Vapaus, January 3, 1959

              ilmestyy tiistaina; lorstaina ja lauantaina — Perustettu yuonna 1917
No. 1 — Voi. XLII vuosikerta SUDBURY, ONTARIO
Kuuban vallasta syösty diktaattori pakeni
haiiituksineen, kannattajineen ja^Iapsine<^n
ulkomaiile; Fidel Castiro—Havanassa-tänään^
I l a v a i i u . — Kuuban kapinalli­set
F i d e i Castron j o h d o l l a ovat
saavuttaneet tavoittamansa voi­ton.
Yhä kiihtyneet taistelut ovat
pakoittaneet d i k t a a t t o r i Batistan
pakenemaan maasta hallituksi­neen
j a kannattajineen.
Siellä täällä voitonriemuinen vä­kijoukko
osoitti vihaansa vanhaa
valtaa vastaan ryhtymällä väkival­taisiinkin
toimenpiteisiin. Batistan
läheisen ystävän, senaattori Roland
Masfererin omistaman sanomaleh­den
El Tempon rakennus sytytet
tiin tuleen. Masfcrerilla oli Batis-
1 tan vallan aikana oma 2,000 miestä
Vaikka Dominican tasavaltaan käsittävä armeijansa taistelemassa
maanpakoon lähtiessään diktaattori •. kapjnaHisia vastaan Orienten maa
Fulgencio Ratista ilmoittikin, etta ^jjmän armeijan miehiä
hänen hallituksensa korkeimman. syytetty siitä, että he olivat ki^
oikeuden tuoman Carlos Piedra jaa , j., n,i„.hanneet lukemat
väliaikaiseksi presidentiksi v. 1940
pistinten voimalla hyväksytyn pc
rusluslain mukaan, niin tänä aa-tomia
ihmisiä.
! Kapina, jonka tuloksena 2,") vuot­ta
valassa ollut diktaattori lopulta
muna tiedoitettiin. että kapinalli J ^.jj^i p^,p,j
set ovat julistaneet vallankumousta ^^j^^,^ Heinäkuun 26 päivänä 19.53
kannattaneen tuomari Manuel Ur- vain kourallinen nuoria miehiä —
rutia Lieon presidentiksi. Santiago; ^^^^^^ 20O — hyökkiisi kohti Kuuban
de Cuba on julistettu voitokkaiden parakkeja Orienten maa
vanankun«i^ksellisten hallituksen kunnan pääkaupunKis.saSantiayos-pääkaupungiksi.
Urrutia ja Castro
saapuvat tänään (perjantaina) klo
2 iltapäivällä Ilavanaan ottamaan
Vastaan hallitustehtävät ja viralli­sesti
julistamaan kansallismielisten
voiton.
Ratista ja hänen perheensä sekä
hänen hallituksensa jäsenet pake-'
nivat ulkomaille armeijan lentoko-;
sa.
Silloinen kapinayritys epäonnis
tui. mutta se oli alku kansalli.selle
liikkeelle, joka sitteinmin ^ai kan
natusta yhä lukuisiinpien tlihun-iia
kuubalaisten taholta.
Yleisenä käsityksenä on. että
valtaosa Kuuban kansasta yhtyi val-lankumouksellisteft
johtajan Fidel
neilla, Ratista Dominicaan J;» In-; Castron vapaustaisteluun Kuuballa,
sillä Ratista oli tunnettu häikäile­mättömästä
diktaattorivallastaan ja
kahtia; kaikki
pelastuivat
kuisat hänen kannattajansa Yhdys­valtain
suojiin.
Ratista pääsi jo eilen (torstaina)
40 seuraajansa kanssa Dominican
tasavaltaan, jonka johdossa on hä­nen
hyvä ystävänsä diktaattori Ra
fael Trujillo.
Kuin valtansa loppua ennustaen
Retistä oli jo kaksi päivää aikai-seniniin
lähettänyt kaksi hänen poi­kaansa
.\'ew Yorkjia.
Maanpakoon lähteneiden joukos­sa
oli muxinmuasaa viimeksi Ratis­tun
järjestämissä vaaleissa uudeksi
presidentiksi vaiitlu ja suunnitel­mien
mukaan • helmikuun 24 vir­kaan
astumaan aiottu tri .'\ndres
Rivero Aguero
Kapinallisten "heinäkuun 26 päi-vän'-
iiikkeen johtajat IIavana.9sa
ovat ilmoittanoet; että he eivät tuJe
mitenkään sallimaan Batistan pe­rustuslain
mukaan väliaikaiseksi
presidentiksi 'nimitetyn ., Piedran
virkaan. astumista.
Myös ilmoUetiiin, että entinen
prc.<j,iäentti Carlos Prio Sbccaras,
jonka Ratista sui-sli vallasta maalis­kuussa
v. l£t.52,s--!;jpuu tänään (per­jantaina)
Ilavanaan. • .
