Vapaus, October 15, 1921

              ry
f
E3VU EAESI VAPAUS
lAUANTAINA
VAPAUS
Canadan snomalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy Sadbn*
lyssa,, Ont., joka tiiEtai, torstai ja
lauantai. *
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
kä koneisto on sitä tehokkaampi nji-1 vansa koko kansaa, jota nyt ei kai-antaisi anteeksi saatavansa liittolai-
VAPAUS
(Liberty.)
The only organ of Finnish Wwk-en>
in Canada. Pnblished m Sud-bnry,
Ont., every Tuesday, Thureday
and Saturday. .'
""Advertising tates 50c p^sr^eql.
fnch. Minimnm.charge for singie
inBcrtion 75c; • Discpunt q i standing
eavertisement. The Vapaus is the
beat advertising medium among the
Finnish People in Canada. /
V
nraotushJnta 60c palstatunmlta.
^ Alhi hinta kertäilmotuksesta lac.
—Kuolemanilmotukset, $2.00 (rouia-tovärsyistä
BOc kultakin hsakw). -
Kihlaus- ja aviol. ilmot ahn - hinta
02.00, nimenmuutosilm. . <«uot«"
l u i n avioliittdUmotusten yhtcydesaa
82.00 kerta. — Avioeroilm. $2.0(r
fcrta (2 kertaa 13.00. .... S y n ^
flm. $2.00 kerta. - Halutaan tjetjH
to oMteilmotnkset $1.00 kerto <8
^rtea $2.00) Kaikxsta ilmotuk-eiBto,
jojste ei ole sopimusta, tulee
S^ian seurato mukana.
TiUUSHINNAT:
Canäd4ah yksi vk. $4.00,; pnolj
v/L $2X kolme kL $1.60 Ja ykiri
6fc76c. , ,
Mc. $1.76. ^ , ,
TiIaukBia,..ioltftid,BP»iafl ^»».'ei
tulla-lähettätaäan, pai
joilla on tokaukset.
•Vapauden konttori ja tgimltus on
liberty' BijUding, Lome • St,-Juhe-foSU'.
Boköd. SudbuJ, Ont.
nlesten
Jos ett» milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-
Jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
Jf. V. ^ANNASTO, liikkeenhoitaja.
Registered at the Post Office De-partmejit,
Ottawa, aa second class
matter.
non osas­toille
jai työläisille
-^fi.;|ä»jeBt6p plit«9n4.tqv^«A. T.
Bill/matkustelep näinä viikkoina ,Co:
baltissa, Timrtids^i So. Porcupin,e8
sa, Kirkland Lakella, Cochranessa, I-roquis
Fallsissa y.m. ympärisfSillä Jär
jestSn ja Vapauden asioilla,, pitäen
puheita ja toimien Vapauden hyväk-si.
Toivomme että Pohjols-Ontariön
S.S. Osastot rientävät runsain jou-
Jkoin^toveri Hillin puhetilaisuuksiin ja;
avustavat kaikin keinoin hän^n mat­kansa'
onnistumista. Tilatkaa hänel­tä
Vapautta ja m.uita proletaarilehtiä
sekä ostakaa kirjallisuutta;.jotta voit
te hyödyllisesti viettää pitkät^talyi
iltenneja samalla syventyä mailmaa
mullistaviin tapahtumiin sekä syven­tää
ja hedelmöittää tuokkataistelutie-tojanne.
Erikoisesti on* Pohjois-Ori
tarion.tovereitten nyt toveri Hillin
avustamana tehtävä kaikkensa Va
pauden levittämiseksi, sillä suureen
suomdl. tydläismäärään nähden ^in-ne
tulee hävittömän vähän Vapaus-lehtiä.
o —
Frolefaarilehti
tä muodollisesti vähemmän raaka.
Koulu ja kirkko, opettajat ja papit,
kirjat ja sanomalehdet, kaikki ne o-vat
kansanjoukkojen tylsistyttämisen
palveluksessa. Kaikista näistä por­varillisten
aseista suorittaa sen sano­malehdistö
tärkeintä osaa. 'Sanoma­lehdistö
on yläluokan käsissä tällä
haavaa voimakkain miljoonain työtä­tekeväin
orjuutuskeino.'' Päivästä
toiseen, aamuin ja illoin, herkeämät­tömästi
ja sitkeästi, tuskin huomatta­vasti
mutto sitä itsepintaisemmin va­laa
se myrkkyään proletaareihin, raie
hiin ja naisiin.
Porvarillisen yhteiskunnan niinkut
suttu, «yleinen ;mielipide> on teolli-suusparoonien
ja: rahävaltiaiden palk­kaama
lutka. Suurporvaristo älyää
sanomalehdistön suuren merkitykseh,
ja sen takia da-^iidain^porvarillis;
ten lehtien takana suuiremmat tai pie
neinät kapitalistit, ^ssakirstut mut­ta
ei aatteet. Iällä lehdistöllä,
minkä palveluksessi.etupäässä käyte­tään
kunniallisujijaen tieltä poiken­nutta]
tofaltqan iokabtanutta yläluo-kan
heittiöainefo, oij ,vaii|i yksi .tar­koitus:
työtätekevän 'kansan pyayttä-minen
prjuu^ess^n,i ..
