Vapaus, March 24, 1970

              Siivu 2 Tiistai, taalalislk. 24 p, — Tuegdäy, 'Mar. 24,1970
INDEPENOBNT LABOR ORÖAN
V A P A U S OF FINNISH.CANADIANS
(LIBERTY) . BstaUI^hied NOV. 6,1917
W. EKLUND ' / Sltemger: E.^ SDKät
Oo. Lhultecl 100-10|g^^ We8t,^a^
iteulassa: 1 $10.00, 6 Vk. <S.2S
S Kk. $3.00
TKLAVSfllNNÄTs
E K k ^ l a i ^ oikeitta
. ''Vanhuudendäketläi nauttivat 6
it«sa'\ totesi torontOlaineri päivälehti eräässä viimeviikkoisessa toi-lÄÄÄiijditirksefläaan
oäömaen^
itflset saavat turvakseen niitä etuisuö^a, Jolrta he ovat joutiineet
etukäteen maksamaan joko välittömästi tai välilKaesrti hallitaksen
vaatimuksesta viimeksi kuluneen 65 vuoden ajalta.
Jokainen yksilö havaitsee tuloverokaavakkeitaan täyttäessä,
0t:tä Känen tulee maksaa 4 prosenttia verotett«vasta tulostaan —
korkeintaan $240 vuodessa henkeä kohti — mikä on erikoiseatl mää­ritelty
vanhuudeneläkeveroksi . . ."
Toisin sanoen, vaatiessaan eläkkeitterisä korottamista, van­hemmat
kansalaisemme eivät ano mitään almuja tai lahjoja, vaan
Äinkttstafinusten suurta nousua vastaavaa etukäteen maksamansa
peruseläkkeen korottamista.
Ja nyt, jolloin alahuoneen istunnossa käsitellään finanssiminis­teri
Beriajmin budjettia.- — missä ei luvata senttiäkään eläkeläisille
jä hallituksen nimittämä komftea tutkii parkunentin jäsenten
palkkatasoa j a tulee ilmeisesti ehdottamaan pariamentaarikkojem-me
palkkojen tuntuvaa korotusta, olisi eläkeläisten j a kaikkien pik-kiiihmisten
vaadittava päättävästi Canadan perusdäkkeen korotta-joista.
Totta on, että eläkeläiset saivat vuoden alussa 2 prosenttisen
korotuksen. Mutta kun elinkustannukset kohosivat virallisten tieto­jen
mukaan 5-prosenttisesti, heidän talousasemansa on nyt ainakin
3-pr6senttisesti huonompi kuin viime vuonna. J a tällaista menoa on
jatkunut jo useita vuosia: elinkustannukset ovat kohonneet kaksi
kertaa j a siitäkin y l i enemmän-mitä eläkeläiset ovat lain mukaan
saaneet korotuksia. Kun huomioidaan, että peruseläke on viimeisen
"korotuksen" Jälkeen väin $79.58 kuukaudessa, niin selvää on. että
korjausta tarvitaan pikaisesti.
Jos toteaalta: huomioidaan, että esim. Ontarion lainlaatijakun-nan
jäsenet katsoivat talousasemansa niin vaikeaksi, että heidän
piti ahtaa itselleen 50-prosenttisen palkankorotuksen — kymme­nestä
kahteenkymineneentuhanteen dollariin vuodessa, niin silloin
kuuluu eläkeläisille vähintään lOO-prosenttinen korotus.
Mutta ilman yleisen mielipiteen painostusta ei tähän huuta­j
a a n epäkohtaan saada tyydyttävää parannusta. Yhtenä esimerk­kinä
tästä voidaan esittää liberaalien edustajana alahuoneessa ole-yan
D. R. Tolmieln (Welland) kirje, minkä hän lähetti, edustaman­sa
alueen vanhempia kansalaisryhmiä edustaville henkilöille eläke-korotusvaatimuksesta.
Myönnettyään, että hän ymmärtää eläkeläisten vaikeuksia ja
lilvaftuaan, että hän tukee eläkkeiden korottamisajatusta, mr T o l -
mie esitti kirjeessään todellisen olemuksensa sanomalla:
"Minusta tuntuu kuitenkin, että teidän tulisi tietää, jotta par­lamentin
jäsenet eivät ole saaneet palkankorotusta seitsemään vuo-
.teen (he saavat nyt $12,000 tavallista palkkaa, $6,000 verovapaata
tnlöa vuodessa j a monenlaisia reunaetuisuuksia, eläke-etuisuudet
nuikaanluettuna — V ) j a että monet heistä (alahuoneen jäsenistä)
ovat finanssivaikeuksissa . . ."
