Vapaus, December 8, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 8 p. — Saturday, Dee. 8, 1962
V A P A U S INDEPENDENT LABÖRORGAN
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) Establislied Nov. 6. 1917 .
Edltor: W. Eklund Bianager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Publislied thrice weekly: Tuesdays, Thursdaya and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
MaUing address: Box 69
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second Oass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USArssa:
3 kk. ?.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
• 1 'j- •
CANADIAN lÄNGUAGEIPRESS;
USAn demokratia oikeqden eteen
Ne meistä, jotka jouduimme henkilökohtaisesti seuraamaan toisen
maailmansodan edelläjasismin kehitystä ja nousua erinäisissä Euroo­pan
maissa, muistamme liiankin elävästi sen, miten fasismi aloitti
ryhnistyksensä demokratian hävittämiseksi hyökkäämällä ensin kom­munistisia
puolueita vastaan. Heti sen jälkeen kun oh kommunistiset,
puolueet saatu julistettua laittomaksi, leimattiin hallituspiireille kaikki
vastenmieliset piirit ja järjestöt joko "kommunistisiksi" järjestöiksi
ja yksilöiksi tai ainakin kommunisteille 'myötämielisiksi" piireiksi.
Sen jälkeen kun kommunistinen puolue oli julistettu laittomaksi, oli­vat
itiyös muiden yhteiskuntapiirien kansalaisoikeudet sattuman va-
• rassa.'',
TOISTUUKO K U R J A HISTORIA?
Tätä historiallista taustaa vasten katsottuna on sanottava, että
Gus Hall—Benjamin J . Davis puolustuskomitean sihteeri James L.
Tormey on tuhannesti oikeassa vedotessaan Yhdysvaltain valtioval­taan
j a yleiseen mielipiteseen, että oikeuskuulustelu Yhdysvaltain
kommunistisen puolueen toimintaoikeuksien tiimoilta; olisi estettävä
ennen sen alkamista.
Huolestuttava ^ nimenomaan Yhdysvaltain demokratian, kannal-takatsoen
huolestuttava tosiasia on kuitenkin se, että Yhdysvaltain
historian ensimmäinen oikeuskuulustelu mitään poliittista puoluetta
vastaan — tässä tapauksessa Yhdysvaltain kommunistista puoluetta
vastaan — alkaa tiistaina, jouluk. 11 pnä. Mutta syytetyn penkillä' oi
ole silloin yksinomaan Yhdysvaltain kommunistinen puolue, vaan koko
Yhdysvaltain demokratia. Tosiasia nimittäin on. että jos Yhdysvaltain
kommunistinen puolue tuomitaan laittomaksi, s i l l o in ei ole enää yh­denkään
amerikkalaisen kansalaisvapaudet turvattuja, eli kuten edel­lämainittu
puolustuskomitea tämän asian vetoomuksessaan, esittää:
"Jos oikeusministeriö saa vetää kommunistisen puolueen suun-niteFmiensa
mukaan oikeuden eteen, s i l l o in joutuu itse Amerikan de­mokratia
oikeuteen; yksikään vähemmistöpuolue ja yksikään amerik­kalainen
ei ole sen jälkeen enää turvassa."
Tämä hyökkäys Amerikan demokratiaa vastaan kohdistuu tällä
kertaa ennenkaikkea Yhdysvaltain kommunistisen puolueen johtavia
puhemiehiä — suomalaissyntyistä Gus Hallia ja Benjamin J . Davisia
vastaan. Heidät kummatkin oij pidätetty ilmeisesti ' väärien ajatusten"
vuoksi j a vapautettu sen jälkeen $5,000 takausta vastaan.
Jos oikeuskulustelu katsoo heidät " s y y l l i s i k s i " siihen, että he
eivät ole rekisteröineet itseään "pettureina", silloin voidaan heidät
tuomita $600,000 sakkoon ja 30 vuodeksi vankilaan!
Samanlaisia ukaaseja, joiden noudattamisen uhmaamisesta Yh­dysvaltain
kommunistisen puolueen puhemiehiä aiotaan nyt oikeuteen
raahata, on jo annettu erinäisille muille ns. "kommunistisille frontti-järjestöille"
(!) kaiken Vakuudeksi siitä, että myös Yhdysvalloissa,
kuten Euroopan fasistimaissa aikoinaan, seurataan kommunistien "lait­tomaksi
julistamisen jälkeen muidenkin hallitusvallall.e syystä tai toi­sesta
epämieluisten järjestöjen jäsenten vainoamista poliittisten syi­den
perusteella.
Eräät uutistiedot viittaavat myös siihen, että rajan eteläpuolella
on jo ryhdytty kunnostamaan keskitysleireiksi" toisen maailmanso­dan
aikaisia sotavanicikasarmeja, sillä oikeusministeriölle on annettu
valtuudet raahata pidätysleirille kaikki ne, jotka hän syystä tai toi­sesta
leimaa "kansalliselle turvallisuudelle vaarallisiksi" aineksiksif
Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että toistaako historia itsensä
demokratian lamppujen sammuttamisen merkeissä Yhdysvalloissa?
Alkaako Yhdysvalloissa vähemmistöryhmien joukkomittaiset pidätyk­set
poliisilaitoksen mielivaltaisuuksien perusteella?
Tämä on äärettömän tärkeä juttu, ei vain kommunisteille, sosia-
: listeille, ammattiyhdistysväelle ja muille vähävaraisille, vaan kaikille
amerikkalaisille — niukaanlukien. ne jotka eivät hyväksy kommunis­tisia
maailmankatsomuksia, eivätkä edes työläisten lakkotaisteluja
vaatimustensa hyväksi.
