1968-06-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstai, kesälc. 13 p^— Thiursday, Juine 13,1968
VAPAUS < LIBERTY)
INDEPENDENT tABORORGAN
V OF FINNISH CANADIAN8
Bstablished NQV. 6. 1917
E D i i r o R i W . E K U U N D MANAOERJ B. Sumi
TELKPHONBl O F F I C B A N D E D I T O R I A I . 674-4264
Published öirlce weel4y: 1^ fiaturdij» by Vapaus
Publishing C3o. Limited, lÖO-Vöä Elin St. Weat,Sudburyv Ontario, Gaaadä.
Mailing address: Box 69
A d i t f T t i s i n g rat«B u|Km ,ai4)Ucaftioit* tradoatum f r ^ of ebacg»-
Authorized aik iMeond^^d^ by &« DegtartmiBitt. O i l a^
and for Dayäftftt.-'of-postlilKe-to^äsh
/'M - CANADIAN LANGL'Aut-PRtSS'
taAmmsSAt'.
Oanadassa' i vk: »10.00, 6k!k.$5Jili USA:n;
' " 8 kk. S.O0 suomeen:
1 Vk. 911.00.8 kk. 15.76,
ivk. 11.S0, eUt 6.26
LENTÄJÄT
Suuri pannukakku
"Lentäjiä pyjamissa" sai nimelcse<»i DDR:läis4u kameraryHmBn
Heynow8ki & Selieumannin televisiofilmi ameriislialiaststa hyökkääjistä,
jotka on ammuttu alas Vietnamin 4emol(7U&tlliea tasavalla«^tue;^n ylär
puolella; lie ovat ensimmSäsinä eurooppatotslha uutismiebinS,' tAvanneel
amerikkalaisia vankeja PolijdIs-Vietttamissa;Kfttt^^ he kttviväf i^tfclft
keskUiteMja viimgeibsi otettttjen leu^ien fcau^
m&imlB artikkeli on erihoisla&tulnen rapontl tBstä kohtaamisesta.
He ottivat vaatentahtoisesti pistoolin
käteeusi. Näytti siltä kuin ase
d i s i vieras tuntemiaton, inhottava
esine. Mutta j u u r i saraa pistooli oli
k e r i e n kuuluftut heidän varuÄtuk-
Eilnsa. He katttoiv&t sitä Iterran vahvasti
oikeaan roitedn sidottuna, jottei
se katöaföl siinä tapauksessa, että
joutuisi alasammutuksi' Vietnamin
demokraattisen tasavallan; yläpuolella.
Sen oli määrä olla 'sopivasti
käsillä silloin kun hypättäisiiÄ alas'
laskuvarjolla j a vietnamilaiset ryntäisivät
alhaalla vastaanottamaan. .
# » »
He tulivat F-105 suihkukoneellaan,
jota he nimittävät "Thunderchiefik-s
i " . Nyt he istuvat täällä "pyjamis-saan^,
vanginasuissaah: everstiiuutv
nantti Hughes, majuri Throsness ja
everstiluutnantti Ringsdorf. He ovat
sanoneet olevansa valmiit taigaa-maan
meidät. He ovat vastatusten
omien tekojensa kanssa; Heiltä kysytään,
niitä pommeja he ovat pudottaneet,
keitä he Ovat pommitta-reet
ja miksi?
He kertovat. Epäröiden tai auliisti,
sanavalmiistl tai harkiten. Melkein
kaikki ovat naimisissa. Heillä
c n lapsia. S i l t i he ovat pudottaneet
pommejaan naisten ja lasten tuhok-
SYNTYMÄ*
PÄIVIÄ
L E O L A I N E , Toronto, Ont. täyt-t
i keskiviikkona kesäkuun ,12 päivänä
68-vuotta.
A R V O RAASU, Sudbury, Ont.
täyttää maanantaina kesäkuun 17.
päivänä 70-vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja ystäväin
onnentoivotuksiin.
Yleisesti myönnetään, että nelpn puolueen "suuri tele-
: visioiväititelymistiä puJiuititidin. etukäteen niin pditkästi ja' I s -
V€«ästi', Iniotti vairsinkin päläitiinisteri Pksctb EHliot Trudeaum
ja konseiyatiivijoihtajan Robert S t ^ ^ sekä , Oeditistien
johitajah Real Caouetten kohdalta täydellisen vesiptearän.
Jos koskaan oini " v u o r i synnyttänyt hiirtä," niin ylläimai-nittuoen
puoluejöhtajaiiii kohdalta tapahtui nyt niin. Heilinä
keneliäkääh ei ollut miltään uiutta, vabuiuttavaa tj a innottavaa
sanottavana.
Edelläihaiaidttuihin puoluejohtajiin v ^
fcansallineai joiHtaja T. C. Douglas tästä väittelystä niin 1^
vin lipuin, etttä nun. kooiservatiivipiuolueen (fcainsallinen prer
sidenltti Dalton Camp joutui anttamaan julkisen tunnustuto-sen
ja kiitoksien hyvSÄtä jä teihölkkäiastÄ esiintymisestä. Vahinko
vain suuren yleisön kamnalta, ettei kedkuBiteluun otett
u myös koftiämuiistieai pdheimieBtä» Williiam Kaihtamaa, joka
olisi epäilemättä osaltaan vahvistanut vasemmiston panosta
ja saattanut siten vanöiojfen poAÄueideai joSitajait vieläkin' h u o nompaan
asemaan.
PääminiÄted Trudeau on itsekin myÖ!pjtäinyt,^ttä ''suuri
televisibväiititely" epäonnia siihä määrin, ettei sitä tuilla
sellaisenaan toista kertaa järjestämään. Konservtiivijohtaja
Stanfi^ld on ilinaissuft vähän optimistisempia lausumtoja selittäen,
että varsinikin ohjelman loppupuoli oli " m u k i i n menevää"
suonialaisittaiiii sanoen. Oi^itistien johtaja Caouette
sanoi koiko väittelyä '^ajan haaäfeaukseksi" ja juuri tämä yli^
mielisyys oli ehkä hänen kohdaltaan epäonnistumisen yhtenä
syynä.
Jxjhtuen dikä vaatiinättdmmMcäsitteistä, NDPn puhemies
m r . Douglas on jättänyt "suuren väittelyn" arviointien teon
tointen huoieksi ja tehtävälfcsi. Mutta kieltämätön tosiasia on,
kuten televisidvädlttely osoitti, elttä plarlamenttimme. muihin
puoluejohtajiin viefl:iratennH'. Douglas on ''*Nesto^^ eli ehdioton
ykkönen.. Hänien maineensa hyvänä puhujana sekä huumorinr
tajuisena' 'ihmisenä pääsi tässäkin kesflcustelussa täysin oikeuksiinsa.
"Suuri väittely" osoitti, että Tommy Douglas o n cana-dalalsena
valtiomiehenä Haokenein, etevin ja kansanläheisin
^ epä, .vanhat puiollueet edivät voi televisiomuduUe sellaista
miesfaä»'lähettää. .
:5lii*fi"*'SiiS ihmettele" lainkaian vaikka Toronto Daily Star
lope tilein ^maanantaisen toimituskia^jodtuksensa tästä asiasta
haik iaaft^ve1>ix>nlukseen työväenpUolueid6ai kokonaan syrjimi-seks
sarfoeri:;"Jäir'jestäfcäämme, CBC ja CTV, seuraavalla kerralla
kaihderi johtajan väittely".