Samanlaisen katsomuksen on esittänyt Halton-Wentworth alu­etta
edustava liberaali jäsen John Morrison joka hamiltonilaiselle
Joe Schofieldille Sr. lähettämässään kirjeessä on sanonut, että eläk­keiden
korotusvaatimiiksiin suostuminen "veisi maan konkurssiin".
Ja sitten: "Minun täytyy ihmetellä, oletteko te yhtä paljon huolis-panne
264:stä alahuoneen jäsenestä, jotka teitä lukuunottamatta,
ovat ainoita ihmisiä kcdio maassa, jotka eivät ole saaneet palkan­korotusta
y l i kuuteen vuoteen; eikä tämäkään ole aivan paikallaan,
öillä niin peruseläkettä kuin avustuseläkettäkin on korotettu."
Kuten sanottu, alahuoneen jäsenten palkkio on $18,000 vuo­dessa
mutta monella heistä on vielä erinäisiä yksityisiä sivutoimia,
josta he saavat sievoisia lisätuloja. Kyllä eläkeläisillä on sittenkin
paljon pätevämmät perustelut tulojensa lisl^isvaatimusten hy­väksi.
V i k a on vain siinä, että he eivät ole itse 0ttawas8a asiasta
päättämässä, eikä heidän oikeutettujen vaatimustensa puolesta ole
vielä nostettu kyllin selvästi kuuluvia kansan vaatimuksia.
Simnen vaaleista
Näitä rivejä kirjoitettaessa (perjantaina) ei ole lopiiUisi^i tie­toja
käytettävissämme vähän toista viikkoa sitten Suomessa pi­detyistä
eduskuntavaaleista. Ilmeistä on kuitenkin, että suunta vei
oikealle vähän odotettuakin enemmän.
Hallituspuolueet menettävät usein kannatusta sen vuoksi kun
"tyytymättömät" valitsijat antavat protestiääniään jollekin oppo­sitioryhmälle.
Tämä on luonnollinen seikka. Hallituspuolueille odo­tettiin
jossakin määrin. vaalitappioita myös sen vuoksi kun ns.
"kansanrintamahallitus" sai edeltäjältään perinnöksi "konkurssi­pesän"
hoitamisen. Tilannetta pahensi vielä useita kapitalistisia
maita, Suomi mukaanluettuna, kohdannut talouselämän taantumi­nen,
minkä johdosta suurpääoma sulki tehtaitaan tai supisti tuotan­toaan
j a heitti tuhansia työläisiä työttömien armeijaan. Tähän
kun vieläjisätään "voivuoret" j a muut maataloustuotannon pulma-kysymykset,
niin oppositiolla, tässä tapauksessa suurpääoman puo­lueilla,
joilla on kontrollissa valtaosa Suomen lehdistä j a muista
tiedonantovälineistä, oli kultainen mahdollisuus hallitusvastaisen
prop«^ndan tekoon j a protestiäänien kalastamiseen.
Kuten sanottu, vaalimcnetyksiä odoteltiin hallituspuolueille,
mutta kohdatut tappiot olivat sittenkin odotettua suurempia.
Tappioita tuli kaikille hallituspuolueille ruotsalaista kansan­puoluetta
lukuunottamatta. Suurimmat menestykset saivat osak-seen
keskustapuolue ja TPSL. Viimeksimainitulle ei tule nyt i l ­meisesti
yhtään jäsentä eduskuntaan.
Ilmeistä myös on, että c^keiatovoimat saivat äänestäjänsä hy­vin
liikkeelle, mutta samaa ci voida «anoa hallituspuolueista, sillä
ääriestysvilkkaus jäi selvästi alle kakBienedUflkufttaVfl^
loksen. Uumilla kävi nyt runsaasti 80 prosenttia äänioikeutetuis­ta,
joka on viitisen prosenttiyksikköä vähentmän k u i a vuosina i062
ja 1066. Vaikka tilastoja ei asiasta olekaan käytettävissämme, niin
varmuudella voidaan olettaa, että "kotipuoluelaisia" oli eniten en­eten
hallituspuolueiden kannattajien kesku^idcssa.
ivat
Helsiitii Vuoden' I9Ö9 x»'
pitkien: valtiopäivien viralliset
^ttä:^litet';pid^tiiif viime p«r-j^
tfdakiB k e l s i n [ ^ < TaMvaÖair
presidentti tJrho; Kekkonen, joka
kHtti .eduskuntaa sen"" maan- hy-
•iribni ÄiÄtyai^iätii ijfiM, jtdisti
vattiopäivät päattyneiksi._
EduäkuiiTian puhemfed^V.vJ.iSuk
selaine» kiinnitti puheessaan huo­miota
valiokuiifatyön tefiöstanii-seeii.,
E d u s k u i i n ^ . vaiäpuhemie-henVei^
N) Kokkolan vastäu^u-hecJaV
jälkeen ecius&jat huusivat
perintieiseeQ tapaan kölihe keirtäa
"eläköön" isänmäaUe.
