Vapaus, January 3, 1959

              ' Si\ai,2 ' 'Lauantaina, lammik. 3 p .— Saturday, J^an. 3, 1959
V A P A U S
(LIBERTT)—. Independent Labor
Organ. of -Finnish Ganadians,. Es-tabllshed
Nov. 6; 1917. Authorized
as second class -mall by the Post
Ofljje Department, Ottawa. Pub-lisbad
thrice . weekly: Tuesdays.
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm.St. W., Sudbury, Ont.; Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265; Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address:'Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appllcatton.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk; 8.75
3 kk. a.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: > 1 :yk. 8.50 6 kk. 4.75
Uudenvuoden näk3miiä maassamme
if^iHtusministerien^ ja A^anhojen puolueiden puhe-rniesteh
enemmän tai vähemmän "varovaisesta toivorikkau-desta"
huolimatta on ilmeistä, että maamme talouskehitys
nyt alkaneen vuoden aikana on kaikkea muuta, vaan ei lu-
, paaya. Me toivoisimme olevamme näissä asioissa auttamat­tomasti
väärässä, mutta tosiasiat ovat äärettömän itsepin­taisia,
ja niitä ei voida jättää huomioonottamata silloin, jos
mielimme järjestää elämämme ja toimintamme kestävälle
talouspohjalle.
Tosiasia — "sellaisena kuin me sen näemme — on kai­kessa
alastomuud'essaan tämä: Kansakuntamme edessä on uur
delle vuodelle lähdettäessä suuri työttömyys, joka tekee epä­varmaksi
vielä työssäolevienkin ase'man, ja yhä jatkuva in­flaatio,
mikä varkaan tavoin huonontaa sekä työläisten että
farmarien felintasoa ja kuluttaa jatkuvasti pikkuihmisten
säästöjä. Arvovaltaisista piireistä on arvioitu., että maalis­kuun
tienoissa on maassamme ehkä miljoona työtöntä — siis
enemmän työttömiä kuin viime vuonna. Kaiken lisäksi on
todettavissa, että työttömyyskaudet venyvät entistä pidem­miksi,
ja että yhä useammat työttömät jäävät työttömyysva­kuutustakin
paitsi, sillä heillä ei ole ollut riittävästi ansio­töitä
koko työttömyysvakuutusta \aadakseen. Sanomattakin
on selvää, että tämä aiheuttaa suurta huolta, puutetta ja kär­simystäkin
näille työttömille itselleen ja heidän omaisilleen,
joista yhteenlaskien muodostuu yli 3.fl00,000 ihmistä käsit­tävä
kansalaisryhmäl Mutta näiden inhimillisten puutteiden
ja kär.simysten lisäksi tällainen joukkotyöttömyys vähentää
edelleen koko kansakunnan ostovoimaa ja siten puolestaan
pahentaa ns. "ylituotannon" ongelmaa. Vaikka tarkoitukseni-"
me ei olekaan tässä yhteydessä kosketella ulkomaankaupan
ongelmiamme — ja ulkorna?,nkaupalla on suuri osuus talous­elämässämme
— niin muistaa kuitenkin tulee, että kotimai­set
markkinamme, ovat sittenkin kaikkein suurimmat mei­dän
omille tuotteillemme ja niiden kotimarkkinain jyrkkä
supistuminen vähentää suure.^ti tavaraimme myyntimahdol­lisuuksia,
siten pahentaen voimakkaasti yllämainittua "yli-tuotannon"
pulmaa.
Mikäli on puhe inflaatios.ta. niin .^iinä suhteessa on, ko­konaan
. harhauttavaa asettaa ky.symy.s e.^-im. Toronton Va­paa
Sanan tavoin porvarilehtie.n malliin siten, että kumpi
011 pahempi, joukkotyöttömyys \'äi inflaatio'' Tosiasia ni­mittäin
on. että hallituksen nykyinen ohjelma on kehittänyt
"sekä joukkotyöttömyyden että inflaation. Nykyisen talous­politiikan
ansioita on suuromistajille varattu mahdollisuus
jatkuvasti suurempien \uittojen keräämiseen, mikä yhdessä
ylettömän suurten varustelumenojen kanssa muodostaa pe­russyyn
rahan arvon alcnemi.selle eli jatkuvalle inflaatiolle.
Saumattomasti tähän turmiolliseen talousohjelmaan kuuluu
se, .että työttomyyde.stä ja yleensä kansakunnan ostokyvyn
Vähenemisestä johtuvaa kaupan vähenemistä korvataan
• enimmäisvoittojen tavoi.ttclussa jatkuvilla hintojen korotuk­silla.
Kuvaava esimerkki tä.^tä saadaan autoteollisuudesta:
Autojen myynti on numerollisesti vähentynyt vuosi vuo­delta
näiden kriisivuosien aikana, mutta ky.svnnän vähene­misestä
huolimatta, jonka porvarillisen teonl^n mukaan pi­täisi
johtaa autojen hintain alenemiseen, on autojen hintoja
täällä, korotettu joka vuosi! Tulos on sitten tämä: Autoteol-lisuustyöläisiä
on joukkomita.ssa työttömänä tai osa-aikatyös­s
ä — m u t t a suurten autoyhtiöiden voitot lisääntyvät kaikesta
huolimatta vuo.sl toisensa jälkeen!.Ja tämä on vain y^ksi esi­merkki
monista.
. Kysymys on siis koko talouspolitiikkamme virheellisyy-,
destä ja sen korjaamisen tarpeesta.
:S * « •
Mutta meiltä voidaan kysyä, että onko uuden vuoden
talouskuva todella näin huono? Eikö ole mahdollisuutta, että
tilanne korjaantuu; kuten liittohallitijksen työministeri ja
eräät muut poliitikot ovat varovai.sesti asiaa selittäen meille
luvanneet?