Tosiasia nimittäin, kuten sanottu, että yhdenkään amerikkalaisen
kansalaisoikeudet eivät ole enää turvattuja sen jälkeen, jos nämä oi­keudet
riistetään joko kommunisteilta tai j o l t a k in muulta väestöosalta.
Tämän vuoksi, ja huomioonottaen ne pitkäaikaiset ystävälliset
suhteet, mitä Canadalla ja canadalaisilla on rajan eteläpuoleiseen naa­purimaahan
olluti meidän canadalaisten velvollisuus on puoluerajoi­h
i n katsomatta tukea niitä kaukonäköisiä amerikkalaisia patriootteja,
jotga vastustavat poliittisen noitajahdin edelleen kehittämistä ja po-l
i i ^ v a l t i on muodostamista, mitä kommunistisen puolueen laittomaksi
julistaminen käytännössä merkitsee.
Titon vierailu NLssa
Kuluneen viikon aikana on täkäläisissä sanomalehdissä pohdittu
leveästi "syntyjä syviä" sen vuoksi kun Jugoslavian presidentti ja
rvp Tito menivät pariviikkoisellie lomamatkalle Neuvostoliittoon.
•Yleisenä käsityksenä tuntuu olevan se, että Titon vierailu on
hieman muutakin k u i n lomamatka", ja tätä käsitystä vahvistaa osal­taan
se kun Titoa vastassa oli maanantaina Moskovassa Neuvostoliiton
pääministeri Hrushtshev ja jräitä muita korkeita valtiovallan edus­tajia:,.'
• • ••
Kuten tiedetään, tämä on Titon ensimmäinen Neuvostoliiton matv
ka A^uoden 1956 jälkeen. Myös tiedetään, että Jugoslavian ja Neuvos­toliiton
kommunististen puolueiden välillä kehittyi takavuosina perus­tavaa
laatua oleva erimielisyys eräistä teoreettisista kysymyksistä ja
se i o h t i myös näiden maiden valtiollisten välien kiristymiseen.
, Viimeksikuluneen parin^jruoden aikana on kuitenkin .ollut havait­tavissa
merkkejä Jugoslavian ja Neuvostoliiton välisten suhteiden pa-ranjemisesta
ja melkoisella varmuudeliavoidaan olettaa, että Titon
vierailu Neuvostoliitossa on kiinteä osa tästä kahden maan valtiollis­ten
suhteiden paranemisesta. Erikoisesti on Neuvostoliiton toimesta
pyritty lähestymään Jugoslaviaa sillä perusteella, että vaikka poliitti­sista
ja teoreettisista kysymyksistä olisi kuinka suuria erimielisyyksiä
— ja niitä on ilmeisesti edelleen olemassa näiden maiden kommunis­tisten,
puolueiden kesken — ne eivät saisi, eivätkä saakaan estää val­tioiden
välistä yhteistoimintaa ja valtioiden välistä ystävyyttä.
Kansojen välisen ystävyyden ja yhteistoiminnan kehittäminen —
tapahtukoon se missä tahansa'maailman kolkassa — auttaa maailman­laajuisestikin
rauhan asiaa ja j a ylijännitetyn poliittisen ilmapiirin
lauhtumista. Tältä laajalta pohjalta katsoen on luonnollisesti toivot-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Julius Hanson, Sault Ste. Marie,
Ont., täyttää torstaina, joulukuun
13 päivänä '78 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vian onnentoivotuksiin.
Y L E I S ÖN
KIRJE
L U K I J A N MIETTEITÄ
Käteeni sattui eräs kuukausijul
kaisu, jota joku voi kutsua kau­nokirjalliseksi,
mutta sitä se ei ole
minun silmilläni katsottuna, sill^
missään uutislehdessä ei niin j u l ­keasti
uhkailla ketään kuin tässä.
Siinä on eräs kirjoitus, jonka ot­sakkeessa
sanotaan "Me voimme
vaikka haudata sinut herra K".
Kirjoituksen sanotaan olevan "New
York Journal Americanin tuotet­ta"
ja kirjoittajana on "Bob Con-sidine",
joka antaa, tietoja siitä
kuin hyvin Yhdysvallat on varus­tautunut.
Mutta\ vaikka USA olisi
varustautunut kuinka hyvin tahan­sa,
niin on mahdollista, että he,
jotka ovat röyhkeitä, voivat, hautau­tua
omaan kuoppaansa, jonka ovat
toisille kaivaneet.
Ei tarvtise katsoa pitemmälle
kuin Hitlerin j a Mussolinin aikaan.
Silloin moni oli varma fasistien voi­tosta,
niinkuin Bob Considine on
nyt olevinaan varma niiden voitos
ta, joiden asiaa hän ajaa. Sanon
tämän siksi, että kukaan normaali
ihminen ei halua kirjoittaa voitois­ta,
joita ei ole saavutettu, kuulipa
hän mihin puolueeseen tahansa.
Kaikkein varmin on rauhan voitto
ja se tulee niiden osaksi, jotka |
osaavat valita parhaimman halli- j.
tuksen, joka pystyy antamaan työ­tä
kaikille väriin tai rotuun katso
matta. Pysyvä rauha saadaan kun
meillä on yhteiskunta, jossa on
kaikkien toimeentulo turvattu.