Juhlaliputetun istuntosalin lehr
tereillä oU runsaasti diplomaatti­kuntaa
sekä; valtion virast<gen' ja-laitosten
johtavaa virkamieskun­taa;
V a l t i o s a l i s i järjestetty kab-vitilaipuua
päätti Tuomiokh^oasa-klo
12 alkaneiden päättäjäissere-monioiden
sai^jan.
Elduskunnan suorittamasta laa­jamittaisesta
lainsäädäntätyöstä
ptthuesäaan presidentti Urho Kek­konen
lausui: — Sivuuttamalla
mmet hyvinkhi merkittävät lait
hajluaisin erityistä huomiota an­saitsevana
' mainita työoikeudetf-samme
keskeisellä sijalla olevan
työsopimuslain uusimisen.
Sosiaalipolitiikan alalla on jat­kettu
sosiaalisen oikeu^hmukäi-suuden
vahvistamiseen tähtääviä
pyrkimyksiä mm. ulottamalla elä­keturva
koskemaan maatalou^irrit
täjiä j a muita yrittäjiä sekä pa­rantamalla
kansaneläkkeen saa­jien
taloudellista asemaa. Alenta­malla
vaalloikeu^kärajaa on näi­den
valtiopäivien aikana yhteis­kunnalliseen
päätöksentekoon o-sallistuvaa
kansalaispiiriä laajen­nettu.
H A L L I T U K S I L LE
TUNNUSTUSTA
Todettuaan, että tämä neljän
vuoden ajanjakso on; poliittisesti
tiennyt parlamentaarisen elämäm­me
normalisoitumista^ tasavallan
presidentti jatkoi:
— Vahvaan eduflkuntaenemmis
töön nojautuvat hallitukset ovat
olleet vastuussa maan asioista, mi
kä omalta osaltaan on luonut edel
l3rtyksiä positiiviselle kehityksel­lemme.
Talouselämän alalla se on
SYNTYAAÄ.
PÄIVIÄ
Lauri Niininen, Sudbury, Ont.
täytti sunnuntaina, maaliskuun 8
pnä 71 vuotta.
Erick Kruttt, Hearst, Ont. täyt­tää
keskiviikkona maaliskuun 25
pnä 71 vuotta.
Jarl Lind« Sudbury, Ont. täyt­tää
perjantaina, maaliskuun 27
pnä 79 vuotta.
Antti Ranta, Vancouver, B. C.
täyttää sunnuntaina, maaliskuun
29 pnä 80 vuotta.
Aarne Ylitalo, Wahnapitae,
Ont. täyttää sunnuntaina, maalis­kuun
29 pnä 76 vuotta.
Hulda Gröhn; Vancouver, B . C .
täyttää maanantaina, maaliskuun
30 pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Vielä on liian aikaista povail­la
sitä miten järjestyy uuden hal­lituksen
muodostaminen. Vanhal
la hallituskokoomuksella on tap­pioista
huolimatta vieläkin suuri
enemmistö eduskunnassa. Vaikka
Vennamon puolue ja kokoomus
saivatkin huomattavaa vaalime­nestystä,
niin hallitusta ne eivät
voi lähestulkoonkaan muodostaa
ilman keskusta- tai sos.dem-puo-lueen
tukea. Mutta kun huomioi­daan
se tosiasia, että hallituksen
ja eduskunnan ratkaistavaksi t u -
lee lähitulevien kuukausien aika­na
hyvin visaisia tatouspoliittisia
kysymyksiä, niin seikkailu kokoo­muksen
kanssa ei varmaakaan
miellytä kumpaakaan edellämai­nittuja
puolueita.
