessa, kiLstillisT;
'» ' demokraattisessa liitossa, katsotaan
'^^ , ^'Oberiänedrln aiheuttaneen menette--'
lyllääfi kovan iskun kustilUsten de-:
; mokr^attien edustajaryhman ^irvo-!
vaUalJe.jSiellä'pidetään Oberländerin
-"4^ ' f eroa ainoana, ulospääsynä, muodostu-
Helsinki — (Suomi Seura)
Suomalaiaen tutkimus ei puolla
naispappeutta. Naispappeuskysy­mys
^^'^^^^^ -jatkuvasti pohdittavana
kirkkomme piirissä; ja Ruotsissa
tehdyt ratkaisut ovat antaneet uut­ta
virikettä tutkimukselle, jonka
kohteena on kirkollinen viranjioito,
mainitsi prof. Aimo T. Nikolainen
Suomen kirkon pappisliiton j a Ou­lun
hiippakuinnan tuomiokapitulin
j ä r j e s t ä m i l l ä tieteellisillä Juento-päiviilä,
jotka päättyivät .torstaina
Oulussa.
Prof Nikolainen totesi edelleen,
että vaikkakaan uusin suomalainen
tutkimus ei puolla naispappeutta
miehen ja naisen tasa-arvoisuuden
perusteella, niin;, se SUO;; kuitenkin
m a h d o l l i s u u k s i a - k e h i t t ä ä : entistä
enemmän naisen erityistehtäviä
seurakunnan viroissa,
i Pappiskoulutuksen vaatima opis
keluaika on nykyisinä ;pappispulan
vuosina l i i a n pitkä, mainitsi-piispa
O. K. Heliövaara luentopäivien
avauspuheessa. Vieraiden i kielten
opetusta voitaisiin, supistaa esim.
hepreankielen: kohdalla.; Toisaalta
olisi .teologianopiskelijatvelvoitetT
tava -osallistumaan kesäisin; seura­kuntaopistossa
järjestettävään
kurssitoimintaan, josta yliopiston
olisi huolejjdittava yhdessä kirkon
kanssa. (HsT^^^^
Muhoksen savikivialue vallattu.
Kysymys öljyn; ja kivihiilen esiinr
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Onko ;OntarIon sairaala-:
vakuutuksessa ;kaksi- eri; luokkaa^ —
ylemen osasto ;ja kahden hengen' (se-mi-
private) huoneet, Jos e i ole: muu­ta
kum yleinen osasto, niin kuka
/maksaa lisämaksun silloin kun po-,
'tilas joutuu tilanahtauden takia kah­den
hengen huoneeseen? -^Keskus­teluun
joutunut.
Vastaus: Se maksaa vakuutetun
potilaan (ei sus.vakuuttamattoman)
läkkinnollisesti välttämättömän . hoi­don
vam-sajrajilan: yleisellä^ o
Mikäli potilas pannaan; tilanpuutteen
takia ja vastoin hänen omaa tah­toaan^
kahden hengen huoneeseen,
.niin; asiasta vastaa liikeperiaa tteiden
mukaisesti silloin sairaala. Mutta jos
potilas .suo.stuu.tilanahtauden perusr
teellä siihen, että han menee kal­liimmalle
osastolle hoidettavaksi; niin:
hän tietysti; maksaa silloin hintaeron
it.^e.
Ky.symys: Milloin on ammuttu enr
simmaisen kerran 21 kunnialaukaus­ta
ja minkä kunniaksi? -^Keskuste­luun
joutunut.
Vastaus: Emme satu asiaa tietä­mään,
eikä ole valitettavasti~£rikaa
asiatietojen hakemiseen.
Tässä yhteydessä lialuaisimme ko­rostaa,
että lehtemme: julkaisee imie^
lihyvällä itähän osastoon-tulleita; ky-^:
symyksiä ja vastauksia mikäli vas­tausten
hankkiminen ei aiheuta yli­voimaista
lisätyötä. . Käytettävissä
olevan työvoiman .perusteella emme
voi enää tiedustella kirjeellisesti asi­oita
erinimisistä virastoista jne., mut­ta
kuten sanottu toimituksen käytet­tävissä
olevista asia- ja aikakaus-kirj^
oista saatavissa olevat"vastaukset
julkaistaan mielihyvin ja niin nope­asti
kuin mahdollista.
nauerin olevan vastuussa siitä, että
Saksan liittotasavallassa hallituk­seen
kuuluu-entinen aktilvinen"^ nat­si.
