1925-08-27-07 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
—TIiiiF., Amg. 2nh 1§25
PalkkatllastJDa"
Acniattijärjestön toimisto on ko-
- t l n u t kerätä tietoja palkoista.
K u u i i Inttynyttä liittoa ei ole lä-bettsnrt
pyydettTJä-tilastoa. Joku
liirto on antanut epätäydellisiä tietoja.
Useimmilta liitoilta on kuidenkin
saatu niin täydellisiä, että
niir.ä on voitu muodostaa talulukko.
Tämän taloudenhoitaja Halmeen
tekemän taulukon mukaan olivat
naisten palkat vähenneet v. 1923
jopasta v. 1924 loppuun mennessä
keskimäärin 14 p. tunnille eli 3:9
pros. V. 1924 lopussa oli kirjateollisuuden
naisilla keskim. 6 mk.
tunnille, elintarveteollisuuden naisille
4:06, tie- j a vesirakennusalalla
3:10", lasiteollisuudessa 3:—, saha-,
kuljetus- j a sekatöissä 2:94, metalliteollisuudessa
2:75 j a vihdoin paperiteollisuudessa
vain 2:24. Kaikkien
tilastoon otettujen naisten keskim.
palkka v. 1924 oli vain 3 mk.
44 p.
Nämä numerot osoittavat räikeästi,
kuinka kurjan pienillä palkoilla
Suomessa on voitu ostaa naisten'
työvoimaa.
Oppilaiden palkoissa tavataan yhtä
huonoja. Niinpä oli lasiteollisuuden
oppilailla keskimäärin vain
3:25 tunnilta. Suomen valtion rautatiet
vievät voiton tuosta viheliäi-s>
7destä, koska niiden oppilailla o l i
keskimäärin 2:75 tunnilta. Metalliteollisuus
oli kiristänyt oppilasparkojen
elinehdot sitäkin huonommiksi.
Se näette maksoi keskim,
vain 2:60 tunnilta.
Oppilasten palkoista oli vain 7
liittoa voinut antaa tietoja. Siinä
kohden on toisten liittojen toiminnassa
valitettava aukko.
Elintarvet. liitto ilmotti keskim.
palkaksi 4:25,'kirjaty5nt. 6:—,
maalarint. 5:10 j a muurarien, rapparien
ja uunint. liitto 7:50.
Aikamiesten palkoista on 16 liittoa
lähettänyt numeroita. Näiden
sarekkeessa on paperiteollisuudella
häpeäsija: v. *1924 oli keskimääräinen
palkka vain 3:89 tunnille. Tie-ja
vesirakennusala vie toisen häpeä-sijan
numerolla 4:93, kolmas kuuluu
mahtavalle metalliteollisuudelle,
numero 4:95, j a neljäs saha-, kuljetus-
ja sekatöUle, joissa keskim.
palkka oli 4:96. Valtion rautateiden
konepajat pitävät tässäkin sa-rekkeesKa
alhaisen sijan, palkka
5:64. Puutyöntekijöiden oli noussut
vuodessa 6:04:stä 6:25 reen,
mutta lasiteollisuustyöväen alentunut
7:75:stä 7 markkaan. Elintarveteollisuuden
miesten keskim.
palkka oli myös kohonnut 6:55:stä
7:78 :aan, siis huomattavasti, kirjatyön
miesten 7:stä 8 markkaan ja
kivityömiesten 7:30:stä niinikään"
8:aan. Tätä korkeammat keskim.
palkat on merkitty vain kahdelle
liitolle: muurarien, rapparien j a|
uanint. 9:32' j a maalarimiehille j
9:63. Tämä oli uon taulukon |
mukaan korkein keskim. palkka v.
1924.
Miesten palkat olivat tämän sa-rekkeen
mukaan lisääntyneet sanottuna
vuotena keskim. 40 p. tunnille
eli 6.35 pros.
Oppilaiden sareke koski vain
miespuolisia, oppilaita. Heidän palkkansa
oli lisääntynyt 48 p. tunnille
eli 12.43 pro3.
Korotuksissa on järjestön toiminnalla
ja taisteluilla saavutettuja.
Alhaiset paikkanumerot huutavat:
työläiset, liittykää yhteen! — Suomen
Ammattijärjestö.
Valpaslaisuuden uudestisyntyminen
Viipurilaisen sos.-dem.' "Kansan
Työn" heinäk. 14 p. numerossa oli
julaistuna y l i kolme palstaa pitkä
hyckkäyskirjoitus otsikoUa "Äkki-
JJTkkien hyökkäyspolitiikka". K a i -
kesta päättäen sen henkisenä isänä
on A . j : n kirjallinen sihteeri Valpas,
vaikka hän tällä, kertaa onkin
Jialunnut jäädä vain nimim. "Puolustaja"
taakse.
Kirjoittaja on lähtenyt käyttämään
tunnettua mehevää haukku-masanavarastoaan
meikäläisiä vas-t^
an. Hän sanoo, että "äärimmäisen
vasemmiston" lehtiin kirjoittelevat
henkilöt,- "jotka uskottelevat
olevansa aatteeUisesti kirkkaan ja
Johdonmukaisen luokkataistelun kannalla,
mutta j o i l l a on tosiasiallisesti
ffl'tä piJdcamaisin sisu". "He ovat
voineet kasvaa j a kehittyä sangen
pi^iupK)rvarinisessa elinkeskustassa
p" ~ ja tulokseksi oh tullut sekasikiöitä"
j.n.e. "SeUaiset oliot
ovat epäjohdonmukaisia toiminnassaan".
