Vapaus, February 8, 1951

              m.
W P
life
.««IBEBTrr) --r Indepeodest Labot
Olgan of Finnish .Canadians. £s-tebllsbed
Novw 6thi 1917.- Autnö]ri2e^
U'secondi by Uie Pusi
OfOce Department,; Ottawa. Pub-
UsUed thnoe weei:Iy: T u e s d a y s.
llniXBdayKandiSatuftlaysby Vapaus
PBbllaliUig.Coiopany U d , at 100-102
,eixn s t W^ eudbiuy.Ont.. Canada.
Teiepboses: BttfineBs Office 4^4261
Edltorlal Office 4-4285. Manaser
E. Sukst Editor w. Eklund. MallBig
Addrexs Bo» 69. 8udlWfy. Onttrto
Advet t i s u i g raies upon Applkstufi.:
Translatixn free of. chaiye.
l i U V U b H l N M A f ;
C a n a d a i ^ : < 1 vJc «XlO 6 U L 9.2$
3 k k . 2 4 »
ybdysvaUotesa: l »t. 7WI a k t 380
Suomessa: 1 v k . 750 6 k k . 4.25
Meriniiehet - ja työväen oikeudet
International Unijn of Mine; -Mill and Smelter Worker5in Canadan
kansallinen Jconferensii, mikä pidettiin viikort:vaiJitec5i5a Sudburyssa,
• S Y N T Y M
PÄIV A
Iäisten edustusaikc-aden .Sorelissa, Que. , r
' Kaivosmiesten unio kiinnitti huomiota siihen tosiseikkaan, että k.o."
tei "unio edusta enemmfstöä yhtiön työläisistä. Mutta kun yhtiö ei voi- ;
niit näyttää toteen tätä väitöstään, niin sitten tmerimiesuniolta evättiin-,
inämä edustusoikeudet sen hataran tekosyyn perusteella^ että merimies-
Kuaiön jotkut virkailijat omaksuvat sellaisia poliittisia mielipiteitä, jotka
«vät miellytä maan nykyistä liberaalipuolueen hallitusta, ja että k.o.
iiniojöhtajat kuuluvat erääseen lailli-sesti toimivaan poliittiseen puolu-ta*'.'
S >r ;
l^^feftsiBen:;;
i sn
l i
Kaivosmiesten mion kolmas kansallinen konventioni piti tätä
'•^'selvösti diskriminaattöriscna" toimenpiteenä; mikä aiheuttaa
"vakavaa huolestuneisuutta" ei vain kaivosmiehille, vaan koko.
tämän maan unionistiselle liikkeelle.
• Kuinka kovasti huoli.ssaan tämän maan unionistinen liike on tästä
i Työsuhdelautakunnan päätöksestä, se ilmenee ehkä kaikkein parhaiten
siitä; kun Ontarion Työväenli pa-hefksumislauseensa,
markka kyseisen Työsuhdelautakunnan yhtenä jä-:
senenä on C C L : n pomo, A. R . Mosher, jonka pitäisi Työsuhdelauta-iltunnässa
edustaman tyÖläi.siä; mutta joka kuite^
Itäisessä hystcrianlilassa äänesti tyr^^ hal­lituksen
edustajain kanssa Canadan merimiesuniota> sekä koko tämän
snaan työväestöä vastaan!
-Mistä sitten?ön:«ikoin kysymys: Minkä takia Työ
antoi päätök<;en^ että Canadan merimiesuniolta kielletään poliittisten
mielipiteittensä vuoksi Branch Lines, I.trl:n työläisten edustu.soikeu3::
Sorelissa, Que?
: •* E^^ merimiesunio nyt sellainen voima­tekijä,
että k.o. yhtiön täytyi voittojensa säilyttämi.sen VUOIKI tur-
'vautua hallituksen poliittiseen apuun? Tai uhkaako "kommunistinen"
Sifterimiesten unio nyt'kyseistä yhtiötä tai tämän maan "turvallisiiutr
ta'.'?
Vastaukset yllä Huo-limattaj,.
siitä mitä -me as=a.stajtji4ttelemme, Cnhadan»merimiesunio on
murskattu öykkärimäisten laivayhiöiden ija- halli t uksen yhteisillä voi- i,
' A , millä, mitä matelevasti avustivat pctok.ssllaan sellai-set -"työväenjohta-,,
jat" kuin Bengough ja kumppanit 'Branch Lines,'hallitus ja,Ty9Suh-
^ ,^ delautakunta tietävät varsin hyvin, etlä asiain nykyisillään ollessa meJ*
iMk^jS::--j:.Atniesvmo ei pysty järvilaivoissa järjestämään mitään tehokasta palk- •'
-iT ' kaliikettä, ja myös sen, etlä ria-jäi^lcstötipiieät,, ritilä k.o. uniolla vielä ,
on, voitaisiin melko pienilläliiajjonriisteluilla murskata.
' ' , - Ylläolevien tosiseikkojen perusteella oh'ilmeistä, mistä, todella on,,
t l - ' .kysymys. Murskattuaan valheellisen purtapeikön varjossa merimiesten
union tämän maan monopolipääoma j a sen hyväksi toimiva hallitus äi-'"
kovat käyttää tilannetta hyväkseen ja lyödä työväenliikkeen rinta-;!.;
maan. sellaisen kiilan, mikä myöhemmin murskaisi koko, un*onistisen,H
liikkeen. Jos Canadan merimiesimiolta voidaan .nyl 4cieltää edustus-'?
oikeus sen johtajain ja jäsenten poliittisten mielpitsiden periiSeella^:
niin siten muodostuu cnnakkopäälös mitä voidaan. käyttää mitä t a -
ES;y hansa uniota vastaan, joka rohkenee vaatia palkankorotusta ja työ»
olosuhteiden parantamista,
' v ' - V muutama vuosi sitten olisi unionistista liikettä voitu rauhoit­at,
taa sellaisilla selityksillä, ettei tällaisia epädemokraattisia toimenpi-
'iV,^ teitä käytetä muita kuin kommunistisia unioita ja kommunistisia jär- .
