Vapaus, November 30, 1957

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 30 p- — Saturday, Nov. 30,1957
V A P A U S
(UBEBTD indQifndent Labor
Oinan of FbmUb CaoaiUazuL Bs^
taldUbad Nor, 6, 1917. Auäunlzed
Mrieeond claa maa bf the Post
Oflate D^artmentv Ottawa. Ptrb-
Ilahed . Vbtice weddy; Tuesdays,
nuMdajf? and Satordays by Vapaus
PiiUUhiog Cknnpany Ltd., at 100-102
Elm St, nr^ Sudbury, Ont, Canada.
Ttelephones: Bus. Office OS. 4-426*;
Bdltorlal Office Ö6.4-4285. iäanaeer
E. Suksi Edltor W. Eklund. Blafling
addrea»:, Box 69, Sud|>ury, Ontario.
AdrerUslng rates tqmi imvUeattonu
Translatlon free of ctiaxge.
Canadaasa: 1 vk. 7X» 6 Ick. 3.75
3 kk. 2^
Thibvvanoissa: I vk. &00 6 kk; 4Jn
Suomessa: 1 vk. asO 6 kk. 4.75
1917Juhlavuosi — 40. vuosikerta -—1957
Työttömyystilanne vaatii korjausta
Ottawasta viimepäivinä tulleet uutistiedot kertovat^ että samalla
kun lHttoha11ituk.sen finanssiministeri Donald Fleming juttelee taruja,
€ttei työttömyys ole aiheuttanut muka vielä mitään hätätilannetta, par-'
lamentille tIHiän mennessä esitetyt ehdotukset ovat myös„ sitä ajatusta
vastaaviakerrassaan riittämättömiä.
Kuten ammatt|;,*hdistysliikkeen puhemiehet ovat selittäneet, työt-töm3^
5tiilanne on 'kehittymässä erittäin uhkaavaksi. .Pohjois-Onta-rion
metsätyöt ovat suurelta osalta pysähdyksissä — metsiin ei ole
vientiä ja tuhansilla metsämiehillä ei ole mitään työmahdollisuuksia.
Kahanlinisteri Flemingin «kaikista jutuista huolimatta metsämiesten
tämän hetkinen työttömyys ei ole missään mielessä ''seiäonkityöttö-myytta"
sillä nythän pitäisi juuri talvitöiden olla täydessä käynnissä!
Rakennusalalla; on vallinnut -huoi/o työtilanne koko kesän -r—
, g|is^ parhaan sesongin — ja yhä uusia rakennustyöläisiä joutuu ni,t
jatkuvasti työttömien armeijaan. Samansuuntaisia tietoja tulee
työttömyystilanteen pahenemisesta muiltakin teollisuusaloilta: auto-tciollisuudesta
vähennetään työvoimaa ja terästeollisuuden sanotaan
antavan joukkomitassa pakkolomaa työläisilleen juuri joulun edellä.
Tässä tilanteessa vaaditaan hallitukselta ja parlamentilta toi­menpiteitä,
jos mielitään pelastaa työttömät puutteelta ja kurjuudelta.
On hyvä, että liittohallitus lupaa antaa hieman enemmän avus­tusta
maakunnille ja kunnallishallinnoille työttömyysavustuksen ja­kamiseksi.
Mutta tähän mennessä tehdyt suunnitelmat eivät vielä
iakaa sitä, ett^ työttömyysvakuutuskin ulkopuolella syystä tai toi­sesta
olevat ihmiset eivät joudu työttömyyden takia kärsimään nälkää
Ja puutetta. Jos valtiovalta ei; voi taata sitä, että työtä haluavat
pääsevät käsiksi tuotta-vaan työhön, silloin on hallituksen velvollisuus
järjestää työttömyysavustusta siinä määrin, ettei kukaan jää nälkiin­tymään.
Tämä on ensiluokkaisen tärkeä seikka varsinkin niiden ih­misten
kohdalta jotka ovat tulleet siirtolaisina tänne Canadaan vii-meksikuluneen
vuoden aikana ja joutuvat nyt vastoin omaa tahtoaan
työttömien armeijaan ilman, että heillä olisi edes työttömyysvakuu­tuksen
antamaa turvaa. , ^
Työttömyysvakuutuslain suhteen on myös lyvattu Ansseja paran­nuksia.
Mutta näihin parannuksiin täytyy sisältyä se, että l;yöttö-myysvakuutusravustusta
voi isaada tarpeen tullen ainakin 52 viikkoa,,
nykyisen voimassaolevan 30 viikon asemesta. Niin sanottua hätätil^^-
vakuUtusmaksuja pitäisi antaa jo joulukuusta lälitiejni i ' \ (: ''\ '•'
Farlamehtin jäsenten velvollisuus on vaatia liittohallitukselta
riittävän kauaksi ulottuvia ;uudistuksia tässä suhteessa. Ja* kaikkien
ajattelevien canadalaisten velvollisuus' itseään' jä maatamme kohtaan
on aiitaa kannatuksensa ammattiyhdistysliikkeen taistelulle työttö­myysvakuutuksen
ja -avustuksen parantamiseksi tämän tilanteen vaar
timall^ tavalla. ^ . , .
Työttömyysvakuutuslakia ja -avustusmenetelmiä parantamalla
voidaan hetikohtaisesti taata se, ettei kukaan joudu nälkää ja välir
tbntä puutetta karismaan tässä rikkaassa'maassa. Mutta meidän tu­lee
muistaa> ettäUorypuolue lupasi meille täystyöllisyyttä, jos se tulee ,
valituksi.
