Vapaus, March 6, 1951

              liiStvä 2 TUstaina, xnaalisk. 6 p. ^ Tuesday, March 6
m
i i
of naaUb tfamOaxm. &•>
4tt|fitiMliror,0tti.]9n. Aatliarl»d
M aecoDd cbu» naii by tbe Poet
OCOce lintttn(ent.TOtte«B. Fnb-
IMnd Hiiloe «BdUir; TaeidAyi^
Htlindaa» M d Sttoidaiv by V^nt»
muaiiiiv cooapnr i«<L. at uo-ioa
M f i t . W, eudlnoy. Oat, Canada.
EdUorlal QCac* 4-«m Manager
& SuksL Sdttmr W. EUtmd. Masinf
addm» Boa « . flBdtmty, Ontarta,
iUlvmisingntei Ilpon »npllcsUOD.
Tranglatton ftee of dugge, .
TDLAUSBINMAT:
CaoadaatHi:
nitfTSTallalMi:
Sucmessa:
1 fk, 0 A I « kk. ft2S
3kk.3X»
1 ^ 7JOO « kk: 3.80
1 vk. 7 ^ 6 kk. 423
^"^^ \Naisten päivä rauhan hyväksi
On saniamatti&in s e l ^ , ettehrät n a i ^ ole Vapauden tätä eiikoisr
'valmistaneet minkään kiitoksen tavoittelussa — /vaan edrs-
^ tääksedi «bda^ pyrkimyksiään naisten «»keuksienf hyväksi. Tästä
:.|fet0DoisnunKn)ma
t ^ i j , ^ : " i d r a t n a i s t e n keriiojsn jäsenet menetelleet tänäkin \nionna.
Tfidniktaa «nyos täytyy, että naiset saavat toimeksi.
I ^'Nafet«i probleemit, j a heillä on nykyaikana niitä palhon, eivät
' fcdtlE^aailole salaisia mitkä eivät muka miehiä liikuta". Päinvastoin
i^lSu> pn asia., Miesten «velvollisinis orf auttaa nais!:a saavuttamaan tasa-
) | | r5; siifc^eji asemaik yfateiäounna^ — r ja auttassssaan tässä naisia, miehet
1 aidtayätpax3iaa]la tavalla myös itseään. Otetaanpa estmeikBcsi vaik-
^i^^ykt^a. vain "sama palkka saanasia työstä" tunnuslause. Eikö ole
"^'--^ C^tta, €ttt työnantajat pyikivät sivuuttamaan miehiä «vfesebtä töistä
^^i^/,>5iea/vuoksi k u n he «voivat teettää ne halvemmalla palkalla naistyö-
. i ; , V f VBJniaa avulla? TukSessaam tässä naisten "sama palMca samasta työs-
S^^-ify'!'^f'''^^^^^^> «öelK^ puolustavat luonnollisesti naisten oikeuBtsiä,
' ^ ' 1 ^ ' ^ ^ 7^ öiptta samalla myös^omiitun etujaan. Ja jos tätä kysymystä katso*
*^t^H ' C * M ^ naisten p c o b l ^ i e n kanhaha, niin se osoittaa, että naisten oma
.f jpfjestot^inuttta on täikeät^, sillä vain .naiset i t ^ voiväT tehokkaalla
('^'k: tävdia paJjastaa ne ybteisikunnalliset puutteellisuudet ja vääryydet
lff:f;^iäfm oibfesa he vielä^^^
.^^^A f /Ktrteri tiedetään; Kansaim^inen Naistenpäivä sai aikunsa New
' r ijttHdsta v.,1908, j o l l an sitä «eimmämen kerta vietettiin naisten ääni-^j
% r,; <Ä|ttwstaistelun meikeissä. , Kaksi vuotta myöhemmin, eli y. 1910
' s<Eia]tstienrkansainvälisessä kongreississa hyväksyttiin Clara Zetkinin
«ätyksÄStäKansainvälisenrNaisteniÄiväTi vie^^ Ensimmäisen maail-
V"'rr;maaöbd^ edellä v . 1914 Kansainvälisenä Naistenpäivänä Rosa Lux^
^ embtirg kohotti vanldlaa pelkäämättä naisten liikkeen kunniakkaan
tUratftaen raiAan puolesta. Ja 'vuoden 1917 maaliäkuussa näyttämö
rfirityi Pietariin, missä Venäjän naiset vaativat rauhaa ja leipää. Sen
rjä&eMi ön kansainvälinen: naisten liike kulkenut monen vaiheen läpi.
Se5naki Fasismin nousun ja- tuhon itse aloittamassaan sodassa. Ja
marraskuussa 1945 perustettib Parisissa Naisten Kansain^inent)e'
likpkraättinien Liitto, jonka perustamiseen osallistui 39 maan edustajat,
Ja jonka jäsenyydessä on noin 80 miljoonaa naista.
Kiutennähdään Kansamvälisellä Naistenpäiväirä ja naisliikkeellä on
kunniakkaat traditiot, ja mikä tärkeintä, siitä on muodostunut valtava
«Mmna^v jonka kannanotot ja toiminta tuntuvat jo hyvicftin korkeissa
paik<rilssa. #
Kansainvälbtä NaLstenpäi*
Vääktikoontunialla Torontosi kir-
. <:'^ lui3S££lqaa)tskuuii9^10«paäpid6itävään:On^
jL:V<:difl^ missä keskustellaan canadalaisten naisten pen^ysymyksistä,
' ' k a i ^ i n v i l i s e n rauhan säilyttämisestä jä Canadan naisten oikeuksien
Is&ivoini^sesta turvasta. - '
f Hoimielin on myös todettava, että C S J : n naisten kerhot (Kallistuvat
iTöibntossa pidettävään Canadan naisten konferenssiin yhdessä rhiiideh
sisariensa kanssa,
OOO
» i i
0i
Meitä on asiasta tukistettii^^^^ |
-.i Vapauden paperipula, jorika johdosta jouduttiin julkaisemaan
tiäeiia^iielisivuisia lehtiä, on vihdoinkin sivuutettu — - j a Vapaus voi
tbfetaiaesti (toivottavasti keskeytymättä) iJmestyä potrakkaampana
> ^ {Mkana.