I Kjestöjä vastaan. Mutta kokemus antaa kovia opetuksia. Oikeistolais-
^•teri johtamat uniot kohtaavat nyt lisääntyvässä^^m parjaus-
• i i ; ta j a pa^ mikä pari vuotta sitten kohdistui yksinomaan vase.Tir'
mistolaisia unioita vastaan. Lihanpakkaamotyöläisten unio on jat-
> 1 -kuvan Thyöfckäyksen kohteena. Autotyöldisten union oikeistolaiselle.
ktv johdolle pidetään porvarien toimesta jatkuvia nuhdesaarnoja. Teräs-J
£ työläisten union patamusta johto ei saanut pennin pyörykäistäpalve-.
K: luksistaan Ontarion kultakaivoskapitalisteilta. Näin kautta linja^^r
1 ; :Tästä johtuu ^^^e täydellisesti
: Ontarion Työväenliitto katsoi itsesäilylysva-s-tonsa
perusteella itsensä 7)akoitetuksi tuomitsemaan Työsuhdelauta- :
kunnan menettelyn — ja samalla C C L : n oikeistolaisen pomon, m r . -
i Mo^^ Työsuhdelautakunnan jäsenenä. ; •
J i - y Kiertämätön tosiasia onkin, etta jos tämän maan unionistinen liike ei
liöuse yhtenä miehenä puolustamaan Canadan merimiesunion laillista
edustusoikeutta — jos Työsuhdelautakunnan päätöstä ei yleisen mieli- :
piteen painostuksella kumota — niin koko tämän maan unionistinen -
liikeon silloin vaarassii menettää edustusoikeutensa silla työnantajat ja
heidän hallituksensa saattavat katsoa kaikki palkankprotusvaatimuk-
^set ''vääriksi ajatuksiksi", jotka johtavat '\subversiivisiin tekoihin"
dollari jumalaa vastaan. '
Wei. K o t i l a , South Porcupinesta.
O n t . täytti 60 vuotta täanän k u tm
9 päivänä. > O n n i t t e l u m m e päivänsan­k
a r i l l e .
«Wta muut sanovat
KEVlTEaOMLTKJtKtN PUOLELTA
^'-Elamä o n /vakavaa mutta on
fllnä kevyempiäkin'hetkiä.' • '
Ksittäessään' piirineuvoston' - elidot^
t a m a n - tolmlntasuuhnltelmia»' ' ( " T o l -
miäaämme n y t ' e l i n t a s o m m e ; oikeuk­siemme
j a v ^ a U k s i e m m e p u o l u s t a m i -
sekel''>aluealhteett'Oeorge-Harris'Jou­t
u i useita^ kertoj£( •psftsähtymään' Ja
odottamaan - k u n " v e s l v a s a r a " p a u k u t ­t
e l i jossakin kokotishuoneen vesijoh­doissa,
' K a t k e r o i t u n e e n a toistuneista häiri­öistä,
p u h u j a h u o m a u t t i : "Yrittääkö
DitplesBis tunkeutua kokoukseemme?
Se o n Ikäänkuin t i k a n n a p u t u s t a . " —
D E News.
* * *
EI OLE "ENÄÄ KnNTYNYT
OMAISUUKSnN"
Tokio. — . . . K e s & i r i n t a m a n ^'ksl
esikuntaupseeri sanoi:
VMe emme ole K o r e a s s a enää n i in
p a l j o a kUntyneltäkiinteimlstöihin;
k u i n s i i h e n , e t tä s a a d a a n (vihoUlselle)
m a h d o l l i s i m m a n p a l j o n {hmismene-tyksiä."
Robert Eunson, A P : n k i r ­j
e e n v a i h t a j a , helmlk. 7 pnä-
• • •
"KOMMUNISTEJA" MUSTE­PULLONKIN
ALLA
Quebec. .— Pääministeri Duplessis
käytti tänään maakuntapolilseja
käännyttäeäsään t a k a i s i n v u o k r a l a i s ­t
e n edustajiston j o k a p y r k i hänen p u ­heilleen.
L a l n l a a t i j a k u n n a n kallcCjl
ulko-ovet o U m i e h i t e t t y p o l i i s e i l l a.
Pääministeri leimasi tämän ryhinän
"kommunLstelksi", m u t t a edustajiston
p u l i e m l e s H e n ö L a r o c q u e k i e l s i 'Syy­töksen
Ja h u c m a u t t i : " M r . Duplessis
näkee kommunisteja J c p i k k l a l l a , v i e ­läpä
sielläkin, mlssä^ r o m a h t a a s i l ­t
a . " — Uutistleto, h e l m l k . 6 pnä.
'•Mene kotiin, EiscnJiower^! j a "ei pakko-oltoi"ihnudoilla tervehti nuoriso Atlantin paktimaiden armeijan
yllpäällikku Eisenhcvveria viime viikolla Ottawassa. ^
Nuoriso osoitti mieltään
kenraali Eisenhowerille
Eivät halunneet
häpäistä Suomen
työväen muistoa
H s l z i n k L K u a cdrskonla ko-kcontci
talvilcman pääfytfyä hel-mikncxi
i poa, n!in ensImmäJnen
Tatmpshemles UTiljam Kellokoski
. piti marsalkJ^a HIaimerheim;n koo-
Ictnan johdcsta psheen, Diltä ase-vei:
jcntan .kontrolloimat soslallde-mckraaft
katen nmutkin porvarit
konnteUvat seisomaan nonsten —
mutta SKDL:n jäsenet kävelivät
tämän näytelmiin ajaksi pois is-tontosalista;
Kirkkojärjestö on
tuomiiuiut'sotahys-:
terian lietsömä^en
^ L y n n l n , Mass.; k i r k k o j e n - k e s k u s ­järjestö
on. hyväksynyt 'päätöslausel­man.
