Vapaus, September 2, 1954

              Siva 2 Torstaina, syysk. 2 p. — Tbursday, Septembei* 2,1954 ^mmm
ICor. 0, 1917. AaXfuorlx^
orjeeond clas» maU tqr tbe P«>t
Töine» Department, Ott8wa. Pub*
lUied thrjce weeUy: .Tuesdays
r^lnisdBT» and fi^tuitlas«, t^^^
^FoUiBbing Ckiaq>aoy^^]^^ lOOjrUa
JOaijBt. fiodtraiTr Onfc, Capada.}
Editortal Olfiee OS. mnager
E^BviuL isauorW,F»Ttt,n<t, Mailing
Advi^tiving t«tea IQ>OA ioppiuartiaC
Traiislation free of cSbaige.^•'
nuivsaBmATi
Canadaa»:, , 1 vk. 7 ^ 0 kk. S.75
ThdmalkM»; l «k. f>»,0kk,«JO
SnooMMa 1 fk. «A>.0 kk. 4.75
Korpit haasloiii,kimpussa
'Missä,haaska^ siellä on myös korppeja. T^mä totuus saatiin
nähdä taas v i i k c n alussa> j o l l o in Ranskan Kansalliskokous antoi ]fuo'
• liniskun n^. Euroopan puolustu.«ybteisösopin)ukselle, jonka varjossa
' t~<Jf^tkoitU5 aseistaa juIkisiS^sti 12 länsi-saksalaista divisionaa yhdys-
' yälftalaistcn' kenraalien palvelukseen. Kieltäytyessään fatifroimasta
Vainittua ^sopimusta L^nsi^Saksan militarismin uudelleen herättämi-j^
seksij Ranskan kansalliskokous teki liistoriallisen päätöksen joka
muistetaan ensiluokkaisen tärkeänä j a korkeasti patrioottisena tekona.
''^^ "<Tässä yhteydessä on mui.stetta'va, että kun yhdysvaltain halli­tuksen
sotainen suunnitelma kärsi v i i k k o sitten murskaavan tappion
Brysselin kokouksessa, niin rajan eteläpuolelta mobilisoitiin karkki
t m h d o l l i s e t voimat^ painostamaan Ranskan Kansallbkokouksen edus-
^ .tajia.siihen/ että he hyväksyisivät Länsi-Saksan imperialismin uudel­leen'aseistamisen
siten^ että ratifioisivat ayt*kuolleen Euroopan puo-
'IiJstusyhteisösopimtnkscn. O l i kerrassaan tuskallista nähdä^ että mei­dän
oma ulkoministerimme, ^ s t e r B. Pearson alistui tässäkin asiassa
Washingtonin' käskyläiseksi j a asiallisesti puhuen sekaantui tuomitta­valla-
tavalla Ranskan sisäisiin asioihin, lähettämällä sinne kirjeen,
missä Washin5tonin määräysten mukaisesti vaadittiin Hanskan kan-
^salliskokousta viittaamajfn kintaalla maansa kansallisetuihin j a suos-
.tupuan itsemurhaa tarkoittavaan Länsi-jSaksan imperialismin uudel-
'.Iceti: aseistamiseen ratifioimalla Euroopan puolustusyhteisösopimuk-
M u t t a Wa5hingtonin j a sen asiamiesten kaikista vastaväitteistä
iiuolimatta kansallinen itsemääräämishalu, kansallistraditiot j a kansal-
' tlnen patrioottisuus ei ole sittenkään -kuollut. Totta on, että 'Ranskan
lialtitus allekirjoitti lähes kaksi^ vuotta sitten. Euroopan Puolustusyh-^
' idlösopimuksen. Valitettava tosiasia on sekin, että osa työväenliik­keestä,
nimittäin- Ranskan sosialidemokraattinen puolue, antoi silloin
kannatuksensa tulje sopimukselle. Mutta kun t u l i tiukka paikka —
'-'l-afkäistä vaksi se^ tehdäänkö kansallinen itsemurha vai väistetäankö
'*'se, l i i i n y l i toinen puoli Ranskan^scsialidemokraattisista kansanedus- '
,^taj)^ta (53) äänesti kommunistien jä muiden ranskalaisten isänmaan-
•.^stävien kanssa Euroopan puolustusyhteisö sopimuksen ratifioimista
^Fvastaan j a ainoastaan 50 sosialidemokraattista oikeistojohtajaa äänesti
^'l^fliiskan kansallisstuja vastaan j a Yhdysvaltain sodanlietsojain sane-
*'/Jun "mukaan tämän häpeälliseen tappioon joutuneen sopimuksen ratl-
•^'„y|oirniseh puolesta. Näinollen voidaan hyvällä syyllä sanoa — j a se
,.,-.P<>«|nieluinen sanottava —^ että Ranskan järjestynyt työväenluokka
-^Äousi historiallisesti tehtävänsä tasolle ja pelasti yhtenäisyydellään
'»^maansa 'kuelettavästa yaarasta. ' < <. .
^^"^ '''Mutt!^ kuten sanottu, misiä haaska, siellä on myös korppeja.
* * ' ^ i i n on asian l a i t a myös Euroopan puolustusyhteisö sopimuksen suh-ir,
t€en. Tämän kuolleen haaskan ympärillä kuuluu hyt sotakorppien
- k i t k u j a valitus sekä hirveä kirkuminen siitä, että jotakin hyötyä olisi
;?Äiitä'k«it«nTtin^^aatava sotasuunnitelmien, toteuttamisenihyväksi.
H V \^Ie uskomme kuitenkin, ett|i rauhaa haluava ihmiskunta tulee
^jh^^^lfehtimaan siitii, että . k a i k k i "utidef,suunnitelmat'^ Läns^Saksän"
-^imjperialisnjiin uudelleen aseistamiseksi ja kolmannen maailmansodan
'tNjärjestämlseksl^tttievat kohtaamaan Euroopan publustusyhteiso,sopi-
* -muksen kohtalon. ' . -
Noitajahtaaja tutkittavana .
'Noilajahtiscnaattori'Joseph McCarthyn uusi tutkiminen alkoi
^ ^'viikon-alussa-VVashingtonlssa. Vastarinta '-Hyppivän Joen" fasistisen
«muuskinnan suhteen on rajan eteläpuolella koho
-IfiCttä senaatin o l i prikko asettaa senaattori-Flandersin aloitteesta komi-'
• " t e k ' t u t k i m a a n M c C a r t h y n j a hänen komiteansa toiminnan' lainmu-
. kaisuutta.