Samaa Jaloa, tarkoitusta palvelevat
myös keltaiset n.E työväenlehdet 6a-lakavalasti,
uskotellessaan työläisille
katsovansa heidän parastaan mutta
tosiasiassa pyrkimällä .vain salaa­maan
luok&ai'|i;väliset ristiridat,.es^
tämään niiden,puhkeamisen ilmi, pi­tämään
johdettaviaan edelleenkin qr--
juudessa ~ toisin sanoeni ; ^ , .;
Ja surullisinta 'kailtesJÄrtnJiannet
ja taas tuhannet näiden lehtiä luki­joista
ja tilaajista ovat proletaareja.
Proletaarit itse siis lujentavat verivi­hollisensa
mahtia '.tuhansin kerroin.
Tolkuttomuudessa tietenkin,"tylsyyr
dessä taikka ajattelemattomuudessa.
Jokainen työläinen, joka oman prö-letaar!
leht,en8ä asemasta tilaa muita,
tekee henlclseh itsemurhan, rikkoo
veljiään vastaan, ,Waltaa luokkaan-
Ba.< Omistavan,luokan käsissä on leh
distö orjuutuksen)' väline, proletari­aatin
käsissä viipäutukseän kohotta­va
vipusin. \ "
Pois siis työvSCTi» asunnoista, työ­mailta
jä tehtaista porvarilliset leh­det
i-
' Ja tilalta proletaarilehti, joka kou-luuttaa-
proletaarin, siihen historialli­seen
tehtävään, joka sillä )a sen luo­kalla
on täytett&vänä;
<joka auttaai liän^ täysin kehitä-mään
lienkis. voimansa ja mobilisee-raa
hänet taisteluun kapitalistista yh
teiskiintaa ja sen ibmissyöjälehdistöä
vastaan; \ ,'
joka osoittaa hänelle taistelutien,
millä työväenluokka voi murtaa val­litsevan
luokan ankaran vastarinnan,
jolla ei tehdä mitään konikauppoja
kapitali.stien kanssa, vaan jblla käjtt
4äänjääväämätö;3tä luokkataistelua
.jo|ca tukee proletaaria kaikissa sen
taisteluissa.^^ei milloinkaan hyökkää
hänen selkäänsä, kuten luopiolehdet
vaan auttaa häntä tunnustelemaan
vapaustaistelun edellytyksiä ja toimi'
maan sen mukaan.
Vain sejlaisella lehdellä olkoon
paikkanaan työläiskodeissa,, työmail
Ia ja tehtaissa. Vain proletaarilehti
täyttää nämä vaatimukset
Sen takia: lue, tilaa, värvää tilaa-kukaan
enään usko, sillä ohhan hyvin [ silleen, jopa luopuisi korvausvaati-tunnettua,'
että konservatiivipuolue j mnksistean Saksaankin nähden, toi-edustaa
tyypillisesti snurriistajiä: tebivoen että Yhdysvallat-seuraisivat esi-tailijoita,
kaivosten omistajia, puuta-varaparooneja
ja rahaloordeja.
Crersar kumoo Meighenin syytökV
eet luokkapolitiikasta ja kehun joh­tamansa
farmaripuolueen e$iustavan
<koko kansaa».' Luokkatieteinen työ­väki
tietääkin varsin hyvin, ettei Cre-rar
suinkaan ole yrittänytkään edus­taa
kansan poSijakerroksia,, jos hän
sen olisi tehnyt, ei hän olisi niin hy
vin tullixt toimeen Sir Bordenin sota-kabinetissa,
hän erosi biitä joku aika
sitten vain tarkotuksella säilyttää po
liitUste m,ainettaan, ollakseen kyke­nevä
edelleen peittämään työläisiä ja'
köyhiä maanviljelijöitä. "
Drury, Ontarianpääministeri^ jo­ka
tulee olemaan farmaripuolueen
yhtenä vaiali-ilmdtnfitätilutia;';«n Fi
nancial Postin, Canadan pSrssipohat'
tain äänenkannattajankin mielestä
«varma nries».
Kaikilla näillä herroilla on mieles­sä
työväen nylkeminen, uusien duun
nattomien rikkauksien kiskoaninen
työläisten selkänahasta sekä {tahtais^
sa että maalla, jotta «tuotantoa voi­taisiin
lisätä» ja maksaa vallassaole-van
luokan kansan nimessä tekemät
sotavelat Jotka menivät suunnattomi
na sötavoittoina riistäjien «taskuihin,
«kansanvallan» puolustamien nfmet^
Meighen, King," Cirerar, JDrury; ja,
muut kapitalistien poliittiset puhetor­vet
ovat kuolevaij kapitalijftisen kfl-ningaslfuhnan
edustajia,' Työläiset
maalla ja kaupungeissa, vlslcatkäänä
mä, herrat poliittiselle hautausmaalle
ja peratkaa tännä maa kapitalistisista
poliittisilta tyhjäntoimittajista, 'jotta
työläisten vallan' perustamiselle tulir
si tie.avatuksi.
nferkkiä ja antaisivat Englanniji ja
,sen liittolaisten velat anteeksi. Täten
U3|cottaisiin entisten kapitalististen
vihamiesten' ja toinen toisiaan vasj
taan • kilpailevien kapitalistivaltioit-ten
kesken palautuvan keskinäisen luo
ton'ja «hyvän fiilingin» ja vararik-koisten
maitten rahakannan palautu
van normaaliin; Tämän seurauksena
taas ikäänkuin luonnostaan seuraisi
kaupan ja teollisuuselämän vilkastu-miiieQ,
joka Itsestään poistaisi työttö
myyden ja aen yhteydessä ^iesiintyvän
työväen vallankumouksen uhltan.