Toisaalta on syytä uskoa, että
hallituksen muodoataimlsen yhtey­dessä
tullaan kohtaamaan vai­keuksia^
sillä vaalitulosten perus­teella
on odotettavissa yhtäällä
oikeiston "ryhdistymistä" ja toi­saalta
vaaemmioton vaatimusten
lisääntymistä valitsijain tahdon
mukaisesti. Näin matkan päästä
näyttää kuitenkin siltä, että p i ­tempiaikaisen
menstymisen mah­dollisuutta
el ole minkääniaisella
muulla hallituksella kuin nykyi­sellä
vasemmisto-keskusta-kokoo­muksella.
tullut näkyviin, ko^oaaistuptan-^
non lisääntymisenä, vaihtotaseen
pai auemisena; palkansaajien reaa
Iteeii aftfliätadön liousaiia ja hiiH
tartntaraan kuriinsaattamisena
Kun myös valtiontalous on ter­ve
htynyt. voidaan sanoa monien
tämänsuuntaisesti vaikuttaneiden
tekijöiden vahvistaneen kansan­talouden
asemaa. Tästä on todis­tuksena
mm. se, että kokonais­tuotanto
nousi vuonna 1969 run­saat
7 pros. ja ilmeistä on, että
suunnillecttlf «uitäfMnuhiiata noii-sua,
jos ei yllätyksiä tapahdu,
voidaan odottaa myös kuluvalta
vuoderta. Tavaroiden j a palvelus­ten
vienti ylitti viime vuonnamää
rallisesti 16 pros. vuoden 1968 ta­son
ja nousu näyttää jatkuvan
voimakkaana.
Hintojen kohoamisen pienuutta
on pidetty talouspoliittisesti suo­tavana
seikjcana. Vuosina 1964—
66 nousi kuluttajan hintaindeksi
yli 6 pros. vuotta kohti.. Huhti­kuussa,
1968 voimaan tulleen va­kauttamislain
jälkeen kuluttaja­hinnat
ovat kuluvan vuoden hel­mikuuhun
mennessä nousseet yh­teensä
vain noin 5 pros. eli 2,5
pros, vuotta kohti. Se on hyvä
saavutus ja siitä koituu ansio
valtion ja talouselämän piirissä
suoritetulle yhteistyölle;
Presidentti sanoi Suomen rau­hantahtoisen
puolueettomuuspo­liittisen
suuntauksen nyt päätty­vien
valtiopäivien aikana voimis­tuneen.
Hän totesi Suomen panok­sen
kansainvälisen rauhan j a tur-viaUisuuden
edistämiaekai eri aloil­la
yhä kasvaneen. Tämän jälkeen
presidentti puhui valtlovlerailuisr
ta jotka ovat osoituksena hyvistä
suhteistamme ulkovaltoihin.
Päättäjäispuheensa jiiteydessa
presidentti Kekkonen.hipasl pala­ta
Suomessa esiintyviin puuttei­siin
ja vaikeuksiin vuoden 1970
valtiopäivien avajaisissa.
VarMiva. Itäonäreftiäi^deii oli­si
hetlkätaitra^yhte^yötä^ltämereiii
\Mxmm. saastoiiseat ileJtkäisathl
seksi, ikiirjoititi arvovaltainefn, puola'
laislelhti Zykie Wars2awy.'; '
. Lehbi sanoi,, että pajhlmmat Itä­meren
saasUi^aj^at evat iSutNneo i a
Ifootsin ; puuf^faaostusteoUisuudet
-sekä Kööpeidiaminaiy, MäkiKn jtt
Leningradin kaupungit. '
Lelhti luioimielDtii tilanmeUa. Itä^
nflereaöä vÄkavaksi ja Jisäsi, ettei
Rfimereih saastumisen V tmjuiftlstä
saisi jättää Uiilefvtaiisuudessa sattu­man
varaanr: Se viittasi kansaiflivä-lisen
merentuitkimuisineuivocston Köö-penhamimtfite
äsJkettäin jdDiids»
Diaan selostuikseen, jossa saftottfin,
että ei%iMsii^^I^^
ovat vaarassa saastua.. '
NDP:Ue väOliaikainen
ioJhtaja Quebecisssa
MoDtreaL NDP^puoIueen QM-bedn
irijuin presideuttl. 39wvuotted
Rirtand Moria nhnstettiiin vttkonio-pulla
punlueen Quebecia siiven vSi'
liaHkaiselksiJxAHftialDsl Hänen tehtä­vänään
on nyt viedä puolueen oh
jehnaa eteenikin Quebecin maa-kumtavaaleihin
osti. Vaalit pkle-tään
huhtikuun 29 päivänä.
NDP aikoo nimittää vähintään
kymmenjkunta ehdokasta tuleviin
vaaleihin Quebecissa.