I^Mutta kyllä oli jo aikakin, sillä kärsivällisyys oli Ic^ua» ei vain
lötihä " i ^ ^ paikalta"j vaan myös lukijoilta, asiamiehiltä ja
fclrjeenv^tajilta. Seuraavassa on pari esimerkkiä:
. f • ^*T«veisiä täältä Torontosta. Mukana seuraa kirjoitus . . .
• asioista: Pitää kirjoittaa hyvin lyhyesti sen kirotun paperipulan
< vuoksi. J . L . "
- Toinen e^meikkimme o a lähtöisin "Eteläpäästä":
"Tässä kirjeeSä>haluan tuoda julki niitä valitteluja mitä olen
kutdlut kbtenmie suhteen . . . En tiedä, mitä on toisille asia»
m on tarpeeksi kuumennettu.
\ ' Liekkiä moititaan ai\'an mitättömäksi nykyisissä kooissaan. Se-
;l j . k in vielä jotenkin menisi, mutta tämä Vapaus, siitähän vasta
5' mutlieeti ryym tuli. Se on viimeaikoina ollut väbsmmän mie-f
i - lei&iihtoinen. Ne neljä vaivasta sivua mitä on annettu, on suol­ia
^^^^^.^^ osalta käytetty ilmoituksiin. Ja ilmoituksista eivät lukijat
f l tybkää lehtemme tässä koossa ollen . . . Toivx)isin, että lehtemme
I^^ s^^ —E . H . "
vi i - Kiitos kaikille niille Vapauden lukijoille, jotka ovat viimeaikoina
-l \ "klc^hnelleet" khtjeämme ylläkuvatunlaisilla arvosteluilla. Jos on
l: totta, kuten saiiotaan, että "sitä herra rakastaa jota hän kurittaa",
tuin D äm moitteet j a jarvostelut osoittavat, että Vapautta r;dcastetaan
/S; Kuten sanottu, Vapauden paperipula on viimeirvkin seuraavien kuu-
;?| I t » ^ päiväjärjestyksestä. Nyt ei tarvitse enää;
I p . k e ^ olla kirjoittamatta ''kirotun paperipulan" takia. 'Eikä
sen ivuöksi, että kaikki teksti-muut
sanovat
KOBEAIf NAISTEN
VetOOMUS TBDY8-
VALTAIN NAISILLE
. ; .Bdte vetoamme teihin äidit>ia
«aifflot, että tekisitte kaiken voitavan­ne
ehkäistfikeenne poikanne Ja mie-benne
menon Koreaan. Me olemme
vakuuttuneita siitär että meidän kan­samme
voittaa, ja «ttä koko maailman
rauhaarakastavat ihmiset saavuttavat
voiton sodanlietsojista. Isänmaamme
vapauden Ja itsenäisyyden nimessä,
maailman rauhan nimessä; me tulem­me
jatkamaan taistelua lopulliseen
voittoon asti voittaen, kaikki puutteel­lisuudet
Ja vaikeudet . . .
Kbko maailman naiset; me kehoi-
' tamme teitä nostamaan yhä korkeam­malle
rauhantaistelun Jippua. sulke­maan
rivinne entistä lujemmaksi tais­telussa
ihmiskunnan onnellisuuden
puolesta, lastemme ihanan tulevai­suuden
hyväksi, niitä Imperialistisia
hirviöltä vastaan Jotka Jo ovat Kore­assa
sytyttämässä uuden maailman­sodan
paloa.
—Korean Demokraattisten Nais­ten
Unio.
Pak Den Ai, Yu En Dyum.
Li Kym Sun Ja Cho Pok Ne.
• « •
PYHÄ VEVOLLISUUS
ISÄNMAATAAN KOHTAAN
Berliini. Naisten kansainvälisen
demokraattisen liiton neuvoston Ber­liinissä
pidetty kokous hyväksyi pää-
Kansainvälinen Naistenpäivä
töslauselman tehtävistä rauhanpuo­lustajain
toisen maailmankongressin
päätösten toteuttamiseksi, samohi Ui­ton
tehtävistä . . .
Päätöslauselmassa rauhanpuolusta­jain
toisen maailmankongressin pää­tösten
toteuttamisesta sanotaan, että
amerikkalaiset imperialistit . . .Jou­duttavat
uuden maailmansodan val­mistelua.
Mutta sota ei ole väistämä­tön,
tähdennetään^päätöslauselmassa.
Sodanlietsojia vastustavat mahtavat
rauhanvoimat. . ;
(NKDL:n) Neuvoston istunto, sa­notaan
päätöslauselmassa edelleen,
kehoittaa lUton kansaUisia Järjestöjä
(ryhtymään laajoihin valmisteluihin
kansainvälisen naisten päivän viettä­miseksi
maaliskuun 8 pnä Jotta tämä
päivä muodostuisi Icaikissa maissa
naisten laajojen Joukkojen voimak­kaaksi
mielenosoitukseksi heidän tah­dostaan
suojella Ja säilyttää rauha.
Neuvosto päättää kutsua kooUe kol­mannen
kansainvälisen kongressin
vuoden 1952 alussa.