Näin esittelevät brittiläiset valtio­miehet
ja heidän neuvonantajansa.'
Mutta Amerikan-, dollarikuninkaat
•kauhistuvat tällaisia «bolshevikima» e-sitybsia.
'^He^eivät halua näh4ä että
heidäh " smmnattiomat sotavoittonsa
nppoalsivat Europan vararikkope-sään;
ja tämä saa heidät yhä tana­kammin
kilristämään sa^tcmaan Eng-
Brittiläinen Jcapitalismi
umpisokkelossa
Kapitalististen valtiomiesten huo­let
övät näinä päivinä 'suuref, Yhä
vafteanJmin ratkaistava' pufmatoi-jia
Vopaudelle!
Kuolevan järjestelmän
> edustajat
sensa Jälkeen astuu heidän eteensä.
Otamme'esimerkiksi Englannin. Vaik
kakin' johtava mailmanvalta,",'^ on se
kykenemätön" ratkaiseinaln edessään
oieyio kysym^ksiäytofalla, ,ipikä jtakai
si, kapitalistisen jät^esj^^^^
tyksellisen/jatkuiqjgep •r,,Y
Ien Iriannin tasavaltelaiset seisovat
jyrkkinä itaenäisyytensä puolesta, ei­vätkä
sano ennen, tekevänsä rauhaa
ennen kuin .Irianti on itsenäinen ta^
savalta. He sanovat saaneensa kyl-liksi
engla'ntilais,esta orjuutuksesta.
Tämän lisäksi läheisen idän alueilla
Englannin valta huojuu Persia on
jo sanoutunut irti. Englannin vaiku­tusvallan
alaisuudesta ja nyt leimuu
kapinan liekki Indiassa yhä. rajum­min.
'
Mutta yhtä ihullusti ovat asiat Eng
lanniHa kotimaassa^ Maassa vallit­see
ankarampi työttömyys kuin mil­loinkaan
ennen historiassa. Englan­nissa,
kuten kaikissa kapitalistisissa
maissa on aina ollut työttömyyttä
jonkun verran. Mutta se on koitu­nut:
vain hyödyksi kapitalisteille, heil
lä on ollut tilaisuus saada aina tuo­retta
työvoimaa • teollisuuden vara-armeijasta,
ollut parempi tilaisuus
puristaa työssä olevia;raatajia ja tin­kiä
heidän vaatimuksistaan. Sitä­paitsi,
kapitalistisessa yhteiskunnas­sa
on löytynyt varaventtiilejä, va^
sinkin on Englanti ollut ai.na tilaisuu
dessa näihin asti, siirtämään teolli­suuden
vara-armeijaa suuriin alu
maihinsa. Mutta nyt vallitsee niis­säkin
ankara työttömyys. Yksin' Ca-nadassa
Kapitalistit sangen vähän välittäi­sivät
ankarasta "työttömyydestä nyt­kään,
mutta pahinta on se, etteivät
työläiset enään tyytyväisinä kuole
nälkään. Päinvastoin englantilai­nen
työn jättiläinen' käy työttömyy
den johdosta yhä uhkaavammin hal-litusherrain
päälle. Se seurasi vaati
muksineen Lloyd Georgea yksin-tä-män
Skotlannin vuoristoon­kin,
parante
lemaani
Englannin hallitus on Icoettaniit
yynnyttää työttömiä maksamalla jon
kinlaista eläkettä heilkr Mutta tä­mä
toimenpide on uhannnt juoksut­taa
valtiokassan ^ivTint
Teollisuuden ja kaupan jatkuva la-mannustilä'yhä
vain pahentaa ase­maa,
lisäten jo ennestään suurta työt
lömäin armeijaa. Lloyd George ja
työ­väkeä,
Englannissa; on "vain va­jaa
työtöntä, 'kun sitävas­toin
Setä-Sampan maassa 6,000,-
.Alutta lannista.
EngTannin Icapitailistiset valtiomie­het
tunnustavat avoimesti;:ettei Eu­ropa'
tule toimien ihiian -f'Venäjää.
Mutta Työläis-Venajäri tuhnustami-nen
Ja sen kanssa ystävällisiin suh­teisiin
ryhtyminen, se' on katkeraa,
sitä. eivät iaprtalistivältiaat' mflläan
halälla tekisi. 5B kun työväenluokka
pakottaa yaltiaitaan suhteisiin Venä­jän.,
kanssa, niin «neuvotellaan» sen
kanssa vain jramala teurastuspuuldto
hiassa, toivossa ^saada isk^ä kuoletta-ivä'Haäva^
sösiälisösfen^Vehfijäi ^dä-meen
-r- salamurhata se, kun julki­sesti
ei enään Uskalla sitä' vastaan
taistella.