Oberländerin liikeyritys. osoittaa,
miten heikolla pohjalla lepää demo­kratia
Länsi-Saksassa, kirjoittaa leh­ti.
Oberländerin on erottava, vaatii
lehti,. sillaahan on vakaumukseltaan
niitä; saksalaisia poliitiickojar Jotka
edesauttoivat - - kansallissosialismin
tymisestä maassamme on jälleen
putkahtanut esiin ; e r ä än .radiolaur
s u n n o n v y h t e y d e s s ä ; ; Oulujoki Oy:n
b?toniT ja .geoteknillinen toimisto
suorittaa parhai]la;inn.s..: Muhoksen
sedimenttikivjalueella; tutkimuksia;
joiden tuloksesta ei yhtiön taholta
kuitenkaan ole annettu tietoja j ul
kisuuteen. Esiintymä, jonka yhtiö
on vallannut itselleen, on .ainoa
tunnettu savikivialuemaassamms.
Muhoksen savikivialuetta-,tutkita
tiin ensimmäisen kerran j o : vuonna
1940,i'tällöin Geologisen ; tutkimus­laitoksen
toimesta. —Toiveet siltä,
e t t ä alueella olisi öljyä tai k i v i h i i l ­tä,
ovat pienet, mutia geologuussa
on ;varaitduttavaryHätyksiin,; k-^rtoi
edellä olevan johdosta tri Esa
Hyyppä. — Esiintymästä ei aina­kaan
Geologisen tutkimuslaitoksen:
tietämän mukaan: ole tavattu öljyn:
esiintymisen ilmaisevia: orgaanisia
jätteit-äf^mutt-;U-saattaa-olla, että yi
l ä m a i n i t t u y h t i o on - n i i t ä yli; kilo^:
metrin syvyyteen ulottuvissa po­rauksissaan
löytänyt.
Jo vuonna 1954 on tunnetta sak­salainen
öljyetsinnän: asiantuntija
lausunut; e t t ä Suonv^ssa saattaa •ol­la:
huomattavia. Öljycsiintymiä. T r i .
Kahma Geologisesta tutkimuslai­toksesta
esittialussa; mainitussa ra:
diolausunnossaan, että on olemassa
teoreettisia: mahdollisuuksia;;.öljyn
esiintymi-seen."Mainittakoon; että
aluetta ei käytännöllisesti 'katsoen
ole vielä tutkittu lainkaan oljy ja
k i v i h i i l i esiintyvät maakcrrostumis
sa; jotka ovat 500 miljoonaa vuotta
nuorempia. — (HS)
Pankin 'ovi unohtui auki kahdeksi
yöksi. Harvinainen "rikkomus" liik­keiden,
aukioloaikaa koskevia;; mää­räyksiä
va.staan tuli ilmi pääsiäisen
aikaan Tampereella.;; Erääseen csi-kaupulnkialueella
sijaitsevan : pan­k
i n konttoriin - meni lauiinlaina
muuan asiakas, vaikka pankit tuona
pyhien välipäivänä.; olivatkin kiinni.
Hetken kuluttua tuli toinenkin asia
kas ja'myöhemmin-vielä kaksi lisää
kaikkien ;neljän;-lopulla .ihmetelles­sä
yhdessä; miksi h e i t ä ei lainkaan
palvella Lopulta asiakkaita alkoi
oudoksuttaa, kun pitkästä odotte­lustakaan
huolimatta ei pankin
henkilökuntaa edes • kuulunut vpai-kalle.
Odotusja oudoksuminen muuttui'
naisasiakkaiden keskuudessa vähi­tellen
peloksi; että jotakin hirveätä
o l i ' tapahtunut j a niin joku kiirehti
soittamaan poliisille, joka tuota pi
kaa lensi paikalle. Pian asia selvi­sikin.
Pankin ulko-ovi oli unohtur
nut auki jo toistama pankkiajan
päätyttyä ja ollut auki kaksi yötä
ja niiden;välissä: olleen pitkäpcrjanr
tain. Samoihin aikoihin: näpertcli
vät Pispalan murtovarkaat kioskien
ja pikkuliikkeitten ovien ja ikku­noitten
kiinpussa.-saadensaalikscen
vain muutamia satasia tai pahim­missa
• tapauksissa ; pelkän,. -'vesipe­rän".