Washinfitonista tulleissa uulistiedoissa kerrotaan, että Hitleriä
t - m a l k i v a McCarthy on palannut lomaltaan j a valmistuu "tutkittavak-
• u s i " etukäteen julistaen, etlä hän "tunnustaa'* sanoneensa, jotta senaat­tori
Flanders on vanhuudenheikko. Samalla M c C a r t h y ' sanoi täys-
4,Tfasistiseen^m
:<^^^denheikkouteen> kosk^ hn.n>.senaattori McCarthy niin korkeassa per-
;'^:-^SponaSsaan sanoo, ellei Flanders voi '•syyttömyyttään" todistaa. Kuten
«n:4iedetään,-,demokraatlisen käsityskannan perusteeUa on ihminen syy-tön-
niin kauan k u i n on v o i tu lainmukaisesti todistaa hänen syyllisyy-
'ieäsSL — mikäli vanhuudenheikkous nyt rikollisuutta edustaa.
^ . ' . ' ' ^ " ' ' M c C a r t h y a tutkivan komitean työtä ci l i i o in sovi ottaa oikein
'.^^vakjivalta kannalta^ sillä on runsaasti merkkejä siitä,'että tarkoitus
<>; on vähän napata noitajahlisenaattorin kynsille, mutta samalla huo-
: rlehtia siitä,, e voi tehdu\edelleen karkeislyötä Yhdysvaltain
" ' v a l t i o n ' fasislisoimisck^i. , ' . '
r TjLssä vaiheessa kiintyy niyös huomio erikoisesti 2,?: n huomat-
4^;tavan amerikkalaisen senaatille osoittamaan lausuntoon, jo.ssa.vaadi­taan
'McCarthyn valheilla seisovan tuolin kaatamista. Tässii kaikille
"~isenaattoreille osoitclHs>a vetoomuksessa sanotaan:
"Se,'mistä McCarthysniissä on kysymys, ylittää sekä sopivai-
' suuden rajat että jonkin puolueen puolue-edut. On kysymys korlieim-öjan
lakiasäätävän elinvcrame koskemattomuudesta, kunniästh j a a u k -
loriteetistä. ^ ^. ^»
^ ' U S A : n senaatin arvovalta on mitä suurin julkinen kysyrtäys ja
lv meidän, mielipiteemme mukaan senaattori-Ralph Flanders
naat^qri McCarthyn vääristely-vallan kukistamiseksi tarjoaa,senaa-tijk^^
tilaisuuden palauttaa-lasioiden kunnollinen ja asianmuJ^
perinteelHstä''sen menettelylle ja-saada takafsmjAme-riiTan
kansan luottamus ja kunnioitus.
. C^"Uskomme, että luovutt<; puolue- j a muista vähempiarvoisista
: n ^ ^ tähän asiaan rehdisti. Odotamme, että
' t^'^ja kolleegänne osoitattie' tästä kysymyksestä äänestettHes^j että
senaatti » n valmis ottamaan vastuun j a toimimaan päättävästi.
^ : sen perinteiden loukkaami­in
nen, j o k a .uhkaa perustuslaillisen järjestelymme normaaleja j a p u o - -
luecttoEru|i^menettely tapoja.
Taniän vetoomuksen allekirjoittajina on mm. O l O n puheenjoh-
; taiqa\Valter^Reuther, seka Paul G. Hoffman, Studebaker-yhtiönhalli-
: t^neuvoston puheenjohtaja, Howard G. Peterson, ent.apulaisarmei-j
i^5P'Steri, filmituottaja Samuel Goldwyn, 20th Gentury Fox-filmi-yhtton
pääjohtaja Spyros Skoura,», ent. apulaisulkoministeri V i li
Cleyton, e^
Kuten sanottu, Vhdy5\altain senaattori oli pakoitettu nimittä-
; mään komitean, j o k a t u t k i l M c G a r t h y a vastaan tehdyt 46 syytöstä
j a tämän komitean pitäisi saada työnsä valmiiksi ennen marraskuun
; ei suinkaan pelasteta
y^j^ifiomaan tämä komitean nimittämisen avulla — sillä kysymys on
4^'!kui9iS jatkua j a laa^ntua, v a i pannaan-
•"itd*Sfen tielle tehokas sulku. Tältä pohjalta seurataan tämän nöita-jahtaajan
kuulustelua, e i v a in Yhdysvalloissa, vaan myös Canadassa'
, j a L u k a n a valtamerten takanakin.
Kyspyksiä ja
vastauksia
EhA&KKmES EHDOT
Kysymys: Onko: Canadan JcansaUi-:
£uus ehtona tyÖkyvyttöninTBeJäkkeen
saamiseen 6 5 v. täyttäneUle •tai t a -
valUsen" vanhuudeneläkkecn myöntä-miseett
70 vuotta täyttäneille? Olen
Suomen tansaJaifaen j a olen ollut y l i
30 vuotta Ontariossa, — Yksinäinen
mies.
Vastans: Näiden :eläJckeiden saan­n
i n ehtona ei ole Canadan kansalli­suus.
Työky.yyttömyys9läklc£en saan­nin
ehtona on, että asianomainen on
saavuttanut: 65 vuoden iän, ollufc vär
hintaan; 10 amotta Ontariossa, eikä
omaa enemmän tuloja kuin 720 dolla­r
ia vuodessa,- eläke mukaan lasket­tuna.
: Vänhuudenelakkeen saannin edel­lytyksenä
ei ole muut%kuin 70 vuo­den
iän saavuttaminen j a että asian­omainen
henkilö on ollut vähintään
20 vuotta Canadassa. Tämän eläk­keen
saanrat niin .rikkaat kuin köy^
hätkln, sillä sen saannin - edellytyk­senä
ei ole varattomuuden todistami­nen.
Näiden : eläkkeiden: hakemukset
on pantava: vireille puoli yuotta- enr
nen ivaaditun lan saavuttamista siUä
iän tcdistaminen ja tutkUnukset saat­tavat
kestää puoli vuotta tai enem­mänkin
eikä: näitä eläkkeitä: makseta
taannehtivasti vaan vasta siitä päi-:
västä lähtien kun eläkehakemus on
hyväksytty, Vanhuudeneläfckeet :j£uu-luvat
oikeutena kaikille edellämaini­t
u t ' e h d o t tas^täville , maan asuk­kaille
eikä niitä pidä käsittää min­käänlaiseksi
hyväntekeväisyydeksi.
