Vapaus, July 29, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 29 p. — Tuesday, July 29, 1958
V A P A U S
(UBERXT) — Independent Labor
OrgAU of Finnish Canadians. Es-tabUahed
Nov. 6, 1917. Authorized
a« becond class mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed' thrlce weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm 0t. W., ^udbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury. Ontario. Advertising rates upon appllcati<m.
Translation free of charge. ^
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
YhdysvaUoissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
SuomPÄsa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Ttmmistakaamme Irakin tasavalta
Kuten suurin osa Canadan sanomalehdistä, Vapaus ter­vehtii
mielihyvällä sitä kannan muutosta mikä on tapahtunut
liittohallituksen suhtautumisessa Keski-Idän tapahtumiin.
Siitä häpeästä ja alennustilasta, kun ulkoministeri Smith i l ­moitti
etukäteen, ennen Turvallisuusneuvoston kokoontumis­ta,
että Canada tukee Yhdysvaltain interventiota Libanoniin,
on nyt siirrytty paljon realistisemmalle kannalle, joka, jos
se olisi omaksuttu alusta lähtien, olisi tuottanut Canadalle
kunniaa ja lisää ystäviä Keski-Idän maista.
Yleisen mielipiteen vaikutus on tietenkin ollut yhtenä
tärkeänä tekijänä Ottawan kannan muutoksessa parempaan.
Canadalaiset yleensä antoivat Ottawan tietää, ettei meidän
maamme velvollisuus ole tehdä likaista kenttätyötä yhdys­valtalaisten
seikkailijain hyväksi. Tästä johtuu, että liitto­hallitus
harkitsi uudelleen kantaansa ja omaksui esim. ylei­sesti
hyväksytyn asenteen "uusia sotaseikkailuja" vastaan
mikä ilmaistiin siten, että pääministeri Diefenbaker varoitti
Yhdysvaltoja J a Britanniaa interventiosta Irakiin — mikä
meidän hallituksemme ja monen puolueettomankin tarkkai­lijan
mielestä olisi merkinnyt ja ilmeisesti merkitsisi vielä­kin
kolmannen maailmansodan puhkeamista. ^
Esittäessään vetoomuksen Irakiin suunniteltua interven­tiota
vastaan' liittohallitus toimi ehdottomasti maamme kan-sallisetujen
ja samalla kansainvälisen rauhan hyväksi. Siinä
se saa kaikkien hyvää tarkoittavien canadalaisten kannatuk­sen
ja tuen.
Mutta vaikka hallituksemme kavahtikin ensimmäisiä
ajattelemattomia askeleitaan tämän kriisin yhteydessä ja i r -
roitti kainosti kätensä Dullesin holhoavasta kourasta, niin
kokonaan ei Diefenbakerin hallitus kuitenkaan uskaltanut
irroittautua Setä Samulin takin liepeistä. Ulkoministeri
Smithin puheet ja äänestykset Y K : n Turvallisuusneuvoston
kokouksessa eivät suinkaan lisänneet maamme arvovaltaa
ihmiskunnan silmissä — sillä mainitut toimenpiteet eivät
olleet'vakuuttavia esimerkkejä täysin itsenäisestä asennoitu­misessa.
Selvää nimittäin oli, että ulkoministeri Smithin
ptiheiden ja äänestysten perimmäisenä tarkoituksena oli
''auttaa" Yhdysvaltoja pääsemään pois hankalasta asemasta
—sen sijaan että hän olisi käsitellyt asioita oikeuden, rauhan
ja kansallisten etujemme vaatimalla tavalla.
Pitäen mielessä nämä maallemme epäedulliset seikat ja
erikoisesti sen tosiasian, että jos koskaan, niin nykyään ar­vostetaan
kansakuntia tekojensa perusteella, meistä tuntuu,
että • Canadan tulisi viivyttelemättä seurata muiden puo­lueettomien
maiden — kuten esimerkiksi Intian — esimerk­kiä
ja tunnustaa Irakin tasavalta. Diefenbakerin hallituksen
vakuuttelut, "itsenäisestä ohjelmasta" saavat korkeimman
portaan neuvottelussa New Yorkissa paljon suuremman kan­tavuuden
silloin, jos hänen hallituksensa toimii käytännössä
todella itsenäisesti ja tunnustaa Irakin tasavallan, kuten ovat
jo monet muut vallat tunnustaneet.
Asiaari liittyy vielä toinenkin puoli, nimittäin kysymys
pikkukansojen itsemääräämisoikeudesta. Paljon on paino­mustetta
haaskattu väittelyssä, kuka kannattaa ja kuka vas­tustaa
kansojen itsemääräämisoikeutta. Ja kauniista päiväl-lispuheista
huolimatta ns. "vapaat maat" ovat tähän men­nessä
Hieltäyytneet tunnustamasta Irakin tasavaltaa — mikä
seikka huomioidaan aivan varmasti Keski-Idässä, Afrikassa,
Aasiassa ja kaikkialla maailmassa.