(SSJ
jotka' muka eivät kantaisi atomikär-kiä
ja tykkejä . . . vaanoliivinlehvää
siivissään. Varmaankin. Miksikä ei?J:
Juuri tästä syystä, palveluksistaan
-Bundesivehrln; uudelleen herättämi­seksi,
<Meany sai äsket^täin Bonnin
korkeimman kunniamerkin.
; -Kuinka: kansleri Adenauerin:; olisi
ollut .mahdollista-, sivuuttaa: Meanyn
innostusta; talla-hetkellä? Luonnollir
sesti; ei! Bonnin; taholta; lähetettiin
kiireellisesti kiittävä kirje Meanylle
hänens uskollisesta \palveluksestaan.'
Bonnin militaristit ja heidän aat-teittensa
seuraajat Yhdysvalloissa
haltioituivat kun kuulivat Yhdysval­tain
uniojohtajan "kommunistivas­taisen"
puheen., Hänen NL:oa _koh-täan-.
kohdistamien: herjuaksien;ja
tuomiota kuvanvien sanojen jouk­koon
on: sekoitettu' sellaisia sanoja
kuin; 'kunnia,; kohtuullisuus,; ylevyys
;jä::edistys.:Kuinka syvälle likaan/on
Meany: vajonnut ja - kuinka • sekaisin
hänen; järkensä on mennyt,kun han
rauhan sijasta lietsoo vihaa ja ke-hoittaa
"kylmään sotaan" ja samassa
hengen vedossa -va a tii. enemmän aseis­tautumista?
^
"Me olemme menneet läpi suuren
ja ikovan:koulun; Tassa:konferenssis->
sa me voimme tarkkailla nykymaa­ilman;
ongelmia, ei. ensikertalaisina,
vaan todellisina ekspertteinä", sanoo-tämä
ammattiuniopomo:mahtavana;
; Meany on •tod5;llakin.. käynyt :lapi
suuren .koulun ;tyolaisten etujen pet-•
turin koulun..Han,ei ole: todellakaan
ensikertalainen. - Päinvastoin han on
todellineii. .ekspertti valheissaan .J
provo.soinnissaan.
Monet lukijat voivat sanoa, että'
Meanyn pilanaytclmassa ei ole mi­tään
uutta; Asia. on todellakin siten.
Uimiset yleensä eivat voi sulattaa
Meanyn. :-kommunistivastaisia .'t
niyyksiä eik.-i vihanvliet.sonta.T ihmis­ten
välille Silta ci tule mitään. Sel­lainen
ei -n ula rauhan asiaa eika. ole:
r.merlkkal.ii.siHe-mik.sikaan,; hyödyksi.
Eteiapaalaisiila 011
onnistunut
, South- Porcupine.' — Ensinnäkin
keväinen tervehdys täältä'.pohjo­lasta,-'
vaikka-se kesäii tulo näyttää­k
i n täällä hitaalta. Lunta on vielä
runsaasti aukeillakin puhumatta­kaan
metsistä. Näyttää siis siltä
ettei :tänä vuonna kesää tuleekaan;
Toivotaan nyt kuitenkin "yähän
huonompaa rekikeliä'* ainakin siksi
a i k a a v k u n t ä ä l l ä pidetään ne.:suur­juhlat.
Kyllä siihen mennessä sen­tään
kesän saamme ja loppujen
lopuksi ei mikään voita tätä poh­jolan
kesää.
;;: 01 imme:^viikon vaihteessa kuun­telemassa
tätä meidän kulta-alu­eemme
i1milukuoron:;konserttia A ja
se :i o l i k i n : : oikein hyvin onnistunut
konsertti. Kuoro oli vähän aikaa
toimimatta mutta nyt se on taas
hyvässä vireessä; j a uskallanpa sa­noa,
se on yksi mahtavin kuorom­me;
sillä siinä on-noin; 40 laulajaa,
joista ;;hu9mattava. määrä 'nuoria.
