Vapaus, September 2, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 2 p. — Tuesday, Sept. 2, 1958
V A P A U S
(LIBEBIT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-iablished
Nov. 6, 1917. Authorized
•iBS--8ecpnd class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
'thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Pld)llshlng Company Ltd.. at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
£. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlsing rates upon appllcatlon.
Translation free of charge.
•m^USHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 k k . 3.75
3 kk. 2.25
YhdysvaUol.<wa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Lakosta vastaa bico
Samalla kun Mine-Mill union-^taholta on yritetty kaikin
mahdollisin keinoin päästä neuvottelptieft|^i;t^ie^ii-t5^
" sopimukseen Incon kanssa, mainittu amerikkalaisyhtiö ,
suhtautunut ylimielisen kielteisesti ei vain täkäläl^ip* tyc^i-siinsä,
vaan myös Canadan työlakienkirjaimeen ja fienke^n,
• Inco on kerta kaikkiaan kieltäytynyt neuvottelemasta uudes­ta
työehtosopimuksesta. Se on isännän äänellä sanonut asial-
; lisesti puhuen, että tuossa on — ottakaa tai jättäkää.
Tämä sellaisenaan ei ole nykyoloissa mitään uutta. Tu-
• hansia canadalaisia työläisiä on Stelcon terästyöläisten joh­dolla
jo lakkotaistelussa — ja uusia lakkoja on ilmeisesti
tiiiossa. Suurpääomaa "janottaa vanha suola". Se muistelee
30-nälkävuosien ihania aikoja, jolloin talouskriisin koko
taakka voitiin sysätä työläisten ja muiden pikkueläjäin kan-
^ nettavaksi ja tuotannon vähenemisestä huolimatta pidettiin
yhtiöiden voitot ennatystasossa. Toisin sanoen, suurpääoma
yrittää käyttää ifykyistä talouskriisiä hyväkseen vähentä-mällä
työvoimaansa ja huonontamalla palkka-, ja työoloja.
Täten menetellen suurpääoma toivoo saavansa talouskriisistä
^ huolimatta entistä suurempia voittoja.
" Mutta Canada ei ole enää se, mikä maamme oli 30-lu-'
•• vulla. Tämän voisi Inconkin huomioida ennen kuin se pa-
" koittaa työläisensä lakkotaisteluun. Talousakriisistä huoli-
• niatta tai ehkä juuri sen vuoksi me muistamme ensinnäkin,
' että CLC hylkäsi Diefenbakerin toryhallituksen esityksen'
"palkkojen ennallaan pitämiseksi" ja hyväksyi yleisohjelmak-
~ sr-palkkojen korottamisvaatimuksen, mikä yksinään takaa
"^kansanjoukkojen ostokyvyn lisääntymisen ja sitä tietä ''liika-
^ tuotannon" pulasta selviytymisen.
-•»
„ . Samalla kertaa saamme nähdä, että suurpääoman yhtei-
^ sestä rintamasta palkankorotuksia vastaan, sekä suurpää-
: oman peloitteluyrityksistä huolimatta tuhannet työläiset ovat
- jo lakkotaistelussa ja kieltäytyvät perääntymästä olosuhteis-
'.^ sa, missä kriisin taakka sysättäisiin jälleen työtätekevien
u. kannettavaksi. Mine-Mill union kansallinen presidentti Nels.
^ Xhibault sanoi ..täällä Sudburyss^ pid,etyss^ kaivostyöläisten
kokouksessa voimakkaiden suosionosoitusten raikuessa:
! "Jos tulee tarpeelliseksi lakkoutua, minä pyydän teitä
toimimaan kuiii yksi mi^s." ;,
• ' '. =' i ' i • ! ' • • ' ] n •• i i ' ( i ;i
Mike Sölski, Mme-Mill unidri
ir i ' ' h . !' - ' " j f '1
• Sudfcuryn' bsästo No. 598
liseksi, mm. seuraavaa: "Me näemme työläisten nyt seisovan-pystyssä
päin ja kieltäyt3rvän'^elkäämästä pomoja. Heitä ei;
pelolta yhtiöiden propaganda alh^semmista voitoista. He
vaativat i^^leen .oikeutettua osaa ei vain. tämänvuotisesta
vaan myöa menneestä tuotannosta."
Täten näemme, että Mine-Mill unio ja sen johto, joka
on tiettävästi ja tunnustetusti ollut-valmisti neovotteluteitse
sopimaan palkka- ja muista ehdoista silloinkin, l^uin lakkou-tuminen
olisi sille ehkä tuottanut vähän parempia tuloksia,
on puolestaan vastannut, että amerikkalaisten rahamiesten
omistama ja kontrolloima Inconkaan ei voi peloittelun avulla
saada täkäläisiä työläisiä polvilleen.
Kaikki merkit viittaavat valitettavasti kyllä siihen, että
Inco aikoo antaa taisteluhaasteen nikkelinkaivajille. Tähän
viittaa viime viikolla julkaistu "avoin kirje", jolla yritetään
harhauttamiskeinoja hyväksikäyttäen heikentää työläisten
rivejä vetoamalla hieihin uniönsa pään yli.
Tähän viittaa Incon kielteinen suhtautuminen koko tä­män
maan työväenlakeihin näiden neuvottelujen yhteydessä.