Päätöslauselmassa sanotaan lopuk­si
: NKDL:n neuvoston istunto ilmai­see
varman vakaumuksen, että maa­ilman
kaikki naiset yhteisin voimin
toteuttavat rauhanohjelmahJa täyt­tävät
siten pyhän .velvollisuutensa
isänmaataan, kansaansa Ja maailman
kaikkia kansoja kohtaan . . .
' STT-TASS, helmik. 8 pn. 1951.
Nalstenpälväjuhla
a kasifyomyyjaiset
^ort Arthurissa
Port Arthur. — Vieläkin huomau­tus
siitä, että Kansainvälistä Nais­tenpäivää
vietetään Pt. Arthurin o-saston
naisten käsityökerhon toimes­ta
maaliskuun 11 pnä S J r n haaliUa.
Silloin esitetään runsaasti ohjelmaa
Ja esittäjinä toimivat naiset. Uskal­lamme
toivoa suurta' osanottoa tä­hän
arvokkaaseen tilaisuuteen.
Kisityömyyjälset on päätetty pitää
maaliskuun 21 pnä Ja' siellä saadaan
tanssia hienon musiikin tahdissa.
Tanssin lomassa myydään naisten
näppärillä käsillä valmistettuja käsi­töitä.
Joita varmaankin Jokainen h a ­luaa
saada itselleen. Kertyneet varat
tullaan käyttämään moniin eri tar­koituksiin
kuten rauhantyön hyväksi,
sairaiden avustukseen ym. hyviin tar-koltuksim,
Joihin naisten kerho on
parin vuoden / Olemassaolonsa ajalla
Joutunut tekemään lukemattomia lah­joituksia.
Viimeksi pidetyssä kokouksessa kes­kusteltiin
kahvikuppien ostamisesta
osastolle Ja seuraavassa kokouksessa
kaiketi asia viedään päätökseen. Jo-ten
rahanmenoja olisi paljonkin. Juu­r
i äsken lähetettiin Suomeen "Parasta
LapsiUe"-JärJestöUe neljä pakettia,
kaksi kahvi- j a kaksi vatepakettla.
Joissa ^11 vaatteita 40 paunaa. — TAS.
— Yhdysvaltain sähköteoUlsuus
käyttää kivihiiltä y l i 100 milj. tonnia
\<uodessa.
'A
'M
8%
\ierraltain yksimielisiä st'tä, että Vapauden kir-jatkuvasti
kehittynyt viimeksikuluneitten AXIO-IVxsiasiassa
widaan sanoa, ette: millään toisella tämän
Neljän^Qrmmenen vucden ajan ovat
työtätekevät naiset maÄilman eri k u l ­milla
kokoontuneet maaliskuun, mie-lenosoituksilnsa
vapauden; tasa-arvoa
Ja rauhan ylevin; tunnuksin. Sosialk-tistcn
naisten kan:ainvaliscitä katsel-muspäivästä
S2 on vuosien mittaan
laajentunut y:iä .suurempia työtätekci
vien naisten piirejä käsittäväksi. V i l ­ma
vuosina se on ollut Icaikkien anti-fasististen,
demokraattisten naisjoUiC-kojen
juhla- Ja talsteluplivä- Julis--
taessaan tämän j a huomisen päivän
tarpeitaan Ja vaatimuksiaan työtätef
kevät naiset nojaavat kansainvUisen
yhteistoiminnan kunniakkaisiin perin-telkiin,
j c t k a ulottuvat enemmän kuin
neljän vuosikymmenen taakse,
• Työväenluokan naisten ican-sainväli^
sen i •jCJtelstoImlnnan cTisimmiinen
merkkipaalu jiystytettiln V. 1907 Stutt­gartissa,
jossa n Intcmationalen 'kon­gressin
yhteydessä pidettiinxoiialistisr
ten naisten ensimmäinen kansainvä­linen'ikokous.
Sen pääkysymyk.3enä oli
naisten äänioikeuden vaatimus; Josta
myöskin Intemationalen kongressi
kuuli alustuksen- Alustajana j a nais­ten
kokouksen sieluna oli.Clara:Zet-kin,:
saksalainen vasemmlstososlalisti.
Saksan scs'.alldemokraattlsen nalstoi-minnan
vä^mätön herättijä j a jär­jestäjä;
Hänen esclttämänään naisten
äänlolkeuskysymys nähtiin luokkaky-symyisenä,
jonka ratkaisu riippuu k o ­ko
työväenliikkeen taistelusta, kokouk­sen
osoittaessa selkeästi porvarillisten
naisasianaisten tavoitteiden rajoitukr
set j a luokkolucnteen. Se piti äänioi-keusvaatimuksen
toteutumisen edelly­tyksenä
vallankumouksellista joukkc-tälstelua;
jota ilman mit'iään perus­tavat
yOiteiskunnalllset uudistukset eir
vät ole mahdolliset.
Vaikka tämä kysymys oli etualalla
sosjallstlsten naisten toisessa kansain­välisessä
konferenisissa Kööpenhami­nassa
V. 1910. n i i n stellä suunnattim
päähuomio äidin ja lapsen yhteiskun­nalliseen
huoltoon, sekä tehtiin pää­tös
kansainvälisen naistenpäivän viet­tämisestä;
Asian periaattselliseen kä­sittelyyn
osallistui merkittävällä ta­valla
Aleksandra Kollontay. Silloin
hj^väksytty laaja' ohjelma cli epäile-mätt'i(
rohkea la edlstj-kselllnen' ja
merkitsi toteutettuna valtavaa paran­nusta
naisen asemaan; Kuitenkin mo­net
slin-X esitetyt periaatteelliset rat­kaisut
odottavat tänäkin päivänä to­teutumiltaan
useimmissa fcapitall£mlri
maissa. Se koskee rvaatimusta saman
palkan suorittamisesta .«samasta työs­tä,
synnyttäjän ihuoltoa; yhtenäisköu-;
lua; kodin avuksi luotavaalastenlal-tosten
verkostoa. Työväenliikkeen re-r;
formlstlen vuosikymmenien uurastus
pcrvarillislrsa parlamenteissa on saa­nut
aikaan vain vaatimattomia pi:<ku-parannuksla,
Ikun taas sosialismin tiel­le
astuneet kansat ovat ottaneet koko
askeleen, toteuttaneet lyhyessä ajassa
sosialistisen naLslilkkcen suuren äitien
Ja lasten suojelua koskevan uudistus­ohjelman.