Harvoissa kuoroissa on esim.'niin
hyviä alttoja kuin on meidän Lau­ramme,
j a sellaisia passeja kuin on
Kassumme, kuten i e r ä ä t torontolai^
set kerran juttelivat./
Omalta kohdaltani uskon, että
tämä kulta-alueen kuoro tulee
; kunnialla;: selviämään tänä vuon-.V
na niin: isäntäkuoron. suuresta
vastuunalaisuudesta, kuin ohjel-mistonsakin
esittämisestä; .;Terr,:
vetuloa siis läheltä ja kaukaa
tänne pohjolaan suurjuhlien ajak­s
i . Silloin on tilaisuus nauttia
hyvästä ohjelmasta, tavata paljon
vanhoja tultuja ja solmia uusia
tuttavuuksia.
Lopuksi voin sanoa, että kon­sertti
onnistui yleisökannatuksen-kin
puolesta sillä :;juhlaväkeä oli
sali täynnä ainaMataehewanista ja
Gochranesta saakka. Tämä sittenkin
vaikka^edellisenä sunnuntaina o l i .
samanlainen; tilaisuus .Timminsissä;
Kevätterveisin, MM,
^^^in^nnnnn^nr
ot
o
b\S,
o<
oi';*
6-3
.sagh
TORONTOLAISLAPSEN KIRJE
RAKKAILLE VANHEMMILLEEN
::;;Ö>V; \;;;-;:;i';-;)'iy;v:;>:;-I;i^
Ohcellisena julkaistavat "rakkaajle äidille" ja "rakkaalle isäUe"
»soitetut kirjeet ovat erään Toronton kasvatin — "torontolalslapsen"
käsialaa. Toimitukselle osoittamassaan: kirjeessä hän sanoo W
neen-sa ne "näyttääkseen teille rakkaat vanhemmat; kuinka paljon me
lapset rakastamme-tcitäv Olkaa hyvä j a tulkaa; meidän järjes^
äitien- j ä i s i e h p ä i v ä n juhlaan DonrhaalillCi toukokuun 15 pnä: kello "4
i p , missä me lapset koetamme antaa takaisin vähän sitä hy.yää, mitä te
olette antaneet meille niin paljon.
"Meillä on myös oikein kauniita kukkia teille kaikille — myös sinul­le
isä. Toivomme näkevämme kaikki isät ja äidit silloin haalilla.
TOIMITTANUT I;EVA
Aitien paivana
s
:'ixifi'i
; Toukokuun toinen sunnuntai saa
puu tänäkin vuonna niinkuin sen
edeltäjätkin samaan aikaan kuin
ensimmäiset kevään Ijcukat sini- ja
valkovuokot! Niillä kukilla' koris­timme'
lapsuudessa {kotimme äitien
päivänä ja niitä kävelinune pitkän­k
i n matkan päästä' äideiUemme^här,
kemaart. Kaupunkilaisen • on men­tävä
kaupjungin Ta joille saakka; har--
voin kivierämaa; näitä hentoja kuk;
kia kasvattaa, niiden koti on leh­doissa;
kevätpurojen:juoksujen var­silla.
Pehmeä mätäs kevyenkin as­keleen
alla litisee kosteutta, mutta
sieltäpä -löytyvätkin pitkävartisim-m
a t s u u r i l e h t i s i m m ä t kukat; . N e
ovat janoisia kukkia^ Mutta eipä
ole. kivierämaakaan V aivan vailla
vihreyttä j a :onuakt:kkiaan::Keltair
sina hohtavatvoikukatja k a i k k i k u -
kathan ovat kauniita pitkän talven
j ä l k e e n - nähtynä uudelleen vjrkoa-van
eloon. Äiti ottaa lapseltaan
vastaanvoikukat yhtä iloisesti kuin
k a l l i i n kukkakaupan : l ä h e t i n ; tuor
man taidokkaan asetelman. Ehkä
hän on vielä iloisempi noista-luon-:
non omistaikukista sillä useinvnii­den;
mukana kiertyvät pienet kätör
set äidin kaulaan j a hän saa kuulla
hellät sanat; joita ' e i vaihtaisi mi­hinkään
muuhun maailmassa
Somalit yhteen
ja itsenäiseksi
M,ogadiscn. . italian Somali^
joka on kansainvälisiä valvonta-aluetta
ja Engläiinin protckto-raatti
Somali yhdistetään heinä­kuun
1 päiväsiä uudeksi itsenäi­seksi
valtioksi. Tämä ilmoitettiin '
alueitten edustajien käymän kon­ferenssin
päätteeksi annetussa
julkilausumassa sunnuntaina.