Jossa j u l i s t e t a a n , että "kolmas
maailmanzota ei o ^ kiertämätön."
Päätöslauselmassa myöskin hyökä­tään
M c C a r r a n l a k i a vastaan; ;
Kirkkojärjestö v a r o i t t a a hysteriasta,
joka kylvää v i h a a j a levittää käsitystä,
sttä j o n k i n l a i n e n pyihä sota t a i e h -
iäisysota o l i s i välttämitön.
K i r j . C A M I L L E D I O N NE
Ottawa. - ^ J o u k k o Quebecin .ran.s-k
a l a i s t a nuorisoa tervehti k e n r a a l i E i -
senhoTverla vihamielisin -huudoin
" V a f e n chez -vous" (mene: k o t i i n ) j2
"Pas de C s n i c r i p t i c n " (ei p a k o l l i s ta
a s e v e l v c l l i s u u t l a / , k u n -nan saapyi O t ­t
a v a a n t a m m i k u u n 23, i>na.
N u o r t s n mielenosoittajam joukko
k a n t o i tunnuksia joissa s a n o t t i i n " S o ­ta
ei ole kristillistä", " E l C2nadalai.st3n
elämiä a m e r i k a n .sotaan", 'Quchecin
nuoriso ei hyväksy pa':'.oIli.>;ta patfelu-;-
ta" j a " P e l a s t a k a a canadalaisten elä­mä
j a t u o k a a ystävämme pois K p i e a - r
t a " .
C a n a d a n ranskalai.set nuorefc"ter-vehtivät"
EisenhDweria h a n s n saapu­essaan
CThateau L a u r i e r i l l e ja piketee-rasivat
puolen > t u n n i n a j a n hotellia
missä hän o l i «isällä. He m a K s i v a t
h o t e l l in edustalla ^ l a u l a e n ranskan-kislellä
' " E i h e n h o w e r vafen chez
7 0 U 3 " .
' K i m " j o t k u t v a l t i o n toimenhaltij at
tulivat kehoittamäan • r a n s k a l a i s ta
nuorisoa "menemään t a k a i s i n Quebe-,
cim. k e s k i eiv^t ole p a t r i o o t t e j a " , n i in
ottawa!aiiet nuoret vastasivat h e i l l e:
"Menkää te W a s h i n 3 t c n i i n , t e ette ole
patrioottoja, koska haluatte myydä
meidät wa£ihingtonilai5ille s u u n s o i t t a ­j
i l l e . Jänkit eivät pysty tappelemaan
Ja siksi .he h a l u a v a t meistä iskujouk­k
o j a . . . " •
T O R O N T O N N U O R I A M U K A NA
Myöskin joukko T o r o n t o n n u o r i a oli
saapunut o l t a v / a a n yhtyäkseen otta-
Tasa vertain en
^ . kirj. DOBISE NIELSEI? ,
, ; 0 1 e t t e k o ; i k o s^n. pysähuynybr a j a tr
.telemaan';mitä tapahtuisi. JOj^ kaikki
haiset yhtäkkiä Jlopettaisivat työnteon
k o d i n ulkopuolella j a s a n o i s i v a t : " S U r
h e n mennessä>kunnes m e i l l e , m a k s er
teiän ^ s a m a . i p a l k k a ; k i U n m i e h i l l e , m e
enime,katsele!minkäänlaista jtyötä."
; v . i ; i e t e n k ln t^mä o n f a n t a s t i n e n a j a ­tus,
sillä naiset eivä( voi m i l l o i n k a an
lopc^ttaa • työntekoa,', k o s k a . . h e työs-^
kentelevät elääkseen jj^ • jos ,he lopet­tavat
työskentelyn j o u t u u s u u r i n o sa
heistä nälkiintymään.
•Tänä päivänä Canadassa on n o in
m i l j o o n a : n a i s t a - palkkatyöläisinä ja
v a i h h y v i n pieni osa. heistä n a u t t ii
a m m a t t i t a i t o i s e n työläisen palkkaa.
Heidän täytyy työskennellä s i k s i , että
h$ pitävät itsestään huolta, t a i Jos
ovat n a i m i s i s s a - n i i n heillä, o n avus-tettavanaan
iäkkäät. vanhemmat, e l i
^sitten miehen ansio on: n i i n pieni et
t e l se riitä perheen ylläpitoon.
M u t t a minkälainen menetys se o l i ­s
i k a a n talouselämälle j a teollisuudelle.
Jos naiset eivät työskentsUsi. K a u p p a ­liikkeissä
o n a§iakkaiden:.palveliJoista
42.. pros. n a i s i a , h o t e l l i - J a r a v i n t o l a -
työläisistä o n '48 pros^ n a i s i a , p a n k k i -
ty^Iäisi£tä 50 - p r o s , : . P u h e l i n k e s k u k ­s
i e n työläisistä o n 62 pros., t e k s t i i U -
teoUlsuuden kaikista^ työläisistä o n 52
jpros Ja tupakkateollisuuden työläisis­tä
58 pros. n a i s i a.
Meidän maamme elämä t u s k i n voisi
•Jatkua normaalisesti; JOS eivät naiset
lähtisi j o k a aamu työhön. Sen lisäk­s
i vielä, kuten te k a l k k i v a r s i n h y v in
tiedätte, naiset j o t k a tekevät miesten
r i n n a l l a työtä tehtaissa, ravintoloissa,
kauppaliikkeissä Ja k a i k k i a l l a , saavat
p a l j o n vähemmän p a l k k a a k u i n mie-het
j a v a i n . siitä yksinkerlälscsta.i.-Sl senttiä' ja-.iraiesten 96
syystävetta ovat n a i s i a . ;
Tätä tosiasiaa käyttävät työi^Mitä-
Jat hyväkseen hankkiessaan . h a l p aa
työvoimaa, Joka msrkitsee heiUe.suur
yempia voittoja. "
S a m a a n a i^
Palataksemme takaisin tämän prob­leemin
a l k u u n , täytyy msidan siirtyä
E n g l a n t i i n , missa tehdassysteerm. on
a l k a n u t . Ennen k a i k e n l a i s t e n k o n e i ­den
keksimistä naisten täytyi o l l ^ kor.
t o n a j a s u o r i t t a a kaik-nlaise{ k o t i -'
työt, leipoa, kutea, ommella ja tehdä
yleensä- k a i k k e a sellaista minka k o ­neet
suorittavat paljon nopeammin
tehtaissa n y k y a i k a n a.