Havanan k iduilla oli varsin vä­hän
liikettä eilen, mutta kun ra-dioit.
s2 s.Uvpui lieto kapinallisten Tämä 590 jalan pituinen tankki-voitor-
taviriu.siJijj^dluilla riemun vai- - laiva oli kiiijcttama.ssa raakaöljyä
r.tama väkijoukko. Autoja liikkui i Venezuel-ista ja ajautui matalikolle
tuhansittain . niiden torvet . toitot-1 noin 10 mailia ky'''kkoon tä.stä ke
taen tervehdystä uudelle, .vallalle j a ; sähuvlkaupungista:^
f ' Tankkilaiva oli oihJT matkalla:
I Paul.sboroon N. J.
j Miehet pelastettiin iaivaii perä '
•osa.sta sen j.äkceii kun peräo.>i oli
.rtäutrinut ja kääntynyt etuosan
; viereen. ..: ^
I ..Ainoa miehistöön kuuluva caiia^
• dalalsek.Si tunnettu oli .Ne\v!> VVosl:,
/;minstcristä '.B..- G' kotoKiri oleva lai- j
l van ensimmäinen iiJsinöörj: Kaarlo !
• Eriksson' joka oli 'ollut laiva;-! mu 1
k a n a s i.tie!i se n ves i M e : 1 ä is ke lii i sen'
Saksassa koiriio vuotta sitten. ; '
Ocean City, M d . — Liberialainen
tankkilaiva .African Queen ajoi
tiistaina karttoihin merkitsemättä
jääneelle matalikolle .Mlantin ran-,
nikolla ja murtui keskeltä kahteen
osaan. .Muutamien tuntien kulues
sa olivat helikopterit kuljettaneet
laivan 45 miestä onnelli.sesti pots,
joten mitään ihmishukkaa ei tap;.h
tunut. Helikoptereita oli käytettä
vä tarkoituk.seen. sillä merenkäynti
oli liian rajua muille pelastus\-äfr"
neille.
Vain muutamia minuutteja .«en
jälkeen kun laivasta oii saapunut
tiedoitus merihätään joutumi.sesta
lähti matkalle yhdck.sän hclikopte
ria viidestä Atlantin rannikon vai
tiosta ja kolmen tunnin Tfuluttnii
o l i ensimmäiset pelastetut maissa.
ainoa keino hänen syrjäyttämi.'-eksi
oli kan.sannousu aseelliseen taiste
luun hänen hailitu.staan vastaan.
Nyt näyttää siltä, että n. kaksi
vuotta kestäneen taistelun jälkeen
Fidel Castro or. voittanut vapaus
taisteluii.-a Tässä vaiheesMi on
kuitenkin vaikea ennu.staa täsmälli­sesti
mihinkä .'•uuntaan kehitys me
iiee tä>ta eteenpäin, sillä vallanku
mousliikku's-,ä O n ollut niiikaiia
kaikkia kai.isakt-rioksia.
Kii;ib.!:. vallankumousliike on
'aaniit nioiaali-ta kannatu.sta eri
puolilla maailmaa ja varsinkin so
s i a l i N t i s i . - , . s . i maissa on a.->etettu kan
tiattani.um Castron johtamaa k.i:i
sanrint;im;i;!.
.\.>ken .M()sko\assa ilmestyvässä
Komsomoi Pravda nimisessä leh
dfssä lausuttiin otsakkeessa: "".Mur
haaja Hali-^tan kuulintuskat". Siinä
kuvatiiiM kuinka hallituksen vii-memtii
a^eell!^en yritys vaHanku-mol.•
k^(•!ll^•'11 kiikist;..mi.seksi oli
kum kuolintu^k.i ennenkuin Batista
ja h:ini-r kannattajan.sa joutuivat
luoi)iiiiVian vallasta.
Mo.>k(>va>ta tulleissa radiolähe
tyk-i-^a inyus syytettiin. et',ä l'S.\
luki l">.iti.-,lan li.ktatuuria ia vaioi-tcttim
l .S.Ata sekaantum;!.>ta Kuu
b.m si.-hisun asioihin. Pek:n'.4ista
on myo- -aapunut .sainaniuontoisia
iiutistii-toj.i. jo'.ka ovat osoittaneet
kann.:tu>iu Ca>ti()lle.
K a t i s t a 011 ilse koettanut käyt­tää
näitä i i u t i s t i e t o j a osoittaak­seen,
ctlii valUnkumoushiko on
k o m m u n i s t i e n hallus.sa. Castron
edustajat ovat k u i t e n k i n torjunel
väitökset ja näyttää silt.i. ctlä
v a i k k a Kuuban kommunistit ovat
t u k c n e r l Castron yrit>ksii>. niiu
k o m m u n i s t i e n valtaan astuminen
Kuubassa on hyvin kyseen­a
l a i n e n . Batistan syrjäyttäminen
on k u i t e n k i n k o m m u n i s t e i l l e k in
m i e l u i n e n uutinen, sillä se mer­kitsee
kansan oikeuksien saavut­t
a n u t t a vississä määrin ja >ksin-valtiudesta
vapautumista.