Somalian uusi ^tasavalta^ saa yh
den yhteisen demokraattisen ja par­lamentaarisen
hallituksen, j a heinä­kuun
1 päivästä tulevatl myös ny­kyiset,
kaksi lakia-säätävää kokousta
toimimaah yhtenä kansalliskokouk­sena.
Kummankin alueen ^ nykyi­sistä
hallituspuolueista . muodote-täan
„ Somalialle kökoomiishnllitus,
joka yhdessä,, maalle',,valittavan uui'
den-presidentin kanssajtulce työs:
RAKAS- ÄITI
E i ole koko tässä maailmassa
toista min kilttiä ja hyvää äitiä
kuin on minun äitini. ;Minä muistan
kun Sinä laitoit joka ilta kiharoita
tukkaan.— ja kyllä ne laitte,et k i ­ristivät!
Mutta,sitten kun panit mi-nut
nukkumaan j a lauloit kuin en­keli,
meni kaikki kipu pois j a minä
näin tavallisesti hyvää unta.
Muistatko A i t i sitä aikaa kun mi­nä
koetin olla niin, hyvä että toin
aamiaisen vuoteellesi? ~ Kahvi oli
mustaa, ja. paahdettu leipä mustak:
si palanutta Ja sitten kun menit
keittiöön; .siellä oli k a i k k i selcaisin;
Mutta Sinä Aiti-kuUa vain nauroit
ja halasit minua ja minun oli n i in
hyvä olla. ,
Ei tässä koko maailmassa ole' niin
ihanaa ruusua kuin Sinä Aiti, ja
jos voisin milloin hyvänsä saada
kaikki tälidqt tilivaalta, kyllä minä
ne hakisin; j a antaisin•:ne kaikki: si­nulle!
R A K A S ISÄ
Mmun Isäni on komeampi j a v ii
saämpi ;kuin mikään muu mies. K y l ­lä
.meillä on ollut hauskaa, yhdessä,
eikö. olekin Isä? ;Minä muistan kun
A i t i meni kylään ja sitten kun mi­nulle
tuli nälkä. Sinä annoit kätoeni
ky 1 män• perunan ja;voi kuinka hyr
vältä se maistui! Eikö A i t i ollut vi­hainen-
kun hän kotiin tultuaan nä­ki
tilitä söin? Mutta tiedätkö Isä,
kylmä peruna • on vieläkin : minun
herkkuruokaani.
Sitten olivat ne pahat päivät j o i
loin sain "piiskaa" sinulta. Mutta
mmä' tiesin, että sinä eet piiskaisi
minua ellet rakastaisi minua
Ja minä muistan myös ne ajat
jolloin kiikuin Sinun polvellasi ja
kun me oikein laulettiin. Toivoisin
olevani vielä niin pieni että .voisin
istua polvellasi ja laulaa::''Sinä olet
minun aurinkoni."
Jos minä voisin ottaa minkä la
hansa Isän haluan maailmassa, kyl­lä
hän olisi juuri Sinä — minun
oma Isäni.
SÄ;i:S.;.:;.t;^j;;K;ff
Eilispäivän lapsista tulee tämän-f
päivän äitejä ja huomispäivän ;
mummoja, mutta yksi on aina sa­ma
j a se on Äidin Rakkaus, Mitään '
niin pahaa ei kukaan lapsi Voi kos-'
kBan tehdä e t t e i h ä n t ä aina odottai-'
si äidin turvallinen rakkaus, ol;^i
koonpa-että holhooja on vaihtimut'
holhottavaksi. _ \ '"_
Oletteko muistaneet äitiänne tä- •
nä Äitienpäivänä Te j o i l l a on ilo '
vielä omistaa' äiti? Niin pienestä '
äidin mieli ilahtuti, l ä h e t t ä k ä ä äidil-:)
l e edes kirje -jossa kiitätte äitiänne •
kaikesta , mitä hän on edestänne
tehnyt vaikkei hän siitä kiitosta
odotakaan. Tuskin suotta sanotaan
e t t ä kaunein ja puhtain on Äidin
Rakkaus.