Miljonääritkin saavat j a perivät tä­män
40 dollarin kuukautisen eläkkeen
hyvin huolellisesti.
ensmä\
TAP/^HJVSSMZS VAUHTI KIIHTyY
Elokuun, puolivälissä tapabtqmat
alioivatlcuumeisella vauhdilla k ^ t -
tyä avoimen i n m l U k t i n r a^
kieltäytyi ehdottomasti hyväksymäs­tä
Neuvostoliitoa tarjousta Uitonjjjsol-,
mimlsesta j a 136 divisioonan lähettä­misesi^
Puolan avuksi^ R y d z ^ ^ i g ly
Mitä muut sanovat
. K U O L E M A N SIRKUSTA KATSOr
arON TYYDYTTÄMISEKSI
Halutaan — yksinäinen mies, kor­keintaan
.25-vuotias, ajamaan autoa*
törmätäksieen vastakkain toisen a u ­ton
kanssa Fayetten kauntin näytte­lyssä.
Meillä on jo yksi mies ; . . K u m ­mankin
auton.täytyy mennä 45 mai­l
in timtmopeudellayhtentörmäyk-sen
hetkellä —' ollen se 90 mailin
tuntinopeuden kolari ja ajurien
täytyy antaa ehdoton vastuuvapaus
Idukkaantttmisen tai kuolemanta^
paUksen •varalta.' Määrätkää hintan­ne:
Ja esitelkää yksityiskohdat; ensim­mäisessä
kirjeessänne.
— "Ohio News-Dcmocratin"
, ilmoitus.
Kasteluiaifosten
rakennustyöt
käynnissä Unkarissa
: Unkarissa on sateita sangen epä­tasaisesti.
Vieläpä on kokonaan kui­v
i a vuosia. Erikoisesti kaipaa vettä
Hortobagyn aro maan itäosassa. Toi­selta
puolen sateisina ja i lumisina
vuosina joutuu taas veden alle suuria
alavia malta Unkarissa.'^'
'Maanviljelyksen normaalisen kehi­tyksen
turvaamiseksi suoritetaan n y ­kyään
Unkarissa sum-ia- töitä kastelUr
laitosten rakentamiseksi sekä. maan
vesivcimavarojen säännöstelemiseksi.
Yksistään huhti-r-kesäkuim kuluessa
kasvoivat kasteluviljelykset 3 0 tuhan­nella
holdllla sen jälkeen, kun saa-:
tiin valmiiksi Tiszan pato. Kastelu-viljelysten
Inajentumlsen tuloksena
voitnn tana vuonna laajentaa riisin
kylvöalaa 5 3 . 5 prosentilla. Muutaman
vuoden kuluttua, kun saadaan val­miiksi
Tiszan. vesivoimalaitos j a kaksi
muuta vesivoimalaitosta tällä joella,
laajenee kasteluvlljelysten pinta-ala
Hortobagyssa j a monilla muilla lä-h!
scuduUIa 2 0 0 tuhanteen holdiin:
Tasavallan eri piireissä rakennetaan
myöskin pienempiä kastelulaltoksia.
: Unkarin oppinet j a spesialistit laa­tivat
parhaillaan tasavallan vesita­louden
rekoristruoinnln 20-vuotis-suunnitelmaa.
Tämän suunnitelman
mukaan tulevat kasteluviljelykset
kasvamaan miljoonaan h9ldUn.
Puolan ja Kiinan
kauppasuhteet
Pekinj. — Puolan ja Kiinan kan­santasavallan
välillä laajenee kauppa
nopeasti. iNykään/bn Puolan ja K i i ­nan
kauppavaihto 15 kertaa suurem­pi
kuin vuonna 1937.
Puola tuo K i i n a n kansantasaval­lasta
rautamalmia volframia ja muita
metalleja, öljykasvien siemeniä; f>wi-villaa.
^ villaa Ja, luonnollista silkkiä,
nahkateollisuuden raaka-ainetta, r i l -
släv teetä, tupakkaa, kankaita ja
mausteita.
K i i n a n : kansantasavallalle Puola
toimittaa teolllsuuskalustoa, Jäahdy-tyslaitosten
koneistoja, vuori- ja r a -
kemiusteolllsuuden tuotantokoneistoa,
henkilö- ja ,kuonna-av.toja, höyryve-tureita.
kankaita, kemikaaleja ja
lääkkeitä. Huomattava osansa Puolan
Kiinan-viennissä on myöskin metal-liurglsen.
teollisuuden tuotteilla.
Suuri merkitys Puolan, j a K i i n an
kansantasavallan kaupan kehitykset^
l e on ollut vuonna 1 9 5 1 avatulla vaki­naisella
laivalinjalla ' näiden maiden
satamien vaims.
piti näin ollen parempana perikatoa
kuin -Puolan itsenäisyyden säilymis­tä.
Megalomaaninen Beck ilmoitutti
PaHisin-lähettllääUeen : Puolaa^ .<il4e-hittävän
muutamassa päivässä.-sodan
syttymisen Jälkeen Saksan. Eldk. ^25.
pnä Hitler ilmoitti Englannin I ^ e t -
tiläälle Hendersonille, että. Saksan
vaatimukset 'Danzigista;: i j a i f n o l an
käytävästä ovat: luonteeltaan;^bdpt-tomia.
Hän tarjosi liittoa d a ; neuvot­teluja,
johon tarjoukseen Paladle^i ja
Bonnet innokkaasti tarttuivat, ;sitär
k i n iimokkaammln: kun Bonnet oli jo
Joulukuussa 1 9 3 8 allekirjoittanut i u b r
bentrcpin kanssa hyökkäämättöroyys-soplmuksen,
Jota yleisesti pidettiin
Ranskan luopumisena kaikista'Itäeu­rooppalaisista
: ^sitoumuksistaan. Täi-;
laisia hankkeita oU Ranskan johta­j
i l la jsUtä huolimatta, että.- Ranäl^an
Berliinin-lähettiläs Coiilondre oli, jo
maaliskuussa 1 9 3 9 tledoittanut halli­tukselleen,
että Hitlerin sotakoneisto
tulee ensitilassa kääntymään Juuri
länsivaltoja vastaan.
