Vapaus, January 29, 1953

              otakorvaulisista vapautunut
uoinen metaliiteollisuus
Kirj. vuorineuvos Lauri Helenius
(Kansallis-Osake-Eankin
Itatsaus no 4, 1952)
Talou»
talcorvausvelvolllsuudMi täyttä­jä
tuotti vai^uksia sodänjäl-
Icansantaloudelleinme sen
isi, että metaUteolUsuuden oli
tehittyä aikaisemmin melkein
an fcotmiaan- markkinoita
ita toiminnasta simrisuui-vientituotanuoksLSen
k a -
etti oU nostettava nopeassa
kaksin-, eräillä aloilla kol­ja
laivanrakesnhustiuotannossa
jotusinkertaisekisi sodan edel-tasosta.
iLsta t ä s s ä rakenhemuutokses-oii
se, ettei se saanut tapahtua
»llisen kehityksen tuloksena
ihtoisesti, vaan o l i ulkonaisen
on sanelema, koska tehtaita oli
Jennatta va valmistamaan juuri
aisla koneita j a rakennelmia, jölr
Neuvostoliitto vaati sotakorvauk-
. Tästä johtui että meidän ras-koneteollisuutemme
ja laivan-letuotant^
mme kasvoivat suh-voimakkas^
ti kun: sensi-kalutustavaroita
valmistava
lus Jäi kehityiaessä jälkeen,
aikoma on n ä i l l ä k in aloilla kie-ollut
ripeampää, joten tasaan-on
tapahtunut.
.t kansantalousmiehet ovat
eet valitelleen tapahtunutta j a
t huolestuneita metalliteollisuu-e
tulevaisuuden euhteen, mut-t^
toism puolestani A^ittää. ettei-investoiimit
siitenkäätii ole aina-in
kokonaan olleet vääriii suun-
, vaan ovat ne suiurista pääö-ioituksista
huolimatta merkin-valtaisaa
edistyi^£kelta tämän
e e r i t t ä i n tärkeän avaiii-
Uisuuden kehittämisessä.
llasConumerot osoittavat; e t t ä rau-kulutus
maailmassa vuotta ja
öä kohden on viimeisten 50
Iniluessa kasvanut 10-ker-mutta
meillä äuomessa k i i ­lan
rautaa toistaisueksi ainoas-
1/5 Yhdysvaltain j a% Ruotsin
staavasta määrästä. iEräs tunnet-teoUisuusmies
onkin sähönut, että
vasta on todellinen rautakausi
massa.
mmen metalliteollisuus on vielä
enta esim. verrattuna Ruotsin
ihin. Se saa kasvaa paljon ennen-m
saavuttaa sen suuruusluokan,
läntisen naapurimaamme me-iteollisuus
edustaa. Mainittakoon,
sikäläinen metalliteollisuus "vas-myyntiarvoltaan
noin kolman-
>ta Ruotsin teollisesta 'tuotannosta
neljännesta koko viennistä: 'Ne
•at numeroita, joiden saavuttami­llesi
meillä on vielä: pitkä matka
lessa. Sikäläinen oma raÄkaaJne-
)hja on tietysi ollut h y v ä n ä perus-
TfNTIÄ na Ruotsin metalliteollisuuden
a. phitykselle, mutta meilläkin on tas-r
.
kaa Ja noin
•n palvelus.
Soittakaa
I M O 5464
rence Avc
s2 suhteesi mahdollisuuksia. Suo­men
kaivostoiminta on nim. mer­kittävässä
kehitysvaiheessa. Varsin-km
viimevuoden aikana oh tehty
tärkeitä periaateratkaisuja, joiden
tulokset kyllä näkyvät myöhemmin.
Vuoden 1951 alussa oli meillä käyn­nissä
vain 5 kaivosta nim. Outokum­mun,
Ylöjärven. Aljalaii, Orijärven
ja Haverin biivokset, mutta vuoden
aikana aloitettihi toiminta tai sen
valmistehit lisäksi neljällä löydök­sellä
nim. Makolan nikkeli-kupari­kaivoksessa
Nivalassa, Otanmäen
rauta-titaamkaivoksessa, Metsämon-tun
sinkkikaivoksessa muutaman k i ­lometrin
paassäL Aijalasta sekä Lam-pinsaai-
en sinkkikaivoksessa Vihan­n
i n pitäjässä.
