1954-09-02-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siva 2 Torstaina, syysk. 2 p. — Tbursday, Septembei* 2,1954 ^mmm ICor. 0, 1917. AaXfuorlx^ orjeeond clas» maU tqr tbe P«>t Töine» Department, Ott8wa. Pub* lUied thrjce weeUy: .Tuesdays r^lnisdBT» and fi^tuitlas«, t^^^ ^FoUiBbing Ckiaq>aoy^^]^^ lOOjrUa JOaijBt. fiodtraiTr Onfc, Capada.} Editortal Olfiee OS. mnager E^BviuL isauorW,F»Ttt,n<t, Mailing Advi^tiving t«tea IQ>OA ioppiuartiaC Traiislation free of cSbaige.^•' nuivsaBmATi Canadaa»:, , 1 vk. 7 ^ 0 kk. S.75 ThdmalkM»; l «k. f>»,0kk,«JO SnooMMa 1 fk. «A>.0 kk. 4.75 Korpit haasloiii,kimpussa 'Missä,haaska^ siellä on myös korppeja. T^mä totuus saatiin nähdä taas v i i k c n alussa> j o l l o in Ranskan Kansalliskokous antoi ]fuo' • liniskun n^. Euroopan puolustu.«ybteisösopin)ukselle, jonka varjossa ' t~<Jf^tkoitU5 aseistaa juIkisiS^sti 12 länsi-saksalaista divisionaa yhdys- ' yälftalaistcn' kenraalien palvelukseen. Kieltäytyessään fatifroimasta Vainittua ^sopimusta L^nsi^Saksan militarismin uudelleen herättämi-j^ seksij Ranskan kansalliskokous teki liistoriallisen päätöksen joka muistetaan ensiluokkaisen tärkeänä j a korkeasti patrioottisena tekona. ''^^ "<Tässä yhteydessä on mui.stetta'va, että kun yhdysvaltain hallituksen sotainen suunnitelma kärsi v i i k k o sitten murskaavan tappion Brysselin kokouksessa, niin rajan eteläpuolelta mobilisoitiin karkki t m h d o l l i s e t voimat^ painostamaan Ranskan Kansallbkokouksen edus- ^ .tajia.siihen/ että he hyväksyisivät Länsi-Saksan imperialismin uudelleen'aseistamisen siten^ että ratifioisivat ayt*kuolleen Euroopan puo- 'IiJstusyhteisösopimtnkscn. O l i kerrassaan tuskallista nähdä^ että meidän oma ulkoministerimme, ^ s t e r B. Pearson alistui tässäkin asiassa Washingtonin' käskyläiseksi j a asiallisesti puhuen sekaantui tuomittavalla- tavalla Ranskan sisäisiin asioihin, lähettämällä sinne kirjeen, missä Washin5tonin määräysten mukaisesti vaadittiin Hanskan kan- ^salliskokousta viittaamajfn kintaalla maansa kansallisetuihin j a suos- .tupuan itsemurhaa tarkoittavaan Länsi-jSaksan imperialismin uudel- '.Iceti: aseistamiseen ratifioimalla Euroopan puolustusyhteisösopimuk- M u t t a Wa5hingtonin j a sen asiamiesten kaikista vastaväitteistä iiuolimatta kansallinen itsemääräämishalu, kansallistraditiot j a kansal- ' tlnen patrioottisuus ei ole sittenkään -kuollut. Totta on, että 'Ranskan lialtitus allekirjoitti lähes kaksi^ vuotta sitten. Euroopan Puolustusyh-^ ' idlösopimuksen. Valitettava tosiasia on sekin, että osa työväenliikkeestä, nimittäin- Ranskan sosialidemokraattinen puolue, antoi silloin kannatuksensa tulje sopimukselle. Mutta kun t u l i tiukka paikka — '-'l-afkäistä vaksi se^ tehdäänkö kansallinen itsemurha vai väistetäankö '*'se, l i i i n y l i toinen puoli Ranskan^scsialidemokraattisista kansanedus- ' ,^taj)^ta (53) äänesti kommunistien jä muiden ranskalaisten isänmaan- •.^stävien kanssa Euroopan puolustusyhteisö sopimuksen ratifioimista ^Fvastaan j a ainoastaan 50 sosialidemokraattista oikeistojohtajaa äänesti ^'l^fliiskan kansallisstuja vastaan j a Yhdysvaltain sodanlietsojain sane- *'/Jun "mukaan tämän häpeälliseen tappioon joutuneen sopimuksen ratl- •^'„y|oirniseh puolesta. Näinollen voidaan hyvällä syyllä sanoa — j a se ,.,-.P<>«|nieluinen sanottava —^ että Ranskan järjestynyt työväenluokka -^Äousi historiallisesti tehtävänsä tasolle ja pelasti yhtenäisyydellään '»^maansa 'kuelettavästa yaarasta. ' < <. . ^^"^ '''Mutt!^ kuten sanottu, misiä haaska, siellä on myös korppeja. * * ' ^ i i n on asian l a i t a myös Euroopan puolustusyhteisö sopimuksen suh-ir, t€en. Tämän kuolleen haaskan ympärillä kuuluu hyt sotakorppien - k i t k u j a valitus sekä hirveä kirkuminen siitä, että jotakin hyötyä olisi ;?Äiitä'k«it«nTtin^^aatava sotasuunnitelmien, toteuttamisenihyväksi. H V \^Ie uskomme kuitenkin, ett|i rauhaa haluava ihmiskunta tulee ^jh^^^lfehtimaan siitii, että . k a i k k i "utidef,suunnitelmat'^ Läns^Saksän" -^imjperialisnjiin uudelleen aseistamiseksi ja kolmannen maailmansodan 'tNjärjestämlseksl^tttievat kohtaamaan Euroopan publustusyhteiso,sopi- * -muksen kohtalon. ' . - Noitajahtaaja tutkittavana . 