Maassa, jossa kiihoitetaan ihmisiä
sotaan ja kylvetään erimielisyyttä
heidän keskuuteensa ei myöskään
ole sellaista vapautta josta niin
kovaäänisesti puhutaan. : j
Kyllä minä luulen, että herra
K:n hautaaminen Bob Considinen
toimesta tulee olemaan hyvin kal­lista
ajanvietettä. Olisi parasta an­taa
ihmisten elää niin kauan kuin
mahdollista. Mutta kaunokirjallisis­sa
julkaisuissa ei ole sopivaa tuo
da vähemmän kauniita toiveitaan
julkaisuuteen, vaan. niistä saisi jät­tää
etenkin murhatoiveet pois.
Kauniista puhei-sta i a kirjbituk- i
si.sta on aina ollut ja tulee edel­leenkin
olemaan parhaimmat tulok
set kuin ihmisyyttä loukkaavilla.
Siis olkaamme ystäviä, sellaisia jot­ka
eivät halua loukata naapuria
eikä naapurimaan asukkaita.
— Jussi.
MITÄ TAPAHTUI?
Viime yhtiökokouksen jälkeen
esitettiin useita ehdotuksia — j o t ­kut
mielestäni hyviäkin — tämän
osaston nimen muuttamiseksi.
Nimeä ei ole kuitenkaan muutet­tu,
eikä toimitus ole kuitenkaan
antanut minun tietääkseni selitystä,
miksi pidetään kiinni epämääräi
se.stä "yleisön osasto" nimestä, joka
•saisi heittää paperikoriin ja ottaa
tilalle paremmin tarkoitustaan vas­taava.
"Lukijan mielipide" tai " L u k i j an
sana" olisi mielestäni sopivampi
tämän osaston otsikoksi siksi, että
se rohkaisisi lukijaa esittämään
oman mielipiteensä kulloinkin
esillä olevasta asiasta.
— Pitkäaikainen lukija.
Honduras valmis
'Vapauttamaan''
Kuuban
Washington. ~ Hondurasin prer
sidentti Villeda Morales sanoi vii­me
viikon perjantaina pitämässään
lehdistökonferenssissa olleensa yh­tä
mieltä presidentti Kennedyn
kanssa siitä, että tarvittaisiin yh^
teisiä ponnisteluja Castron halli­tuksen
kukistamiseksi.
Presidentti, joka esitti saman­suuntaisen
lausunnon Amerikan
V a l t i o i d e n järjestön OAS:n kokouk
s6ssa perjantaina, sanoi, että " k o i .
lejctiivinen toiminta", olisi tarpeen
Kuuban vapauttamiseksi ja että
Honduras olisi valmis tarjoamaan
"tarvittavat tukikohdat ja sotilaalli­set
laitteet".
tavaa, että suhteet Neuvostoliiton ja
Jugoslavian kesken paranisivat ja
lähentyisivät huolimatta lainkaan
siitä, mitä teoreettisia erimielisyyk­siä
on ehkä edelleen vaikuttamassa
näissä maissa.
— Maan vetovoima ulottuu kauas
avaruuteen, sillä sen vetovoiman
säde on lähes miljoonaa kilometriä.
Lehdessämme on jo julkaistu
muutamia paikkakuntauutisia ja
'•yleisön" kirjeitä, missä on kes­kusteltu
tammikuun lopulla p i e t ­tävän
Vapauden yhtiökokouksen
asioista ja erikoisesti Vapauden si­sältöä
koskevia seikkoja.
Vaikka "aikaa" näyttää, vielä ole­van
paljon, niin tosiasia kuitenkin
on, että vuodenvaihteen pyhät vie­vät
tästä 'ajasta" huomattavan
osan. Lukijain huomio on luonnol­lisista
syistä kiintynyt siihen aikaan
jonnekin muualle kuin lehtiasioihin.
Siksi olisi toivottavaa, että täntä
keskustelu lehtemme asioista' yleen­sä
j a erikoisesti Vapauiden' sisältöä
koskevista seikoista pääsisi'täyteen
vireeseen mahdollisimnoan ^'' pian.-
Asia on sitäkin tärkeämpi'jos'ole­tamme,
että joku yksilö, osasto t a i
seura sattuu esittämään tai ehdot­tamaan
jotakin sellaista, mistä toi­setkin
haluaisivat sanoa mielipt-:
teensä. Tällainen monipuolinen kes­kustelu
tulee mahdolliseksi vain
siten, että se aloitetaan mahdolli­simman
aikaisin.
Mistä sitten pitäisi keskustella?
Juuri niistii asioista, mitkä sat­tuvat
olemaan lukijan, osaston tai
seuran "sydämellä".
Toimitus ei halua rakentaa min­käänlaisia
aitauksia, joiden sisäpuo­lella
yhtiökokouskeskustelun pitäisi
p.vsytellä. Päinvastoin asiallinen
keskustelu voi kosketella mitä ta­hansa
lehtemme ohjelmasta tai
edesottamisista. '.
Keskustellun hyödyllisyyden
kannalta katsoen o^isi kuitenkin
suotavaa, että vilkaistaisiin taakse­päin
"oppia" saadaksemme joko
hyvistä tai huonoista >puolista, mut­ta
katsottaisiin silti eteenpäin, jos
mahdollista tekemällä parannuseh­dotuksia
ja -esityksiä vapaasti oman
harkinnan mukaan.
Nyt on jo herätetty kysymys paik-kakuntakirjeidcn
tai: paikkakunta-uutisten
lisäämisen tarpeellisuudes­ta.