Täystyöllisyys on myös mahdollisuuksien puitteissa. Jos liitto­hallitus
ryhtyy järjestämään kauppasuhteita kaikkien maiden kanssa,
jotka haluavat tehdä ostoksia Canadasta, me voimme kansakuntana
myyda sekä maatalous- ittä teollisuustuotteemme. Juuri tällaista olo­tilaa
canadalaiset haluavat. Työttömyysavustuksen asemesta halu­taan
tuottavaa työtä ja sellaista hallituspolitiikkaa, että se antaa työ-
~-tä kaikille sitä haluaville.
Tällaisen olosuhteen perusehtona on kuitenkin se, että järjeste­tään
ystävälliset suhteet kaikkien maiden kanssa, jotka haluavat sitä.
• Tunnustamalla Kiina ja järjestämällä diplomaattiset suhteet sen
kanssa, voidaan kädenkäänteessä n|.ydä sekä maatalous- että 'teolli*
-^suustuotteidemme ylijäämä ja siten ta^ta tuhansia uusia työmaita ca-nadalaisille.
'Kysymys Kiinan tunnustamisesta ja ystävällisten suhteiden jär­jestämisestä
monen muun maan kanssa, yhtyy siis saumattomasti
kotimaiseen työttömyystilanteen mahdollisuuksiin. Parlamenttaa-
" rfltkojemme velvollisuus on korostaa tätä tosiasiaa alahuoneen istun­nossa
silloin kun keskustellaan toimenpiteistä työttömyyden torjumi-
. s e k s i . • •
Ajoturvallisuusviikko jouluk. 1-7
Joulukuun 1-^7 p:n välinen viikko on omistettu kansallisessa
, mittakaavassa "ajoturvallisuusviikoksi", jonka aikana Canadian High-yrzy
Safety €onferenssiri, sanomalehdistön ja radion toimesta kiinni-y
tetään huomiota liikennetapaturmien aiheuttamiin suuriin menetf/k-
^ sVm ja ennenkaikkea siihen, että näitä tapaturmia voidaan suuresti vä­hentää,
jos autoilijat ja jalankulkijat sitä yhteisesti haluavat.
Tilastotiedot puhuvat korutonta kieltä liikennetapaturmien ai-,
heuttamistamhimillisistä kärsimyksistä. Vuonna 19i6 Canadan lii­kennetapaturmissa
kuoli 3,200 ihmistä; Mutta tämäkin on vain osit­tainen
menetys, sillä jokaista tapaturmaisesti kuollutta henkilöä kohti
• maietti näissä onnettomuuksissa ainakin 1 ihminen kokonaan työ^
kuntonsa. Siis 3,200 kuolleen Usäksi tapaturmissa tuli sama määrä
ihmisiä taloiidellisesti riippuvaiseksi joko omasta perheestään tai yh-dy^
unnasta. . ^
yi[ Kuolleiden lisäksi Vuoden 1956 tapaturmissa loukkaantui 73,600
ilmiistä. Opiaistiusvahinkojen kokonaisarvo oli $300,0d0,00Q.
^'^-"Vaikka kaikkia liikennetapaturmia ei voidakaan välttää, niin to­s
i l l a kuitenkin on, että suuri enemmistö näistä tapaturmista johtuU
ihmisten huolimattomuudesta,.piittaamattomuudesta ja huorniaamatto-mwudestä.^^,
T^^ lukumäärää voidaan
• Yleisesti tunnustetaan, että liika kiirehtiminen johtaa maanteil-
>Iamme ennenaikaiseen kuolemaan. Liikanopeus johtaa näkyväisyy-
:dlHa huonontumiseen samalla kun ajoneuon kontrolli tulee vaikeam-iääksi.
r {Kaikenlainen etuilu ja toisen oikeuksista piittaamattomuus ai­heuttaa
jatkuvasti onnettomuuksia maanteillä ja kaupunkien kaduilla.
kohdannut tapaturmaisen kuo­leman
sen vuoksi^ että hän ollut liiaksi väkijuomien liikutuksen alai­sena.
I V - iPimeys, huono näkyväisyys, vaikeasti nähtävissä oleva Vaätettis
lisäävät tapatunnien määrää.
.A-y^.iKaikJd nämä ja muut niihin verrattavat seikat ovat asioita, joHuh
äjoturvalUsuusviikon aikana kiinnitetään huomiota. V.'
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
'Oscar Revonieml,Lac du Bonnet,
lAaa,' täyttää sunnuntaina, joulu-,
kuun X pnä 85 vuotta.'
Kalle Järvis, Windsor, Ont., tay^
tää sunnuntaina, joulukuun 1 pnä
70 vuotta.
Frank Raota, Potsville, Ont, täyt­tää
lauantaina, marraskuun 30 päi­vänä
60 vuotta..
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Pyörien jpläällä
asuvilla ei ole
äänioikeutta
Barrie, Ont. -^.Valtuusmies J . E.
WilUams ehdotti täällä tällä viikol­la,
että perävaunuissa asuvien tulisi
poistaa pyörät asuntojensa alta jos
he aikovat äänestää kunnallisvaa­leissa.
Kaksitoista perävaunuissa asuvaa
oli valittanut sen johdosta kun hei­dän
nimiään ei ole kunnallisessa
äänestäjien luettelossa vaikka he
ovat asuneet paikkakunnalla jjatku-vasti
viimeisen kolme vuotta ja ai­kovat
jatkaa siten edelleenkin mää­rättömästi.
Kunnan liikkeenhoitaja Walter
Grigg. selosti: "Ei voida verottaa
mitään pyörien päällä olevaa, joten
perävaunuissa, asuvat, f eivät* voi
äänestää maakunnallisien asetuk­sien
mukaisesti."