Vuosisatoja s i t t e n n a i n e n k a t s o t t i in
vähämerkitykselLsemmaksi m i e h e n
r i n n a l l a , koska hän e i voinut osallis­t
u a työhön k o dm ulkopuolella, hänel­tä
p u u t t u i omistusoikeus ja. koska hän
o l i pakoitettu kiinnittämään . koko
elämänsä perheen ja miehen hyväksi.
K u n talonpojat pakoitettim m a i l ­t
a a n t e h t a i s i i n j a k u n palkat olivat
tavattoman alhaiset m i n myöskin
naiset pakoitettiin tyohon. : yrittä­mään
hankkia perheelle Iisaa toi­meentulon
"mahdollisuuksia. Tilaisuus
käyttää n a i s i a työssä t u l i työnanta­j
a i n eduksi. K u n ajatuskantana oh.
että n a i n e n on - alempiarvoinen kuin
mies j a lisäksi i l m a n ammattitaitoa*
n i i n n a i s i l l e ja alaikäisillä m a k s e t t i in
p a l j o n Vähemman p a l k k a a kuin m i e ­h
i l l e .
M u t t a vielä tanakin paiviinä on
Canadassa kaytava paljon taisteluja
tasavertaisuuden puolesta.
» • • • •, .• • •
V u o n n a 1949-Canadan pakkausteol­lisuudessa
naisten a l m t u n t i p a l k k a oh
kaan:isahkoteollisuu(Js§§a,i;'n]iss^; k o l ­masosa
>työläi8iStÄ?Dn,ns»?»i-eij-^aik-k
e i n ; k o r k e i m i i j j a n ^ ; . , ..ammat^^^^
w a l a i s u n nuoriin.; H e l i i m a i l i v a t l i i ­k
e p a i k o i l l a l a p p u j a joissa s a n o t t i i n:
" M a c A i t h u r : ^ a l u a a teistä t y k i n r u o ­k
a a " Ja " R a n s k a l a i s e t samoin kuin
englantilaiseticln vastustavat pakko-o
t t o a . " ' K u n levisi tieto, että yksi t o -
l o n t o l a i s l s t a nuorista, C h u c k PIne, oli:
pidätetty lappusten levittämisestä, h e ­rätti
se suurta paheksumista t a n s k a -
l a i s - c a n a d a l a i s e n nuorison keskuudesr
sa. • '• -•• -.•
N U O R I S O V O I T T AA
Mielenosoitus jättää vastattavaksi
erään suuren k y i y m y l t s e n : M i k s i h i t -
lerilaiset<: jvangitsivat- Ohuck Pinsn,
m u t t a eiyät' sekaantimeet r a n s k a l a i ­sen
nuorison mielenosoitukseen,
L a y t y y v a i n yksi vastaus: O t t a w ai
laiset quislingit pelkäsivät r a n s k a l a i ­sen
väestön sota vastaista m i e l i p i d e t ­tä
j a jmkko-ottovastaista asennetta.
He pelkäsivät; että j o s : quebecilaisiin'
mieienosoittajiln. kosketaan; . n i i n se
s a a t t a a nosta» suuttumuksen m y r s k yn
Quebecissa.' S e myöskin osoitti, että.
JOS kaikkiallaesiinnytään j a puhutaan'
} h t a suoraan k u m QUebscin j a T o r o n ­t
o n . n u o r e t / O t t a v a s s a , - - m i n rauhan
l a t i a 'tulse -Yoittämäan. ' • » '
.'Tämä^nuöfctjen mielenosoitus v i i t o i t ­t
i t i e n u u s i m v o i t t o i h i n j a a n t o i i n -
omjvavien. n a i s t e n >palkka. oUut; j u u r i
korkeampi, . ^ U i n m i e s t e i }/
J a vielä tunaankin mchiss£'_ t e o l l i ­suuksissa
erVmmä^itärtoisteri naisten
p a l k k a ole hnnkiän Icorkea: "kum
miestsn ••alinpälkkä.' SähkÖteöllJsuu-desSäöh
naisten' patekatästfparantu-nut
siksiv että unio o n ' k i i n n i r f a n y t '.
p a l j o n ' ! h u o m i o t a - asi&antnensinnakin
järjestämällä "haiset öKioon.ja^'<sitten
yhteisvoimin pakoittanut nostamaan
naisten p a l k k o j a . . M u t t a vieläkään ne
eivät ole tasavertaiset. -
Järjestynyttä talstslua tarvitaan
edelleen • sen puolesta, etta. samasta
työstä maksetaan sama p a l k k a . K a i k ­k
i e n naisten t u l i s i h a v a i t a k u i n k a t a r ­peellista
on k a n n a t t a a unioita. E n ­s
i k s i on h i t y t t a v a oman työalan u n i -
oon j a s i t t en u n i o n sisällä t o m i i t t a va
sen puolesta; e t t a . u n i o t o i m i i asian
hyväksi. Naisban puolesta, se o n t u n ­nus
j o k a voi yhdistää m i e h e f - j a ' n a i ­set
taistelussa j a j o h t a a voittoon. " T a ­savertainen
. p a l k k a : tasavertaisesta
työstä'-' tulee o l l a unioiden o h j e m a s ­sa
j a k a i k k i e n n a i s t e n ohjelmana l ä ­hitulevaisuudessa.
jionuteoy^e'rj%i p a k k o - o t o n v a s t a i s i l le
ryOimUle,'joita - o n muodostettu k a i k ­k
i a l l a Canadassa.
