Vapaus, May 18, 1957

              ^ v u 2 Lauantaina, toulcok. 18 p. — Saturday, May 18, 1937 Vapaus ei ilinesty
ensi tiistaina
VAPAUS
ffJBKBTKl — Independent Labor
Organ of Finnish CanadJans. Es-tftUlshed
Nov. 6, 1917. Authorized
M secood dass mall by the Post
Omee DepartmeMt, Ottava, Pub-llshed^.
tbrice wee]cly: Tuesdays.
Humdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Comj»any Ltd.. at 100-102
Sim S t W., Sudbuty, Ont.. Canada.
Telephones: Bus, Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E- Suksi. Editor W. EJcIund. Mailing
address: Box 69, Sodbury, Ontario.
Advertising rates upon applicatton,
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
:;anadassa: 1 Vfc 7J0O 6 kk. 3-75
VhdysvallolBsa:
Suomessa:
3 kk. 225
I Vk. 8.00 6 kk: 4^0
1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
1917 •— Juhlavuosi 40. vuosikerta —1957
Heikot ovat todella "ev^t"
Vaikka v ä e ^ n keskuudessa on suurta tyytymättömyyttä
liiieraalipuolueen hallituksen monen edesottamisen ja erikoi­sesti
sen toimettomuuden johdosta, kaikki meridt vii-ttaavat
kuitenk:<n siihen/ että vanha torypuolue ei liioin pysty enää
nousemaan halltu^uolueen paikalle. Tbiypuolueen uusi —
ja edeltäjäänsä henkilökohtaisesti paljon kansanomaisempi
puoluejohtaja, rna:. John Diefenbaker ikulkee. ylimääräisellä
junalla matkustaen kovalla kiirreellä kaupungista toiseen ja
heiluu lupaidcsineen joka suunnalle kuin tärpätin keittäjä,
mutta'^ttdi ei ota sittenkään tappuroihin".
Siksi tehotonta on tor3T)uolueen vaalikampanja tähän
päivään mennessä ollut — ja me sanomme tämän tietoisina
siitä, että esim. nikikelialuee'lla on toryjen toimesta (käynnissä
äärettömän kiihkeä vaalifkampanja — että esimerkiksi fa­naattisuuteen
asti torypuoluetta puolustava Toronto Globe
and ;Mail lehti (katsoi asialliseksi toimituskirjoituksessaan va-ioittaa,
että näyistä menoa jatkaen ei torSrpuolueella ole
rmitaän voiton mahdollisuuksia. Tähänastisen epäonnistumi-s
^ i y y n ä pitää Globe and Mail kahta sei<Ickaa: Että Diefen-
. baacerilla on "liian kova kiire". Globen mielestä häntä kulje­tetaan
näyttämässä aivan liian monessa paikassa. Toiseksi
Globe and Mail selittää, että Diefenbakerin puheiden leivällä
on/'liian vähän voita" — hän pitää ikuulema liian paljon tois­arvoisia
puheita ja "liian vähän" todölla ikansallista ohjelmaa
käsittäviä ja sillä pohjalla sytyttäviä puheita.
^ Näissä seikoissa saattaa olla perää. Mutta mitenkä voi­daan
«kuvitella, että vanhan torypuolueen "ohjelmasta'' voi-tai^
npitää^mitään -kansallisesti tärkeitä ja sytjrttäviä pu­heita?
Valitettava tosiasia nimittäin on, että kummatkin
vanhat puoli;reet ovat niin toistensa kaltaisia, kuten ovat nii-de^
irikkaat rahoittajatkin, ettei niiden ohjelmissa ode mitään
asiallista eroa.
.Muftta kalkkein suurimman pettymyksen mr. Diefenba-ketm
henkijökohtaisiille kannattajille on tähän mennessä
antanut ne vihjeet, jotka osoittavat, että hän itse on joutu-maraa
tämän perinteellisesti rutivanhoillisen ja taanitumuk-selltsen
puoluelkoneiston kahleisiin, sen sijaan, että hän voisi
johtaa sen avaremimille vesille, kuten Diefenbakerin puolue-jdhtajaksivalinnaxiaikaDa
selitettiin ja luultiin. Yksi kuvaa-vinpsimco^
Kki on tämä: mr. Diefenbaker tunnetaan miehenä
jokdon al^uoneen istuntosalossarja sen ulkopuolella pitänyt
moiita tiilistä;'piihetta(kfinsalaisvapauksien.pudl^^^^ Mutta
mitä m^in^emme >iytV ' Konservatiivien riveissä ja liepeillä
on sellaista, miehiä kuin,esimerkiksi John Boland,:Parkdalen
itsöiäineh; konservatiiviehdokas, joka "syyttää" liittohalli-tustelii^
n pienestä noitajahdist» ja vaatii, ei sen enempää
eika väHenapää, kuin rikoslain 98:nnen pykälän uudelleen
käy^ntöön ottaonista, että- Canadassa'kin voitaisiin aloittaa
santenlainenmitajahti mikä on nyt Yhdysvalloissa^k
ja mikä ajoi esimerkiksi/Canadan Kairon lähettilään mr. Nor-inaQin^
niih epätoivoiseen mielentilaan, että hän teki lopulta
itsesnurhan^ Mr. Diefenbakerin vaalikampanja saa yhä enem-män^-"
rehellisen Johnin" vaalitunnuksen luonteen, mutta se
P»iöluekoneistp, minkä; vangiksi hän on joutumassa, syö jat­kuvasti
maaperää pois tämän tunnuksen alta ja se on yksi
perussyy, miksi ^änen vaalipuheiMensa eväät ovat niin
eikkoja.