Me siis toivomme ennenkaikkea Canadan omien kansal-lisetujen
vuoksi, että liittohallitus tunnustaisi viivyttelemät­tä
Irakin tasavallan.
Työttömyysvakuutuksen
laajentaminen
Liittöhalliutksen työministeri Starr tiedoitti viime vii­kolla,
että hallitus tutkii "erittäin huolellisesti" sitä, jotta vis­sinlaiset
maataloiistyöläiset saataisiin työttömyysvakuutuk­sen
alaiseksi.
Alahuoneen teollisuussuhteiden valiokunnan useat jäse­net
esittivät aikaisemmin valittelunsa siitä, että maatalous­töihin,
on entistä vaikeampi saada miehiä ja naisia nimen­omaan
siitä syystä kun tämä sesonkiluontoinen työ ei ole
työttömyysvakuutuksen alaista työtä.
Käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa sitä, että kun
maataloustöissä olevat työläiset joutuvat työttömiksi, niin
heillä ei ole mitään turvaa, jotavastoin työttömyysvakuu­tuksen
alaisista kausitöistä työttömiksi joutuvilla on sentään
ainakin työttömyysvakuutuksen turva. Tämän johdosta maa­taloustöissä
olleet miehet ja naiset ovat etsineet työtä työt­tömyysvakuutuksen
alaisista työpaikoista, selittivät maini-.
tun valiokunnan jäsenet.
Tämä seikka — työvoiman saannin vaikeus — on jo a i ­heuttanut
sen, että suurfarmarit ja Canadian Federation of
Agriculture-järjestökin ovat harkinneet kielteistä asennet­taan
työttömyysvakuutukseen nähden ja tulleet siihen lop­putulokseen,
että loppujen lopuksi se ei taida olla pahin
ajatus? Jokatapauksessa työministeri Starr "antoi ymmärtää
että aikaisemmin työttömyysvakuutusta vastustaneet farma­rit
haluavat nyt, että työttömyysvakuutus laajennettaisiin
myös maataloustyöläisten vissiä osaa koskevaksi, koska se
helpottaisi kausiluontoisen työvoiman saantia.
Työväenliikie, kuten vähävarainen maatalousväestökin^
tervehtii tätä kehitystä lämpimästi. Tosiasiassa olisi t e i X^
tavaa, että työttömyysvakuutuksen alaiseksi otettaisiin kaik­ki
maataloustyöläiset ilman mitään poikkeuks^äTlukeutuen
tämän myös ne pikkufarmarit jotka ovat j^ko lyhempiä tai
pitempiä aikoja isommilla farmeilla töis
Jos kaikki maataloustyöläiset tullevat työttömyysva­kuutuksen
alaisiksi, se antaisi k a u a n ^ t e t u n turvan näille
työläisille ja myös tuhansille pikKufarmareille työttömyys-kamkn
vallitessa, ja samalla kertaa se auttaisi väestön osto­kyvyn
ylläpitämistä ainakin vississä rajassa niin, että k.o.
työläisten ei tarvitsisi työttömyyskautena mennä kylki vää­rässä
kaikkien kauppojen ohi — ja elää pelkällä .hengellä.
Työministeri Starrille pitäisi nyt tehdä täysin selväksi ylei­sen
mielipiteen painostuksen avulla, että ei riitä se, jos työt-tömj^
ysvakuutuksen alaiseksi aiotaan saada vain "osa maa-talpUstyöläisistä"
kuten hän sanoi alahuoneen teollisuussuh-t
e i d ^ valiokunnassa; oykytilanne vaatii että kaikki maa-
Mitä muut sanovat
NL:n PIDÄTTYVÄISYYS
Jos Neuvostoliitto olisi toiminut
nykyisessä yhtä mistään piittaa­mattomasti
(recklessness) kuin
Yhdysvallat ja Britannia, kolmas
maailmainsota olisi melko varmasti
njrt käynnissä, emmekä ,me olisi
kirjoittamassa tätä ettekä te olisi
sitä liikemassa. Maailman rauha
riippuu nyt heikosta ja epäluotet­tavasta
nuorasta — Venäjän pidät-tyväisyydestä
sellaisen provokation
edessä mitä Yhdysvallat ei koskaan'
suvaitsisi, jos näiden suurten an-takonistien
(toistensa vastustajien)
asemat olisivat vaihdoksissa.
Kuvitelkaa, että Neuvostoliitto
lähettäisi sotajoukkoja johonkin
Keski-Amefikan maahan tukeak­seen
kommunisniille myötämielis­tä
hallitusta tai avustaakseen kom-munistimielistä
kapinaa? Voisiko
kukaan epäillä, etteikö Yhdysvallat
aloittaisi sotaa tungettelijaa vas­taan?
S a t a n e Ijäkynimentäneljä
vuotta Yhdysvaltain historiaa ja
oppia julistaa, että-se aloittaisi (so­dan).