' ' o t t a tosiaan. ...
kä katsoo luultavasti, öitä se, mistä valitsijat
eiväi|5*'(>ie:tietoisia, ei huolestuta hed^ jbs työväenpuolu-eitfceäi
ääni saadaan vaimennetuksi .mahdollisimman perusteellisesti,
niin silloin vKri kielvata jopa vanhojen puolueitten latteat
ja mitään sanomattomat vätystelyt!
EPÄONNISTXTMISEN SYISTÄ
Eräät Suuren Rahan omistamat j a kontrolloimart, sanomalehdet,
feuten sivumennen sanoen menetteli myös pääministeri
Trudeau, ovat väittäneet "Sufuren televisioväittelyn"
epäonnistumisen syyksi"muotoa" eikä sisältöä-
Toisin sanloen ne ovat väittäneett, että sunnuntainen väittely
oli järjestetty kehnolla eii leepulHla tavaUa, vaikka siitä
nefuvoteltiin selkä GBC:n että C T V : n ja puoluejohtajaan välillä
ja vaikka puokiejöhtaljien haastattefliijoiksi määrälttiin
par^häita saatavissa olevia televisdo^joumalisteja.
Meille on selitetty, eUtämitään kiihlkeätä ja jännittäivää
sekä suurta yleisöä innoittavaa väi/tftedyä oi voi syntyä sillä
pdhjaUa kun väittelyyn osallistuville esitetään vuoron perään
kysymyksiä, mdhhi heiidän tulee anitaaailkamääräinen vasttaus
ja minfcä vastauksen johdosta voivat toiset osandttajat esittää
omat kommenttinsa.
Me emme halua kieltää, etlteikö näissä arvosteluissa öliai
jota'ldn perää. Selvää myös on; että ehdoöakaiden televisioväit-telyt
voidaan teknisesti eli lohjelmallisesti järjestää paljon paremmin.
Mutta ketä siitä syytetään, jos iei vanhoja puöluteita,
joiden pienimmätkin toivtlmukset j a vaatimuikset huomioitiui
tämän "suuren väittelyn" jäi*j€sltärnisen edellä ja yhtteydessä?
Asiassa on kuitenjkin toinenkin puoli. Ohjelman järjestä-misasioita
voitaisiin pitää rattkaisevina tekijöinä silloin, jos
kaikki keskusteluun eli väittelyyn osallistuneteit olisivat epä-/-
onnisltuneet.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Epätonmsltuminein tuli ennenkaikkea
molempien vanhojen puolueiden edustajien ja mr.
Caouetten osaksi' SaimaUa kun NiDPrn ödustaja selviyt^^
liehuvin Hpuin.
— Kysymys on siis ennenkaikkea siitä, m H ^ ainoastaan mr.
Douglas ömnistui väittelyssä ja toiset eipäonnistuilvat?
Asiaa voidaan tietenkin tutkia ja selittää eri näkökulmista
Ihnänmutrta oli selvää, että mr. Douglas"oli tehnyt hyvin
teötftyönsä". Hän oli tutkinut perusteeliisiesti niitä asioilta,
mistä hän puhui ja niinpä hän antoi tieltojensa pohjalla vakuuttavia
va^tauJcsia,
Varmaa on myös, että toiäetJkin puojuejdbtajat olivat
avustajinieen tehneet paljon "kotitöitä", m«tta se ei' heitä auttanut
sittenkään vaikka vahhoilla, rahamiesten puolueilla on
yltäkyUiri ammattimiehiä neuvonantaj ina, puheiltten knrjoit-tajiha
ja muina avustaijina.
Siksi on kysyttävä iradeUeen miksi he epäionniötuivat?
Vastaus on melko välsrtäiniätön. Vanhoijen puolueiden joh^ perusteella toivottava, että Ca-tajilla
ei ole kerta kaikkiaan mitään sanottavaa. Niidfen oh- nada saisi nytkin väherrimistö-jejmien
köyhyys j'a mahouis tuli (kaikessa alastom^uudessa esil- halllitulksen, että (kiumpikaan
le niistä mitään sanomattomista vastauksista ja kommenteis- variha puolue ei voittaisi enem-ta,
nustä mr. Douglasilla oli paljonkin sanotitavaa virallisiin rajatöäsemaa, ja että työväen
tilastoihin ja muihin tietoihn Verraten. edustusta, tarkoittaa ennen
•J<» lähdetään siitä realisesta tosipohjasta, elttä työväestöl- muiuta NDP:n edustusta, saa-lä
ei (ole näissä vaaleissa tilaisuutta hallituspaikaint voittami- täisiin'tuntuvasti lisätyksi vaa-seei),|
nifn silloin qn sunnuntaisen ''suuren televisioväittelyn" leissa. : ^
KETÄ ÄÄNESTÄTTE^
Vaalit lähenevät ja sitä mukaa
kasvaa kiihko niin ehdokkaiden
'kuin heidän läheistensäkin keskuudessa.
Äänestäjät; ovat nyt' niitä,
joita pokkuroidaari äänten saamiset
si haluttuun listaan. Siinä voi jollek
i n nousta tämä kunnia niin paljon
päähän, että sinne ei enää mahdu
yhtään järkevää ajatusta siitä mikä
on hänelle itselleen edullisinta.
Onhan jollekin aivan kunniaksi, et.
tä oikein listaan merkitään haluaako
asianomainen osallistua konservatiivien
kokoukseen, johon tulee
siis melkein kuin ^kutsuvieraaksi.
A i n a k i n tällä allekirjoittaneen
kotipaikalla näkyy paljon "juhlaliputettuja"
taloja. Toisin sanoen
talojen seinillä on ehdokkaiden listoja,
joista sivullisetkin, jo kaukaa
näkevät mitä puoluetta sen talon a-sukkaat
kannattavat. On oikein huvittavaa
kun joka päivä joutuu o-hittamaan
tällaisia taloja j a ne aivan
kuin keskenään kilpailevat
näistä värillisistä julisteista. Siinä
voi olla hyvät naapurukset, joiden
ulkosivuja koristavat aivan vastakkaisten
puolueiden julisteet. Mut-ta
etenkin syrjäisimmillä seuduilla
herättää huomiota se, että uuden
demokraattisen puolueen julisteet
ovat yleensä hyvin hoidettujen ja
jopa vaurailta vaikuttavien talojen,
seinissä ja ympäristössä, k u n taas
konservatiivien julisteet näyttäytyvät
monissa ranskalaisten asuttamissa
^hökkeleissä, joissa asukkaat
'lisäksi ovat v a i n vuokralaisina.
iMutta kaikkein huvittavinta on
ollut niin edellisen äänestyksen
'kuin nykyisenkin/ aikana se, kun
ikonservatiivin edustajan kirkasvä-rinen
nimilappu koreilee kaatopaikan
merkintänä olevan seipään nenässä.
Siihen on tullut seuraavan^
ilainen mainostus:
D U M P
Conservative
(ehdokkaan nimi.)
On tarpeetonta sanoa missä tämä
tällainen paiikka on. Kunhan kulkee
avoimin silmin näk6e paljon
naurunaihetta antavaa. Jos ei olisi
n i i n turhaa ostaa ruutia ja-a*npua
variksia, olisi tavallaan hauskaak
i n pttaa edelläolevasta valokuva
todisteeksi.
.Harkitkaa siis tarkoin ketä' ää'
nestätte, ettei äänenne joudu ros-
'kien ikaatopaikalle.
Työläinen^ joka tietää
ketä äänestää. '
si. He yrittävät nyt päästä selvyyteen
tästä kysymyksestä. He sanovat:
Olemille vain totelleet käskyjä.