_ ^
A u n i l t a lauseita j a samalla saneen
"opettavaisia", varsinkin kuin
oe tulevat niin korkeasti oppineelta
sanomalehtimiebelta kuin Valpas.
Sitten hän lähtee luettelemaan niitä
^ o j a , joissa tuo "pffikumainen 6i-
33 , "seiasikiömäisyys" yjn.3. i l menee.
Hän kaivaa esiin lähes vuoden
vanhan Oudegeest-jutnn ja yrit-tää
\1elä" todistella, että vasemmisto
teki väärin, kun alkoi vastustaa
mainitun herran kutsuniista A . j :n
vieraaksi. Kierolla tavalla hän yrittää
vertailla Oadegeestin tänne k uU
sumista muka niihin lähetystöihin,
joita eri maista on Venäjällä käynyt.
Tässä suhteessa Valppaan tekemä
vertailu on kuitenkin niin kömpelö,
että sille nauraa lapsetkin. Ensinnäkin
Venäjän Am. järjestö ei ole
noita lähetystöjä kutsunut. Ne ovat
saaneet mennä sinne jos ovat halunneet.
Ja toiseksi, Valppaankin
tulisi muistaa, että Venäjällä vallitsee
köyhälistön diktatuuri, jossa
sos.-dem. herrat eivät voi vieras-käynneillä
punoa silmukkaa työväen
kaulaan, kuten Oudegeest täällä
Suomessa olisi sos.-dem. herrain
kanssa tehnyt. Kolmanneksi, ne
tuhatlukuisat ammatillisesti järjestyneet
työläiset, jotka Oudegeestin
kutsumista vastustivat, saavat itse
päätellä ovatko he "pikkuporvareita",
"sekasikiöitä" y.m., kuten
"Puolustaja" sanoo.
Toisen esimerkin "Puolustaja" ottaa
A.j:n sihteerin toimen täyttämisestä.
Siis sekin jo liki puoli
vuotta päiväjärjestyksestä pois siirtynyt
juttu. Mutta yhä se vaan
tuntuu A . j : n kirjallista sihteeriä n i -
kottavan. Eikä se liene ihmekään.
Se koira ärähtää, johon kalikka sattuu.
Valpas oli itse se henkilö, joka
sai aikaan kaiken sen mielipiteiden
vaihdon, joka sanotun sihteerin
valinnasta käytiin lehtien palstoilla.
Hän se oli koko skandaalin
synnyttäjä j a senhän vuoksi suuren
toimikunnan vähemmistö jätti pöytäkirjaan
vastalauseensa. Herra
"Puolustaja" tekee hyvin j a julkaisee
sen vastalauseen, ehkäpä se selvittää
asiaa toiseltakin puolelta.
Samassa yhteydessä kirjoittaja
lörpöttelee halpahintaisia juttuja
siitä, että työväenjärjestöissä tulee
pitää jokaiselle vankilasta tulevalle
toverille sama virkapaikka avoinna,
josta hän on vankilaan joutunut.
Vertailuksi hän muistelee niitä kultaisia
aikoja, jolloin Valpas j a muut
sos.-dem. olivat niin rakkaassa sovussa
porvarien kanssa, että puolsivat
heille — nykyisille työväen pyöveleille
— virkojen takaisin saantia
Bobrikoffin aikana.
Tuollainen vertailu on ymmäret-tävissä.,
Sen tekijä on aikansa lapsia,
joka katsoo nykyaikaa samalla
tavalla kuin aikoja parikymmentä
vuotta takaperin. Hänen vertailustaan
puuttuu vain se, että edelleenkin
on olemassa vielä eräitä sellaisia
monarkioitakin, joissa kruunu kulkee
perintönä isältä pojalle, Miten
lienee paavin istuimen laila, siitä
ei tämän.~kirjoittaja aivan tarkkaan
tiedä. Mutta siitä voimme olla varmat,
että jos jäsenistömme tiesi
esim. Valppaan olevan niin paatuneen
noskelaisen kuin hän on, niin
varmaan Jie olisivat paheksuneet hänen
palkkaamistaan A . j : n kamsalia-apulaiseksi.
Niin olisi käynyt siitä
huolimatta, vaikka Valppaalla on
ollut joskus hyvinkin kaunis sädekehä
päänsä päällä. Mutta luokkataistelun
hylkääjälle emme kumartele,
vaikka hän esittää kuinka vanhan
jäsenkirjan tahansa. Ainoastaan
sillä on merkitystä nykyisessä
luokkataistelussa, millainen henicilö
on nykyään. Vanhat ansiot eivät yksistään
riitä.
Selvyyden vuoksi tulkoon vielä
mainittua, että A . j : n sihteerin valinnan
jälkeen ei ollut lehdissämme
kinaa mistään persoonasta, vaan siitä
törkeästä mielenosoituksesta, jota
A.j:n kanslian hoitajat j a eräät
toimikunnan jäsenet olivat harjoittaneet
erästä ehdokasta kohtaan.
Siitä oli kysymys. Mutta "Puolustaja"
yrittää nyt pitkän ajan perästä
syöttää palturia työläisille. Surkutella
vaan täytyy niitä työläisiä,
jotka ainoat tietonsa sellaisista vääristelyistä
ammentavat,
"Puolustaja" uhkaa viälä vimmatusti:
"Vahinkoa tuottav&t hyök^
kääjät pitäisi saada ainakin hiukan
haikaileviksi" j.n.e.
Antaa tulla vaan suu puhtaaksi
Porvarien siipien suojassa "Puolustajakin"
voi nyt purkaa sisuaan oikein
tarpeeksi asti kommunisteja
vastaan. Mutta aika koittaa vielä,
jolloin voidaan lähempi asiain selvittelykin
toimittaa-
Pohjan Voimassa S. Lehto.