Hjrvää 'Äitienpäivää!
• • •
Kalapihvit
Kohta on-taas käsillä se aika jol­loin
kala on; jokapäiväistä ruokaa
niille, jotka asuvat vesien varsilla. •
Allaoleva ohje ottaa hiukan •enem­män
aikaa kun kaloista on poistetta--:;
va ruoto, mutta kun siihen tottuu >
niin se menee siinä samassa, kuin' -
kaloja muutenkin perataan Tämä
ohje on tarkoitettu silakoille, mutta i,
sopii erinomaisesti myöskin smel-tille.
Kalat perataan ja ruodot poiste- .
taan j a ne huuhdotaan; äkkiä juok-:
:sevanv.!:den alla, niitä ei saa vedes-;;
sä 1 iottaa. Työlaudalle.tai pöydälle:?
asetetaan:kaloista toinen puoli nah-v.
ka alaspäin leveelleen < suolaa, vai-;:;
kopippuria ja silputtuja maustevi-hanneksia
(ruohosipuli on erino­maista)
sirotellaan kaloille. : L o p u t -:
kalat ladotaan edellisten päälle ,
nahkapuoli > ylöspäin ja kalapihvit
' p y ö r i t e l l ä ä n ; j a u h o - j a :suolaseokses:v
sa. Ruisjauhot ovat hyviä, miitta
vehnäjauhojakin v,oi käyttää. Ras­va
kuumennetaan pannussa j a pih­vit
paistetaan siinä kummaltakin
puolelta kauniin ruskeaksi. Jos
pannu ei ole tarpeeksi kuuma, ha­joavat
pihvit helposti.
' K a l a p i h v i t : voi kypsentää myös a-.:
votulella hiillostamalla, jolloin ne '
ovaterikoisen sopivia: myös; heikko-::;
vatsaisten ruoaksi. Tällöin niitä ei
jauhoiteta ollenkaan, muuten val­mistus
on samanlainen kuin, edellä^^^-
Kalapyörykät tai
' kalapullat
; Kala.perataan j a poistetaan suu­rimmat
ruodot ja v;se -jauhetaan l i -
hamyllyssä. Siihon lisäätään 1 mu
na, suolaa ja valkopippuria sekä
korppujauhoja j a vehnäjauhoja niin
paljon että: muodostuu, notkea tai­kina
josta otetaan;:pyöryköitä jotka
paistetaan kauniin ruskeaksi.
• • •
Jiiusto ruoan lisänä
Juusto on erikoisen monikäyttöi­nen
j a terveellinen ruoka-aine, jota
kaikkien pitäisi oppia j ä tottua
käyttämään; : Juusto on hyvä ;vai
kuaislähde j a lisäksi ravintoarvoon­sa
^ n ä h d e n suhteellisen halpa. - L i ­säksi
.on otettava huomioon, ettei
siitä mene mitään hukkaan, kun
kannikatkin voidaan käyttää raas-:
teenä ruokien höysteeksi j a maus­teeksi.
; Juuston .käytöstä on hyvä;
muistaa seuraavat seikat. j on selostettu. Hiillostumisen voi
1 ' Alä koskaan tarpeettomasii' suorittaa sähkötetyssä taloudessa
keitä juustoa, koska se muuttuu sä j kuivaspriitölkin liekillä,
keiseksi,. venyväksi j a vaikeammin
suJavaksi.
2. Samasta syystä- älä koskaan
keitä kastiketta juuston 4isäan-iis£n
jälkeen.
3. Säilytä juusto viileässä paikas­sa
mieluimmin-ei jääkaapissa, vaik­ka
sellainen olisi käytettävissäkin;
Suuri kappale kääritään suolavo-dessävkostutettuun
.voipaperiin tai
pyyhkeeseen, jota kostutetaan, uu­delleen
tarvittaessa Leikkauspin
ta on hyvä sivellä voilla. 'Pieni
pöytään i nostettava kappale säilyy:
voi;, tai alumiinipaperiin käärittynä
tai tiiviin kuvun alla. Ilman vai­kutuksesta
.juusto muuttuu -kovaksi
ja rasva tihkuu pinnalle.