Vapauttaako se 'heidät syyllisyydesr
tä*? Kyllä j a ei. Syyllisiä he ovat
siksi, että ovat tappaneet. Syyttömiä,
koska uskovat, etteivät he ole
mitään "tappajia" — everstiluutnantti
Ringsdorf sanoo: "Emme jjne;
oikeastaan ole niin sotaisia."
Eivät "tappajia", 6ivät" sotaisia?
Hehän ovat pudottaneet pömmeijaan
siniseltä taivaalta.' V^ren ja kuoleman
haju ei/yltänyt sinne saakka
He eivät koskaan ole seisseet uhrien
sa edessä. He eivät koskaan ole antaneet
lisäpotkua saappaankoroUa
kuten "buddies", toverit maankamaralla,
tekevät. He eivät ole kuuluisien
vihreäberettien tavoin kirjoittaneet
kypäriinsä iskulauseitaan kuten
"Me tapamme 1) rahasta, 2) y l i mielisyydestä,
3) antaaksemme takaisin,
4) huviksi, 5) säilyäksemme
hengissä.
He koristelevat kypäriään Mikki
hiiri-kuvilla. He eivät tunne itseään
tappajiksi. Huolimatta siitä, että he
yhdellä pommituslennolla tappavat
enemmän ihmisä kuin mihin veren-janoisinkaan
tykistömies pystyy ko^
konaisessa kuukaudessa tai edes
vuodessakaan. Mitä näiden pommi-lentäjien
aivoissa oikein liikkuu?
Niiden tuntien aikana, jotka i s tuimme
yhdessä ja keskustelimme
VDT:n alueen yläpuolella alasammuttujen
ilmahyöi^kääjien kanssa
Järjestimme heille eräänlaisen yllä-
Ivsmomentin: me annoimme vangeille
heidän omat aseensa (valmistaja
Smith & VVesson-yhtiö).
Itse asiassa käytimme hyväksi tätä
sotaista rekvisiittaa vain saadaksemme,
tietää, miksi he vietnamilaiselle
maaperälle laskeutuessaan eivät
yrittäneet torjua vihollista huolimatta
siitä, että ylipäällikkö on antanut
asiasta erityisen määräyksen
j a tunnuksen: ."En koskaan antaudu
vapaaehtoisesti", rni^ä on iskostettu
tarkkaan lentäjien, mieliin.
Tosiasiallisesti useimmat alasammutut
lentäjät nostavat heti kätensä
i^rntautumisen merkiksi, kun saavat
maata jalkojensa alle. Se vaikuttaa
aivan refleksiliikkeeltä ja tapahtuu
joka kerta.
Nyt he istuvat siis tässä pyjamis-saan.
Yksi heistä, everstiluutnantti
Hingsdqrf, laskee'Smith i i Wessonin
jpolvilleeii, ikääh kuin tahtoisi Väittää
jokaista kosketusta sen kanssa;
Kun viittaamme siihen hän vastaa:
" N i i n . minulla ei ole mitään halua
heilutella revolveria. N i i n sotaisa en
ole."
Ja everstiluutnantti Hughes lisää:
"Pohjimmiltani: en ole mikään tap-pajaluonne
enkä ole yrittänyt niin
sanoakseni 'ampua' koskaan loppuun
saakka."
Everstiluutnantti Hughes lensi F-
105:llä, niin kutsutulla "Thunder-chiefillä".
Brittiläisen asiantuntijan
Kenneth Munsonin kirjassa "Taistelulentokoneet"
tästä koneesta kerrotaan:
"F-105 voidaan varustaa pelottavilla
koneen sisä ja ulkopuolelle
asennettavilla asemäärillä. L i säksi
konee.seen kuuluvat tehokkaat
vulkaanitykit, jotka ampuvat kymmenessä
sekunnissa enemmän kuin
1,000 22 m i l l i n kaliberista kranaatt
i a ."
Everstiluutnantti Ringsdorf lensi
F-4:llä eli Phantomilla. Siitä sama
Munson kirjp^ttaa, että; fsuurikokol-m
h köne vöi kuljettaa: mukanaan
noin 6 tonnin pommilai^".
* * j t
HughöB Jä Ringsdorf ovat yhdessB
tunkeutuneet:?ohjois>Vietnamln altt
eeUe 54 kertaa j a pMBsaneet siellä^
irti "iHSlottavat aÄina»r8nsa": V a i k ka
kaikki sotahullut amerlkkalaiket
tykistömiehet kerättäisiin yhteen,
niin nämä eivät viikossakaan pystyisi
aihieuttamaan samanlaista hävitystä
koko Vietnamissa kuin yksi ainoa
US-Umahyökkääjä yhdellä ainoalla
lennolla. Ja kuitenkin Hughes ja
Ringsdorf sanoivat, etteivät he " o le
sotaisia".
'•' ' • ; / : ' ? • • * ' ; ' • ' * " ^ - ' - ' ' '
Kuinka tämä pitäisi ymmärtää?
Kuinka ihminen voi puhua ja menetellä
siten? Ensin luulimme, että
vangit vetivät meitä nenästä. Se olisi
varmasti yksinkertaisin selitys. Mut"^
ta todellisuus oli monisäikeisempi.
Erään selityksen salnune everstiluutnantti
Shiyleyltä: " K u n .me lennämme
suurella nopeudella, vyötettynä
istuimeemme ahtaassa hytissä,
lentokypärä ja muut varusteet y l lämme
olemme ikään kuin erUläm-me
näkymistä j a kuoleman tunteesta.
Se ei ole samanlaista kuin armeijassa,
jossa nähdään miesten 'kaatuvan.
Olemme jollakin tavoin kaukana
koko tilanteesta ja siksi eiAme
?jattele sitä tuhoa, jota saamme a i kaan
alhaalla maankamaralla."
On siis näin: vapaa avaruus turvaa
tuntemattomuuden, uhrit alhaal^
la maan päällä on vieraannutettu
Telkiksi koordinaattiasteikon pisteiksi.
Thunderchiefin tai Phanto-min
vapaisiin afääreihin eivät löyhkä
ja veri pääse yltämään. Hävitys
ja murhat eivät ole aisteilla havaittavaa
todellisuutta: ilmahyökkääjil-
Je sota hahmottuu jatkuvasti uusiutuvana
teknisenä prosessina, joka
toteutetaan kylmällä rutiinille.
• « *
Tämä voi kelvata selitykseksi.
Dmitri Gudlkov:
P<rtUois>Vietnamin Ja Yhdysvaltojen
edustajien Pariisin neuvottelut
oirat alusta aUcaeti herättäneet laa>
j a a huomiota; Ei siis ihme, että
muualtakin kuin Ranskan pääkau.
pungista sataa suurten tietotoimistojen,,
lehdistön ja radion välittämiä
uutisia j a katsauksia Pariisin neuvotteluista.
Kaukokirjoittimet ja
radioasemat maailman eri kulmilta
välittävät tietoja ja näin voidaan
tutustua eri maiden reaktioihin Pariisin
neuvottelujen suhteen.