'Noilajahtiscnaattori'Joseph McCarthyn uusi tutkiminen alkoi ^ ^'viikon-alussa-VVashingtonlssa. Vastarinta '-Hyppivän Joen" fasistisen «muuskinnan suhteen on rajan eteläpuolella koho -IfiCttä senaatin o l i prikko asettaa senaattori-Flandersin aloitteesta komi-' • " t e k ' t u t k i m a a n M c C a r t h y n j a hänen komiteansa toiminnan' lainmu- . kaisuutta. Washinfitonista tulleissa uulistiedoissa kerrotaan, että Hitleriä t - m a l k i v a McCarthy on palannut lomaltaan j a valmistuu "tutkittavak- • u s i " etukäteen julistaen, etlä hän "tunnustaa'* sanoneensa, jotta senaattori Flanders on vanhuudenheikko. Samalla M c C a r t h y ' sanoi täys- 4,Tfasistiseen^m :<^^^denheikkouteen> kosk^ hn.n>.senaattori McCarthy niin korkeassa per- ;'^:-^SponaSsaan sanoo, ellei Flanders voi '•syyttömyyttään" todistaa. Kuten «n:4iedetään,-,demokraatlisen käsityskannan perusteeUa on ihminen syy-tön- niin kauan k u i n on v o i tu lainmukaisesti todistaa hänen syyllisyy- 'ieäsSL — mikäli vanhuudenheikkous nyt rikollisuutta edustaa. ^ . ' . ' ' ^ " ' ' M c C a r t h y a tutkivan komitean työtä ci l i i o in sovi ottaa oikein '.^^vakjivalta kannalta^ sillä on runsaasti merkkejä siitä,'että tarkoitus <>; on vähän napata noitajahlisenaattorin kynsille, mutta samalla huo- : rlehtia siitä,, e voi tehdu\edelleen karkeislyötä Yhdysvaltain " ' v a l t i o n ' fasislisoimisck^i. , ' . ' r TjLssä vaiheessa kiintyy niyös huomio erikoisesti 2,?: n huomat- 4^;tavan amerikkalaisen senaatille osoittamaan lausuntoon, jo.ssa.vaaditaan 'McCarthyn valheilla seisovan tuolin kaatamista. Tässii kaikille "~isenaattoreille osoitclHs>a vetoomuksessa sanotaan: "Se,'mistä McCarthysniissä on kysymys, ylittää sekä sopivai- ' suuden rajat että jonkin puolueen puolue-edut. On kysymys korlieim-öjan lakiasäätävän elinvcrame koskemattomuudesta, kunniästh j a a u k - loriteetistä. ^ ^. ^» ^ ' U S A : n senaatin arvovalta on mitä suurin julkinen kysyrtäys ja lv meidän, mielipiteemme mukaan senaattori-Ralph Flanders naat^qri McCarthyn vääristely-vallan kukistamiseksi tarjoaa,senaa-tijk^^ tilaisuuden palauttaa-lasioiden kunnollinen ja asianmuJ^ perinteelHstä''sen menettelylle ja-saada takafsmjAme-riiTan kansan luottamus ja kunnioitus. . C^"Uskomme, että luovutt<; puolue- j a muista vähempiarvoisista : n ^ ^ tähän asiaan rehdisti. Odotamme, että ' t^'^ja kolleegänne osoitattie' tästä kysymyksestä äänestettHes^j että senaatti » n valmis ottamaan vastuun j a toimimaan päättävästi. ^ : sen perinteiden loukkaamiin nen, j o k a .uhkaa perustuslaillisen järjestelymme normaaleja j a p u o - - luecttoEru|i^menettely tapoja. Taniän vetoomuksen allekirjoittajina on mm. O l O n puheenjoh- ; taiqa\Valter^Reuther, seka Paul G. Hoffman, Studebaker-yhtiönhalli- : t^neuvoston puheenjohtaja, Howard G. Peterson, ent.apulaisarmei-j i^5P'Steri, filmituottaja Samuel Goldwyn, 20th Gentury Fox-filmi-yhtton pääjohtaja Spyros Skoura,», ent. apulaisulkoministeri V i li Cleyton, e^ Kuten sanottu, Vhdy5\altain senaattori oli pakoitettu nimittä- ; mään komitean, j o k a t u t k i l M c G a r t h y a vastaan tehdyt 46 syytöstä j a tämän komitean pitäisi saada työnsä valmiiksi ennen marraskuun ; ei suinkaan pelasteta y^j^ifiomaan tämä komitean nimittämisen avulla — sillä kysymys on 4^'!kui9iS jatkua j a laa^ntua, v a i pannaan- •"itd*Sfen tielle tehokas sulku. Tältä pohjalta seurataan tämän nöita-jahtaajan kuulustelua, e i v a in Yhdysvalloissa, vaan myös Canadassa' , j a L u k a n a valtamerten takanakin. Kyspyksiä ja vastauksia EhA&KKmES EHDOT Kysymys: Onko: Canadan JcansaUi-: £uus ehtona tyÖkyvyttöninTBeJäkkeen saamiseen 6 5 v. täyttäneUle •tai t a - valUsen" vanhuudeneläkkecn myöntä-miseett 70 vuotta täyttäneille? Olen Suomen tansaJaifaen j a olen ollut y l i 30 vuotta Ontariossa, — Yksinäinen mies. Vastans: Näiden :eläJckeiden saann i n ehtona ei ole Canadan kansallisuus. Työky.yyttömyys9läklc£en saannin ehtona on, että asianomainen on saavuttanut: 65 vuoden iän, ollufc vär hintaan; 10 amotta Ontariossa, eikä omaa enemmän tuloja kuin 720 dollar ia vuodessa,- eläke mukaan laskettuna. : Vänhuudenelakkeen saannin edellytyksenä ei ole muut%kuin 70 vuoden iän saavuttaminen j a että asianomainen henkilö on ollut vähintään 20 vuotta Canadassa. Tämän eläkkeen saanrat niin .rikkaat kuin köy^ hätkln, sillä sen saannin - edellytyksenä ei ole varattomuuden todistaminen. Näiden : eläkkeiden: hakemukset on pantava: vireille puoli yuotta- enr nen ivaaditun lan saavuttamista siUä iän