Canadan suomalaisten itsenäinen työväenlekti
Lauantaina, tammik. 3 p . ^ Saturday, Jan. 3, 1959
Kuuban Ottawan tähettiläs
eiää nyt kommunistipelossa
Ne\v York Timesin uutispalvelu pitää
koniinuni?misyylöslä taktillisena temppuna;
Batista valittaa jo lasevähyyttäkin!
C i u d a d T r u j i l l o . — Kuuban kan- 1 Ottaua. — Kruban Ottawan kon-san
virkaheitto verisiä jälkiä jät ä- i suli Carlos Carillo. joka vi->lä muu-
I hailia päivä sit en protestoi siitä, et­tä
Yleisradiomme oli antanut liian
nyt diktaattori Ful^ieneio Batis'a .sa
iioi täällä pakonsa jälkeen, että Fi­del
Castron johtama kansallinen v i -
pausliik" selviytyi voittajana siksi,
kun halli uksen joukkoja ei oltu
harjoitefi: sissisodan käyntiin.
Diktaattori Batista saapui maan
pakolaisena noin 40 henkeä käsitti-vän
seurueen mukana uudenvuoden
päivänä tänne, Dominiean pääkau­punkiin.
Vastauksena rapoitterien tiedus­teluun,
e.tä ini((n kourallinen ka­pinallisia
jotka sanottiin moneen
kertaan tuhotun, voi kasvaa parissa
viodessa sellaiseksi voimaksi, el'ä
.se voi syöstä hänet vallasta, Batista
v ä i f i , et ä kansallisen vap.iusliil:
keiMi sis.-it olivat paremmin aseistet­tuja
kuin hallituks-n joukot
Mutta hän ei yrittänytkään selit­tää
mi en tämä väi'6s sopii niihm
uutistietoihin missä on kerrottu, et­tä
hallituksen joukot käyttivät
runsaasti lentokonci'a ja tankkeja,
joi a ei kapinallisilla ollut lainkaan.
.suurta huomiota hänen maan.sa .ka­pinallisille
esitti Batistan kukistu­misen
jälkeen vielä vanhoja "kom-munistisyytöksiä"
selittäen, et'ä
Kuuban vallankumousliikkeessä on!
voimakas kommunismin tun'ui. Tli-i
män vuoksi Kuuban vällankumouk
.sen voitolla t u l e olemaan "kauas­kantoinen
vaikutus Ke-ki- ja Etclii-'
-Amerikassa" Hän sanoi, että "Kuu-]
ba näyttää olevan latinalaisen .Ame­rikan
Irak." • - . !
Carillo syy,ti Batistan häviöstä
erikoisesti YhdysvaPoja siitä, ettei
se osallistunut aktiivisesti tai-te-iuun
liatistan diktatuurin säilyttä ;
m:sen puoles a. . , ,
• Kii usko kommunistien olevan
A k s i n ä ä n liian voimakkaita latinalai-se.
ssa Amerikassa' sanoi mr. Carillo.
,Mu'ta Castron vallankumouksen il-ineiiu-
n meirestys antaa kommunis •
. te Ile j a muille va.semmistöpiireille
UI t t a innostusta muissakin maissa."
Hän sanoi Castron olevan lähei-
.•-essä yhteistoiminna.ssa "kommu­nis
imielis n" aruentinalaisen ti i
Krne.sto Guevaran kanssa. Lisäksi
mr C u i l l o sanoo, että Kuuban vai
!.'nki:.nou.'-joh'aja Castron "oma v -
!i ' un kummunisti.
Tusiasia tietenkin on. että Kuu­ban
työväenliike kokonaisuudessaan '
lukeutuen siihen kommunistinen
piolue. on antanut aktiivisen tuen
j a kanna uks n Fidel Castron kaik
kisisaitävälle kansilliselle vapaus-l;
ikkeell(? \ a i n tämä .selittää sen
iniksi t. i i n än vapausliikkeen töimc;-i
t;i jäljestettiin vielä ratkaisevassa
t.ii.steluvaihee.ssa työvä nliikkeeile
«minaisia taistelumuotoja aina y-
! e i s l a k k t ) a i i i y u en.
Lcip/ii^issä, I;a-Saksas.sa pidettiin äsken vuotuinen sotilaallinen festivaali, missä so­tilasosastot
esittivät ohjelmaa. Kuvassamme näemme juhlien ohjelmiston erään koho­kohdan.
Uya Ehrenburg uudenvuoden sanomassaan:
ii
tuottamaan iloa N-liiton kansalle"
12 unssin lapsi
ei elänytkään
iloa diktaattori n vai 1 a n k a a t u m i sen
johdosta.