Sudburyssa jokin aika sitten pi­detyssä
kirjeenvaihtajain ja toimit-tajain
kokouksessa lausuttiin toivo­mus,
että "yleisön kirjeitten" osas
to pitäisi saada laajojen joukkojen
"keskustelufoorumiksi" missä käsi^
tellään lyhyesti, mutta iskevästi
päivän asioita, huolimatta lainkaan
siitä, mitä toimitus niistä kulloin­kin
sattuu ajattelemaan.
On myös eräitä muita keskuste­lun
aiheita:
Tyydyttääkö Vapauden uutispalve­lu,
artikkelit, pakinat, nuorten eng­lanninkielinen
osasto, urheiluosas­to,
kodin piiristä osasto jne lukijoi­ta
yleensä, vai onko niistä jotakin
sanottavaa. Erikoisen mielenkiin­toista
ja samalla vastaisuuden kan­nalta
opettavaa olisi saada tietää lu­kijan
mielipiteet lehden sisällön ' t a ­sapainosta'.'
Tunnettu tosiasia on.
että yksi tykkää .yhdestä ja toinen
toisesta. Aikaisempi keskustelu on
o.soittanut. että osa kirjeenvaihta­jista
haluaa saada mahdollisimman
paljon uutisia. Osa lukijoista ha­luaa
saada artikkelitaVaraa —
' tausta-ainehistoa". jonka perusteel­la
on helpompi ymmärtää uutisia
ja tapahtumia. Toiset haluavat
enemmän ja parempia urheilujuttur
ja, enemmän tilaa englanninkieli­selle
osastolle, naisten asioiden kä­sittelylle,
osuustoiminnalle Jne.
Selvää kuitenkin on, että lehden
rajoitettu tila rajoittaa kaikkia näiv
tä toivomuksia ja haluja. Siksi py­ritään
pitämään vissinlaista "tasa­painoa",
että saadaan lehteen 'kai­k
i l l e jotakin". Mutta tämä on pal­jon
helpommin sanottu kuin tehty.
Toimitusta auttaisi vastaisuudessa
paljon se. jos lukijat yleisemmin il­maisisivat
mielipiteensa siitä, min­kälaista
ainehistoa on hieidän mie­lestään
ehkä julkaistu liian paljon,
mitä liian vähän jne. Tässä on yk­si
suhteellisen helpo.sti tehtävä pa
rannusniahdollisuus ~ mikäli on
tiedossa, mitä todella halutaan.
Paljon puhutusta "paperikorista­k
i n " voidaan puhua — ja parempi
on puhua siitäkin julkise.sti, kuin
nupista nurkissa. Joitakin — jos­kin
numerollisesti kovin pieni mää­rä
— kirjoituksia on viimeksikulu-neenkin
vuoden aikana jouduttu jät­tämään
julkaisematta. Mitään ei
ole kuitenkaan heitetty siihen pape­rikoriin
— ne ovat kaikki saatavis­sa.
Mikäli siitä "paperikorista''ha­lutaan
siis:_ keskustellar esitämme
seuraavaa: kukin asianoniainen
'puhuu vain omistaan" esittäen, et­tä
toimitus julkaisee pois jätetyistä
kirjoituksista ne oleelliset kohdat,
minkä perusteella kirjoitus on kat­sottu
kelpaamattomaksi.—- Siten saa
asianomainen valituksensa yleisesti
kuulluksi ja lukijakunta voi koko­naisuudessaan
tehdä omat johto­päätöksensä
siitä, onko ollut aiheel­lista
jättää kirjoitus julkaisematta,
vai onko toimitus tehnyt virheen.
Uskoisimme tällaisen käsittelyn aut­tavan
asiaa ja karsivan samalla pois
aiheetonta 'paperikorin" pelkoa.
Yhteen ehkä mitättömältä näyttä­vään,
mutta silti tärkeään kysymyk­seen
olisi saatava ratkaisu: Tapana
on ollut, että "Syntymäpäiväosastol-l
a " on julkaistu onnitteluja erikois­ten
nierkkipäivien yhteydessä seu­raavasti:
50-, 60-, 65- ja 70-vuotispäi-vinä
ja sen jälkeen joka vuosi.
Käytäntö on kuitenkin osoittanut,
että syntymäpäiväonnitteluja tulee
vuosittain 65-ikävuodei^ jälkeen.
Pitäisikö nämä "jokavuotiset" on­nittelut
aloittaa, kuten tähän asti
70:stä ikävuodesta vai pitSisikQ se
aloittaa''65:stä Enemmänkin, on­ko
lainkaan tarpeellista pitää kiin­ni
tällaisesta "kaavasta", vai pitäi-sikö
julkaista onnitteluja milloin ta­hansa
niitä saamme? Olemme p i ­täneet
tällaisesta ''kaavasta" kiin­ni
yhtiökokouksen päätösten perus­teella
siinä mielessä, että visseillä
merkkipäivillä on hieman enemmän
kantavuutta kuin toisilla, j a ne olisi
pidettävä hieman 'erilaisina". M i ­käli
muutoksia halutaan, nyt on s i i -
henkih sopiva hetki.
I Lehden yleisohjelman kannalta
katsoen Iplisimme erittäin kiitolli­sia,
jös lukijat ilmaisivat mielipi­teensä
siitä, että _onko lehtemme
toiminut riittävän johdonmukaises­ti
ja päättävästi rauhanasian edis­tämiseksi
ja mitä voitaisiin tehdä
tämän työn tehostamiseksi Vapau­dessa?