Ainoastaan neljä vuotta sit­ten
Yhdysvallat hautoi kapinan a-jaakseen
kommunistimielisen lail­lisen
hallituksen pois Guatemalas­ta.
Amerikkalaiset pitävät sitä hei­dän
luonteensa mukaisena tai ju­malallisena
oikeutena, että he voi­vat
kieltää, ei vain heidän naapuri­maistaan,
vaan kaikkilta Pohjois-
Amerikan maista, vihamielisten
hallitusten olemassaolo-oikeuden.
Maailman rauhankokous
kannatti huipputasoa
Tukholma. — Koruttomasti —
ja tekisi mieli sanoa — maailman­tilanteen
vuoksi vakavana päät­ti
viikko sitten maanantaina
työnsä Maailman Ranhaukokous
Tukholman Eriksdalhallenissa.
Kongi-essin työpäivä el nyt muo­dostunut
pitkäksi, sillä n. 3 tun­nissa
luettiin lävitse eri valio­kuntien
päätöslauselmaehdotuk­set.
Ne samoin kuin kongreissin
p ä ä t ö slausfelmavetoomubsetkin
hyväksyttiin ja brittiläinen pro­fessori
J . Bemal piti päättäjäis-puheen.
Viikon kestänyt kong­ressi
oli täten saanut työnsä pää­tökseen
ja kun. vielä hieman
myöhemmin oli valittu Maailman
Rauhanneuvosto, hajaantuivat
osanottajat tällä kertaa lopulli­sesti
viemään Tukholman viestiä
eri puolille maailmaa.
Rauhankokouksen päättäjäisis-tunnon
alussa luettiin joukko ter­vehdyksiä,
joita kongressille eri ta-seikka,,
että Kiina
Y K n ulkopuolella.
on jatkuvasti VETOOMUS K A N S O I L LE
Kaikkien valiokuntien päätöslau-
Taloudellisen valiokunnan pää- selmien tultua hyväksytyiksi yksi-töslauselmassa
tähdennettiin, että j mielisesti, luettiin puhemiehistön
varustelujen tuoma taakka lisää' esittämä vetoomus kansoille, jossa
inflaatiota ja alentaa elintasoa, jo- todetaan USAh interventio Libano-ten
kamppailu varustautumista nfin loukkaukseksi Y K n peruskir-vastaan
on samalla kamppailua jaa ja yleistä mielipidettä kohtaan,
elintason kohottamisen puolesta.
Edelleen todettiin mm., että maail-koska
Y K n tarkkailijat ja Y K n
pääsihteeri itse juuri olivat toden-man
öljyvarat alkavat loppua, jo- neet maan tapahtumat sen sisälli-ten
voimansaannin turvaamiseksi seksi asiaksi. Jokaisen kansan vel-olisi
rauhanomaisessa mielessä ke- voUisuus on toin^ia tämän vakavan
bitettävä ydinfysiikkaa eikä alis- tilanteen edessä ijapeasti ja tehok-tettava
sitä sodan palvelukseen, kaasti, jatketaan vetoomuksessa ja
Erittäin voimakkaasti korostettiin hyökkäyksen" lopettamiseksi erikoi-vapaan
kauppavaihdon merkitystä nen vastuu lankeaa suurvaltojen
ja esitettiin muodostettavaksi kan- kansoille. Kahta ääntä lukuunotta-sainvälinen
kauppajärjestö aja-' matta vetoomus hyväksyttiin kong-maan
asiaa. Alikehittyneiden mai-' ressissa yksimielisesti,
den auttamiseksi ehdotetaan eri-
Autok^juppä
supis1;u|i
Canadassa
Qtta-ffa. — Tämän vuoden viiden
ensimmäisen kuukauden kuluessa
laski autokauppojen rahoittaminen
huomattavasti viime vuoden vastaa­vaan
aikaan verrattuna. Mainittuna
aikana yksityiset ostajat ottivat
lainaksi tätä tarkoitusta varten
$338.063,000, joka summa oli 8.2
prosenttia pienempi kuin viime
vuoden vastaavana aikana lainaksi
otettu S368;227,000. Samoi^ tämän
vuoden mainitun ajan rahoittami­set
olivat 3.3 prosenttia vähäisem­mät
kuin v. 1956 vastaavan ajan.
suosiotaan ja lähtivät sitten maja­paikkoihinsa,
joista toiset vielä tä­nään
aloittivat matkansa kotiin.
koisen rahaston muodostamista.
I Lopuksi päätöslauselmassa esite­tään
kansainvälisen taloudellisen
konferenssin koollekutsumista.
ROUVA NEHRU
HAMMARSKJÖLDIN L UO
Jos jokaisen päätöslauselman hy-väsymisen
jälkeen osoitettiin vilk­kaasti
suosiota, niin tämä paisui
myrskyksi, kun puhemiehistön ta­holta
tämän jälkeen esitettiin, et­tä
mahodllisimman arvovaltainen
henkilö lähetettäisiin viemään pää­sihteeri
Hammarskjöldille kong­ressin
jo pari päivää sitten hyväk­symää
vetoomusta YK:lle Keski-
HYÖKKAYSSOTA EI S A A
K A N S A N KANNATUSTA
vaan myös sen etäisyyden, olennai­sen
hyödyttömyyden ja ulkomaalai­suuden
vuoksi.