Englanti oli valmis myötävaikutta­maan
Puolan selkkauksen selvittä­miseen
tavalla; ''joka el vaarantaisi
Puolan Itsenäisyyttä', SO. Mtinchenin
huonomaineiseen tyyliin, vElok. . i c 2 9 .
pnä Hitler j a Ribbentrop Ilmoittiyat
Hendersonille, että he olivat valmiit
neuvottelemaan tällä pohjalla, m i ­käli
Puolan edustaja saapuisi seuraa­vana
päivänä Berliiniin. Englannin
ulkoministeri lordi Halifax ilmoltut-ti,
ihmeellistä kylläkin, että Puojan
edustajan saapuminen Berliiniin olisi
"järjetöntä". Tähän Informatioon no­jaten
Beck kieltäytyi matkustamasta
ja Varsova julisti yleisen liikekan­nallepanon
elokuun 30. pnä,
H I T L E R PÄÄTTI HYÖKÄTÄ .
l^UOLAAN JO H U H T I K . 3 . PNÄj^
>Niirnbergin olkeudenkäynrilnvasia-kirjoistä
ilmenee, että natsijohtajat
olivat j6 huhtikuun 3 . pnä 1939, t ^ -
neet lopulliJsen päätöksen hyökkää­misestä
Puolaan syysk. 1. pnä talisen
jälkeen; joten natsien kalkki netivot-telueleethuhtik.
3 ; : p : n jälkeen olivat
pelkkää silmänlumetta. Natsien : ^ U i -
jaus jatkui^ aivan -sodan kyrmykaelle
astl;.Elok. 30,ipnä Ribbentrop kutsui
Hendersomnv^puheilleta ;4aiixö*< ha^;
nelle kiireisesti varsin kohtumiisgmie
kOhtää käsittävän ehdotuksen-Puolan
kysymyksen ratkaisemiseksi: .Hender-j
son suhtautui - ehdotukseen ;;suopeasti,
mutta Ribbentrop ei kuitenkaan a n ­tanut
sitä hänelle kirjällisesti.. Ehdo­tuksen
sanamuotoa ei lähetetty Lon?
tcoseen : eikä ? Varsovaan. > Seuravana
päivänä, elok. 3 1 ; pnä; Ribbentrop
vastaanotti Puolan lähettilään liips-i
kln. Lipski el tiedustellut naita uuslai
ehdotuksia, vaikka han oli saanut^
kuula niistä Hendersonilta, eikä R l b -
bentropkaan tarjonnut niitä hänelle,:^
Mutta illalla Berliinin Itälehdet, ja
Saksan radio tiedoittlvat huomiota
herättävästi " 1 6 kohdan ohjelman":
saksalaiselle yleisölle osoituksena nätH
sien "kohtuullisuudesta"^ j a samalla:
Ilmoitettiin, että Puola oli hylännyt^
ne olemalla lähettämättä valtuutet-f
tuaan neuvottelemaan asiasta Berlii-nlhi.
Lipski yritti illalla solCtäa Var­sovaan,
mutta puhelinlangat oli • io
katkaistu, Syysä. 1. päivän aamutun-^;
neilla Halif ax sähkötti Varsovaan;
vaatien; että Puola hyväksyisi Hitie-!
r ln ehdot, joita tämä juuri sillä het--
kellä oli ryhtynyt toteuttamaan ase-i
volmm. Englannin Varsovan-lahetitl-i
läs vastasi, että kaikki oli jo myö^;:
häistä, koska saksalaiset divisioonat^
olivat aamunkoitteessa yhttaneet
Puolan rajat.
MITÄ PUUHAILEE BONNET?
Sodan jo puhjettua Ranskan ulkor
mmiteri teki vielä ankaria ponnlste--
luja Puolan pakottamiseksi uudent
MUnchenln .solmimiseen Hitlerin'.
kanssa ilman sotaa. Syysk. l,~2, päl-ii
vinä hän hyväksyi Italian ehdotuksen:
"rauhansopimuksesta", jonka mu-J;
kaan saksalaiset joukot jäisivät "rau-;;
han" palauduttua niille alueille, joU-j
le ne jo olivat edenneet. Hitler hyl-r;
kasi tämän naurettavan ajatuksen,;
koska han tiesi saävuttav^uisa saitan
päämäärän ilmankin Ranskan • myö-;
ta vaikutusta. Syysk. 3'. pnä- Ranskan';
edustajakamari äänesti sodanjullstuk-.
sen puolesta. Yleisen mielipiteen
suuttumuksen painostamana Cham-berlainm
j a Daladier*n oli Jullstcttavar
sbta Hitlerille syysk. 3 . pnä. Jollolli
siis. alkoi toinen maailmansota. Ku*-'
vaavaa on. etteivät länsivallat tehn^eli
koko Hitlerin Puolan-sotaretken:'ai-^
kana länsirintamalla mitään, mikä
olisi helpottanut -Puolan ankaraa ab-ii
distusta. Bonnet 'juonitteli viimeiseen
asti. Ssdanjulistuksenkin han ojen-;
nutti Ribbentropille 8 tuntia xnyö^;
hemmin. k u in Englanti. -Hänen me-;
nettelynsä herätti sellaista suuttUr
musta Ranskan kansassa/että hänen;
oli heti tämän Jälkeen erottava halr
hiuksesta.
TOINEN MAAIL&IANSOTA ALKÄA^
Kun länsivallat julisUvat sodin.
Saksalle, oli hirveä tuhoamlssptajijdr;
vonnut Puolassa jo kolme 'päiiwl*
S>Tsk. 1. pnä heti keskiyön jälkien
olivat natsijoukot Jo timkeutun6et'i
Danzigthi Ja klo 4 aamulla Fors^^
julisti Danzigin liitetyksi. Saksaan.
Kto 5. aaniulla rythyl natslristeilijä
"ScWesw*e: Holstein" .tulittamaan
WesteipläCten puolalaisia; linnoituk­sia
Danzigin «dustalla. K l o 5,30 nat-^
Sten pommit alkoivat putoilla Puolan
kaupunkeihin Ja asutuskeskuksiin.