Musta AFrikka herää
' Tunis. — Demokraattisia Ban»:
kan Afrikan Uiton kokoa«^iöka
aivan. äskettäin .pidettiin ;Baaia^
kossa Sudanissa* on Idinnittamrt
maailman huomiota niiliinsyvmi
moutok^n, joideli n^tämona bn
musta maanosa,, ja saarin osa.po-
Illttisista huomioitsijoista on tis^
sä yhteydessä voinut-puhua Mus­tan
Afrikan heräämisestä.
Näiden muutosten alloma on
Ranskan parlamentin hyväksymä
lainsäädäntö, joka myöntää sisäi­sen
autonomian Bansltan X ^ i -
Afrilcan ja Päiväntasaaja-Afrikan
muodostamUIe^^alueiUe ja joka
asettaa, balliti&set Ja parlamentit
näiU<;r alueille; jotka ovat pintä-alaltäan
< yli: kalcsitoistä Icertaa
suuremmat kuin emämaa.
AUTONOMIAKIN VAIN ETAPPI
Mutta on syytä mainita, että tämä
laki joka merkitsee askelta
eteenpäin kohti itsenäisyyttä—>on
sen vuosia kestäneen taistelun tu­los,
jota Indokiinan, Marokon, .Tu­nisian
ja: Algerian kansa ja mustan
Afrikan väestö itse ovat käyneet.
Itse asiassa Ranskan johtavien pii­rien
on ollut pakko suostua lain­säädännön
soveltamiseen välttyäk­seen
menettämästä miehiä ja m i l ­jardeja
uuteen siirtomaasotaan. On
syytä korostaa vielä, että afrikka­laisten
silmissä tämä uusi laki ei
ole muuta kuin etappi, riittämätön
tosin, ja jo nyt on uusi vaatimus
muotoiltu:
YRJÖ OLI A I N A VÄHÄ­OSAISTEN
PUOLELLA"
79-vuotias Anna Sirolan muistelmia veljestään
Kun Suomen työväenliikkeen:
yhden suurimman opettajan ja
taistelijan Yrjö Sirolan tuhka äs­kettäin
kuljetettiin kätkettäväk­si
isänmaan multiin, nousi hänen
elämäntyönsä jälleen ajankohtai­sena
esiim Yijö Sirolan työ työ­väenliikkeen
hyväksi on tunnettua
ja tunnustettua, mutta. minkälai­nen
hän oli veljenä ja perheen jä­senenä,-
siitä'kertoo seuraavassa
lyhyesti Anna '• Sirola, Yrjö Siro­lan
sisar. ' '
— Siitä on nyt jo ^nelisenkymmen­tä
vuotta,; kun viimeksi tapasin Yrjö-vei
jen, lauäuu tämä ; ulkonäöltään
tunnettua veljeään suuresti 'muistut­tava
eloisa ja; virkjeä 79-vuotias van­hus,
mutta;, .siitä huolimatta on mi­nulla
paljon rakkaita muistoja vel­jestäni.
. " .
Siitä, miten Yi?jö aina oli vähä­osaisten,
puolella antaa ,kuvan eräs
äitimme kertoma tapaus, joka sat­tui
;jo Yrjön, ollessa kolmevuc^ias.
Äiti oli parhaillaan valmistamassa
lihapyörylöitä, kun sisään astui ker-juumatkalla
oleva vanhus koppan­sa
kanssa. .Aiti antoi leipää hänen
koppaansa ja niine hyvineen kerjä­läinen
poistui. Yrjö oli tällöin sa­nonut:
miksi meiltä ei koskaan an­neta
mitään hyvää. Aiti vastasi: an-nettiinhan
nytkin leipää, mutta Yr­jö
puolestaan totesi, että lihapullia
ei annettu. Tämä tietenkin saattaa
olla lapselle ominaista hyväntahtoi­suutta,
mutta Yrjössä se säilyi, läpi
elämän.
— Vaikka hän jo kouluvuosinaan
liittyi mukaan sosialistien rientoi­hin
ja osallistui niihin hyvin aktii­visesti,
oli hän silti koulussa hyvä'
oppilas, aina parhaiden joukossa.
Vaikka hän siis ^hrasikin paljon ai­kaa
yhteiskunnallisiin harrastuksiin,
el se suinkaan estänyt hänen edis­tymistään
koulussa. Yleensä hänen
tarvitsi lukea hyvin vähän, sillä hä­nellä
oli .erittäin hyvä muisti, jatkaa
Anna Sirola.
— vaikka hänen opiskelunsa var­sinaisesti
päättyikin ylioppilastut­kintoon,
ei tietojen kartuttaminen
suinkaan jäänyt siihen. Jatkuvasti
hän ili^ki ja.suoritti suuria tutkimuk­sia
ija vaativia töitä. Yhteiskunnal'
listen,rientojen ohella en muista hä^
neliä oUe^n^ muita erikoisia - harras­tuksia
kuin , ,purjehtiminenj siinä
hän öli hyvin innokas. ,
' Pappisperheestä lähtöisin ollut
Yrjö -Sirola .sai kodissaan: tieten­kin'
uskonnollisen kasvatuksen, mut­ta
hänen omaksuttuaan tieteellisen
maailmankatsomuksen se ei suin­kaan
häntä erottanut kodista^ van­hemmista
ja sisaruksista, kuten
haastateltavamme kertoo. — Hän oli
sukumme ainoa sosialisti, toteaa An­na
Sirola; mutta kaikille hän jätti
valoisan muiston, sillä hän oli to
dellinen aatteen mies.