Kööpenhaminan kokous lupasi pysyä
uskollisena II Intemationalen päätök­sille,
jotka edellyttivät päättävää Im­perialististen
scta valmistelujen vastus-
Glaia Zetkin, vasemmistososialisti Ja
Saksan sosi^demofcraattlsen naistoi-minnan
herättäjä Ja innostaja. ,
tusta j a jos sota kuitenSin puhkeaisi,
tarmictasta taistelua pääoman vaillan
kuklstamkeksi j o k a maassa. Historian
kulku on osoittanut, että'vain Ve­räjän
bolshevikit noudattivat tätä
päätöätäi II Intemationalen pääpuo­lueiden
antautuessa imperialististen
hallitustensa kuuliaisiksi välikappa­leiksi.
'Naisten kolmas kansainvälinen k o ­kous
pidettiin imperialistisen' sodan
riehuessa huhtEcuussa v. 1915 Bernissä
Sveitsissä. Se. o l i sodan alkamisesta
lähtien enshnmäinen todella Ejansain-vällnen
konferenssi, Jo-sa sotaakäy-vien
maiden vasemmistcsosialistit
kohtasivat toisensa; Venäjän bolshe­vikkien
edustajina olivat Nadeschda
Krupskaja ja Inessa Armand, jotka
boliftievistiseUa sitkeydellä taistelivat
selkeän marxilaisen arvion ga asen­noitumisen
puolesta. Vaikka kokouk^
sen enemmistö jäikin puolitiehen,
vaikka se el jullstanutlcaan avointa
sDtaa sssialistlsissa puolueissa riehu­ville
kansalllskiiMcoIsille johtajille, se
määritteli epäröimättä sodan Imperla-
ILstlseksi sodaksi j a ksholtti taisteluun
rauhan puolesta.
Sosialistisen naisliikkeen kunniaksi,
sen herätys- ja kasvatustyön tuloksek­si
on tunnustettava se tosiasia, että
I maailmansotaa seiu-anneessa (yhteis-kunnalUiessa
uudistustaistelussa nai­set
elivät aktiivisesti mukana. N i in
oli Vsnäjällä, jossa Pietarin työläis­naisten
mahtava kansainvälisen nais-,
ten päivän mielenosoitus: maalisikuun
8 pnä V. 1917 oU välittömänä alkuna:
vallankumousliilfkeelle^ • Joka ; .kaatal
tsaarin ihallituksen; Työtätekevät n a i - '
set olivat aktiivisesti mukana maam­me
työväen vallankumousliikkeessä v.
1913, Saksassa, feim keisari saman
vuoden marraskuussa kukistettiin. U n ­karin
työväen vallankumouksessa v.
1919 jne.
Bernin kcnferenssiin katkesi yhte­näistä
työväenliikettä edustanut nais­ten
kansainvälinen toiminta. 20- Ja
30-luvujla kommunistinen naisliike
•vaali ja^kehitti jatkuvasti kansainvä^
Ilsen sosialistisen nafelltkkeen taistelu-perinteitä.
Sosialistisen Neuvostoval­lan
syntyjä olemassaolo näytti maali-man
Icafkille kansoille, miten naisten
vapautus, (heidän fa/hoamisensa y h ­teiskunnan
täysivaltalsiksL kansalai­siksi
on käytännöiiä toteutettavissa.
Sosialismista tuli nykyisyyden fcy^r
mys;
Kaksi viime vuosikymmentä on tuo­nut
joukcn uusia cngslmia. Jotka ovat
koskeneet läheisesti t^öväenliiikkeen
cäkopuolell^ln olevia naisia. Jo 30-
luvun kansan rintamavaiheefsa fa­sismin-
Ja sodanvastainen taistelu sai
eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat n a i ­set
yhdistymään. Toisessa maailman­sodassa:
kansojen kalliisti maksama
Toiminta raulian furvaämiseksi on nyt
Mikkn naisten tärkein teli^vä
demokratian voitto synnytti e r i mais­sa
naisten edistyksellisiä kansallisia
Järjestöjä, jotka otttVat. tehtäväkseen
taistelun oiikeudenmukaisen kestävän
rauhan puolesta, fasistisen «vaikutuk­sen
hävittämiseksi; naisten Ja lasten
oikeuksien puolustamiseksi.
• Samalla pohjalla syntyimarras-kmiisa
1945 Naisten Demokraattinen
Maailmaiillitto,- jonka riveissä taiste­lee
80 m i l i . n a l s t a . S e pitää' tällä het­kellä
tärkeimpänä tehtävänään impe­rialistisen
sotakiihoituksen paljasta­mista,
naisten, äitienherättämlstä t o i ­mimaan
£otaa vastaan. Elämän puo­lesta
sotaa vastaan on tämän vuoden
kansainvälisen naisten päivän pää-tunnus.
Se on (ystävyydenjulistus Neu­vostoliitolle,'
joka on - kansojen, rau­hanrintaman
vohnakas ikärkljoukko.
Se on talstelujullstus Imperialismin,
leirille. jo£sa kuumeis^i solmitaan
liittoja uuden sodan va^olllepääsemi-seksi.