Kulttuurivaliokunta esitti joukon-hoilta
oli lähetetty. Amerikkalai- konkreettisia toimenpiteitä, joilla
nen professori D. Dubois tervehti voitaisiin helpottaa kulttuurivaih-kongressia
ja valitti, ettei hän itse toa, jonka merkitys rauhan työssä
voinut passivaikeuksien vuoksi su-' on erittäin suuri. M.m. esitettiin
hen osallistua. Länsi-Saksasta oli-, perustettavaksi kansainvälinen tai-vat
useiden huomattavien jänestö-1 dg. ja tiedealojen julkaisu, oma tie-jen
edustajat lähettäneet terveh- doituslehtinen, järjestettäväksi elo-! ,,.. , ,. - . . . .
dyksiänsä, samoin eräät osuustoi- k^va- y m fest vaaleja lasten p i i - ' ^ " ^ ^ " tapahtumien vuoksi, 3a taksi
, '^,^7 . , ehdotettiin rouva Ra-rustusnayttelyita,
erilaisia kilpailu-j . • XT u r- u j » • .
f \ misvari Nehrua. Ehdotus sai yk­simielisen
ja innostuneen vastaan­oton.
Kongressin yleisessä vetoomuk­sessa
huomioidaan USA:n aiheutta­van
Libanonin kriisin ja vaaditaan
. , . . ,, •• vieraiden joukkojen poisvetämistä
tus tapahtuu rauhan j a rakkauden , •• u • * 1 »
„ „ „ u „ L x T seka huipputason konferenssia u -
— Fotoni on valon hiukkanen,
valokvantti. Valo on kokoonpantu
fotoneista, joiden energia on suo­raan
verrallinen värähdyslukuun
eli kääntäen verrannollinen niiden
aallonpituuteen.-
lllllllllllllllllllilllllllllTÄTÄ
SELVÄ VIITTAUS
— Oletko kutsunut Mattia puu­pääksi?
kysyi opettaja.
— E n ole, opettaja. Käskin vain
hänen vetää haetuaan alemmaksi,
kun palokärki oli tulossa.
L I I A N SELVÄNÄ
Itään lentävän suuren pommitta-jakoneen
ohjaajalle annettiin mää­räys
laskeutua Fort t i l l i n lento­kentälle
ja ottaa mukaansa eräs
kongressin jäsen, joka oli matkalla
Washingtoniin. Pian sen jälkeen
kun lentokone nousi ilmaan kong­ressin
mahtava jäsen kysyi ohitse
kulkevalta lentokoneen kapteenil­ta:
"Kulleppa nuori mies, luuletteko
näkevämme lentäviä lautasia mat­kallamme?"
" E i niin kauan kuin lennämme
Oklahoman yläpuolella", vastasi
kapteeni. "Mahdollisesti tiedätte,
että väkijuomien myynti on tässä
valtiossa kielletty".
minnalliset liikkeet mm. Puolasta
ja Japanista. Mukana oli myös ja jne., jotta ikkunat saataisiin
ma totesi myös tärkeäksi sen sei­kan,
että tieteellisiä saavutuksia ei
salata, että lasten kasvatus ja ope-
E r i valiokuntien päätöslausel- , . .. » • ^ . . V V K " ^ " - » " " ^^^^y-.^..^^.» vi­rnistä
luettiin ensin aseistariisun- '"f.':^^''^ Lehtimiehiin vedottiin j ^ ^ ^ ^ ^ ^ selvittämiseksi. Vetoomus
J^^l.*'^'^^* ^^«tuunsa tarke- ^^.^^.^^ rauhanvoimien
assa työssään.
LIEVÄ MAANJÄRISTYS
AIHEUTTI PELKOAKIN
Rauhanvoimien yhteistyötä käsi­telleen
komission päätöslauselraas-puoleen,
koska kylmän sodan tien
ainoa päätepiste on katastrofi.
St. Catharines. — Rakennusura­koitsija
Paavo Kivinen, joka tun­netaan
inyös- näyttämö- ja muun
kulttuurityön tekijänä, joutuu elo­kuun
12 pnä' lonkkaluun murtuman
vuoksi leikattavaksi. Paavo j a hä­nen
vaimonsa Irja joutuivat auto-tapaturmaan
noin pari vuotta sit­ten.