Italian hallituskriisistä
ieksän päivää kestäneen kriisin "päätteeksi" ilmbi-teUiin
Roomassa keskiviikfeonaj että presidentti Giovanni
Gronchi on antanut uuden hallituksen muodostamisen Adone
Zolin teihtäväksi. Zolin kuului aikaisemmin Antonio Segnin
hallitukseen joka kukistui siihen kun oikeistososialidemo^
•fcraattinen puolue erosi siitä. -
Tätä-k^^ ei ole tietoa, miten Zolin
hallituksen "munimisessa" onnistuu. Muistettakoon kuiten­kin
tämä: Z d i n on kristillisrdemkraattisen puolueen jäsen,
kuten; ^dli' nyt kukistuneen hallituksenkin päämies. Tämä
kristilli$-demokraattinen puolue on tosin Italian suurin por­varipuolue,
mutta sittenkin sillä on ainoastaan 261 jäseniä
parlanrentissa missä on kaikkiaan 590 edustajaa. Selvää on
että mitään demo«kraattisella perustalla toimivaa hallitusta e
Zo|i voi muodostaa ilman ulkopuolista apua —.' ja siitä s!
kenkä puristaakin. Jokatapauksessa kristillis-demokraattisen
pudlueen vähemmistöhallituksella, jos sitä yritetään, ei ilmei^
sestikään ole ruusuinen tulevaisuus.
; Sivumennen sanoen voidaan todeta, että taantumusleh-disto
on lakannut puhumasta Italian vasemmiston ja Italian
"punaisten" kriisistä? Tämä voi johtua siitä, että toukokuun
alussa pidetyissä kunnallisissa osavaaleissa Itailian kommu­nistit"
vahvisti vat edelleen asemiaan. Toisaalta sosialistipuo-lue
voitti näissä vaaleissa vain siellä, missä se oli vaaliliitossa
kommunistien kanssa. Siellä missä sosialistipuoflue oli liitossa
oikeistososialidemokraattisen puolueen (Saragatin johtaman
(puolueen) kanssa kommunistivastaisella ohjelmalla, molem­mat
sosiallistiset puolueet menettivät paikkoja sikäli kuin
komanunistit niitä voittivat—siis työväen yhteiseksi tappioksi.
> Juuri tässä vaiheessa ilmaantui Italiaan todellinen 'kriisi.
Vaalitappiostaan säikähtänyt oikeistososialidemokraattinen
johtaja Saragat vaati puolueensa ministerit eroamaan halli-tiiksesta.
Näin tapahtuikin. Täten voidaan todeta, että Ita­lian
ihallituslmisi edusti ja edustaa edelleen hallituspuoluei­den,
yleistä kriisiä.
; Italiaa on yritetty hallita kaikenlaisten ulkomaalaisten
"oppien?' ja "ohjelmien" perusteella vastoin suuren kansan
;tahtöaw Hallituksesta on mielivaltaisesti ja kaikki demokraat-,
tis€ft'käsitteet hyljäten sivuutettu maan suurimmat työväen-puolijeet,^
Togliatin johtama kommunistipuolue ja Nennin
jolj^tama sosialistipuodue. Ja kun maata on hallittu kansan
selvästi ilmaisemaa tahtoa loukaten, niin tulokset ovat myös
xSeamuQJaiset: Maassa vallitsee syvällinen maatalouskriisi ja
m;y^l7oläisten keskuudessa on suurta tyytymättömyyttä
vafiit^eyiin oloihin. Ulkopoliittisessa mielessä on maa ajau-
]iui|ut^ iiaiden^."^ allikkoon.-
'jSelvää on, että Italian kriisi on syvälle ulottuva — eikä
sität^^j^oida ratkaista.nullään vähemmistöhallituksella.. Jos
Vielä befidsesU valUtacvan iyö-voiioapanttecn
fakla ei Vapaus
UnKSty tnaainanfaina olevan viral-
Uvsn joblaiuUvin vaoksi ensf itis-taina,
kuten täUaisten Jablajäivien
yhteydessä on tapa oUiif,,Ja tulee
"normaaliin" pää«(tyä cdelleeokln
olemaan. Vapauden seanava nu­mero
ilmestyy sii* torstaina, toolu»-
konn 23 päivänä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
•
Mrs. Hilja VäUmaa, N a im Centre,
Ont., täyttää 65 vuotta toukokuun
19 päivänä.
Miina Suom'nefl, Watefs Towns-hip.,
Ont„ täyttää maanantaina, t ou
kokuun 20 pnä 88 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kansaa verotietaan rikkaiden hyödyksi
KIBl. LUKIN BOBINSON ! vat merkitsemään, että kahden.vuo- 1949; todellisuudessa on ollut encm-
. . . . . _ , , ^ jden knlqessa tuotannon laajentami-mnastio
on keskeisenä kesto^, sijoiteta^ 10 miljardia jdolla-n
athffttu kuluvan i i i t t n v a a l i K a m . | *
Mitä muut sanovat
" K U O L L E I S T A P U H U T A AN
V A I N HVVÄÄ"
J . B. Salsbergin, Stewart Smithin
j a muiden ero Labour-Progressive
puolueesta seurasi kriisipäätöstä
Canadan kommunistisessa liikkecs-
Toronton väestö tuntee mr. Sals­bergin,
lainlaatijakunnan entisen
jäsenen ja mr. Smithin, entisen kon­trollerin,
erittäin intellektuaalisina
j a kyvykkäinä miehinä. Joitakin
hämmästyttää, että he ovat ilmei­sesti
säilyttäneet kipinän omaatun'
toa . . . On sääli, että heidän ky­kynsä
on haaskattu n i in arvottomal­le
asialle kun Canadan kommunisti­puolueen
hyväksi.