— Muistan erään kerran, olimme
silloin Viipurissa, kun muuan naa­purin
rouva huomautti, että tuo tei­dän
veljenne on vaarassa. Tuohon
aikaan — vuotta en muista — san­tarmit
suorittivat kotitarkastuksia.
Vastasin naapurin rouvalle, että vel­jeni
on omaksunut aatteen, jota hän
pitää niin kalliina ja pyhänä, että on
valmis kuolemaankin sen puolesta,
jos tarve sitä vaatii.: »
1) < Uittovaitum .tohneenpanevä
elin on: perustettaV»' Banskan Län
si-Afrikalle Dakarin ja Ekvato^
riaali-Ab^Ue^l^aaSEavilleen, Näilt
lä olisi todellhien hallitusvalta ja
ne olisivat V vastuussa: todelliselle
parlamentille. , '
2) Ranskan-penistuslaki on muu
tettavji luttohällinnollisessa sphtees^
sa (täydellisen tsj^a-arvolsuuden
pohjalla , tapabtuy4' 4 ! ? ^^
meroatakaisten alueiden ^ vapaa ^yh{
distäminen; pärla^nentti ja h ^ t t i^
sekä emäniaatian että ;sen ulkopuo^
lella bleviih aliieildn; liittohaUitus
ja liittppärläm^tt) 1 käsittelemään
yhteisiä; ä^id|ta :kuten iinans^-; äipi
lomäatCi- ja pAiprustu«^sy]nyk||ä).)
RANS^KAN A F B I K B : A ' R^^^raix I
Tämä Ranskan Afriifan^^äloUiiieni
ryntäys, ensimmäiset tämän hetken
suunnitelman avulla uhkaa kuiteni
kin ensinnäkin siirtomaavaltaa,^
mtitta Myöskin Ranskan vanhaa pe­rinteellistä
rakennetta, jota se ryh^
tyy särkemään. On kuitenkin edul­lista-
yrittää hillitä tunteita seUair
sen kehityksen aikana, joka. ei ole
vielä päättynyt. — Lienee kenties
syytä ensinnä täsmentää, mitä ym­märretään
Ranskan Mustalla Afri-^
kalla. Maantieteellisesti se, rajoittuu
pohjoisessa Saharaan ja Fezzaaiin,
idässä Belgian. Kongoon; etelässä
ja lännessä sekä^ortugaIih,Espanr
, jan ja Britannian omistamiin aluei­siin'
(Guinea, Gambia^ Sierra Leo­ne,
Liberia). että valtioihin, jotka
ovat äskettäin tulleet itsenäisiksi
(Ghana). S
Sekä Ranskan Länsi-tAfrlkan että
sen Päiväntasaaja-Afrikan väestö
käsittää hyvin erilaisia ja lukuisia
rotuja, valkoisia että mustia, joiden
kesken 16 miljoonaa länsiafrikka-laista
ja päiväntasaaja-afrikkalaista
jaiHTVat iiueen. Rikkaudeltaan * jä
riistoltaan epätasaisia Mustan Afri­kan
alueita Ranska on pitänyt ih­mis-
ja raaka-ainevarastonaan.
KANSALLISUUSLHKKEEN
SYNTY
kalseiäti talous oli jäijestelmällisesti
rajoitettu 'maanviljelylcseen. Mu»^
tan AMkan teollistaminen olijd
merkmnyt-^proletariaatin syntyä, ja
sen mukana poliittisen,-sosiaalisen
taisteluna tilaa, itsenäistymispyrki­myksiä.
Sen sijaan\valtavat kaupal­liset
trustit; ojentelevat tuntosar^
^aän .nftan' ja ^maaperän rikkauk
j5ia^ko|iti ohjaten ne Ranskaan pain.
FlbES'in (investointirahasto talou­dellisten
ja sosiaalisten olojen ke­hittämiseksi)
toiminta on ollut n it
tämätöntä, sillä kauan aikaa laimm
lyödyt .tarpeet ;ovat suunnattomat ja
vihdoin: viimein päätetty Kongon^
ren padon rakiehtaminen Guineassa
onvain symbolinen ele.
Tällaisista vi taloudellisista ja so-
.si^isista aineksista i koostuva tila
oli väistämättÖmästj synnyttävä
kansallisuusliikkeen, joka laajeni
varsin voimakkaasti toisen maail­mansodan-
päättyessä. Saadakseen
Ranskan siirtomaat liittymään • va-^
paaseen Ranskaan ja vetääkseen ne
mukaan sotaan natsi-Saksaa vastaan
kenraali de Gaullen oli pitänyt an­taa
-Mustan Afrikan väestölle tas-.
mallisia lupauksia, jotka on koottu
Brazzavillen peruskirjaan. Kun voit­to
oli saavutettu, nämä lupaukset
unohdettiin, mutta Ranskan afrikka­laiset
olivat ottaneet ne vakavis­saan.
Niinpä jo vuonna 1945 perus­tettiin
Ranskan Afrikan Demokraat­tinen
Liitto, joka yksitoista vuotta
myöhemmin,, jolloin lainsäädäntö
loi ttudet yhteiskunnalliset laitok­set,
sai murskaavan vaalivoiton ja
suurimman osan parlamentti- ja
ministeripaikoista. Mutta ranskalai­sen
Afrikan herääminen poliittiseen
elämään .on asettava joukon ongel­mia,
ilmeisesti lähinnä poliittisia,'
mutta myöskin moraalisia ja sosiaa­lisia.
• / .
—-Amar Cherif'.