Torontossa ilm,estyvä union päälehti, Mine-Mill Herald sanoo
tästä asiasta työnpäivänumeronsa toimituskirjoituksessa seu­raavaa:
"Kollektiiviset neuvottelut tarkoittavat neuvottelua siinä
mielessä, että saavutetaan kollektiivinen työehtosopimus tai
että uusitaan tai muutetaan sopimus," Teollisuussuhteiden
ja -riitojen tutkiniiislaki, osa 2 (e).
"Tämä on Canadan laki ja se toistetaan eri muodoissa
eri muodoissa maakuntien, mukaanlukien Ontarion maakun­nan
lakisäädöksissä,
"Me olemme juuri lopettaneet International Nickelin
kanssa istunnon sovittelulautakunnassa,
"Ontarion työministerin nimittämä (sovittelulautakun-nan)
puheenjohtaja Thomas osallistui asiapuolten kanssa ko­koukseen.
Neljän päivän kuluttua tämä tuomari julisti yh­teiselle
neuvottelukomiteallemme: "Minä en ole koskaan ol­lut
näin epäonnistunut. International Nickel ei tullut tänne
tekemään hevoskauppoja eikä neuvottelemaan; se tuli myy­mään
tänne^ yhtiön kannan, joka ilmaistaan sen lausunnossa,"
"Toisin sanoen, Inco ei neuvotellut 'kollektiiviseen työ­ehtosopimukseen
pääsemisen mielessä'. Oli ilmeistä, että
Inco neuyotteU kollektiivisten, työehtosopimusten murskaa-mistarkoituksessa.
Sen kieltäytyminen neuvottelusta union
kanssa niissä merkeissä, että päästäisiin sopimukseen ei pe­rustunut
siihen, ettei yhtiö pysty täyttämään union vaati­muksia.
Tosiasiassa kun tuomari (Thomas) pyysi, että yhtiön
miehet rupeaisivat jossakin vaiheessa keskustelemaan josta­kin
konkreettisesta, he vastasivat: "Meillä ei ole mitään uutta
sanottavaa. Me pidämme kiinni aikaisemmasta kannastam­me."
Täten päättyi sovitteluyritys,
"Incon Jakimiehet ja neuvotteUjat tuntevat lain kirjai­men
ja hengen ja he tietävät paremmin kuin ketkään muut,
että he uhmaavat (maamme) lakeja, ja että nyt on union
pakoitettava se asianmukaiseen kollektiiviseen neuvotteluun,"
Näitä rivejä kirjoittaessa/perjantaina) on eräitä huoles-tt^
tavia merkkejä siitä, että Inco aikoo mennä tätä lakivas-taista
uhmamielistä tietään loppuun asti ja pakottaa nikkeli-teollisuuden
työläiset lakkotaisteluun. Jos näin tapahtuu
Mine-Mill union kaikista sovitteluyrityksistä huolimatta, sil­loin
Inco saa olla etukäteen vakuuttunut siitä, että koko Sud-buryn
seudun väestö — eikä ainoastaan Sudburyn seudun —
nousee silloin tukemaan nikkeliteollisuiidenl^lfii^ten oikeu­tettuja
taistelua talousturvansa ja maamme lakien, kunnioit­tamisen
puolesta.
Suomen uusia
lähettiläitä
Helsinki, — Tasavallan presidentti
nimitti tiistaina tapahtuneessa esit­telyssä,
pääministerin sijaisen, minis­teri
Tyyne Lilja Leivo-Larssonin täy­sivaltaiseksi
erikoissuurlähettilääksi
Osloon 1. 9. 1958 lukien.
Samassa esittelyssä presidentti ni­mitti
Suomen Varsovassa olevan
suurlähettilään Veli Gunnar Sigfrid
Palmrothin täysivaltaiseksi erikois­suurlähettilääksi
Parisiin 1. 10. 1958
lukien.
Tasavallan presidentti nimitti edel-lene
Norjan kansalaisen herra Per
Gunnar Thömten Suomen kunnia-pääkonsuliksi
Osloon 1. 9. 1958 lu­kien.
Imperialismin tehoton
taistelu Keski-Idässä
Uusi kylmyyden
maailmanennätys
Moskova. — Neuvostoliiton Etelä­navan
läheisyydessä oleva säähavain­toasema
ilmoitti mitanneensa alhai­simman
tähän asti todetun lämpö­tilan,
nimittäin miinus 87.4 astetta.
Entinen ennätys oli 84,7 ast. ja oli
15 päivää vanha.
Ruplasta kansain­välinen
valuutta!
Washington. — Mahdollisuudesta
NLn ruplan vakauttamisesta kan­sainväliseksi,
kullalla vaihdettavak­si
valuutaksi keskustellaan tätä ny­kyä
Washingtonin finanssipiireissä.
Syynä tähän ovat kaksi Neuvostolii­ton
varapääministeri Mikojanin leh­distössä
julkaisemaa artikkelia.
Näiss äartikkeleissa vihjaisi Mi-kojan
että rupla todennäköisesti
muuttuusi kansainväliseksi valuu-aksi.