Uudet kaivokset tiUevat -Oaajen-tamaan
huomattavassa maarm maan
raakaainepohjaa mm. raudan, sinkin,
. titaanm ja nikkehn. osalta ja sitä
mukaa kun kaivosten tuotteita voi­daan
vleda maasta, paranee kaup­papoliittinen
asemamme viennin
monipucljstuessa. Kotimaisen kehi­tyksen
suuntaa määrättäessä on en­sisijassa
pyrittävä turvaamaan jo
olen^^aolevien t e r ä s - j a valssilaitos-temme
raaka-ametarve.
Vuorityon j a malminetsinnän alal­la
on yksityinen yrittehäisyys tar­vittavien
pääomien puutteessa taan­tunut
mutta valtion toimmta on sen
sijaan ollut laaijasuuntaista.
Suurentimeen konepaja-, laivan­rakennus-
ja kaapehteollisuutemme
raak-aainetarpeen tyydyttäminen ei
viime aikona ole ollut helppoa. A i ­noa,
minkä suhtöen olisimme olleet
omavaraisia, on kupari, ellei sitä
kauppasopimusten puitteissa olisi
jsuduttu. viemään ulos.
Todettakoon, etta harkkoraudan
tuotantomme saavutti v. 1951 ennä­tyksen
ja ylitti ensi kerran 100 000
tcnnia, jota voidaankm nykytilan­teessa
pitää riittävänä. Viime aikona
on ollut vaikeuksia teräsvalimoitten
ja -sulattojen romuntarpeen tyydyt-tanusessa^
mutta tähän pulaan on
Neuvostoliiton kan-jsa solmittu 5-
vuotissopimus ja äskettäin tehty lisa-sopuuus
sekä Suomen^ Neuvostoliiton
ja Kiinan Kansantasavallan välillä
viime syyskuussa tehty kolmikanta-sopunus
tuoneet tervetulleen ratkai­sun,
sillä näiden sopimusten mukaan
saadaan maahamme rautaromua t ä ­n
ä vuonna 3,000 tonma ja vuosina
1953—1955 50,000 tonnia vuosittato.
Edellsen saadaan sieltä billettejä
valssUaitoksien raaka-aineel>ui tänä
vuonna 40,000 tonnia ja vuosina
1953—1955 50,000 tonnia vuodessa.
Nämä ovat erittäin arvokkaita raaka-aineita
teollisuudellemme,' varsinkin
k im niiden saanti muista maista on
viime aikoina ollut hyvm vaikeata.
Vaikka valssaustuotteiden tuotan­tomme
kohosi V. 1951 ennatysmäa-
SITTE?
okivut voi
reumaatti
e, oikealla
katkeraa m»'
a, hiiimaust^
lalista vatsa
CREATMES
nimmiltä w;
ensimmäing
Unoastaan
lASSA
kään,sano^
ivelreumast»
cottavim^^
itaan, sJetM
jkkoIhln,laf
LtaitunteJ
alla, selte^
ioaMlZ*S ,l injaokaäsytataton c
aine mukaö
Talvella oit viisaampaa matkustaa
GREYHOUNDILLAI
TE»
TIHEÄT
KTJIÄVVOEOT
sovitettu ,
mukavuudek­senne
useiden l|»öd«>-
ien välUli el
'ole vajmim-voitte
vuolffata
GreybomuU»
SSS^yksl^
kohtia. ,
Te matkustatte rentoutuneena miellyt­t
ä v ä s s ä j a lämpimässä Greyhoundin Su­per-
vaunussa. Olette vapaa ajon tuot­tamasta
rasituksesta ja ilmahuolista,
kun yksi maailman parhaimmista aju­reista
hallitsee ohjauspyörää. Grey-houndilla
matkustaminen on myös sääs­t
ä v ä i s y y t t ä - ci ole halvempia matkoja/
SUDBURYSTA: Yhtääiie
TORONTO . . . $ 8.30
OTTAWA ........... 8.45
NIAGARA FALLS ... 10.90
GARY, IND 18.40
NEW YORK CITY . . . . . . . . 19.10
SAXJLT STE. MARIE . . . . . . . 5.80
Samanlaisia halpoja matkoja kaikkfalle
Amerikassa. 10% säästö edestakaisissa
matkoissa.
GREYHOUNBIN ASEMA
UIÄON BUS DEPOT
151 E lm S i , East l^ah- 5-5671 Sudbury
GREYHÖUND
räan. ei se kuitenkaan pystynyt
täyttämään kuin n. 30"^ tarpees­tamme.
T ä r k e ^ yksityiskohtana
voidaan maimtä, että laivanrafcn-nusteollisuudellemme
välttämättö­män
laivalevyn saanti Neuvostoliitol­ta
kauppasopimusten puitteissa ta­pahtuviin
laivatoimituksiin o n myös­kin
samojen sopimusten pmtteissa
turvattu.