./Mitä siis näin ollen Englannin
mailmanvaltaa johtavat-' mobsekset
voivat tehdä.'- ftauhattomuiis, kapi­nan
uhka ja Iciristya'piiritK5'.\Engr
lännin kapitalistivaltaa'joka taholta.
Kapitalismi On ajautunut umpikif-
Jaan, Josta se ei löydä ulospääsytietä.
Näin m - laita Brittiläisessä ^johta­vassa
mailmanvallassa, puliumatta-kaan
muista Europan valloista, jotka
ovat jo pitkän aikaa olleet pakotetut
heittämään kohtalonsa konkurssin
varaan. • •
veiluksi ja omaisuuden hävittämisek- s.
si. Kun taas Venäjän tyol. on myön-is
täneet osuuskunnille ja talonpojille!s
oikeuden tehdä yksityisesti kauppaa,is
saadakseen täten |Ulkomaakaupan el-|E
pjgnään, on t^mä riennettyä selittä- "*
mään sitenj^ttä se merkitsee sosialis­min,
se on, yhteiskunnallisen omistuk
£en epäonnistumista, kommunistisista
periaatteista luopumista. Kun ,Venä
jän punaarmeija on voittanut viholli­sensa,
on 'se selitetty raakuudeksi,
imperialismin edistämiseksi j % Jos mik
si. Kun Venäjän talouselämä ja ul-komaakanppa
on rappiolla, on se seli­tetty
bolshevikien syyksi, vaikka jo­kainen
ajatteleva Ja ennakkoldvloton
ihrainen tietää että sö on johtunut
piitikästä -monivuotisesta sodasta ja
kauppasaarrosta, Icuitenkin.niistä tie- s
doiste mitä me olemme saaneet Ve- S
'näjän taloudellisista oloista selviää, s
että Venäjän talouselämä on Jo Ke- s
rensk^n 'hj^'tt^eni äi^nia'(äUu£'koko|s
;;iiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiifiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiifiii,„„„
S= vi.l,l,eNeny t^SauloimaaeosIsea,m aa' n aika lähettää joulurahat "o^ff^if^l?^^'^^^e erf jj t:s:|
S 'Vanhassa synnyinmaassamme on taas tullut hr<«,„ I
= monen omaiset isä Ja äiU. irelL ja sisko, sekä LrE?^*^»^
= viattomat lapset ovat puutteessa.« He Sfaikin ojeaSif?^^!
s puolen meren ja odottavat pientä ajiua. ^'^^^t «teiä^;;!
Parhain apu on pieni ra^alahja.-
Sep voi lähettää meidä£ iauttamme.
LÄHEiarSKUSTANNUKSET;
Joukon enemmän rappiolla kuin mitä 5'^®st^8a 15c kaikilta summilta..Sähkösanomalla ?3.50; ka-tiife
. V Kysykää erikoiskurssia suu^^^^
• Toiminta nopeaa ja p^riMemeno varma.
Lähes 2000 «ri lähetystaliehty jo tämän, vuoden aJaJl.
se on tänä päivänä.
OikteistososialTstien taholta <^ seli- j l
tetty ja taas selitetty, että bolshevi- £
kien toimeenpanema marraskuun ival- S
lankiimoys oli enneti aikainen, puoli- s
anarkististen huimapäiden lepäonnis- £
tunut yritys, joka on tuomittu kukis- E
tumaan, ja jolla kumouksella ei ole S
mitään BÄkuIaisuuttekaah sosialismin 5 öOX o", SudbuiV
kanssa. Kuitenkjn jokainen näitä a-1 Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T
sioita seurannut ihmii^en tietää sen et s fairAve;^^^ ^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ^•
Eahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen pankkeihin.
' "^AFAUS,
Varisto vallitsevan; sotatilanteen ho-
"»llliilljiiiiiiii
jalla varustautui ri'lstämään' työväes- hettämistään «nooteista» uusi selitys
tön käsistä kaikki maaliskuun vallan- työ-- ja sotilasneuv.ostolle. .
•kumouksen hedelmät, maaliskuun vai - Kun väliaikaineii hallitus ei kyen-lankumouksen,
jortka työläiset ja so- L y t eikä halunnut järjestää lÄaakysy-tilaat
rohkeasti, itseänsä säästämättä mystä ja teollisuusdessä vallitsevaa se
toimeenpani silloin, jolloin porvaris- kasörtoä, alkoivat työläiset Itse suo-to
vielä epäröi, eikäi^ennytmitä teh- ranaisesti toteuttaa luoHdiäväafimuk-dä',
• johtavimmat porvarit lähetelfen Liansa, otteen ' teollisuuslaitoksissa
Tiiotta
Nyt marraskuun 7 päivä tulee ku­luneeksi
neljä vuotta siitä, jolloin. Ve­näjän'
työläiset ja talonpojat ottivat
vallan omiin käjiinsä. ' » _
''Marraskuun" 7 ."päiväj v. 191T- on:
siis se historiallinen päivä, 'jolloin
Pietarin työläisteri Ja ^tilaideri ja ai­kaisemmin'valittu
vallankulnoustais-telukopiiteä
antaa määräyksen val­loittaa
'talvipalatsij jossa silloin vielä
majaili Kepenskin ministeristö, tosin
kyllä vain omana vörjonansai sillä er
nään jälkeen lokalcuun 25 päivän ei
Kerenskin ;hallituksella ollut mi^än
poliittista nr^rkltystä. Siliä tämän
viimeisen kahden'viikon ajalla Ke­renskin
hallrtuksep/ tekemät suuret
lupaukset, samoin uhkaukset tuli lii­an
myöhään, niitä;ei 'enään kuunnel­lut
juuri muut kuin oikeistososialistit
Merkitsevin osa. jo sotaväessä totteli
vain lokakuuir 25 päivä valitun val-lankumoustaistelukomitean
määräyk-siä.:
Samalla tunnilla jolloin Talvipalat­si
antautuu, valloitetaan myös kaikki
julkiset rakennukset; rautatia-, säh-kösanqjna-:
ja telefooniasemat, ynnä
kaikki liikekeskukset. Ja saman päi­vän
illalla kokoontuva työläisten ja
sotilaiden edustajaneuvostojen kong­ressi
ottaa vallan köyhälistön käsiin
• \
Ldkeka, tilatkaa,'värvätkää tilaajia
vain sille!