— The Toronto Daily Star.
l u n aiheena liittovaalifcam-panjan
aikana. Jokaisella puolueel­l
a j a vaaliehdokkaalla on paljon sa­nottavaa
siitä j a tietysti kaikki l u ­paavat
parannuksia: Mutta anihar­vat
yrittävät selostaa tai näyttävät
olevan tietoisia inflaation syistä,
vaikka kuten kaikki tiedemiehet
myöntävät, ennenkuin tautia voi­daan
parantaa, on tiedettävä mikä
sen aiheuttaa.
Inflaatio nierkitsee hintojen nou­sua.
Kun hinnat ja elinkustannuk­set
nousevat,, dollarin arvo laskee.
Dollarilla ostetaan nykyisin huo­mattavasti
vähemmän kuin ennen.
Tämän johdosta tarvitsemme enem­män
dollareita kuin ennen. Ja suu­r
i osa canadalaisista ei saa niitä y l i ­määräisiä
dollareita siinä määrin
k u i n tarvitsevat.
Nykyisen inflaation syyt selvästi
osoitettiin Mine-Mill union vuosiko­koukselle
esitetyssä johtajain rapor­tissa:
liikkeet' käyttävät valtavasti
lisääntyneessä määrässä varoja uu
s i in kaivoksiin, tehtaisiin, koneis:
toon ja kalustoon. Vuoden 1956
aikana uusiin teollisuusrakennuk­s
i in sijoitettiin 2.4 miljardia dolfa-ria
j a uuteen koneistoon ja kalus­toon
2.5 miljardia dollaria. Vuoden
1957 suunnitelmat edellyttävät vie­lä
suurempia sijoituksia,'jotka tule-'
Vapaus sai kuu­kauden
aikana
98 uutfa tilausta
Vapaus sai jälleen neljä uutta
tilausta nostaen se kuukauden ai--
kana saatujen uusien tilausten
luknmäärän 98:aad. .
Uusia tilauksia saapui nyt seu­raavasti:
EinO: Lehtola, S«dbury, 2 uutta
tilausta "rapioiksi".
Niko Piispanen, Beaver Lake, 1
uusi tilaus. ,
Tilaaja, ManUouwadgc, 1 uusi
tilaus."^
Erikoismaininnan ansaitsee täs­sä
yhteydessä Beaver Lake, missä
täytettiin hankintaosuus seitse-mänkertalsesti
sillä "majavajärve-
Iäiset" hankkivat 7 uutta tilausta
osuuden ollessa 1.
Sudburysta on tullut 17 tilaus­ta
osuuden ollessa 13.
Viime Vapunpäivänä pitämäs­sään
puheessa Canadan LPPrn
johtaja Tim Buck vaati m.nv
venezuelalaisen konununistin
ja a m m a t t i yhdistysliikkeen
johtajan Jesus Farian vapaut-r;
tamista. Siitä on kulunut' jö*'
seitsemättä vuotta kunv Perez
Jimenezin hallituksen toimesta
vangittiin tämä : venezuelalair
nen entinen senaattori ja Vene­zuelan
a m m a t t i yhdistysten
k e s k us liiton varapresidentti.
Mr. Buok pyysi, että lähetettäi­siin
protesti Venezuelan Otta­vassa
olevalle lähettiläälle.
Yhtiöt kohottavat hmtoja. jotta
ne voisivat rahoittaa suurinunan
osan tuotannon laajentamisesta voi­t
o i s t a ^ Ne: ahmivat omakseen
leijonan osuuden maamme kohoa­vasta
tuotannosta.*korottamalla hin­toja
ja voittoja mahdollisimman
korkealle.
,• - •
ALEMMAT KORPOBATIOVEROT
Liittohallitus, joka nyt p y r k i i uu-delleetf
valtaan, on suosinut tällais­ta
politiikkaa. Korporatioverot ovat
laskeneet viime vuosien kuluessa!
Uudet kaivosyhtiöt nauttivat vero­vapaasta
asemasta ensimmäisen
kolmen--vuoden ajan. Kaivosyhtiöt
hyötyvät miljoonia dollareita tämän
johdosta, vaikka niiden työläisiltä,
j o i l l e i maksetaan .tavalliset palkat,
peritään tuloverot tavallisen taksan
mukaisesti. Siitä on seuraavat tu­lokset:
K a i v o s - j a öljy-yhtiöiden myynnit
lisääntyivät vuodesta 1954 vuoteen
1956 mennessä 38: prosentilla. Palk­kamenot
olivat ^vain 23 pros. kor­keammat.
Mutta voitot ennen ve­roja
olivat 74 pros. j a verojen vä­hentämisen
jälkeen 86 pros. kor­keammat.
Tämä osoittaa, että voi­tot
lisääntyivät kaksi kertaa enem­män
kuin myynnit j a neljä kertaa
enemmäii kuin palkat.
Canadan teollisuuslaitosten myyn­nit
nousivat saman kahden vuoden
aikana 22 prosentilla.. Palkat nou­sivat
17 prosentilla. Mutta voitot
ennen veroja nousivat 38 prosentil­la
j a verojen vähentämisen jälkeen
^2 prosentilla. Tämä osoittaa, että
teollisuuslaitosten voitot lisääntyi­vät
kaksi j a puoli kertaisesti myyn­teihin
verrattuna j a kolmikertaises-ti
palkkoihin verrattuna..