Suuremman rauta- j a teräsomava-ralsuuden
takia kiinnostavat toteut­tamisvaiheessaan
olevat Outokumpu
Oy:n ja Otanmäki Oy:n suunnitel­mat
suuresti. Outokumpu Oy. suun­nittelee
Harjavallassa olevan kupari­tehtaan
yhteyteen raudantalteenot-toa
kuonasta ja on tuotannoksi ar­vioitu
30,000 tonnia vuodessa. Otan­mäki
Oy: n vuosituotannon on aluksi
ilmoitettu käsittävän mm- 175.000
tonnia rautankastetta vastaten n.
115,000 tonnia rautaa. Vaikka t ä tä
ei heti sellaisenaan voitaisikaan j a ­lostaa
teollisuudessamme, tulee se
Luuppaneuvotteluissa auttamaan
pyrkimyksiämme saada' ulkoa enem­män
ja halvempaa terästä. Rauta­sienen
valmistusta olisi vakavasti
harkittava, koska se korvaisi teräs-sulatoissamme
tarvittavan romun.
Myöskin Vuoksenniska Oy. o n ke­hittänyt
menetelmän raudan tal-teenottamiseksi
kilsujätteistä. mutta
et ole toistaiseksi saanut tehtaalleen
rakennuslupaa.
Sanotaan, etta sotakorvaustölden
päätyttyä on metalliteollisuutemme
paklo kehittyä etupäässä vientituo­tannoksi^
koska kotimaan markkinat
eivät enää riitä; Tässä on tietysti
perää, mutta ulkomaisten tilausten
tavoittelu ei saa metalliteollisuudel­lemme
muodostua pääpyrkimykseksi,
koska kokemus osoittaa, että var­malla
pohjalla toimiva jalostustuo-tanto
ehsi- sijassa tarvitsee riittävän
suuret kotimaan markkinat voidak;-
seen fcuimolla hoitaa huomattavam­paa
vientiä, joka on aina epävar­mempaa
ja epätasaisempaa sekä
usem hintojensakm puolesta epä­edullisempaa.
Esimerkkmä mainitta­koon,
etta eras maailmankuulu
ruotsalainen metalhalan tehdas, j o ­ka
vie tuotteitaan ympäri maailman,
sijoittaa tuotannostaan kotimaan
markkinoille 9+ j a vie ulos ainoas­taan
M. Tehtaan omasta mielestä
on tama suhde terve, koska omat
markkinat turvaavat työllisyyden
varmemmin kuin suuri vienti.
Suomi on metallituotteiden osalta
hyvin suuressa määrto vielä ulkoa
tapahtuvan tuomiin varassa, jonka'
vuolisi metalliteollisuutemme tär­keimmäksi
lähitavoitteeksi sotakor-vaiistuotanncn
pyt päätyttyä c n ase­tettava
kotimaisten markkinain val­loittaminen.
Samalla on luonnolli­sesti
tehtävä kaikk«I mikä suinkin on
mahdollista myöskin ulkomaiden
markkinain löytämiseksi, joita jo on­kin
näköpiirissä. Kypsyyskokeensa:
sctakcrvaussuontusten, jälkeen on­k
i n ; suomalainen metalliteollisuus
päässyt paljon lähemmäksi tämän
alan kansainvälistä kehitystasoa,
joten sillä nyt on paremmat edelly­tykset
kilpailla niin kotimaisista
kum* ulkomaidenkm markkinoista.
Konepajamme ovat varustetut uu­denaikaisilla
työkoneilla. Suomessa
on taitavia konstruktöörejä seka
kunnollista ammattiväkeä j a meillä
on hyvä maine kaikkialla maail­massa.
Vahtettavasti on meidän kustan­nustasomme
monissa tapauksissa
liian korkea. Tama on perintöä so-takorvaustöista,
jotka varsinkin a l ­kuaikoina
laskutdiijä- teetettyinä tu­livat
kalliiksi kun menekki oli taat­tu
ja maassa vallitsi ylityolllsyys.
Viime vuosina on taloudellisuus kui-tenkm
jo lisääntynyt, kun rationali­sointi
on edistynyt ja hinnoista etu-luteen
sovittu.
Metalliteollisuutemme tulevaisuu­den
kannalta ovat edellämainitut
Neuvostohiton j a K i i n a n kanssa teh­dyt
kauppasopimukset tärkeitä asia­kirjoja,
koska ne turvaavat työlli­syyden
suurelle osalle raskasta kone­teollisuuttamme
ja lalvanrakehnus-tuotannolle.