Irjalta katkesi silloin useita
k y l k i l u i t a ja hän sai lisäksi useita
ruhjevammoja, mutta hän on kui­tenkin
niistä kaikista koko hyvin
Siitä huolimatta heidän merijalka- " T " Äiir,,-» "^^^^^^^ f •'^ ^ ' ' saaiaisun
väkensä ia brittiläiset laskuvario- ^ " « " « ^ Airesm akateemisen liiton kansainvälisessä mitassa mahdolli-louko^
ovat nT^eSäifNe^vi^^ ^^^^^J^^^ T^T ^'"^"^^ ^"'^^ Päätöslausel-
J""'^"'-"3^''^''='^^''"^'^^^"''^^ presidentin L. Cardenasm terveh-tolnton
rajaa kum on Guatemala joHotcurielle.
Yhdysvaltojen rajaa . . . He Itiot-1
tavat Venäjän ymmärtäivyyteen PÄÄTÖSLAUSELMA
enemmän kuin me . . . — Toronto
Daily Star.
takomission ehdotus jossa mm. suo-iteltiin
ensin pyrittäväksi atomia­seista
vapaiden vyöhykkeiden muo-
. x , « „ i , ^ „ x , i , « , « o . x » dostamiseen ja sitä kautta yhä laa-i
, , - ^ ; V jempaan aseistariisuntaan kansain- sa huomautettiin esimerkkejä mai-, PÄÄTÖS
!."!!/!!!!•" !L^'J"° •'^V ^ J ^ ! ' väUsen valvonnan alaisena. Tämän niten, miten rauhan työssä on m u - ! Puhujakorokkeelle astui nyt
edellytyksenä olisi luottamuksellis- l^ana laajimpia piirejä kautta brittiläinen ydinfyysikko, professo-ten
suhteiden aikaansaaminen 1 maailman, mutta niiden toiminta c i r i J . Bemal, joka loppupuheessaan
. , . kaikkien maiden välille. Päätöslau-jo^^ kävi lävitse kongressin . . . . . . o ,
keutummen (mcursion) Keski-itaan ^^i^^^^^ asetutaan voimakkaasti mat - mm. ydinaseiden kieltämi- käsitteleviä kysymyksiä, kiitti O- kausajan, jolloin tama 8 tuntia kes-kehittyy
yöllisiksi sala-ammunnoik- kannattamaan myös korkeimman nen ja aseistariisunta - ovat aivan sanottajia, toivotti heille menestys- tävä "työ" .suoritetaan siinä mie-si
ja väijytyksiksi ja tapoiksi, jos ^^^^^ neuVotteluia ia suositellaan samat. Päätöslauselmassa vedo-1 tä työssään ja katsoi, että Tukhol- lessä, että kivut Ja vaivat parane-se
muodostun nieniksi selkkanksik-1^^^^^^^^ järjestettäväksi viimeis- taan kaikkiin näihin voimiin ja n i i - man kokous osaltaan oli levittänyt vat. Toivomme miehelle hyvää on-tään
vuonna 1959 kansainvälinen ^ä kehoitetaan toimimaan yhdessä,' rauhan ääntä sodan uhkaamaan nea ja jalan kuntoon tulemista,
aseistariisuntakongressi, johon mikä parantaisi tuloksia. Kirkkoi- tnaailmaan. Aseistariisuntakong- j . . * * *
kaikkien maiden hallitukset lähet- hin ja kirkollisiin järjestöihin ve- ressi oli täten päättynyt, edustajat Tamankuun 21 pna kello 9.50 i l -
täisivät edustajansa. Kaikissa näis-'dottiin erikoisesti. nousivat seisaalleen ja osoittivat lalla tunnettiin täällä maanjäristys,
sä kysymyksissä päätöslauselma ve-joka
heilutti rakennuksia, joissain
paikoin pudotti esineitä hyllyiltä ja
aukoi oviakin, vaan ei mitään isom­paa
vauriota tapahtunut. Tässä ym­päristössä
ihmiset tulivat kadulle
ihmettelemään mitä on tapahtunut
ja kyselemään, että onko atomi­pommi
jossain kaukana etäisyydes­sä
räjähtänyt kun täälläkin tuntui
niin voimakkaita tärähdyksiä. Nyt
elämme sitä atomipommien aika­kautta
ja jos mikä tahansa rysäys
tapahtuU: niin ihmisten keskuu-toipunut.
Paavolta ruhjoutui reisi- teen tulee kauhu "viimeisen tuo-luu
niin pahoin, että oli pakko pan­na
hopealaatta neljällä pultilla
lonkkaluuta tukemaan. Nyt on rönt­genkuva
osoittanut, että nämä pul­tit
ovat liian pitkät ja ne aiheutta­vat
kovaa tuskaa reidessä.
Lääkäri on, nyt määrännyt leik-se
muodostuu pieniksi selkkauksik
si ja ristiriidoksi kautta Keski-Idän
sitä tullaan vihaamaan täällä enem­män
kuin Korean sotaa . . .
"Yksityisesti (salaisesti) mr. Dul-les
on tehnyt selväksi että Libano­n
i in tehdyn maihinnousun tarkoi­tuksena
oli tehdä turvalliseksi
kaikki Amerikalle ystävälliset hal­litukset.