tcdistaminen ja tutkUnukset saattavat kestää puoli vuotta tai enemmänkin eikä: näitä eläkkeitä: makseta taannehtivasti vaan vasta siitä päi-: västä lähtien kun eläkehakemus on hyväksytty, Vanhuudeneläfckeet :j£uu-luvat oikeutena kaikille edellämainit u t ' e h d o t tas^täville , maan asukkaille eikä niitä pidä käsittää minkäänlaiseksi hyväntekeväisyydeksi. Miljonääritkin saavat j a perivät tämän 40 dollarin kuukautisen eläkkeen hyvin huolellisesti. ensmä\ TAP/^HJVSSMZS VAUHTI KIIHTyY Elokuun, puolivälissä tapabtqmat alioivatlcuumeisella vauhdilla k ^ t - tyä avoimen i n m l U k t i n r a^ kieltäytyi ehdottomasti hyväksymästä Neuvostoliitoa tarjousta Uitonjjjsol-, mimlsesta j a 136 divisioonan lähettämisesi^ Puolan avuksi^ R y d z ^ ^ i g ly Mitä muut sanovat . K U O L E M A N SIRKUSTA KATSOr arON TYYDYTTÄMISEKSI Halutaan — yksinäinen mies, korkeintaan .25-vuotias, ajamaan autoa* törmätäksieen vastakkain toisen a u ton kanssa Fayetten kauntin näyttelyssä. Meillä on jo yksi mies ; . . K u m mankin auton.täytyy mennä 45 mail in timtmopeudellayhtentörmäyk-sen hetkellä —' ollen se 90 mailin tuntinopeuden kolari ja ajurien täytyy antaa ehdoton vastuuvapaus Idukkaantttmisen tai kuolemanta^ paUksen •varalta.' Määrätkää hintanne: Ja esitelkää yksityiskohdat; ensimmäisessä kirjeessänne. — "Ohio News-Dcmocratin" , ilmoitus. Kasteluiaifosten rakennustyöt käynnissä Unkarissa : Unkarissa on sateita sangen epätasaisesti. Vieläpä on kokonaan kuiv i a vuosia. Erikoisesti kaipaa vettä Hortobagyn aro maan itäosassa. Toiselta puolen sateisina ja i lumisina vuosina joutuu taas veden alle suuria alavia malta Unkarissa.'^' 'Maanviljelyksen normaalisen kehityksen turvaamiseksi suoritetaan n y kyään Unkarissa sum-ia- töitä kastelUr laitosten rakentamiseksi sekä. maan vesivcimavarojen säännöstelemiseksi. Yksistään huhti-r-kesäkuim kuluessa kasvoivat kasteluviljelykset 3 0 tuhannella holdllla sen jälkeen, kun saa-: tiin valmiiksi Tiszan pato. Kastelu-viljelysten Inajentumlsen tuloksena voitnn tana vuonna laajentaa riisin kylvöalaa 5 3 . 5 prosentilla. Muutaman vuoden kuluttua, kun saadaan valmiiksi Tiszan. vesivoimalaitos j a kaksi muuta vesivoimalaitosta tällä joella, laajenee kasteluvlljelysten pinta-ala Hortobagyssa j a monilla muilla lä-h! scuduUIa 2 0 0 tuhanteen holdiin: Tasavallan eri piireissä rakennetaan myöskin pienempiä kastelulaltoksia. : Unkarin oppinet j a spesialistit laativat parhaillaan tasavallan vesitalouden rekoristruoinnln 20-vuotis-suunnitelmaa. Tämän suunnitelman mukaan tulevat kasteluviljelykset kasvamaan miljoonaan h9ldUn. Puolan ja Kiinan kauppasuhteet Pekinj. — Puolan ja Kiinan kansantasavallan välillä laajenee kauppa nopeasti. iNykään/bn Puolan ja K i i nan kauppavaihto 15 kertaa suurempi kuin vuonna 1937. Puola tuo K i i n a n kansantasavallasta rautamalmia volframia ja muita metalleja, öljykasvien siemeniä; f>wi-villaa. ^ villaa Ja, luonnollista silkkiä, nahkateollisuuden raaka-ainetta, r i l - släv teetä, tupakkaa, kankaita ja mausteita. K i i n a n : kansantasavallalle Puola toimittaa teolllsuuskalustoa, Jäahdy-tyslaitosten koneistoja, vuori- ja r a - kemiusteolllsuuden tuotantokoneistoa, henkilö- ja ,kuonna-av.toja, höyryve-tureita. kankaita, kemikaaleja ja lääkkeitä. Huomattava osansa Puolan Kiinan-viennissä on myöskin metal-liurglsen. teollisuuden tuotteilla. Suuri merkitys Puolan, j a K i i n an kansantasavallan kaupan kehitykset^ l e on ollut vuonna 1 9 5 1 avatulla vakinaisella laivalinjalla ' näiden maiden satamien vaims. piti näin ollen parempana perikatoa kuin -Puolan itsenäisyyden säilymistä. Megalomaaninen Beck ilmoitutti PaHisin-lähettllääUeen : Puolaa^ .<il4e-hittävän muutamassa päivässä.-sodan syttymisen Jälkeen Saksan. Eldk. ^25. pnä Hitler ilmoitti Englannin I ^ e t - tiläälle Hendersonille, että. Saksan vaatimukset 'Danzigista;: i j a i f n o l an käytävästä ovat: luonteeltaan;^bdpt-tomia. Hän tarjosi liittoa d a ; neuvotteluja, johon tarjoukseen Paladle^i ja Bonnet innokkaasti tarttuivat, ;sitär k i n iimokkaammln: kun Bonnet oli jo Joulukuussa 1 9 3 8 allekirjoittanut i u b r bentrcpin kanssa hyökkäämättöroyys-soplmuksen, Jota yleisesti pidettiin Ranskan luopumisena kaikista'Itäeurooppalaisista : ^sitoumuksistaan. Täi-; laisia hankkeita oU Ranskan johtaj i l la jsUtä huolimatta, että.