On syytä ikiinnittää huomiota
uusiin, joita saapuu Amerikan sodankäyntiin
Vietnamissa osallistuvista
maista. Miten -suurta arvoa
voidaan atttaa niille virallisille " j a
puolivirallisille lausunnoille,' joita
ovat antaneet Etelä^Vietnamin ja
Etelä-Körean,:. Thaimaan, Australian,
Uuden Seelannin ja Filippiinien
hallitusten edustajat, 'kun näiden
maiden sotilaat vuodattavat vertaan
Vietnaminr viidalcoissa amerikkalais-ten
puolesta? Sodan jatkamisen
puolustajat ovat aloittaneet todellisen
ulvonnan. Pariisin neuvottelut
mutta anteeksipyyntö se ei voi olla-
Maan päällä ja Vietnamin taivaalla
hyökkäystään' suorittavien maahantunkeutujien
välillä on tosin eräänlaista
"työnjakoa". Heidän kokemuksensa
eroavat toisistaan. Mutta molemmilla
osapuolilla on tehtävässään
sama päämäärä: Myös Vietnamin
sota on sitä mitä sodat ovat aina o l leet:
politiikan jatkamista väkivaltaisin
keinoin. Ja yksityinen sotilas
armeijassa on — riippumatta siitä
onko hän asiasta tietoinen tai ei —
erään poliittisen tahdon toteuttaja;
Tässä konkreettisessa tapauksessa:
lentäjä USA:n ilmavoimissa hyökätessään
Pohjois-Vietnamin ilmati;
laan palvelee Washingtonin imperialistista
globaallstrategiaa.
KUKA voirrr SODAN
KÖYHYYTTÄ VASTAAN
Oli kerran aika tarkemmin sanot,
tuna vuonna 1965, jolloin liberaalipuolue
julisti vaalikampanjassa, "So
dan köyhyyttä vastaan". Nyt, kolmen
vuoden kuluttua sota on loppunut,
j a kaikki merkit viittaavat
siihen, että köyhät hävisivät sen!
Kuluneiden vuosien afkana kaikki
canadalaisten tarpeisiin viittaavat
tilastot osoittavat, että vaikeu-det:
ovat vain lisääntyneet. Nyt on
enemmän työttömyyttä, kulutustavarain
hintaindeksi on noussut ennätysmäisiin
korkeuksiin ja jokaisen
hallituksen budjetin avulla cn
verojen muodossa kiristetty työläis
ten pakkopaitaa. Korkeat vuokrat
ja.huutava asuntopula ovat tehneet
kaupungissa asumisen hii^vittäväksi
jokaiselle perheelliselle työläiselle.
Yksi toisai-voisin mutta mahdollisesti
kaikkein kuvaavin, todiste- siitä,
että "Sota köyhyyttä vastaan"
on päättynyt, on Company of
Young Canadiansin ähkyvässä ja
puhkuvassa luhistumisessa.
Se oli alkuaankin vain liberaalien
kikka. Kaikki missä oli tavallista
enemmän kyynisyyttä ja j u l muutta
sikäli, että se oli suunniteltu,
näyttämään sosialistisen toiminnallisuuden
ilmaisulta niiden
canadalaisnuorten kohdalta, jotka
haluavat tehdä jotakin merkitsevää
oman maansa ja sen kansan hyväksi.
"Company" ei päässyt lainkaan
kunnolla alkuun. Kaikki mitä C YC
yritti tehdä joutui vastatusten yhden
tai toisen hallitusportaan ja
niiden monipäiväisten byrokraattien,
tai etuoikeutettujen piirien
kanssa. E i ollut väliä jos he työskentelevät
aavikkomaakuntien intiaanien,
Yorkvillen "hippien" tai
työttömien hyväksi niin juttu oli
sama kaikissa tapauksissa. Yrittäessään
tehdä jotain C Y C oli aina valtapiirien
tiellä ja vaivana.
CYC:n olemassaolo ei sinänsä o l lut
suurikaan— vaara nykyiselle
järjestelmälle, mutta se oli kuitenkin
kiusana.
Tämä saakin riittää CYC:stä ja
"Sodasta 'köyhyyttä vastaan" sekä
muista menneiden vaalien iskulauseista.
Tällä kertaa me kuulemme,
että kuihtunut sairashuoltopalvelu-lakikin
heitettäisiin konservatiivien
toimesta roskakoriin ja liberaalit
sanovat meille, että me saamme nyt
jo liikaa sitä "vapaata topeskaa."
E i ole ihmekään, että Trudeaun
karnevaalikärryt näyttävät nyt jo
vähän loksuttavilta kun ne joutuvat
toisinaan vastatusten todellisuuden
kanssa.. Nyt meillä on sitäkin vähemmän
tarvetta seurata StandfieJ-diä:
mitä piti olla "Johnia sieura-tessa"
vuonna 1958. Me kaikki olem.
me olleet siellä ja palanneet takaisin.
Molemmat vanhat puolueet ovat
kehittäneet probleemia. Niiden iskulauseet
ja vaaliniksit menneiden
vaalien ajoilta seisovat todistuksena
niiden poliittisesta j a moraalisesta
konkurssista.
Canada tarvitsee uutta yhdyskuntaa,
eikä Trudeaun samaa vanhaa
järjestelmää. Meillä on ollut tarpeeksi
liberaalien "vapaata topeskaa."
eivät suju lainkaan heidBn jntelen-sB
mukaisesti. He IShettBvfit alamai-
Buudenvakuutuksiasn Valätoiseen. taloon,
lupaavat lisätä tykinruoan toimitusta
Vietnamiin ja rukoilevat^ et
teivät amerikkalaiset "haukat" vain
jättäisi heitä. He toitottavat yhä
uudelleen ' kommunismip uMcasta"
toivossa, että tällä kuluneella lau*
separrella on tallella entinen t ^ n -
sa. , '•'
Erityisen huolestuneita ollaan
Saigonissa. Reuterin kirjeenvaihtaj
an ilmoituksen mukaan Etelä-
Vietnamin oiukScdiallitus "on 0-
maksunut kovan asenteen rauhanehtojen
suhteen". Saigonin hallituksen
julkaisemassa kommunikeassa
' kehotetaan Yhdysvaltoja '"Varomaan
kommunistien viekkautta".
Sama mieliala vallitsee Ete!ä-Ko-;
reassa. Soulista kantautuu sotaisia
kehotushuutoja. Yhdysvalloille: osoi-tettu
kirjelmä vaatii "pidättäytymään
pienimmistäkin myönnytyksistä
Hanoin ja Washingtoniri välisissä
esineuvotteluissa".
Pahaenteiseltä vaikuttavat myös
eräät Jcoramentit Australian, E i l i p -^
piinien ja Uuden Seelannin l^dissä.
jotka pitävät Pariisin nykyisiä neuvotteluja
poikkeamisena "tarkiste. "
tuista periaatteista" ja ainoasta
oikeasta taktiikasta". Thaimaan vallanpitäjät
lietsovat jatkuvasti sotahysteriaa.
Tämän maan alueella on
nykyisin 43,000 amerikkalaista sotilasta.
USA:n ilmavoimien kuusi
tukikohtaa lähettää joka päivä kii-toradoiltaan
raskaita pommikoneita,
jotka pudottavat kuolemaatuotta-van
kuoi-mansa Pohjois-Vietnamin
kaupunkeihin ja kyliin. Myytyään
maansa USA.n imperialisteille Thai
maan hallitusmiehet, jotka saavat
armopaloja meren takaa, julistavat
suureen ääneen, että he Uikevat
aggressiota eivätkä halua alistua
ajatukseen, että Pariisissa o n . a-loitettu
neuvottelut Pohjois-Vietaa-min
ja Yhdysvaltain edustajien välillä.