— E t e l a - A t l a n t i 1 l a sijaitsevassa
F a l k l a n d saariryhmässä on y l i 100
e n saarta.
Rauhankatu
Stalingrädissa
S t a I i n g r a d . r T 7 L a a j a keskustelu on
ollut käynnissä k a u p u n g i n asukkaiden
keskuudessa. sUta, mikä annetaan n i ­meksi
kauDUjpgin pääkadulle, j o k a a i?
k a a "Ptuiaiserf b a r r i k a a d i n " tehtaan
luota, kulksfokaupungin sydämen läpi
j a IcppUu " Ä V l o v i n T a l o o n " , mikä on
saanut nimensä n a t s i e n hyökkäyksiä
vastaan t a l o n puolustamista johtaneen
k e r s a n tm »mukaan. .
. Lopu^isi k a d u n nimeksi hyväksyt­t
i i n yksimielisesti t r a k t c r i t e h t a a n e t u -
miehen Andrei B u l e s o v i n ehdottama
n i m i " R a u h a n k a t u ",
Taloudellista
tunkeutumista
Sydney. — Tähän saakka o n Y h d y s ­vallat
ostanut vuosittain 500 t o n n ia
tung=tenia Äustraaliasta. N y t h a l u aa
U S _ sopimusta,- j o n k a mukaan koko
A u s t r a a l i a n tu^gstentuctanto, l u k u u n ­o
t t a m a t t a 50 t o n n i a , t u o t a i s i i n s e u r a a ­v
a n 5 vuoden aikana- Y h d y s v a l t o i h i n .
PÄIVÄN PAKINA
m
Se on liian kallista hommaa
Puolustu-smlnislcri Claxton sanoi maanantaina alahuoneen istunncs-
.;sa, että liberaalipuolueen hallitii.s o n suunnitclhu seuraavan kolmen..
•vuoden aibina käytft lavaksi 5,000 niilj<»t)naa dollaria puolustuslaitok-^
sen menoihin.
^^^^^^ - jäävät ijscjmmin ,
pelkiksi nunieroik.si, joiden'merkitystä ci |)y.sähdylä sen enempää ajat-:
telemaan. Onpa toi.^inaan vaikeata kä.sittääkin.;mitä nc todellisuudessa
mer]vitse\'ät jokapäiväisen elämän kannalta katsottuna. . n
Koettakaamme siiä hclkcn miettiä tätä kysymystä. Yllämainittu
" summa tarkoittaa, etta tämä M-miljoonainen kansa käyttää noin 1,700
miljoonaa dollaria puolustuslaitok.senrah;iitia:ni.secn vuodessa, eikä t a ^
|iän summaan sisälly ensimmai.scn ja toisen maailmansodan velat, vel­kojen
korot, eläkkeet jnt.'. Siihen ei sisälly sekään tosiasia, että ken­raali
Eisenhower voi vierailla uudelleen OitaNva.ssa ja sanoa, että cncm-
•män tarvitaan canadalaisiita uhrauk-sia.
:;Mutta pitäkäämme kiinni tuosta 1.700 miljoonan dollarin vuosit--
täisestä menoerästä. Selvää on, että pikkulapset ja elämänsä ch:oo-
. seen eläneet vanhukset eivät voi näilä varustelumenoja maksaa. Niitä
eivät voi maksaa sairaat eivätkä vaniiit. Xäma varustelulaskut jäävät
suurin piirtein puhuen perheiden lyös.^äkäypicn jäsenten maksettavak-
' s i .
r i N y t , jos otamme avuksi hallituksen virallisen tilastokirjan, niin siitä
uäemtme (v. 1948) että canadalaisen perheen keskinkertainen koko on
; / ; : JMhcs neljä henkeä (3.9) ja perheitä eli "household" 3,235,000,
fjlj.vjjj tilastot osoittavat, että j'os-yl|ämain:tui vanisteluvetöVjact-täisiin
tasan kaikille perheille, niin silloin tulee keskinkertaisesti jakais-
' ta perhettä kohti $456 menoerä vuodessa. Eikä tämä ole mitään
"icorisointia" sillä tuo summa otetaan canadalaisten perheiden palk-
. katuloista joko tavalla tai toisella, sillä vain työvoiman avulla luodaan
.ni.*kin arvot, jotka haaskataan sotamolokillc.
Tolsin sanoen Varusteluun uuden sodan varalta käytetään ?456 vuo-'
f dessa^^ jokaista canadalaista perhettä kohti — tarkoittaen se sila.i että
'meidun elintasomme laskee vastaavasti. '*tehdään tykkejä voin ase-
, mesta", ja sen sijaan, että nämä perheet voisivat käyttää ttian sum-
. man parempaan ravintoon, parempiin asuntoihin, parempiin vaaiteisiin
• ja -parempaan kouluutukscen. se haaskataan solakapitalislien |)ohjat-tcmaan
säkkiin," • • , '
Selvää on, että kaikista luonnonrikkauksistamme ja ti'kn'lii.-;cs:ä ke-
-hityksestämme huolimatta tuollainen- haa^skaus köyhdy.tää trimän
maan ja kansan kuten sotavalmistelut ja sodat ovat köyhdyttäneet
Euroopankin kansat. Valitettava .tosiasia on. etlä edesvastuuttomat
monopolistit näkevät aseistautumisen antavan niille satumaisen suuria
voittoja. Mutta jokaisen patrioottisen kansalaisen velvollisuus, joka
ei halua köyhdjrttää, uuvuttaa ja hävittää tätä maata sotaseikkailuissa,
on päättävästi vastustettava tätä varustautumisvimmaa.
Jos olisi edes yksi esimerkki ihmiskunnan satojen sotien historiassa,
että varustelu olisi johtanut rauhaan, niin tätä haaskausta voitaisiin
ehkä sen perusteella jotenkin puolustaa. "Mutta kaikki esimerkit osoit­tavat,
että varustelu ci johda rauhaan, vaan ennemmin tai myöhem-mrn
sotaan — mikä nykyotoissa tekisi kerrassaan tuhoisaa jälkeä.' '
Rauhanomaisensa sisä^-ja ulkopolitiikassa sekä kansainvälisessä
aseistuksen'vähentämisessä on Canadan onni ja tulevaisuus tsekä '
ainoa turva sotaa vastaan.