Rosvot syypäitä"
jiii|^i|^ettomuuteen
Biipdiij^:-— Intian rautatieviran­omaiset
epäilevät, että viikko sitten
lauantain junaonnettomuus — Jo^
sa Vhjlek^' ibmistä sai surmansa
ja 4^i^a^aantui>— olisi ollut ros^
voje&>^i§tliSB£msaama. Onnettomuus
tapahtui Bombayn-^Kalkuttan pos-tijunaUiSv^
stuessa raiteilta. . ^
Uskotaan, että sabotaashin teki-'
joiden tarkoituksena oli ryöstää ta­vara
juyjia,' jonka _ aikataulun mukai­sesti-^
olisi'- pitänyt tulla r onnetto
muuspaikalle. ennen posti junaa.
•.Tavarajunaa pidätettiin kuitenkin
erä^r asemalla, että' matkustaja­juna
,nlisi päässyt ensiksi matkaan.
Suoritetuissa tutkimuksissa on to­dettu,
että kiskoja yhdistävistä kiin-nikelevyjtstä
kaksi oli ruuvattu irti.
YKSIKIN KYLLIN V A
^ LINEN
1—, Isä, miksi ei miebel
kuin yksi vaimo?
— Se on laissa määritell
suojel-e heitä, jotka eiväl
keneviä suojelemaan itseä
NUOTTIEN VÄLISI
Eräs tunnettu pianisti oi
tu säestämään vähemmän 1
le, mutta silti itsestään
naislaulajaUe, jonka ääni e
ollut kehumia-n arvoinen,
pianisti kyUästyl moiseen
kaisi:
"Arvoisa rouva, minun o
tävä tämä, toinieni. Minä
mustilla näppäunillä, mfna
valkoisilla näppäimillä ja
vain laulatte ni.den raosta."
ICfSYMYkSIÄ J A VASTAUKSI
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUKSEST
— Ranskalaiset ryhtyivät raken
tamaan Panaman kanavaa vuonna
1882 ja se valmistettiin V. 1914 yh
Siirtomaariiston periaatteiden mu-1 dysvaltalaisten toimesta.
NLh seuraava tavoite
iiiaalian palaava tekokuu
AVARUUS El O L E TYHJÄ
Tekokuiden avulla saatu tietoja avaruudesta
Moskova. — (DLP) On todistettu*
että kiertotähtienvälinen avaruus ei
ole tyhjiö. Kokeellisesti sellainen
on todettu maan tekokuun avulla
— ilmoitti matemaattisten ja luon­nontieteiden
tohtori 'Jakov Albert
Neuvostoliiton Tiedeakatemiassa pi­detyssä
fyysikkojen symposiumissa.
Albert selitti, että avaruuden täyt­tää
tiheydeltään suhteellisen suuri
aines enhakkotietojen mukaan jo
Passit pois
ylioppilailta
Washington. "Ulkoministeriö on
_uhannut peruuttaa passit niiltä 42
amerikkalaiselta ylioppilaaUa, jotka
kävivät äskettäin Kiinassa Pekingin
hallituksen kutsumina. Yhdeksän
heistä on jo palannut USA:han mut­ta
muut ovat edelleen ulkomailla.'
Viimeksi mainittuja on kehoitet-tu
käymään lähimmässä Yhdysval­tain
suurlähetystössä tai konsulin­virastossa,
missä heidän passiinsa
leimataan merkintä "On voimassa
väin paluumatkaa varten USA:han
Elleivät he tee tätä Joulukuun
puoleen väliin mennessä, juliste­taan
passit mitättömiksi.
Me puolestamme toivomme, etta
myös Canadan suomalaiset kiinnit-tälstvät
huomiota näihin ky53m[iyk-siin
tämän viikon aikana — ja toi­misivat
omaksi edukseen koko vuo­den
niin, ettei lukennetapaturmien
määrä lisäänny meidän huolimatto­muutemme,
piittäaihattornuuteihme
tai huoinaamättomuutemme takia/'
kaisessa kuutiosentissä on useita tu­hansia
kaasuhiukkasia.
Uusien radiomitt^auslaitteid^
avulla neuvostotiedemiesten on on­nistunut
todeta toisen tekokuun ap­helissa
eli 1500 kilometrin korkeu­dessa
negatiivisesti varattujen hiuk­kasten,
elektronien konsentration. \
On aihetta olettaa, että aurinkoa
lähestyttäessä tähtienvälisen ainek­sen
tiheys kasvaa. Neuvostoliiton
astrofyysikot ovat suorittaneet ha­vaintoja
ns. krapumaisten tähtisu­mujen,
hyvin etäisten ja voimakkai­den
radiosäteilyn lähteiden radiopi-mennyksistä.
On havaittu, että pi­mennykset
sattuvat jo aikaa ennen
kuin aurinko on Maan ja tähtisu­mun
välissä. Tämä voidaan selittää
siten, että tähtisumun radiosäteilyn
ehkäisee ei ainoastaan Aurinko ja
sen korona (ilmakehä) vaan myös
lähellä Aurinkoa oleva-suuren ma­terian
tiheyden omaava avaruus.
: Se seikka, että on havaittu ava­ruudessa
vallitsevan suuren tihey­den,
tulee johtamaan eräiden astro-ja
geofysikaalisten hypoteesien tar­kistukseen.