F R A N K F U R T I N KISOISTA P A L A A j
VAT TYÖLÄISURHEILUAT ^
SAANEET J U H L A L L I S EN
VASTAANOTON H E L -
SINGISSS
Elok. 3 pnä palasivat Helsinkiin
Frankfurtin kisoihin osaaottaneet
työläisurheilijat. Matka Itämeren
yli tapahtui höyrylaiva "Eygenillä".
Etelä-satamassa oli urheilijoita vastassa
useisiin tuhansiin nouseva
yleisöjouldco. Kun laiva vähän jälkeen
klo. kahden laski laitoriin, k o hottivat
kisoista palaavat urheilijat
yhteisen hei, hei, hei-huutonsa T U -
Ltlle, johon hautooa yleisön puolelta
vastattiin.
Kun kotiinpalaavat olivat astuneet
lai%-a5ta, lähti koko komea
joukko j a runsaslukuinen urheilua-harrastava
yleisö kävellen työv.-ta-lolle,
jossa oli määrä viettää kisojen
päättäjäistilaisuus. Urheilijat marssivat
järjestyneissä riveissä, yleisö
•kintereillään ja sivuillaan pitkin
Unioninkatua. Helsingin työväenyhdistyksen
soittokunta kulld kulkueen
etunenässä puhallellen " K a n sainvälistä",
"Marseljeesia" y.m.
Päättäjäisjuhla alkoi .työväentalon
juhlasalissa klo puoli neljän aikaan
ip. TUL:n puh.j., tov. Eino Pekkala
lausui voitokkaat urheilijat tervetulleiksi
takaisin kotiaan.
TYÖLÄISVALTUUSKUNNAN
NEUVOSTO-VENÄJÄLLE
LÄHETTÄMISESTÄ
kertoo T. Tiedonantaja:
"Mikäli olemme varmalta taholta
saaneet tietää, on Neuvosto-Venäjän
Ammattijärjestö viime kuussa
lähettänyt vastauksen Suomen Ammattijärjestön
lähettämään kirjelmään
mikä koski työläisvaltuuskun-nan
lähettämistä Neuvosto-Venäjälle.
Venäjän Ammattijärjestön kirjelmässä
kutsutaan Suomen Ammattijärjestöä
lähettämään valtuuskunnan
tutkimusmatkalle Neuvosto-Venäjälle.
Valtuuskunnan suuruudesta lausutaan
toivomus, ettei teknillisten
seikkojen tähden valtuuskuntaa järjestettäisi
10 henkilöä suuremmak-
PERÄSEINÄJOEN NIMISMIEHEN
OIKEUSKÄSITYSTÄ OIKAISTU
Peräseinäjoen nimismiehen Heikki
Gummeruksen mielivaltaisen ilta-manpitokiellon
tähden oli Peräseinäjoen
SOS. nuorisoyhdistys r.y. lähettänyt
uuden valituksen maakunnan
virastoon. Uudessa valituksessa
vaadittiin paitsi • nimismiehen
antaman iltamanpiokiellon
kumoamista ja hänen velvoittamistaan
korvaamaan yhdistyksen kärsimät
kulut valituksen johdosta, myös
nimismies Gummeruksen erottamista
toimestaan, koska hän on siihen
kerrassaan sopimaton.
Maaherranvirasto on heinäk. 27
pnä antanut asian johdosta päätöksensä.
Päätös kuuluu:
"Lääninhallitus on tämän asian
tutkinut ja samalla kun ilmoitetaan,
että kruununnimismies Gummeruksen
virasta erottamisesta annetaan
tuonnempana lausunto on
lääninhallitus, koska selvitystä puuttuu
siitä, että sanotun iltaman toimeenpano
olisi vastoin hyviä tapoja,
eikä kruununnimismies Gummeruksella
niin ollen ole ollut syytä
anomuksen hylkäämiseen täliä perusteella,
nojautuen toukokuun 20
päivänä 1924 jqlkisista huveista
maaseudulla annetun asetuksen 2
pykälään, katsonut oikeaksi kumota
valituksenalaisen päätöksen ja
velvoittaa kruununnimismies Gummeruksen
sadalla (100) markalla
korvaamaan välittäjäin kulut asiassa,"
Eipä tosiaankaan olisi aikaista
antaa moiselle virkamiehelle potku
toimestaan. Ei ole oikein käytännöllistä,
että järjestöjen täytyy a i na
pyytää iltamalupansa maaher
ran välityksellä.
POHJOISMAIDEN KUTOMATYö-
LÄISTEN YHTEISTOIMINTA
Pohjoismaiden kutomateollisuus-työväen
neuvottelukokous alkoi elok.
ensimäisenä päivänä Tampereen
työväentalon opnitosalissa.
Tilaisuudessa edusti Ruotsin kuto-matyöntekijäin
liittoa luottamusmies
Gust Janzen ja liittohallinnon jäsen
Johan Erikkon, Tanskan kutoma-työntekijäin
liittoa liiton esimies
•Chr. Nielsen ja sihteeri Carl Larsen,
Norjan kutomatyöntekijäin liittoa
esimies Ingvald Olsen j a , h a l l i n non
jäsen Harry Eriksen ja Suomen
kutomateollisuustyCväen liittoa
taloudenhoitaja V. Kanto, sekä liittohallinnon
jäsenet J . Tunturi, K .
Salo j a Elina Salmi.
Neuvottelukokouksen työjärjestyksessä
on joukko tärkeitä kysymyksiä.