Se on kansainvälisen solidaari­suuden
julistus kalkille kansoille, j o t ­ka
puolustavat raxlhaa, vapauttaan,
riippumattomuuttaan. (Muodostukoon
vietettävästä kansainvälisen naisten
päivän tilalsuijkslsta taistelujuhlla,
joiden tuimukset herättävät tuhansia
j a tuhansia Suomen naisia omakohtai­seen
talsteluxm kotiaan, maataan, las­tensa
elämää uhkaavia imparialismin
voimia vastaan.
Beaver Lake Keiiuimme
kcfioukses'a päätettiin pitää Kansainr
välisen NaistenpäSväJi^hlaSJrn' osas­ten
ihaalilla maaliskuun 1 0 pnä; O h ­jelma
FTritään saaaoaan päivän tar­koitusta
tastaava. AJatuiksenamme on
ollut saada Mrs. S u l a selostamaan
päivän kj-symykslä.
Torontossa piakkoin pidettävään
Canadan naisten kongressim/ emme
Ikävä k y l l i ; ole tilaisuudessa osallistu­maan,
vaikka se olisikin tärkeä asia:
Täytyy tyytyä niflii» tietoihin mitä
saamme lehtien välityksellä
Tärkelmpäni Ccysffmyksenä tänä
päivänä cn ratihan turvaaminen, sillä
sotahullut valmistelevat mitä: kau­heimmilla
vehiksillä suoritettavaa Ih-misteurastusta.
H e eivät näytä olevan
tyytyvädsiä ennenkuin saavat, tuhota
parhaassa iässä olevaa nuorlscamme
mlellnmäärm. Eikö melM
Jotka synnytämme : J a kasvatamme
lapsemme kaikella: huolella, monasti
hiyivln ahtaissa taloudellisissa oloissa,
ole oikeutta puolustaa oman työmme
j a vaivamme näköjä jotka olemme a i ­kuisiksi
kasvattaneet. O n hhveää aja­tella,
että he joutuvat tykkien ruo-dksl.
J a kenen hyväksi! Sotahullujen,
irstailujen Ja volton4»yväksl.
Hyödymmekö me työläiset sodasta?'
Emme. Me menetämme vain poikam­me
Ja saamme maksaa kalliit sota-kustannukset.
Työläiset ne tftfat Jotka
viulut maksavat j a niiden maksamista
piisaa lapsille ja; lastenlapsUlekln. .
NUden äitien Janaisten; Jotka eivät
vielä ole kirjoittaneet nimeään r a u -
hanaslaklrjaan, tulisi tehdä se viivyt­telemättä.
TeUlähän ehkä on poikia,
joiden puolesta voitte vaatia Tauhaa.
Se tulee tehdä myöskin meidän (kalk­kien,
koko kansan puolesta, sillä me
kalkki olemme tuhon omla^ jos a t c m l -
pommeja ryhdytään käyttämään. iEm-me
tuskin säästy s i l l o in kukaan. Myös-
Helvi Laine, Suomen Naisten Demo­kraattisen
LUton sihteeri, tmmettn
aktiivisena naistyöntekijänä myöskin
Canadassa, Tarsinkin Montrealissa.
SOTA, RAUHA JA NAISET
Sudbury. — Raiihan saavuttami­sen
eteen toimiminen on naisten ny­kyajan
'kaikkein tärkein tehtävä/.
Meitä on paljon, jotka olemme jo­ko
nähneet tai ainakin, kuulleet j ^ ^
kärsineet kahden maailmansodan
kauhut, sen lisäksi on eläessämme
ollut jossain maailman kolkissa pie­nempiä
sotia paljon.
Näissä kaikissa on meidän, työläis­ten,
verta vuodatettu ihan tarpeetto­masti
j a ilman, että koskaan olisi mis­sään
maassa kysytty kansalta tahto^
vat'io he sotaa. Jos niin olisi tehty
n i in uskon, että yhtään sotaa ei oUsl
ollut. Aina on ollut liian helppoa
saada vähemmän tietoiset ihmiset
suurilla IsäiiinaaUisllla puheilla pro­vosoiduksi
sodan kannattajiksi j a l o ­put
pakkokeinoin. v.
. M i t ä on sota meille koskaan tuo­nut
muuta kuin sanoin kuvaamatto­mia
acärsin^ksiä. «Nllssäikln; maissa
jotka eivät ole sotatantereena, kärsi­vät
Ihmiset sodan seurauksista. So­dan
seurauiisena kohoaa elintarpeiden
hinnat huimaavasti. Aina saamme
hintojen noustessa pienentää raikkau­temme
ruoka-annoksia, paikata vaat­teita
uudelleen 'ja uudelleen, k o ^
emme voi ostaa uusia; Korkeiden
hintojen tähden ostokyky entisestään­k
i n pienenee.
Olen joskus, kuullut niinkin ajat­telemattoman
lauseen kuin tämä:
" K i m on sota on kaikille työtä j a r a ­haa."
(Luonnollisesti on perää, — n i i s ­sä
maissa jotika eivät ole. tappelut^-
tereena — jos emme välitä mikä a n ­taa
meille "hyvän ajan".^nim. niiden
ihmisten •kärsimykset jotka ovat so­dassa
j a sodan-jaloissa, jossa on mu­kana
tälläkin . kertaa meidänkin
maamme poikia. Sanoin kuvaamatto­mat
ovat heidän karsinoiksensa Jotika
ovat rintamilla, eikä ainoastaan hei­dän
vaan myös kotiin jääneiden a i ­nainen
huoli rakkaimmlstaan.
•Luonnollisesti tietävät edelläsano-tun
parhaiten ne, jotika ovat henkilö­kohtaisesti
joutuneet sodan 'ifliriksi;
mutta ollessamme vähänkään aikam­me
seuraavia .hankimme kaikki mah­dolliset
tiedot sotatapahtumista. Tie­tysti
emme saa läheskään oikeita ja
täydellisiä tietoja, omitta kuitenkin
lievän käsityksen sodan hlrmuisuudes-ta.