Ratkaisuaan odottaa m.m. ongel
ma, miten saattaa Auringon hiuk­kassäteily,
jolla on huomattavasti'
pienempi tiheys ja verraten vähäi­nen
nopeus (1500—2000 lEm/sek)
tunkeutua hiin tiheän väliaineen lä^
vitse. Arvellaan, että tuo väliaine
on läpäistävää senvuoksi, että siinä
Moskovai Venälärsteta seuraa­va
suuryritys 'geofyysillisen vuo­den
aikana oki melko varmasti
notekoisen satelliitin tai m a a i d • a-vaniuteen-
singotun < esineen pa-^
lauttaminen maan.päälle. ' '
-. Moskovah i-ä^ld on' kjitthtelijoi-!
den esittämiin Icysymyltsiin anta^
missään - vastafiksissa' vakuuttu­nut
tämän olevan inahdollista ja
samoin. sanoo avarudsasiaotnntija, -
prof. Petrov: Hän on ajatellut u-seita:
erilaisia mahdollisnuksia,
e:im. sitä, eUä^satelliitti saisi jon-"
kimlaisen liitotaion- muodon tai
sitä käyttäisi suihkumoottori.'Hän
on.myös puhunut mahdollisuudes­ta
eristää satelliitti lämpöä erissä-väliä
aineella. Kun kerran onnis­tutaan
lähettämään eläin avaruu­teen
ja saamaan,se elävänä takai­sin
maan päälle/ alkaa asia tulla
ajankohtaiseksi InhinUUisille mat
kustajUle.
Satelliiteista kiinnostuneet tiede-mieh^.
t ja suuri yleisö odottavat nyt,
mitkä seuraavista kolmelta tapahtu­masta
sattuvat ensumä:; pikkiisput-nikin
ja sen ifaketih hylsyn putoa­minen,
amerikkalaisten ensimmäi­sen
satelliitin lähettäniinen tai kol­mannen
sputnikin ampuminen ava­ruuksiin.
Pikkucputnik ja sett;raketin hyl­sy
muuttuvat varmasti nieteoreik-si
ennen vuodenvaihdetta. Suur-
Sputnik pysynee radallaan vielä
kauan. Venäläisten laskelmien
makaan se jatkäiiee kiertoaan
, maan ympäri vielä useiden Icuu-kausien
ajan. »-
On mahdollista^ että venäläiset
sen sijaan, että he lähettäisivät kol­mannen
sputnikin lähettävätkin ra­ketin
kuuhun. Sellaisesta raketista
voi tulla kuuh satelliitti, mutta Se
voi myös palata maan päälle. ^ v
_ Moskova. -^^ Neuvostoliitto vöira-kenjtaa
ja lähettää liikkeelle rajoita
tämattoiriän hiäärän Satelliitteja ja
jos on välttämätöntä, ° se'voi' raken­taa
myös l.poo. kilba' painavan / sa­telliitin,
säiioo, neuvöstoliittoläthen
tiedemies, professori Dobironravov.'
' Neuvostoliitossa valmistellaan par­haillaan
suunnitelmaa raketin lähet-iämisekii
kuuhun, Marsiin ja Ve
niikseen. ' • ' .
\ Neuvostoliiton tiedemiesten ker­rotaan
lisäksi tek-^vän fotoni-raket
ti, joka voi teoreettisesti saada va­lon
nopeuden.
PiLLASTUNUTTA
MIELIKUVITTELUA
Bedford, Massachusetts. — Kei­notekoinen-
meteori, jonka amerik­kalaiset
tiedemiehet ovat ampuneet
avaruuteen, on ehkä joutunut aurin­gon
vetovoiman piiriin, sanotaan i l ­mavoimien
tutkimusosastolta. Osa
siitä on luultavasti mennyt aurin­gon
ohi ja jatkaa matkaansa maail-mankaikk-^
udessa äärettömän kau­kana
maasta. Professori Friz Zwic
ky California Institute of Technolo-gysta
on ranskalaisen uutistoimiston
AFP:n mukaan ilmoittanut^ että me^
ieorit kiertävät ^ auringon ympäri
pitkittäistä elliptistä rataa pitkin.
Kenotekoiset meteorit ammuttiin
Uudesta Meksikosta lokakuun 16
päivänä. Ne ovat Aiaan ilmapiirin
rajalla räjäytetyn raketin alumiini­sen
kärjen kappaleita. Niiden tark­kaa
kokoa ei tiedetä mutta ne tuskin
painavat kukin kuin muutaman
gramman. Laitteet, jotka raketti
Ky^mys: Kuoleman tapauksessa
voiko j[pku toinen nauttia vakuutuk­sesta,
,jQ^,^siihen on jatkuvasti mak-settji-^
eikätkoskaan siitä nautittu, v
Vastaiis^.Eif sillä työttömyysva-kuutus^
vjtiirvaa vain vakuutuksen
alaisen henkilön työttömyyden, sat­tuessa.
JSje on verrattavissa palova­kuutukseen,
, jota vain maksetaan
tulopalon - sattuessa. Jos ei tulipa­loa
s a t u i n rahat jäävät sinne ja
samoin :;tai>ahtuu työttömyysvakuu­tuksen-
suhteen.
...Kysymys: Miehelläni on kauppa
ja hän maksaa minulle $lä.0O vii­kossa.
Olenko oikeutettu nauttimaan
työttömyysvakuutuksen turvasta?
yastat^f. Ei, sillä vakuutuslaissa
niinenpmaan, sanotaan, miehensä
tai ,vaim.onsa- palveluksessa oleva
henkilö/on vakuutuksen turvan ul­kopuolella.
Kysyj^s: Jäin vapaaehtoisesti
työpaikastani, koska halusin etsiä
toista-., .työpaikkaa. En ole saanut
toista työpaikkaa, joten anoin va­kuutusta,
rSitä ei kuitenkaan anne­ta
kun^.. vasta 6 viikon kuluttua;
Miksi?5..