Paitsi selostuksia kunkin
maan katomateoUisuudessa vallitsevista
työ-, palkka- y.m. oloista, tullaan
kokouksessa käsittelemään
joukko muutos- ja lisäysehdotuksia
pohjoismaiden yhteistyöjärjestön
sääntöihin. Näistä on tärkein kiinteän
avustuksen järjestäminen vakinaiselle
kannalle sunremp|en työtaistelujen
sattuessa.
SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN
KAUPPAVAIHTO
Neuvostohallituksen Suomessa^
olevan kaupallisen- edustajan sijainen,
hra L Beresin on "Isvestijan"
edustajalle myöntämässään haastat'
telussa lausunut Stiomen j a Venä<
jän kauppasuhteista m.m- seuraavaa:
Taontimane Suomesta kehittyj
edelleen täysin säännöllisesti j a on
kulavan taloosvaoden kolmantena
neljänneksena ollut 160,000,000
Suomea markkaa, eli jonkun verran
saarempi kuin edellisenä neljänneksenä.
Tuonnissa orat edelleenkin
ensi sijalla olleet villa, paperi, puumassa
ja selluloosa. Kolmas osa
riime vuosineljänneksen aikana ostetuista
tavaroista menee Pietarin
ja Luoteisalueen tarpeiden tyydyttämiseen.
Mitä tulee \-ientiinime Suomeen,
pyrkii kaupallinen edustus tähänastisten
vientitavaroiden lisäksi luomaan
joukon uusia \ientihaaroJ3,
myymällä hamppua, tappuroita,
lumppuja, tuohitervaa y.m.
Nykyjään työskentelee kaupallinen
edustus tarmokkaasti valmistaakseen
tulevaa viljan\ientiä. Koska
tämän vuoden sadosta Suomessa
näyttää tulevan täysin tyydyttävä,
niin että se täyttää enemmän kuin
kaksi kolmannesta maan tarpeesta,
tullaan tuontiviljaa Suomessa tarvitsemaan
vain noin 6 milj. puutaa.
Tämän tarpeen me kykenemme täydelleen
tyydyttämään.
Sopimusten solmiamisen alalla on
huomattava uusi suuri sopimus, joka
koskee hienon merino-villan
tuontia Suomesta Kamvolny-trustia
varten.
Suomen ja Venäjän kauppasuhteista
on vielä mainittava Karjalan
neuvostotasavallan vienti Suomeen.
Repola Wood-yhtiön kanssa tehdyn
korisessionin mukaan on Karjala
valmistanut yli 100,000 tukkia ja
sitäpaitsi myynyt suomalaiselle Sortavalan
Lauttausyhdistykselle 80,-
000 tukkia. Karjala taas on puolestaan
ostanut Suomesta suuremman
määrän hevosia käytettäväksi
metsätöihin.
KOSICET PELKÄÄVÄT TYÖVÄEN
TUOMIOITA
Sos.-dem. puolueen puoluekokous
oli määrätty pidtttäräksi ensi marraskuussa,
mutta kun kuitenkin puoluekokoukselle
esitetyt alustukset
ovat herättäneet suurta tyytymät-tömj-
yttä puolueen omienkin jäsenten
keskuudessa — niin vähän kuin
siellä varsinaisia työläisiä onkin —
ovat puoluepomot alkaneet pelätä,
että tämän vuoden kunnallisvaaleissa
ei puolue onnistuisikaan kalastelemaan
työläisvalitsijoita kannat-tajikseen,
jos puoluekokous hyväksyisi
sille esitetyt sosialidemokraat-tis-
imperialistiset alustukset. Tämän
tähden onkin 8os.-dem. puolueen
puoluetoimikunta päättinyt lykitä
paolaekokoukseD pidottäväke! en*{
vuoden helmiknutM, siis niin kauaksi
kunnallisvaalien jälkeen, etteivät
keskustelut puoluekokousalus-tuksista
vielä pääsisi "häiritsemään"
sos.-dem. vaalikalastusta, jossa tietenkin
työväestölle luvataan yhdeksän
hyvää ja kymmenen kaunista
j a puhutaan hirveän "vallankumouksellisesti".
Tällä tavalla toivovat
sos.-dem. herrat välttävänsä
työväestön tuomion ilmenemästä
kunnallisvaaleissa liian selvästi. —
Kun sitten vaalit ovat ohi, voidaan
tietysti tehdä miten ruokottomia
päätöksiä tahansa, eihän se enää voi
vaikuttaa vaaleihin. Ja, seuraaviin
vaaleihin mennessä toivotaan työläisten
tietysti unohtavan noskcin
puoluekokouksen törkeät päätökset.
VARTIOSOTILAIDEN UROTYÖT
Viime heinäk. 30 pnä lähti Riis-kan
kylän Taipaleenkorveksi nimitetyllä
paikalla asuva kalastaja S i mo
Leppänen tyttärensä Alinan
kanssa kokemaan syöttiverkkojaan,
jotka he olivat potkennect kauemmas
Laatokan rannalle Raskasta
Yläpälle päin. Mutta kun Leppänen
parhaillaan souti edellämainitun
paikan ohi matkan päästä, jonka
he arvioivat ainakin 500 metriksi,
kuului rannalta äkkiä, sout^ajien
kuulematta minkäänlaista varotusta,
laukaus j a kuula tunkeutui suo-tajana
olleen tyttären, Alinan, molemmista
sääristä läpi murtaen oikeasta
jalasta luut poikki j a tehden
molempiin jalkoihin ammottavat
haavat; Kun Leppänen riensi tyttärensä
avuksi, joka parahtaen kaatui
veneen pohjalle, kuului rannalta
vielä toinenkin laukaus ja kuula
vihelsi aivan veneessä olijoiden päiden
päältä. Välttyäkseen enemmiltä
ampumisilta ja saadakseen
apua haavoitetullB^„lähti Leppänen
soutamaan patterin rantaa kohti.