Niiden maiden pieneen ryhmään,
joiden johtavat piirit suhtautuvat
negatiivisesti Pariisin neuvotteluihin,
kuuluu vain yksi Eitroopan valtio:
Länsi^aksa. Bonnissa (Hlaan
hyvin huolestuneita siitä, että Pariisin
neuvottelut saattavat johtaa
jännityksen laukeamiseen. LSnsl-
Saksan militaristista linjaa^ kuvaa
sen Saigoniin 'lähettämän^ erikoislä-hettilään
Schmidt Horrexiu: toiminta.
Omituiselta yhteensattuptalta
näyttää se, että Horrex saapiji .pte-,
lä-Vietnam|in juuri- siiloii;v|cUn] jkp-}
ko rauhaa tahtova ihJnisituötkVaä-t
l mitä päättävimmin U S ^ * | o h t a -
via piirejä viipymättä l o p e t t ^ a an
Pohjois-Vietnamin pommitukset.
Bonnin erikoislähettiläällä oji ai«
van vastakkaiset päämäärät.''
USA: n aggressioon osallistuvien
maiden johtavien piirien: järjettömän
suunnan vastapainoksi muissa
maissa'kasvaa ja laajenee " sotaa
vastustava kansanliike j a toive,-että
Pariisissa päästäisiin sopimukseen
Vietnamin pommitusten ja muiden
sotatoimien täydellisestä j a varauksettomasta
lopettamisesta.
Tukholma. — Ruotsin kuningas
ja pääministeri lähettivät torstaina
Yhdysvaltojen presidentille suriin-valittelusähkeet
senaattori Robert
Kennedyn ikuoleman johdosta.
Pääministerin sähkeessä sanot,
tiin:
— Selvästi järkyttyneenä senaattori
Robert F. Kennedyn julmasta
murhasta haluan Hupaista Ruotsin
hallituksen puolesta suuren suruni
ja syvän osanottoni: Koko Ruotsin
kansa valittaa syvästi tämän huomattavan
Yhdysvaltojen ikansalai-sen
menetystä.
PÄIVÄN PAKINA
KOPPAVAA KÄYTTÄYTYMISTÄ
Vaalipäivän lähestyessä on liberaalien
ollut pakko järjestää vähän
muutakin kuin pääministeri
Pierre Elliott Trudeaun suutelu-jahtausta
^ häntä "ahdistelemaan"
lähetettyjen tyttö-immeisten toimesta
Ohjelmalliselta kannalta katsoen
ei liberaaleilta ole yleisen mielipiteen
painostuksesta huolimatta
vielä saatu juuri mitään. Toisinaan
'tuntuu, että harnjaasta kivestä voidaan
helpommin puristaa punaista
verta kuin on saada liberaalien
ehdokkaita keskustelemaan siitä,
'mitä he aikovat Ja haluavat tehdä
'kansakunnan edessä nyt olevien
pulmien ratkaisemisoksi., , :
Keskustehr hetken polttavista
kysymyksistä — suhtaiitumisesta
ulkomaisen pääoman maahan tun-
•keutumiseen; Canadan taloudellisen
ja poliittisen itsenäisyyden
säilyttämiseen; verojärjestelmän
uusimiseen niin, että tähän asti
"vapaakyytiläisinä" olleet suuryhtiöt
joutuvat myös maksamaan oikeutetun
osansa veroista; suhteisr
ta sotaan tai rauhaan nimenomaan
NATO- ja NORAD-liittojen puitteissa
— on jäänyt miltei yksinomaan
työväenpuolueitten ja niiden
ehdoklcaiden tehtäväksi.
' Tämä siinä'määrin, että esimerkiksi
viime sunnuntai-iltaisesta
"suuresta televisiohaastattelusta"
tuli knhtu ei-ikoi'jscikkaa lukuunottamatta
täydellinen pannukakku
Koko "suuri väittely" o l i keskitasoa
latteampaa vanhojen veisuj
e n vääntämistä, josta ei saatu m i tään
uutta eikä innostavaa.
Sen sijaan voitiin helposti todeta,
että samalla kun herrat T r u '
separatisteihin ja separatistien ohjelmaan,
mikä ei auta vaan huonontaa
niin ranskalais-canadalais-
'ten kuin muidenkin canadalaisten
asemaa.
lan tässä maakunnassa", hän sanoi
silmät säihkyen.
Uutistiedon mukaan Rouynin
arenalla oli noin nelisensataa nuor
ta separatistia ja arviolta 1300
varttuneempaa • henkilöä, jotka
esittivät toisinaan suosionosoituksia
pääministeri Trudeaun puolesta-
Kehoittaen ranskalais-canadalaista
Mutta "suu kiinni räkänokat" kuulijakuntaa ''unhoittamaan ;men-asenteilla
ja nuhdesaarnoilla ei i l - neisyyden;', mr Trudeau tiuskasi pu-deau
j a Stanfield ovat kuin saman imeisestikään separatistista liikettä hetta häirinneelle separatistille, että
....... lantin kaksi eri p_.u.wol,t*a- , niin v a r ^
Qjjg tehokkaasti vastustaa. " t u k i suusi ja kuuntele toistakin
sinaisena oppositiomlehenä on sittenkin
T. C. Douglas.
Toisena erikoisuutena voitiin todeta
pääministeri Trudeaun henkilökohtainen
koppavuus, mikä har
kinnallisuudesta ja pidättyväisyy-destä
huolimatta ilmeni sekä äänensävyssä
että ilmeissä aina s i l loin
kun hän tunsi, että mr Douglasin
terävät arvostelut osuivat l i beraalien
panssarin heikoimpiin
kohtiin -
Suhteellisen nuoresta iästään
huolimatta — ja pääministeriksi
hän on suhteellisen nuori, vaikka
osoittautuikin, että hän on pari
vuotta vanhempi mitä liberaalien
kokoukselle ilmoitettiin — pääministeri
Trudeau osoittaa lisääntyvässä
määrässä kärsimättömyyttä
ja koppavuutta vastustajiinsa näli-
.•den.- ••
Ottakaamme täs.sä. yhteydessä
'esimerkki pääministeri Trudeaun
töykeästä esiintymisestä Quebecin
separatisteja kohtaan.
AUekirjolttaneolla ei ole minkäänlaisia
"sukulaisuussuhteita"
Siitä huolimatta pääministeri P"olta asiasta".
Trudeau näyttää omaksuvan yhä Kaikki tämä ja samantapaisia
•voimistuvan "suu-poikki" asentceTr kuvauksia on miehestä saatu muUal-separatisteja
kohtaan. ^«J^'" — viittaa pääministeri. T r u -
Vieraillessaah vaalipuhujana deaun koppavaan ja kärsimättömään
iRouynlssa, Que. mr Trudeau sai "omaan minään", mikä ei varmasti-kokouksessa
vastaansa myös sepa- kaan ^Dle parhain mahdollinen avu
ratisteja joille hän sormea puiden pääministerille.
