Vapaus, August 27, 1925

              ToFEtelna elokEim 27 p. — Y!ng.> Aug. 21ih, 1925
SIINÄ ON ENSIMÄISENÄ KIRJANA KARL MARXIN KIRJOTTAMA Kolmantena on nyt juuri markkinoille laskettu A. Tjumeiiew'in kirjotcama
0 © '
TOISENA ON KARL MARXIN KIRJOTTAMA
-f
Tähän sarjaan ei oteta mitään muita paitse tieteellisesti täysin päteviä te­oksia.
Ne on tarkastettu ennen suomennustyön tekoa sekä täällä että Euro-passa
ja suomentajiksi on valittu ehdottomasti kykeneviä henkilöitä.
Tämän • kirjasarjan tarkotnksena on mennä lävitse koko köyhälistöliikkeen sekä sille tärkeitten tiedehaarojen eri puolet, niin että suomalaisilla työläisillä on tilaisuus tutustua
kaikkiin tärkeisiin yhteiskunta- ja muihinkin tieteisiin.
Työläisen Tietokirjasto sarjaa tullaan jatkamaan. Seuraava siihen sisältsrvä teos tulee olemaan A. Lasovskyn kirjottama MAAILMAN TALOUDELLINEN TYÖVÄENLIIKE.
Kaikkia niitä suomalaisia työläisiä, miehiä ja naisia, joilla on halu saada selvän käsityksen eri asioista, helppotajuisessa muodossa, kehotetaan hankkimaan tämän sarjakir-jaston
^^^^j^.^f^^j^^^^^l^ $1,00, Napoleon Kolmannen Vallankaappauksen hinta 70c ja TYÖN HISTORIAN hinta 80 senttiä,
MUISTAKAA että näitä sarjakirjoja ei oteta kovin suuria, painoksia, joten ne voivat loppua aivan lähitulevaisuudessa. Asiamiehille tavallinen alennus. Tehkää tilaukset osotteella
VAPAUS
Box 69 — SUDBURY, ONT.
^ Avnctettavan avomieluta pahetta
Koska tässä lehdessä on ollut jo­takin
allekirjottaneen avustuksesta,
viimeksi komitean tilitys, pyydän
lausua ensinnäkin vilpittömät kiitok­set
lahjottajille ja vaivannäkijöiUe
ja sitten asian johdosta jotakin, hiu­kan
selostusta ja lopputoivomukse-ni,
ainoan kerran, mitä näillä asi­oilla
lehtiemme palstoja täytän.
Kun tulipalo keväällä tuhosi per­heeltäni
asunnon, isonlaisen raken­nuksen
ja sen mukana muuta, osal-ha
kaiken, mitä vaatimattomassa e-lämässä
tarvitaan, oli siitä Vapau­dessa
ja sitten kai muissakin leh-dissämme
uutinen, jonka lopussa
annettiin osotteeni niille, jotka ha­luaisivat
tätä kovakohtaloista runo­niekkaansa
avustaa, "rohkaista". Se
johtui kirjeestäni. Olisin halun­nut
olla vaiti ja omin voimin pon­nistella
tästäkin allikosta, — olin­han
juuri äskettäin ollut avustus-huudon
alaisena, joten se näyttäisi
loppumattomalta, — mutta kun tä­mä^
sattui johdonmukaisesti kiu­sanneen
kovannonnen jatkona,
ikäänkuin kaiken "f inistyksenä",
yleisen työttömyyden ja ahtaan a-jan
ympäristöllä vallitessa, miehel­le,
jolla ei ollut. enää mitään myy­tävää,
millä toista ostaa (ainoa leh­mäkin
oli äskettäin mennyt), näyt­ti
tilanne ylivoimaiselta. Tuntui to-siaon,
että jos milloinkaan. ihmisiä
avustetaon, niin nyt se oli paikal-
' loan
' Ei päästy muualle muuttamaan ja
mihinkäpä mennäkään — alaston
lauma. Saatiin saunasta tilapäis-asunto,
sinne lainatuksi uunirähjä.