Washingtonin finanssiasiantunti­jat
sanovat, ettei sellainen kehitys
ähimmässä tulevaisuudessa olisi
vaarana" dollarille tai punnalle,
;otka nykyisin ovat voimakkaim­mat
kansainväliset valuutat. Hei­dän
mielipiteensä mukaan ei rup-an
vaihdettavuus lähimmässä tule­vaisuudessa
saisi aikaan mitään
muuta kuin Neuvostoliiton arvon­annon
nousun. Neuvostoliiton ei
enää tarvitsisi myydä kultaa Lon­toossa,
saadakseen plmtia erilaisista
kansainvälisistä liiketoimista ja
ruplan vaihdettavuus olisi vertaus­kuvallinen
osoitus Neuvostoliiton
taloudellisesta ja rahallisesta voi­masta.
.
. On Kohtuullista, että Neuyosto-iitto,
joka on maailman ensimmäi­nen
kuUantuottaja Etelä-Afrikan
jälkeen, omistaa kylliksi varastoi-tt\
a kiUtaa Ypidakseen tbtetittaa ra-joitfetim
konvertibiliteetin. •
Adenissa, Bahreinlssa, Kuivaitissa,
Laheissa, Omanissa ja Qatarissa . . .
jotain on käymistilassa näissä pie­nissä
arabialaisissa ruhtinaskunnissa,
jotka pikapuoliin antavat aihetta
katsoa niiden nimiä kartalla.
Kaikkein ominaista yhteyttä niille
on se millä tavalla niiden kansat
suhtautuvat kansallisen liikkeen aal­toon,
joka nykyään huuhtoo niiden
rantoja.
Huolimatta brittiläisten ankarasta
vastarinnasta, joka seurasi senjäl-keen
kun helläkätisemmät yritykset
epäonnistuivat, eivät raketteja am­puvat
lentokoneet eivätkä brittiläis­ten
upseerien kantamat pakkoverot
ole' voineet tukahduttaa niiden tais­telua.
Viime vuonna Britannia lähetti
huomatatvan määrän sotavoimia
Omaniin pönkittämään Britanniaa
kannattavaa sulttaania.
Kuluvan vuoden alussa Adenin pro-tektoraatissa
alkaneen kapinan aika­na
tarvittiin brittiläisiä maajoukko­ja,
lentokoneita sekä panssarivoimia
brittiläisen poliittisen asiamiehen pe­lastamiseksi.
Se mitä on tapahtunut osoittavat
-Leninin ja Stalinin ennustuksen
paikkaansa pitäväksi, että kansallista
vapausliikettä eivät voida pysäyttää,
ei ainakaan sellaiset miehet kuin mr.
Macmillan enempää kuin kuningas
Knuuttikaan saanut vuorovettä tot­telemaan.
Tässä osassa maailmaa elää kaik­kein
takapajuisin, poliittisesti vaino­tuin
ja köyhin ihmisluokka maail­massa.
Ihmiset siellä nousevat pol­viltaan
ja vaativat oikeutta hallita
maitaan, käyttääkseen luonnonrik-kauksiaan
parantaakseen olosuhtei­taan.
Näillä Britannian imperiumin mo­nivaiheisilla
ja strategisilla mailla
on eräitä yhtäläisyyksiä.
Monet niistä ovat orjakauden ja
feodalismin jätteitä — äärimmäisen
köyhyyden rinnalla nähdään äärim­mäistä
rikkautta missä hyvänsä öljyä
löytyy, poliittisen sorron rinnalla
nähdään keinoja, joilla yritetään tu­kahduttaa
itsenäisyysliike.
Adenin kuvernööri sir William
Luce joutui julistamaan hätätilan
koska kapinallisuus lisääntyi.
•Hallitus äskettäin ajoi maanpa­koon
Lahein sulttaanin koska hän
kieltäytyi yhtymästä Adenin protek-toraattiin.
Hallituksen tarkoitukse­na
oli. lujittaa Britannian kontrollia.
Tämän sortotoimenpiteen jäll?een,
joka tapahtui elokuuij alussa, pro-tektoraatin
12 sheikkiä pakeni Je­meniin
turvaan.
Kirj. Bill Carrit
Sikäli kuin tulee kysymykseen Ku­wait,
josta British Petroleum Com­pany
saa miljoonansa, mr. Nehru
äskettäin varoitti, että siellä on suuri
brittiläinen miehitysvaara.
Britannia pelkää kaikkein pahim­min
sitä, että näiden ruhtinaskun­tien
johtajat rupeavat vierailemaan
monien henkilöiden, mutta ei kunin­gattaren
ja Macmillanin luona.'
Eräät sheikeistä ja prinsseistä-ovat
vierailleet Neuvostoliitossa ja ovat
saaneet nähdä kuinka Venäjän tsaa­rin
aikaiset takapajuisimmat osat
ovat päässeet tasavertaisuuteen mui­den
sosialistisen valtion toisten osien
kanssa.
Toiset ovat matkustaneet Kairoon
taikka Damaskoon ja keskustelleet
I presidentti Nasserin kanssa Yhdisty­neen
Arabitasavallan tarkoitusperistä.
Sellaisissa öljykeskuksissa kuin Ku-waitissa,
Bahreinissa ja Qatarissa on
paljon irakkilaisia ja libanonilaisia,
jotka ovat tuoneet mukaan niitä
aatteita, joita on kehittynyt heidän
maissaan ja jotka helposti saavat ja­lansijaa
arabilaisten veljeskansojen
keskuudessa.