- Ranäl^an Berliinin-lähettiläs Coiilondre oli, jo maaliskuussa 1 9 3 9 tledoittanut hallitukselleen, että Hitlerin sotakoneisto tulee ensitilassa kääntymään Juuri länsivaltoja vastaan. Englanti oli valmis myötävaikuttamaan Puolan selkkauksen selvittämiseen tavalla; ''joka el vaarantaisi Puolan Itsenäisyyttä', SO. Mtinchenin huonomaineiseen tyyliin, vElok. . i c 2 9 . pnä Hitler j a Ribbentrop Ilmoittiyat Hendersonille, että he olivat valmiit neuvottelemaan tällä pohjalla, m i käli Puolan edustaja saapuisi seuraavana päivänä Berliiniin. Englannin ulkoministeri lordi Halifax ilmoltut-ti, ihmeellistä kylläkin, että Puojan edustajan saapuminen Berliiniin olisi "järjetöntä". Tähän Informatioon nojaten Beck kieltäytyi matkustamasta ja Varsova julisti yleisen liikekannallepanon elokuun 30. pnä, H I T L E R PÄÄTTI HYÖKÄTÄ . l^UOLAAN JO H U H T I K . 3 . PNÄj^ >Niirnbergin olkeudenkäynrilnvasia-kirjoistä ilmenee, että natsijohtajat olivat j6 huhtikuun 3 . pnä 1939, t ^ - neet lopulliJsen päätöksen hyökkäämisestä Puolaan syysk. 1. pnä talisen jälkeen; joten natsien kalkki netivot-telueleethuhtik. 3 ; : p : n jälkeen olivat pelkkää silmänlumetta. Natsien : ^ U i - jaus jatkui^ aivan -sodan kyrmykaelle astl;.Elok. 30,ipnä Ribbentrop kutsui Hendersomnv^puheilleta ;4aiixö*< ha^; nelle kiireisesti varsin kohtumiisgmie kOhtää käsittävän ehdotuksen-Puolan kysymyksen ratkaisemiseksi: .Hender-j son suhtautui - ehdotukseen ;;suopeasti, mutta Ribbentrop ei kuitenkaan a n tanut sitä hänelle kirjällisesti.. Ehdotuksen sanamuotoa ei lähetetty Lon? tcoseen : eikä ? Varsovaan. > Seuravana päivänä, elok. 3 1 ; pnä; Ribbentrop vastaanotti Puolan lähettilään liips-i kln. Lipski el tiedustellut naita uuslai ehdotuksia, vaikka han oli saanut^ kuula niistä Hendersonilta, eikä R l b - bentropkaan tarjonnut niitä hänelle,:^ Mutta illalla Berliinin Itälehdet, ja Saksan radio tiedoittlvat huomiota herättävästi " 1 6 kohdan ohjelman": saksalaiselle yleisölle osoituksena nätH sien "kohtuullisuudesta"^ j a samalla: Ilmoitettiin, että Puola oli hylännyt^ ne olemalla lähettämättä valtuutet-f tuaan neuvottelemaan asiasta Berlii-nlhi. Lipski yritti illalla solCtäa Varsovaan, mutta puhelinlangat oli • io katkaistu, Syysä. 1. päivän aamutun-^; neilla Halif ax sähkötti Varsovaan; vaatien; että Puola hyväksyisi Hitie-! r ln ehdot, joita tämä juuri sillä het-- kellä oli ryhtynyt toteuttamaan ase-i volmm. Englannin Varsovan-lahetitl-i läs vastasi, että kaikki oli jo myö^;: häistä, koska saksalaiset divisioonat^ olivat aamunkoitteessa yhttaneet Puolan rajat. MITÄ PUUHAILEE BONNET? Sodan jo puhjettua Ranskan ulkor mmiteri teki vielä ankaria ponnlste-- luja Puolan pakottamiseksi uudent MUnchenln .solmimiseen Hitlerin'. kanssa ilman sotaa. Syysk. l,~2, päl-ii vinä hän hyväksyi Italian ehdotuksen: "rauhansopimuksesta", jonka mu-J; kaan saksalaiset joukot jäisivät "rau-;; han" palauduttua niille alueille, joU-j le ne jo olivat edenneet. Hitler hyl-r; kasi tämän naurettavan ajatuksen,; koska han tiesi saävuttav^uisa saitan päämäärän ilmankin Ranskan • myö-; ta vaikutusta. Syysk. 3'. pnä- Ranskan'; edustajakamari äänesti sodanjullstuk-. sen puolesta. Yleisen mielipiteen suuttumuksen painostamana Cham-berlainm j a Daladier*n oli Jullstcttavar sbta Hitlerille syysk. 3 . pnä. Jollolli siis. alkoi toinen maailmansota. Ku*-' vaavaa on. etteivät länsivallat tehn^eli koko Hitlerin Puolan-sotaretken:'ai-^ kana länsirintamalla mitään, mikä olisi helpottanut -Puolan ankaraa ab-ii distusta. Bonnet 'juonitteli viimeiseen asti. Ssdanjulistuksenkin han ojen-; nutti Ribbentropille 8 tuntia xnyö^; hemmin. k u in Englanti. -Hänen me-; nettelynsä herätti sellaista suuttUr musta Ranskan kansassa/että hänen; oli heti tämän Jälkeen erottava halr hiuksesta. TOINEN MAAIL&IANSOTA ALKÄA^ Kun länsivallat julisUvat sodin. Saksalle, oli hirveä tuhoamlssptajijdr; vonnut Puolassa jo kolme 'päiiwl* S>Tsk. 1. pnä heti keskiyön jälkien olivat natsijoukot Jo timkeutun6et'i Danzigthi Ja klo 4 aamulla Fors^^ julisti Danzigin liitetyksi. Saksaan. Kto 5. aaniulla rythyl natslristeilijä "ScWesw*e: Holstein" .tulittamaan WesteipläCten puolalaisia; linnoituksia Danzigin «dustalla. K l o 5,30 nat-^ Sten pommit alkoivat putoilla Puolan kaupunkeihin Ja asutuskeskuksiin. Puolan käytävään: ryntäsi.; laista divisioonaa J a Etela-Puolaan 40: divisioonaa,' 