Kun hän o l i saapunut lähemmäksi,
huudettiin rannalta, ettei patteri-alueelle
saa nousta. Kun kuitenkin
Leppänen vaati, että hänen tuli
saada haavoitetulle hoitoa, neuvottiin
häntä soutamaan kasarmin rantaan.
L. noudattikin kehoitusta ja
täällä sai haavoitettu ensi apua.
Myöhemmin soitettiin paikalle Raudun
kunnanlääkäri, joka sitoi haavat.
Leppäsen vaatimuksesta toimittivat
sotilasviranomaiset uhrin
Käkisalmen sotilassairaalaan. Kun
haavat' kuitenkin olivat niin vakavat,
ettei verenvuoto vielä seuraavana
aamunakaan ollut lakannut,
toimitettiin Leppänen perjantaiaamuna
Viipurin lääninsairaalaan
hoidettavaksi.
"LAISKURI Y.IV^. JUKURI"
Yleisesti tunnettua on, miten raskaan
mielivallan ja usein pikkumaisen
kiusanteon alaisina Tammisaaren
pakkotyölaitoksella tuomiotaan
kärsivät valtiolliset vangit saavat
"syntinsä" sovittaa. Järjestetyn kurituksen
lisäksi lisäävät "valitut"
vartijat asianharrastuksesta piinan
ankaruutta. Kuvaavana esimerkkinä
vartijoiden suhtautumisesta vartioitaviin,
"esimiehiään" henkisesti
j a siveellisesti paljon kehittyneem-piin
vankeihin mainittakoon seuraava
pikku juttu.
Laitoksella on vankina m.m. tov.
Sundqvist, joka sai 1922 Viipurin
ohranassa kokea silloin noudatettua
"sovinnollista sisäpolitiikkaa" siinä
määrin, että hän useiden pamputta-misien,
kurkusta puristamisien ja
iskujen vaikutuksesta iienetti terveytensä
kenties eliniäkseen, kuten
Viipurin kaupunginlääkäri oikeudessa
todisti. Nyt vielä, S vuoden k u luttua,
on tov. S. niin heikko, että
hän kesäk. 27 pnä pyörtyi työpaikalleen.
Sairaalaan vietynä sai hän
sitten luvan mennä heti lepäämään
selliinsä — sairaalaan pääsyynhän
eivät näin "lievät" tapaukset vielä
oikeuta. Vartijalle annettiin seuraava
lomalappu: "91/23 Sundqvist
saa mennä vuoteeseen nyt
heti. 27 —'6 — 25. Hoitajatar."
— Tähän lomalappuun on sitten j o ku
vartija nimen perään lisännyt
sanat: "Laiskuri y.m. j u k u r l " S i l lä
vartijan logiikan mukaanhan ei
vanki tietysti voi olla sairas — e l lei
han voi tehdä työtä, johtuu se
laiskuudesta ja ilkeämielisyydestä.
Ymmärtää silloin, millainen on
sairastaneen vangm asema Tammisaaressa,
SAULT STE. MARIEN JA YMFÄEISTÖN-suomalainen
väestö tulkaa tekemään ostoksenne
1
MAALAISLIITTOLAISET KUNTI-EN
KUKKAROILLA
Ruskealan kunnanvaltuuston kokouksessa
viime heinäk. 27 pnä oli
m.m. esillä Kuljakon kansakoulun
rakennustoimikunnan tilit, joissa t i lintarkastajain
lausunnon mukaan
ilmeni 25,756 markan vajaus, jonka
lisäksi rakennustoimikunnan puheenjohtaja
oli omilla valtuuksillaan
ottanut kassasta 1,500 ja rahastonhoitaja
3,000 markkaa. Valtuustolle
ilmoitettiin, että rahastonhoitaja
oli heinäkuun 15 pnä maksanut vajausta
15,000 markkaa, joten lopulliseksi
vajaukseksi jää 10,756 mk.
paitsi edellämainittuja omin luvin
otettuja määriä, Jotka valtuusto velvoitti
asianomaisten maksamaan takaisin.
Rahastonhoitaja, joka lienee
asettanut takauksen vajauksesta,
määrättiin suorittamaan laittomasti
pidätämunsä rahat takaisin 8 prosentin
korkoineen luettuna tammikuun
1 p:8tä V, 1925.
Rakennustoimikunnan molemmat
cdellämainitulla tavalla (kunnostautuneet
jäsenet lukeutuvat maalaisliittolaisiin.
TAMMISAARESTA VAPAUTUNEITA
Heinäk. 81 pnä vapautui ehdonalaisuuteen
Tammisaaresta kaikkiaan
5 työläistä, toverit Hannes Mäkinen
ja Ilmari Hentunen Helsingistä,
J . J . Saastamoinen Tikkurilasta
ja Jalmari Kahila Lappeenrannasta,
sekä Lehtonen Iitistä.
Toivotamme toverit tervetulleiksi
ehdonalaiseen "vapauteen". — T. T.
KIRJESENSUURI SUOMESSA
Työn Ääni kirjoittaa:
Heinäk. 24 pnä tuotiin nähtäväksemme
Helsingistä saman kuun 22
pnä eräälle vaasalaiselle toverille lähetetty
kirje. Se tuotiin asianomaiselle,
mutta mirtkälaisessa kunnossa!
Se oli matkalla avattu ja
sitten erittäin tökeröllä tavalla l i i mattu
uudelleen kiinni. Liimaa oli
käytetty niin runsaasti, että sitä
oli valunut kirjeen sisällekin liista-roiden
sitten sisällä olevan kirjeen,
joten kirje repesi ulosvedettäessä.