Tama on mielihyvin
todettava, sillä vientipyrkimyksillä
on omat valkeutensa, koska kalkin
maailman maat kulkevat teollistu­mista
kohti j a joka paikassa on ole­massa
pyrkimys omavaraisuuteen.
Mutta kun.teollistuva maa tarvitsee
yhä enemmän jalostettuja teollisuus­tuotteita
tratta omaa tuotantoaan
synnyttääkseen. ei se sulje pois mui­denkaan
maiden myyntiä tähän
maahan.
Voidaksemme käyttää hyväksi täl­laisia
uusia mahdollisuuksia on mei­dän
kyettävä joustavasti mukautu­maan
uusien ostajamaiden asetta­miin
vaatimuksUn Ja pystyttävä tar­joamaan
sellaista teknillistä asian­tuntija-
apua. Jenka pätevyyteen
esim. uuden teollisuuslaitoksen suun­nittelija
ostajamaassa voi luottaa.
Teknillisten.koäeistojen j a laitteiden
myynti ulkomaille ei nato ollen ole­kaan
tavallisten kauppama«tu»i:a-jien,
vaan erikoisammattimiesten Ja
insinöörien työtä.
Tähänasttoen kokemus osoittaa,
e t t ä meidän koneteollisuutemme on
kilpailukykyisin selluloosa- Ja pape-riteoinsuuaiJjneldett
avulla, mutta
monilla muillakin konelaaduilla
näyttää olevan mahdollisuuksia.
Vaihtelut maailmanmarkkinoilla
Torstaina, tammikuun 29 p. ~ Thursday, Jan, 29,1953 Siva^5;
"Mau-Mau" on sana, joka vilahte­lee
taman tasta porvarillisten lehtien
n.issä monissa uutisissa, jotka pitävät
kovaa melua Kenian veritapahtumien
johdosta. (Rahalla ostetut sanoma-lehtimiehet
yrittävät saada lukijansa
uskomaan satuiin salaperäisestä
••iMau-Mau"ryihteisöstä, joka on aset­tanut
päämääräkseen muka kaikkien
eurooppalaisten tuhoamisen Kenias­sa..,.
On selvää, e t t ä porvarillisen lehdis­tön
levittämällä tökeröllä valheella on
tarkoitus peittää niita verläfä rikok­sia,
joihin englantilaiset ovat Kenias­sa
syyllistyneet.
Aseettoman neekeriväestön. raaka
kohtelu, Kinkaisuretkikunnat, ratsiat,
vangitsemiset, murhat, koirien usut­taminen
neekerilasten kimppuun...
Kas tässä se, m i t ä Keniassa nyt t a ­pahtuu.
T ä t ä eivät englantilaiset silr-tomaaorjuuttajat
kykene salaamaan.
Kenia on suun maa. Sen pinta^
ala oh "puolta suiurempi kuin Englan-nm
Keniassa on n . 5,400,000 asukasta,
joista 5-218,000 neekereita.
Kenian neekerit elävät hirvittäväs­sä
kuriuudessa j a oikeudettomuudes­sa.
Heiltä — maan alkuasukkailta' —
on riistetty maa, he eivät saa min­käänlaista
lääkärinhoitoa. Ja heidän
keskuudessaan raivoaa tuberkulobsi
ovat itseln jyrkkiä. Joten tulevai­suutta
on katsottava pitkällä t ä h t ä i ­mellä.
Suurta haittaa kilpailussa tekee
myöskin se. etta useat maat sovelta­vat
raudalle ja teräkselle kaksois­hintoja
oman maan teollisuuden saa­dessa
raaka-aineensa paljon halvem­malla
kuto ulkomainen ostaja. Sa­malla
myönnetään valmiiden tuot­teiden
viejille preemioita, veronhuö-jennuLssia,
lamoja jne., joita el meil­lä
tunneta.
V a i k l S metalliteollisuutemme on
verrattain uusi tulokas vientimark­kinoilla,
n im on sen vienti jo varsin
huomattava tekijä ulkomaankaupas­samme
sivuuttaen vanerin, karton-gm
ja hienopaperin vientinumerot.
Se kilpailee sahatavaran Ja selluloo­san
viennin jälkeen sanomalehtipa­perin
kanssa kolmannesta sijasta ja
täydellä syyllä voidaan odottaa sen
numeroiden yha kasvavan.