Kun Britannia pakoittaa erinäisiä
sopimuksia eri sulttaanikunnille,
niin yksi kohta antaa brittiläiselle
Bahreinin residenttihallitsijalle kon­trollin
ulkoasioihin.
Kuwaitin sheikkihallitsijalla on
kaikki' valta. Hän hallitsee perhe-neuvoston
kautta ja jokainen halli-tusdepartmentti
on jonkin perheen
jäsenen johtama. Hänen kukkaron­sa
on valtion rahasto.
Kunkin dcjj<irtmentin ylimpänä —
•Muuan muukalainen saarivaltakun­nassa
kysyi kerran mitä hänen pitäi­si
tehdä oppiakseen nopeasti ymmär­tämään
brittiläistä luonnetta.
"Tehdäkö!" huudahti se jolle kysy­mys
oli osoitettu, "no, lukea The
Timesiä tietysti."
Hän olisi voinut yhtä hyvin lisätä
"Ja kirjeet Toimittajalle ensimmäi­seksi"
sillä nämä lukijoiden kirjeille
varatut palstat antavat parhaan lä­pileikkauksen
yleisestä mielipiteestä
Britanniassa. Nimekkään poliitikon
haukkumaryöppy hallitukselle — jo­ku
jolla on kiire kertoa kuulleensa
jo käen kukkuneen — vetoomus jon­kin
kunnon asian puolesta, allekir­joittajinaan
puoli tusinaa päivän
suuria nimiä. Lontoon esikaupunkien
sähköpylväiden korkeutta arvostele­van
kirjeen viereltä saattaa löytää
kirjoituksen, Jossa joku evp. eversti
korostaa miten eri mieltä hän on
The Timesin erikoiskirjeenvaihtajan
Britannia aikoo
jatkaa ydinase
ia
Lontoo. — Uusi ydinasekoesarja
järjestetään eennen pitkää Joulu­saarilla
Intian valtameressä, ilmoit­taa
Englannin puolustusministeriö.
News Chroniclen kertoman mu­kaan
suoritetaan ydinasekoe uudel­la
"Blue Streak" ammuksella.
Pommilla, joka pudotetaan lento­koneesta
18,000 metrin korkeudes­ta,
on useiden megatonnien räjäh-dysvoima
(1 megatonni, miljoonan
trötyylitonnin räjähdysvoima).
Blue Streak-ohjuksen kantomatka
on noin 4,000 km.
Lontoossa ilmestyvä Reynold
News, työväenpuolue, kehotti sun
nuntaina Englannin hallitusta lo­pettamaan
ydinasekokeensa. Lehti
viittasi YK:n tieteellisen valiokun­nassa
äskettäin julkaisemaan selos-tukseir^
misäteilyn vaikutuksesta.
Tätä pidetään "pelottavimpana lu­kemisena,
mitä koskaan englannin
kielellä on ilmestynyt".
Ainoa selvä johtopäätös, jokn
YK:n raportista voidaan tehdä on,
että jokainen säteilyn lisäys suuren­taa
tuntemattomia vaaroja, joiden
rikos ihmiskuntaa vastaan, jos hal­lituksemme
suostuisi kuolemaatuot-tavan
radioaktiivisen^ jäteaineen le­vittämiseen
itmakehäää.
n kuvastin
kanssa niistä syistä jotka johtivat
kuningas Haroldin tappioon Has-tingsin
taistelussa jne.
ETUSIVU JOT.% EI
JSRKYTÄ MIKÄÄN
Tämä lehti on järkkymätön kuin
kallio ja sellaista jatkuvuuden tun­netta
uhoava kuin tyypilliselle kan-jsalliselle
instituutille sopiikin. Ei
mikään — ei suursota tai jokin
maailmaajärisyttävä tapahtuma —
pysty muuttamaan The Timesin etu­sivua,
joka on aina ollut varattu sel­laisille
kuin syntymä-, vihkimis- ja
kuolinilmoituksille sekä tuolle kuului­salle
henkilöilmoitusten palstalleen.
Uutiset, olkootpa miten mullistavia
tahansa, saavat tyytyä niille vara­tulle
paikalle — sisäsivuilla.
Kuninkaallinen kilpikuva The Ti­mesin
etusivun yläreunassa ei mer­kitse,
kuten jotkut luulevat, että
lehti olisi hallituksen virallinen ää­nitorvi.
Se on lehti, jonka omista­vat
lordi Astor of Hever ja Mr. John
Walter. Viimemainittu on lehden
alkuperäisen perustajan jälkeläinen
suorassa polvessa. Tammikuun 1 p
1785 tämä hänen es-isänsä julkaisi
ensimmäisen numeron Daily Univer-sal
Registeria, joka v. 1788 ristittiin
uudelleen The Timesiksi. Lehden
jokainen numero on siitä lähtien
painettu samassa paikassa — Print-ing
House Squarella Lontoossa, ai­kaisemmalta
nimeltään Royal Print-ing
House.
The Timesin "poliittisen riippu­mattomuuden
jatkuvuus kansallisen
edun nimissä" on varmistettu oikeu­dellisin
toimenpitein, ja jotta osake-enemmistö
ei tulevaisuudessa pääsisi
siirtymään vieraisiin käsiin perustet­tiin
V. 1924 komitea, johon tulivat
Englannin ylituomari. Oxfordin AH
' Souls-collegen johtaja. Royal Socie­tyn
presidentti. Valantehneiden ti­lintarkastajien
instituutin presi­dentti
ja Englannin Pankin pääjoh­taja.