:oli sanonut: Vaikka pääministeri Trudeau on-
"Senaattori Kennedyn tappoivat '^"vanhempi, miksi hän liberaalien
•juuri teidän kaltaiset vihan kau--'***^*"^^'^^^®"^®" aattona ja aikana
pustelijat." itseään sanoi, niin eduksi taitaisi
Jä kun j o k u separatisti huusi ^Ha Canadalle, jos ei häntä aina-
" V i v e la Quebec libre", niin pää- ^^^^ enemmistöhallituksen päämi-ministeri
Trudeaun sanotaan h i h - nisteriksi näissä vaaleissa leivottaisi
•kaisseen vastaan "Vive le Canada Vähemmistö hallituksen asemessa
l i b r e " hän joutuisi vähän katkomaan kop-
Seisoeh hajasäärin, kädet lan- Pavuuden sarvia ja kuuntelemaan,
tioilla, mr Trudeaun kerrotaan sa- on toisillakin asioista sanöt-noneen:
"Te annatte esimerkin s i l - •• •
tä, minkälainen Canada meillä olisi Sanottakoon vieläkin, että separ
ijos teillä olisi valta käsissä. Tel- ralistit ovat meidän mielestämme
dän Quebec libressa (vapaassa ..^utlamatlomastl väärässä - mutta
Quebecissa) ei olisi mitään va- ,„„„dalaislna heillä on oilceUs olla
"Te käyttäydytte kulkurien väärässäkin ilman pääministerin
(tramps) lailla, mutta siitä huolir «semassa olevan henkilön plstbpu-matta
haluatte saada määräysval- heila. •-- Känsäkoura.^^^^----^^^^^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 13, 1968 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1968-06-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus680613 |
Description
| Title | 1968-06-13-02 |
| OCR text |
Torstai, kesälc. 13 p^— Thiursday, Juine 13,1968
VAPAUS < LIBERTY)
INDEPENDENT tABORORGAN
V OF FINNISH CANADIAN8
Bstablished NQV. 6. 1917
E D i i r o R i W . E K U U N D MANAOERJ B. Sumi
TELKPHONBl O F F I C B A N D E D I T O R I A I . 674-4264
Published öirlce weel4y: 1^ fiaturdij» by Vapaus
Publishing C3o. Limited, lÖO-Vöä Elin St. Weat,Sudburyv Ontario, Gaaadä.
Mailing address: Box 69
A d i t f T t i s i n g rat«B u|Km ,ai4)Ucaftioit* tradoatum f r ^ of ebacg»-
Authorized aik iMeond^^d^ by &« DegtartmiBitt. O i l a^
and for Dayäftftt.-'of-postlilKe-to^äsh
/'M - CANADIAN LANGL'Aut-PRtSS'
taAmmsSAt'.
Oanadassa' i vk: »10.00, 6k!k.$5Jili USA:n;
' " 8 kk. S.O0 suomeen:
1 Vk. 911.00.8 kk. 15.76,
ivk. 11.S0, eUt 6.26
LENTÄJÄT
Suuri pannukakku
"Lentäjiä pyjamissa" sai nimelcse<»i DDR:läis4u kameraryHmBn
Heynow8ki & Selieumannin televisiofilmi ameriislialiaststa hyökkääjistä,
jotka on ammuttu alas Vietnamin 4emol(7U&tlliea tasavalla«^tue;^n ylär
puolella; lie ovat ensimmSäsinä eurooppatotslha uutismiebinS,' tAvanneel
amerikkalaisia vankeja PolijdIs-Vietttamissa;Kfttt^^ he kttviväf i^tfclft
keskUiteMja viimgeibsi otettttjen leu^ien fcau^
m&imlB artikkeli on erihoisla&tulnen rapontl tBstä kohtaamisesta.
He ottivat vaatentahtoisesti pistoolin
käteeusi. Näytti siltä kuin ase
d i s i vieras tuntemiaton, inhottava
esine. Mutta j u u r i saraa pistooli oli
k e r i e n kuuluftut heidän varuÄtuk-
Eilnsa. He katttoiv&t sitä Iterran vahvasti
oikeaan roitedn sidottuna, jottei
se katöaföl siinä tapauksessa, että
joutuisi alasammutuksi' Vietnamin
demokraattisen tasavallan; yläpuolella.
Sen oli määrä olla 'sopivasti
käsillä silloin kun hypättäisiiÄ alas'
laskuvarjolla j a vietnamilaiset ryntäisivät
alhaalla vastaanottamaan. .
# » »
He tulivat F-105 suihkukoneellaan,
jota he nimittävät "Thunderchiefik-s
i " . Nyt he istuvat täällä "pyjamis-saan^,
vanginasuissaah: everstiiuutv
nantti Hughes, majuri Throsness ja
everstiluutnantti Ringsdorf. He ovat
sanoneet olevansa valmiit taigaa-maan
meidät. He ovat vastatusten
omien tekojensa kanssa; Heiltä kysytään,
niitä pommeja he ovat pudottaneet,
keitä he Ovat pommitta-reet
ja miksi?
He kertovat. Epäröiden tai auliisti,
sanavalmiistl tai harkiten. Melkein
kaikki ovat naimisissa. Heillä
c n lapsia. S i l t i he ovat pudottaneet
pommejaan naisten ja lasten tuhok-
SYNTYMÄ*
PÄIVIÄ
L E O L A I N E , Toronto, Ont. täyt-t
i keskiviikkona kesäkuun ,12 päivänä
68-vuotta.
A R V O RAASU, Sudbury, Ont.
täyttää maanantaina kesäkuun 17.
päivänä 70-vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja ystäväin
onnentoivotuksiin.
Yleisesti myönnetään, että nelpn puolueen "suuri tele-
: visioiväititelymistiä puJiuititidin. etukäteen niin pditkästi ja' I s -
V€«ästi', Iniotti vairsinkin päläitiinisteri Pksctb EHliot Trudeaum
ja konseiyatiivijoihtajan Robert S t ^ ^ sekä , Oeditistien
johitajah Real Caouetten kohdalta täydellisen vesiptearän.
Jos koskaan oini " v u o r i synnyttänyt hiirtä," niin ylläimai-nittuoen
puoluejöhtajaiiii kohdalta tapahtui nyt niin. Heilinä
keneliäkääh ei ollut miltään uiutta, vabuiuttavaa tj a innottavaa
sanottavana.
Edelläihaiaidttuihin puoluejohtajiin v ^
fcansallineai joiHtaja T. C. Douglas tästä väittelystä niin 1^
vin lipuin, etttä nun. kooiservatiivipiuolueen (fcainsallinen prer
sidenltti Dalton Camp joutui anttamaan julkisen tunnustuto-sen
ja kiitoksien hyvSÄtä jä teihölkkäiastÄ esiintymisestä. Vahinko
vain suuren yleisön kamnalta, ettei kedkuBiteluun otett
u myös koftiämuiistieai pdheimieBtä» Williiam Kaihtamaa, joka
olisi epäilemättä osaltaan vahvistanut vasemmiston panosta
ja saattanut siten vanöiojfen poAÄueideai joSitajait vieläkin' h u o nompaan
asemaan.
PääminiÄted Trudeau on itsekin myÖ!pjtäinyt,^ttä ''suuri
televisibväiititely" epäonnia siihä määrin, ettei sitä tuilla
sellaisenaan toista kertaa järjestämään. Konservtiivijohtaja
Stanfi^ld on ilinaissuft vähän optimistisempia lausumtoja selittäen,
että varsinikin ohjelman loppupuoli oli " m u k i i n menevää"
suonialaisittaiiii sanoen. Oi^itistien johtaja Caouette
sanoi koiko väittelyä '^ajan haaäfeaukseksi" ja juuri tämä yli^
mielisyys oli ehkä hänen kohdaltaan epäonnistumisen yhtenä
syynä.
Jxjhtuen dikä vaatiinättdmmMcäsitteistä, NDPn puhemies
m r . Douglas on jättänyt "suuren väittelyn" arviointien teon
tointen huoieksi ja tehtävälfcsi. Mutta kieltämätön tosiasia on,
kuten televisidvädlttely osoitti, elttä plarlamenttimme. muihin
puoluejohtajiin viefl:iratennH'. Douglas on ''*Nesto^^ eli ehdioton
ykkönen.. Hänien maineensa hyvänä puhujana sekä huumorinr
tajuisena' 'ihmisenä pääsi tässäkin kesflcustelussa täysin oikeuksiinsa.