Puolan käytävään: ryntäsi.;
laista divisioonaa J a Etela-Puolaan 40:
divisioonaa,' 'jblta' edeltävät panssa­rijoukot,
tekivät hinceää jälkeä Puo­lan,:
alte^lis^ varustettujeni sota­voimien
.keskuudessa;: Kahdessa v i i ­kossa
Puola oU menettänyt kaikki
läntiset ^jnaafcuntanssj.Varstaa joutui
säarrokäin/" Puolan -hallitus - eversti
Beckin johtamana' pakeni Roma­niaan;.
»PV^i^tulii:-ja ^syöksypolgml-tukset?
sibeuttivat"kauhistuttavia. i b -
mlshenkieir menetyksiä' ja^: aineellisia
vaurioita'.i)alavassa;pääka
Jonka urhoollinen komendanttMähet-t
i sankarillisten puolustusjoukkojenr
sav puolesta cj3Stoivoisia;:t
mla avunpyyr^jä Puolan läntisille
Ulttolaisille ^a"'ampui itsensä vihdoin
kalkkien avunpyyntöjen osoittaudut-,
tuaiturhlksl. Syyskuun 27. pnä nat^
sien hyökkäysvyöry Idi tuhotun Var­sovan
ylitse. Puolan menetykset tässä
sodassa eivät koskaan ole tuliset tun-;
netuiksl. Länsivaltojen pettämänä,
niiden tyhjhn lupauksiin luottaen
suuri valtakunta tuhoutui hyökkää-'
jän- menettäessä koko yntyksessä vain
10.572 kaatunutta, 30,322 haavoittu­nutta
Ja 3,404 kadonnutta. Näin^katp-r
sivat histprlaji : näyttämöltä. taantur;
muksellinea Puolavja-sensleodaallset
valtiaat, jotka Kriglaimin;ja Ranskan
yllyttämlna olivat tehneet tyhjiksi
kalkki yhteistyömahdollisuudet N e uT
vostoliiton: kanssa,; s sortaneet^, omaa,
kaiisaansa, ösalUstuneet'.yhdessäi.tu-:
hoojansa kanssa ^nokkaasti > naapu-:'
rinsa-Tshekkoslovakian jakoon,'sopa
lämpimästi. veljelUee^kln natsien
kaUMa. > '
Hitlerin' hyökkäys Puolaan ei mer-;
Jdnnyt''v4ram^ summattomiin ; m i t t a -
s u h t i ^ n paisuneen j a ihmiskpnnal-le
jsuunnattcmia tuhoja aiheuttaneen
toisen 'Snaailmansodan: puhkeamista,
vaan se merkitsi myös Puolan vaipu­mista
5 vuotta kestäneeseen yöhön ja
sen muuttumista : suunnattomaksi
natsilaiseksi keskitysleiriksi, jonka
paholaismaisesti organisoiduissa mas­samurhissa
oli tuhoutuva 6-r7, miljoo­naa
puolalaista. Historiallisen kehi-tyifsen
, vaäjäämättömyydellä myös
natsivaltiö ;oli. aikanaan vtuhoutuva;
: Biutta^^ tästä tosiasiasta;: huolimatta
koko Ihmiskunnan c n syytä muistella
tätä 9^!skää vuosipäivää ja tukea
rauhanli^-että'kalkin keinoin, ettei­vät
s ^ s k i i u n 1. päivän tapahtumat
vuodelta ilOSSv enää : kcskaan pääfilsi
uusiutumaan.
Piiola ehdottaa Ranskalle
liitto- ja avunantosopimusta
ilmeisenä tavoitteena on Saksan
militarismin nousun ehkäisy
..yarsova. — Padan Kansantat^
savallan., balUtiis kääntyi: viikon :
: lopnll»- Hanskan hallitnksenlpoo-^^
leeor nootilla, jossa ehdotetaan
. liitto- ^jlJa .avnnantosopimoksen
. sohnlamlsfa molempien maiden:
välin^^r Nootissa viitataan siihen
Taataan^; joka kohdistaa molem­piin
maihin Länsi-Saksan* mili-
V tarlst|en piirien taholta ja esite­tään,
että sopimusta koskevat
neavQttelut aloitettaisiin: välittö-mastL''.
Nootissa sanotaan mm.
seuraavaa:
:• ^••••*':;:;^;•;•^•.. 'v- :-'V'::'•;•--:•;*•;•.:•;•:••;'?;.';•:::::• •:- •::::•.:•'.:•;•
::^ v:.-: ' :-.^':iv\:" • : . : : /v v - y ; , ; ^ / • ; - * : : - i
Puolan ; ^Kansantasavallan: hallitus
on:;iKeite^ kertoja kääntynytvasiasta
kiinnostuneiden j a Saksan naapurelr
n a . olevien ; valtioiden;;: erikoisesti
Ranskan Vpuoleen j a ; osoittanut, m i ­ten
suuren "uhan rauhalle muodostai­si
Saksan in^Ilitarlsmln jaloilleen nosr
tamilien', * Sellaisia pyrkimyksiä on
nykyään ns r,uroopan puolutusyh- tehtiin heinäkuun 24. pnä 1954. L u -
teisön puitteissa.:,'Euroopan puolus-
. tusyhtiesö': Johtaa;"; kiertämättömästl
natsikenraallen' johtaman - Wehr-vanshistiset,
militaristiset ja. natsistir
set ainekset muodostavat.
.Tässä tilanteessa::Puolan j a Rans­kan
.hallitusten-tulisi: ryhtyä toimen­piteisiin
estääkseen- tapahtumia vyo-.
rymästä tähän vaaralliseen suuntaan
j a pyrkiä lujittamaan molempien
maiden turvallisuutta.
Sen vuoksi Puolan Kansantasaval­lan
hallitxis F,uroopan:.turvalhsuuden
lujittamiseksi ehdottaa Ranskan h a l -
ituksellei^liitto- j a keskinäisen avun­antosopimuksen
^solmiamista j a tätä
koskevien- • yksityiskohtaisten neuvot-utelujen
aloittamista mahdollisimman:
pian.