Omistavalla luokalla on käytös­sään
sanomattoman nionia keinoja,
joiden avulla se pitää työväenluok­kaa
•orj^pdesa.-Tuotantovahneiden vallassaolevan luokan intellek- suuden vara-armeijaa suurnn aiur- . jj^ j komissionerit toi-omistajana
pakottaa kap.tal.st.luok- ^^^^^^^^ .miekkailijat raahustavat it- maihinsa. Mutta nyt vallitsee A- '4e~vaks" koneistoko,
ka miljoonat ja taas miljoonat tyo- ^^-^^ ^^^^^..^.^ ^^^^^^^ henkis säkin ankara työttömyys. Yksin'Ca- ^ämän kuluneen neljän vuoden a-tatekevat
lakkaamattomaan raadan- ^yrkkyäiin, pyrkien petollisuudel- nadassa lasketaan työttömyyden nou
.^jj^ Venäjän vallankumous san
taan nkkauks^n kartu teniiseks. kou iaan,kavaluu(lellaan ja tyhjillä lupauk sevan kolmannellesadalle-tuhannelle.
osakseen kaikkialla )a kaikkien ih
ralhselle jout.la.sjoukolle. Nalka, m.- ^j„^^,,„ houkuttelemaan työläisiä yhä Kapitalistit sangen vähän välittäi- suurimman huomion kuin eh
ta ankarin puute, epätietoisuus^ kolk seuraamaan heitä ja autta- sivät ankarasta 'työttömyydestä nyt- n^j^j^än mUU asia mailmassa. On
to roikkuminen pa.vosta «n — maan heitä valtiolliseen valtaan,>tta kään, mutta pahinta on se, etteivät kirjoitettu kokonaisia vuoria selostuk
sima m.ljoona.n arpa. Yltakyllai- riistäjäluokka voisi yhä edelleen jat- työläiset enään tyytyväisinä kuole i^uvauksia, ja tuomioita Venäjän
syys, Icsto, mita val.tuinimat naut.n- riistoaan ja sorrantaansa suuri-" nälkään. Päinvastoin englaiitilai- tygväen vaUankumöuksesta. Ja nais-
""^r:!""^ yläluokan «o.keus». g„ kansanjoukkojen ylitse. nen työn jättiläinen'käy työttömyy- selostusten paljoudesta me vaan
_ Nalka ajaa ruoskallaan _ kansan- kaikki nämä vallassaoWan luo- den johdosta yhä uhkaavammin hai- käemme Icaksi merVifle pantavaa asi-joukot
yha syvemmälle orjuuden i - poliittiset johtajat, Meighen, litusherrain päälle. Se seurasi vaati ^a. Se on, kapitalistit ja heidän asi-r
• ^"l „ r Crerar, Clarke ja King ovat yhtämiel muksineen Lloyd Georgea yksin.tä- anajajansa Icoitteen sitä kaikin kei-rasias,
JOS kurjuus tulvii jo yli aj»rai tä tärkeimmässä.-tieruskysymyksessä, män paetessa Skotlannin^oristoon- solvata jä herättää «epäluuloa
den, niin että proletaarit nousevat nimittäin kapitalistisen yhteiskunta- kin, hermostunutta päätään parante- Venäjän työväen valtaa kohtaan ja
vihan vimmoin sortajiaan vastaan -~ järjestelmän säilytUyninen ja vallas- lemaam rehelliset työläiset sitä Icoitteeh Icii-allom
komentaa yläluokka esiin suo- aaolevan luokan etuoikeuksien valvo^ Englannin hallitus on Icoettaniit kin keinoin p u o l uÄ
jakaartinsa, silloin pannaan asearse- „^in^n on heille kaikille pääasia. tyynnyttää työttömiä maksamalla jon Kun olemme katselleet porvarien
naalit käyntiin! Sen arsenaalit ovat- Liberaälipuolueeriiohtaja Macken- kinlaista eläkettä heille. Mutta tä- jg heidän narriensa seloBtuljsia, niin
km rikkaasti lajitellut: konekivääre- King, joka piti mahtavan vaali- mä toimenpide on uhannut juolcsut- naemmfe niissä muun ohella mitä
ja, mnnanheittajiä, pistimiä ja hirsi- toistelun avajaispuheen West Toron- taa valtiokassan laiivTini naurettavinta nstiriiteai Kun esim.