Mainittakoon, että kyseellisen kirjeen
lähettäjä oli Kulutusosuuskuntien
Keskusliitto Helsingistä, joten
on aivan ilmeistä että kirje on välillä
avattu ja tuhrittu, sillä sieltä
ei lähetetä kirjeitä sellaisessa asussa.
Kaikki huomioon ottaen ei voi
tulla muuhun tulokseen kuin, että
ohranalaitoksella on musta kabinet-tinsa
toimimassa postilaitoksen yhteydessä.
Varmuus tuosta ci ole
omiaan herättämään kunnioitusta
Suomen demokraattisen tasavallan
postilaitosta kohtaan, '
lATKÄMDAKOIl
Siistejä huoneita oaatavooa.
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lano
SODBUBY, ONTAKJ*
Lähellä C. N. B. asemaa
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatto varmasti halvemmalla
kuin pienemmistä liikkeistä.
Suomalainen myyjä YRJÖ MÄNTYLÄ palvelee teitä tehdes-sänne
ostoksia.
Cocbrane Bardiani Liiited
SAULT STE. MARIE. ONTARIO.
t/%<Miftiifcm/wftm<>A«ii>m»ftftftffii<^i*imf>i'iimimiir»(iB**ft<***f"^
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230--J.
niaakset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosoto (FINNISH BAEERY
FiDDisb BotQiDg Worls
Valmistaa
parhaat virvokejoomat Soo«ia
Omistaja V . LBhde.
326 Bloor St. — Puhelin 1123 W.
Leipää
ja leivoksia tarjoamme aummissa jo
vähittäin kovaa leipää Ja korppuja
lähetetään pyydettäeBaä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 730 J .
Matti Ketola.
304 WolIlDatoQ St. W. Soo. Oot.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
Selkärankatobtori
, Tarkastetaan X-sähkösädekoncclIa.
217 Gloucettor St. Soo, Oni
— Phono 1806 —
Kymmenen vuoden kokemus «ao
malaisten kcskuudeBsa.
J. A. Maclnnes, B.Ä. W.H.C. Bneo
MaclNNES & BRIEN
Laklmiohot, Asianajajat. Notoriot.
363 Qui^eo Str.,
Sault Sto. Morb, Ontario
Konttori vastapttHtä Sault Streettiä
Rnhoa lainataan halvimmalla korolla
IES DROG CO.
SuomalalBan Ulkolahaty* epteakbl
Canadan Soossa
Ainoa SooMa olava aptoe&kl, |o<
ka ilmottaa Vapaudeiaa.
Aoiaoajajot, lablraiehet, ootorlot
7. 63,
^ * Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriab McFaddeo, E. C.
E. V. McMillon.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoimistelija
K. A. LEINO,
336 Albert St, Soo, Ont., Coo.
Huom.l 10 vuoden kokemus eai*
raaJa- ja vkBitylshieroJana.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuuskauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruokatavaraa
sekä kaikenlaista eläinten
rdbua. Linjalla olijat tehkoa ostoksenne
osou^oupasto.
369 WelIiDBhton St., Woot. Oot.,
Cao. — Telefooni 1810 F.
Charlie Häyrinen
AUTONAJURIUIICE
Phono 1167
354 Albert St. W. Soo, Oat.
Tri Wood
Banb of Nova Seotia BM^r*
Täyttö-, pSälyatys. ia koltatyfieS
te/bd^än sekä ulosvctSmfstä.
Konttori puhdin 100
Aounto puhelin 1180,
Sadbury Oatario.
HAUTAPATSAITA
Kun haluatte hauta- eli mttistopat»
oasta, neuvotelkaa siitä Icanssammo.
Meillä on parhain varasto koko kaa-pungisso.
Labo Superlor Granite & Marblo V/ha
W. J. McPberson M^r,
Soo, Ont. Phone 624.
•m '-'Mm
Halvin paikka ostaa bdibbi raoltatarpeet.
Linjoille lähetetään myös huolellisesti Ja nopeasti suoritetaan tilaukset,
•
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä ja E . Kotanen.
292 Bay St. _ Pubolln 305 N. PORT ARTHUR, Oot.
{M.
Tel«>fooni 532
Hammaslääkäri
Haooe 7, Clialc Blk.
McCartDe}r'o Ja Bnr&e'n yläpuolella.
Vietoria Av. ja Brodie St. bolraasM
FORT WILLf AM
Vastaanottotunnlt: päivisin 9 a.p.
—6 l.p. ntasin: 7—9. Puhelin
1C08 S. '
Toimisto tyttS puhaa supmea ja
englantia.
Vanha, tunnettu ERKKILÄN LUKE
Omistajat: ERKKILÄ & MILTON
130 Cumberlaod Street S., Port Arthur, Ontario.
(Bay kadun kulmauksessa)
Saosltteleo —
MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehddttordosti
helpoimmilla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkaknnnalla.
Yksi Ja sama binta bailulle. — J a .—
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
rauhallisine Ja puhtaine huoneineen.
sdcit •' •
KAHVILA., VIRVOKE. JA TUPAKKAMYYMÄLÄÄ.
I
lT:ri H. Quackenbushj
HatamaslSSkSri
107 Catbbertcon BIb.
[FORT WILLfAM,
Auid iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
•(
(
(
(
ONTABIOj
<
1 (
<
«
(
PiotäytykM pnotiin Jcsa on
kaikenlaista ensUaokcn nokata-varaa
päivän ImlTimpiin tilntoi-hin.