Tällä komitealla on valtuudet
joko hyväksyä tai evätä suunnitellut
osakesiirrot ja sen päätökset sanelee
halu säilyttää lehden luonne ja pe-rjnteet
muuttumattomina ja estää
sitä joutumasta "arvottomiin" käsiin.
ENTINEN "MINISTE-RIENTEKIJÄ"
The Times oli ennen suuri poliitti­nen
mnhti. Muuan 19-vuo.sisndan
taloustieteilijä Walter Bagehot sanoi
sen "tehneen monta ministeriä". Ny-sijoihin
ja rohkaisee heidän yksin­valtiuttaan.
Hän herätti yhden sellaisen kysy­myksen,
jota Britannian imperialismi
ei voi korjata. ImperiaUsmi ei voi;
rohkaista reformeja ^Jä f ^Senjälkeen
tukahduttaa niitä tuloksitr, 'Jolt4 ai­heutuu
reformeista.
Se mitä tapahtuu kun suunnittelee
jotain ja tekee kokonaan toista voi­daan
nähdä siitä tilanteesta, joka
nykyään vallitsee Lahein sulttaani-'
kunnassa Adenin protektöraatissa! v
Siellä sulttaani Sir Ali Bin Karim
r y h t y i kehittämään Yhdistyneen
Arabitasavallan aatetta. Tästä joh­tui,
että Adenin kuvernööri lähetti
joukkoja vangitsemaan johtavaa po­liittista
neuvonantajaa, joka oli lain-laatijakunnan
puheenjohtaja, ja hä­nen
veljeään, joka oli Etelä-Arabian
Liiton puheenjohtaja.
Tämän lisäksi Adenin brittiläinen
kuvernööri vihasi sulttaania, koska
hän epäröi yhtyä Adenin sulttaanien
liittoon koska hän pelkäsi, että liit­toon
kuuluvat taantumukselliset
sulttaanit estäisivät hänen uudistus-suimnitelmansa.
Adenin protektoraatissa ollaan sitä
mieltä, että liitto oli brittiläisten
keino yrittää liittää arabialaiset lu­jemmin
Britannian imperialismiin.
Siitä johtui, että joukkojen lähet­tämistä
vastaan protesteerattiin.
Kaksi poliittista johtajaa pakeni
maasta ja myöhemmin huomattava
osa aseellisista voimista yhtyi Jeme­nin
hallituksen joukkoihin, jotka
käyvät jatkuvasti sissisotaa brittiläi­siä
joukkoja vastaan.
Tämä johti Laheissa poliittiseen
mielenosoitukseen ja 12 muuta pro-tektoraatin
sheikkiä meni Jemeniin
Kuvassamme Yhdysvaltain armeijan sotilas käyttää uu­den-
liiallista pimeässä käytettävää kivääriä, jonka sano­taan
olevan paljon parempi kuin aikaisempi malli. Eri-köiseh
laitteen avulla sotilas voi pimeässäkin tähdätä
maalia kohti.
Vaara jatkuu Chiang-Kai-
Shejkin istuessa YKlssa
erikoisesti finanssidepartmentin - antamaan tukea hallitukselle.
kohteeksi ihminen vapaaehtoiseslh vkyisin siitä tuskin voi enää sanoa
on asettunut, lehti kirjoittaa. Olisi s\maa. mutta se nauttii jatkuvasti
suurta arvonantoa. Sen lukijat ovat
olleet etupäässä virkamies- ja maan­omistajaluokista.
Sen päivittäinen
levikki on lähes 250.000.
on brittiläinen neuvonantaja, joka
yhdasiä hallitsijan kanssa allekirjoit­taa
maksumääräykset.
Bahreinissa on asiat samalla taval­la,
lukuunottamatta sitä, että shei-kin
ja valtion varat pidetään eril­lään.
Monta vuotta Bahreinin shei-kin
pääneuvonantajana ja vieläpä
?räänä aikana' poliisipäällikkönä toi­mi
sir Charles Belgrave, joka viime
vuonna luopui monipuolisesta aktii­visuudestaan.
Koska tämän alueen korkeimpana
henkilönä toimii Bahreinin poliitti­nen
residenttihallitsija ja Kuwaitin
Doliittinen asiamies toisena henki­lönä
ja koska brittiläiset neuvonan­tajat
ja upseerit takaavat sen, että
Britannia kontrolloi ulkonaisia suh­teita
sekä finanssiasioita. Kuwaitin
öljy-yhtiön sekä Anglo-Iranian Oil
Companyn osakkeista 50 prosenttia,
niin ulkonainen rakenne ei miten­kään
voi peittää imperialistista ole­musta.
Sulttaanialueilla toimivat eri re-formistiryhmät
eivät elä julkisuu­dessa
kauan ennenkuin ne on ajet­tu
maanalaiseksi taikka pois maasta.