PUHEMIES PUHUI
"PULLONKAULASTA"
Eduskunnan puhemies V. J .
Sukselainen sanoi puheessaan e-duskunnan
työmäärän kasvaneen
ja suorituskyvyn parantuneen.
Hallitusten e s i t j ^ n luku oli kas­vanut
. edellisistä 'valtiopäivistä
43 prosentilla, mutta käsittelemät
tä jäi vain 10 (v.1968 20). Käsi­teltävien
asioiden kdconaismäärä
nousi 3,484^:stä 4,351 :een asiaan
eli noin 25 prosentilla. Vaalikau­den
päättyessä jäi käsittelemättä
2,504 asiaa, mutta niiden määrä
kasvoi vain 10 prosentilla, ,
— Eduskuntatyön pullonkaula
on valicAiuntatyö, totesi puhemies
Sukselainen. Hän uskoi valiokun-tatyön
tehostuvan, jos jokaisella
edustajalla olisi vain yksi varsi­nainen
valiokuntapaikka. Tähän
päästäisiin erikoisvaliokuntien jä­senmäärää
vähentämällä. Täl­löin
voisivat valiokunnat edusta­jan
työtunteja sanottavasti lisää­mättä
viikottain istua nykyistä
pitempään j a selviytyä vuotuises­ta
työmäärästään Istuntokautta
venyttämättä ja ^^itteitaan s i ­vuun
jättämättä, sanoi puhemies.
Puhemies kiitti eduskuntaa hy­vin
suoritetusta työstä. Kiitoksen
sanoja riitti valiokuntien puheen­johtajille,
ryhmien puheen johta­jine,
eduskunnan virka- j a palve-luskunnalle
sekä tiedotusvälinei­den
edustajille. Varapuhemies
Kokkola esitti eduskunnan kiitoko
set eduskuntatyöstä poissilrtyväl-le
puhemies Sukselaiselle.
Suomen
eduskuntaan
85 uutta jä^nrä
Helsinki. — Eduskunnan kas­vot
vaihtuivat 42,5-prosenttisesti:
Uusia kansanedustajia äänestet­tiin
pariamentti in nyt ennätyslu­ku
eli 85. Edellisöissä eduskunta­vaaleissa
nousi eduskuntaan 78
uutta edustajaa. Kasvojen uudis-'
tumiseen j a eduskunnan keski-iän
nuorentumiseen vaikutti suhteel­lisesti
eniten Suomen maaseudun
puolue, joka tempaisi eduskun­taan
18 edustajaa aikaisemman
yhden sijasta.
Lopullinen paikkajako eduskun­nassa
on muodostunut seuraavak­si:
Sosialidemokraattinen puolue
52. Kansallinen kokoomus 37, Kes
kustapuolue 36, Suomen kansan
demokraattinen liitto 36, Suomen
maaseudun puolue 18, Ruotsalai­nen
kansanpuolue 12, Liberaali­nen
kansanpuolue- 8 j a Kristilli­nen
liitto 1.
Eduskunnan puhemiehistö uu­siutuu
nyt myös kokonaan. Ny­kyinen
puhemies V . J. Sukselainen
(kepu) ja toinen varapuhemies
Leo Suonpää (kom) eivät pääs­seet
uuteen eduskuntaan. Ensim^
mainen ^varapuhemies Veikko Kok
kola (sd) ei ollut ehdokkaana­kaan.
Myös nykyisen hallituksen
kolme ministeriä jäivät liian pie­nille
äänimäärille ja joutuivat s i ­ten
jättämään eduskuntatyön. Nä­mä,
ovat valtiovarainministeri E i ­no
Raunio (sd), teollisuusminis­teri
Väinö Leskinen (sd) ja. puo­lustusministeri
Sulo Suorttanen
(kepu).
Puolueiden saamat äänimäärät
epävirallisten tietojen mukaan
(suluissa 1966 eduskuntavaalien
äänisaalis): Sos.dem., 596,904
(645,339). kokoomus 465,996
(326,928), keskustap. 428.957
(503,407), Skdl 422,694 (502,635)
S.maaseudun p. 266,034 (24,351),
ruotsalainen kp. 147,861 (141,
688). liberaalinen kp. 154.736
(153,259) sos.dem.liitto 35.542
(61,247) ja muut 28,233 (11,525).
Mitä mläl.imbVät
UUSIA " Y S ^ V I A " J A TCttVBUNIÄ ^
i Washhtttött,'-^ Biitian / a Yhäyavaltaln diplomaafiiset keskuste­lut
ovat väliaikaisiesti keskeytyksissä....