7 ElnlaQd St.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 27, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1925-08-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus250827 |
Description
| Title | 1925-08-27-07 |
| OCR text |
—TIiiiF., Amg. 2nh 1§25
PalkkatllastJDa"
Acniattijärjestön toimisto on ko-
- t l n u t kerätä tietoja palkoista.
K u u i i Inttynyttä liittoa ei ole lä-bettsnrt
pyydettTJä-tilastoa. Joku
liirto on antanut epätäydellisiä tietoja.
Useimmilta liitoilta on kuidenkin
saatu niin täydellisiä, että
niir.ä on voitu muodostaa talulukko.
Tämän taloudenhoitaja Halmeen
tekemän taulukon mukaan olivat
naisten palkat vähenneet v. 1923
jopasta v. 1924 loppuun mennessä
keskimäärin 14 p. tunnille eli 3:9
pros. V. 1924 lopussa oli kirjateollisuuden
naisilla keskim. 6 mk.
tunnille, elintarveteollisuuden naisille
4:06, tie- j a vesirakennusalalla
3:10", lasiteollisuudessa 3:—, saha-,
kuljetus- j a sekatöissä 2:94, metalliteollisuudessa
2:75 j a vihdoin paperiteollisuudessa
vain 2:24. Kaikkien
tilastoon otettujen naisten keskim.
palkka v. 1924 oli vain 3 mk.
44 p.
Nämä numerot osoittavat räikeästi,
kuinka kurjan pienillä palkoilla
Suomessa on voitu ostaa naisten'
työvoimaa.
Oppilaiden palkoissa tavataan yhtä
huonoja. Niinpä oli lasiteollisuuden
oppilailla keskimäärin vain
3:25 tunnilta. Suomen valtion rautatiet
vievät voiton tuosta viheliäi-s>
7destä, koska niiden oppilailla o l i
keskimäärin 2:75 tunnilta. Metalliteollisuus
oli kiristänyt oppilasparkojen
elinehdot sitäkin huonommiksi.
Se näette maksoi keskim,
vain 2:60 tunnilta.
Oppilasten palkoista oli vain 7
liittoa voinut antaa tietoja. Siinä
kohden on toisten liittojen toiminnassa
valitettava aukko.
Elintarvet. liitto ilmotti keskim.
palkaksi 4:25,'kirjaty5nt. 6:—,
maalarint. 5:10 j a muurarien, rapparien
ja uunint. liitto 7:50.
Aikamiesten palkoista on 16 liittoa
lähettänyt numeroita. Näiden
sarekkeessa on paperiteollisuudella
häpeäsija: v. *1924 oli keskimääräinen
palkka vain 3:89 tunnille. Tie-ja
vesirakennusala vie toisen häpeä-sijan
numerolla 4:93, kolmas kuuluu
mahtavalle metalliteollisuudelle,
numero 4:95, j a neljäs saha-, kuljetus-
ja sekatöUle, joissa keskim.
palkka oli 4:96. Valtion rautateiden
konepajat pitävät tässäkin sa-rekkeesKa
alhaisen sijan, palkka
5:64. Puutyöntekijöiden oli noussut
vuodessa 6:04:stä 6:25 reen,
mutta lasiteollisuustyöväen alentunut
7:75:stä 7 markkaan. Elintarveteollisuuden
miesten keskim.
palkka oli myös kohonnut 6:55:stä
7:78 :aan, siis huomattavasti, kirjatyön
miesten 7:stä 8 markkaan ja
kivityömiesten 7:30:stä niinikään"
8:aan. Tätä korkeammat keskim.
palkat on merkitty vain kahdelle
liitolle: muurarien, rapparien j a|
uanint. 9:32' j a maalarimiehille j
9:63. Tämä oli uon taulukon |
mukaan korkein keskim. palkka v.
1924.
Miesten palkat olivat tämän sa-rekkeen
mukaan lisääntyneet sanottuna
vuotena keskim. 40 p. tunnille
eli 6.35 pros.
Oppilaiden sareke koski vain
miespuolisia, oppilaita. Heidän palkkansa
oli lisääntynyt 48 p. tunnille
eli 12.43 pro3.
Korotuksissa on järjestön toiminnalla
ja taisteluilla saavutettuja.
Alhaiset paikkanumerot huutavat:
työläiset, liittykää yhteen! — Suomen
Ammattijärjestö.
Valpaslaisuuden uudestisyntyminen
Viipurilaisen sos.-dem.' "Kansan
Työn" heinäk. 14 p. numerossa oli
julaistuna y l i kolme palstaa pitkä
hyckkäyskirjoitus otsikoUa "Äkki-
JJTkkien hyökkäyspolitiikka". K a i -
kesta päättäen sen henkisenä isänä
on A . j : n kirjallinen sihteeri Valpas,
vaikka hän tällä, kertaa onkin
Jialunnut jäädä vain nimim. "Puolustaja"
taakse.
Kirjoittaja on lähtenyt käyttämään
tunnettua mehevää haukku-masanavarastoaan
meikäläisiä vas-t^
an. Hän sanoo, että "äärimmäisen
vasemmiston" lehtiin kirjoittelevat
henkilöt,- "jotka uskottelevat
olevansa aatteeUisesti kirkkaan ja
Johdonmukaisen luokkataistelun kannalla,
mutta j o i l l a on tosiasiallisesti
ffl'tä piJdcamaisin sisu". "He ovat
voineet kasvaa j a kehittyä sangen
pi^iupK)rvarinisessa elinkeskustassa
p" ~ ja tulokseksi oh tullut sekasikiöitä"
j.n.e. "SeUaiset oliot
ovat epäjohdonmukaisia toiminnassaan".