Sellaiseen hallituksemme kchoit-taa
liikepiirejä. Dollarimme osto­voima
jatkuvasti laskee ja samanai^
kaisesti yhä enemmän menee yhti­öiden
voittoihin.
Eläkeläiset j a sellaiset, j o i l l a on
rajoitetut vuositulot saavat aivan
toisenlaisen kohtelun hallitukselta.
Ottakaamme esimerkiksi liittoval­tion
maksama vanhuudeneläke jota
maksetaan kaikille 70 vuotta täyttä­neille
canadalaisille.
Vuonna 1949 h e i l le alettiin makr
saa $40 kuukaudessa,-joka on varsin
vähäinen summa toimeentuloa var­ten.
^ lautta, hallituksen virallinen
indelcsi osoittaa, että elinkustannuk­set
ovat nousseet 20% sittäh vuoden
mänkin nousua varsinkin vähävarai­s
i l l e ihmisille. Tämä n^rkitsee, et­tä
$40 vuonna 1949 o n nykyisin
vain $33 ostovoima. ^
Vaikka eläkettä on nyt korotettu
4S dollariin, joka astuu voimaan
heinäkuun 1 pnä, se tulee olemaan
vain $38 arvoinen vuoteen 1949
verrattuna. Toisin sanoen, korotuk­sesta
huolimatta nykyisen eläkkeen
ostovoima on vähäisempi kuin v.
1949. M i n e M i l l unio on vaatinut
eläkkeiden korottamista 80 dolla­r
i i n kuukaudessa j a eläkeiän alen­tamista
63 vuoteen ilman varatto-muusehtoja.
Sama on tapahtunut lapsiavustuk-sien
suhteen. Vuodesta 1945 on e r i
ikäluokille maksettu 5, 6, 7 tai 8
dollaria kuukaudessa. Ensi syys­kuusta
alkaen maksetaan alle 10-
vuoTtiaille $6 j a 10—16-vuotiaille $8.
Mutta hinnat ovat kohonneet 60
prosentilla vuodesta 1945 hallituk­sen
virallisen indeksin mukaan. Sen
johdosta $6 on tällä kertaa verrat­tavissa
$3.V5 vuonna 1945 j a $8 on
verrattavissa viiteen dollariin. Tä­mä
merkitsee, että korkein lapsi-avustus
tällä kertaa on alempi kuin
alhaisimmat .maksut vuonna 1945.
Canadalaiset haluavat saada lap­silleen
parempaa j a enemmän ruo­kaa
ja vaatteita ja turvata heidän
terveytensä ja oppimahdollisuuten-sa.
Maanune varakkuus ja laaje­neva
teollisuus tekee tämän' mah­dolliseksi.
Mutta lapsiavustusten
arvo on kehittymässä väärään suun­taan.
Kansa c i saa riittävän suurta
Osuutta maamme tuotannosta ja
yhtiöt saavat l i i an paljon. On kor­kea
aika liittovaltion tehdä uusi ja­ko
kansan eduksi j a suosia vähem­män
yhtiöitä j a niiden suuresti ko­hoavia
voittoja.
LPP nimittää kaksi
elidokasta Toron­tossa
fiitiovaaleiliin
tiiflovaatitaistelu
atkaQuf P. Aitliun
vaalipiirissä
Toronto. — Lafcor-Progressive pup- Port Arthnr. — Täällä "Ilmndi
lueen' kansallinen Jt^taja T im Buck ' B a y n itäisensä vaallpplliissä suorite)
ilmoitti täällä viime viikolla, että tiin Uit':ovaaUen varalta ehdokkaide
puolue tolce asettamaan'ehdokkaansa xiinui^ viime maananfaina. Enna
*^ään edustajan tehtävää pitänyt ha!
Htiismini-rteari ,C. p...Howe ninutettii
liitdäieen.^ Hänen^^^^t^ vasta
ehdokkaansa bn C C P : n " olmittäaj
Doiiglas M . Fisher. POrt Aröiuristi
k Ö n servatiii^iiolueen öidokkaalb
nimitettiin Inä Vigars.- '
AOlan KoTlrola
voifti stipendin
Timmins. -— Täkäläisten suoma­laisten
keskuudessa hyvin tunnet­tu
Timmi'nsin kasvatti, A l l a n Kor-kola,
mr. j a mrs. O. Korkolan poi­ka,
101 Alonquin Boulevard West,
on saanut Marathon Paper Com-
Janyn metsänhoitokoulun stipen­din.
Alla9 Korkola on järvien-pään
T e k n i l l i s en Instituutin met­sänhoito-
osaston ^ ensimmäisellä
luokalla. Saatujen tietojen mu­kaan
A l l a n Korkola on mennyt
kesän ajaksi Abitibi Pulp &
Paper Co:n palvelukseen.
tulevia liittovaaleja varten Spadinan
ja Trinityn teollisuusvaaliplireissä.
Ehdokkaiden nimittäminen tulee
capahtumaan piakkoin. ^ .
L P P : n johtaja sanoi, että puolu­eensa
keskeisimpänä tarkoituksena
nykyisessä liittovaalikampanjassa on
"taistelu vaaliyhtenäisyyden puoles­ta
mahdollisimman juurec työväen­luokkaa
Uidellisesti edustavaii edus­tajamäärän
valitsemiseksi parlament­t
i i n " ja liberaalien j a konservatiivien
häviölle saattamiseksi m a h d o l l l s i m -
ma'n monessa tapauksia.-.