' Avustustoivon kannustamana siinä
. B)^unniteltiin eteenpäin menoa. Sau­nasta
tulee vähin uhrauksin pieni
keittiö, yhdelle seinustalle lyödään
lisähuone, oman työn kautta ei ky­sy
suuria varoja. Kun sitten saam­me
niitä ja niitä välttämättömyyk-.
siä, niin, kas, jo alamme hengrittää.
Minun, pään, on ryhdyttävä ham-masto
purren vaikka yövuorolla vii­meinkin
valmistamaan keskeneräi­senä
venyneet tekeleeni ("Hoopo-leirillä",
laulunäytelmä, josta nel-
, jäs näytös menossa, "Rahan tiet"»
työn romaani, lähellä loppuaan ja
pari, kolme kuvaelmaa, joista jo
hahmopiirteet paperilla), saanenhon
noista jotakin. En siinä sekasot­kussa
vielä tiennyt, vasta myöhem­min
se selveni, että nämäkin käsi-kirjotukset
olivat tuhkana, men­neet
kirjahyllyn, mukano..
Niin suunniteltiin. Mutta Port
Arthurin tovereiden piirissä oli uu­tinen
herättänyt repäsevän meinin­gin:
muodostivat avustuskomitean,
lähettivät lehtiin kehotuksen ja ju­listuksen,
että Tcaikki avustukset oli
lähetettävä tälle komitealle, ja sa­maan
.kj^iin lähettivät 11-miehi-sen
kängin -— eipähän silloin kau-punpssa
työkiireet vaivanneet —•
rakentamaan_jn§ij^ asuntoa,
määräyksellä että ei poistua7~kuh-nes
rakennus on Valmis; eväitä ja
rakennustarpeita .tulee' tilauksen
mukaan. Se oli reilua meninkiä,
vaikka hiukan suunnittelematonta.
Hirsiä ei ollut tänä aikana tar-
• peekM saatavissa, mutta kun oli
joku määrä valmiita tukkeja ja nii­tä
lisääkin saisi, muutettiin suun­nitelma
laudoiksi. — Mutta mihin
miehet sijottaa? Juttu kannattaa
ohimennen mainita. Saunassamme
oli jo «tmestään 8 henkeä, niiden
joukossa pieni lapsi ja vasta sai­rauksistaan
toipuva äiti, että kun
pahnoille laskeosimme, oli lattia
täysi. Naapureissa ei tuntunut o-levan
tilaa. Ilmat olivat hirveän
kylmät. — Olemme taivasalla, nuo­tiolla,
tuumi pojat. Sitä ei toki
tarvinnut. Löytyipä autiosta naa­purista
tyhjä kanahuone, johon sain
Akerlundin Iivarilta aika nipun
kämppäplänkettejä; sinne pojat si'
'jottui. Tyttöni, äitinsä avustama­na,
oli määrä huolehtia keittämi­sestä
— ilman patoja, pannuja, as­tioita,
lusikoita, mitään. No, jos­takin
niitä lainaan kerusteltiin sen
verran, että — syödyksi tuli, mi­tä
saaduksikin. Eikä saunassamme
niinä aikoina ollut seuran puutet­ta,
ei liioin vilukaan 1 — No niin,
aamulla ryhdyttiin työhön. Hirsiä
kaadettiin, vedätettiin, perustustöi­tä
tehtiin, hiukan aikailtiinkin, kun­nes
saatiin sirkkeli' palkalle ja al­koi
tuleskella lautoja. Jos ei näin
touhuten ollut aina kaikille työtä
ja työvälineistäkin oli puutetta, niin
eipä ollut kiirettäkään. Vajaan
kahden viikon perästä kuitenkin oli
22 jalkaa leveä ja 24 j . pitkä, kah­teen
huoneeseen ja eteiseen jaettu
sahalautanen kämppä vesikatto
päällä. Silloin kanki lähti (kii­toksia
pojat!), mutta < silloinpa oli­vat
eväätkin lopussa. Olin kiin­nittänyt
tähän aikani ja työni ja
sitä jatkaakin pitäisi, entäs nyt?...