puita, kuntushuoneita^ ja vankiloita, tossa äskettäin, joka puhe julaistuna Teollisuuden ja kaupan jatkuva la- Venäjän työläiset önaÖcaajoin pitä
ohranoita-ja tuomareja, poliiseja ja liberaalipuolueen sanomalehdissä kä mannustilä'yhä vain pahentaa ase- n^et kurissa tsaarin aikaisia virka
lahtareja. Kaikkien näiden tehtävä- gitti useita sivuja, julisti tässä pu- maa, lisäten jo ennestään suurta työt miehiä, kenraaleja y.m. ir,asta^alkn
nä on raaati tukahuttaa jokainen yri heessaän Canadan olevan morketissa tömäin armeijaa. Lloyd George ja kumouksellisia, on ieti'selitetty että
tys ikeen poisravistamiseksi. $2,360,000 vefoista, josta on suoritet Churchill koettelevat lohdutella työ- se on ennenkuulumät-ointa.tyranniut
Mutta yksistään näillä verisillä, tava yksin koroissa $140,000,000 vuo väkeä, että Englannissa ioii-vainva- ta, diktatuuria, raakaa "mielivaltaa y.
raaoilla mahtikeinoUla ei riistäjät on- sittain: Hän syytti tästä velasta an- jaa 2,000,000 lyöföhtä,'kun 'sitavas- nr. Kun taas Venäjän työl. on anta-nistuisi
pysyttämään ylivaltaansa. On karasti hallituspuoluetta. Mutta .vU- toin Setä-Sampan mnassä yli 6,000,-j nut aikaajoin ulö& armahdusm«nifes-.
orjuutettava työläisen sielu janiieli, ti mainitsematta että liberaalipuoUi- 000. alutta työttömät eivät tunne tä
tejä, ke^ibittaen' herrasnbkoittelijVii-niin
että köyhä saatana pitäisi tätä een. kuten toistenkin kapitalistipuolu män johdosta xViihääkään helpotusta ta palaamaah rakentavan työn ää-nurinkurlsta
kirottua , yhteiskiriltft:. ."itten tnrkotuksena on valtaan piiiis-j eikä Entriannin: työväki lievitä vaati- reen,on tämä heti riennetty..selittä-jäi-
josfystb. ikuisesti'kestävänä, <jii-}tv-i:i:i, riist-iil vhä oiemnian tvölv'-! imik^iaan. i miiän heikkouden merkiJcsi, joka o:i
."«nlan • muärääniänäs'' laitok<^enä; ,Tau'-.. pitcjränuHil tyr>p«ivi'i ia alo-tn- Entrlnnr.in kapitalisnin valkoiset! reiljcn todistus siitä, «kttä bol3he\ikit
aiin 011 omiitavaHa luokalla e>ilcti:i-' m; "h tuon vcV-in ja ?t?n k i i - )vo:eo^at ovat onätoivoisessa asemas-, 'kukistnu tiio«a paikas^ia. Kun Va­so'!
'^ll^i-tu-v:o•iei-tor?:; iI-ir^.IiT to'- 'i-i: .l-. TO<5l-5.''»'>'se'n. ' • «nm klM-uhrane^t c?:t*-^n:uin yloi?- Jan tvöl. on- yhtei-kiinnnlli-lutta-rainnij.
ssa titiinon ni2htiköni.'I--to or-, jioipon $yj-tt'iä f;ii'mni;bacluct.ra; iiiai!n!nl!!?t:i <:Iioji?heviki.=ta> veJkojen v.neot tuotsntolaitok.<ia-ja aatsli?to?t
i . , ; , , ),n^_k:=c'; i , n^-1 :;:1•:l.:nv^c>r.,v•l^r^?ta^ ja ^r.noo cdu-ta- kuit:.'U^ta. E?itetii:in että Enjj^-rati! .r.aita, on se sanoitu-utopijtisoksi haa tettu antamaan m.ra. liittovalloille Htlor hyökkuykien takana, sen jo huo-i
yielä vallankumöusmyrskyjen keskel- johdoii työläisistä'valittujen tehdas­takin
hänen majesteettinsa tsaarille komiteainkäsiyi.jä siten alkaen mää
siinä määrin' rukpilevia Ja matelevia räämaän työoloista ija tuotannon suh
sähkösanomia, että niiden luulisi teista. " Samoin tekivät talonpojat-o-loukkaavan
rehellisen porvarinkin di-ldottemätta mitä väliaOcälrien hallitus
keuden tuntoa. . j | joskus tulee tekemääni He läksivät
J, a ett.e.. t,u o mar,r askuun k, umous er. ,,Hikkeel5l^'e1, ja pakkoluovutt.ivv"a t kirk.o..n
.o„H.• ut enne• naikam. en j.a edj esVv as.t uut.o n Lj a yksityisten tilanherrojen^ ^m^^ai^ta^.
Uo^^selviaa meille, kun muutamalla ^^^^ «™«Wriä, ryhtymällä neu
nvölä tarkastamme tapahtartm ma.v ,i„tamaU.^ sa&salaisten
hskuurt ja manarfkuun vallankumous-L^„^^^ akiteeraamaan näitä kapi
ten vähäjoilla. , * |naan.