'jblta' edeltävät panssarijoukot, tekivät hinceää jälkeä Puolan,: alte^lis^ varustettujeni sotavoimien .keskuudessa;: Kahdessa v i i kossa Puola oU menettänyt kaikki läntiset ^jnaafcuntanssj.Varstaa joutui säarrokäin/" Puolan -hallitus - eversti Beckin johtamana' pakeni Romaniaan;. »PV^i^tulii:-ja ^syöksypolgml-tukset? sibeuttivat"kauhistuttavia. i b - mlshenkieir menetyksiä' ja^: aineellisia vaurioita'.i)alavassa;pääka Jonka urhoollinen komendanttMähet-t i sankarillisten puolustusjoukkojenr sav puolesta cj3Stoivoisia;:t mla avunpyyr^jä Puolan läntisille Ulttolaisille ^a"'ampui itsensä vihdoin kalkkien avunpyyntöjen osoittaudut-, tuaiturhlksl. Syyskuun 27. pnä nat^ sien hyökkäysvyöry Idi tuhotun Varsovan ylitse. Puolan menetykset tässä sodassa eivät koskaan ole tuliset tun-; netuiksl. Länsivaltojen pettämänä, niiden tyhjhn lupauksiin luottaen suuri valtakunta tuhoutui hyökkää-' jän- menettäessä koko yntyksessä vain 10.572 kaatunutta, 30,322 haavoittunutta Ja 3,404 kadonnutta. Näin^katp-r sivat histprlaji : näyttämöltä. taantur; muksellinea Puolavja-sensleodaallset valtiaat, jotka Kriglaimin;ja Ranskan yllyttämlna olivat tehneet tyhjiksi kalkki yhteistyömahdollisuudet N e uT vostoliiton: kanssa,; s sortaneet^, omaa, kaiisaansa, ösalUstuneet'.yhdessäi.tu-: hoojansa kanssa ^nokkaasti > naapu-:' rinsa-Tshekkoslovakian jakoon,'sopa lämpimästi. veljelUee^kln natsien kaUMa. > ' Hitlerin' hyökkäys Puolaan ei mer-; Jdnnyt''v4ram^ summattomiin ; m i t t a - s u h t i ^ n paisuneen j a ihmiskpnnal-le jsuunnattcmia tuhoja aiheuttaneen toisen 'Snaailmansodan: puhkeamista, vaan se merkitsi myös Puolan vaipumista 5 vuotta kestäneeseen yöhön ja sen muuttumista : suunnattomaksi natsilaiseksi keskitysleiriksi, jonka paholaismaisesti organisoiduissa massamurhissa oli tuhoutuva 6-r7, miljoonaa puolalaista. Historiallisen kehi-tyifsen , vaäjäämättömyydellä myös natsivaltiö ;oli. aikanaan vtuhoutuva; : Biutta^^ tästä tosiasiasta;: huolimatta koko Ihmiskunnan c n syytä muistella tätä 9^!skää vuosipäivää ja tukea rauhanli^-että'kalkin keinoin, etteivät s ^ s k i i u n 1. päivän tapahtumat vuodelta ilOSSv enää : kcskaan pääfilsi uusiutumaan. Piiola ehdottaa Ranskalle liitto- ja avunantosopimusta ilmeisenä tavoitteena on Saksan militarismin nousun ehkäisy ..yarsova. — Padan Kansantat^ savallan., balUtiis kääntyi: viikon : : lopnll»- Hanskan hallitnksenlpoo-^^ leeor nootilla, jossa ehdotetaan . liitto- ^jlJa .avnnantosopimoksen . sohnlamlsfa molempien maiden: välin^^r Nootissa viitataan siihen Taataan^; joka kohdistaa molempiin maihin Länsi-Saksan* mili- V tarlst|en piirien taholta ja esitetään, että sopimusta koskevat neavQttelut aloitettaisiin: välittö-mastL''. Nootissa sanotaan mm. seuraavaa: :• ^••••*':;:;^;•;•^•.. 'v- :-'V'::'•;•--:•;*•;•.:•;•:••;'?;.';•:::::• •:- •::::•.:•'.:•;• ::^ v:.-: ' :-.^':iv\:" • : . : : /v v - y ; , ; ^ / • ; - * : : - i Puolan ; ^Kansantasavallan: hallitus on:;iKeite^ kertoja kääntynytvasiasta kiinnostuneiden j a Saksan naapurelr n a . olevien ; valtioiden;;: erikoisesti Ranskan Vpuoleen j a ; osoittanut, m i ten suuren "uhan rauhalle muodostaisi Saksan in^Ilitarlsmln jaloilleen nosr tamilien', * Sellaisia pyrkimyksiä on nykyään ns r,uroopan puolutusyh- tehtiin heinäkuun 24. pnä 1954. L u - teisön puitteissa.:,'Euroopan puolus- . tusyhtiesö': Johtaa;"; kiertämättömästl natsikenraallen' johtaman - Wehr-vanshistiset, militaristiset ja. natsistir set ainekset muodostavat. .Tässä tilanteessa::Puolan j a Ranskan .hallitusten-tulisi: ryhtyä toimenpiteisiin estääkseen- tapahtumia vyo-. rymästä tähän vaaralliseen suuntaan j a pyrkiä lujittamaan molempien maiden turvallisuutta. Sen vuoksi Puolan Kansantasavallan hallitxis F,uroopan:.turvalhsuuden lujittamiseksi ehdottaa Ranskan h a l - ituksellei^liitto- j a keskinäisen avunantosopimuksen ^solmiamista j a tätä koskevien- • yksityiskohtaisten neuvot-utelujen aloittamista mahdollisimman: pian. L i i t t o - .ja-1keskinäisen avunantosopimuksen Eolmiaminen Puolan ja Ranskan • välillä lujittaisi Euroopan yleistä turvallisuusjarjestermaa; jonka periaatteet esitettiin. Neuvostoliiton hallituksen ehdotuksessa helmikuun :10. pnä 19.i4 j a toisessa,, joka machtin : uudelleenv '^ntymiseeni, se iujIttaisi-rLänsI-^aksan hyökkäysha-luisimpla^- lmFJeriallstlsIa aineksia : j a •Ijyrkisl tekemään:tästä maastai: johtavan ;'«otIla5vallan-Länsi-^uroop9,ssa. 