Timesin erikoiskirjeenvaihtaja pit­kän
vierailumatkansa jälkeen kirjoit­ti
mm. seuraavasti:
"Britannian näkökannalta katsoen
on onnettomuus siinä, että Britan­niaa,
hallitsijoiden kanssa tehtyjen
sopimusten valvojana, pidetään re­formistien
mielestä absoluuttisen
konservatismin kannattajana ja kaik­kien
yhteiskunnallisten ja poliittis­ten
uudistusten vastustajana. Mah­dollisesti
tämä, ei ole oikein, mutta
siten asiat kuitenkin ovat . . . "
Timesin kirjeenvaihtaja selittää
tämän jälkeen miten Suezin asia
vaikutti Bahreinissa.
Siellä on johtavissa piireissä pal­jon
ihmisiä, jotka osallistuivat brit­tiläisen
imperialismin vastaiseen
mielenosoitukseen ja hyvin suuri
määrä lähetettiin vankilaan taikka
joutui manpakoon, jonka johdosta,
kuten Timesin kirjeenvaihtaja sanoo,
aiheuttaa se taipumusta, että Bri­tannia
nojaa yksinvaltaisiin hallit-
Nyt brittiläiset viranomaiset avoi­mesti
tunnustavat, että Adenin pro-tektoraatin
itä- ja länsiosissa on
käynnissä laajalle levinnyt kapina ja
viimeaikaiset tapaukset Keski-Idässä
ovat lisänneet protektoraatissa ara­bialaisten
keskuudessa arabialaisen
kansallisen liikkeen kannatusta.
Mahdollisesti brittiläiset siirtomaa­hallitsijat
ovat maailman älykkäim­piä,
mutta he oppivat hitaasti. He
3ivät opi elämään maailmassa, missä
Kairon radio levittää laajalle alalle
MetDja hyökkääjistä ja kun ar^b|^
inaiden taholta herätetään heitä vas­taan
YK:ssa syytös veljeskansojen
sorretusta asemasta. •' '' '" ' • '
He ovat päättäneet pitää kiinni
kontrolliisaan olevista öljylähteistä.
He ovat päättäneet" suojella Keski-
Idäs.sä olevia asemiaan uhkaamalla
Venäjää. Mutta jokainen kuukausi
•he tuntevat lisättyä, painostusta.. -
Tästä syystä mr. Ne^ru, , Intian
pääministeri, varoitti että Britanrjia
oli valmis ottamaan käsiinsä kuwai-tin
ja ryhtyä vaikka sotaan pitääk­seen
käsissään öljylähteet. '
Työväenlehdet
yhtjrvät Ruotsissa?
Tukholma. — Svenska Dagblade­tin
tietämän mukaan Stockholms-
Tidningen ja sosialistien pää-ään"n-kannattaja
Morgon-Tidningen lähi-tulevaicuudessa
liitettäisiin yhteen.
Päivämääräksi ilmoitetaan 1 p. lo­kakuuta.
Yhteensulautumisen seu-reuksena
tulisi Stockholms-Tidnin-genistä
sosialidemokraattien pää­lehti.
Asianlaita on nimittäin sellainen,
että sekä Stockholms Tidningenin
että Morgon-Tidningenin tappiot o-vat
sitä luokkaa, ettei ammattiyh­distyksillä
eikä puolueella ole halua
ilman muuta katsella valtayaa pää­oman
hävitystä.
Svenska Dagbladetin saamien tie­tojen
mukaan jatkaisi Morgon-Tid­ningen
olemasaloaan viikkolehtenä.
h
Lontoossa,, — Formosa sekä
Qnemoyn 'ja Matsun saaret ovat
jälleen tulleet ajankohtaisiksi
kirj^iä^ii' Chronicle, joka
on sitä mieltä, että Yhdysvalto­jen
olisi yritettävä taivuttaa Kan­sallisen
Kiinan johtaja Chiang
Kai-shek luopumaan molemmis­ta
saarista.
Quemoylla ja Matsulla ei ole
ma)atia^ i|i^erkitystä kuin että ne
toiiiilinloT* etuvartioasemina, jois­ta
käsin Chiang voi suorittaa
hyökkäyksiä Kiinan mannerta
vartaita:' Saariin viime päivinä
kohdistetut kiivaat pommitukset
merkitsevät sitä, että Kiinan
Kansantasavalta ei enää ,kauan
aio sietää nykyistä ärsyttävää
tilannetta. Juuri tällä hetkellä on
olemassa suuri vaara, että saa­ria
.vastaan ryhdytään hyökkää-määB,';;
Ifehti mainitsee.
Työväenpuolueen äänenkan­nattaja
Daily Herald kirjoittaa:
Maailman vaara-alue numero 1
on ^dmosail saldtii Väiarai ei vä­hene
niin kauan kun Yhdysval­tojen
vasallilla Chiang Kai-she-kiila
on se paikka YK:5sa, mikä
. oikeudenmukaisesti kuuluu Kil-
UnäHe. B l : ;
N^HRU HUOLESTUNUT
in^A ^^minislbri ff^ru'iinlat-si
viime tiistaina huolestuneisuu­tensa
Formossan salmen tapahtu­mista.
Intian parlamentin ulkopo­liittisessa
keskustelussa hän.sanoi,
että tilanteen näyttäessä poliittises­ti
. rauhallisemmalta Keski-Idässä
on havaittavissa lisääntyviä toimin­nan
merkkejä Aasiassa.