L i i t t o - .ja-1keskinäisen avunantoso­pimuksen
Eolmiaminen Puolan ja
Ranskan • välillä lujittaisi Euroopan
yleistä turvallisuusjarjestermaa; jon­ka
periaatteet esitettiin. Neuvostolii­ton
hallituksen ehdotuksessa helmi­kuun
:10. pnä 19.i4 j a toisessa,, joka
machtin : uudelleenv '^ntymiseeni, se
iujIttaisi-rLänsI-^aksan hyökkäysha-luisimpla^-
lmFJeriallstlsIa aineksia : j a
•Ijyrkisl tekemään:tästä maastai: johta­van
;'«otIla5vallan-Länsi-^uroop9,ssa.
'Y1ä^tt:)tliäetää3i.-: että^Bonnin-hal-
Jitsevat piirit jauheita tukevat voi­siat-
harjoittavat ':palncstusta "Eivoo-
"^pan t-jiUolustusyhtelsön"; toteuttarni-
-fieksi; eiV suinkaan^ ppolustusnäkökol^-
tlen kannustamana vaan. ennenkaik­kea
-siksi/ että pääsisivät Itiin liian
kilin.mahdollista:toteuttamaan suun-nitelma{
ttisa;:EUrooi;an valloittamisek­s
i . : Nämä'summiteimat, jotka ovat
ölleetJLänSi-Saksan poliittisten j a so­tilaallinen
johtajien Julkisten lau­suntojen
'aiheena, tähtäävät avoimes­t
i siihenV että Puolalta riistetään sen
läftSläIUfeetaj:nlissä:'; puhutaan ,pää-mä^$
tä,.''-~Ja suunnitelmista; joiden
hyökkäävä luonne Saksan naapurei­ta,'
eimen kaikkea: Puolaa j a ^Ranskaa
kohtaani'Clvät-herätä vinitään harha-kuvlaJ'Nä.
Euroopan: puolustusyhteif.
£(xn tekaistu puolustusteknillmen luon­ne
ei kestä: lainkaan tosiasioiden va­lossa
;^Uor;itettua: kylmää: tarkastelua,
sniä; tämän sopimuksen: p i i r i in vedet­tyjä^.
Vai'»^^^ uhkaa 'mikään,: vaara
miiölän/taholta, vaa^ se vaara, jonr
ka ..irralleen lasketut, Saksan re-
:jlttamalla : Euroopan : kollektiivista:
turvallisuutta Puolan j a Ranskan vä­linen;
liitto-:' jä -keskinäinen avunan­non
sopimus olisi sopusoinnussa ylei­sen
turvallisuuden: pei-usjärjestelman
ja vYhdistyneiden iKansakuntien pe­ruskirjassa.
:• esitettyjen vxajatusten
kanssa. _ , ,
Tehdessään / taman ehd:fuksen
Puclän Kansantasavallan •; ^hallitus
katsoo välttämättömäksi korostaa,
että; "Euroopan ;, puolustusyhteisö"
johtaisi missä, muodossa tahansa
uuden, Wehrmachtin muodostamiseen
ja siihen, etta mitä hyökkäävammat
revanshistiset natslainekset hallitsisi­vat
Lapsi-iSaksan valtiota,: sen t a ­loutta
j a poIitiikkäa,;sen armeijaa ja
kokd julkista elämää. "Euroopan puo­lustusyhteisö"
merkitsisi myös nai­den
ainesten ylivaltaa koko: Länsi-
F.uroopassa, "yhtslsöon" kuuluvien
maiden päätösvapauden menetystä ja
tämä mahdollisuus - johtaisi uuteen
maailmansbtaan; Tämän yhteydessä
nousee: vaara, että Ranska; vastoin
kansallisia etujaan, vedetään ns; E u ­roopan
puolustusyhteisön järjestäjien
taholta tielle, joka johtaa sotaan, Itä-
Euroqpan malta vastaan.
Jokaisen :Earaopan maan tur­vallisuus,
ranha j a itsenäisyys,
riippumatta sen hallitosjärjestel-mästä,'
voidaan turvata Earoopan
turvaliisuuden yleissopimuksella,
jota Neavostoliiton hallitns on
ehdottanut KoUekUivisen tarval-lisnuden
sopimus helpottaisi Sak-:
san ongelman ratkaisua j a \pa-laattaiäl
Saksan kansaUe yhte­näisyyden''
ja suverecnisuaden
railhanomaisien ja demokraattis-,
ien periaatteiden puitteissa.
Tämä sopimus antaisi kaikille kan­soille
vakaantumisen j a turvallisuu­den
tunteen': ja antaisi miden keskit­tää
tarmonsa rauhanomaiseen raken­nustyöhön
ilman pelkoa hyökkäykses­tä
tai asioihin puuttumisesta. .•
Nootissa: viitataan : tämän jälkeen
Geneveen osoituksena siitä, että neu-:
vctteluteitse voidaan; poistaa kirei-täkm
*kansamvälisiä: pulmakysymyk-slä
ja :muistetaan, että . P u o l an ja
Ranskan kansojen välillä on vanhas­taan
kiinteitä ystavyyssitaitä. Ncotti
päättyy sejuraavasti:
Puolan Kansantasavallan hallitus
ehdottaa, että : tämän sopimuksen
puitteissa molemmat osapuolet:
1. ,eivät minkään olosuhteiden
^ :,vallite£sa,csalli6tu täi liity; m i h l n -
: kään sopimukseen, joka on täh­dätty
jompaakumpaa osapuolta
vastaan.
2 . ; neuvcttelevat keskenään jo- •
kaiee^sa tafpaukscssa, jolloin jom- .
: paakumpaa osapuolta vastaan;
esiintyy hyökkäysuhkaa - Saksan '
militarististen. voimien taholta;
3 . tukevat toistensa pyrkimyk­siä,
jotka tähtäävät Euroopan^
kollektiivisen turvallisuuden l u ­jittamiseen
ja: Saksan kysymyk-
: sen rauhanomaiseen ratkaisemi­seen:
4: antavat viipymättä kaikkea
: apua ja tukea sille osapuolelle, jo­ka
on joutunut saksalaisten hyök- :
käyksen kohteeksi;: V
; : 5. edistävät taloudellista ja
kultturellista-yktclstoimintaa mo-
,lempien|.maiden vilisten rau­hanomaisten
suhteiden lujittami­seksi;
6 . toteuttavat sopimuksen sane­lemat
velvoitukset Y K : n perus-:
kirjan hengessä.