Onko Vapaus aina ja kaikissa t i ­lanteissa
toiminut kyliin määrätie­toisesti
edistyksellisen yhtenäisyy­den
ja yhteisymmärryksen saavut­tamiseksi
täkäläisten kansalaistem­me
keskuudessa — ja mitä mahdol­lisesti
voitaisiin tehdä Vapauden
yhtenäisyysohjelman tehostamisen
j a voimistuttamisen hyväksi?
Taataksemme k a i k i l l e lukijoille t i ­laisuuden
mielipiteittensä julkituo­miseen,
toimitus toivoo, että yhtiö-kokousasioita
käsittelevät kirjoituk­set
laaditaan lyhyeen, suorasukai­seen
ja terävään muotoon. Siten
voidaan palstatilaa aiheettomasti ku­luttamatta
suorittaa todella vilkas
ja monipuolinenkeskustelu.— Toim.
USA-^-HLjaM
J^ew York.-r-Yhdysvallat j a H e u -
vostoUitto jatkoivat New Yorkissa
maananta na "^tuipput^on" neuvot-teliijäan
Kuuban-kysymyksessä val­litsevien
viimeisten erimielisyyksien
poistamiseksi.
. Yhdysvaltain pääedustajana neu­votteluissa
oH maan Y K r i i pääval­tuutettu
Adlai Stevenson ja Neuvos­toliiton
vältuu^kiinfaajoHti apulais­ulkoministeri
Vasili Kuznetsov. '
Neuvotteluista päätettiin Neuvos­toliiton
ensimmäisen varapääminis­terin
Anastas Mikojanin poistuttua
Yhdysvalloista presidentti Kenne­dyn
kanssa Wa8hingtonissa käymi-ensä
neuvottelujen jälkeen.
Mikojan sanoi ennen lähtöään lau-antai-
iltan^. vaikutelmansa olevan,
että 'edistystä oli tapahtunut mo­lempien
maiden näkökantojen lä­hentämisessä
toisiinsa" useissa kan­sainvälisissä
kysymyksissä. Hän l i ­säsi
etta molemmat osapuolet oli­vat
osoittaneet "hyvää tahtoa".
Neuvostoliitto on poistanut ohjuk­sensa
Kuubasta ja sen on ilmoitettu
aloittaneen valmistelut saarelle si­joitettujen
pommikoneiden poista'
miseksi. Kuuban hallitus ei kui­tenkaan
ole antanut suostumustaan
valvontakoneiston perustamiseksi it­se
paikalle.
Y K n pääsihteeri U Thantin odo­tetaan
neuvottelevan erikseen Yh­dysvaltain
ja Neuvostoliiton edus­tajain
kanssa ja hänelle selostetta­neen
säännöllisesti molempien mai­den
välillä käytävien keskustelu­jen
edistymistä. _v>^
Neuvottelut joHlPat mahdollises­ti
Y K : n turvallisuusneuvoston kool­le
kutsumiseen, jos niissä edisty­tään
siihen pisteeseen, että Kuuban-kysymys
voidaan uskoa saatavan kä­sitellyksi
loppuun.
« 4
mm
TOIMITTANUT EEVA
Gretna Greene
Suezista etelään
Maa e i pursua hedelmällisiä kas­veja
tai paratiisillisia lähteitä. Se
on samanlaista, välittämättä siitä
purjehditaanko Afrikan vai Arabi­an
rantoja, näkymät ovat yksitoik­koista
karua hiekkaerämaata, jonka
väliin rikkovat noiden seutujen vil­lit,
jylhät vuoristot. Tuuli tuo lai­van
kannelle kuumaa heikkaa; polt­tavaa
pölyä antaen ensiaavistuksen
,siitä, millaista maissa on. Kur­juutta,
kuumuutta, kerjäläisiä, hi­keä
j a hiekkaa.
Siellä täällä kohoaa kaupunki erä­maasta.
Kaikki ovat samanlaisia,
sama määritelmä pätee jokaiseen.
Tämä: kaupunki on kaksiosainen,
uutta satamakaupunginosaa asutta­vat
eurooppalaiset, taaempana on al­kuasukkaiden
kaupunginosa koos­tuneena
hiekkakivirakennuksista,
o l k i - ja risuköynhÖksistä valmiste­tuista
hökKeleistä ja kurjuuden vii­meisimpänä
osoituksena ovat jopa
maakuopatkin palvelemassa ihmis'
asumuksina -—länsimaisen kulttuu­rin
hedelmiä . . .
Ja basaarikujien kuppiloissa juo­daan
loputtomasti kahvia, tummaa
väkevää kahvia. Kadunvierillä istu­vat
rahanvaihtajat, sadunkertojat,
keräjäläiset. Taaempana saattaa nä­kyä
vihreillä ruohontilkuilla paimen
sauvoineen ohjaamassa karjalau­maansa.
Yhtä kaikki on vain eritel­tävä
pois vaikutelma eurooppalaisen
kaupunginosan loistorakennuksista
ja kohta ollaan jälleen raamatun
maissa. Mikään ei ole vaihtunut, mi­kään
ei ole muuttunut. Itä on ikui­nen.•••
A F R I K A N PORTTI
Kuten sanottiin on yhdentekevää
mihin menemme. Kaikkialla on sa­manlaista.