.:.riWashingtonin katsantokanta.oh, että viime vuonna pidetyn
Kiinan kommunistisen puolueen yhäeksihnen kongressin jälkeen
näyttää PekiHgIsSämusseen johtoasemaan pragmaattisempi fkifke-neempii
viisaampi tai perehtyneempi) ryhmä. Kiinan kommunistisen
puolueen uUden keskuskomitean kokoonpanosta suoritettu tutkimus
mikä'saatiin äskettäin suoritetuksiWashingtonissa, on osoittanut,
että• noin: 60 prosenttia (keskuskomitean).-jäsenistä on vedetty^ar-hjeijasta.
Tämä muutOi on ilmeisesti tehty radikaalisempien jä aat'
tetllls&mpien kommuniitien kustannukselhi jotka olivat yhteyksissä
Vi iPeSalkäAeett kulttuurivallankumouksen kansaa.
' Yhdy^atiain anatyoitsijat pitävät ikiinan sotilaallisia piirejä
varovaisempina ja maltillisempina (caref ui and moderate) kuin
Puolueen joitakia ffblittikkoja - .
* Tässä yhteydessä VSAa viranomaiset huomioivat, että Kiinan
kommunistisen! puolueen puheenjohtaja .Mao Tshe-tung ei ole lähes
viiden ktmkaaden aikana esiintynyt julkisuudessa. i. matta he va­roittavat
tekemästä ennenaikaisia yhteenvetoja hänen kohtalostaan.
— New York Times Jervlcen uutlstieto,
maaliskuun 20 pnä 1970.
"VOITTO" ON USAn TAVOITTEENA YHÄ
Kambodzhan kaappaus voi auttaa Yhdysvaltoja voittamaan
Vietnamin sodan. -—Toronto Star-lehden koko sivun otsikko kirjeen­vaihtajansa
James McCartneyn Saigonin katsauksessa, maällsk.
19 pnä 1970.
A M I R A A L I KYLMÄN SODAN A S I A L LA
Victoria. —.. .Tyynen meren rannikkovoimien korxjentaja, kont­ra-
amiraali Harry Porter on huolissaan turvallisuussyistä (kun neu­vostoliittolaisia
rahtilaivoja vierailee säännöllisesti B.C:n satamis­sa
— V.) siksi kun Venäjää pidetään ei-ystävällisenä maana.,.
Heidän (NeuvostoliitonX laivoissa ei ole ollut canadalaisia, vaikka
niitä pidetään epäystävällisen maan laivoina... — C P : n uutistieto
maalisk. 20 pnä 1970.
Kambodzhan uusi johto
uhkaa jyrkille toimilla
PhoRKi Penh. — Kambodzhan
armeijan ylin johto s y j t t i viime
perjantaina vallasta syöstyä
prinssi Norodom Sihanoukia "val­tiopetoksesta
koko kansa-kuntaa
vastaan" ja määräsi armeijan
murskaamaan hänen mahdolliset
vastavallankaappausyrityksensä.
Kambodzhan radio toisti useita
kertoja armeijan johdon päivä­käskyn,
jossa yksiköille sanottiin,
että niiden velvollisuutena on
tehdä tyhjäksi kalkki prinssin a l ­keet
saada takaisin valtuutensa,
jotka 'parlamentti laillisesti riisti
häneltä" keskiviikkona.
^päiväkäskyssä varoitetaan
maan 35,000 miehen vahvuista ar­meijaa,
että sen on ehdottomasti
kunnioitettava perustuslakia, ja
sanotaan, että kalkki kumouksel­linen
toiminta katsotaan maanpe-
•Työläisoftensiivi"
allQUiiit J^apanissa
Tokio; — Noin 460,000 ammatti-lUttolaista
osoitti vijme viikoOa
mieltään 200 paiJdkafcnniialla eri
puoliUa Japania. He vaativat pa­rempia
palkkoja j a työllisiyystakeita
Yhd>-svaltain armeijian palveluk­sessa
»>OikinawasSa oieivifle japani­laisille
(yöläisiUe. Tuhannet näistä
menettävät työpa&kansa Yhdys­valtain
puolustusaninisteriön uuden
säästäväd^yysohjebnan vuoiksi.