Me tietysti toivoisimme, etta olisimme vaära.ssä, kuten
jo ylempänä, huomautimme. Mutta tassa yhteyde.ssä on huo­mioitava,
että silloin ovat erehtyneet myös l4jkuisat porva­rillisetkin
piirit, jotka myöntävät tilanteen olevan huono­nemaan
päin, vaikka ne "'normaahsissa'' oloissa pienentelo-vät
ja väheksyvät porvanlh-sen järjestelmän toistuvasti ai-,
heuttamia talouspulia ja -kriisejä. ,
.Ottakaamme tässä esimerkiksi Montrealin .pankin liike-toimintakatsaus
joulukuulta. Sivuuttamalla nyt eräitä muita
tärkeitä kohtia mainitun julkaisun vuodenvaihteen arvios.sa
sanotaan- työttömyydesta puheen ollen mm. seuraavaa:
" . . . Tämän vuoksi työttomyy.s aiheuttaa vakavan probleeman
tänä talvena Siinä sanotaan, että pääomasijoitukset ovat
maas.samrae. ensi vuonna entistä pienemmät, mikä kansan
kielellä tarkoittaa, että uusia työmaita avautuu entistä vä­hemmän,
joka tarkoittaa, väestön lisääntymisen, olosuhteissä
työttömyyden lisääntymistä. Montre^^^^ sa­noo,
että Canadan talouselämän nousu riippuu Yhdysvaltain^
•talouselämäJi elpymisestä, mutta rajaiieteläp^^ tul^e
i.jatkjivasti.?Jobin;;po.s.t»a..siitä,-';ctteivffiitään'' ulospääsyä nykyi-'.
sestä talouskräsistä ole vielä nähtävissä.
Toisena esimerkkinä voidaan mainita torontolai.sen suur-lehden
(Daily Starin) toimituskirjoitus joulukuun 8 päivältä
1958. Siinä kuvataan nyt alkaneen uuden vuoden olosuhteita
seuraavasti:
"Mitä on Canadan talouselämän näköpiirissä v. 1959? Ä s ­kettäisten
arviointien mukaan, -vuoden 1958 toLsen neljän-nek.
sen aikana alkanut lievä noususuunta tulee jatkumaan
tulevan (1959) vuoden ajan. Multa älkää odottako vv. 1955
—56 nousukautta.
>
"Canadan lalou.selämän voimakkaina' pylväinä tulevat
olemaan kuluttajayleisön ja hallituksen kulutus. Ulkomaan­kaupan
näköala on ^sekava johtuen se länsi-Euroopan liike-elämän,
hiljenemisestä ja myö.s siitä, kun ei ole varmuutta
missä määrin Yhdysvaltain liike-elämän vilkastuminen aut­taa
Canadan ulkomaankauppaa. Investoinnin kokonaismäärä
(koneisiin ja välineisiin sekä asuin-, liike-" ja hallitusraken­nuksiin)
vähenee edelleen v. 1959.^
"Työttömyys tule^eolemaan suurena ongelmana; oh mah­dollista
että 10 prosenttia lyövoimamäärä.stä on toimettoma-,
mana maaliskuussa, jolloin kausityöttömyys saavuttaa kor-
/
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
otto Heino, Port Arthur, Ont.,
täyttää maanantaina, tammikuun 5
päivänä 83 vuotta.
Mrs. Josefiina MäkeE, Wliitcfislv,
Ont.. täyttää .sunnuntama, tammi­kuun
4 pnä 80 vuotta.
Loviisa- Anderson, Fort Williiini,
Ont,, täyttää' tiistaina^ tammikuun
ö päivänä 76 vuotta.
Emmi Airola, Port Aithur, Ont.,
täyttää tammikuussa 73 vuotta.
John Poutanen, Lockerby, Ont.,
täyttää perjantaina, lijmmifcuun 9
päivänä 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.
Miksi Diefenbalcer ei vieraillut Neuvostoliitossa?
iKirj. Leslie Morris
Tukliohna. — Ruotsissa oli työt­tömiä
joulukuun 15 päivänä kaik
Jiiaan 43 681. mikä tietää 13.7 pro
sentin nousua marraskuusta. Vii­meksi
kuluneen kuukauden aikana
on 6,478 henkilön ollut jätcltävii
työpaikkansa. ^
Heikkenevät .suhdanteet ovat pa­himmin
koetelleet rakennusalaa Ja
metsätöitä, mutta eräät muutkin
alat ovat lisänneet työttömien mää­rää,
mikä ei kaikesta huolimatta ole
kohonnut niin korkeaksi kuin oli
pelätty. '
Viime vuoden joulukuuhun v(>r
riittuna työttömiä on 12,8.5.9 eli ."iK.T
pros. enemmän.
! — Paratii.^^ilintiija loyt>'>' luonnon
! tilas.sa ainoa.slaan kahclt-.s.sa p.iika.s.va
maapalloa — kotimaa.sa-an tJuclt-s.s;!
! Guinfässa ja Paratii.siliiitujen .^a;i-i
cella. Viimeksimainittu on pu-ni .saa-i
vi Lansi-Intiassa.
John Dielenbaker oiv palannut ta­kaisin
kotimaahansa. Viidenkym­menen
päivän aikana hän vieraili
Commonvyeallhin maissa: nuikanaan
vaimonsa §ekä veljensä. Hän kes­kusteli
poliittisten johtajain kanssa,
vieraili eiäiiitarhoissa, hänet valo­kuvattiin
lukeniattomat keriat, hän
kohteli hyvin kaikkia vanhalla die-lenbakenniaisella
tavalla ja kutsui
retkeään '•maailinanniatkaksi".