Illan tullen lepää pitkin
katuviertä vaippoihin kääriytyneitä
nukkujia. Vaikka päivän helle saat­taakin
olla sieätämätön, vaihtuu
lämpötila näillä leveysasteilla no­peasti
yön yllättäessä muutamassa
minuutissa. Mutta nukkujat eivät
välitä. Muhamedin fatalistinen us­konto
on heidän voimansa, mystilli­set
mietiskelyt, niiden, avulla saa­vutettu
ekstaasi.se voimanlähde, jo­ka
antaa heille kyvyn maata hievah­tamatta
kadun tomussa ja hiekas­sa
pistävänkylminä öinä j a hienras-kaina
päivinä. Ja valot syttyvät
minareettien huippuihin, mueziinin
rääkyvä ääni kutsuu uskovaisia päi­vänlaskun
rukoukseen.
Päivä saapuu, torilla on elämää^
nyt ovat äänessä vedenkaupustelijat
käsityöläiset, kerjäläiset. Berberi
ohjaa kuormitettua aasiaan sääli­mättömin
potkuin, eläin vastustaa
vikuroi, kaikki hukkuu hiekanse-kaiseen
tuuleen, meteliin, melskee­seen.
Mutta esimerkki on löydettävä.—
Suezista etelään Olkoon se vaik-kaoa
Aden, ALMkan portti, Englam
nil)e kuuluva samatakaupunki sa­mannimisellä
''suojelualueella" Ara-uian
nieminnaalla. siellä, missä jokin
aika sitten käytiin verisiä taistelui­ta,
joiden kumu k i i r i aina maailman
lehdistön Etusivuille saakka.
Nämä kuvat ovat sieltä, läheltä
paikkaa missä Intian Valtameri
työntää laineitaan Mab e l Manderin
salmeen, missä Punainen Meri kuo­huu.
Tiukasti hunnutettujen naisten
kaupunki, Saban kuningattaren mui­noinen
perintömaa, joka oltuaan
persialaisten vallassa joutui uskon­kiihkoisten
muhamettihiisten omis­tukseen
ja sitä tietä. Ison-Britanni­an
alaisuuteen. Vaikka seudun tun'
nusmerkillisimpinä piirteinä ovat­k
i n vuoret, löytyy läheltä myös
hiekkalakeutta uskollisena tunnus­merkkinä
maanosan vaihtelevalle
luonnolle.
Gretna Greene on luvattu maa
kaikille nuorille rakastaville, jotka
pakenevat kodistaan mennäkseen
ni^imisiin, Gretna Greene on ensim.
mainen kaupunki Englannista
Skotlantiin tultaessa j a siellä he
voivat vihityt tää itsensä Skotlannin
lakien mukaan.
Gretna Greene on musta pilkku
englantilaisten omassatunnossa.
Mutta pilkku, jolle ei näy voitavan
mitään: Poliitikot ja kirkonmiehet,
sanomalehtimiehet ja opettajat
ovat korottaneet äänensä vastus­taakseen'
'Gretna Greenen skandaa.
l i a " . Mutta heidän äänensä on häi­pynyt
tuulen mukana. Skotlanti
kangastaa edelleenkin kaikkialla
Euroopassa alaikäisten rakastavien
mielessä täyttyvien toiveiden maa
na. • ^
Tilastojen mukaan jäi Englannis­sa
V. 1956 kahdeksan kuusitoista­vuotiasta
leskeksi j a seitsemän sa­man
ikäistä otti avioeron. Avioliitot
oli kaikki solmittu Gretna Green'
essa,, missä kuusitoistavuotiaat ty­töt
ja kahdeksantoista vuoden ikäi
set nuorukaiset voivat mennä nai­misiin
ilman vanhempiensa lupaa
kunhan vain ovat olleet paikkakun­nalla
21 vuorokautta.
Tämä vuosisatoja vanha laki on
tietysti voimassa kaikkialla Skot­lannissa,
missä vuosittain vihitään
kymmenisen tuhatta alaikäistä,
mutta Gretna Greene on tullut suo
situimmaksi paikaksi, koska se s i .
jaitsee lähellä Englantia.
Paikkaan liittyvät romanttiset pe­rinteet
ovat myös kiihottaneet
nuorten mielikuvitusta. 60U vuoaa
— aina vuoteen" 1940 — suoritti
Gretna Greenin seppä pajassaan
vihkimisiä^ ' takoi aviollisen onnen
kahleita". Rautaiset onnenapilat,,
jotka koristivat seiniä,, olivat tie--
tysti myös omiaan luomaan oikeaa
tunnelmaa. Vuodesta 1940 lähtien
on avioliittojen solmiminen tapah
tunut asianomaisten viranomaisten
toimistossa. Mutta silti on säilynyt
tapa pistäytyä my9skin pajassa^
Näiden nuorten parin kolmien v i i ­kon
pakollinen oleskelu Gretna
Greenessa. jossa on 1^600 asukasta,
on antanut leimansa kaupungin j o ­kapäiväiselle
elämälle. Siellä on
runsaasti hotelleja, täysihoitoloita,
ravintoloita ja matkamuistoesine-kauppoja.
Mutta hyvin usein nuo­ret
laskeutuvat junasta matkavarus.
teinään enemmän unelmia kuin r a .
haa.
: : Suurimalla osalla karkulaisista
on varoja tuskin i-avintoon ja ma­joitukseen
yksityishotelleissa. Kaik
kien köyhimmät kolkuttavat Green-havin
yksityishotellin porttia. Tä­män
hotellin puistossa on sodan-ajalta
peräisin oleva parakki, johon
aikoinaan majoitettiin sotavankeja.