Hän sanoi.1 että UPP tulee maan
kaikissa vaalipiireissä pyytämään
sit4 työväestön yhtenäistä poliittista
toimintaa, joxäca. puolesta olemme
talEteUeet sitten vuoden 1921." '
' -Mr. Bvuäi k ^ o i t t l mahdollisimman
laajoihin refo;imeaUn monopolik^^^
tallsmla vastaan j a korosti, e t ^ tais­telu
refonnien puolesta on eroitta-maton
taistelusta pysyväisen' rauhan
puolesta.
C C F : n - ehd(^{^an tuknnlseksi vei
Labor -Progressive puolue pois bmai
ehdcikkaansa. Täten: j^idistyy työ
Iäisten Ja edistyt!:seUlsten voimiei
rintaman vofeaat vaalipiirissä nuo
reminan täajjä syntyneen ja kasya
neen edustajan valksemissksi HOVQ
ulalle.
Tämä (kirjeenvaihtaja osallistui C(
F : n yleiseen vaalitilaisuuteen. ]ok<
pidettiin myöskin maanantai-Utans
maanviljelyskentän haalissa. oCF:t
pääministeri' Saskatcfaewanln maa<
kunnassa Tooamy Douglas oli tilai.
suud^ssa pääpuhujana. Siinä tOai.
Edelleen hän (korosti, että Gordonin
komission rapMttl Canadan talou­dellisen
tulevaisuuden mahdollisuuk-slvta.
oli haaste Ja varoitus, kaikille
canadalaisUIe. Siinä osoitettiin.: että
tuotanto lisääntyy nopeamniin kuin
ostokyky, että nyt tarvitaan lyhyem­pää
työviikkoa Jos äljomme välttää
työttömyyden Ja . että taloutemme
riippuvaisuus Yhdysvalloista Ja suu­rista
asetilaUksista on vaarallista.
Puolaan kasvaa uusia kaupunkeja
Salaperäisiä ihotairieja TaJijtitia
Ranskassa ovat laajalle atomiso- kalaisen professorin Bertholdin tut-danvastaiselle
taistelulle antaneet
sburta painokkuutta keinotekoisen
radioaktiivisuuden keksijän, Nobel-palkitun
prof. F. Joliot Curien ra­diopuhe,
jossa hän korosti atomiko-keiluj
en aiheuttamaa suurta vaaraa
ihmiskunnalle ja kehoitti ydinase-kokeilujen
pikaiseen lopettamiseen.
Äskettäin julkaist:in maailmanlaa­juisen
julkisuuden saaneita, Nobe­l
i n rauhanpalkinnon saaneen^tunne-tun
humanistin ranskalais-saksalai-sen
professorin Albert Schweitze-r
in vakavia sanoja maailman omal­letunnolle
ydinasekokeilujen aiheut­tamana
lisääntyvästä vaarasta ih­miskunnalle.
Hän korostaa, että riit­tävän
voimakkaan yleisen mielipi­teen
syntyminen ja järjen äänen
pääseminen kuuluville tekevät val­tiomiehille
helpommaksi atomipom-mikokciden
lopettamista koskevan
sopimuksen solmimisen. Suurta huo­miota
ovat myös herättäneet rans-kimukset,
jotka tämä suoritti kaksi
kuukautta kestäneellä matkallaan
Ranskan Tyynellä valtamerellä si­jaitsevissa
siirtomaasaarissa. Hän
totesi. : tuhansia ihotautitapauksia,
j o i ta ilmeni, vähän ajan kuluttua
amerikkalaisten viimevuotisesta a-tomikokeista.
Marquesas-saarilla lä­hes
jokaista lasta j a aikuista vaiva­sivat
samat ihotaudit, j a nyt ne ovat:
ilmestyneet Tahitille. Mainittakoon,
että näillä saarilla pääravintoainee-na
ovat kalat. Prof. Bertholdin se­lonteko
radioitiin äskettäin myös
Australian yleisradion kautta ja hc-^
rätti maassa poikkeuksellista huo­miota.
Onhan itse Australiakin ydin-kokcilujen
vaikutuspiirissä.
On ilmeistä, että lähestymme rat­kaisevien
päätösten vaihetta tässä
ihmiskunnalle n i in tärkeässä ja koh­talokkaassa
kysymyksessä.
I H. Orras.
Sleesian eteläosaan nousee iha­nan
Popratzanan järven lähelle
sleesialaisten kaivosmiesten j a me­tallurgien
uusi kaupunki N o w a T a -
ha. On kulunut vasta viisi vuotta
siitä, kun tänne tulivat ensimmäiset
rakennustyöläiset, mutta nyt on uu­dessa'kaupungissa
jo satoja asuin­taloja,
kymmeniä valistuslaltoksia,
puistoja,' aukioita sekä leveitä ja
suoria katuja. Nowa Tahassa on jo
monta kymmentä tuhatta asukasta.
Nykyaikaisia asuinkortteleita on r a ­kennettu
sinne Zemovit j a Wesela
kaivosten työläisille sekä monien
metallurgisten tehtaiden työnteki­jöille.
Nowa Taha on vain eräs monista
muista Puolan nuorista' kaupungeis­ta.
Leninille nimetyn Puolan suu­ren
metallurgisen tehdasyhtymän
ympärille on kasvanut metallurgien
uusi kaupunki Nowa Huta, jossa on
nykyään y l i 90,000 asukasta.
Y 1 ä-S1 e e s i a s s a on rakenteilla
monta uutta kaupunkia j a kaivos-kylää.