•Hyvien tulosten saavuttamiseksi ja
kehityksensä turvaamiseksi laajentu­nut
metalliteollisuus toivoo selU v a l -
Uovallan e t t ä suuren yhelsdn taholta
enenunän uskoa omiin voimiimme Ja
etta lopultakin päästäisiin kaiken u l ­kolaisen
ihailusta. On masentavaa
todeta, etta sen jälkeen kun me
olemme hyvällä menestyksellä Suo­messa
valmistaneet tekniikan kor-kealaatulsunpia
tuotteita: mm. len-tomoottoreita
sekä monimutkaisia
koneistoja ja Juuri nyt k u n n i a l l a
selvinneet sotakorvauksistamme, jot-
Lrjt Helsingin viranomaiset tuovat
Julki epäilynsä esim. sen Johdosta,
ettei taalla muka pystyttäisi hitsaa­maan
Kulosaaren siltaa, vaan se
olisi tilattava ulkomailta. Htotaky-symykset
ovat erikseen, mutta niis-tuKin
yleensä sovitaan, kunhan vain
kalkki tekijät otetaan huomioon, eilcä,.
tuholaisen propagandan lumoissa e i ­t
e t ä asioita väärässä valossa.
Metalliteollisuus ei pyydä mitään
kohtuuttomia erikoisetuja. Se t u t ^
kyllä toimeen ja menestyykto, jos
vain tuotantoelämällemme yleeilsä
myötämielinen suuntaus pääsee val­lalle
virallisessa tcolll8UuspolitilL!.is-samme.
On määrätietoisesti pyrittävä sii­hen,
että kansanteiloudeliset näkö­kohdat
saavat olla teollisuutemme
suuntauksessa ensi sijassa määrää­vinä
Ja e t t ä valtiovallan sekä polii­tikkojen
ajatukset saadaan suuntau­tumaan
yrittäjätoiminnan yleisien
edellytysten vahvistamiseen luonnbl-lista
kehitystä seuraten ei ainoas­taan
Fohjois-Suomeesa, Joka nyt d ä -
kyy erikoisesti olevan valokeilassa;
vaan yleensä maassamme. Mikäli
nain tapahtuu ollaan oikealla tiellä,
joka vie varmasti sekä metalliteolli­suutemme,
etta L«jko kansantalou­temme
yleiseen byvtovointiin.' Suo­men
metalliteollisuudella on vielä
paljon käyttämättömiä mahdolli­suuksia.
Jos niistä vain Järkevästi
huolchdftaan.
ja malaria. Kaikki parhaat maat
ovat eurooppalaiset ottaneet itselleen.
Kenian neekereiden poliittista.: sor­toa
«»olttaa jo sekin, e t t ä heiltä en
tosiasiallisesti riistetty- äänioikeus.
Mainittakoon, että viit^iljoonalfita
neekeriväestöä maan lakiasäätävässä
neuvostossa edustaa vain- kuusi k u ­vernöörin
nimittämää edustajaa.
Sensijaan 30,000: eurooppalaista sa­massa
neuvosiossa edustaa l4 valittua
Ja 25 nimitettyä edustajaa.
i^niassa' 'vallalla^' ojpvat rötul^iit
ovat saattaneet neekerit orjan ase
maan.
Nfjkeri voidaan milloin tahansa
p i d ä t t ä ä ja lähettää pakkotyöhön.
TosiaUisesti palkaUiseUa väestöllä; e i
ole Oikeutta ammatilllsetti järJeitäy-
> KaUcesta- huolimatta (Kehtan iva-
-p<ttäiakaistäva känsäni ole koskaan
lannistunut' sUrtomaao^JuuttaJien e
d e ^ .
Sodan jälkeen sen^kan$alllnei|.'va*
pauBliike on voimistunut. Nyt tata
taistelua Johtaa Kenian neekerien
;Uitto, joka vaatii, oikeudenmukaista
maanjakoa; vähimmäispalkan' mää-ritteienfUstä,
ammattililttorolkeukslen
^ o j e l e m i ä t a , rotulakien kumoamista
Jai kansan eUnehtoJen parantamista.
T ä m ä l i l t t o on'monia kertoja l ä h e t t ä ­nyt
edustajiaan Ldntooseen.Ja, klrjel-mlSäh
Englannin hällitukseUfe. Sen
vaatimuksiin ei ole, mitenkään vas­tattu.
•Englantilaiset imperjallstit, menet­täessään
asemansa Egyptissä. Josta
heidät väUtellen ajavat ))ols amerik­kalaiset
"ystävät', yrittävät tehdä
Kenian tärkeimmästä satamasta
Mömbäsusta — -"toisen JVleltsand-rian".