Hän uskoo — ja todistus-ainehisto
pätee siinä —että minkä
tahansa kohtalajlsen puolueettoman
maan hallitsija, joka sanoo jotakin
hyvää Washingtonista, ottaa (siten
tehdessään) oman elämänsä käsiin­sä.
— London Observer Serciven
uutistieto Washingtonista.
TOTUUPEN JYVÄ
Tämä saattaa hämmästyttää joi­takin,
mutta amerikkalaisten, brit­tiläisten
ja venäläisten lisäksi on
muitakin, jotka ovat kiintyneitä
Keski-Idän asioihin. Heihin lu­keutuu
mm. 70,000,000 sikäläistä
arabialaista . . . He ovat kirppujen
puremia, tautien runtelemia, alira­vittuja
j a riistettyjä. Mutta heistä
vuotaa veri, jos saavat haavan ja
he kärsivät kivusta j a mieliharmis­ta
kun "herrarotu" katselee nenän­varttaan
pitkin heihin alaspäin.
Lyhyesti sanoen, he ovat perusteel­lisesti
kyllästyneitä asemaansa ja
ovat vihoissaan siitä.
Tässä on se mitä tarkoitetaan
"arabien kansallistunnolla" . . .
— Edwin A . Lahey, Washingtonin
kirje.
tosi erikoisesti suurvaltojen kan­sojen
vastuuseen. Aaseistariiun-nan
merkeissä ehdotettiin vietettä­väksi
erikoista päivää, jota kutsut­taisiin
Albert !Schweitzer-päiväksi.
Poliittinen valiokunta esitti 4
kohtaa käsittävän päätöslauselman,
jossa viitataan Keski-idän tapahtu­miin
ja sanotaan tämän jännityk­sen
aiheutuneen siirtomaapolitii­kasta.
Päätöslauselmassa korostet­tiin
kansallisen riippumattomuu­den
periaatteen suurta merkitystä
ja todettiin mm. jaettujen Saksan,
Vietnamin ja ,Korean tuoma jänni­tys.
Siinä huomautettiin Algerian
sodasta, USAn rotusorrosta, Goas-ta.
Uudesta Guineasta, Okina-wasta
ja Kenyasta. Päätöslausel­ma
vetoaa yleiseen mielipiteeseen
ja sanoo, että se voi estää kylmän
sodan. Huomioiduksi tuli myös se
Osa maatyöläisistä
Joet tulvivat Australiassa
Perth, Australia. — Tulvivat joet
ovat aiheuttaneet tuhansien dolla­rien
edestä vahinkoa länsi-Austra­liassa
viikonlopun kestäneiden ra­juilmojen
ja kaatosateiden jälkeen.
taloustyöläiset, myös toisten
töissä väliaikaisesti käyvät
pikkufarmarit on saatava työt­tömyysvakuutuksen
alaisiksi.
Tässä suhteessa esitetään
epäilemättä kaikenlaisia ve­rukkeita
miksi ei muka '"kaik­kia"
maataloustyöläisiä voida
turvata työttömyysvakuutus-lailla.
Mutta kun muistetaan,
että kaikista verukkeista huo­limatta
voiffih työttöm3rysva-uutus
laajentaa metsäteolli­suuden
työläisiä ja viimeksi
(huhtikuussa 1957) myös ka­lastajia
koskeviksi, niin silloin
nähdään, että kaikkien maata­loustyöläisten
vetäminen työt­tömyysvakuutuksen
siipien
suojaan on sekä mahdollinen
että tarpeellinen toimenpide.
Nyt, jolloin työttömyystilan­ne
on puolta pahempi kuin
vuosi sitten, ja jolloin odote­taan
ehkä viimetalvista pa­hempaa
työttömyystilannetta
tulevana talvena, on valtioval­lan
toimesta hankittava tämä
lakivoimainen suoja myös
maataloustyöläisille.
tuksen alaiseksi
Ottawa. — Työministeri Starr sa­noi
keskiviikkona, että liittohalli­tus
tutkii nyt työttömyysvakuutus-lain
ulottamista myös maatalous-työläisten
joihinkin osiin.
Hän sanoi alahuoneen teollisuus-suhteiden
valiokunnalle, että maa;
taloustyöläisten työttömyysvakuu-tusasia
saa hallitukselta "hyvin va­kavaa
huomiota".
Mainitun valiokunnan useat jäse­net
olivat, sanoneet, että jättämällä
maataloustyöläiset' työttömyysva-kuutuslain
ulkopuolelle on tehty
entistä- vaikeammaksi maatalous-työvoiman
saanti kasvukaudella.
He selittävät, että maatalous­töissä
olevat työskentelevät useita
kuukausia vuodessa. Mutta kun he­ti
joutuvat työttömiksi, nämä maa­taloustyöläiset
eivät saa työttö­myysvakuutusta.
Tämän vuoksi mo­net
näistä miehistä ovat etsineet
muiita työtä työttömyysvakuutuksen
alaisilta työaloilta.