Kristillisestä pasifistista "bmmunisti"!
Sanotaan, että jos järkevät ihmiset
uslcaltaisivat ajatella omilla a i v o i l -
•laan .;. • •
No. ei hyödytä puhua &iitä, sillä täl­laiset-
a j a l a k s e t -. saa-ttavöf viedä itse
— A b r a h am L i n c o l n i n t i e l l e , r j o k d v.-
18G5 l a u s u i:
"iVIoIemmat lukevat samaa^ raa­mattua,'
j a n i k o i l e v d l :'sam'aA J u ­malaa;
ja-he molemmin'kinovat
hänen apuaan toinen toistaan vas­taan."
. J a ; ylläoleva tuo meidät; tämän päi­vän
tekstun naLsesta^ j o k a uskalsi s a ­noa
m i h i n hän u s k o o — j u m a l i s e e n j a
kaikesta päättäen: pasifistiseen l i a i -
seenT— josta t e h t i i n , k u t e n kaikesti
a r v a t a a n k i n , syntinen kommunisti.
• M u t t a alkakaamme alusta. .
Eras e n g l a n t i l a i n e n n a i n e n — mrs.
M i l d r e d F a r n h i nimeltään, p u h u i v i i ­k
o n vaihteessa Rev. F . J . H . S t y m i c s -
Un aloitteesta N o r t h B a y n o p p i l a i t o s ­t
e n nc i n 800:lle oppilaalle aiheesta:
" G a n d h i sellaisena k u i n minä hänet
t u n s i n . "
Mikäli voidaan l e h t i t i e t o i h i n l u o t ­t
a a , n i i n mrs. F a r n h i tuntee edesmen­neen
G a n d h i n l ^ y v i n . Ja' iiskoo.bänen
pasifistiseen - maaflmankatsomukseenr
sa, joka on. mikäli tämän k i r j o i t t a ja
a s i o i t a y-mmartää, mclko kaukana
kommunismistfeta,' sosialismista j n e .
M u t t a "kommunisti^' tästä m r s .
F a m h i s t a tehtim, t a i t a r k e m r n i n s a ­n
o e n , . ."milteiu k o m m u n i s t i " ja
VEellawshlp öf . R e c o n c i l l a t i o n " o n - v a in
"fronttijäi-jestöV, kuten ovat esimer­k
i k s i takalaisten kaivosmiesten m a i ­n
i o u n i o . metsämiesten unio, C S J , j a
monet muutkin.
J a mik-Si-näin?
Siitä yksinkertaisesta syystä k u n
mrs. ^ F a m h t ; : uskoo, kuten uskovat
m l l j o o n a t . ' . m u u t k i n ihmiset* että s o ­t
i e n ' j a . r i i t o j e n , asemesta- tämä v e r t a ­v
u o t a v a ihmiskunta tarvitsee j a h a ­l
u a a rauhaa, ystävyyttä Ja y h t e i ^ -
märrystä kansojen kesken.
Tässä ^ katsantokaimassaan mrs.
F a r n h i omaksuu G a n d h i n p a s i f i s t i s en
maailmankatsomuksen,^ Jonka tehok­kuuden
ja^ suosi telta v a i s u u d e n suhteen
voidaan o l l a : e r i mieltä.' S e saattaa
o l l a tehokas:, taistelukelno, ' k u t e n
G a n d h i s e l i t t i , t a i tykkänään tehoton,
k u t e n ovat marxilaiset selittäneet. :
. M u t t a mcs. ^ärnhilla o n epäilemät­tä
v a n k k a . v a k a u m u s mielipiteistään.
Hän s a n o i U o r t h B a y n o p f i i l a i l l e:
'.^Poikain.'pitäisi a j a t e l l a kahdesti
ennenkuin;(het ottavat käsiinsä pyssyn
Ja ampuvat toisia p o i k i a ."
Tämän kfarjoittaja — vaikka. k u r i -
Kiinalle kuuluu
antaa tunnustus
Toronto. — Thomas R i c h a r d H e n ry
k i r j o i t t i ^Toronto Evening T e l e g r a m i s -
s a :
" R e a l l s t l s £ s : i j a v i i s a a s t i B r i t a n n ia
on antanut tunnustuksen K i m a n p u ­naiselle
hallitukselle. V a i k k a • B r i t a n ­n
i a ei k a n n a t a k a a n - K i i n a n punaisia,
käsittää se ^heidän h a l l i t s e v a n K i i ­naa.
K i i n a l l e k u u l u u myös Y K : n t u n ­nustus
ja mikäli B r i t a n n i a on k y ­symyksessä
se tulse saamaan sen." •
TALOX nVOKMSS
N u o r i m l e s «U £ab»s£unut vaikeaan
t a u t i i n j a o d o t t i fcudlemaa xnlllä L-:et-kellä
hyvilnaä.^^^^ lahko-
'.a^ssaamaaja t u l i M n t ä tapaamaan
l a d e l l e n hänelle j u t t u j a a n - lapuksi
hän äysyl s a i r a a l t a : >
• ' O n i o s i n u l l a n y t s i t t e n evästä tar­peeksi
viimeietä matkaa- varten?'^
^ S a i r a s kSän-l itseään s e l i n saama-mieCieen
Ja v i r k a h t i :
" O l e n a i k o n u t k i n mennä t a l o n ruo-k
i i n . "
« * «
OLI KOKEMUSTA
: Eräs poliisioikeuden tuomari kes­k
u s t e l i s a m a a n k l u b i i n , k u i i l u v a n mle.
h e n kanssa.
" O l e t t e k o koskaan kokeiUeet
socdaveden k e r a " i kysyivtoies.