Se ei kuitenkaan ollut sellainen.
Jos John DielLMibaker olisi aiko­nut
tehdä niaailnianinatkan, niin
miksi hän tarkoituksenmukaisesti
vältti vierailemasta .sellaisiiisa mais­sa,
joi.ssa saavutetaan suurinta ta­loudellisia
edistystä ja joissa olisi
Canadalle kaikkein -parhaimniat
markkin;iTnahdollisuu(lcf.' —
. Miksi hän ei vii-railhit Neuvosto­liitossa,
jossa on käynnissä suurim­mat
taloudelliset ja sosiaaliset uu-distuk.
sel mitä ihmiskunnan histo-ria.
ssa tunnetaan"
Miksi hän ei lialiinmit oppia jo
tain 7 Auotissuunnitelmasta, jolla
' tulee olemaan äärimmäisen ' suuri
; vaikulii> kaikkiin . iiiaihiii. min
i niyiiskin omaan maaharnme'.'
j Mik.-i liän ei kiiyitäiiyi liyväk
1 seen malkaan^a jxiist.iak^een sen
j vähin.uon niitä aiheullaa -i' kun ei
; tuiiiuisti'ta Kniiaa, j o s ^ a \ iisiiuliaii
• tmen teodali.smi miiitiiii sosialisti
i sen teollistamisen tiellii ja joss.i
I ilvnii.>et o\ . i t \uo(le-.sa kaksinker-
; laistaneet t.ei ii-tiinlantimsa'
; Nämä (liamaalliset t.ip.iiik.set
ova.t lärkeilii j o k , l i k e l l e . c . i i K i i i a l ai
sei le.
I ''»'k-i k i i i K l c - ( i > , i iiiajii pinta alasta
tullaan suun-sti e d e l j r c i i nniiitta
maan kuude->
vuotein )l»ti.'i
\ i K K l e ^ - . i
.Siiiinnilf
\..>ta i;!.')!»
Im.i-.1,i la
kentaa kommunistinen yhteiskunta
keskustellaan Neuvostoliiton Kom
munistipuoluten 21. Arlimääräisessä
kongressissa, jok» alkaa Moskovas­sa
tammikuun 27 päivänä. .
Se on "kommunismin rakenta-i
jäin kongressi".
Vuosisatojen aikana nerokkaat
ihmiset ovat uneksineet ajasta
jolloin ihinisen materiaaliset tar­peet
tyydytetään niin, että he voisi­vat
elää täydellistä, luovaa elämää.
Monet ovat kärsineet marttyyrikuo­leman"
tämän unelman^ puolesta.
Sir Thomas More uhrasi elämänsä
Utopialle.
Nyt näistä unelmista on tullut
lihaa ja verta, selvää todellisuutta,
käytännöllisiä numeroita. Ensim­mäisen
kerran ihmiskunnan histo­riassa
run.sauden saaminen kaikille
kansalaisille ei ole haave, vaan kä­den
ulottuvilla.
. Toteuttaessaan sosialistista peri­aatetta
"kullekin kykynsä mukaan"
neuvostoihmiset pian siirtyvät kom­munistiseen
periaattee,seen — "kul­lekin
tarpeensa mukaan".
Tämä on kaikkien aikojen suurin
uutinen.
* * *
Kuinka Canadan kapitalistit suh­tautuvat
tähän? Löytääkö se si-jiuvsa
murhien, tulipalojen, auto
>lipaturmien ja Dullesin lausunto­jen
pääotsikoiden seassa?
Hyvin vähän. Totuus salataan
ihmisiltä.
Luonnollisesti on hyvin vastaha­k
o i s i a päivälehdille antaa tilaa
. \ e i i v o s , t o l i i t o n suunnitelmalle ko­ronaa
realipalkkaa 40 prosentilla
s i l l o m kun ne vastustavat pienin­täkin
palkannousua täällä ja väit-tiiväl
työläisten palkkojen aiheut-t.
ivan inflaation.
On luonnolli.sesti vastahakoista
dellisesli ja huolimatta siitä, että
sqdan takiarmenetettiin kaksi viisi­vuotissuunnitelmaa,
niin' Neuvosto­liitto
vuoteen 1950 mennessä,^ peitti
kauheat materiaaliset menetykset
ja siirtyi uusiin menestyksiin.
Yhdysvallat ja Canada olivat ai­noat
maat, jotka selviytyivät so­dasta
rikkaimpina kuin yhtyessään
sotaan, joka pääasiassa johti sodan­jälkeiseen
elpymiseen — joka ei
johtunut voittoilusysteemin uudes­ta
ihmeellisestä laadusta.
Nyt nämä kaksj maata, jotka ovat
"kapitalismin näyteikkunoita", si­vuuttaa
maa, jossa ei ole kapita­listeja,
yksityispankkeja ja mono­poleja,
jo.ssa tavalliset ihmiset hoi­tavat
yleisiä asioita ja maan talous­elämää.
He ovat todistaneet maailmalle
tulevansa toimeen j l m a n kapitalLs-teja
— vieläpä tulemaan toimeen
paremminkin: ilman työttömyyttä,
toistuvia taloudellisia kriisejä, rik­kaita
ja köyhiä.