Kovalla kiireellä he rakenta­vat
strategisia teitä; j a lentokenttiä.
On täysin jTumärrettävää, että eng­lantilaiset
imperlälistt' pyrkivät sa­malla
^turvaamaan tässä maassa
"rauhallisen selustan". Siltä syystä
he ovat kansallisen vaiiauslllkkeen
voimistuessa Keniassa, päättäneet
yhdellä iskulla tehdä- selvän Jatkuvas­ti
lisääntyvästä kansan tyytymättö­myydestä.
Juuri tämän yhtcytlcssa on synty­nyt
salaperä nen sana "Mau-mau";
Lyhyessä ajassa 'salaisesta terroristi­sesta"
yhteisöstä.
Ensimmäisen kerran siitä mainit­tiin
* kesällä, mutta jo lokakuussa
englantilaiset -viranomaiset '{li^u-
Mauta" vastaan käytävän taistelun
varjolla ottivat Keniassa käytäntöön
m i t ä ankarimmat lait, Jotka toslaslal-llstoti
kieltävät neekeriJärJestOJen
kaiken toiminnan j a kohdistavat nee-keriväestöön
m i t ä Julmimman terro-xin.
. 1
Lokakuun 20 p n ä j u r s t c t t l ln koko
maassa poikkeustila. Tällöin alkoi­vat
myös Joukkovangltsemiset, kim-lustelut
Ja pahoinpitelyt. Keniaan
lähetettiin siirtomaaorjuuttajien so­tajoukkoja.
- '
Aivaii ensi työksi hyökättiin K e ­nian
neekerien-liiton johdon kimp­puun.
20 t ä m ä n järjestön Johtajaa
vangittiin syytettynä osallistumisesta
'•(Mau-Mau"-liikkeeseen. Samalla ve­rukkeella
teljettiin vankilaan tuhan­sia
neekereltä, joukossa suuri määrä
naisia, «vanhuksia^ja nuorisoa. '^Mau-
Mau" jäseniksi julistettiin melkein
koko miljoonainen kikujuheimo, jo­ka
tämän johdosta Joutui julmasti
vainotuksi.
Siirtomaaorjuuttajlen terrorlstitol-mintaa
Keniassa henkildkohtalsesti
Johtanut Englannin slirtomaaminis-teri
Lyttleton ilmoitti alahuoneessa,
e t t ä Keniassa on kuukauden aikana
— poikkeustilanteen vallitessa —. van­gittu
8,500 henkeä. Samaan aikaan
joutui "tutkittavaksi", ts. kuulustel­tavaksi
j ä piestäväksi 31,450 henkeä.
Marraskuun 25 päivänä Lyttleton
ilmoitti, että Kenian tilanne on v l i -
.mea&oina "huonontimut" Ja että
Kenian eräiden seutujen väestöä koh­taan
tullaan soveltamaan rankaisu­keinoja.
Tuhansia neekereltä karkoi-tetaan
etäisille seuduille. Neekereltä
'rangaistakseen'' viranomaiset -veivät
heidän karjansa^ Joka on monien nee-keriperhelden
ainoa toimeentuloläh-de.
Lehdet kertovat, e t t ä englantilaiset
rankaisujoukot käyttävät neekerivä­e
s t ö ä vastaan • t y k i s t ö ä . . .
.Keniassa alkanut taistelu jatkuu.
Sitä käydään elämästä j a kuolemalta
englantilaisten s'irtomaaorJuuttaJIen
Ja neekereiväestön välillä viimemai­nitun
puolustaessaait maataan, va­pauttaan
ja ihmisarvoaan.
Buotsalainen
juoksija sairas­tunut
Yhdysvalloissa
Philadelphia. — Ruotsalatoen kes­kipitkien
matkojen juoksija Ingvar
Erlcl.wn on sairastunut kurkkutaji-tlln,
ilmoitettiin täällä maanantaina.
Hänen tilansa el ole vaarallinen ja
uskctaan, että hän voi osallistua
torstaina New Yorkissa mailin juok­suun.
Sairautensa takia h ä n ci voinut
osallistui täällä viime perjantaina
pidetty}:n Juoksukilpailuun.
Rautavaltauksista
makseittu $275,000
• Toronto. — T ä ä l l ä ilmoitettiin v i i ­kon
lopulla; e t t ä Dominion Gulf Co.,
Joka on yhdysvaltalaisen Gulf O i l
Co:n alayhtiö on \>stanut Charles
Marshallin perheen J ä n n i l t ä y.m. 55
rautaoonvaltausta kaikkiaan 275,000
dollarin hinnasta. Valtaukset sijait­sevat
Boston townshipissa, noin kah­deksan
mailia etelään Kirkland (La­kelta.