Vas^usZr Vakuutus evättiin kuu-den:^
v|ik9n, ajaksi, koska jäitte va­paaehtoisesti
työpaikastanne ilman
pätevää syjytä ennenkuin olitte löy-täne^^
uqden työpaikan.
kuljetti mukanaan, ovat palautuneet
maan^j^pälle ja ne on otettu taltion.
PIKKU^PJPTNIK- TAVANNEE;
KOH^LONSA; JOULUKUUSSA
' C^aiäbrldge/ , Massachusetts. --^,
'Sriiiih ast^föphysical Observatoryssa'
Catnbridgessä ei olla samaa mieltä
kuin.englantilaisessa Jordell-Bankin
^observatoriossa,'jossa sanotaan, että
pikkuspu^nikin.raketin hylsy on nyt
saapuinaSsa tilaan ilmakehään. Cam­bridgen.
'pbs3rvatoriossa" uskotaan
pikkusputnikin .tapaavan kohtalonsa
joulukuun;, 11 päivänä.
Jo(ir.ell;' Bankin radio-observato­rion
jo^jtaja, prof. Lovell sanoi per­jantaina,
!^4ttä raketin hylsy kiertää
nyt-,,paljoii7nöpeammin kuin aikai­semmin
Jajettä sekä hylsy että satel­liitti
kierivät ratikansa nopeammin
ja lähen^v^t maan atmosfääriä.
• Kysymys:; Mitä minun on t
voidaksenf nauttia vakuutu
kun menen naimisiin? Onko i
edelleen Jäätävä töihin? Jos
antajani eroittaa minut ja ottj
sen tilaUeni enkä onnistu sas
toista paikkaa, olenko oikei
nauttimaan vakuutuksesta?
Vastaus: On olemassa visse
joituksia, jotka koskevat nälsii
ka ovat oUeet naimisissa väher
kuin kaksi; vuotta. Yleensä, jos
te töissä kun menette naimisiii
dän on jatkettava työntekoa v
täin 10 viikkoa naimisiin menoi
keen ennenkuin voitte nautti
kuutuksesta. Määrätyissä tapai
sa kuitenkin, tehdään poikkeu
joten teidän tulisi tiedustella
kemmin paikallisesta toimistos
Kysymys: Siirryn Yhdysvalto
Olenko oikeutettu perimään va
tusrahastoon- maksamani osuud
Vastaus: Ei. Mutta Yiidysval
ja Canadan kesken tehdyn, sopii
sen mukaan, mihin ovat liitty
melkein kaikki Yhdysvaltain os£
tiot, työttömyyden sattuessa si
ollessanne te , voitte anoa ty(
myysvakuutusta paikallisesta
mistosta ja saada avustusta Ci
dan työttömyysvakuutuksen 1
edellytysten mukaisesti.
Kysymys: Jos siirryn työttömj
vakuutuksen ulkopuolella olevi
työhön^, voinko henkilökohtaia
jatkaa maksuja vakuutusrahastoc
Vasta;us: Eij. paitsi siinä tapai
sessa, että jäätte vakuutuksen uU
puolelle, koska vuosipalkkanne yi
tää $4,800 vuodessa ja olette m
saneet vakuutusrahastoon vähintä
30 viikon ajan kuluneen kahdi
vuoden aikana.
Kysymys: Palkkani on varsin i
hainen, mutta saan sen lisäksi ha
mättävän määrän juomarahoin
Vakuutukseni perustuu varsina
seen palkkaani. Eikö juomarahoj
voitaisiin / huomioida palkkana m
käli työttömyysvakuutus on Isysi
myksessä?
Vastaus: Kyllä, jos voitte tyonaa
tajanne kanssa sopia siitä ja kes
kenään sovitte kuinka paljon paUc
kanne on huomioiden palkan |i
. saksi juomarahat, että sen pem^
'teellä voitte maksaa vakuutusraha»
toon. ^*
Eneinniän iifkevararikkoja Canadassa
vutfddn ensimmäisellä neljänneksellä .'.4
Ottawa. — Liittohallituksen ti­lastotoimiston
juuri julkaistun viik-koraportin-
mukaan Canadassa ta­pahtui
;täinän vuoden ensimmäisen
neljänneksen kuluessa enemmän lii-kevai;
arildcoja kuin vastaavana aika­na
viime «vuonna. Lisäys oli peräti
25-prosenttinen mainittuna aikana
tehden <616 liikelaitosta vararikon
edellisen^^vuoden vastaavan ajan
luvun ollessa 491.
liikkeiden
etupäässä yaatetus-,
Vararikkoutuneiden >
joukbssa on -''—^•'-•-•^
rakennustarvekauppoja. Rakenrn*
yhtiöiden joukossa tapahtui var?-
rikkoutumisia: jdi 30 prosenttia
enemmän kuin vastaavana aik^
edellisenä vuonna. '
Suurin Osa vararikkoutumisista
tapahtui Quebecin maakunnassa,
jossa julistettiin 391 l i i k e y r i^
vararikkoutuneeksL Liiketoimintan­sa
lopettaneiden liikkeiden arvioi­tiin
olevan $9,206.000 velassa, o l^
keskimääräinen velkamäärä $23,^
— siis suurimmalta osaltaan pifr
huonekalu-, radiO"; rautatavara^ ja nempiä liikkeitä.
ne
Murheen murjöiiua Miehia
on paljon neutraaleja, varauksetto­mia
hiukkasia. '
Ehkä juuri tuollaisten neutraalien;
Mukkasten virrat, jotka kykenevät
tunkeutumaaii Maan ilmakebSn,
aUmpiin liierroksiin (aina l()p kilo­merin
korkeudelle) ovat eräänä 1^
vbntuiteti aiheena.