Kun portti on avautunut tapahtuu
ero. Pojat sijoitetaan parakin va'
semmalle puolelle ja tytöt oikealle.
Maksu 30 shillinkiä ja "ylellisyy­teen"
kuuluu vaatimaton kenttä­vuode,
tuoli ja pöytä. Kello 10.30
soitetaan iltasoitto ja 11 sammuvat
valot. Yöksi jää vain heikosti lois­tava
"Amorin Maja".
Amor ei kuitenkaan tunne sääliä
uhrejaan kohtaan. Ruoan hank-
I kirimisestä muodostuu valkea p u l m a , " ' •'
Leipä - ja • margiariini "näyttelevit-pääosaa.
Rahaa ei useinkaan l i i b ^ ' ' '
ne- normaaliin ateriointiin. Kuinka
hitaasti 21 päivää.saattaakaan^Jcu^/.
lua, kun ei voi te^dä. muuta, k u i n .
odot&a. Ikävystymisen, pe^ö. jihkaa
varisba ruusuiset unelmat. Muun- ,
kinlajsia näytelniiä- voi ilmaantua. J M
Yhf^kiä saattavat paikalle ilmes
tyä vanhemmat tai yksityissalapo.
liisit^! jotka ovat onnistuneet seu- /
raani^an jälkiä Gretna-Greeniin.
Lupa|ikset ja uhkaukset satelevat.
Nuorten vastarinta murtuu. Seik­k
a i lu on päättynyt.
Niin, sellaista on Suezista etelään
— edellinen esimerkkinä - ^ s e i k ­kailua,
ehkäpä, sitä on paikas.sa
kuin paikassa, missä olot ovat le­vottomat.
Pääministeri Neliru
tor|iii fulenlopet-taiAisesltyksen
• o • • . •
N ^ Delhi. — Intian päämiijis:
teri '^torjui lauantaitiUana Kiinan
tulei^lakkauttamista koskevan eh­dotuksen
j a uudisti vaatimuksensa, -
eitä pilanne rajalla on palautettava
sellafeeksi kuin se o l i ennen syys-kuunf
8. päivää.
Nehru lähetti Kiinan pääminis.
t e r i l l^ Tshou En-laille kirjeen, jos
sä hSn korostaa, että Intia ei v o i
omal|sua mitään asennetta kiina­laistan
ehdotukseen ennen kuin In­tia
ob saanut lähempiä tietoja siitä, .
mitä? "todellinen, valvottu rajalin­j
a " merkitsee. Nehrun kirje annel­tiin
samanaikaisesti k^n kiinalais- '
•en joukkojen oli määrä perääntyä.. ..v
Lauantai-iltana sanottiin, että i n •
t f ^ a f t ^ siviiliviranomaiset ottavär'**
haltuunsa ne alueet, joilta kiina-lafset
^vat poistuneet. E d e l l^
koftstöitiin kuitenkin, että itiiXS?'
laiset joukot pidetään .Ladakhiii
alueen läheisyydessä ja Delhin poh-j()
4spuolella olevalla rajalla sen «t-jaah
efl^ä ne vetääntyisivät noin 2Q
kilometrin päähän, mitä kiinalai.
s^t ovati pyytäneet.
I N T I A N KOMMUNISTIEN *
KANNANOTTO
New Delhi. — Intian kommunifi-tisen
puolueen keskuskomitea i l ­moitti
sunnuntaina tukevansa täyi'
s i n ' ' I n t i a n hallituksen asennetta
kiiiiJin tulenlakkauttamista kosker
v i in ehdotuksiin.
, K o p i t e a ; hyväksyi päätöslausel­man,
jossa kehotetaan kansaa tuke­maan
pääministeri Nehrun poli­tiikkaa
tänä maamme elintärkeäiaa
hetkenä. v .
Komitea arypsteli ankarasti niitä,
jotka vaativat, että mitään neuvot-teluja
ei tulisi aloittaa Kiinan
kanssa. Edelleen Kommunistisen
puolueen keskuskomitea lausui ter­vetulleeksi
hallituksen päätöksen
lähettää valtuuskunnat puolueetto
miin Aasian ja Afrikan maihin
hankkimaan Intialle tukea raja­kiistassa.
P U L M A
Eräs'^nuori nainen meni povarille.
Naiselle sanottiin, että hän tulee
tapaamaan tumman komean mie^
hen, jolla on miljoonia, ja mepe-määiv:
Öaimisiin hänen kanssaan va­jaan
vuoden kuluessa.:
. " M a i n i o t a " , vastasi nuori asiakas,
^'mutia sanokaa minulle, olkaa hy-
^ , mitä minun pitäisi tehdä miehel­leni
ja kolmelle lapsellemme?"
PÄIVÄN PAKINA
Onkohan se lopun a|l(ua?
Ei ole kovinkaan harvinaista, jos
kuullaan rengille sanottavan, että
"Mauri on nyt työnsä tehnyt, Mau­ri
saa nyt mennä."
Paikkansa pitää myps vanha, ja
viisas suomalainen sananparsi, että
jos annat paholaiselle pikkusorme­si,
ie vanha vihtahousu vie lopulta
koko käden..
Nämä seikat tulivat mieleemme
lukiessa: Washingtonista maanan
taina tulleita uutistietoja, missä
vihjattiin, että Yhdysvaltain Y K :n
päävaltuutettu, Adlai Stevenson
taitaa tulla pian poltinraudalla
merkatuksi.