'Y1ä^tt:)tliäetää3i.-: että^Bonnin-hal- Jitsevat piirit jauheita tukevat voisiat- harjoittavat ':palncstusta "Eivoo- "^pan t-jiUolustusyhtelsön"; toteuttarni- -fieksi; eiV suinkaan^ ppolustusnäkökol^- tlen kannustamana vaan. ennenkaikkea -siksi/ että pääsisivät Itiin liian kilin.mahdollista:toteuttamaan suun-nitelma{ ttisa;:EUrooi;an valloittamiseks i . : Nämä'summiteimat, jotka ovat ölleetJLänSi-Saksan poliittisten j a sotilaallinen johtajien Julkisten lausuntojen 'aiheena, tähtäävät avoimest i siihenV että Puolalta riistetään sen läftSläIUfeetaj:nlissä:'; puhutaan ,pää-mä^$ tä,.''-~Ja suunnitelmista; joiden hyökkäävä luonne Saksan naapureita,' eimen kaikkea: Puolaa j a ^Ranskaa kohtaani'Clvät-herätä vinitään harha-kuvlaJ'Nä. Euroopan: puolustusyhteif. £(xn tekaistu puolustusteknillmen luonne ei kestä: lainkaan tosiasioiden valossa ;^Uor;itettua: kylmää: tarkastelua, sniä; tämän sopimuksen: p i i r i in vedettyjä^. Vai'»^^^ uhkaa 'mikään,: vaara miiölän/taholta, vaa^ se vaara, jonr ka ..irralleen lasketut, Saksan re- :jlttamalla : Euroopan : kollektiivista: turvallisuutta Puolan j a Ranskan välinen; liitto-:' jä -keskinäinen avunannon sopimus olisi sopusoinnussa yleisen turvallisuuden: pei-usjärjestelman ja vYhdistyneiden iKansakuntien peruskirjassa. :• esitettyjen vxajatusten kanssa. _ , , Tehdessään / taman ehd:fuksen Puclän Kansantasavallan •; ^hallitus katsoo välttämättömäksi korostaa, että; "Euroopan ;, puolustusyhteisö" johtaisi missä, muodossa tahansa uuden, Wehrmachtin muodostamiseen ja siihen, etta mitä hyökkäävammat revanshistiset natslainekset hallitsisivat Lapsi-iSaksan valtiota,: sen t a loutta j a poIitiikkäa,;sen armeijaa ja kokd julkista elämää. "Euroopan puolustusyhteisö" merkitsisi myös naiden ainesten ylivaltaa koko: Länsi- F.uroopassa, "yhtslsöon" kuuluvien maiden päätösvapauden menetystä ja tämä mahdollisuus - johtaisi uuteen maailmansbtaan; Tämän yhteydessä nousee: vaara, että Ranska; vastoin kansallisia etujaan, vedetään ns; E u roopan puolustusyhteisön järjestäjien taholta tielle, joka johtaa sotaan, Itä- Euroqpan malta vastaan. Jokaisen :Earaopan maan turvallisuus, ranha j a itsenäisyys, riippumatta sen hallitosjärjestel-mästä,' voidaan turvata Earoopan turvaliisuuden yleissopimuksella, jota Neavostoliiton hallitns on ehdottanut KoUekUivisen tarval-lisnuden sopimus helpottaisi Sak-: san ongelman ratkaisua j a \pa-laattaiäl Saksan kansaUe yhtenäisyyden'' ja suverecnisuaden railhanomaisien ja demokraattis-, ien periaatteiden puitteissa. Tämä sopimus antaisi kaikille kansoille vakaantumisen j a turvallisuuden tunteen': ja antaisi miden keskittää tarmonsa rauhanomaiseen rakennustyöhön ilman pelkoa hyökkäyksestä tai asioihin puuttumisesta. .• Nootissa: viitataan : tämän jälkeen Geneveen osoituksena siitä, että neu-: vctteluteitse voidaan; poistaa kirei-täkm *kansamvälisiä: pulmakysymyk-slä ja :muistetaan, että . P u o l an ja Ranskan kansojen välillä on vanhastaan kiinteitä ystavyyssitaitä. Ncotti päättyy sejuraavasti: Puolan Kansantasavallan hallitus ehdottaa, että : tämän sopimuksen puitteissa molemmat osapuolet: 1. ,eivät minkään olosuhteiden ^ :,vallite£sa,csalli6tu täi liity; m i h l n - : kään sopimukseen, joka on tähdätty jompaakumpaa osapuolta vastaan. 2 . ; neuvcttelevat keskenään jo- • kaiee^sa tafpaukscssa, jolloin jom- . : paakumpaa osapuolta vastaan; esiintyy hyökkäysuhkaa - Saksan ' militarististen. voimien taholta; 3 . tukevat toistensa pyrkimyksiä, jotka tähtäävät Euroopan^ kollektiivisen turvallisuuden l u jittamiseen ja: Saksan kysymyk- : sen rauhanomaiseen ratkaisemiseen: 4: antavat viipymättä kaikkea : apua ja tukea sille osapuolelle, joka on joutunut saksalaisten hyök- : käyksen kohteeksi;: V ; : 5. edistävät taloudellista ja kultturellista-yktclstoimintaa mo- ,lempien|.maiden vilisten rauhanomaisten suhteiden lujittamiseksi; 6 . toteuttavat sopimuksen sanelemat velvoitukset Y K : n perus-: kirjan hengessä. Puolan Kansantasavallan halli- ^;iuksen ehdottama sopimus lujittaa niitä siteitä, jotka ovat Ranskan Ja Puolan välillä, se l u - : . jittaa Rankan tasavallan j a Puo-: : Hillin puhujamalka Ontariossa A. X Bill» Jok» «skettäin vietai. li^nomessa ja Nenvostoliitoaa, t^ee W o OiOaifoto käsittäviä: pubujamatitan "«^ostaen matkat.; •i: laatt tekemiään',l»¥aiii^^ Hän : tulee vlerallHnaaneri paCkkatnn. : ; niUa seuraavassa Järjestyksessä: Ccnmee ^ syysk. 