Avustuskomitean tilityksen lopus­sa
mainittiin, että rakennus jäi kes­ken'
sen vuoksi kun rakennustar­peet
olivat märkiä. Se oli ereh­dyttävästi
sanottu. Eihän ollut e-nempi
märkiä kuin kuiviakaan tar­peita,
jäi vaan sen verran' lautoja,
jotka sittemmin höyläytln, että säin
lyödä lattian tapaisen, ja muutamia
pareja ikkunoita, ei kuitenkaan
kaikkiin reikiin. Sittemmin sain
lyödä vanhan oven, ilman lukkoa
ja saranoita, ja korsteenia varten
tiilet. Siinä kaikki.
Tuntui aikanaan kmmalliselta ja
ikävältä se, ettei avustuskomitea,
vaikka julkisesti vaati kaikki avus­tukset
käytettäväkseen, alussa, lo­pussa
eikä milloinkaan kysynyt, mi­tä
me kipeimmin taryitseisimme.
Ei nähtävästi tullut mieleenkään, et­tä
meillä tällaisessa tila,nteessa saat­taisi,
olla yhtä huutava jopa huu-tavampi
puute jostakin muustakin
kuin asunnosta. Oli nähtävästi vain
siihen huomio kiinnitetty ja kaikki
muu syrjäytetty. Jos edes sen suh­teen
edeltäpäin , jotakin neuvotel­tiin,
olisi se saattanut olla hyödyk­si.
Olisin ehkä siilloin ehdottanut,
että jos saan sen verran mies ja
hevosapua, että: tukit tulee no­peasti
paikoUe, tukit sahautetuksi,
sitten välttämättömiä rakennustar­peita
ja ruokavaroja (vaikkapa
vaan sen toista sadan dollarin e-destä,
mikä meni kängin kanssa),
niin teen työn poikani avustamana
itse. Ja se olisi syntynyt, jos. ei
aivan niin pian, niin yhtä hyvä ja
ehkäpä sitä tietä valmiimmaksi as­ti
yhteen menoon. Työstä ja elä­misestäkin
oli ja oh aina minulla­kin
kysymys; tässä olisi ollut nii­tä
molempia.
Sitäpaitsi olisivat eräät perheeni
jäsenet säästyneet joiltakin sen a-jan
tukaluuden tuottamilta ja seu­rauksenakin
jääviltä kärsimyksiltä,
joista täytyi ymmärryksellä vaieta.
— No, en moiti, vaikka mainitsen.
Komitealla oli epäilemättä hyvä
tarkotus ja menetteli parhaan ym­märryksensä
mukaan. Siis vilpittö­mät
kiitoksemme!
Sattui jcuitenkin tulemaan muu­tamia
rahaeriä suoraan meille (Va-peuden
tovereilta. Lapin, Ont, La-dysmithin,
B. C. ja Ashburhamin,
Mass., osastoilta, Timminsin o. om­peluseuralta
ja tovereilta Everct-tistä,
Wash., yhteensä 582.75, jois­ta
sydämellinen kiitos!). Näiden
eri aikoina saapuneiden erien avul­la
saimme joitakin välttämättömiä
tarpeita ja kävi mahdolliseksi se,
että sain uuden huoneen edes sen
verran kuntoon, että voimme sin­ne,
lämpimimmäksi kesän ajaksi
muuttaa.
Avustettavana oleminen on kai­kissa
tapauksissa niin katkeraa, et­tä
korkeintaan soisi sen kostona
pahimmalle vihamiehelleen. Viho­viimeinen
keino se on. Niinpä a-vustettava
toivoisi, että avustus
auttaisi sen murrokon yli missä ol-auttaisi,
päämäärään, mihin sillä py­ritään.
Viimeiseen asi toivoimme,
että tämäkin avustushomma sen te­kisi
meille, mutta sitä se ei jak­sanut,
se katkesi kesken.
Tässä nyt olemme. On vielä läm--
min, mutta pian tulee kylmiä ja sit­ten
ankara Canadan talvi. Siitä on
kokemukset, se varottaa. Näen e-dessäni
mahdollisuudet — mahdot­tomuudet,
näen yhä edelleen jat­kuvan
omanavun tehottomuuden,
sillä — työtä me emme saaneet!