Maaliskuun 16 päivän jälkeen, Jolri
loin vanha hallitusjärjestelmä oliVe- Näin kuii väliaikainen hallitus nä-näjältä
ikuisiksi ajoiksi hävitetty, joi ki voimattomuutensa erosi heti halli-loin
valtiollinen vallankumous oli jo tuksesta sen huomattavimmat Johta-tosiasja,
syntyi kysymys rainkälainun jat, ja tilalle otetaan menshevikisosia
hallitus muodostetaan. Duuman va- listeja, toivossa s^ada työväestö tyy-litsema
komitea sitten sopi työläis- tymään ja armeija jatkamaan sotaa,
ten neuvoston kanssa hallitiR;sen muo Näin syntyneessä k()lcoomushalli
dostamisesta, johon hallitukseen heti tuksessa, jonka pääksi tuli Kerenski
tuli kailrki porvareja ja yksi talonpoi- pannaankin heti kaikiki nero ja puhe
kain edustaja ja ei yhtään työläisten taito liikkeelle jotta saataisiin armei
edustajaa, vaikka työläiset oli vallan- jaan *kuri> ja tehdaskonlii?aT*fuopu-kumöuksen
suorittanut On; muistet- maan tehtaiden kontrollista,
teva että tässä vallankumousvyöryi- , Kun nämä hallitukseen menneet so
sä onnistui oikeisto menshevikien sialistit sitten onnistuivat saamaan
saada kontrolli työl. nfeuvostossa. Jo- työläisten ja sotilaiden neuvoston hy-
Ika jo oli hyväksymisellänsä .autta-1 väksymisen menettelylleen, alkaa Ke-massa
muodostam. väliaikajsta hal-|fenski valmistaa hyökkäystä Saksan
litnsta siksi mikä siitä tuli* % ä i n kun mtamalla, jo)ca_ sitten määrätt. aika-porvaristo
sai sivuutettua hallitukses-j maan heinäkuun ensimi^nen päivä,
ta järjestyneimmän ja. yallarikumo- Tämä hyökkäsyritys kumminkin heti
uksessa tärkeimmän luokan\ näki se pgättyi, mitä kauheimpaan venäläis-itsensä
suurena ja mahtavana joka ten sotilaiden teurastukseen ja ylei-työväestölle
on palkoitettu antamaan geeii relkasortoon, Tämän onnetto-vaan
korkeintaan tyhjiä lupauksia, man heinäkuun hyökkäyksen jälkeen
Maaliskuun 18 päivänä, väliaikai-Likaa tulvimaan joika puolelta maata
nen hallitus sitten julisti ohjelmansa, vaatimuksia työ- ja sotamiesneuvos-siinä/
luvatut uudistukset • olivat vain UoiHe, että on otettava koko valta
valtiollista laatua, kuten «pikainen» pe neuvostoille. Kuri nyt bolshevikit ai
rustuslakia säätävän kansalliökokoulc- kaa saamaan yhä suurenevan huomi­sen
kokoonkutsuminen, yleinen vaiti- ^n työläisten ja sotilaiden neuvos-ollisen
armahdu|vsen julistamineri,^ toissa, alkaa porvarit ja menshevikit
distys-, kokoontumis- ja painovapau-j mitji suurimman vainon bolshevikla
den vakuuttaminen y.m. Tässä oh-lyagtaan. Heitä syytetään heinkuun
jelmajulistuksessa ei puhuttu mitään hyökkäyksen epäonnistpmisestakin.
tärkeistä • yhteiskuntataloudellisista Boisheviklen lehtiä.kjelletään ilmes-uudistuksista,
kuten kahdeksantunti- Uymästä^ ja niiden luottohenkilöt
sesta työpäivästä,, maakysymyksestä, L-ygnnetään vankilaan ja armeijassa p-sodan
lopettamisesta y.m. Venäjän Uetaan kuolemanrangaistus iäytän-porvariston-
edustajat luulivat ettäUö5n. - '
työväestö on vielä siinä määrin eduis- Tuo heinäkuun epäonnistunut hyök-j j''^^^^'^^,^'^^^^
tansa tietämätointä että se tyytyy i käys, ja. työl. ja sotilasneuvostojen julistaa Pietarin, Erf?
vaan muutamiin valtiollisiin, reformi- yhä kasvava vaikutus alkoi sitten ,jp s^o„g^ sotatilaan, l i ^
lupauksiin.' Tämä väliaikainen halli- Leloittamaan Kerenskin hallitusta holshevikien lehdet, S
tuksen julkaisema ohjelma oli siis en- niin että se vahvistaaksensa asemaan- yangjttavaksi heidän johtajsi_
simainen isku sitä luokkaa Vastaan L a kutsui elokuun puolivälissä yli- Jenkaan näitä baffitiikseninj|
joka vallanlfumo-uksessa oli työn suo- määräisen kansallisen neuvotteluko- gngän voitu panna täytänjf'
rittanut Muutamia päiviä ;myöhem-kouksen lUoskovaan. Tässä kokouk- että sotaväki sen estää-min
tämä hallituB taa^ antaa ulos ju- sessa porvari politikoitsijat Miljulcov,
listuksen, jossa se ilmoittaa tulevan- Nekrasov y.m., puhuivat suoraan mi-sa
pitämään pyhinä kaikki : tsaarin ten välttämättä täytyy vapautua työl.