7 pnä Intola „ 8 „ Nipigon . . . . . . „ 10 „. Hearst „ 12 „ South Porcupine 13 „ /Tinunins „ IS „ ElV / « n n Kirkland LakiR i „ 19 .. Kouyn ...^.1. „ 20 „ , ,Cobalt : • „ 22 „ ' Long Lake i^., ,. 24 „ ~Wannp";;V.r'^.-;;.^'„ 25 „ Sauirste. Marila „ 26 „ Beaver'Xake'' „ 27 „ IVldtefish ... „ 28 „ Wahnapitae , „ Z9 „ Sodbory ' ' ' » 30 „ Mattana .... lokak. 2 „ Paheen (diella-esitetään näiss^ tilaisnnksissa filmi "Järvien ia. koskien "maassa". '^v: .;.•'•:-••'.'^-•:''r^vi'"--.'-'•'i-'-^'-•'.'^^ " •'• r '• '' V'-"-^ ;: CSJ:n osastoja ja kannattajia - :^niilläpaikkalninnilla'missä pa- ;^ haja ^ tulee vVt^raUemaan, pyyde- ;:: '::tään:'vaT3aiiiaan']iaone puhetilai-snuksla ::varten r ja huolebtimaan ' palkallisesta ilmoittamisesta sekä yleensä i toimimaan : tilaisuukden onnistuiniseksl. ; Canadan Suomalaisen, Järjestön ;.^Tolmcnpaneva Komitea SITÄ — JA — SaSTÄTÄ E I - H A L U N N U T VAIVATA — Jos sinä; nait minun tyttäreni, n i in oletatko sina minun maksavan velkasi? ^ -. — E n suinkaan minä: halua tuottaa teille niin paljcn vaivaa. Kun te annatte minulle rahan, min kyllä minä itse maksoin. PAPPI J A PUUTARHURI Pappi ::.;'Kylläpä tämä puutarha, on kaunis. - ;On ilhneelllstä mita ihmi-n2n'saa: aikaankaikkivaKiaan auttamana. Puutarhuri: :-Teidän olisi pitänyt nähdä kuinka ränsistynyt tama puutarha oli silloin, kun kaikkivaltias huolehti siitä, yksinään. Unkarin ja Tshekkoslovakian tieteellinen .yhteistoiminta , • Budapsst." — Äskettäin pidettiin Budapestissa' Unkarin ja Tshekkoslovakian, tieteellisen j a teknillisen yhteistoimintakomitean seitsemäs istunto. -YstävällLsen: yhteisymmärryksen hengessä Jiapahtuneidsn neuvottelu-, eri tuloksena •a!lekirjoitettlin siellä sopimus, tieteellisen Ja^teknillisen kolse-muksen vaihdosta;;' ; - Teknillisten aslakh-jojen antamisen jä tshekkoslovakialaisten spesialistien kutsun muodossa Unkari tulee antamaan Tshekkoslovakialle tieteellistä ja teknillistä apua vuoriteoUisuuden. voimatalouden, kutomoteollisuuden' sekä elintarve- ja kemiallisen teollisuuden alalla. lan turvällisnutta ja lujitUa siten osaltaan koko Euroopan tnr-valiisuutfa. Majesteetrlllsessa yksinäisyydessä! Toronton Vapaa Sana on siinä o n nellisessa .asemassa; että se voi kers- Jraa-olevansa sikäläisiä porvareita:por varlUIsempi ja :meldän tietääksemme ainoa torcntolalnen;newspaperi.::mi-kä kiirehti ,(torstaina) antamaan siunaulcsensa j a hyväksymisemä Y h dysvaltain uudelle 'iommunlstÄastai-seile. iaUle,. joka kohdistmi selvästi koko Yhdysvaltain työväenliikettä ja .kalkkia .niitä vastaan, joista Elsen-liojvef^ j sotato^i^ m^iljoneerihallitus cl /syystä^tal.toisesta pidä. .Kulqka ? seivästi' Vapaa Sana on "ykslnään^Äikeassa" Ja kaikki muut .väärä55ä„tahdlssa. .se^ jjmenee >Iitä. Jos lainaamme Toronton kolmen päivälehden: lausuntojen:; oleelliset kohdat'täst& vasla^;'; Sanottakoon k u l - tenkhi-heU aluksi, että Toronton kaikki' iiäivälehdet Glohe and A l a i l; t>ail^ Star ja Tely — ovat suurpää- •ömän om^istaönfa "lehtiä, jotkfi'' ovat seuranneet'koko "kylmän sodan" ajan Jyrkästi kommunistivastaista ohjelmaa, 'j. fifutta nämä kaikki toronto-lalsetpäiväldidet tuomitsivat yksi-mielis «st4ik.o. yhdysvaltalaisen r k o m - äiunisznivastaisen" lain. jonka joh-dosjaj to.tstatoen Vapaa Sana rie-m u i t s i j n i ^ hekumallisesti.^ Glöiie änd M a l i — "taatusti kom-niunlMvastalnen'* päivälehti: .sanoi elöScuun, 21 päivänä, että k.o. yh-d^ Välta^Inen kommunistivastainen Ij(j^/on^:"lcor^«^ kyseenalainen: l a - ' ki^^Ja selitti kantaansa seuraavasi!: , rrhdysvaltain, eritoten Wash- ' Instonin mieliala on nyt scUal- ' 1 ' nen. että henkilö, joka ci ole hyökkäävästi kommunistivastainen, on vaarassa joutua syytetyksi siltä että hän on kommu-nismiiie myötämielinen." Toronto; Daily Star :—• myös " t a a - tiistl: kommunistivastainen" päivälehti, kuten Vapaa Sana rakastaa sanoa ~ julkaisi elokuun 21 päivänä toimi-^ tuskirjoltuksen otsikolla: "Punaisten jahtausvilliintynyfr; Tässä toimi-tuskirjoituksessaan Star varoittaa: "Täten tämän lain arvo on : sittenkin kyseenalainen vaikka se k(Adlstaisi ainoastaan ' kommunisteja, vastaan, miten ei asla ole. Senaatin viime hetkessä lijrväksy- ; mät muutosehdotolcset levittävät : .nuotan paljon puoluejäsenten ui-: kopuolelle . . . Tämä laki aloittanee sellaisen .:;:noitajähdin, että McCarthyn tat- :.