' • E n " , v a s t o i t u o m a r i , " m u t t a olen
usein t u o m i n n u t henkiiaitä, jotka o-vat
kokeilleet sitä."
• « •
JOKU TULI AUTETUKSI
M i k k o , meni p s y k i a t r i n luoiise tut-k
i t u t t a m a a n mielentilaansa.
' M i k ä teitä v a i v a a ? - ' kysyi psykiat-r
i .
" 0 ! e n Ihuolisssini. tulevaisuudestani",
sanoi M i k k o.
" A i m a n teille v u o d e n h o i t o a " , sanoi
p s y k i a t r i . " S e m a k s a a 10,000 mk. v i i -
kolta.v '
^-"Tämä ratkaisee teidän tulevaisuu­t
e n n e " , sanoi - M i k k O i r M u t t a entä
minun t u l e v a i s u u t e n i ? " v
BiniL y
— R a n s k a n p o l i i s i t v a n g i t s i va t tam-mik.
29 pnä C a l a i s i s s a lähes 50 las-taustydlaistä,
j o t k a osallistuivat Sak­s
a n aseistautumista vastaan järjes­t
e t t y y n mielenosoitukseen.
Canadalaiset! Puolustakaa
kansalaisoikeuksianne!
:
Toronto. — L P P : n k a n s a l l i n e n j o h ­t
a j a T i m B u c k j u l k a i s i täällä v i i k on
alussa seuraavan lausunnon:
Liberaalipuolueen hallitus uhkaa
o t t a a pois teidän kansalaisoikeuten­ne
jos olette eri mieltä £en ohjelman
kanssa. ^
P a r l a m s n t m : ' i s t u n n o i l e esitetyssä
chjelmapuheessa v i h j a t a a n K a n s a l a i s -
l a k i i i i sunnlteltuun muutosehdotuk­seen,-
että .voidaan "ehkäistä C a n a d an
k a n : a l a i z o i k e u k s i e n pito» henkilöiltä,
j o t k a ovat luopuneet uskollisuudestaan
t a i j o t k a ovat-käytöksellään osoitta­neet,
etta h e eivät Ole l o j a a l i s i a C a -
nadälle."' -! >• .
'•'Käiisalaisuus o h l u o v u t t a m a t o n ' o i -
^ceus--s- mitä. ei voida a n t a a p o l i i t t i s en
puolueen : m i e l i j o h t e e n perusteella!
Mirtta:!liberaälit aikovat l a a t i a : - l a h i,
mikä kieltää kansalaisoikeudet y k s i n ­omaan
. p o l i i t t i s t e n erimielisyyksien
vuoksi liberaalipuolueen • sotamielisen
ohjelman suhteen.
Tämä uhkaa k a i k k i a canadalaisia,
j o i l l a - on itsenäinen mielipide r a u h an
i^äilyttämisen suhteen, j o t k a tuomitse­v
a t ^ h a l l i t u k s e n , tekemät palvslukset
T r u m a n i n poliittiselle koneistolle, t a i
j o t k a v a s t u s t a v a t ' sitä 5 tuhannen
m i l j o o n a n dollarin kolmivuotista
aseistautumista, mikä n y t aloitetaan.
K a n s a l a i s u u s l a k i antaa n y t k e n r a a -
likuvemöörllie, o m a n ' h a r k i n t a n s a m u ­kaan,
oikeuden rosvota canadalaisen
kansalaisoikeudet. Suunniteltu m u u ­tosehdotus
a n t a i s i v a r a k r e i v i A l e x a n ­derille,
j o k a ei ole c a n a d a l a i n e n , v a l ­tuuden
paättaa siitä onko c a n a d a l a i ­nen
l o j a a l i n e n omalle maalleen! ••• -
Tämä o n esimerjkki siitä, m i t e n S t ,
L a u r e n t i n h a l l i t u s muodostaa p o l i i s i ­v
a l t i o t a — . p o r v a r i e n p o l i i t t i s e l l a p u o ­lueella
on m i e l i v a l t a i n e n oikeus päät­tää
canadalaisten oikeuksista j a elä-
'masta. Se tekee p a l v e l u k s i a a n s e l l a i ­sille
s o t a k i i h k o i l i j o i l l e k u i n Canadan
F o r d i n - p r e s i d e n t t i R h y s Salolle joka
on kahdessa äskettäisessä puheessaan
v a a t i n u t — s o t a y o i t t o i l u n nimissä
suukapulan panemista: canadalaisille,
j o t k a eivät orjamaisesti seuraa (halli­tuksen
ohjelmaan, mikä suosii Tru­m
a n i n j a M a c A r t h u r i n l i n j a a . '
Canadalaiset! Teidän kansalaisoi­keutenne
ovat pyhiä j a 'teitä: vaadi-t
a a i i piiolustamaanniitä liberaalipuo­lueen
hyöXikäyksiä v a s t a a n!
J o s kyseinen muutosehdotus (hyväk­sytään,
k a u h u n k a m m i o t ; ; liberaalien
m k v i s i t s i o o n i , . t d i k a a - ' päänne päällä,
JOS te väin arvostelette hallituksen
o h j e l m i a . " , . .
-.a03 puolustatte Y K : n peruskirjan
henkeä ja.^tekstiä,- n i i n se p p riittävä
syy^^että:^teidätvvoldaaii jiilislt^
lojaaliseksi''Canadaile,v^^^^'
L o j a a l i s u u s j a uskollisuus maatam­me
k o h t a a n - v a a tU sitäi että^Iiberaali-puolueen
d i k t a a t t o r i s e t uhkaukset- es­tetään
alkuvaiheessa. ' M i t ä canada­laiset
tarvitsevat o n . e i . demolkratian
vähentämistä;—- vaan demokratian
l a a j e n t a m i s t a , Oikeuksie:ciaain perus­teella.
Canadalaiset, puolustakaa oikeut-t&
ime vapaasti p u h u a mieUpiteistän-ne!