In^pi^^pjan ulkoixiipisteri Su-bandrio
. sanoi. saaneensa Kiinan
Djakartassa olevan lähettilään
kanssa keskustellessaan sen käsi­tyksen,
että nykyinen kriisi Formo-san
salmessa ei johda mihinkään
suureen sotilaalliseen selkkauk-'
seen, jos ulkoapäin ei suoriteta
provokaatioita.
LISÄÄ TUKIKOHTIA
Moskova. — (SIB) — Amerikka­laisen
merijalkaväen maihinnousu
Singapioressa on ensimmäinen as­kel
amerikkalaisten Kaakko is-
Aasiaa. koskevien suunnitelmien
toteuttamisessa. Kysymyksessä
ovat suoranaiset sodanvalmistelut.
USAn hallituspiirit aikovat perus­taa
Aasiaan uuden laivastotukikoh-seet
kansalliseen vapaustaisteluun,
dan, joka tukisi amerikkalaisia so­tavoimia
Formosalla ja toimisi sa­malla
Indonesiaa ja muita tämän
alueen maita vastaan tähdättyjen
sotaprovokatioiden keskuksena.
Maihinnousu Singaporessa merkit­see,
että USA haluaa saada omiin
käsiinsä ne laivasto- ja lentotuki­kohdat,
jotka kuuluvat sen liitto­laisille
ja sijaitsevat Aasian mai­den
alueilla.
Englanti auttaa tässä USA:ta an­tamalla
Singaporessa olevat tuki­kohtansa
amerikkalaisten sotalai­vojen
käytettäväksi. Tällaisten lai­vojen
saapuminen sinne osoittaa,
että USA aikoo perustaa uuden
laivastotukikohdan tukeakseen For-mosassa
olevia amerikkalaisia jouk­koja
ja muodostaakseen samalla
keskuksen uusille sotilaallisille pro­vokaatioille
Indonesian ja muiden
tämän alueen kansoja vastaan, kir­joittaa
lehti.
Illlilli T Ä T Ä
HAJAMIELISYYS
'Professori istuu vaunuosastossa Ja
lukee kirjaa. Jimailija saapuu vau­nuun
ja pyytää matkalippua, mutta
professori ei löydä sitä.
— Antaa olla. tunnenhan minä
professorin. Mutta kun löydätte ly>-
punne niin pyytäisin jättämään val­tion
rautatietoimistoon.
— Se on löydettävä nyt. Mistä mi­nä
muuten tiedän, minne olen mat­kalla.
PUOLUSTUS
Vähäntorpan ukko on syytteessä
hevosvarkaudesta. Oikeudessa hän
puolustaa itseään seuraavasti:
— Sanotteko tätä oikeude-ksi. Oli-sinhan
voinut ostaa hevosen rehelli­sellä
tavalla, ja jättää sen maksa­matta,
kuten hienot ihmiset tekevät.
OLI YRITTÄNYT
Anderssonska oli papin luona va^t-tamassa
miehensä pahoja tapoja,
joitten tarkoituksena on aiheuttaa pappi koetti muistuttaa hänelle, että
jännityksen kärjistymistä Aasiassa
ja muuttaa se potentiaalisen sodan
vyöhykkeeksi, kirjoittaa Izvestija.
Amerilikalaisten sotilasviranomais­ten
toiminta Singaporessa osoittaa
täysin selvästi, että USAn ulkopo­litiikka
on tähdätty varallisten so-tapesäkkeiden
luomiseen, että sillä
on seikkailunomaisia suunnitelmia
kansojen varalle, jotka ovat nous-minkä
jumala on yhteen liittänyt, äl­köön
ihminen sitä eroittako ja sit­ten
alkoi neuvoa miten menetellä
miehensä parantamiseksi:
— Oletteko koskaan yrittänyt
koota tulisia hiiliä hänen päänsä
päälle.
— En ole sitä koettanut, mutta
kiehuvaa vettä olen pari kertaa heit­tänyt
hänen niskaansa.
PÄIVÄN PAKINA
Uudelle eestiläisystävällemme
Allekirjoittaneella on vuosien
varrella ollut useita yhteyksiä ees
tiläisten kanssa — ja he ovat y-leensä
todella hyviä ystäviä sitten­kin,
vaikka emme luonnollisesti­kaan
ole olleet:-aina kaikissa kysy­myksissä
ehdottomasti yhtä mieltä.
Tässä päiyänä^muutamana meillä
oli miellyttävä tilaisuus tutustua
erääseen "uuteen" eestiläiseen, jon­ka
kanssa sukeutui melko laaja kes­kustelu
ja suoraan sanoen ystäväl­linen
väittelykin Eestin asioista.
Kun me keskustelun lopputulokse­na
sovimme siitä, että allekirjoitta­nut
"panee mustaa valkoiselle" uu­den
Eestin — 18-vuotiaan sosialisti­sen
Eestin — asioista, niin meille
suotanee lupa omistaa tämä pikku-kirjoitus
kokonaan tälle uudelle ys­tävällemme.
Emme ole henkilö­kohtaisesti
tosin käynyt sen parem­min
uude.ssa kuin vanhassakaan
Eestissä. Huomioimme perustuvat
siis luettuun.
Vanhaa Eestiä — johon palaamis­ta
Eestin^pakolaislehdistö haluaa —
nimitettiin pilkallisesti "voileipäta-savallaksi"
siitä syy.";tä kun Eestis­tä
vietiin ulkomaille pääasiassa voi­ta
ja sianlihaa.