Täihän mennessä on Yaltauk-sista
maksettu «vasta $27,900 Ja seu­raava
suoritus lankeaa maksettavaksi
kesak. 1 p n ä Ja loput sen jälkeen kun
valtaukset on patentoitu.
«-Colombia. Joka oli lEspanJan a-lusmaa
30d vuotta, sai itsenäisyyten­sä
vallankumouksen avulla, Jonka
Simon Bolivar alkoi 1810.
Suomslaisef o\m\ ylivoimaisia Garmis-cliih
kansaivnätisfen 15 lan. Jiiilidossa
G a n n l s c b . K a n s a i n v ä l i s e n hiih-toviikon
15 kmn hiihto suoritettiin
t.k. 22 pnä. csanottajia oli yhteensä
43 viidestä eri maasta. Soomaiainen
hiihtojoukkue oli suosiicki ennen k i l ­pailun
alkua. «Suomalaiset korjasi-vatkiu
sitten. kolmoisvoiton. Tuloka­sia:
1) Tapio Mäkelä, Suomi 48.00;
2> MajrUl Lautala^ Suomi 48;24; 3)
Paavo Jy)tiLf.la., Suomi 48.55; 4) Eg-ger.
Saksa 50,07; $>A{öcher, Saksa,
50,41; 6J Kopp, Saksa 50,47; 7> M c r -
mct. Ranska Ja Dahl, Norja ilfii;
9) Böck, Saksa 52.41.
10 yhdlstetynkUpailun miestä^ lähti
taipaleelle varsinaisten 19 k m n . ' h i i h ­täjien
mukana. Numerolla 26 l ä h ti
mäkikilpaUussa toIseMl sijoittunut
Eeti Nieminen.' 4 min. hänen Jäl­keensä
^starttasi Niemisen, pahin k l l -
paiUJa :6epp SthUtner, Joka voltti
edelliseoä päivänä yhdJstetyn^fliäki-kiipaUuo;
jNiemin^ 97Btyl hänet
voittamaan hiihdossa selvSstl Ja sel­viytyi
yhdistetyn kilpailun volttajaksii
PlLumatkalla suomalaisten suksien
luisto o l i hyvä. K a i k k i olivat kovassa
kurmoesa hiihtäen laaditun aikatau­lun
mukaisesti. Rata o l i hyvä, keli
luistava. Joten hUhtäJiUe kilpailu to­della
» maistui. Suomalaiset hiihtivät
tasaisesti Ja kalkki saivat ajan sa­malle
minuutille. Jos o l i suomalais­ten
hiihto tasainen, oli se myös k o l ­mella
seuraavalla. Nämä mahtuivat
myöskin saman minuutto «isään ollen
viidennen Ja kuudennen miehen ero
vato 6 sekunttia.
Eeti Nieminen Suomesta tuli kah-dennelletolsta
sijalle ajalla 52.59 Ja
voltti siten yhdistetyn kilitailun. H ä ­nen
loppupist. olivat 441.5 (mäki
m 7 Ja 19 km 230.8) Tolsekol tuli
itävaltalainen Sepp ScMffner pistein
435.8 (212.7-223.1) Ja kolmas norja-labien
EUert Dahl pistein 431.7
(193.3^-238.4).
Yleisöä oU kilpailumatkalla erlt-t
ä i n nmsaastl.
USAm läTvastoii
koneita ammuttu alas
Fcarl Uarbor. » l a i v a s t o n päävi<^
rastosta iU^oltettlin t.k. 19 pnä< e t tä
kiinalaiset rannikkopatterlt ampuivat
alas laivaston lentokoneen Formosan
säknessä. K u h toinen lentokone me-n
apuun tuli se myöskin alosammu-tuksi.
• • '
Xtannlkkcpattcrlt avasivat tulen
myöskto palkalle saapunutta yhdys­valtalaista
hävittäjää vastaan.
Dominion Bridge Co:n
voitot lisääntyneet
Toronto.— 'Dominion Bridge C o :n
puhdas voitto o l i vilme^okok. loppuun
päättyneen tilivuoden aikana kaikki­aan
4.«d4,3t)5 dollaria eU 135,071 dolla­ria
enemmän kuin edelliseltä tilivuo­delta:
Ennen voiton määrittelyä oU
veroihin <varattu^5.040,25S Ja kuole­tuksiin
$I,559,54ä. Yhtiön Jakamat­tomien
voittojen rahastossa oU t i l i ­vuoden
lopulla $19,334,467.