"Suuri väittely" osoitti, että Tommy Douglas o n cana-dalalsena
valtiomiehenä Haokenein, etevin ja kansanläheisin
^ epä, .vanhat puiollueet edivät voi televisiomuduUe sellaista
miesfaä»'lähettää. .
:5lii*fi"*'SiiS ihmettele" lainkaian vaikka Toronto Daily Star
lope tilein ^maanantaisen toimituskia^jodtuksensa tästä asiasta
haik iaaft^ve1>ix>nlukseen työväenpUolueid6ai kokonaan syrjimi-seks
sarfoeri:;"Jäir'jestäfcäämme, CBC ja CTV, seuraavalla kerralla
kaihderi johtajan väittely".
' ' o t t a tosiaan. ...
kä katsoo luultavasti, öitä se, mistä valitsijat
eiväi|5*'(>ie:tietoisia, ei huolestuta hed^ jbs työväenpuolu-eitfceäi
ääni saadaan vaimennetuksi .mahdollisimman perusteellisesti,
niin silloin vKri kielvata jopa vanhojen puolueitten latteat
ja mitään sanomattomat vätystelyt!
EPÄONNISTXTMISEN SYISTÄ
Eräät Suuren Rahan omistamat j a kontrolloimart, sanomalehdet,
feuten sivumennen sanoen menetteli myös pääministeri
Trudeau, ovat väittäneet "Sufuren televisioväittelyn"
epäonnistumisen syyksi"muotoa" eikä sisältöä-
Toisin sanloen ne ovat väittäneett, että sunnuntainen väittely
oli järjestetty kehnolla eii leepulHla tavaUa, vaikka siitä
nefuvoteltiin selkä GBC:n että C T V : n ja puoluejohtajaan välillä
ja vaikka puokiejöhtaljien haastattefliijoiksi määrälttiin
par^häita saatavissa olevia televisdo^joumalisteja.
Meille on selitetty, eUtämitään kiihlkeätä ja jännittäivää
sekä suurta yleisöä innoittavaa väi/tftedyä oi voi syntyä sillä
pdhjaUa kun väittelyyn osallistuville esitetään vuoron perään
kysymyksiä, mdhhi heiidän tulee anitaaailkamääräinen vasttaus
ja minfcä vastauksen johdosta voivat toiset osandttajat esittää
omat kommenttinsa.
Me emme halua kieltää, etlteikö näissä arvosteluissa öliai
jota'ldn perää. Selvää myös on; että ehdoöakaiden televisioväit-telyt
voidaan teknisesti eli lohjelmallisesti järjestää paljon paremmin.
Mutta ketä siitä syytetään, jos iei vanhoja puöluteita,
joiden pienimmätkin toivtlmukset j a vaatimuikset huomioitiui
tämän "suuren väittelyn" jäi*j€sltärnisen edellä ja yhtteydessä?
Asiassa on kuitenjkin toinenkin puoli. Ohjelman järjestä-misasioita
voitaisiin pitää rattkaisevina tekijöinä silloin, jos
kaikki keskusteluun eli väittelyyn osallistuneteit olisivat epä-/-
onnisltuneet.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Epätonmsltuminein tuli ennenkaikkea
molempien vanhojen puolueiden edustajien ja mr.
Caouetten osaksi' SaimaUa kun NiDPrn ödustaja selviyt^^
liehuvin Hpuin.
— Kysymys on siis ennenkaikkea siitä, m H ^ ainoastaan mr.
Douglas ömnistui väittelyssä ja toiset eipäonnistuilvat?
Asiaa voidaan tietenkin tutkia ja selittää eri näkökulmista
Ihnänmutrta oli selvää, että mr. Douglas"oli tehnyt hyvin
teötftyönsä". Hän oli tutkinut perusteeliisiesti niitä asioilta,
mistä hän puhui ja niinpä hän antoi tieltojensa pohjalla vakuuttavia
va^tauJcsia,
Varmaa on myös, että toiäetJkin puojuejdbtajat olivat
avustajinieen tehneet paljon "kotitöitä", m«tta se ei' heitä auttanut
sittenkään vaikka vahhoilla, rahamiesten puolueilla on
yltäkyUiri ammattimiehiä neuvonantaj ina, puheiltten knrjoit-tajiha
ja muina avustaijina.
Siksi on kysyttävä iradeUeen miksi he epäionniötuivat?
Vastaus on melko välsrtäiniätön. Vanhoijen puolueiden joh^ perusteella toivottava, että Ca-tajilla
ei ole kerta kaikkiaan mitään sanottavaa. Niidfen oh- nada saisi nytkin väherrimistö-jejmien
köyhyys j'a mahouis tuli (kaikessa alastom^uudessa esil- halllitulksen, että (kiumpikaan
le niistä mitään sanomattomista vastauksista ja kommenteis- variha puolue ei voittaisi enem-ta,
nustä mr. Douglasilla oli paljonkin sanotitavaa virallisiin rajatöäsemaa, ja että työväen
tilastoihin ja muihin tietoihn Verraten. edustusta, tarkoittaa ennen
•J<» lähdetään siitä realisesta tosipohjasta, elttä työväestöl- muiuta NDP:n edustusta, saa-lä
ei (ole näissä vaaleissa tilaisuutta hallituspaikaint voittami- täisiin'tuntuvasti lisätyksi vaa-seei),|
nifn silloin qn sunnuntaisen ''suuren televisioväittelyn" leissa. : ^
KETÄ ÄÄNESTÄTTE^
Vaalit lähenevät ja sitä mukaa
kasvaa kiihko niin ehdokkaiden
'kuin heidän läheistensäkin keskuudessa.
Äänestäjät; ovat nyt' niitä,
joita pokkuroidaari äänten saamiset
si haluttuun listaan. Siinä voi jollek
i n nousta tämä kunnia niin paljon
päähän, että sinne ei enää mahdu
yhtään järkevää ajatusta siitä mikä
on hänelle itselleen edullisinta.
Onhan jollekin aivan kunniaksi, et.
tä oikein listaan merkitään haluaako
asianomainen osallistua konservatiivien
kokoukseen, johon tulee
siis melkein kuin ^kutsuvieraaksi.
A i n a k i n tällä allekirjoittaneen
kotipaikalla näkyy paljon "juhlaliputettuja"
taloja. Toisin sanoen
talojen seinillä on ehdokkaiden listoja,
joista sivullisetkin, jo kaukaa
näkevät mitä puoluetta sen talon a-sukkaat
kannattavat. On oikein huvittavaa
kun joka päivä joutuu o-hittamaan
tällaisia taloja j a ne aivan
kuin keskenään kilpailevat
näistä värillisistä julisteista. Siinä
voi olla hyvät naapurukset, joiden
ulkosivuja koristavat aivan vastakkaisten
puolueiden julisteet. Mut-ta
etenkin syrjäisimmillä seuduilla
herättää huomiota se, että uuden
demokraattisen puolueen julisteet
ovat yleensä hyvin hoidettujen ja
jopa vaurailta vaikuttavien talojen,
seinissä ja ympäristössä, k u n taas
konservatiivien julisteet näyttäytyvät
monissa ranskalaisten asuttamissa
^hökkeleissä, joissa asukkaat
'lisäksi ovat v a i n vuokralaisina.
iMutta kaikkein huvittavinta on
ollut niin edellisen äänestyksen
'kuin nykyisenkin/ aikana se, kun
ikonservatiivin edustajan kirkasvä-rinen
nimilappu koreilee kaatopaikan
merkintänä olevan seipään nenässä.