Rakenteilla on esimerkiksi
Nowa Pieskovice, jossa tulee lähi­aikoina
olemaan 70,00,0 asukasta,
Nowa jGrodzetz ym. Uusia kaupun:
keja on rakenteilla myös Ala-Slee-siassa,
Lublinin, Gdanskin, Bialys-tokin
ym. voivodikunnissa.;
Sodanjälkeisinä vuosina Puolan
kaupunkeihin ja työläisasutuksiin
on rakennettu yli puolisentoista
miljoonaa uutta asuinhuonetta.
Viisivuotissuunnitelma edellyttää
asuntotuotannon laajan kehityksen
maan monissa piireissä. Lähimmän
viiden vuoden kuluessa on raken­nettava
y l i 1,200,000 uutta asuinhuo­netta.
Huomattavasti rakennetaan
asuntoja tasavallan pääkaupunkiin
sekä Ylä- j a Ala-Sleesian kaupunkei­hin.
500 yhdysvaltalaista
haluaa päästä
fesfivaaleihjn
^ Washington. — Noin 500 yhdys­valtalaista
nuorukaista on ilmaissut
halunsa osallistua Moskovassa' tule­van
kesän aikana pidettävään kuu­denteen,
maailman nuorisofestivaa­l
i i n , matkaa järjestävän komitean
taholta ilmoitettiin vime v i i k o l l a.
Festivaalikomitean sihteeri chica­golainen
balettitanssijatar Barbara
P e r r y selosti, että suurin osa niistä,
jotka ovat esittäneet matka-anomuk­sensa,
ovat ilmaisseet, että he toivo­vat
matkansa auttavan paremman
yhteisymmärryksen kehittymistä.
Valtiodepartmentti on päättänyt
myöntää kaikille Moskovaan lähte­v
i l l e nuorukaisille passit, mutta se
on selvästi antanut ymmärtää,; ettei
se keholta ketään osallistumaan fes­tivaaliin.
suudessa t ä n ^ vaalipiirin C C F : a äi-dokas
D. M . P i ^ Itsensä ja
tuli todetuksi, että efhdqkas Flshet
on opettajan työnsä ohella ollut kiin­nostunut
poliittisiin, taloudeUlsila,
kirjallisiin Ja urhellutohnintoihin.
Hän on työskennellyt kaivannossa Ja
liikkunut paljon vaalipiirin kaikissa
osissa. "Kuitenkin minä tiedän että
laajat koulutiedot ei takaa viisautta
tai käytännöllisyyttä, mutta uskon
kaivannossa työskentelyni valmista,
neen minut hyväksi, toimivaksi liitto-paflamentin
JäsendcsI sanoi hän ja
lisäsi: "LuonnoUisesU minä käsitäh.
että minulla on kumpaakin, tarmoa
Ja kykyä tullakseni teidän tehokkaas­t
i toimivaksi edustajaksenne. Sitä
Juuri tarvitaan tässä vaalipiirissä ny-kyisen,
difctaattorlmalsen suurten mo­nopolien
ehdokkaan C. D. Howcn ti­lalle.
Joka myöskin käsitetään Johta­vaksi
Canadan rikkauksien ja itse­näisyyden
kauraiaajaksl, täällä im-dysvaltain
suurten trustien edusta­jaksi".
Julisti hän.
Toisella kertaa voidaan lähemmin
esitellä. Fisherhi ohjelmaa. Tällä ker­taa
haluan vain mainita, että tais­telu
atomiassiden kokeilun lopettami­seksi
Ja imperialistieti kolonialismia
vastaan yhdistää msidii* samalle puo-lelle
taistelussa rauhan puolesta. Sa­moin
yhdymnid taistelussa menopeli-pääomaa
vastaan kotona. — ATH.
. Joku aika sitten Barbara Perry
kävi valtiodepartmentin virkailijain
luona selostamassa festivaalia ja ke­hoitti
valtiodepartmenttia suositte­lemaan
nuorten yhdysvaltalaisten
osallistumista siihen.. Hänen esityk­sestään
mm. keskusteltiin kongres­sissa.
VARAKANSLERI SCHAERF "ATOMI-VAARAKONPERENSSIN"
KANNALLA
Wieii, Itävallan varakansleri
Adolf Schaerf, joka on sosialistien,
presidenttiehdokas, ehdotti, että
Wienissä pidettäisiin ktriio maaU-man
käsittävä konferenssi atomi-vaarasta:
Nof)elln Ktahanpalklnnon
saajan. Albert Schi^jeltzerinr pn-heenjohdolla.
Varoituksenne on tehnyt minuim
sjnrän vaikutulcsen, lausutaan Schaer-f
in Sdiiveitzerille lähettämässä säh­keessä.
Olen vakuuttunut, että va­paa
maailma on Teille kiitollinen
aloitteestanne tässä kysymyksessä.
•Ehdotan, että Wieniin kutsutaan
viipymättä kokoon konferenssi pu­heenjohdollanne.
Puolueeton Itäval­ta
on mielestäni sellahien maa, jossa
pitäisi olla mahdollista poistaa uh­kaava
tuhoutumisen vaara; kaikkien
asianomaisten voimien myötävalku-tulosella,
lausui Sshaerf.
Kalastusministeri Sinclair kannattaa
ensiaskeleita kauppaan Kijnan kanssa
Gibson ^Landin, B. C. — Puhues­saan
täällä vaalikampanjansa ensim­mäisessä
puhetilaisuudessa viime
v i i k o l l a liittohallituksen kalastus­ministeri
James Sinclair huomioi,
että "ei näytä olevan paljoakaan
syytä miksi ei voitaisi ryhtyä ensi
askeleihin kaupankäynnin kehittä-naiseksi
Kiinan kanssa." Huomion­sa
hän varusti sillä tarpeettomalla
alkulauseella, että sellaisten kaup­pasuhteiden
edelleen jatkuminen on
riippuvainen Kiinan -kansan "hy­västä
käyttäytymisestä".