Yhteensä 162 japaiulaista ammat­tiliittoa
on mobilisoinut 8.1 mäjoo-naa
jäsenten näetenoisoitulklsiin tä­nä
keväänä. AmmattiUittojen 4.200,
OOO-jäsenisen kesScusjärjestön, So-hyon
puheenjohtaja Toeihikatsu Ho-ril
sanoi 100,000 työUUsen knSaouk
.sessia Tokiossa, ettei tämän kevään
'lyöläisoffensiiviiUa" pyritä ainoas­taan
palkarikorotulksiin, vaan sen
avulla on myös tuettava anunatti-liittojen
vaatimudcsia osallistua hal-
Itntooa
tokseksi.
Phnom Penhin radio sanoi, että
10 Kambodzhan 17 maakunnasta
sekä Hihanoukvillen satamakau­punki
ovat ilmaisseet varaukset­toman
tukensa kenraali Lon Noin
hallitukselle.
Kenraali Lon Noi toimii sekä
pääministerinä että puolustusmi­nisterinä.
Hänen uskotaan ylei­sesti
olevan varsinainen voima
vallankaappauksen takana yhdes­sä
prinssi Sihanoukin serkun
prinssi Sisowath Sirik Mätäkin
kanssa. Prinssi Sirik Matak on
ensimmäinen varapääministeri ja
sisäministeri. Hänen tehtäviinsä
kuuluvat järjestyksen ja turval­lisuuden
takaaminen. Uutena teh­tävänä
hänelle on uskottu maan­puolustus.
* •
Maanpuolustusta hoiti aiem­min
eversti Oum Mannorine, joka
menetti paikkansa viime keski­viikkoisessa
vallankappauksessa.
Itse pääkaupungissa oli perjan­taina
rauhallista, j a sotilaat ja
panssarivaunut olivat melkein
kokonaan kadonneet julkisten r a ­kennusten
edestä.
Puhelin- ja lennätlnyhteydet
ulkomaailmaan palautuivat nor­maaliksi
torstaina, mutta lento­kentät
ovat edelleen suljettuina
ja lennot maan y l i on kielletty.
Joukkotiedotusvälineet keskittyi­vät
perjantaina selostamaan uu­den
hallituksen hyökkäyksiä
prinssi Sihanoukia vastaan.
Peking. — Kiinan kansantasa­vallan
pääml ulsteri Tshou En-lal
neuvotteli torstaina Pekingissä
Kambodzhan valtionpäämiehen
Norodom Sihanoukin kanssa. Il­moittaa
uutistoimisto Uusi K i i ­na.
Neuvotteluihin osallistuivat
myös varapääministeri LI Hslen-nen
ja armeijan varaeslkunta-päälllkkö
Hu Pha-hsien.
PÄIVÄN PAKINA
USÄn "HÄMÄRÄ SOTA
Mitä pikemmin USA lopettaa
"hämärän sotansa" Laosissa,
sitä parempi Itselleen Yhdysval­loille,
kirjoitti Pravdan poliitti­nen
huomioitsija Juri Zhukov
jokin aika sitten artikkelissaan,
missä käsiteltiin U S A : n sekaan­tumista
Laosin asioihin.
C I A : n ja Pentagonin-"hämä­rä
sota" Laosissa on jälleen yksi
selkkalu, jokäon aloitettu kan­san
tietämättä j a ilman kongres­sin
hyväksymistä-
Tähän mennessä ei Laosin­kaan
sota ole tuottanut Yhdys­valloille
muuta kuin tappioita ja
miehistömenetykslä, totesi puo­lestaan
mainittu huomioitsija.
Puhuessaan 3 pnä maaliskuu­ta
1969 presidentti Nixon sanoi:
"Minä uskon, että eräs syy,
joka on jakanut kansan niin sy­västi
Vietnamin kysymyksessä,
on se, että monet amerikkalaiset
ovat menettäneet luottamuksen­sa
siihen, mitä hallitus on kerto­nut
ulkopolitiikastamme, Ame­rikan
kansaa ei voida pyytää
tukemaan politiikkaa, johon kyt
keytyvät sodan j a rauhan täh­delliset
kysymykset, ellei se tie­dä
totuutta tästä asiasta."
Taitaisitko tätä ehdotonta to­tuutta
sen paremmin sanoa?
Tämä hiusunto koski tieten­kin
totuutta Vietnamin sodasta,
laistatonta tietenkin on, että
presidentti Nixon on nyt tähän
mennessä kieltäytynyt totuuden
esittämisestä Vietnamin kysy­myksestä.
Mutta sen lisäksi on nyt tul­lut
—- oikeammin kehitetty —
Vietnamin rinnalle Laosissa
käytävä "hämärä sota".
Palautettakoon tässä mieliim­me
ensiksi, että tunnetulla 14
vallan hyväksymällä Geneven
sopiniuksella 1962 Laosille taat­tiin
poliittinen riippumattomuus
ja ulkopuolinen koskematto­muus.