Oli aika jolloin kapitalismi esitti i
edistyk.sellistä osaa ihmiskunnan j
kehityksessä- Se .sai aikaan suuren i
joukkotuotannon joi.ssakin maissa, i
.Mutta .sen päivät ovat menneet ikui- \
.seksi ajoiksi. Nyt nuoret itsenäi­set
maat, jotka ovat nousseet ylös
feudalismibta, eivät tarvit.se kulkea
kapitalistista tietä kuten Canadan
ja Yhdysvaltain täytyi kulkea aika
naan. N^ lähtevät kulkemaan so­sialismin
tietä — niillä ei ole muu­ta
tietä valittavanaan. ~^
Maailmassa ei ole enää tilaa~kir
pitalistisille maille. Maailma on
siirtymässä sosialismiin.
Siitä .syystä ei ole mikään ihme
jos 7 vuoti.vsunnnitelma on aiheut­tanut
pelkoa kapitalistien ja hei
dän päivälehtiensä sydämissä.
SITÄIIJlllllliJJIiiJili^^
J A r
lllllllllllllllllllllJIHilillllTÄTÄ
PERHERIITA
Eiä.s nuori, liikemies .palasi kerran
1 kotiin.sa löytääksen nuoren poikansa,
i istumassa katukäytävällä hyvm ;pa-hanluUUsen
näköisena.
. -- Mikä . vikana Jussi?
— Paljonkin. Jouduin juuri riitaan
vaimonne kanssa!
tisen maailman markkinoille. Ilär
nen - hallituksensa .saattoi .aikaan i
n i i n paljon kärsimyksiä farmareil-1
l e j a työläisille Canadassa, että vii-)
den vuoden kuluttua hänen halli­tuksensa
heitettiin pellolle. .
Historia toistaa itsensä — mutta
nyt on aika, jolloin työläisten ja
farmarien on ryhdyttävä, tilanteen
vaativiin toimenpiteisiin ' s en varal­ta
etteivät liberaalit pääsi-si takai- nvv^A KAUPPA.*
sint,|iallitukseen. { pji^i^y j y ^ . j . ••Myin koirani juuri
$50,000. hinnasta.":
Canadan työväenluokalla ei ole
mitään pelättävänä 7-vuQti.ssuunhi-telmasta.
Sen pitäisi t e r v e h t ä ä sitä j ki.s.saa.
koska se osoittaa, että. mekin voim-.
me ratkaista ongelmamme sosialis­tista
tietä.
Jos tämän maan resurssit käyte­tään
yleiseksi hyödyksi, kuten Neu- ; rr,
vostoliitos.ia tehdään, me voimme
antaa riittävä.sti kaikille kansalai- ,
sillemme.
Pääsyy miksi pääministeri si-vuiTtti
sosialistisen maailman joh­tui
siitä, että hän ja kapitalistit,
joita hän edusti, pelkäsivät .sosia­lismin
esimerkkiä, pelkäsivät 7-
vuotissuunnitelman seurauksia.
Tästä syystä hän yhtyi häpeälli­seen
sotilassopimuk.seen Yhdysval­tain
kanssa, kieltäytyy tunnusta-
I masta Kiinaa, avaama.sta kaupan
i .Neuvostoliiton kanssa j a o a t k aa
; kylmää solaa.
"Saitko käteisrahan?"
•En. kuin kaksi $25,000 arvoista
De Gaullen
keisarikausi"
alkaa 8.1.59
tiedoittaa. että samalla kun reali-pi Peittääkseen' pelkoaan ne huuta-
Sps. demien lehdistössä
romahdusmainen tilaaj
Helsinki. — Leskisläistä puolue­johtoa
tukeva sosi;^idemokraatti
nen lehdistö on viime aikoina saa
nut kokea niin merkittävää tilaaja
katoa, e t t ä koko ns. T lehdistön ta­loudellinen
asema on muodostunut
kestämättömäksi samalla kun mai­nitun
lehdistön poliittinen merki­tys
on supistunut huomattavasti li
miö on yleinen aina pi:olueen pää
lehteä myöten.
Vielä jokin vuosi sitten oli S. So­sialidemokraatin
levikki noin 35,000,
mutta kuluvana vuonna on lehdon
koko painosmäärä jäänyt huomatta­vasti
alle 20.000:n- eikä tämän het­ken
tilausmäärä ensi vuotta ajatel­len
ole lainkaan rohkaiseva. Vaan
ennakoi jatkuvaa lehdeen painos
määrän supistumista. S. Sosiaiide
r e t t ; i \ i s t ä s v i s t i i ole MIOSIi i n i i l ie\ik
! kitaikaslukseen.
! . l'uolueeii I uiit-iirKieliiien !cliii-*<f,
m e n e l t ä i i N l iila;ii.ikunl:.ns,i iniltfi ^
kokonaan .\iii(im;i;.n ilmestyi m.a
nitlu l\mci iHiliiiin heiikiloki)hl;.i
' neli äanenkaiiii:itl."ja" •! p a i v ä i s e i i ä ,
.Xiiieta: I J I . K I C I I •!'> ol.-iislfhi I I iijm:
senä. 111111'a• iiirni! 111 Mttcn S\i'nsk:i
DiMiiiiki .itiiuk.H I ItuDls.ilamen Dc-inokiaatli'.
j.i menetti 2 p . i i \ ä i s e nä
i lilaajakuntaiis;i iniii että leliilen ki) '
, ko painos oii tänä \unnn,.i ollut vain i
palkat nousevat .Neuvostoliitossa
viikkotyöaika lasketaan 35 tuntiin
(epäterveellisissä töissä 30 tuntiin)
samaan. aikaan kun Canadan työt­tömien
määrän uskotaan nousevan
e i i s i maaliskuussa miljoonaan.