Jos emme ota alkaa Ja'ajattele
mitä maailmassa tapahtuu n i in voim­me
sanoa: :; "Mitä me plkkuihmiset
voimme, tai mitä voi naiset. Miehet
soda suunnittelevat j a tappelevat."
Meidän miehemme eivät tee ikoskaan
sotia vaan •kantovat kanssamme so­dan
tuottamat kärsimykset, vaikka
eivät rintamalle joutuisikaan. Hell­iä
enempi kuin meilläkään, el ole
alue teihtävänä valtauksia eikä mitään
"ihmiä" hävitettävänä sen avulla.
NaisDla on miesten rtanalla suuri
työ edessään rauhan eteen toimiessa
Ja jokainen voi tohnia ympäristössään
kykyjensä ja voimiensa mukaan, muu­ten
emme saa rauhaa vaan entisten
kaiöieukslen lisäiksl voidaan alkaa
•käyttämään atomi- j a vetypommeja
ym. hirmuaselta ja hävittää Ihmiset
nllnkuhi kalfckl muukin elollinen
maailmasta.
Uskon että olette kanssani j a kalk­kien
rauhaa rakastavien ihaiisten
kanssa'samaa mieltä, että kaUckien
naisten samoin kuin miestenkin tulee
liittyä rauhanrintamaan; — H ,
kin miesten. Jotka'^efvit vielä Ole rau.
hanvaatimukseen 1 osallistuneet, tuUd
täidä S3, sillä fuurln, osa teistäkin
on rauhan kannaOa.'
Tuoreessa mtUstossa on vielä pobi.;
emme lähtö viime sotaan, JoUoln läii.
tfficutsun sai myöskinmimm poikani.
Hän sanci minulle, että» etkö sinä äiti
voi pelastaa: minua sinne Joutumasta,'
slKä en tahdo mennä tappamaan
kanss^mislänijoitaen ole koskaan
nähnyt Ja Jotka eivät ole koskaian ml.
nuUe mitään pahaa tehneet. Hän ve-tosi
minuun; äitiinsä^ joten eikö meli:
läkfai ole oikeus vedota lapsUmxne.
SurulliS,et ovat muistot^ niillä; Jotka
menettivät sodassa poikansa^ lapsilla
jctka menettivät isäh^ "Jä vaimoilla
jotka menettivät puolisonsa;—Mändl
Osuustoiminnalliset
kahviaiset onnistui­vat
Port Arthurissa
Port Arthur, O n t .— (SäJikösa.
noma Vapaudelle) — Internatio.
nat-osnnäUIdieen kevatkahVlaiset
/ onnistuivat < 'myrskyisestä säästä
. hnoUmatta yli kalklken tolTorlk-kaitten.
odotusten. Kansaa virtasi
edestakaisin koko iltapäivän ajan;
Yksityiskohdista kerrotaan myö-hemmln.
M. Stratford, valis­tustyön
Johtaja.
Tov. Antti Pudas
kuoli ^dänhalvauk-seen
maalisk. 2 p.
Port Arthur. — Maallsfcann 3
pnä saatiin tänne puhellntieto. et­tä
tov; Antti Podas kuoli kotonaan
North Branchissa edellisenä iltana
sydänhalvankseen.
Antti oli keholttanut4olsla mene­mään
navettaan iltatöille, koska
'tnnsi Itsensä haonov(DintIseksk Kun-toiset
palasivat navetasta, tapasi­vat
he Isän kyln^nä vuoteella.
— A. K.
LfflAVA SAALIS
;Helmikuussa Jaikolvat. canadalaiset
yhtiöt osakkeiden. omistajille $29,643,-
199 mlUoonaacsakevolttoa, noin puol­ta
enemmän kuin viime vuoden hel­mikuussa.
C F B ' jakoi suurimman
sununan $13,400,000.
I-SITÄ:
T Ä T Ä - I
irtrVIN TEHTY
Nuori mies hyppäsi asemalle hyvin
hengästyneenä jo, liikkeellä olevaan
junaan^ Jolloin vauhunsillalla seisonut
vanha herra sanoi, hänelle:
"Kunminä olin nuori saatoin minä ^
-juosta puoli mailla tavoittaakseni ju­nan,
enkä ollut yhtään hengästynyt."
RANSKASSA
— Mitä Schuman-suunnltelma oi­keastaan
läerkltsee?
— Alkemiaa. Se opettaa miten
radskalalsesta raudasta Ja saksalai­sesta
hlUestä tehdään amerikkalaista
kultaa.
* • •
METSÄSTÄJÄ KERTOO
"Eräänä sunnuntaina metsässä kä­vellessäni
näin teerikukon korkeassa
männyssä pienellä mäellä. Olin liian
kaukana, enkä taas uskaltanut mennä
suoraan kohtikaan, k im pelkäsin sen
lentävän pois. Alohi kiertää kehässä
mäennyppylän ja männyn ympäri.
Kukko tuijotti minua koko ajan, se
piti kai moista menettelyä omituisena
T u l in aina lähenunäksi Ja lähemmäk­si,
sillä plenenshi kehääni Joka kier-rokseUa.
Sitten äkkiä kukko'putosi
maahan. Menin tarkastelemaan mitä
ilunettä sille oli mahtanut Ja niin
näin että ,se oli kiertänyt kaulansa
poikki . . . " ' •
PÄIVÄN PAKINA
Mrs. Rae Lackock, Contrress of Cana­dian
Women-järjestön puheenjohtaja,
entinen CCF:n edustaja Ontarion
lainlaatljakunnassa. '
tiameväkl ja tasavertaisuus
| i | " ole niin hyvää "rannasta rantaan ip/l\' ' ,..,^,,*A]^uvaa kirjeem,*aihtovertcostoa mikä on Vajaudella.