Millä varustautua talvea vastaan,
vaikka ei mistään, ylimääräisestä o-lisi
kysymys, millä viedä 7-henki-nen
perhe (kahdeksas on jo maail­malla)
eteenpäin, . milläi ruokkia,
millä vaatettaa, varsinkin vaatettaa,
siinä on jo enemmän kuin kylliksi
kysymystä; mitä ikinä siihen lisä­tään,'
se on jo sulaa ma^hdottomuut-ta.
Jos olisi mies vielä nuorempi,
terve, valmis "tarttumaan ripoi­hin",
menemään minne tahansa ja
puskemaan mitä tahansa, olisi jut­tu
ehkä hiukan toinen. Siihen ei
tämä mies kykene — vieläkään,
vaikka on jo vähän paremmin tol-pillajan
kuin joinakin menneinä
vuosina. Vanhin poikani taas, jo­ka
jo haluaisi ansioillansa yhteistä
pesää avustaa ja on sitä turhaan
yrittänyt, ei ole vielä mies, vaan
vasta täsmälleen 16 vuoden ikäi­nen
"poikanen. — Näin ollen olem­me
kahden mahdollisuuden edessä,
joiden välillä on ratkaistava: joko
jättää tämä paikka keskeneräisine
avustushuoneineen jollekin, joka sii­tä
jotakin antaisi, tahi — jatkaa
vielä avunpyyntöä. Valitsemme jäl­kimäisen,
vaikkakin karmisi. Tun­tuu,
että sitä vaativat ne, jotka o-vat
jo jotakin uhranneet, ja eri­tyisesti
lapsijoukon turvallisuus. —
Koti jonkinlainen!
Niinpä lakkini ojennan: Antakaa
v i e l ä ! . . . Asunto varustetuksi tal­vea
vastaan (ei ole kysymys mis­tään
komeuksista, vaon lämpimäs­tä)
; tälle runoniekalle omituinen
kommana yläkertaan (ei se ole ai­noastaan
korkea ihanne, vaan työ­kalu,
taisteluase, paremman puut­teessa);
joitakin joka taloudessa
välttämättömiä kapistuksia, uuneja,
sänkyjä, astioita y.m.s. hävinneiden
tilalle; lehmä, maidon antaja (se ei
ole palanut, se on mennyt ennen
sitä avun hankinnassa sairaalle ih­miselle).
Siinä päämäärä, johon
tämä avunpyyntö tähtää.
En tahdo tällä vedota järjestöön,
en osastoihin, enkä millään tavalla
häiritä puoluetoimintaa; en myös­kään
vedota mihinkään ansioihini
ja sen vuoksi joihinkin velvollisuuk­siin,
—• ne ovat olematonta. Mi­nä
olen velkaa ja velvollinen yh­teiselle
asiallemme kaiken. Pyydän
ainoastaan täten saada, kun ei muu­ta
mahdollisuutta ole, huomauttaa
niille mahdollisesti yli mantereen
löytyville tovereille ja toverittaril­le,
jotka ehkä joskus ovat tunte­neet
myötätuntoa ja joilla sattuu
olemaan joka liikenevä lantti, jon­ka
voisivat antaa kenelle tahansa
hyvälle kerjäläiselle, joka sattuisi
P3?ytämään. Teille on hattuni o-jennettuna,
pankaa toimeksL Teet-'
tekö sen sakilla, kun pari kolme
yhteen sattuu, tahi yksilöinä, on yh­den
tekevä. Eikä ole väliä vaikka
liikenevä lantti sattuu olemaan pie-ni
— pistä vaan tulemaan, kun se
tulee suoraan lämpimästä kädestä.
Juuri näiden pienten yhteistulok­seen
toivoni perustan, siihen, että
ne saapuvat, ennenkuin asia unoh­tuu,
yhdessä rysyssä.