Kun teollisuustuotanto Canadas
>a laskee ja kuvan "vakiintumiseen
pahiamisesta" murskaa inflaation
todellisuus, niin ei ote helppo ra
poilteerata sitä, että ensimmäinen
vat. että Neuvostoliitto on syyllis­tynyt
yhdenlaiseen ja toisenlaiseen
" h y ö k k ä y k . s e e n K u n sosialistiset
v.dtiot ryhtyvät yhteistoimintaan
puolustustuksessa ja taloudellisen
edistyk.sen hyviiksi ne huutavat:
•'Kpäsuora hyökkäysi '
Kun ne ehdottavat rauhallista ta
loudellista kilpailua sosialtsmin ja
kapitalismin välillä, ja ryhtymistä
toimenpiteisiin kehittämään 12
osialistiiu'!! maa saavuttaa Yhdys i maan sosialistisia markkinoita .sekä
Tämän maan pitäisi kiinnittää
kauppansa sosialismin nou.sevaan '
tähteen. Sen tulisi vapauttaa it-.
sen.sä Yhdysvaltain •paperitiike­ristä".
Sitä mukaa kuin Neuvostoliitto;
siirtyy voitokkaasti kommunismiin.,
niin sen sosialistiset veljesvallat •
suorittavat loppuun sosialismin ra-;
kentamisen ja tulevat aikanaan ]
siirtymään kommunismin yltäkyl- ,
läi.seen kauteen. Canadan on pak-:
ko osallistua historian marssiin oi ;
lessaan tekemisissä maailman kans­sa.
Me emme voi pysyä eristet
tyinä.
•Meidän e'i taivilse..-«4ottaa kun­nes
jokainen c;inadalairii'n on va- ;
kuuttunut sosialismin etevämniyy-destä
kapitalismiin ennenkuin jo­tain
voitaisiin tehdä. Yksi mikä
voidaan tehdä njl on .seurata tar­kasti
T-vuotiTouiinnitelmaa, lukea
vallat kokonaistuotannon ja henki­lökohtaisen
tuotannon määrässä
muutamia vuosia jälkeen 7 vuotis
suunnitelman |)äättymisen.
Tiiiiilä olevat kapitalistit pelkää
vät sosialismin menestystä ja kom­munismi
n rakentamista:
Ile eivät enää voi uskottaa 7-
vuotis.suunnitelmaa pelkäksi pödyk-auttamaan
uusia itsenäisiä maita, : , y ö v ä e n l e h d i s t ä 21. kon.t^re.ssin paa­nun
.-illoin iilNotaan:
nen hvokkiivs'"
Taloudelli-
Diefenb.ikeiin hfiilitus seiii.ia
toryedeltäjänsä U. l i Henettia. jo
Ika. jolloin miljoonia eanadalaisia
30 luvulla eli makaroonilla ja pa-jvuill.
i. lopetti kaiken kaupan Neu-
\ iisis;il.ia k.irip.iietta
.Nlikkelilämen \',ip..us ytujislettiin
l;.ppeem aiit.ilaiseeii K./ii-.iii ' r vo
hein. kun \umck.-im;iiiiillu lehti.,
jolla O M oma kii jap.iiiKiiisa. oli nio ]'
liettänyt lil.iajakann.i-l.i.iii toisen '
puolen, ts. levikki nli pudonnut;.
I - I kuten he tekivät ensimmäi.sestä j vostolliton kanssa. Sensijaan hän
j .T vuotissuiinnitelmasta v. 192fl. \ ' i i - lupasi "räjä\ttää tien maailman
sivuolissiinnnitelma menestyi. täy-'j markkinoille" — tarkoitti kapitalis-löksiä
tammikuussa ja levittää laa­joihin
jiiireihiii ja järkevästi uiiti
si:r Iästä sinuennioisesta tapauk
sesta ystävillemme ja naapus-eii-iemme.
.Näin saisimme kannatusta
meidän oman', maamme sellaiseen
I kansallisee<v politiikkaan joka joh-
I taisi Canr.da pois eristäytyneisyy-
I destä ja ohjaisi sen taloudellisen
ja sosi.-ialisen edistyksen virtaan.
Totuus voittaa. Kapitalistit ei
vät voi salata sitä kansalta
Mikä uusi isku 7 vuotissuunni-teliivatla
tulee ulomaan revi.stionis-
1'ariisi. — Ranskan viidennen
tasavallan ensimmäiseksi presiden­tiksi
valittu kenraali de Gaulle ryh­tyy
.hoitamaan tehtäviään tammi­kuun
8 päivänä, jolloin nykyinen
presidentti Coty virallisesti eroaa.
Heti virkaan ryhdyttyään de
Gaulle aikoo käyttää ensimmäistä
presidentiM erikoisoikeutta, joka
on pääministerin valitseminen. To-dennäköi:^
impänä ehdokkaana mai­nitaan
s^aattori .Michel Debre, jo-_
utuu de Gaullen usköllisim-piin
kannattajiin ja on uuden pe­rustuslain
tärkeimpiä aikaansaajia.
Uu.si perustuslaki antaa presiden­tille,
suuremman vallankäyttöoikeu-den
kuin mitä yksikään Ranskan
valtion päämies on nauttinut vuo­den
18.52 jälkeen, jolloin Napoleon
III julistettiin keisariksi.
presidenttinä ollessaan de Gaulle
jää edelleen Ranskan politiikan
pääjohtajaksi. Hän johtaa puhetta
iiallituksen istunnoissa ja valitsee
itse m i n i s t e r i n s ä . Hän toimii pää-iiiiehenä
myös Ranskan kansainyh-teisö.
ssä ja siinä mielessä johtaa
kansainyhteisön neuvoston istun-nois.-^
a puhetta, Tähän neuvostoon
kuuluvat Ranskan ja siihen kuulu­vien
alueitten pää% puolustus-, ui­ko-
ja valtiovarainministerit.