. ''',;;:[Wutta yksimielisiä ölenmie'kaiketi siitäJcn, että "lisä ei ole paha
^^ii" ' < - atuiaKfiii kilin mnantM>n i ^ ^ i ia <u>Tk:iän '<;.innnL<Ka". lA^ää. Jcirie
as ta
rtM|iissa; kuin maantien jaossa ja selkään saannissa". L L ^ -kirj^een-
Ijaäfajia siis halutaan. Me haluaisimme enemmän tietoja s'.itä,
imrten tohnivat C S J : n osastot, SC.\UL:n seurat, C S J : n naisto.i kerhot
, ^ , j^^mjmt progressiiviset järjestöt ja r>'hmät. Me haluaisimme enem-i^
iy>'fi[y ^iSiiuutisia unionistfsen liikkeen alalta ja osuustoiminnan piiristä. Me
paikkakunnilla'.'toimitaan ' uhkaavan
^'^f^^ ' { EicMall' t^ttän^oksi, elämän säilyttämisen ja onnellisemman huomisen
«^i i;A-i
te
J^ya^^a^ harkittu kantansa siitä, että
,i|||plg^3^ä^ muodostaa:-nykyhetken • toiminnan ll^ll^lStefc^^ on turhaa puhua pa-
J i J luftimaan. Kysymys ratihani säilyttä-tiu
4iJ0|toian kysym (kaikille. Mutta
1 . ; ! V asiasta riittävästi kirjoitettu; keskusteltu j a väitelty V a -
Kiköhän asla ole sittenkin n i i n , että enemmän pitäisi meidänkin tehdä?
/Toimituksen pitäisi entistä järjestelmälltsemmin ja entistä kn -.san-omal.
scmmin käsitellä rauhan 'k^-symyksiä. Sen Ksiiksi \x)isivat kir­jeenvaihtajat
ja lukijat yleensä lausua t«nat yLsilöHii-et kiL>ityk>vns;i
tästä asiasta. Tosiasiassa olri!i_sen -parempi mkä Lsuuroniniat j.nikot
tähän keskusteluun yhtyisivät. M e tiedänimc varniasti. että valtinhan
suuri enemmistö maanmiehistän;me haluaa rauhaa. M;>net siioma-
Uitsel rauhanystävät wivat olla eri miellä siitä minkä v u o k s i nykyinen
f<Klanvaara on olemassa ja 'mitä imahdollisesti pitäisi tehdä tämän
tilanteen »korjaamiseksi. Meistä tuntuukin, että näiden ihmi.n:n tiili.sl
lausua julki mielipiteensä — ja Vapauden palstat ovat heidänkin
käytettävissään. Vapaus on iierustiettu täkäläisten maai>mie>tc'iiime
hj-väksi ja heillä on oikeus käyttää Vap.iuden palstoja keskusteluun
rairfian ja sodan •k>'s>wyksistä silloinrkin, vaikka he eivät hv^iiksy
Vapauden kantaa kokonaan tässä asiassa.
M e siis haluaisimme nähdä, että iehtemme lisiiäntynyttU tilaa käy­tettäisiin
mahdollisimman tehokkaasti rauhan asian hyväksi ja laii-summe
toi^1«nldcsc•n, ettii räuhar.t)uolustajat käyttäisivät Ichtcntme
palstoja yleiseen keskusteluun heidän sydäntään lähimpäjni olevis^
asioista, •huolimatta lahriiaan siitä hyviiksyvätkö he Vapauden kantiaa
Jos esittäisimme sotaiselle Truma-nille,
amcrikkalalsmielUelle Ibtarikol-liselle
Tannerille tai "rj^ssän" julmet-tuneelle
viholliselle Kiviperän Pekal­le
kysymyksen, että löytjTSTkö mis­tään
sellaista maata missä naisilla o l i ­si
tasavertaiset oikeudet j a m i h d o l l i -
cuudet miesten kanssa, n i i n varmaan­k
in salsiihrae kaikilta saman vas­tauksen
ja se olisi:
Löytyy, ja se o n Amerikan Yhdys­vallat...
•. ,
' Jcstnkln, joka ei s r^^nny asiaa tar­kemmin
ajattelemaan saattaakin tun­tua,
että Amerikassa Ja mulsi^a ame­rikkalaisuuden
aurinsocsa lämmittele­vissä
maisia pidstdin naista ikaikkeln
suuurimmnssa arvossa.
Vai eikö .«e sille näytä, kun naiselle
nostetaan hattua kadulla, annetaan
paikka vaunussa, nostetaan kohteli­aasti
pudonnut henäliina ym. ym.
semmoista. ,'':'••••..•:•••'*•"•:..•'•
Mutta kylmä todellisuus on kuiten­kin
kokcnaan toinen. Kumarrukset
ja kohteliaisuudet eivät maksa m i ­tään,
eivätki myö3k?äri loppujen io-r
puksi paljsn mitään merkitsekään.
Vasta se. minkälaiset oikeudet j a miah-doUlsitiiidet
ktillakln on yhteiskunnalli­sen-
elämän eri aloilla, on JAstakin
merkit.yks(>st::k Ja määrittelee tasaver-
\Jos nyt ensinnäkin vilkalsename A -
merikan yhteiskimtarakennuksen hui­pulle
j a muHiih ylempiin kerroksiin,
n i in paljonko siellä nclhdään naisia.