Johtavat British Columbian teol­lisuuden
omistajat j a canadalaiset
liikemiehet yleensä ovat vähemmin
huolissaan Kiinan kansan "hyvästä
käyttäytymisestä" kuin siitä, että
Canadan liberaalinen hallitus on
mukautunut Yhdysvaltain kaupan-käyntirajoituksiin,
jotka ovat estä­neet
näiden potentiaalisesti suu-tällaisia
vähemmistöratkaisuja
kokeillaan ja samalla yritetään
sivuuttaa työläis- ja talonpoi­kaisjoukkojen
edustus hallituk­sessa,
silloin tulee ikriisi laaje­nemaan
ja; syvenemään.
r i en kauppamahdoUisuuksien kehit­tämisen.
Puheessaan BCrn. kauppakamarin
kuudennelle vuotuiselle kokoukselle
B. C; Power Corporationin varapte--
sidentti W. C. -Mainivaring $anoi,.
että "nyt tuntuu olevan hyvä aika
kehittää kaupankäyntiä Canadan ja:
K i i n a n välillä. On.olemassa tuot­teita,
joista K i i n a on kiinnostunut ja
j o i ta me voisimme, myydä edullises-:
ti."
Mainwar:ng kehoitti poistamaan
nykyiset vientikiellot ja järjestä­mään
mahdollisuuden canadalaisille'!
liikemiehille, jotta he voisivat lä
hettää kauppavaltuuskuntia K i i^
naan neuvottelemaan kaupankäyn­nistä.;
Huolimatta jatkuvista j a lisäänty
vistä vaatimuksista liikemiesten tar
holta, kuten myös kansan keskuu^
desta yleensä, St. Laurentin halli­tus
on itsepintaisesti kieltäytynyt
K i i n a n Kansantasavallan tunnusta*
misesta. • ^ '
J a huolimatta jatkuvasti kehittyy
västä markkinakriisistä tämän maan
perusteollisuuksissa, jotka hyötyisir
vät kaupankäynnistä Kiinan kanssa
Elefanttikin oli Vihtoria suurempi
se ei ole tehnyt mitään kauppasuh^
teiden helpottamiseksi. • ^
Belgialainen sosialidcmokraattijoh-taja,
Paul-Henri Spaak, Josta olisi
historian eräässä vaiheessa voinut
tulla Y K : n pääsihteeri, vaikkei hän
siihen kelvamiutkaan, tuli lopuksi, e i ­lisestä
lukien, NATO-liiton pääsih­teeri.
•
Visseissä piireissä pannaan "suuria
toiveita" siihen, että mr. Spaak saa
puhallettua uutta elämää täliän h i l ­jaista
näivetystautia sairastavaan so­tilaalliseen
liittoon. Toiset olettavat,
että itämä on Spaakin tähdenlennon
korkein — tai oikeammin matalin
kaari. S a n o maleihtikirjeenvaihtaja
WllHaan H. Stoneman esitti tämän
kysymyksen seuraavasti:
; " . . . Moniet hänen an-ostelijan.sa
ennostavat, että Spaak saattaa it­sensä
äärettömän: epämielly ttävään
asemaan, ja että hän saa lähdön
ennen koin vuosi on kulunut. Toiset
uskovat, että hän on se mir^ joka
voi täräyttää Uiton pois sen itse-
Ihailosta ja pakolttaa sellaiset maat
ktdn Britannia Ja Bansfca täyt­tämään
dtonmokcnsa. Kampi hy­vänsä
näistä seikoista tapabtnn,
kalkilla tulee olemaan mielenkiin­toista
aHuuk."
Suoraan sanoen, allekiijoittanut
lukeutuu niihin, Jotka uskovaa ^ja kat­sovat,
että ,tämän nmtalammalle tar
solle ei voi edes Paul-Henri Spaak
painua; < j a e ^ kunnian kuldco el siltä
voi häneUe milloinkaan laulaa. ..
V Ajatellaanpa vaikka j seuraavaa:
Sosialistien, s o s I a 1 i demnfcraattien,
kommunistien. j a - muiden. työväen-miesten
välillä on ollut Ja on valitet­tavasti
vieläkin useita periaatteellisia
kiistakysymyksiä. Mutta yksimielisiä
ollaan kaikissa työväenpiireisss siitä,
että ityöväenliifckeen historiallisena
tehtävänä o n sotien lopettaminen se­kä
kansojen välisen solidaarisuuden
ja pysyvän rauhan vak>'r.nuttaminen
maailmassa.
Ryhtyessään nyt y h t i maailman-osaa
vastaan kohdistetun sotilasluon-toisen
liittojärjeston, NATOn pääsih­teeriksi,
Paul-Henri Spaak p<dtti v i i ­meisetkin
sillat, mitä hänellä mali-dolllEesti
oli työväenliikkeeseen näh­den.
Tältä pohjalta katsoen hänen
"suuruutensa" ei toden totta ole k a ­dehdittavaa.
' <
Entäs sitten hänen tehtävänsä?
Tunnettu tosiasia on. että Länsi-
Euroopan kansal ovat kuolemaan asti
^yneitä sotavarusteluun ja sen a i ­heuttamiin
korkeisiin veroihin j a a l ­haiseen
elintasoon. Mutta k u n esim.