Siihen on tullut seuraavan^
ilainen mainostus:
D U M P
Conservative
(ehdokkaan nimi.)
On tarpeetonta sanoa missä tämä
tällainen paiikka on. Kunhan kulkee
avoimin silmin näk6e paljon
naurunaihetta antavaa. Jos ei olisi
n i i n turhaa ostaa ruutia ja-a*npua
variksia, olisi tavallaan hauskaak
i n pttaa edelläolevasta valokuva
todisteeksi.
.Harkitkaa siis tarkoin ketä' ää'
nestätte, ettei äänenne joudu ros-
'kien ikaatopaikalle.
Työläinen^ joka tietää
ketä äänestää. '
si. He yrittävät nyt päästä selvyyteen
tästä kysymyksestä. He sanovat:
Olemille vain totelleet käskyjä.
Vapauttaako se 'heidät syyllisyydesr
tä*? Kyllä j a ei. Syyllisiä he ovat
siksi, että ovat tappaneet. Syyttömiä,
koska uskovat, etteivät he ole
mitään "tappajia" — everstiluutnantti
Ringsdorf sanoo: "Emme jjne;
oikeastaan ole niin sotaisia."
Eivät "tappajia", 6ivät" sotaisia?
Hehän ovat pudottaneet pömmeijaan
siniseltä taivaalta.' V^ren ja kuoleman
haju ei/yltänyt sinne saakka
He eivät koskaan ole seisseet uhrien
sa edessä. He eivät koskaan ole antaneet
lisäpotkua saappaankoroUa
kuten "buddies", toverit maankamaralla,
tekevät. He eivät ole kuuluisien
vihreäberettien tavoin kirjoittaneet
kypäriinsä iskulauseitaan kuten
"Me tapamme 1) rahasta, 2) y l i mielisyydestä,
3) antaaksemme takaisin,
4) huviksi, 5) säilyäksemme
hengissä.
He koristelevat kypäriään Mikki
hiiri-kuvilla. He eivät tunne itseään
tappajiksi. Huolimatta siitä, että he
yhdellä pommituslennolla tappavat
enemmän ihmisä kuin mihin veren-janoisinkaan
tykistömies pystyy ko^
konaisessa kuukaudessa tai edes
vuodessakaan. Mitä näiden pommi-lentäjien
aivoissa oikein liikkuu?
Niiden tuntien aikana, jotka i s tuimme
yhdessä ja keskustelimme
VDT:n alueen yläpuolella alasammuttujen
ilmahyöi^kääjien kanssa
Järjestimme heille eräänlaisen yllä-
Ivsmomentin: me annoimme vangeille
heidän omat aseensa (valmistaja
Smith & VVesson-yhtiö).
Itse asiassa käytimme hyväksi tätä
sotaista rekvisiittaa vain saadaksemme,
tietää, miksi he vietnamilaiselle
maaperälle laskeutuessaan eivät
yrittäneet torjua vihollista huolimatta
siitä, että ylipäällikkö on antanut
asiasta erityisen määräyksen
j a tunnuksen: ."En koskaan antaudu
vapaaehtoisesti", rni^ä on iskostettu
tarkkaan lentäjien, mieliin.
Tosiasiallisesti useimmat alasammutut
lentäjät nostavat heti kätensä
i^rntautumisen merkiksi, kun saavat
maata jalkojensa alle. Se vaikuttaa
aivan refleksiliikkeeltä ja tapahtuu
joka kerta.
Nyt he istuvat siis tässä pyjamis-saan.
Yksi heistä, everstiluutnantti
Hingsdqrf, laskee'Smith i i Wessonin
jpolvilleeii, ikääh kuin tahtoisi Väittää
jokaista kosketusta sen kanssa;
Kun viittaamme siihen hän vastaa:
" N i i n . minulla ei ole mitään halua
heilutella revolveria. N i i n sotaisa en
ole."
Ja everstiluutnantti Hughes lisää:
"Pohjimmiltani: en ole mikään tap-pajaluonne
enkä ole yrittänyt niin
sanoakseni 'ampua' koskaan loppuun
saakka."
Everstiluutnantti Hughes lensi F-
105:llä, niin kutsutulla "Thunder-chiefillä".
Brittiläisen asiantuntijan
Kenneth Munsonin kirjassa "Taistelulentokoneet"
tästä koneesta kerrotaan:
"F-105 voidaan varustaa pelottavilla
koneen sisä ja ulkopuolelle
asennettavilla asemäärillä. L i säksi
konee.seen kuuluvat tehokkaat
vulkaanitykit, jotka ampuvat kymmenessä
sekunnissa enemmän kuin
1,000 22 m i l l i n kaliberista kranaatt
i a ."
Everstiluutnantti Ringsdorf lensi
F-4:llä eli Phantomilla. Siitä sama
Munson kirjp^ttaa, että; fsuurikokol-m
h köne vöi kuljettaa: mukanaan
noin 6 tonnin pommilai^".
* * j t
HughöB Jä Ringsdorf ovat yhdessB
tunkeutuneet:?ohjois>Vietnamln altt
eeUe 54 kertaa j a pMBsaneet siellä^
irti "iHSlottavat aÄina»r8nsa": V a i k ka
kaikki sotahullut amerlkkalaiket
tykistömiehet kerättäisiin yhteen,
niin nämä eivät viikossakaan pystyisi
aihieuttamaan samanlaista hävitystä
koko Vietnamissa kuin yksi ainoa
US-Umahyökkääjä yhdellä ainoalla
lennolla. Ja kuitenkin Hughes ja
Ringsdorf sanoivat, etteivät he " o le
sotaisia".
'•' ' • ; / : ' ? • • * ' ; ' • ' * " ^ - ' - ' ' '
Kuinka tämä pitäisi ymmärtää?
Kuinka ihminen voi puhua ja menetellä
siten? Ensin luulimme, että
vangit vetivät meitä nenästä. Se olisi
varmasti yksinkertaisin selitys. Mut"^
ta todellisuus oli monisäikeisempi.
Erään selityksen salnune everstiluutnantti
Shiyleyltä: " K u n .me lennämme
suurella nopeudella, vyötettynä
istuimeemme ahtaassa hytissä,
lentokypärä ja muut varusteet y l lämme
olemme ikään kuin erUläm-me
näkymistä j a kuoleman tunteesta.
Se ei ole samanlaista kuin armeijassa,
jossa nähdään miesten 'kaatuvan.
Olemme jollakin tavoin kaukana
koko tilanteesta ja siksi eiAme
?jattele sitä tuhoa, jota saamme a i kaan
alhaalla maankamaralla."
On siis näin: vapaa avaruus turvaa
tuntemattomuuden, uhrit alhaal^
la maan päällä on vieraannutettu
Telkiksi koordinaattiasteikon pisteiksi.
Thunderchiefin tai Phanto-min
vapaisiin afääreihin eivät löyhkä
ja veri pääse yltämään. Hävitys
ja murhat eivät ole aisteilla havaittavaa
todellisuutta: ilmahyökkääjil-
Je sota hahmottuu jatkuvasti uusiutuvana
teknisenä prosessina, joka
toteutetaan kylmällä rutiinille.
• « *
Tämä voi kelvata selitykseksi.
Dmitri Gudlkov:
P |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-06-13-02