Jos tämä auttaa siihen päämää­rään,
mihin näin avomielisesti py­rin,
niin tunnonpa katkeruuden lie­ventyvän
ja saan ehkä innostusta
siihen, mitä minulta odotetaan.
Toverinne kaikissa vaiheissa,
Aku Päiviö.
Box 53, Kaministikwia, Ont,, Ca­nada.
Kirj. Kaarlo Lento.
VI
Kirjoituksilla hän koetti suurkau­pungissa
itseänsä elättää. Hän kir­joitteli
eri sanomalehtiin moÄaikkia.
Se tahtoo sanoa," että hän kirjoitti
mitä moninaisimmista asioista. Ru­not,
kaunokirjalliset pätkät ja po­liittiset
artikkelit sekä taloutta kos­kettelevat
tutkielmat, kaikki valui­vat
hänen kynästään. Hän kirjoit-
,ti vaihtelevalla onnella, kuten aina
kun on kysymyksessä leivän hank­kiminen.
Toisinaan hän kirjoitti
niinkin kypsää, että harmitti, kun
täytyi ne kiidättää sanomalehden
palstoille, joissa kirjoitus oli jo seu­raavana
päivänä sen julkaisemisen
jälkeen unhoitettu; toisinaan hän
itsekin häpesi tekelettään. Tällai­nen
tekele syntyi silloin, kun hän
oli nälästä ja väsymyksestä aivan
hervoton. Silloin hän kirjoitti aivan
keinotekoisesti ilman ispiratiota ja
todellista halua. Ja näinä aikoina
hän näki, kuinka huonosti henkises­tä
työstä maksetaan. Jos katuvar-ires^
sa Ukaviemäriä' kaivava niics
sai vähän työstään, niin vielä vä­hemmin
maksettiin miehelle, joka
vuodatti omaa elämäänsä valkoiselle
paperille. ' '
Näinä aikoina, sanomalehtien toi-,
mituksissa juostessaan, hän sai mie­lenkiintoisen
-tuttavuuden. . Hän tu­tustui
työläisrunoilija Armi Rai­taan.
Hän oli kaksikymmenviisivuotias
mies. "Hento, kalpea, hermostunut
mies; jonka ajatukset olivat aina
työssä. Milloin hän luki, milloin
kirjoitti, milloin keskusteli, milloin
ei vilkkaissa mielikuvissaan. Aina
levoton ja etsivä mies, mies, jolla
oli paljon intohimoja, paljon suun­nitelmia,
mutta sitä vähemmän käy­tännöllistä
älyä. Hänkin eli kädes­tä
suuhun. Oli aina rahanpuut­teessa
ja köyhyys hänet usein lan­nisti
aivan voimattomaksi. Hän
kärsi usein nälkää juuri senvuoksi,
ettei hänellä ollut tarpeeksi häikäi­lemättömyyttä.
Ja hänen suurin
heikkoutensa oli nainen. Naisen
edessä hän menetti kaikkensa. Hän
ei hallinnut naista, vaan nainen
häntä.
Armi Raita suunnitteli runonäy­telmää,
jonka nimeksi hän oli aja­tellut
"Nouseva päivä". Siitä piti
tulla hänen elämäntyönsä, jonka
valmiiksi saatuaan hän joutaisi pa­remman
puutteessa vaikka kuole­maan,
kuten M n sanoi. Siihen
saakka hän tahtoi elää, elää siitä-löinnin
ja vapaus, ihmisarvo ja elä­män
korkeus pyhimmät säveleensä.
Kuinka kuuluikaan sen proloogin
säkeet:
Ne nousevat
nousevat
rotkoista
elon kirkkainta
päivää kohti,
ne nousevat,
nousevat
huipuille, ,
mit haaveissa
ennen hohti.
Ne nousevat!
sotalaulut soi
ken kahlita voi
vapauden valtalaulun!
Usein .he iltamyöhään saakka kul­jeskelivat
kaduilla ja keskustelivat.
He ymmärsivät Yllin kanssa niin
hyvin toisiansa. Kirjalliset harras­tukset,
köyhälistön asia, elämän su­rut
ja riemut, ne olivat heillä yh­teisiä.