Britannia Ja Hanska ovat virallisesti
selittäneet, että niiden täjrtyy vähen­tää
sotamenojaan NATOn tiimoilta,
n i in Yhdysvaltain hallitus Ja yhdys­valtalaiset
kenraalit ovat lyöneet
nyrkkiä pöytään Ja Julistaneet, että
enemmän ja yhä enemmän pitää saa­da
niistä maista miehiä jä "tauhkaa"
amerikkalaisten kenraalien komen­nukseen.'
• •
Tätä-.tanstaa vasten on JkAtaottsi-va
lausnntoa, että Spaaldn tehtä­vänä,
on, katen yUämainitossa lai-naaksesta
osoitetaan, rpafcottaa
Britannia"JA Ranska'- täyttämään '
sitonmnlcsensa**? •v-y'-,:;-,-
Tolsin sanoen, Paul-^Henri Spaakin
{ i t ä v ä n ä on' suorittaa karkeistyötä
yhdysvaltalaisten sodalietsojain hy^
väksl;' vaatia. Britannialta Ja Rans­kalta
— ei sotavarustelujen vähentä­mistä,
kuten työväenaatteet edellyt­tävät
— lisää sotamiehiä Ja sctaväli-neitä
amerikkalaisten kenraalien käy­tettäväksi!
'
Tässä ominaisuudessa joutuu Paul-
Henri Spaak kerrassaan hullunkuri-;
seen asemaan.. Jos ei olisi asia niin
vakava, sille voitaisiin päästää röhö-nauru.'
Kuten .tiedetään. Spaakin syntymä­maa,
Belgia, on joutunut - kahdesti
Saksan sotamahdin nd>Jomaksi.
Mutta nyt ryhtyi Spaak "etumle-heksl*?
sellaisessa sotllasluontolsessa
lilttoutimiassa, minkä riveissä' vie
jatkuvasti suurenevaa osaa Saksan
militaristit.
Tässä yhteydessä detää pafaattaa
mieleen Bonnista, lÄnsI-Saksasta
jomi tällä viikolla tnna^ mitlstteto.
Jossa sanottiin hannjgtrlematta, etr
tä '^ATO-kfAonksessa ^ . . vihittiin
Länsi-Sateayhdlekd NATOn triom-vitaatU-
mai^, stvmittaen Bans- .
kan,mikä. on vararikkotOassa En-roopassa
sen vaoksi Inm se on epä-onnistmmt
siirtomaiden ylGipitaml-sessä
Afrikassa . .
Tosiasiassa on merkkejä siitä, että
NATOn triumYhaatih (USA. Bri­tannia
j a Ranska) tilalle on nopeasti
kehittymässä Yhdysvaltain—Länsi-
Saksdn akseli, minkä palveluksessa
mr. Spaak^nyt ''suuruudes&aan'^ ja
kansallisessa lyhytnäköisyydessään
on.
Totta. o n .tietenkin, että jossakin
piireissä pannaan; äärettömän .guurla
toiveita mr.^' Spaakin uudelle virka-tiralle.
Tässä yhteydessä muistuu
k u i t o i k i n allekirjoittaneen vmieleen
ne äärettömän suuret ioiveet, jolta
pantiin vasta muutama kuukausi sit­ten
"kolmen viisaan" suunnitelmiin.
SlUoin nimitettiin NATOn, "kolme
viisainta" miestä, mukaanlukien Ca­nadan
lilkominlsterl 'Pearson, tutki­maan,
mitä pitäisi tehdä NATOn po­teman
nälvetystaudin parantamiseksi
"Kohne viisasta" esitti mielestäm­me
hyvin viisaita hoitomenetelmiä —
että NATOn pitäisi kiinnittää huomi­ota
Vähä rauhanomaisiinkin asioihin,
eikä vain töllistellä tykto pUpusta
sisään Ja ulos.
K a l k k i , tietävät kuitenkto mitä ta­pahtui.
Washingtonln herrat pyyh­kivät
erästä anaitomista osaansa koko
"kohnen viisaan"'raportUla j a julls-th^
at, että NATOsta pitää tulla en­tistä
sotaisempi laitos — NATOrOial-hin
on sijoitettava myös yhdysvalta-,
Iäisiä atomi- Ja multa joukkotuho­aseita!
' '
, Jos nämä "kolme viisasta" epäon­nistuivat
näfai periisteellisestl, niin
mitensttten voi kukaan jäikevä ih­minen
" vakavissaan uskoa, että yksi
Paul-Henri Spaak voi seo paremmin
onnistuaB
Mr. Spaakin uuden virkauran al­kaessa
palautuu mieleen juttu Koso­l
an Vihtorin suuruuden päiviltä.
" U k o l l i t " oUya* Jäxjestäneet juhlan
Imatran valtlonliotemto. Liput mak­soivat
kymmenen maikkaa j a juhlaan,
p i t i tulla itsensä Kosolan Vihtoria
puhumaan. Eräs isäntämies kuitenkin
tuumf:
"Enminä kS^mmentä markkoo makr
SH Kosolasta, k u olen kolcmella mar­kalla
.nähny. eaehvantinniL" -
K u n me emme voi alentu.! tekopT-hysrteeti
Ja sen; perusteella* oniutefla
miestä,"vhkaylcnnyfcsestäVnUo
nelistä ihnalsemine. knitenkhi saä-
Ilctimteainme - entisen työväcnaaifr^
hen: lankeemuksen suuruudäle.; ,
Känsäkoura. '