^tusortoa harjoitetaan
Colombiassa
Bogota. Colombia. ~ TääUä tiedol-tetiiin
torstaina; e t t ä tunnetulta nee-kerllaulajattarelta
Josephlne Bake­rilta
o n kielletty pääsy Colomhlaan,
'Jossa hänen piti antaa esityksiä
useissa paikoissa.
M i i a (Baker on esiintynyt Argen*
tllnassa useita kuukausia eri palkols^
sa da saanut osakseen suurta suosio­ta.
Hän o n juikjlsestl tuominnut
Amerikan rotusorron. : .
Natsirikollisia tuomittu
kuolemaan Hanskassa
Aletz, Ranska. — Ranskan sotaoi­keus
tuomitsi keskiviikkona saksalai­sen
everstr K a r l iBuckto kuolemaan
78 vangin mturhasta keskitysleirillä.
Jossa h ä n oli oUut päällikkönä. .
Yksi h ä n e n vartijoistaan K a r l Nuss-berger
taiömittiin myös murhastl
kuolemaan. Altilta vartijoita tuomit­tiin
aina 20 vuodeksi vankeuteen.
Murhat tapahtuivat sota-aikana.
— Elonkorjuukonelta myytiin Cana-dassa
1951 $58.6 miljoonan arvosta.
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
Valittavana on edelle^hl^n
kolme pakettivaliota i o i ^
kaikissa on, ensiluokan tava«
raa.
« Type "FA"
Hinta $9.50
2 Ibs. kahvia ' ^ <
4 Ibs. valkoista, rilfiia
1 Ib. luumuja
3—SM oz. tankoji makeata
i suklaata
% Ib. Kaakaota'
100 Chtoterfleld saitukett^
2 paria Nylon-sukkiä
(vain koko K6. 10)
KÖkpmlspaipo »vm^.
• Type "FR"
Hinta 8.25
2 Ibs. kahvia
e—su ozi tankoa makeata > <
Siiklaata , , •
2-A oz. takatila White RökOi'
teetä
1 paketti kuivattuja hedelmiä'^
100 Chestecfieid saynket^^^
1 pari Nyloh-sukkla
fvoin koko tfo. 10)*.
Kokonafspainp 8 ikt^p^ /
• Type "FC"
Hinta $5.95
2 i b , kahvia,
2 Ibs, valkoista rilslft '
1—11 oz. pak. kuiv. AedelnMft '
1 Ib, luumuja^ ^
l ~ V i OZ' kanelia . .
40 Chesterlied ä a v u k e t t ä ' < >
Kokonaispano, 8.is»fm.
Antakaa meidän htioltäi Teiäi^'
lahjapakettlnne Suomeen.
VAPAUS
, '^^N'- ^ .
_t[ J A C K ST) N B Ai? N A_R D
.."'SUDBURY-?J E : ' . . 6-8187-
HAUTAUKSIA ALHAISILLA HINNOILLA
HUOLELLINEN PALVELUS
Huomioikaa... KORTHKAHVttAli
HALVAT Hir^NAt
2 Pörk Chops BOc
Small Steak... :.......;80c
Roast Pork .....,...60c
Sausages ..........;..45c
Ham & Eggs ........50c
1 Chop,2Eggs W<{
Vz Steak, 2 Eggs ;..-.80c
Roast Beef 60c
Sausage & Eggs 50e
Bacon & Eggs ...JiOc
Omeletti Any Style — 50c
Fried Salmon Steak r - 50c
Spaghetti & Meat Balls 55c
Stew
I* Pie
35c Beans , 30c
lOc Coffee 05c
HYVÄÄ SUOLATTUA PUNAISTA LOHTA
N O R T H CAFE
PUHELIN 4-4492''
21 Lisgar St. North Sudbury
HUOMI
AUTOKORJAAMOT m
UUSI AUTO-QSIEN
JA VARUSTEIDEN
TUKKULIIKE
AVATTU SUDBURYSSA
• Meidän monivuotinen kokemuksemme auto-osienr
välitysalalla takaa teille luotettavan ja nopean pal­veluksen.
' '
• Erikoisuutemme on: Prest-o-lite pattereita^ B.. P;
ku^nituotteita, Tumbler kemikaalit, vaihtopalvelus, ja
konepajatyö.
• Postitilaukset täytetään nopeasti.
HELPERT AUTO SUPPLY
PUHELIN 3^5380 v
163 Van Horne St. Sudbury 4;'