Totta onkin, että vanhassa Eestis
sä ei ollut-suurtiollisuutta. "Eestin
kansa ei tarvitse lainkaan raskasta
teollisuutta". Vakuutti Päivälehti
tammikuussa 1926 yrittäessään puo­lustaa
porvarillisen hallituksen ja
epäkansallista politiikkaa. Tämän
politiikan seurauksena sellaiset suu­ret
tuotantolaitokset kuin Venäjän
Baltian laivatelakka, sementtiteh
das "Azeri", moottorialus "Dviga-tel"
y.m. lopettivat toimintansa ja
niiden koneet myytiin polkuhinnas­ta
romuraudaksi.
"Voitan" sähkötehtaalla, missä v.
1913 oli 1,500 työläistä oli vuonna
1937 enää 50 työläistä. Kreenholmin
puuvillatehtaalla oli ennen vuotta
1917 työläisiä 11,000, mutta vuoden
1940 alkuun mennessä oli jäljellä
enää 2,000. Maan elinkeinoelämää
hallitsi pienteollisuus, lähinnä ke­vyt-
ja elintarviketeollisuus. Työttö
myys nousi vakituisesti -kymmeniin
tuhansiin, ja näiden työttömien per­heet
olivat siis vailla turvattua toi­meentuloa.
Neuvostovallan aikana Eestin ta­savalta
on muuttunut kokonaan uu­deksi
ja sen asukkaiden kohtalo toi­seksi.
Tasavallan teollisuuden kokonais­tuotanto
on vuoteen 1939 verrattu­na
kasvanut 8-kertaiseksi. Pelkäs­tään
1950 luvulla Eestissä on raken­nettu
ja p^ntu käyntiin 329 erilaista
tuotantolaitosta ja tehdasosastoa.
Erityisen'voimakkaasti ovat kehit­tyneet
liuskakivi-, kone- ja koje-teollisuus.
Eestin kon^; ja kojeteol-lisuuden
tuotteita käytetään kaik­kialla
Neuvostoliitossa, ja mm.
."VoRii^''lehtaart ^hkömoottoreita
viedään Kiinaan, Unkariin, Tshek­koslovakiaan,
Romaniaan, Puolaan,
Bulgariaan, Indiaan, Indonesiaan ja
Vietnamiin.
Raskaan'teollisuuden pohjalla on
kehittynyt myös kevyt teollisuus ja
•elintarviketuotanto. Puuvilla- ja
silkkikaAlbita tuotetaan nykyisin 3
kertaa ja villakankaita 2.5 kertaa
niin.paljon kuin vuonna 1940.
Sähköistetty ja koneilla varustet­tu
köUektiivitaloutta harjoittava
maaseutu tuottaa kutakin maatalou­den
blalia työskentelevää työntek-jää
kohden esim. karjataloustuot-teitd'
kaksi kertaa niin paljon kuin
porvariinhen Eesti.
Us^t tuhannet traktorit yli tuhat
leikkuiipuimuria ja suuret määrät
muita •,koneita helpoittavat Eestin
pelloilla ihmisten työtä. Siellä, mis­sä
ennen mies kaivoi lapiolla suo­hon,
o j^a-ja hartiavoimineen taisteli
itselte<to 'peltotilkun suoalueelta tai
kiskoi vierinkiviä pellosta, työsken­televät
nyt ojankaivuukoneet, kai­vinkoneet
ja
neet. Niiden avulla pelloille ja
laidunmaille raivataan uusia kui­vaus-
ja salaojia ja liitetään tuhan­sia
hehtaareja maata hyödylliseen
viljelykseen.
Hieman yli miljoona ihmistä kä­sittävässä
Eestissä, Itämeren ran­nalla
olevarsa pikkumaassa, on siis
entistä parempi elää.
Eräs vakuuttava esipierkki väes­tön
elintason korkeudesta on m.m.
tallettajien ja talletusten kasvu. Va­jaassa
neljässä vuodessa (tammi­kuun
1 pstä 1954^viime vuoden toi­selle-
puoliskolle) si^ästökasjsoihin
tuli 50,000 uutta tallettajaa ja tal­letusten
määrä kasvoi 135 miljoo­nalla
ruplalla. Tartossa on tänä
kesänä 1,500 omakotirakentajaa.
Teatterit, kulttuuritalot ja kansan­talojen
juhlasalit ovat aina: iltaisin
täynnä ihmisiä, jotka haluavat va-paa-
ajalleen täysipainoisen sisällön.
Neuvo3to Eesti on vasta 18 vuo­tias.
Se elää nuoruuden kukoistuk­sen,
kypsyvien voimien ja valoisien
toiveiden aikaa.
Ja Eestinkin kansa toivoo. Se toi­voo
ennenkaikkea rauhaa, ystävyyt­tä
ja rauhallista yhteistoimintaa
kaikkien kansojen kanssa ja onnea
kaikille ihmisille, ja tämän toi­veen
hyväksi se myös uurastaa.
Täten selostettiin aivan äskettäi­sessä
nuoren Eestin tilannetta SI-B:
n uutiskatsauksessa mistä olem­me
lyhentäen asianomaiset tiedot