Mr. Starr sanoi, että tällä ker­taa
on harkittavana se, että osa
maataloustyöläisistä saataisiin työt­tömyysvakuutuksen
alaisiksi. Täten
maataloustyöläiset tulisivat hiljaa,
osittain saamaan, työttömyysvakuu­tuksen
turvan.
Viimeksi työttömyysvakuutusla-kia
laajentaessa sen alaiseksi tuli­vat
huhtikuussa 1957 ammattikalas­tajat.
Mr. Starr selitti, että maatalous-työläisten
työnantajat ovat luopu­neet
aikaisemmasta kielteisestä
asenteestaan työttömyysvakuutuk­seen
nähden, ja että myös Cana­dian
Federation of Agrjculture kan­nattaa
nyt työttömyysvakuutuksen
laajentamista maataloustyöläisiä
käsittäväksi.
Ei kannata valittaa kuumuudesta, sillä sääennustajat sanovat ettei helleaaltoa ole
"pelättävissä" elokuun puoliväliin mennessä. British Columbiassa, <Rannikkomaa-kunnissa,
Quebecissa ja Itä-Ontariossa tulee olemaan lähes normaalinen lämpötila,
muttei mitään helleaaltoa. Vain Albertas^a on tämän tiedon mukaan odotettavissa
keskinkertaista korkeampi lämpötila — ja muualla Canadassa on viileänlaist? kesää.
miopäivän" tulosta, sillä rahamah-din
sotahuUut ovat saaneet ihmis­kunnan
miltei hysterian valtaan
alinomaisilla ydinaseilla uhkauk­silla.
* * *
ÄLÄ TORKU K U N OLET
O N G E L LA
Tämän kuun 23 pnä istui eräs
mies ongella vanhan Wellandin ka­navan
reunalla ja vierähti siitä vir­taavaan
veteen. Pari kertaa hän
yritti nousta ylös mutta virtaava
vesi voitti ihmisponnistelut ja vei
miehen mukanaan. Näin kertoi ta­pahtuman
silminnäkijä W. J . Ben­son,
Welland Valen työmies, joka
istui ulkona syöden eväitään ja sii­nä
samassa seurasi kalamiehen tou­huja.
Benson arveli miehen torkah­taneen
ja sitten vierähtäneen jo­keen.
* * *
Niin, nythän kuulemme paljon
puhuttavan, sodista. Sotaa käydään
tälläkin perukalla, joskaan rinta­ma
ei ole vielä kaupungin rajojen
sisäpuolella. Mutta parin kolmen
mailin päässä ovat taistelut kovat
siitä, että kuka pystyy myymään
gasoliinia halvimmalla. Gasoliiniso-ta
on siis kova, kuten konsanaan
arabimaissa käytävä sota öljystä.
Nyt myydään gasoliinia jo 30 9/10
senttiä gallona kun yhtiöt yrittivät
valloittaa toinen toisiltaan paikalli­set
gasoliinimarkkinat. Tämä "so­ta"
voi laajentua kaupunkiin asti,
jos ei ympäristössä saada .ratkai­sut,
sillä ostajat ovat vähentyneet
kaupungin gasoliiniasemilta, sillä
enin osa autoilijoista ajaa sinne,
mistä gasoliinia saa halvemmalla.
Kesälomalle lähtee täältä Hulda
Markkula, joka menee E l l i o t Lakel­le,
Saima Janson Penage-järvelle.
Piina ja Jussi Terho sekä Hilda
Carlson Timminsiin. Toivomme lo­malaisille
hauskaa matkaa.
—O.L.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Ne "entistä virtaviivaisemmat autot
Näyttää siltä, että ensivuoden ja, eivätkä he rupea niitä valmis-automalli
on jo tutuksi tullutta, tamaan", niin eurooppalaisten pik-linjaa
seuraten "entistä matalampi, i kuautojen lukumäärä lisääntyy jat-entistä
avarampi, entistä pidempi,! kuvasti maanteillemme niin abso-entistä
virtaviivaisempi sekä hevos- luuttisesti kuin prosentuaalisesti-voimaltaan
entistä suurempi ja kin.
autojen pienentämisen puolesta tai toon sijoitettu pääomameno on
sitä vastan. $300 vuodessa — puhumattakaan
Kukaan ei tietenkään väitä sitä, vakuutus, rekisteeraus, korjaus ja
etteivätkö nämä Euroopassa "dol- muista menoista.
nopeampi", mihin kaikkeen sisäl­tyy
tietysti myös "entistä korkeam-
Nämä "kolme suurta" eivät tie­tenkään
pane pahakseen sitä, jos
pi hinta", vaikka mainosmiehet ei- niiden omat eurooppalaistekoiset
vät viimeksi mainituista seikoista' autot käyvät kaupaksi täälläkin —-
luonnollisestikaan suurta melua pi- onhan eurooppalainen palkkataso
dä.