-kimnkset näyttävät siihen verra- ' tessa lieviltä ' j a :^ olemattomilta toimenpiteiltä. Toivottavaa on. että presidentti Eisenhower elt- : toaa' sen (mitä rike" ei tehnyt — Känsäkoura) ja panee siten kon- ;grcssin harkitsemaan asiaa nu-dellcen :; ennenkuin hävitetSän pols' amerikkalaiset perinteet ja : poliittinen vapaus,; Jos näin ei tapahdo. silloin on: mahdolBsta, .että Korkein:<rfkens:tappaa sen :' (könunonlsttvastalsen lain); on valkea nskoa. että ,nlia savaltse-niaiontik fakta v<ddaan soveltaa Yhdysvaltain pemstasIakUo." Toronton kolmas "taatusti konunu-nistivastamen" päivälehti. Telegram, , tuomitsi samana päivänä mainitim lakitekeleen ja sehtti 'kantanaan: "Kommunismin tappioon :saattamls-kemo on osittain taloudellinen;' on parannettava vähempiosaisten ; ase-': ma nopeammin . j a parenamin kuin kommunistit parantavat." Ja kun ympäri käydään n i i n y h teen tullaan kuten sanotaan. Etsiessään: epätoivon; vimmalla "oikeutust a " 5 Yhdysvaltain miljonäärihallftuk-^ sen hitlc-iläisellp lainlaadhmalle. To- : rpntpn Vapaa: Sana ; antaa tahtomattaan, me korostamme "tahtomattaan",: kerrasaan murskaavan l a u - 'sunnon tämän kommunismivastalsen lakitekeleen olemuksesta, i Vapaa Sana muistelee haikeasti niitä ^ vanhoja hyviä ; aikoja "Jollohi Siromessa ^^listettita - kommunistipuolueet laittomiksi" muka sillä perusteella, että kommunistit harjoit-tarat maanpetoksellista toimintaa jä sanoo kaifcklvaltiaart yhdysvaltalaisen dollarin nimeen; ' " K u n :suomalainenkhi tätä kotois-- ta taustaa vastaan :*atseleeYhdys-5 valtain kongresshi päätöstä sikäläii sen kommunistipuolueen laittomaks i julistamisesta; n i i n ymmärtää h y vin syyti'mitkä ; tuohon, päätöksfeeti ovat johtaneet." Tosiaankin, Vapaa Sanan poliittiseksi . selkänojaksi tarvitaan ' fasistista lapuanliikettä ja sen aikaisia fasistisia poikkenslake-ja! Ne todella kelpaavat ja salavatkin : :Eisenhowerin : haUitoksen : kommnnismivastaisen: lain pao- Instaatnmlsen, ymmärtämisen ja hyväksymisen pemstaksi! Tässä tuJi Vapaa Sana tosin tahtomattaan allekirjoittaneen Ja.muiden demokraattien' kanssa famalle IhijaUe.^nimittäin siihen Iqpputulofe-, 'seen," että Eisenhovverin halhtulöen :kommunismlvastaInen laki on lam: laadinnaUista hitlerismia, jota la-pualalsuus^^ uomessa' kaikkein räl-kelmmln edusti. 'Ja*entäs muut tosiasiat. Lapualaisr fasismin : riehuessa vangittiin Suo< messa kommunisteja ja muita Isänmaan ystäviä sen' vuoksi kun he vastustivat s6taseikkailuja suurta itäisr tä naapuria vastaan selittäen, etta siitä eLöle mitään voitettavaa, vaan paljon menetettävää. Lapualaislasis-t i t selittivät nämä varoitukset pelkuruudeksi jä jopa isänmaan pettuf ruudeksiklnjätelkesivät-vakaumuksellisia ' rauhanpuolustajia mielipiteittensä vuoksi ristikkojen taakse. Mutta miten kävi? Sodanvas-j tustajain ääni hukutettiin sola-:} mmpajen räminään. Suomi vie- Uin kaksi kertaa tuhosaan sotaan, j mie^ taipeettomastl snnnantet- , tiin lähes satatuhatta parhaaö» ; miehaitsiässä olatta miestä, mais-ta menetyksistä puhumatukaan. Matta Jtnn ^odan savu oU hiilven-nyt, silloha todettiin, että D»a»; pettoreita oUvatkIn janri Byt», Linkonies^ Tanner ja muut sot»- poUtiOot iä bänmaanysuviä — j o l d ^ ^ ääntä ei vaUtetUvasU .kuolia - i ; fcommanistit j» raohanpoolastäjat» joiU B>ti J> komppanit olivat Takaamns*»- sa-vuoksi vainonneet. Me puolestamme ,t^^ i^}^ tai^eiäA siihen; että Yhdysvalta» vapauttarakastavä: suuri kansa rapautuu nykyisestä'hitlerilälsestä 1»- kltekeleestäänihnän niitä ^^fz "'kokemuksia/ mihin Joutui vasto» omaa tahtoaan se pieni. raohaarakastaTa Icansa siellä kausessa Isiemme mMssa>---BSnsäk«»*^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 2, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-09-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus540902 |
Description
Title | 1954-09-02-02 |
OCR text |
Siva 2 Torstaina, syysk. 2 p. — Tbursday, Septembei* 2,1954 ^mmm
ICor. 0, 1917. AaXfuorlx^
orjeeond clas» maU tqr tbe P«>t
Töine» Department, Ott8wa. Pub*
lUied thrjce weeUy: .Tuesdays
r^lnisdBT» and fi^tuitlas«, t^^^
^FoUiBbing Ckiaq>aoy^^]^^ lOOjrUa
JOaijBt. fiodtraiTr Onfc, Capada.}
Editortal Olfiee OS. mnager
E^BviuL isauorW,F»Ttt,n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-09-02-02