Puolan Kansantasavallan halli-
^;iuksen ehdottama sopimus lujit­taa
niitä siteitä, jotka ovat
Ranskan Ja Puolan välillä, se l u - : .
jittaa Rankan tasavallan j a Puo-: :
Hillin puhujamalka
Ontariossa
A. X Bill» Jok» «skettäin vietai.
li^nomessa ja Nenvostoliitoaa,
t^ee W o OiOaifoto käsittäviä:
pubujamatitan "«^ostaen matkat.;
•i: laatt tekemiään',l»¥aiii^^ Hän
: tulee vlerallHnaaneri paCkkatnn. :
; niUa seuraavassa Järjestyksessä:
Ccnmee ^ syysk. 7 pnä
Intola „ 8 „
Nipigon . . . . . . „ 10 „.
Hearst „ 12 „
South Porcupine 13 „
/Tinunins „ IS „
ElV / « n n
Kirkland LakiR i „ 19 ..
Kouyn ...^.1. „ 20 „
, ,Cobalt : • „ 22 „
' Long Lake i^., ,. 24 „
~Wannp";;V.r'^.-;;.^'„ 25 „
Sauirste. Marila „ 26 „
Beaver'Xake'' „ 27 „
IVldtefish ... „ 28 „
Wahnapitae , „ Z9 „
Sodbory ' ' ' » 30 „
Mattana .... lokak. 2 „
Paheen (diella-esitetään näiss^
tilaisnnksissa filmi "Järvien ia.
koskien "maassa".
'^v: .;.•'•:-••'.'^-•:''r^vi'"--.'-'•'i-'-^'-•'.'^^ " •'• r '• ''
V'-"-^
;: CSJ:n osastoja ja kannattajia -
:^niilläpaikkalninnilla'missä pa-
;^ haja ^ tulee vVt^raUemaan, pyyde- ;::
'::tään:'vaT3aiiiaan']iaone puhetilai-snuksla
::varten r ja huolebtimaan
' palkallisesta ilmoittamisesta sekä
yleensä i toimimaan : tilaisuukden
onnistuiniseksl.
; Canadan Suomalaisen, Järjestön
;.^Tolmcnpaneva Komitea
SITÄ
— JA —
SaSTÄTÄ
E I - H A L U N N U T VAIVATA
— Jos sinä; nait minun tyttäreni,
n i in oletatko sina minun maksavan
velkasi? ^
-. — E n suinkaan minä: halua tuot­taa
teille niin paljcn vaivaa. Kun te
annatte minulle rahan, min kyllä mi­nä
itse maksoin.
PAPPI J A PUUTARHURI
Pappi ::.;'Kylläpä tämä puutarha, on
kaunis. - ;On ilhneelllstä mita ihmi-n2n'saa:
aikaankaikkivaKiaan autta­mana.
Puutarhuri: :-Teidän olisi pitänyt
nähdä kuinka ränsistynyt tama puu­tarha
oli silloin, kun kaikkivaltias
huolehti siitä, yksinään.
Unkarin ja Tshekkoslo­vakian
tieteellinen
.yhteistoiminta , •
Budapsst." — Äskettäin pidettiin
Budapestissa' Unkarin ja Tshekkoslo­vakian,
tieteellisen j a teknillisen yh­teistoimintakomitean
seitsemäs istun­to.
-YstävällLsen: yhteisymmärryksen
hengessä Jiapahtuneidsn neuvottelu-,
eri tuloksena •a!lekirjoitettlin siellä so­pimus,
tieteellisen Ja^teknillisen kolse-muksen
vaihdosta;;' ; -
Teknillisten aslakh-jojen antamisen
jä tshekkoslovakialaisten spesialistien
kutsun muodossa Unkari tulee anta­maan
Tshekkoslovakialle tieteellistä
ja teknillistä apua vuoriteoUisuuden.
voimatalouden, kutomoteollisuuden'
sekä elintarve- ja kemiallisen teolli­suuden
alalla.
lan turvällisnutta ja lujitUa si­ten
osaltaan koko Euroopan tnr-valiisuutfa.
Majesteetrlllsessa yksinäisyydessä!
Toronton Vapaa Sana on siinä o n ­nellisessa
.asemassa; että se voi kers-
Jraa-olevansa sikäläisiä porvareita:por
varlUIsempi ja :meldän tietääksemme
ainoa torcntolalnen;newspaperi.::mi-kä
kiirehti ,(torstaina) antamaan
siunaulcsensa j a hyväksymisemä Y h ­dysvaltain
uudelle 'iommunlstÄastai-seile.
iaUle,. joka kohdistmi selvästi
koko Yhdysvaltain työväenliikettä ja
.kalkkia .niitä vastaan, joista Elsen-liojvef^
j sotato^i^ m^iljoneerihallitus
cl /syystä^tal.toisesta pidä.
.Kulqka ? seivästi' Vapaa Sana on
"ykslnään^Äikeassa" Ja kaikki muut
.väärä55ä„tahdlssa. .se^ jjmenee >Iitä.
Jos lainaamme Toronton kolmen päi­välehden:
lausuntojen:; oleelliset koh­dat'täst&
vasla^;'; Sanottakoon k u l -
tenkhi-heU aluksi, että Toronton
kaikki' iiäivälehdet Glohe and A l a i l;
t>ail^ Star ja Tely — ovat suurpää-
•ömän om^istaönfa "lehtiä, jotkfi'' ovat
seuranneet'koko "kylmän sodan" ajan
Jyrkästi kommunistivastaista ohjel­maa,
'j. fifutta nämä kaikki toronto-lalsetpäiväldidet
tuomitsivat yksi-mielis
«st4ik.o. yhdysvaltalaisen r k o m -
äiunisznivastaisen" lain. jonka joh-dosjaj
to.tstatoen Vapaa Sana rie-m
u i t s i j n i ^ hekumallisesti.^
Glöiie änd M a l i — "taatusti kom-niunlMvastalnen'*
päivälehti: .sanoi
elöScuun, 21 päivänä, että k.o. yh-d^
Välta^Inen kommunistivastainen
Ij(j^/on^:"lcor^«^ kyseenalainen: l a - '
ki^^Ja selitti kantaansa seuraavasi!:
, rrhdysvaltain, eritoten Wash- '
Instonin mieliala on nyt scUal-
' 1 '
nen. että henkilö, joka ci ole
hyökkäävästi kommunistivastai­nen,
on vaarassa joutua syyte­tyksi
siltä että hän on kommu-nismiiie
myötämielinen."