Kuten tiedetään, mr. Steyensonin
YK:ssa olonsa aikana aiheuttama
suurin pettymys tavallisille nesto­reille
johtuu siitä, että hän e i o l ­lutkaan
sellainen . "vapaamielinen
liberaali" — Rooseveltin poliitti
seen ryhmään lukeutuva mies —
kuin oli melko yleisesti otaksuttu
ja toivottu.
Mr. Stevensonin kiivailu esim.
Kuubaan tehdyn vastavallanku­mouksellisten
hyökkäyksen puoles­ta
sai hänet kerrassaan noloon va­loon
suuren ylejsön silmissä sen
vuoksi kun heti hänen julkisten
"kieltojensa" jälkeen tunnustettiin
AVashingtonissa välittömästi, että
Yhdysvaltain sormet olivat sitten­kin
siinä likaisessa pelissä. Väheni
män mairitteleva oli hänen roolin­sa
myös lokakuussa Washingtonin
toimesta järjestetyn Kuuban krii
si n yhteydessä.
Mutta sittenkin näyttää siltä, että
sotaisimmat tulennielijät eivät ole
oikein tyytyväisiä mr. Stevonsoniin
— vaan vaativat oikein julkisesti­kin
hänen poliittista päätään, k u ­ten
viime vuonna vaadittiin " l i b e ­raalisen"
väärSoppisuuden vuoksi
Chester Bowlesin päätä. Syynä on
kuiiiema se. ettk presidentin, yhte­nä
neuvonantajana mr. Stevenson
ei olekaan" esiintynyt kaikkien so
taisempaha heppuna. J a tämän " r i ­koksen'
vuoksi hän tuntee nyt puu-konterän
painettuna lapaluittensa
väliin, kuten eräs canadalainen sa
nomalehtikirjeenvaihtaja huomaut­ti.
Kaksi tunnettua yhdysvaltalaista
kirjeenvaihtajaa, Charles Bartlett
j a Stewart Aslop, jolla on välittö­miä
yhteyksiä presidentti Kenne­dyn
korkeimpiin neuvonantajiin,
julkaisi artikkelin, missä annet­tiin
tietää, että mr. Stevenson oli
salaisissa kokouksissa vastustanut
hyökkäystoimenpiteitä Kuubaa vas
taan. Kirjoittajat__ kertovat mr.
Stevensonin esittäneen vissejä so­vitteluehdotuksia
ja sen vuoksi he
sanovat: "Adlai (Stevenson) oli
Mynchenin kannalla. Hän halusi
vaihtaa" Turkissa, Italiassa j a B r i ­tanniassa
olevat ohjusasemat Kuu •
ban ohjusasemiin . . . Arthur Sch­lesinger
nimitettiin laatimaan pe-räänantamattoman
puheen, jonka
mr. Stevenson esitti YK:ssa tiistai­na,
ja kovaotteinen John J . McCloy
kutsuttiin liikekonferenssista Sak­sasta
työskennelläkseen Stevenson
in kanssa Y K : n neuvotteluissa"/
Mr. Stevenson puolestaan sanoo
ko. lehtikirjoitusta "huonoksi ra­portiksi"
ja vihjaa avoimesti siihen,
että joku toinen presidentti Ken­nedyn
korkea (arvoinen "neuvonan­taja"
oli"vuotanut" eli antanut mai­nituille
sanomalehtimiehille tietoja
lukittujen ovien takana käydyistä
keskusteluista ja kannanmääritte-lyistä.
Yleisenä tapana on se, että s u l -
,jiettujen ovien takana esitetyistä
mielipiteistä ei puhuta kenellekään
siksi, että "neuvojat", tässä tapauk
sessa presidentti Kennedyn korkeat
^'neuvojat", voivat vapaasti ihnaista
' omat käsityskantansa joko puoleen
tai toiseen. Ilman tällaista mahdol­lisuutta
ei oikeastaan mitään neu­vonantajia
tarvittaisikaan.
Mutta Yhdysvaltain äärioikeisto
on ilmeisesti saavuttanut sen autu*-
aalliSjeii henkisen tason, ettei mi­tään
appositiota sallita enäS s a l a i.
sissaka^n neuvonpidoissa. Pentagon
nin J^^skeille sotaherroille olisi
vastatiSva aina väin "kyllä'\ huoli­matta
siitä kuinka sotaisia jalTmiAi-tenkin
mielettömiä ovat hetdäQ^py<v~
hansa. "-i'. \,'^^
Varmuudella voimm^^;'öd^t|ta9',)ti-tä,
että mrä Stevenson ttileeifoUtai-sesti
säilyttämään paikkansa ja
saamaan ehkä korkeimman ^tahon
' ' ' l u o t t a n^uslausevakuutuksiakin".
Mutta se seikka kun hänen " m y n -
cheniläisyydestään päästettiin "vuö-to"
sanomalehtien palstoille, on
pahana enteenä siitä, että äärioi­keiston*
miehet ovat merkanneet
mr. Stevensonin poltinraudallaan
jä tulQvat lähitulevaisuudessa esit­tämään
uudelleen ja yhä uudel­leen
vihjeitä, pyyntöjä j a vaatimuk­sia,
jotta nur. Stevensonille olisi sa-npftaVa;
" M a u r i on työnsä tehriyt,
Mauri saa nyt mennä."
Perästä kuuluu, sanoo torventeki-jä.
— Känsäkoura.