hallituksen sitoTim-uTcsetJJa salaiset so ia sotilasneuvostojen vaikutuksesta,
pimnkset kuip myös tulevansa jat- KomiIov,Xaledine; y.m. vaatien^nii-kamaan
sotaa voittoisaan loppuun, oi- den pikaista laTckauttami^, ettei ue
Ien päämääränä Konstantinopolin Ve ole sekaantumassa «laillisen» haHi-näjalle
"Valtaaminen, Tähiänlaisen a- tuksen tehtäviin. Bolshevikit onmon
siakirjan Julkisuuteen tultiia laati Pie ta kertaa selvästi osoittaneet että tä-tarin
työväen ja sotilaiden edustaja- män Moskovan kongressin yTit€?ydes-neuvosto
juliStufksenJCendjän kansal sä Kerenskin hallitus sopi tsaarin
le, ja liittolaismaiden, kuin myÖsSak- kenraalien kanssa yallankumoultsek
san. ja Itävallan, työläisillfe, jossa ju- listen työläisten kurittamisesta. Ja
listuksessa voimakkaasti kehoitetaan heti Jloskovan kongressin jälkeen
kaakkien maiden työläisiä seunaa- lähteekin sitten kenraali TSlomilov
maan Venäjän työläisten kehoitusta kasakkajoukkojen kanssa kohti Pieta
,maa. siitä kun Komilovjaei,
5yytteeBeen,vaikka,sitä anlan
Iäisten taholta vaadittiin.: '
HetL Kbrnilovin retken
ten alkoi liikkumaan huhak^
saksalaiset aikoo valloittaa. Reta
Nämä huhut pian muuttuivat t l
ku.\,hallitus alkoi muuttamaaji
kovaan, mutta kun samaan
Riika.antautui salcsalaisilie L
telua, huomasi työväkij että ]
aikoo antaa Pietarin sak
kpituksella ^illä keinpmjpäästi|
ta kirotuista sovieteista, ja niia^
Iäiset ej, sallineetkaan, allaa]
tyhjentämistä, eikä
muuttoa Pietarista.
Porvarit kun epäonnistuirjtj
tietä • kukistaa vallankumoa
työväki, ryhtyivät he harjöi
cnnenkuulumatonte. .provos
tarkoituksella saada työ^äK <
kojaan ulos. Porvarit käsiti
tä heidän valteasemansa ei ole i
ennnekuin he saavat k'yllikseiii|
telia Pietarin katuja työläisten?
lä. Jos milläkin tekosyyllä sn!
tehtailijat; tehtaansa ja misä'^^
set voi sulkemisen-egtääi-SäriiTätij
teilijain kätyrit koneet. Möntst
taa sattui, että työläiset tapasiTjif
sinörit rautatien veturejakin
mässä. Näin keinotekoisesti aä
saatu pula ja työttömyys
äärettömän kiihkon ja suntl
myrskyn, jota vielä lisäsi «lino
hintojen suunnatoin
saksi hallitus siirsi perustusli
tävän kokouksen vaaleja epäii
seen tulevaisuuteen ja vai
suureneviin sodan lopeti
muiksiin vain laihoilla lupa
. Lokakuun alussa, heti kuin 1
oli luovutettu saksalaisille,
aikaan duuman entfiien pn
Rotsjonko ilkamoi Pietarin joiii
sesta saksalaisille, samoin pon
nenjanomalehdistö. Nyt
Pietarin työläiset, että on
ratkaiseva askel. , Kaikkialla,'
taan että on ptettava kaitkiTai^j'
vostoille. Lokakuun puolivälisä;
taa sitten hallitus niääräyfceni^
kaksi kolmasosaa Pietarin väe-'ii
tamalle. Kun sotilaat sittea i
tietää Pietarin sotilaspiirin e
ta, että heidän tilalle . P i e t Ä
.daan hallitukselle uskollisiai^
ja-ktiolemän pataljooniaj k!«l
vät sotilaat lähtemästä rintaiaij?
päättivät jäädä vailankumoasa J
Tästä on searsR
ja nousemaan, taisteluun sodan lopet­tamiseksi.
. . , ,
ria, tarkoituksella pystyttää sotilas­diktatuuri
ja sitten, sotaväen avuIJa
kukista*' köyhälistön yhteiskunnalli.-
Seksi kuin oli hallifns.sa8|t».^J
liittisen tilanteen ja saöiali*
täydellinen taloudellinen ^
päättää Pietarin työläfetenJJU^J
den edustaneuvosto k o k o o j a !
•kakuun 25 V-^^^^i
Imun 2 päiväksi yleisrai^^,
vostojen edustejakongres^ .
siväliajaksi -«amassa
valitaan vallank-uffloietaj^
tea, joka tällävälih yJlspitaa JI
tystä.
Marraskuun 2 p. kokt^J*^
vostojen kongressi
siirro'n neuvosfoiile, f
lankumoustaistelakoni3.ea-^^
ja taistelusuunnitelross- -
marraskuun '^•^^.0i
i5.'n niyr.-kyn, ett.i 31i}iukov oli nakoi-'Ken-n-kiTi hallitus oli tämän Kor/i.-irat ov ^^'^^••^^^^r^^r^