Väkijoukko kaatoi sadoltain paik
kausnultareita, jotka ihmisten mie-
•lesta cdu.stivat diktaaltorivallan
painostusta, kansaa koillaan. Batis­tan
hallitus oli juuri pystyttänyt
niita muutama kuukausi sitten.
. Poliittisia vankeja Havanassa ja
kautta--maan vapautettiin eilen
Prineipeii linnasta hcftS vapauteta
tiin useita satoja J O aikaisni aa­mulla
Cliica^io. — ("iloria Hanses. joka
.syntyi 12 unssin painoivsena ja l()-',t
tuuman mittaimena täällä viime
•iiinniititaina ei kuitenkaan jäänyt
(•jjion-Viiikk,! läiikärit yhteen aikaan
l.iusuivat toiveitaaii yrityk.siehsä
onni>tumi'C.>ta.
Lääkärit oliAal vielä tiistaina toi­vorikkaita.
.si|!ä silloin kyettiin las
ta ruokkimaan hänen vatsäan.sa joh
detiin letkun kautta, jolloin häiien
vatsaansa saatiin Swedish Cove-nanl-
sairaalH^.-,a kahdesti noin kah
deksan tippaa sokerivettä. •
Lap.seif vanhemmat ovat Mabel
i;i Philip llaii.-es. jotka olivat ai
kaisemniin u.4;oneet, etta lapsi oli
kuollut J O .( nuen syntymistään.
Kuitenkin synnytyksen jaikec^n
er-is sa-ra,anlioitajattarisla oli huo-miiiiMut
lapsessa jjienen elainan ki-pnian
ja mm hänet oli heti a.seteltu
lapseukaaj^pjin, josta han ei kuiten­kaan,
lääkärien kaikisat yrityksistä
huolimatta, oalannut elavana.
.\ew York. — Fidel Castron jou
kot jotka aikaisemmin välttivät
kaikkia muita yhteenottoja kuin sis-sistaistelija,
aloit'i viime huhti­kuussa
totaahs n sodan dikUiatto'. 1
P.atistan haliitusia va-taan. Batis
tan kaikista voittouulisista' huoli­matta
tämä so a päättyi nyt dikta­tuurin
luhistumiseen. Batista ero-
>i enemmän vereiu uodattiksen
välttämiseksi' uuden vuoden päivä­nä,
jolloin hauen koku h;illHusk'>
mcnton.sa luhi.slui.
Batistan hallitus on jatkuv.is i
selittänyt, että Fidcl Ca.Nlio 011 kum-munisti
ja "oikeuPanut ' tällä pe
1 list'elia kansallisen v apaiisliikkeen
jäsenten vainoamisen .Mu ta .\e>v
^'ol"k TimesMi uutisp;il\chi -riittää
kuitenkin, että Castron 'koinnui
ni.stisuutta' 011 liioitePu Castro on
erään varakkaan i)erheeii l i i \ i o t i . is
poika.
On todennäköi.slä e tä kommunis-ti.
syyt.okset häntä va^t.ian edii.stav.jt
' Latinalais n .\merikali s'andartti-t.
iktiikka.i. m i n k ä I.ivoit een.i on
.saalttaa vast.ipuoli huonoon valoim.
eiikoises'1 \'lHlys\a l t a i n liaUiUiksen
silmissä, selitti .\evv \;oi k Timesin
uutis|)alvelu ja myonfti seiira.ivaa:
"Ilman läajakantoist.-i kannatusta
j a yhteistoimintaa (kausajoukkojvn
taholta) Castron asevoiin;it eivät o
Iisi kosk.ian voinee! t.iis'ella itsel­leen
tietä pois vuoristosta vakitiii , sa y l i vannojen ja uu.sien haavojen, j
.«ien armeijan panssarin lapi Castro palohaavojen ja pakkasen puremien:
varoi ratkaisevia ta;stelu)a siihen Tutkimukset ovat osoittaneet;:,
asti kunnes tilanne oli sulien kyp- etta aine on vaaratonta ja vapaata ^
sa . . . ' kaikista lalkivaikutuksista. 1
Vatsahaavat pa­rannettavissa
3:ssa
viikossa NLssa
I.ontoo. — .Neuvostoliiton tiede-
'k::temia Oli kebitiänyt uuden ke-
M i i a l l i - e n aineen jolla voidaan pa­rantaa
vatsa- ja pohjukaissuolisyö-na
k.ihd-.-s.v.i tai kolmessa viikos.sä.