Ranskan sisäministeriö julkaisi
suoritettujen presidentihvaalien. lo- .
pulliset tulokset. 79.471 hyväksy­tystä
äänestä lankesi kenraali de
Gaullen osalle 62.395, kommunisti
.\Iarianelle 10.3.54 ja ei-kommunis-t
i s e i i \asenimistnn ehdokkaalle pro-fe.-
sori Cluitelellle 6,722 ääntä-. De
(Jaulien prosentuaalinen
netiijsta 'iänistä oli 78.5
osuus an-j
joka väittää jo ylittäneensä SS:n le
Vikin. Samalla se on vaatinl^t puo
' lueen päälehteä antamaan jiilkisuu-teen
viralliset levikkinumerot, mut
i ta S. Sosialidemokraatti ei ymmä.-
Tonmto. - Ontarion maantirmi-^
ihpkraatin asemaa vaikeuttaa vielä .-6;fHHt-—-7-,o(M>—4vHpp>Hi-^>l-rt--rt+iW^^^ «lllf^DII IfllAnOCt*! lOnll
lisäksi , pääkaupungissa ilmestyvä j;, i,..hli jniiini iiiuiitminaan lipäiväi- ; V l l l O I IUJJCI • I I V Q C I I T U U U U J I U I / U U
opposition vaatimuksia jukeva lehti seksi
Kj -opiol.iinen .Savon Kansa lakki­si
ä s k e i s i n ilnieslyniästä kokonaan;' " i - " ' ' ' Y^iicmko ii-doitti jnku^paivä
kun sen levikki oli |.>ii(!oiiiuit 1.200 ,>:i;(:i. v.i-.t viKinna .19(i0 Ontario.ssa
kappaleeseen. :i)rcr:i;iM kiiv.anJoon iiusi nienrtohnn
Vaasassa ilmeslMivt l'«'lil.'nma.in ^ ,j.„„..,,,„j,,„ ,, joknrtu ovat ky-
Kansa jouduttiin " \ h d i s t ä m ä an
nuinislipuolueen 21L/ kongressin
Jälkeen, johti heidät tekemään Neu­vostoliitosta
he*idän hyökkäyksensä •
päämaalilaulun. Kuinka tapaukset
ovat paljastaneet heidän poliittisen
teille, jotka Neuvostoliiton. Kom v; raiikkonsa.
ly
väskyl;iläis»'i'n Tvon \'oimaan siksi,
että pohjanmaan Kansan levikki oli 1
pudonnut fjOO kappaleesecii j
Tällä hetkellä jiolidilaan Hämeen '
.siihen menrie.s.sä kulutta-.'l i n n a s . s a ilmesl.vvan Hämeen Kaii-j
tyÖttÖmvvsvakuutustUlv ^ ' " i J-' l^miiierelaisen Kansan Leh ,
den. yhdistämistä, sillä hami'eiilin ;
nalaisen. lehden levikki • roikkuu n.
.:',,0()().: ssa ei k ä K .'in sa n I -e h ti kää n.
vaikka: sitä pidetäiinkin jniolueen
toisena piiii-ääneMkfinnattajana, näy-.
' keimmiarl tasonsa 1959. Sen li­säksi
tämä aiheuttaa li.säkär.si-myksiä,.
sillä osa työttömi.stä
on
ivansa ja henkilökohtaiset sääs-
I tönsa. .. •
} "Myös inflaatio uhkaa .yleise-
I n a vihollisena . . . Samalla kun
kulutustavarain -hinnat ovat 1 t:''p:'''!-'>''van icviki.s.saan \ l i hi.ooo.n
viimeksikuluneen kahden vuo-
{denr aikana kohonect ^ keski­määrin
2 tai 3 prosenttia, nyt
on varoittavia merkkejä, että
tämä hintojen ylöspäin *|\ont-taus
voi helposti kehittyä tu­hoavaksi
laukaksi.
"Edessämme on siis kahden-lai.
sia mahdollisuuksia. Me
Dlemme karistaneet pois osi?,
talouslamasta, ja jos tämä pa­raneminen
jatkuu, Canada voi
saavuttaa jotakin • todellista
kasvua vuonna 1959. Mutta
työttömyystilanne \'iittaa sii­hen,
että meillä tulee jälleen''
olemaan yltäkylläisyyden kes-keliä
huoniTfttava. määrä kur­juutta:"
^ .
Kaiken ylläolevan .perusteel­la
voimme siis varustautua sii­hen/?
että canadalaisten edessä
on suuri turvallomuustilanne
työsuhteiden kannalta katsoen.
Kaikkien työläisten, lyö.^sä-olevien
ja työttömien, sekä .sa­malla
farmarjen ja ' muiden-pilckueläjäin
täytyy jatkuvan^
inflaation'; vuoksi maksaa kai­kista
tavaroista'ja palvcluksi.s-ta
entistä korkeampi' hinta. Se
tarkoittaa, että "suurinta osaa,
koko: kan.sasta-.uhkaä elinlä.son
huononeminen samalla klin
suurpääomati miehet yrittävät
kohottaa voittojaan vieläkin
korke*ammalle tasolle.
ra.iaii. . : .•
V i e l a jokm aika sitten ilmestyi
puolueen tnrkulainen lohti Sosialis-ti-
nimisena. .Mutta kiui lehti sitten
alkoi pelata omaa nimeaan ja muut-vinyksf>-
S;i Uudfii nienetetnian niu-
, r;.ian ajokortu nn voimas.Sa kolme
v u i t ! , i j.i tulee unsi(tav;iksi ajurin
-Viltymai)aivana Nain ollen ajokor-
;i!i S . I : M ; I I j;i uu.siminen tulee jonkun
verran hi-lponiniaksi. koska korttien
i uu^iiniMPn jakuanitui ymp.nri vuoden
I -''.k-.x sila lai.sittap.ssii larvu-c odottiia
, oiiki.ssa |onois.sa. kuten nvkvisin.