Tämä on mielenkiintoinen seik­ka
kun huomioidaan pari ajankoh­taista
kysymystä.
Eurooppalaiset "pikkuautot" val­taavat
joukkomitassa täkäläisiä au­tomarkkinoita
samalla kun nämä
"entistä avarammat, entistä pidem­mät,
entistä nopeimmat, entistä
virtaviivaisemmat ja entistä voi-huonempi
kuin meidän.
Mutta tavallisille canadalaisille
yleensä, ja erikoisesti autotyöläisil-le
on sentään hieman eri asia, mis­sä
maassa valmistettuja autoja os­tetaan
ja käytetään tässä maassa!
Siksi ovat monet canadalaiset i l ­maisseet
käsityksensä ja toivomuk­sensa,
että täälläkin ruvettaisiin
tekemään kansan ostokykyä ja toi-makkaammat"
autot saavat seisoa vomuksia vastaavia pienempiä ja
myymättöminä varastoissa — ja halvempia autoja, joihin tavallisen
autotyöläiset joutuvat olemaan palkkatyöläisenkin varat riittäisi-kuukausikaupalla
. työttömyysva- sivät.
kuutuksen varassa — j a se on to- Tosiasiassa kysymys autojen
della "olemista" eikä inhimillistä \ suuruudesta on nykyään yleisen
elämistä. väittelyn alaisena ni in Canadassa
Vaikka General Motorsin, For­din
ja Chryslerin puhemiehet va­kuuttavat,
että "amerikkalaiset ja
kuin Yhdysvalloissakin. On miltei
mahdotonta ottaa käteensä yhtään
sellaista subrlehteä, jossa ei olisi
canadalaiset eivät halua pikkuauto-1 yhtä tai useampaa lausuntoa joko
larihymyiksi" sanotut "entistä vir-taviivaiseemmat,
avarammat j a no­peimmat"
autot ole mukavia ve­kottimia
maanteillä. Mutta jos
tulee puhe kaupunajosta, pysäköi-misestä
kaupungissa ja pihoissa,
n i in silloin jakaantuvat jo mielipi­teet
jyrkästi.
Yleisesti tunnustetaan mielettö­myydeksi
se että yhtä 175 paunan
painoista miestä työhön ja työstä
takaisin kuljettavan auton täytyy
olla 3—4,000"paunaa painavan hir­mun?
Melko yleisesti ollaan sitä miel­tä,
että niin paljon mukavuuksia
haluavia kuin me ihmislapset olem­mekin,
meille tavallisille pullai-sille
kelpaa sentään vähän vaati­mattomampikin
ajokki kuin pyöril­lä
varustettu oleskeluhuone!
Jos olisi kysymys vain "entistä
suuremmasta avaruudesta, virtavii-vaisuudesta
tai nopeudesta" jne..
n i in se ei meitä ketään loukkaisi
— mutta joka kerta kun autoon l i ­sätään
muutama tuuma lisää mit­taa,
joitakin kymmeniä hevosvoi­mia
lisää "onkaa", joitakin gram­moja
lisää nikkeliä jne, nousee
myös auton hinta j a sen kulutus.
Kun kehnoimmankin "dollarihy­myn"
hinta on siinä kolmen tuhan­nen
dollarin paikkeilla, ja kun au­ton
keskinkertaiseksi läksi laske­taan
täällä kymmenen vuotta, niin
se tarkoittaa, että yksinomaan au>
Selvää on, että meidänkin leh­temme
lukijakunnan keskuudessa
on varmaan "kahdenlaista tuulta"
näiden "dollarihymyjen" ja pikku­autojen
tiimoilta.
Mutta kiertämätön tosiasia kui­tenkin
on, että pikkuautojen luku­määrä
lisääntyy maanteillämme
absoluuttisesti ja prosentuaalisesti.
Se on selvä merkki siitä, että tu­hannet
ja tuhannet canadalaiset
haluavat saada auton oston jäl­keenkin
syödäkseen muutakin kuin
perunaa ja makkaraa — ja keskin­kertaisen
työläisen palkat eivät
enää tahdo mitenkään riittää edes
näiden entistä avarampien, entistä
virtaviivaisempien, entistä nopeim­pien
ja entistä kalliimmpien" auto­jen
ostoonkaan — puhumattakaan
nyt sen lisäksi tulevien muiden jo­kapäiväisten
"leipämenojen" mak­suista.
Kaikesta huolimatta voimme to­deta,
että ensi vuoden automallim­me
ovat vielä "entistä avarampia
. . ." ja saamme odottaa ainakin
seuraavaa vuotta, ennenkuin täällä
ruvetaan tuottamaan autoja pikku-ihmisillekin.
Siihen mennessä jat­kamme
henkilökohtaisesti vanhan,
kohta kymmenen vuotta täyttävän
ajokkimme hellää hoitoa ja suurta
korjausta siinä toivossa, että täkä­läiset
autotehtailijat viisastuvat
joskus. — Känsäkoura.