Tunn-tiuna .Shoslrikovskyn voi-;
U-eiia vaiimste luotetaan vinyyli-;
butyylieetlL-ristä. ,
Tassin tirdoituksen . mukaan voi­de
auttoi n u ö s ihon kasvattami.*;es-;
Suurempaa verotaakkaa ennu^^^^
;.:'Otlawa.^^ Kirjeenvaihtajat taaiia
ovat :nain.i;vuGdcn alussa tai par
remm:nkin vanhan: lopussa'.-T ryh^
tvneet- ennu.sitehmaan : mita - uusi
. Maan talouden rappeutuminen -m nut etta sc~jITr\y siihen hemäkuuu..
a/ncultanut senr-cUa vaikka lulto ' 1 paivrma j o J i j n c c Kdviaid L<,laiKl'
hallituksen menot ovat sutinen so- yh yy mahdollisesti ennen vuoden
lilasmenojcn lakia ja muista syi.sfa loppUlT Quebecin asennoituminen
VIIME TIEDOT
I.os .Vl;iiii<>s. .N. — IX-viiutias lalioratitriuleknikkn Cceil Kcllcv
kuiiti uiid MiviiotleniKtivaiiit atomivoimaoiincttomuuilrii eU ndioaktiivisuu-."
(ien aihiMittamK'npUlohaavoj'cM johdosta, lian sai kuulcttavan maaran
raUiMaktiivisuiidenailK-tittamia palohaavoja vimic tii.staina.
Lontoo. — rikkninaailm.-i-nimi.scsta Ilmapallosta ja .sen 4-hniikiscsta
iniehistosta GI ole ctsiskdysta huolimatta Siiatnviela mita;tn tietoa..Pik-kuinaailnran.
radio lopetti lahetykscn.s;! 1(> paivaa .sitten. Mainitun ilma­pallon
piti : nicniia tuulen viemänä ('anary-saarilla Ftcla-Atlantin yli.
tsm-'ire.sti l i s ä ä n t y n e e t ; mm sen tulotiioii v.elä epävaiiiia
vuosi tvo tullessaan .Ia yiimmai «v.,*. suuresti vähontvneet 1 .1 . . . . " , ,
ov.ii suuiLsu vdiiLuiyntLL. I Suunnitelman toteutlam.",eirkaik
Täten naiden kirjeenvaihtajien! ^j^.,, ,„.,j,kun'ien siihen osalli.slue.S-mielestä
. k a i k k i .merkit viittaavat
senäv heidän ennustelujensajoukos'
sa on se." etta eanadalaisel: voivat
: odottaa :vuoniia. 1959 yhä korkeam­pia
vei oja sen tai laman laskun
maksamiseksi.
Täällä on juuil ilimisten valmis-tainis'ksi
vastaanottamaan sitä mi
td' tulevan pitaa puhuttilTTTrahdollb
"scn sairaalavakuu:usturvanli.säam;-
ben aihei-ltamasta tuloverojen K D
rottamisesia.
' Tällä hetkellä on noin 10,700,000
canadalaista; jotka "nautlivjt.sairaa­lavakuutuksen;
turvasta: ja maksuvut
siitä noin $.'120 000,000 vuodess-i
Seitsemän maa1;untaa on lahäii
mennessä hyväksynyt suunnitel­mani
jonka :inukaisestiJiittohallitu.s
maksaa nöili puohn hallituksien o-
;saksi joutuvista . sairaalakustannirik
sisia ja maakuntahallitukset tuisc:i
puolen, ,
'm
siihen, eUa seuraavassa. liittohJdli-:
tuksen budjeUssa tullaan yaatimaaiV
suurempia tuloveroja, erikoisestikm
yksityisten ihmisten kohdalta j a!
myös suurempia tavaravcroja,jotk-ii
loppjijcn lopuksi jäisivät kululla-1
jien V maksettavaksiv .VaihtoeJitona i
on "^e^ et a ilmoitcttasiiin vieläkin
siiuremmasta:.budjettitappiosta seu­raavalle
tilivuodelle, ellei ryhdyt­täisi
suui'cmmin verottamaan suurr
omaisuuksia ja tuloja, s
E l l e i näin tehtlä, kuten viimeksi-niainittUyniin'
silloin/ on sairaalava-kuutu.
siurvan laajentamisen ,Idytdn-töon
panemisen yhteydessä •odolel.T
tavKSSM suurempi verotaakka.
Vielä Lilkopuolclla' saiiaalavavuu
tukscn olevasta kolmesta' maakun-nasta
New Brunsvviek on ilmoilta-s.
i on aivio.tu
000 viositlain.
maksavan $4:iO,0U0.
Aliami. hastcrn Airlines-ylilio-ja "^cn Icnloinsinoörit _McntokoncT
niuottorirn .ja :ylccn.sji koko koneen .toiminna.sla huolchlivjttamatka.ssa
olevat iteknikol): (ivat .silpineet; kiist:insav:>S päivän
keen.:; Kiisl.1 vjohtui paaaKialliscsti siita. etta yhtiö -oli vaatinut, jotta-suihkukoneiden:
matka.s.sa olevien insinöörien olisi opiUav.i myo.s ohiaa- .
niaaii naita koneita, josta, vauliniuk.sesta yhtiö,on nyt luopunut. .'Imcri-i
i-an .\irliiirs-vhtion IcntokonRohjaaJat ovat vicIa- lakos.sa vaalien muur
loksia t\oaj.i<>sa j . i palkoissa.