Niitä on tielM" hyvln~harvassa. Yk-sinpä
edustuslaitoksissakin, niin Y h ­dysvalloissa
kuin kalkisia muissakin
kapitalistLslsta maissa, on vain muu­tamia
harvoja naisia. Onpa sellai­siakin
miita. joissa naisilla ei ole
edes äänioikeutta.
iMutta eikö se Johdu s i l t a , että nai­sissa
ei löydy monta jotka kykjEnlsl-
•vät yhteiskunnan johtotehtäviin?
Siinäpä se tulikin selvittävä (kysy­mys
pohdittavaksi. Jos kerran myön­nämme^—
ja tiedemiehet sen ainakin
myöntävät — että naisen aivot ovat
aivan yhtä'> hyvät kuin miehenkin,
n i in mlk.si sitten naisista el ole-ke-l^
ttynyt rinnan miesten kanssa tiede­miehiä,
professoreja, insinöörejä ja
yhtelskuntajärjestelmär^ Johtavia nt'
Ee Johtuu siitä yksinkertaisesta syys-täi
että kapitalistinen yhtelskunta-kcmento
— jonka ylimmällä portaalla
tänäi päivänä pöyhkeilee ameiiikkäiai-nen
super-flimlnen*— ei ole antanut
naiselle sllheti mähdoUisii^^
Kapitalistisen yhteiskuntaelämän
palvelemaan kodta ulkopuolella työs­kentelevää
miestä.
Hitlerin Aatu-vainaa,^Joka loisto-aikoinaan
el nlUa kovin monipuolisesti
punninnut sanojaan, sanoikin suo­raan,
että nainen kuuluu keittiöön ja
— huvittamaan miestä. J a että. ame-riikalaiset
yll-ihmlset: ovat ttiyvto
lähellä Aatxm "altilreita" osoittaa se,
koska parhaillaan Aatu-vainaan kou­l
u a käynnsltä sihnäntekeviä keräll-
IJin Amerikan Euroopan armeijaan,
levittämään tulslla j a nnlefcalla ame-ruicalalsuuden
aatteita.
Ehkä vieläkin selvemmin tasa-ar-voin
— ml3hen ja naisen — p u u t -
tiunisen 'kapitalistisissa maissa osoit­taa
se, ettei vieläkään Yhdysvalloissa
lait sitovat naisen kotUn, soppien keit-jaCanadas£
a, enempää kuin muissa­kaan
kapltallstlnuissa, naLelle matk-seta
samaa palkkaa samasta työstä,
mlkal on cllut työväenliikkeen vaati­muksena
lähes puollvuoslsataa.
•Niinpä siis olemme tcdenneet, että
hamoväen Ja housukkaiden tasaver­taisuutta
el vallitse Amerikassa enem­pää
kuin muissakaan '-hovin hallituis­sa"
kapitalLstimalssa, ulkcnaisesta ku­martelusta
Ja sanaheliniLitä huoli»»
matta.-'.'-. - • ,. • •'••.•••''.':••:'." '.-
(Mutta • löytyy niitä Jo sellaisiakin
maita Joissa tasavertaLniUd vallitsee.
Ensimmäinen sellahien maa on se
(kapitalistien Ja sotakiihkoUlJahi sy­västi
j a suiirestl vihaama Neirvostolilt-to.
Myöikln Ein-oopah kansand?mo-k
i ^ t t i s l s s a maissa Ja uudessa K i i n a s ­sa
on aistuttu naisen 'äleiiunimdeh
poistamisen tielle. ^ ' 'N;"'':;^"-^
, >atens«< sitten p n ollut mahdtdlista
slelK?, töäca se e i ote önut niähdöUIsto
iSpi|f|Ra^^ j lalsuudcn. . toon Ja lapsenrä^en pesuun. setUl kapItaUstimalsss^? . ' ;
Työkansan hallitsemissa maissa
joissa c n poistettu riisto Ja myöskm
mahdollisuudet toisen riistämiseen, ei
ole syytä myöskään naisen riistänu-seen
J a polkemiseen. Joka kapitalisti­maissa
on tehty kaksinkertaiseksi.
. Järjestäniällä lastenhoito Ja kodin
ylläpito uusine perusteille ei nainen
ole sidottu (kotiin enempää kuinmles'
kään. Naisella on avattu portit ja
ovet opin j a sivistyksen korkeimnulle ^
pcTtallle asti Ja myöskin työssä hän
on täydellisesti tasavertainen miehen
fcsnssa^
•Kaikki naisten oikeudet on lailla
turvattu, missään — lukuimottamatta
sotapalvelusta. Joka sosialistisissa
maissa on tarpeellinen vain n i in kau­an
kuin kapitalistimaiden taholta uh­alta
a v a hyökkäorsvaara on olemassa -
eivät naisen oikeudet Ja velvollisuudet
cxca miehen oikeuksista Ja velvolli-,
suukoista.
Jo nyt nähdään Neuvostoliiton edus­tuslaitoksissa
Ja kalkUla yhtelskun-nallL*
en elämän aloilla, pohjalta hui­pulle
saakka, yhä tasaverolsenunaksi
käyvä naisten edustus. E i sukupuoli
mutta kyky j a tarmokkuus määräävät
mihin äsemaah Inikinivbi nousta.
Sellainen c l sovi kapitalistisessa ko­mennossa.
Kapitalismi riistäJL kalkkis
työläisiä mahdollisimman ankarasti,
mutta vieläkin t e h i o k k a a ^ ^ ^ se voi
sen tehdä, pltämäiia naisia alempiar-
VöieessijQsemassa^.-C' . .L-'yi'
K a p i t a l i n n l pitää, kynsin Ja bam-pain
kiinni riistokomenxiostaan. eikä
alis koikaatt iaovlimoto
ta'-;': tasavertaisek|d;..'-:6c^^
täisi sen rilstomahdoUIsuiiksia. ^ K u l -