Mutta Armin terveys huo­lestutti
Ylliä, Hän oli viimeaikoina
niih kovin kuumeinen. Hänen suu­ret,
kauniit silmänsä loistivat toi­sinaan
kuin tulessa ja poskilla hohti
punaisia pilkkuja.
— Sinä et saa itseäsi kovin ra­sittaa,
sanoi Ylli hänelle kerran. Si­nä
tapat itsesi työllä, varsinkin kun
olet noin heikko.'
Armi hymyili hillittyä hymyily­änsä
ja lausui:
— Elämä ilman työtä ja ponnis­telua
ei ole minkään arvoinen. Mi­nä
olen kuin sairas, jos minä en
ponnistele joka päivä niin paljon,
että väsymyksestä vapisen. Eläqiän
korkein onni oi\. työssä. Rakkaus
naiseen, huvittelu, hurjastelu, kaik­ki
ne ovat näin tyhjiä hetkiä var­ten,
niitä hetkiä varten, jolloin ei
voi työskennellä, jolloin pää on
tyhjä ja sydän uupunut... Mutta
kaikista rikkaimmat, suurimmat
hetket elämässä, ovat uhrattavat
luovan työn alttarille.
Nyt hän, Ylli, ensi kerran ym­märsi
Armia. Hän näki edessään
miehen, jolle työ oli elämän kor­kein
tarkoitus. Nyt hän ymmärsi,,
kuinka paljon tuo mies olikaan työ­tä
tehnjrt noustessaan omin voimin-sa,
itseopiskelun ja yritteliäisyyden
kautta runoutta ja elämän korkeita
arvoja hallitsemaan. • Mutta samalla
hän aavisti, että hän oli uhrannut
myös oman itsensä samalle työn
alttarille. Nuo punaiset pilkut hä­nen
poskillaan todistivat ajan lähes­tyvän
. . .
•.
— - V Ä L I T T ÄÄ
VAPAUDEN KONTTORI
Asiamiestemme ei tarvitse olla, asiamiehiä kaikille erikielisille
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille ja lähettää kont­toriimme
maksun seuratessa mukana.
Välitämme tilauksia seuraaville tyovaenlehdille:
THE WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, % vk. $i oo
THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont,, vuosikerta '^Q
DAILY WORKER, Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
- vuosikerta $6.00, % vuosik. $3.50, 3 kuuk. $2,00
FARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Ti­laushinta
^...Vuosikerta $1,25, 6 kuuk. ,65
THE YOUNG WORK£R, Nuorten Työläisten Liiton kuu-kausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta....$i.oo
THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta .50
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, % vuosik. $1.25
POHJAN VOIMA, Oulu, päivälehti; vuosik. $10, puoli vuotta $6.00
TYÖN AANI, Vaasa, 3 Jcertaa viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50.
SAVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
TIEDONANTAJA^ Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00
LIEKKI, Helsinki,'Mikkolehti; vuosik , $3,00; % vk. 41.75
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuosik. $2,50; % .v $1.50
UUS ILM, virolainen Työväenpuolueen lehti, Mmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $6.0D
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta $2.50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta ., , , $1,75
NORRSKENSFLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.00, puoli vuotta $6.00
ITÄ JA LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki, Tilaushinta vk. $4.00, M vk. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmöstyy kerta
kuussa 16-sivuisena, Tilaushinta vuosik, $2.50, % vk. $1.50'
KOMMUNISTI. Leningrad, „ „ , vk, $4.00, % vk, $2.00
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, Helsinki. Kerta kuus­sa
Vuosikerran hinta $1.75; puolivuosikertaa $1.00
NAISTYÖLÄINEN, Helsinki. Kerta kuussa 1 vk $1.75
puolivuosikertaa „ $1.00
PUNAINEN KARJALA, Petrozovodsk, Bussia; 3 kertaa vii­kossa;
vuosikerran hinta $7.00; puolivuosik $3.50
TYÖMIES, päivälehti, Superior, Wis., 1 vk. $6.00, % vk. $3.25
TOVERI, päivälehti. Asteria, Ore., 1 vk. $6.00, % vk....;..., $3.50
ETEENPÄIN, päivälehti, Worcester, Mass., 1 vk. $7.00,
% vuosik , $3.75
PUNIKKI. pUalehti, Superior, Wis., 1 vk. $1.75, % vk.. $1.05
TOVERITAR, naistenlehti. Asteria, Ore., 1 vk. $2.00, % vk. $1.15
Ylläolevista lehdistä myönnetään asiamiehille palkkiota vis­sin
taksan mukaan.
' VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, ONT.
i
I Valmistaa IcaiMrin leipu^ialaan kuuluvia tuotteita.
' &ikoisen hsn^ien korppujen sekä kovan leivän valmistus on myös
; nyt alettu. — Ulkolähetykset täytetään nopeasti ja huolella.
SUDBURY BAKING CO.
r ' • ,
27 Dnrham St. — Box 429 — Sudbnry, Ont. — Telephone 1854
Nälkäiset
ruokailkaa työläisten kontrollee-raamassa
TARMOSSA.
—- 26c ateria. —
316 Bay St., Port Arthur. Oat.
Tri H. KOUONEN
Phone: Konttori 1588. Koti 1765
Osote: Box 1192, Sudbury, Ont
Pitkämatkaisille aina tilaa sai­rashuoneessa
leikkauksia varten.
Suomen
Eonsuliviraston
osoite Canadassa on
CONSULATE OP FINLAND,
?18 St. Catharine SL, WI MontreaL
Mitä on jokapäiväinen leipä?
Ruokaleipä ja kahvileipähän se on, jokainenhan sen tietääkin
ja senkin, että Kotileipomosta jokapäiväisen leivän saa mauk-kaimman;
Kuivaleipä ja korput ovat keveitä ja huokoisia ja hinta —
kysykääpäs. Jo usean vuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeille
ja kämpille täytetty huolella. Puhelin 1338S.
HOME BAKERY _ 740 SIMPSON ST. —FORT WILLIAM, ONT.
_ , - , , Tämän lisäksi on varakonsnlinvi-l!!."-
j!.°°^."'fl*f\..l*S.i^^^ Port Arthurissa (188 Lor-ne
St.), Vancouverissa (551 Howe
kojansa kalvoi IcoyhälistötautL
"Nouseva päivä" olisi laulu köy-jSt-. Torontossa (319 Bay St) ja
hälistön kamppaUusta, jota käydään;Quebecissa, Que., (C. P. R. Steam-päivästä,
valosta, auringosta. Se ^ ^ Agene).
olisi rohkeuden ja raiehnuden san­karilaulu,
jossa pimalippujea alla
marssivat ja kaatavat taistelijat ja
marttyyrit saisivat - ikuisen eeppe*
~Passiasioissa on käytSnnSIIidntä
kliSatyä suoraan Montrealin konsn»
Hnvitaston pnoleen tai Port Artlin*
tin varalconsTdinvirastoon.
m X E D
HENKI. PALO, TAPATURMA JA
AKKUNALASI
yAKUUTUKSIA
8ALICIE-GILL BLOCK. SUDBURY,
Lainoja hankitaan nopeasti ja a i
haiftilla hinnoilla.
. V. AHON
Parturiliike, Pallohaali ja Tupakka­kauppa
sijaitsee 78 Lang St
Cobalt, Ont
Tarmo ruokala
on paras p^kka tyydyttää ruoka-halonsa,
sijaitsee «amaRgn-paflfn^i^
T. J. Carietedt, oisistoja.
Liha- ja Ruokatavara­kauppa
Tl Cedar St. — - Sadbury, Ont
Telephone 844, — Bocc 524.
• NIEMI & VALKEAPÄÄ
KALLE POUKAMAN
— SAUNASSA^
kylvetään perjant. ja laBftataiM-SUDBURY.
PoLeKn 457. P. O. B « »22-
Dr. E STITT
Haiamaslääkän.
Sudboiy, Ontflrij
5?awiwiwFn^. .SB&ennaksssa Iniifl *"
Eoljonen