Moskova. — Tunnettu neuvosto­liittolainen
kirjailija Mva Ehren
bur;4 kujoitti vuoden lopus.sa siitä
mitä on odotettavi.ssa tulevalle vuo­delle
ja mitä keskinkertainen neu-vosta!
iittol;;inen a.iattelee jälleen
yhden vuoden kestänee.-,tä kylmäs­tä
sodasta idän ja lännen välillä.
Khieiiburi^ on ainakin yksi heis­tä,
jotka ovat sitä mieltä, jotta on
toivoa asiaintilan parantumisesta
jos vain molemininpuolin harjoite-la.
ui vilpittömyyttä ja ymmärtävai-
-yyttä. kir)o:ttaa Nmv VOrk Times-leh(
N'ii täkäläiiun. kirjeenvaihtaja
Max P'rankol.
FlhrL-.iburgin kirjoitus tulevai­suuden
mahdollisuuksista ja kanso­jen
välisistä .suhtautumisista oli
^aanut o'-ak.seeii suuren huomion,
!-rikoise.stikin M.tä syystä, että hän
(UI laajalti tuniiettii.
Khrenbur;^ on kirjailija, aiko-ajoittainen
sanomalehtien palstakir
joittaj.i jo mnr.\jsti, j o l l a on kestä
vä mielenkiintoa länttä kohtaan
a venäläinen syvällinen rakkaus
ja uskollisuus venäläi.syyttä ja siis
neuvo.stoliittolaisuutta kohtaan, kir
joittaa Fiankel.
Lyhyesti kerrottuna seuraavassa
on Khienburj;in juuri emun uutta
vuottti kirjoitlamän kirjoituksen
ajatus, joka julkaistiin Söve.-.taska-la
Ito.ssiya lehdes.sä.
On olemassa kummallisia vasta­kohtia
neuvostoJiittolaise.s.sa yhtei.s-kunha.->
sa, rohkeuden uranuurta­jien
ja laiskojen laiskurien vasta-
Kohtia, kiiltäviä suihkukoneita ja
,hu()noja talou-^välineitä. traktorei-t:
i kaivamu.vsa autiomaita ja koti-kasv.
tarhavälineiden piiute. voitto
lukutaidottomuuden y l i ja siitä huo-,
limatta vielä puute 100 vuotta sit­ten
elänriden vonäläi^t» iv kirjailija
suuriiiiksien vijroisista. kirjoittaa
Ehrtnbur;^.
Sen .vaa, littamiseksi. mitä 011 saa­vutettava,
peuvo<toliitt6laiset. ku­ten
k;iikki ihmiset, tarvitsevat rau­haa.
•
Viimeaikaiset tapahtumat ovat
jättäneet vähän toiveita, multa sii­tä
huolijnatta on olemassa toiveita.
.Mtiailmannicstarin
emävalhe: kuumaa jäätä
B u r h n n l o n , U'is. — E r a a l l a pa
rad(>ksimais:£lla j u t u l l a kuumasta
jaasta on voitettu K u r l i i i g t n n in
v a l e h t e l i j a i n kerhon vuotuinen
k i l p a i l u maailmanmoslarin tittc-
I s t . i.
K e r h o , joka on jo 2!) vuotta
t u t k i n u t sille esiteltyjä juttuja;
paatti tallä kertaa antaa v. in.~>8
maailmanmestaruuden Lou: I*o-:
u r i s i l l c O i t o n v i l l e s l a , Minn.
; Mr. Tovvers väitti todeksi:
"Eraäna ^ aamuna viime talvena
o l i n i i n kylmä, i että kun - t a y i i u v
t c c p a n n u n kiehuvalla. vcdcUa, .
n i i n sc. j a a ' l l y i n i i n nopeaan, etta
vielä j a a k i n - o l i lämmintä."
.la valheiden keksijä lis.isi;
" S e u r a a v a n a iltana oli vieläkin
• k y l i n c n i p l . ' K u n p
ovesta ulos j a i i d y t i n j a l k a n i ."
: Diplomaattien ja kenraalien lisäksi
' on okmas.sa ihmisiä, jotka kirjoit
, tavat.' ja kaikkein rohkaisevampaa
; on näkyvissä oleva muutos Yhdy.s-
' valtain kansan mielipiteessä.
.Neuvostoliittolaiset puhuvat pal­jon
Yhdysvaltain monopoleista ja j
: on totta, että ne esittävät suurta |
osaa yhdy.svaltalai.sessa elämä.ssä t
: mutta samoin tekevät kymmenet \
: miljoonat tavalliset yhdysvaltalai- !
I setkin. |
Yhdysvalt:'in suurenmoiset me- •
nestymisct johtivat välinpitämättö ;
myyleen, uskoon, että yhdysvalta-^
lai.^teii elintapa on parempi kuin;
kenenkään muun. i
Mutta yhdysvaltalaisilla ei olej
' m i t ä ä n .sotilaallista traditiota, mik-!