Toronto; Daily Star :—• myös " t a a -
tiistl: kommunistivastainen" päiväleh­ti,
kuten Vapaa Sana rakastaa sanoa
~ julkaisi elokuun 21 päivänä toimi-^
tuskirjoltuksen otsikolla: "Punaisten
jahtausvilliintynyfr; Tässä toimi-tuskirjoituksessaan
Star varoittaa:
"Täten tämän lain arvo on
: sittenkin kyseenalainen vaikka se
k(Adlstaisi ainoastaan ' kommu­nisteja,
vastaan, miten ei asla ole.
Senaatin viime hetkessä lijrväksy-
; mät muutosehdotolcset levittävät :
.nuotan paljon puoluejäsenten ui-:
kopuolelle . . .
Tämä laki aloittanee sellaisen
.:;:noitajähdin, että McCarthyn tat-
:.-kimnkset näyttävät siihen verra-
' tessa lieviltä ' j a :^ olemattomilta
toimenpiteiltä. Toivottavaa on.
että presidentti Eisenhower elt-
: toaa' sen (mitä rike" ei tehnyt —
Känsäkoura) ja panee siten kon-
;grcssin harkitsemaan asiaa nu-dellcen
:; ennenkuin hävitetSän
pols' amerikkalaiset perinteet ja
: poliittinen vapaus,; Jos näin ei
tapahdo. silloin on: mahdolBsta,
.että Korkein:<rfkens:tappaa sen
:' (könunonlsttvastalsen lain); on
valkea nskoa. että ,nlia savaltse-niaiontik
fakta v<ddaan soveltaa
Yhdysvaltain pemstasIakUo."
Toronton kolmas "taatusti konunu-nistivastamen"
päivälehti. Telegram,
, tuomitsi samana päivänä mainitim
lakitekeleen ja sehtti 'kantanaan:
"Kommunismin tappioon :saattamls-kemo
on osittain taloudellinen;' on
parannettava vähempiosaisten ; ase-':
ma nopeammin . j a parenamin kuin
kommunistit parantavat."
Ja kun ympäri käydään n i i n y h ­teen
tullaan kuten sanotaan. Etsies­sään:
epätoivon; vimmalla "oikeutus­t
a " 5 Yhdysvaltain miljonäärihallftuk-^
sen hitlc-iläisellp lainlaadhmalle. To-
: rpntpn Vapaa: Sana ; antaa tahtomat­taan,
me korostamme "tahtomat­taan",:
kerrasaan murskaavan l a u -
'sunnon tämän kommunismivastalsen
lakitekeleen olemuksesta,
i Vapaa Sana muistelee haikeasti
niitä ^ vanhoja hyviä ; aikoja "Jollohi
Siromessa ^^listettita - kommunisti­puolueet
laittomiksi" muka sillä pe­rusteella,
että kommunistit harjoit-tarat
maanpetoksellista toimintaa jä
sanoo kaifcklvaltiaart yhdysvaltalai­sen
dollarin nimeen; '
" K u n :suomalainenkhi tätä kotois--
ta taustaa vastaan :*atseleeYhdys-5
valtain kongresshi päätöstä sikäläii
sen kommunistipuolueen laittomak­s
i julistamisesta; n i i n ymmärtää h y ­vin
syyti'mitkä ; tuohon, päätöksfeeti
ovat johtaneet."
Tosiaankin, Vapaa Sanan po­liittiseksi
. selkänojaksi tarvitaan '
fasistista lapuanliikettä ja sen
aikaisia fasistisia poikkenslake-ja!
Ne todella kelpaavat ja sala­vatkin
: :Eisenhowerin : haUitoksen
: kommnnismivastaisen: lain pao-
Instaatnmlsen, ymmärtämisen ja
hyväksymisen pemstaksi!
Tässä tuJi Vapaa Sana tosin tah­tomattaan
allekirjoittaneen Ja.mui­den
demokraattien' kanssa famalle
IhijaUe.^nimittäin siihen Iqpputulofe-,
'seen," että Eisenhovverin halhtulöen
:kommunismlvastaInen laki on lam:
laadinnaUista hitlerismia, jota la-pualalsuus^^
uomessa' kaikkein räl-kelmmln
edusti.
'Ja*entäs muut tosiasiat. Lapualaisr
fasismin : riehuessa vangittiin Suo<
messa kommunisteja ja muita Isän­maan
ystäviä sen' vuoksi kun he vas­tustivat
s6taseikkailuja suurta itäisr
tä naapuria vastaan selittäen, etta
siitä eLöle mitään voitettavaa, vaan
paljon menetettävää. Lapualaislasis-t
i t selittivät nämä varoitukset pel­kuruudeksi
jä jopa isänmaan pettuf
ruudeksiklnjätelkesivät-vakaumuk­sellisia
' rauhanpuolustajia mielipi­teittensä
vuoksi ristikkojen taakse.
Mutta miten kävi? Sodanvas-j
tustajain ääni hukutettiin sola-:}
mmpajen räminään. Suomi vie-
Uin kaksi kertaa tuhosaan sotaan, j
mie^ taipeettomastl snnnantet- ,
tiin lähes satatuhatta parhaaö» ;
miehaitsiässä olatta miestä, mais-ta
menetyksistä puhumatukaan.
Matta Jtnn ^odan savu oU hiilven-nyt,
silloha todettiin, että D»a»;
pettoreita oUvatkIn janri Byt»,
Linkonies^ Tanner ja muut sot»-
poUtiOot iä bänmaanysuviä —
j o l d ^ ^ ääntä ei vaUtetUvasU
.kuolia - i ; fcommanistit j»
raohanpoolastäjat» joiU B>ti J>
komppanit olivat Takaamns*»-
sa-vuoksi vainonneet.
Me puolestamme ,t^^ i^}^
tai^eiäA siihen; että Yhdysvalta»
vapauttarakastavä: suuri kansa ra­pautuu
nykyisestä'hitlerilälsestä 1»-
kltekeleestäänihnän niitä ^^fz
"'kokemuksia/ mihin Joutui vasto»
omaa tahtoaan se pieni.
raohaarakastaTa Icansa siellä kau­sessa
Isiemme mMssa>---BSnsäk«»*^