Itsenäisinä miehUiä J a naisina,
ä l k ä i antako - h a l l i t u k s e n -: peloitella,
elkäakä antautuko keiuraalikuvemöö-r
i n a r m o i l l e!
T u o m i t k a a ^ a t u s , että lojaalisuu­desta
C a n a d a a k o h t a a n päättää asi­a
n a j a j a S t . L a u r e n t , v o i t t o i l i j a Rhys
Sale, tai^ C a n a d a n kenraalikuvernöö­ri!
PaCccittaa h a l l i t u s lojaaliseksi C a ­n
a d a n k a n s a n perustoivomuksllle rau­h
a n , k a n s o j e n ' välisen • yhteisymmär­r
y k s e n j a d e m o k r a t i a n siihteen!
S a n o k a a p a r l a m e n t i n : jäsenellenne,
lähettäkää sähkeitä, khrjeitä j a pää­töslauselmia,
. että hänen tulee äänes­tää
tätä f a s i s t i s t a , ajatuskontroUila'
k i a vastaan.
( A l l e k i r j o i t u s )
L P P : n keskuskomitea,
: T im B u c k , k a n s a l l i n e n jdhtaja.
1
im
n i o i t t a a k i n mrs. P a r n h i n vakaumuk-
.sia — ei usko hänen ohjelmansa t e ­hokkuuteen.
•
M u t t a uskoa t a y t j x että hän on
r a u h a n ystava j a sellaisenaan hän
etsii vastausta kysvmykseen. mitä
pitäisi tehdä, että C a n a d a välttyisi
joutumasta sodan j a l k o i h i n . J a mikä­l
i me demokraattista maailmankatso­musta
käsitämme, n i i n mrs. F a m h i l l a ,
kuten kaikilla canadalaisiUä, p i -
täi£i olla täysi oikeus etsiä vastaus­ta
r a u h a n säilytätmiseksi h u o l i m a t ta
l a i n k a a n silta, ovatko mr. F a r n h ln
t a i msidan toLsten. katsantokannat
vettäpltäviä t a i eivätkö o l e .
Tällaista demokraattista villitystä
ei kuitenkaan n y k y a i k a n a s a l l i t a.
M r s . F a r n h i ; G a n d h i n ystäVä j a
seuaraja sai s en omakohtaisesti näh­dä.
Esitettyään pasifistiseen m a a i l ­mankatsomukseen
perustuvat a j a t u k ­sensa
sodasta Ja r a u h a s t a hän J o u t u i
j u l k i s e n sanan kaakinpuuhun, rndssä
syyttävän sormella osoittaen heite­tään
lokaa hänen niskaansa, s a m a l la
k u n se, mitä hän itse mainituissa t i ­laisuudessa
sanoi, jätettiin m i l t e i k o ­konaan
julkaisematta. * -
Jos uskovainen ihminen olettaa,
että "Älä tapa" käskynä tarkoite­taan,
ettei saa tappaa ihmisiä, sen
paremmin yksitellen kuin Jonkko-mitassakaan
.— n i in hänestä teh­dään
ilman muuta kommunisti tai
ainakin kanssamatkustaja.
Uskovaisten o n k i l t i s t i j a v a s t a a n ­sanomatta
seurattava sitä s a h i a a m e ­nettelymuotoa,
; m i n k a ; L i n c o l n n i in
sattuvasti s e l i t t i s a n o m a l l a : " . . . M o -
^.•;-r;.':i'.^rv'-;;:;/:;_"i^
lemmat r u k o i l e v a t samaa Jumalaa ja
molemmat anovat hänen apuaan toi­nen
toistaan v a s t a a n . " :
E l i kuten se Jeesuksen aikainen
fariseus a i k o h i a a n r u k o i l i : Kiitetty
olkoon Jumala,, e t t e n m m ä ole niin
huono k u i n tuo s y n t i n e n publikaani!
M u t t a s i t t e n k i n n y k y a i k a on niin
s u u r s i u n o l s t a a i k a k a u t t a , että tämän
k i r j o i t t a j a ei a i n a k a a n Vaihtaisi sitä
mihinkään muuhun. -Ajatella, sitä,
että m a a i l m a a n o n muodostunut sd-lainen
"kuudes v o i m a " —- xauhanpuo-l
u s t a j a i n v a l t a v a k a n s a n l i i k e — min­kälaista
ei ole k o s k a a n aikaisemmin
u s k a l l e t t u edes uneksiakaarL
J a tämän . r a u h a n l i i k k e e n erikois­p
i i r r e o n siinä, että ; s e n riveissä on
t i i a a ' poUlttisesti. ."uskonnollisesti Ja
r o d u l l i s e s t i t o i s i s t a a n k o k o n a a n eroa-vUle
ihmisine. Kysymys e i ole siitä,
olemmeko m s s o s i a l i s t e j a , kommunis­t
e j a , : l i b e r a a l e j a , tai- konservatiiveja:
kysymys ei ole siltä";-mihin ^ rotuun
kuulumme t a i missä m a a s a 'olemme
sattuneet syntymään. O n myönnetty,
että maailmassa o n p a l j o n sellaista,
mistä väitellään Ja" o l l a a n , erimielisiä
ehkä pitkän a i k a a n . MUtta tärkeätä
on k a i k i l l e se, että saamme elää i>
väitellä erimielisyyksiistämme — «tU
u h k a a v a sota estetään, ettei se tuho»
h U n syntisiä k u i n synnittömiäkin, niin
s o s i a l i s t e j a k u i n : k a p i t a l i s m i i n k i n us­k
o v i a .
, iBauhan Utke o n k a n s a l l i s e sU Jakan-,
sainvälisesti k a n s a n j o u k k o j e n lii^e^^
k u i t t i s i s t a J a uskönriblllslsta mieU-piteistä
väUttämätta — Ja sUnS «»»
p a i k k a k a l k i l l e hjrvää/.tarkottUville
i h m i s i l l e . — känsäkoura.' ,
mm