. si sitten niin moni heistä ei aino-
I astaan sietänyt, vaarr^vieläpä kan- •
; nättikin kylmä? sotaa iNeuvostoliit-
I toa vastaan?
• Pelosta, kertoo Frankel Ehren-burjjin
kirjoittaneen. Kommunismi
' on niin kummallista ihmisille, jotka
ovat tottuneet, että trustit joskus
j kontrolloivat heidän vetensä ja säh-
(önsäkin. jotta he ovat yllättyneitä
sosialistisesta yhteiskunnasta. .
Kuu politiikot alkoivat todistella,
että .Neuvostoliitto uhkasi kokoi
maailmaa, yhdysvaltalainen hyväk-'
syi sellaiset sotilaalliset toimenpi-:
teet, jotka hänen mielestään olivat
lo- varotoimenpiteitä. j
Kylmän sodan rumin puoli — va-;
ko...,...i.ania ja noitajahdit — ovat,
ohi Yhdysvalloissa. i
Sa;;at Neuvostoliitossa käyvät!
vieraat voivat nyt nähdä, että neu­vosto!
iittolai.set haluavat rakentaa
.iia;ita.:in eivätkä halua hyökätä ke­nenkään
päälle ja että kauppa ja
kanssakäyminen neuvostoliittolais­ten
kanssa on mahdollistä.
Keskinkertainen yhdysvaltalainen
käsittää, että on mahdotonta hä­vittää
kommunistista (sosialistista
— V.) maailmaa hävittämättä myös
Yhdysvaltoja. Yhdessä yhä kasva­van
poliittisten johtajien luvun
kanssa nämä yhdysvaltalaiset ha­luavat
lopettaa kylmän sodan.-
'On olemassa ojseita ominaisuuk­sia
yhdysvaltalaisessa elämässä, .Ipi-ta
ei tulisi jäljitellä, mutta sillä
oh erinoniainen kulttiiuri, jota iei
voida selostaa jatkuvilla puheilla
rock*n'roliista ja purukumista; kir­joittaa
Ehrenburg.
"Me voimme odottaa Yhdysval­tain
kansan saavuttavan paljon. Se
on vasta alulla' historiallisella po­lullaan.
Ja rauhanomainen yhteis­toiminta
tämän kansan kanssa tu­lee
tuottamaan iloa Neuvostoliiton
kansalle."
Alaskalle osavaltion
oikeudet lauantaina
GettysbUT^^ Pa. — Alaskasta tu­lee
virallisesti Yhdysvaltain 49. osa­valtio
Valkoisessa Talossa lauantai­na
(tänään) pidettävissä, juhlalli­suuksissa.
Tästä ilmoitettiin presidentin vi­rastosta
jo pari päivää aikaisemmin.
Samalla ilmoitettiin, että myös
ilmoitetaan Yhdysvaltain uuden li­pun
muodosta.
.— Yhdysvallat, on yksi niitä har­voja
maita missä suurin osa räiitä-teistä
on yksityisten omistamia.
päiväksi
van
I.ontoo. — Mildred Slater, 24 vuo­den
ikäinen aiti. joka vietti joui«.>
pavvan poliisiaseman vankikopissa
siksi, etta^ han uskoo ydmaseid-.m
kiellon oikeudenmukaisuuteen.: tu­lee
edelleen vakuuttamaan uskos­taan
menemällä edelleen 14 päivak-sivankeuteen
aikaisin tammikuus-
•Kysymys on minun omastaten-nostani",
sanoi SMildred. joka 36
muun ydinaseriisuntaa kannattavan
mio!eno.soittajan kanssa vangittiin
loulukuun 20 päivana kun he olivat
asettuneet makaamaan oletetusii
.salaisc-llc ohjustukiasemalle tavaroi­ta
kuljettavien trokien eteen. Mai­nittua
ohjustnkiasemaa rakennetaan
Norfplkissa noin.J.00 mailia Lon-loos
a.
. 1'oliisit oUvat olleet paikalla san^
koin joukon saatuaan etukäteen tio-
(lon mielenosoituksesta. - H e olivat:
määränneet Mildredinniiosemaan;
Hän oli kieltäytynyt, joten -poliisit
olivat .kantaneet hanetT'pois ja v.>
loittanoethanta astumasta vjälleeiv
ilmaministeriön alueelle. Muutamaa
minuutin kuluttua hän oU takaisin.