.Samalla huomioulaan .se uusi nie-tH'!('
lma. joka astiui voimaan helmi-
Kuun 1 pna Tiunati menetelmän mu­k
a a n : jos autoili)ii saa 12 niiiini.spis-tetta
virheellisen ajann.senjohdo.sta.
han menettää aiokoittin.sa mania-t
vksi ajaksi
Kim kolmen vuoden ajan voimassa
olevat kortit astuvat.voimaan, autoi-tui
Turun Paivalehdeksi, on lilaap. | „j^, ,,,kuvasi, pitaa .s.iman nume.on
iiiiii kaita h kuin lian asuu Oiitarip.s^
Niiin olleii on helpompi pitiiii .ti-inaara
piidonniil niin, elia se ..on
talla hetkellä vain noin 2.500. Lehti
juottaa puolueelle tappiota joka päi­vä
ja niinpa on viime aikointr aletta
puhua .sen yhdistämisesia-^nrKilai-secn
lehteen.
: Kaiken kaikkiaan on sosdoih. puo­lueen
lehilislon levikki pudoniuit
niin, e t t ä kun:se vielä viionna_1950
• oli lehtien trntamien omien tietojen
mukaisesti laskettuna yht, 137,512,
on se" kuluv!ina\A'uoiina ollut vaiii
61,000, mikäli 1'äiviin Sanomia; ei
oteta liLkiiun Klin liisiä on ollut
seuniuksena: kesken vuolta -lapahtu-nccl
lehtien "ylidislämiser', ei ole
_suinkaan ilimele|tavä; r mistä joh­tuu
.so.s.dcm. lehtien, tilaajien epä­varmuus
.seuraavan vpodcn filauk-
•Sia tehdessään.
Kun verrataan, .sosdem. lehdistön
lovikkiii niiii<lon puolueiileiivlelKli.s-löjen
levikkiin, voidaan todeta, eitä
sosdem. puolue on tiiliä hetkellä
.•^l;ittam:illom;isti heikoin. Olisi
litiiMut, että piioltie.j(dilo olisi jo ai-koja..
sjlten: tehnyt k(,'|iilyksc.stäoike;
at johtopäätökset. Se oi ole kuiten-kiian
tehnyt :mil!iän l e h d i s t ö i K s i i ka.s-vojenpe.
scmisek.si.yaikka puolueen
lehtiä onkin ii.seiinma.ssadapauksea-sa
vaikea erolliiti rsokoomilk.sen leh­d
i s t ä . - Aivan samalhi t.-ivoin kuin
puoluejohto jatk;i;i h ä r k ä | ) ; i i s l ä po-litiikkaiinsii
ylei.sesti, jatkaa ,se sitä
vinyös :;oman V leluiisliijisil: kohdalhiy
..Silläkinvuhalla, että scuriiiiik.scira oli­si
ns< T-lchdi.stön täydellinen ,tuho
— DLI'. '
sa.
) l a s t o ja
t.a.. . •
kaiki.sia Ontarion autoihjoi.s-
Outäriossa on :alhi korl.ia n -l.OOO.-
000 ;iuioil!ja;v la heiran oii uu-i!tav;v |
ajokorMinsa ja a.utojeii.sa numerolaa- ',
lat viitr.eistrian, maaliskuun 18 iiäi- ;
vaa:.i menne.ssa, selostaa nir. Yarem-^ j
k.). .•\j'iluvat ja numeiolaaiat voi i;u- !
.s!-i .ilk.irn tammikuuii 5 pnä.
Mr* Yaremkfi on seln.sianut, että
kaikki ajo!uv:it ja minieioiaatat on <
uusittava maalisknuh 1(5 päivään ;
mennessä, .silla tara miiaiapaivää ei 1
aiota muuttaa Samalla lian huo­ma
iit li. ettei viime vuoniiakaaii an- \
nf-ttu vlimaaraista aikaa niiden :uu.si- !
mi.srksi. - . . i
.•\iokortnaaii ja numeroi.iattoja uii- >
sio.s.saan on ;nuoiliian annettava to^ i
dLsius siit.;i^jiJ.frr. luinellaon riittäväs­ti
l.ii)aturiiiaviikiiutusta Uit hauelta
peritään • ylimääräinen §5.00. joka
luovutetaan hallituksen alaiseen ra­hastoon,
losia maksetaan nuto-on-net
toniuuksicn uhrille, jo.s .syyllisellä
Cl ole v.iioja tai vakuutusta maksaa
korvaustuomiota; Vakuutu.syhliot la­hottavat
todisteensa kaikille vakuu­tellulle
auioilijoille ja nama todisleei
on vielavamukana kun ajokorttia ia
mimerolaattoja uusitaan.
New.iriarketissa Ontariossa, toimivan. nuorten kauppaka­marin
puolesta paaiettii.n lahcltaa joulutervehdys Nikita
Hrushtshoville, silla naiiiH avomieliset nuoret katsoivat
olevan eduksi, etta Hrusht.shevilla. olisi tietoja heidän
järjestönsä loiiTvinnasta, Kuvassamme nuoret ovat jou­kolla
postittamassa joulutervehdystään. •
PÄIVÄN PÄKINÄ
Onnellista uutta vuotta!
i
Kaverimme,- toverimme j a virka,
vei jemme Känsäkoura^ kirjoitteli
tällTT palstalla Vuosi sitten, kuten
tavtillista, tähän aikaan vuodesta
u. s e a t : kristallipallojen Jirkistiijät:
tekevät ennusteluja siitä mitä uusi
V U O S I tuo luUe.s.saan.