4. Kuivista kannikoista raaslittu,
juusto säilyy tiiviskorkkiscssa pul­lossa
tai tölkissä hyvin ja on aina
valmista käytettäväksi. ruokiin.
SITÄ]
JA
TÄTÄ
EI IHMETELLYT
• -Skotlantilainen tuli;, turistimatkal-;;
la an Genetsaretiiv järven: rantaan ja
luki ilmoitustaulusta, etta: veneitä sai.;
vuokrata; dollarin hinnasta .tunnilta::
— Liian kallista, liian kallista, to­tesi
skotti ja teki poislähtöä. "Veneen-omistaja
kiirehti lausumaan:
^ Ottakaa huomioon, etta.Vapah­taja
käveli muinoin tämän järven
aalloilla.
— Sita en iljmettele, vastasi skotti
kiinnittäen katseensa ilmoitustau­luun.
Kummallisia neuvoja
Meille tavallLsille kuolcvaisillc—aiu
nolaan toisinaan, ja tietysti aiv.in
pyytämättä - -sellaisia ;:'.'ncuvoja",'>joi-den;
ilmci.scna;:.tarkoituksena:;oir ta­valla
tai loisella, saada-metdatault.i--;
niann \Meraita "piTiuja ja vahingoit­tamaan
omaa asiaamme, —
Tullai.sia "neuvoja" on -vnlmcpaivl-na
anneltu yltakyllni Canadan anir.
inattiylulist.vsväcllc Ottakaamme
niistä Joitakin csimerkkcja-vaatimat-tominc
rounahuomaulukiiincen.
Yhdy.svaltalainen' suuri ammatti-ylidi-
stysbyrokraatti, lerästyolaisten
iinion presidentti, David P. McDonald
Mivnitsi luUa "itse" korkeassa per-soonas.
saan tänne Jumalan hylkää­mään
mutta amerikkalaisten. raha­miesten
himoitsemaan Canadaan,
nii.s.siihhn neuvoi? canndalaisiaideräs-,
tyolaisiu pysymään nti poliittisesta
toiminnasta. yleensä ja erikoisesti
työväen poUlltisesla puolueesta.
Kusithmme yskän. Työväen talou­dellinen
liike pelkästään palkkojen-;
sa ja tyooIosuhLeideilsa 'puolesta on:
sattuvasti kyllä kuvattu käsipuolen;
toiminnaksi, mikä jättää porvareille
'vapaat kädet- poliittisella _ arcnalla
kahmia takaisin kaiken sen, mlnka
lic Inloudelllsella rliitnnialla ,kullöin|
la on - taalla "oma lehmänsä- ojassa".
Kuunnelle sa.nn tata anicrikkalais-
(T ammattiyhdistysbyioi-craattia ja
hänen ;, vetoomustaan: porvarien .po­liittisen
vallan ikuistuttamiseksi, mo­nelle
caiLldalaiselle terastyolalselle
tuli varmaan mieleen "Sotamies
Shveikin seikkailujen" se kohta kun
han kerran rintaman takana har­haillessaan
tapasi yllättäen erään
kenraalin . ja huudahti turmeltumat^
toman luonnonlap.sen tavoin, että
"Heria Jumala, olenko mlna niin
kaukana rintamalta!''
Eräissä montrealilaisissä uutistie-dolspa
kerrottiin alkuviikollaT "että'
kardinaali Leger ja' Quebecin paä-'
ministeri Barrettc olivat myös anta-'
neet ^"ncuvojaan'V-' ammattiyhdlst
väelle.
Kuten tiedetään, Montrealissa' talla-viikolla
kokoontuneessa ammattlyh-dlstysllikkcemme
(CLO)edustajako­kouksessa
tulee ratkaistavaksi myös
ammattiyhdistysliikkeen asenne'pari
vuotta keskustelun alaisena olleeseen
kysymykseen • uuden työväenpuolueen
perustamisesta. , ' , "
'Pitäen'mielessä sentosiasia n, että
"sosialistinen villitys",, voittaäT jatku-
•vastl jalansijaa' canadalalsten-työ-''
sanoi puheen.sa yhteydessä, etla ka­tolinen
kirkko" "ei; vastusta taloudel­lista
suunnittelua" . . . se vastustaa
vain luan^fciukkaa,suunnittelua''::;Ja
kuten sanoinalehlikiijeenVäihtaja
Dommique Clift selitti, laman "seli­tyksen
tarkoituksena oli estää: • am­mattiyhdistysliike;
irtaantumasta kirr
kosta siina uskossa, ctta katolinen
kirkko tuomitsee sellaisen: talousteo­rian,
mikai vallitsee: tyovaenpiireissa.''