Kun hänet vangittiin häneUe tar­jottiin
mahdollisuus päästä vapaaK-si
takausta vastaan mutta hän kiel­täytyi
ottamasta tarjousta vastaan
ja oli mieluummin vangittima siksi
kunnes alkoi häntä vastaan käyty
seitsemän ja puoli tuntia'kestänyt
ja suurta kohua Swaffhamin ky­lässä
herättänyt oikeudenkäyntia
Viiden tuomarin voimalla käy­dyssä
oikeudenkäynnissä. .määrät­tiin
46:lle pidätetystä 47:stä — yh­deksän
muuta oli pidätetty joulu­kuun
2 1 päivänä — 7 päivää- aikaa
allekirjoittaa sopimus, jonka mu<
kaisesii syytetyt olisivat luvanneet
säilyttää rauhan vuoden aikana taii
muussa tapauksessa^ 14 : päiväksi
vankeujtcen. "7;
Neljäkymmentä heistä; ^joukossa
Mildred, ja 21 muuta, jotka olivat jo
a 1 kais-^mmin • jontuneet vankeuteen,
ilmoitti oikeudelle, että heidän ai­komuksenaan
on palvella vankeus­tuomio.
ETELÄ-ONTARIOSSA HUOMATTAVASTI SETELEITÄ
Toronto. — Vaai ennettyjä yh
dysvMlUiKiisia ja eanadalaisia sete
leitä on ilmestynyt yha suurem-m..^^
a määrässä Toi onton ja Moni-ieal):
i .;lueilla viime vuodeif ku
lucssa. Vain h.iivat vaaiennetyi.s
tä eanadlai.-,ihla sctelei.sla ovat $20
kokoisi.i. Yhdysvaltalakset ovat
paaasialli.sesti SIO, .$20 j . i $100
Viikonlopulla pidätettiin' l l . i m il
loni-ssa KCMPii ja Hamiltonin |)o
liisien loimesta kaki.! miestä JOIT
den hallii.ssa olj, vääienneltyä
yhdysvaltal.iisla $100 seteliä. Syy-teltyna
väärennetyn rahan hallus­sapidosta
ov.it .laek Edwaid Vc
nus la Kon.ild James Zatim.i, Ile
esnnlyivat oikeudessa eilen, jol
loin heidän iiittunsa käsittely siii
rettiiii viikolla.
Laumtama pidätettiin Toton
lo'-s.i eiaassa hotellissa mies kun
'h.in lai losi vaaiennellya yhdys-valt.
iiaisKi ViO seteliä. Toinen sa
manlainen seteli otellun v,ii,ta.«n
eraä.ssä ravmtoia.ssa.samana päi-;:
vänä
Joiilttkiiuii 22 päivuita oras vaä
lennelty eanadalainen- SIO: .seleli
löydettiin pankissa Londonissa,
Kolme paivaä aikaisenvmin oli hav.
v.iltlu toinen .samassa kaupungis
Viime lokakuusj>a Kitchcnerissd
pidatettiiii k.iksi niK^stä sen jäl
kcen kuu oh levitetty $200 arvos
la yhdysv.iltalaisja $10 ja $20 sC'
teleit.i -lutuhuolroa.semilla ., la . ra-vintoloi.
ssa.
Samana ktiukautena poliisit (a
kavarifvoivat $(5,000 arvosta vaä
reiinellyjä tahoja:Etobicokessa:ja
pidättivät, eraan V kauppamatkusta­jan
syytettynä hallussapidosta.
Poliisit ;'rvioivat, etta viime 12
kuukauden aikana Etelä-Oiilai los-
.«•a on !eviletty $2.'iOO0 arvosta
väärennettyjä seteleitä, niistä stm-rin
osa- Toronton alueella. Saman
ajan kuluessa poliisit ovat taka
varikoineol $14,000 aivosta nhita
väärennettyjä rahoj.t.
Polisilailok.sen -taholta on väi­tetty,
että ei ole olemassa initism
syytä Suiirempaan hermoslunH-
.setn asian johdosta. Väarennetly-ja:
seteleitä esiintyy aina vuosien
niittaan vaihtelevassa määrässä ei
ka-mikahn poliisilaitos ole vielä
kvennjl sila Lnydellisesti estä-mä
«m
Sanoi einskm polii.siviikailiia:
:":Oir aina. olemassa .rikollisiav' joi-
-ka ai.skovat parhaan, k e i n o n rahan
saamisek.M olcv.iu ^5en,"^cttä teke
vät . M ( , I itso " ^ \
K C M P i i taholta .sanotaan, etta
väärennetyt ' rahai ^pvat suuriin-mail.
i osalta yhdysvaltalaisia vain
*iilä syystä; että niitä voiUaai) ot-laa
vastaan niin Yhdysvalloissa
kuin Canadassakin. Canadalaincn
raha ei ole yhtä haluttua Yhdys-vlloissa.
Canadalaincn väärennetty raha
on helpompi tuntea. Taittakaa ra­ha
juuri kuvan ke.skcltä. .Tehkää
samoin toiselle setelille, Kuii mor
lempien rahojen puolikkaat asete-,
taan sitten rinnakkain niin kuvien
puolikkaiden pitäisi sopia yh\^n: •
Jos näin ei käy, niin toinen sete­leistä
on väärennetty.