Laosin sisäpolitiikassa valta
on ollut jaettuna kolmen ryh­mittymän
kesken, joista yksi on
vasemmistolainen Pathet Laon
isänmaallinen rintama, toinen
ns. "puolueettoman" prinssin
Souvanna Piiouman johtama
ryhmittymä, jonka takana on
Itflc aiiassa USA; sekä kolmas
äärioikeistolainen ryhmittymä.
Useat vuodet tilanne Laosissa
pysyi suhteellisen rauhallisena.
Laosin sisäisten ongelmien lo­pullinen
ratkaisu liittyi kuiten­kin
oleellisesti Vietnamin sodan
päättymiseen, ".,
Viime syksynä eräänlaisen
maakuntakenraalln, Vang Paon
johtama armeija valloitti siihen
äati isänmaallisen rintaman hai- .
lussa olleen Ruukkujen tasan­gon,
jolla on strategisesti mitä
tärkein merkitys itse Laosissa
ja nimenomaan Vietnamin kan­nalta.
Vang Paon armeija el ole
suinkaan mikään Viantenessa
toimivan keskushallituksen ko­mentama,
vaan USA : n varusta­ma
ja palkkaama palkkasoturi-armeija.
Kaiken lisäksi ei Pen­tagon
— USA:n sotavoimien
päämaja — vaan surullisen
kuuluisa USA :n tiedusteluelitx
CIA on käynyt tällä armeijalla
omaa sotaansa.
Tämä tosiasia tiedetään hyvin
U S A : n korkeissa virallisissa pii­reissä
ja myös kongressissa.
Näin selitti asian tätä puolta
Kansan Uutisten " P i l k k i " paki­napalstallaan..
Pathet Lao, Isänmaallinen rin­tama
suoritti nelisen viikkoa
sitten onnistuneen vastaiskun ja
valtasiRuukkujen tasangon ta­kaisin.
Tämän jälkeen sotatoi­met
Laosissa leimahtivat täy­teen
liekkiin. Tiedetään hyvin,
kuten on jo sanottu, että isän­maallisen
rintaman vastapuolena
ei ole suinkaan Vientianessa ole­va
keskuahallitus, vaaa USA. V i ­ralliselta
taholta on myönnetty,
että Laosissa pn toiminut joita­kin
amerikkalaisia "neuvonanta­jia",
että siellä on annettu jon­kin
verran huoltoapua lentoko­neilla,
j a että siellä on amerik­kalaisia
varikkoja j a sairaaloita
' Todelliauudessa CIA :Ua on
Laosissa käytettävissään noin
40,000 miehen suuruinen armei­ja,
ja sitä tukee noin 400 lento­koneen
suuruineu yhdysvalta­lainen
ilma-armada, mukana
myös jättiläiskokolsla B-52 pom­mittajia.
Tämän kehityksen johdosta on
Yhdysvalloissa noussut voima­kas
vastarinta. Presidentti Nix­onia
on henkilökohtaisesti syy­tetty
tosiasioiden salaamisesta
Amerikan kansalta. "Laosissa
toistuvat ne virheet, jolta se­kaantumisemme
Vietnamiin ovat
aiheuttaneet", sanoi republikaa­nien
senaattori Mathias jokin
aika sitten.
"Miten pääsemme^Irti Viet­namista
kun samanaikaisesti
sotkeudumme ''toiseen sotaan
Kaakkols-Aaslassa", sanoi ylei­sesti
Nixonin hallitusta puolus­tava
senaattori J . Cooper.
Selvää on, että yhdysvalta­laisten
toimesta on sekaannuttu
Laosin asioihin nimenomaan
siksi, että sielläkin saataisiin
sanella ehdot j a olosuhteet mi­ten
Laosin kansan on elettävä
ja oltava.
Kuten viimeaikaiset uutlstle-dot
ovat kertoneet, tilanne Lao­sissa
on todella vakava. USA:n
"hämärä sota" voi sielläkin ke­hittyä
USA :n kansan ja kon-gressinkln
mielipidettä kysy­mättä
täysimittaiseksi sodaksi.
Allekirjoittanut lukeutuu tie­tenkin
niihin jotka toivovat, .
että Wa8hlngton kuuntelisi lo­pulla
tässä asiassa järjen ääntä
Mutta koska ovat maailmanval­lasta
uneksuneet sotapoliitikot
järkiperäisesti toimineet?
Känsäkoura.
t