"Tarkoitus pyhittää keinot", sanoi­vat
ennen jesuiitat; mutta ;;kokonaan
tuntematon käsite se ei!ilmeisesti :ole
vieläkään koska kirkko hyvak.syy nyt
suunnitelmatalouden ainakin niin
kauan kum se ei tule "liian tiukak-s
i " — tarkoittaen tietysti sellaista
tiukkuutta: imika; tekee kapitalistisen
riistojarjcstclmän hengityksen;vähän
klrcämmaksi. „.
Quebecin maakunnan pääministe­ri,
mr. Barrette, jonka edeiiSä on vä­littömästi
maakunnan lainlaatija-kunnan'vaaht/;
iVaroittl:sulastA'ihmis-'
rakkaudesta ammattlyhdistysmlehiä
siita, että missään tapauksessa ei p i ­täisi
uutta työväenpuoluetta .perus­taa.
Mitään hän el tietenkään puhu­nut
siltä, etta uusi työväenpuolue tu­lisi
antamaan Quebecissakin taistelu­haasteen
vanhoille, eli ' porvarien
puolueille.
< Sivumennen sanoen, pääministeri
Barrette puolusteli vetoomustaan s i l ­lakin^
etta han el hyväksy "luokka­puoluetta'?
s ~ : Ä muun kuin
kapitallstlluokan etujen ajamiseksi,
sillä* sitähän^' „varten vanhat puo-lueemmesbrixperjustettu;
että ne hal-Ö&
s i f m h i t o l n ' l e h Ä nfiiiorlii, i\sennottuV Lehtf lotOiJl.Ade-' valtauh." ' " V,^ ^ ' ' . ' ' " X , " ^ keiUelemänä Mouadi.scos.sa. ^ ' ' ' kin^WmVlir.vii'l. .Ln b>A:n pi)rv.iVi;'ilT lilWon'kodkmKleömi,,):!u-Uinanll Loirur Utk?lval, viidroloUen, kiiptlallblUun-kan
hyväksi, kuten mr. Barrette tie-^
taa aivan hyvin.
Torontolamen Globe and Mail pa­ni
' m y ö s lusikkansa tähän keittoon;
ja :neuvoi;v;puolestaan,;: etta ammatti-yhdistysvaella
on faysi syy ja o i ­keuskin
osallistua poliittiseen; toimin-; i:
taan, kunhan se vain tapahtuu van­hojen
porvaripuolueiden puitteissa ja i :
hyväksi — mutta työtätekevien
uuden puolueen perustaminen on it>
.sestaän pahasta!
Lyliyesti sanoen, ylläesitetyt por­varien-
neuvot ovat Usätodistuksia
siita, että Canadassa tarvitaan^ nyt~
uutta työläisten ja^ farmarien puo-'--
luetta. Siita ei ole enää vähääkään'
epäily.stä. Kysymys on vain slitä;^
tuleeko ~ t ä s tä uudesta puolueesta,
historian tarpeita ja Vaatimuksia
' vastaava laitos, joka voi yhdistää
kaikki työläiset, farmarit ja muut
työtätekevät poliittisista tai uskon-
•nollisista mielipiteistä huolimatta,^
sellaisten tuikltärkeiden\ reformien
Ja uudistusten puolesta kuin tyo-,
viikon lyhentäminen, työläisten ja :;
pikkufarmarien tulojen lisääminen, "
' vanhuudeneläkkeen ja sairasvakuu-
^ tuksen parantaminen' jne. ,
Tällaista laajaa,' kaikkikäsittävää
työläisten ja farmarien reformipuo-luetta
tarvitaan! Sillä on ilmeisesti
kalkki onnistumisen mahdollisuudet,,-
koska suurporvarlt sitä niin pelkää--^
vät. Vaarana on vain se,' että vissit
olkeistopliiit' supistavat poliittisen
laskelmolntinsa' perusteella sen' jok­sikin
tynkä puolueeksi. ^
— - - — Kunsilkoura.^
- F R' a