Jvtiverimine tiesi kertoa, että tu­leva
;vuosi (1!)58) tulee;.näiden en-nustelijain
- luukaan olcmatm :cpä-va
ka a: j a . r a u h ;m t i 1 a ho i • j u va, Sa mo-jen
kristallipallojen tirkistäjäin
mukaan .silloin ero.ssa -olleet Ingrid
Ikugman-ja: Roberto,Rosselini. tule?
vai jiilleen toisensa löytämään.
: .Näinä enniisteliil useiden nui^
joiikos.sa ovat ,nyt osoittautuneet
vääriksi ja kaverimme oli tuhan­nesti
oikeiissa .'^•linä, e t t ä h ä n arvos­teli
silloin — vuosi s i t t ^ e p ^ tälläi-,
siä mihinkään:'peruätuiifiittomia en­nusteluja
ja arvailuja. '
Hiiliiamme (ä.ssä lisätä a.s!aan
oniiiif vaatimattoman ja Ijeikon ää-nemmo,
'
Rauhan puolesta-laistelijain .tise-ma
oi ole / m i e l e s t ä m m e yhtään hi­ventäkään
huonompi k u i n vuosi, sit-ten.
Päinvastoin, voimme ottaa
vastaan tulevan vuoden- 19.59 suu-r
m toivein'rauhanvoimien: voitosta;:
.«illä näkyvis.sämme on tulevaisuii-de,
s'sa häämöttävä ihmiskunnan
enenuiiistön, ' työtätekevden,- voittoa
ja heidän oikeutetun asemansa:saa-v
id t a m i ne n, ,1 a; in ie I i p i t ee m m e e i
perustu mihinkään kristallipallojen,
tirkistelcmisecn, tai tähdistä:,ennus-;
telemiseen.
Siltä on meillä varmoina viittei­nä
se, että työläiset ovat vuoden
kuluessa sativuttaneethuomattavia
voittoja — niinkin mahtava yhtiö
kuin ;yhdy.svaltalainen International
Niekel on joutumat polvistumaan
työläisten tahdanlujui^dcn edessä
ja antamaan työläisilleen joitakin^
myönnytyksiä! Tälle ja. tämän ^kaf'
lai.sine tapahtiiniillo ; pcruslainnSe
toiveeinino tulevaisiiudcsta!^/^^ : >
vt*' 1
. Mutta maailmas.sa: on ojemassa
muitakin ihmisiä kuin vain me. ,
: Kiiuntclilnme viikonlopulla.radio^
t;i, -Siellä eräs saarnamies sanoi,
e t t ä vain jumaiaii sanaan luotta­malla.
vor.nme turvata tulevaisuu­temme
r-r . ".Uimalan sana säilyy
iänkaikki.sesti : . . : maailma tulee
hajoamaan tilkiiaineisiinsa . . ."
Toisin sanoen kuolevien ihmisten
noin 40O vuotta Kristuksen, jälkeen
kirjoittamassa Raamatussa .siino
taan;- kuten ,tiodemiehetkin :,selitta­vat,'
että tämä _;'maailma tulee ha­joamaan
a.lkuaineisiinsa."
Mitä siinä sanotaan "tuonpuolei­sista",
siltä emme Halua niaallik-kona
puhua sinne eikä tänne. '
Mutta tällainen ennustus vuoden
iaattona ::iiUaa hienian lolulultoman
kuvan-varsinkin silloin,-jo.s.vSen:ta^
kana on ioko tietoisesti tai vaisto
niaisesti - ajatus eitä-sotahullut ken­raalit
voivat atomi- ja vetypoinmeil-
Itian iKijoiltaa maailmanune tilkii-tekijöihin
nyt jo, _ vaikka siihen
luonnollista,. rauhan tietä kulkien
ipenisi vielä miljoonia vuosia!
Paljon mielellämme odottaisi m-möT
ottä saisimme nähdä tulevai­suudenkuvana
sen ajan,'jolloin työ
miehen^ ja hiilien rinnallaan seiso-
, van n.tisen kohtalo olisi miellyttä­vämpi
kuin tuo ennustettu maail­man
loppi! "alkuaineisiinsa" • ja-nieille
niin rakkaaksi käyneen elä­män
päättyminen. : ''••.-.•-"^
.:Me piiolesttimme ennustamme,,-
että tulevana.vuonna, niinkuin ly­hyen
muistimme jokaisena aikai-seinp.
in.ikin, työmies j a hänen tove­rinsa
saavat tthiijuuden katsoa koh­ti
valoisampn.» ja ansaittuaan tule-vafsuutLi
Tätä kirjoittaessa on radio paii-'
liannut . . . onnea ja menestystä
kaikille . . . Mutta miten se on saa-vutollavissa.
Silläkö, että jätämmeii
kaikki herran haltuun yrittämättä
itse tehdä mitään ongelmiemme^
ratkaisemiseksi?
Ki rakkaat ystäviit, tuhannesU e i!
Kaikki viimevuotiset tapahtumat
ovat osoittaneet, että maatamme ra­kentaneet
ja kaiken tehneet työläi­set
ovat saavuttaneet sen, mikä Hei­diin
kolltalon«^a nykyään on, vain
oikeuksiensa vaatimisen' kautta,
vain sillä, että ovat päättäväisesti
toimineet ristäjänsä etuilua vas­taan!
/,'' _
Vieläkin pniicllisempaa^ uutta
vuotia tqille, maatamme rakenta­neille!
— Nemo. ^