Murheen murjdmien n^esten ^ e -
liliarmina ei 'ole vain avaruudessa
lentävät sputnikit -ja rauhanvoi­mien
suUri kasvava voima, vaan
myös neuvostomaan-jääkiekkoilijat
.Kelpasi sitä aikaisemmin muut­taa,
.naurheelliset, ilmeet , villaiseksi
toljanuksi j a rääkynaiseksL
Joka Icerta kun C^ain^dan maan
kamaralle tuli joitaldn vierailijoita
Neuvostoliitosla,. puhuivat Suuren
Rahan lehdet päiväkausia etukäteen
miten jotkut "uudet .kanadalaiset"
järjestävät mielenosoituksia verisen
.Venäjän edustajia vastaan,
i - Ja niorheeir^minrjomat miehet t^
kivat kuten lieitä yllytettiinf He oU-
^t^fcoin narusta;kiskottavia,sätkyv
Sjii, joita Snuren Ralian,-miehet
voivat käyttää, mielensä mukaan
likaiseen kenttätyöhön siellä, nus^
sS h^^eivät itse kehdanneeJ Jtäsiäärf
ja^^jnainettaan' tahria..., ui v.
,Mutta*njrt?. r,-.- ^ . i ''.^^
Sputnikin aikakauden alkamises­ta
ehkä johtuu, että kun moskova-laise£
lääkiekkoilijat tulivat täime
(dadaan, nii^i Suuren Rahan leh­det
vihjailivat, että nyt pitää pusi­en
canadalaistenkin" ottaa lusikka
^kauniimpaan käteen. ^
Ja murheen murjomat "ymmär­sivät
mitä heiltä nyt odptettiin^ sil­lä
he ovat tottuneet siihen, että sät-kyttelevät
juuri niin kuin ^nuorista
vetäjät koUoinkm Haluavat "Ha­lua"
näillä murheen murjottajilla kynä on järjestää rääkyjäisiä. mat­ta
kun se ei sovi yleisesti piiriis-tuksiin,
niin he sanovat Icuin se eh­tinen
;kettti pihlaj&amatjoja tulok­settomasti
-.'imfomaän '.odotettuaan,
että < ^^ppamia ne. pifa^anmaijat
.ovat kuilenlän". * '
Ne '^laavilaisryhmät*!. jotka ovat
aikaisemmin oUeet muka ^ohtamas-sa.
v rr^isoisten aloitteesta Ja tabOös-ta
~ rääkyjäisiä nenvostovioäiU-joita
vastaan, ovat nyt luvanneet
olla: kiltisti —- vaikka ovatkin sa­malla
valittaneet; että karvastelee
se mustaa sielua.
Sama^ ^murheen murjomien kar-sins^
gD^j^päsi syyttä suotta myös
Toronton Vapaa Sanan "Siltanie-men
SantcyriV joka vihne lauantai-
,sessa p^ikijaassaan sisutteli seuraa
vasti: '
: 'tKyllä ne Iivanat ovat mestarei­ta
malnostemisessä. Se näkyy, nii-:
den jääli^bpelureiden Canadaan
lähettämisestä. Saivat Canadan ama-törijääklekkolliton
apurikseen 'puh-tfiau
urheilun' merkeissä^ Luulisi jo
lokaisen käsittävän^ että tällaises-
^6akin 'kulttuuri-yhteistoiminnassa'
Moskova>I^kee tulokset itseUensä
koituvan suosiollisen mainostulcsen
muodossa; Jääkiekko sopiikin. mai­niosti
^seo xatsiiksi täällä Canadas­sa^
rniissä pieli: on miltei kansallinen
*»UiÖra^.4*P** rinnalla sputnikit ja
muut^muänikitit jäävät kerrassaan
varjoon, ^
"Mika"biisi parempi konsti ra­kentaa
ystävxyssnhteita! Mekin hur-ntisinune^
fsIäköStä 'dynamoille' ja
muiUe /knlttaWisiibteiUeVjQilei in­toamme
l a i ^
niitä .suhteita tyrkyttämässä bnjär-jestfdmS.
inlra
imellä sanoja ystävyydestä. niutj4
kmtaa puukkoa hihassaan... Jott?
paiskitaan vaan sitä jääkiekkoa,
mutta pidetään ne asiat oikeassa
peErsUp e"khtaupvpiassmäi.a" ne pihlajanmarjat
ovat kuitenkin!"
JoUakin tavalla "pahat" canada-laiset
tuntuvat suhtautuvan näiluB
vierailijoihm paljon valoisanunin.
Urheiluväen keskuudessa nämä ys­tävyysottelut
ovat saaneet harvina^
sen hyvän yleisökannatuksen.
ahtaa nionella tavalla hyvän sys^t
sen eteenpäin amatöörijääkielua)^
luUe tääUä Canadassa.
Ja ^jos "dynamolaiset" nyt mff
nostavat maataan ja kansaansa taal­la,
nun Neuvostoliitossa ensi va»»-
na vierailevat canadalaiset saai^
tilaisuuden mämostaa meidän np?-
tamme Neuvostoliiton ihmisille r-
.Me,tavalliset kuolevaiset»^
voi tällaisessa urheilullisessa ybtes-toiminnassa
nähdä mitään nmn»
kuin hyvää-^
. Ja ilolla on. pantava meikmj^
tei .mnrfaeen marjomat nuebeu^
lähteneet mitään niieleno^oite»»-
kyjäisiä jäidestämään — ^^l^^
netpvottiin etukäteen,, että n y t^
pidettävä lusikkaa,. kaumunma^