_ ^
A u n i l t a lauseita j a samalla saneen
"opettavaisia", varsinkin kuin
oe tulevat niin korkeasti oppineelta
sanomalehtimiebelta kuin Valpas.
Sitten hän lähtee luettelemaan niitä
^ o j a , joissa tuo "pffikumainen 6i-
33 , "seiasikiömäisyys" yjn.3. i l menee.
Hän kaivaa esiin lähes vuoden
vanhan Oudegeest-jutnn ja yrit-tää
\1elä" todistella, että vasemmisto
teki väärin, kun alkoi vastustaa
mainitun herran kutsuniista A . j :n
vieraaksi. Kierolla tavalla hän yrittää
vertailla Oadegeestin tänne k uU
sumista muka niihin lähetystöihin,
joita eri maista on Venäjällä käynyt.
Tässä suhteessa Valppaan tekemä
vertailu on kuitenkin niin kömpelö,
että sille nauraa lapsetkin. Ensinnäkin
Venäjän Am. järjestö ei ole
noita lähetystöjä kutsunut. Ne ovat
saaneet mennä sinne jos ovat halunneet.
Ja toiseksi, Valppaankin
tulisi muistaa, että Venäjällä vallitsee
köyhälistön diktatuuri, jossa
sos.-dem. herrat eivät voi vieras-käynneillä
punoa silmukkaa työväen
kaulaan, kuten Oudegeest täällä
Suomessa olisi sos.-dem. herrain
kanssa tehnyt. Kolmanneksi, ne
tuhatlukuisat ammatillisesti järjestyneet
työläiset, jotka Oudegeestin
kutsumista vastustivat, saavat itse
päätellä ovatko he "pikkuporvareita",
"sekasikiöitä" y.m., kuten
"Puolustaja" sanoo.
Toisen esimerkin "Puolustaja" ottaa
A.j:n sihteerin toimen täyttämisestä.
Siis sekin jo liki puoli
vuotta päiväjärjestyksestä pois siirtynyt
juttu. Mutta yhä se vaan
tuntuu A . j : n kirjallista sihteeriä n i -
kottavan. Eikä se liene ihmekään.
Se koira ärähtää, johon kalikka sattuu.
Valpas oli itse se henkilö, joka
sai aikaan kaiken sen mielipiteiden
vaihdon, joka sanotun sihteerin
valinnasta käytiin lehtien palstoilla.
Hän se oli koko skandaalin
synnyttäjä j a senhän vuoksi suuren
toimikunnan vähemmistö jätti pöytäkirjaan
vastalauseensa. Herra
"Puolustaja" tekee hyvin j a julkaisee
sen vastalauseen, ehkäpä se selvittää
asiaa toiseltakin puolelta.
Samassa yhteydessä kirjoittaja
lörpöttelee halpahintaisia juttuja
siitä, että työväenjärjestöissä tulee
pitää jokaiselle vankilasta tulevalle
toverille sama virkapaikka avoinna,
josta hän on vankilaan joutunut.
Vertailuksi hän muistelee niitä kultaisia
aikoja, jolloin Valpas j a muut
sos.-dem. olivat niin rakkaassa sovussa
porvarien kanssa, että puolsivat
heille — nykyisille työväen pyöveleille
— virkojen takaisin saantia
Bobrikoffin aikana.
Tuollainen vertailu on ymmäret-tävissä.,
Sen tekijä on aikansa lapsia,
joka katsoo nykyaikaa samalla
tavalla kuin aikoja parikymmentä
vuotta takaperin. Hänen vertailustaan
puuttuu vain se, että edelleenkin
on olemassa vielä eräitä sellaisia
monarkioitakin, joissa kruunu kulkee
perintönä isältä pojalle, Miten
lienee paavin istuimen laila, siitä
ei tämän.~kirjoittaja aivan tarkkaan
tiedä. Mutta siitä voimme olla varmat,
että jos jäsenistömme tiesi
esim. Valppaan olevan niin paatuneen
noskelaisen kuin hän on, niin
varmaan Jie olisivat paheksuneet hänen
palkkaamistaan A . j : n kamsalia-apulaiseksi.
Niin olisi käynyt siitä
huolimatta, vaikka Valppaalla on
ollut joskus hyvinkin kaunis sädekehä
päänsä päällä. Mutta luokkataistelun
hylkääjälle emme kumartele,
vaikka hän esittää kuinka vanhan
jäsenkirjan tahansa. Ainoastaan
sillä on merkitystä nykyisessä
luokkataistelussa, millainen henicilö
on nykyään. Vanhat ansiot eivät yksistään
riitä.
Selvyyden vuoksi tulkoon vielä
mainittua, että A . j : n sihteerin valinnan
jälkeen ei ollut lehdissämme
kinaa mistään persoonasta, vaan siitä
törkeästä mielenosoituksesta, jota
A.j:n kanslian hoitajat j a eräät
toimikunnan jäsenet olivat harjoittaneet
erästä ehdokasta kohtaan.
Siitä oli kysymys. Mutta "Puolustaja"
yrittää nyt pitkän ajan perästä
syöttää palturia työläisille. Surkutella
vaan täytyy niitä työläisiä,
jotka ainoat tietonsa sellaisista vääristelyistä
ammentavat,
"Puolustaja" uhkaa viälä vimmatusti:
"Vahinkoa tuottav&t hyök^
kääjät pitäisi saada ainakin hiukan
haikaileviksi" j.n.e.
Antaa tulla vaan suu puhtaaksi
Porvarien siipien suojassa "Puolustajakin"
voi nyt purkaa sisuaan oikein
tarpeeksi asti kommunisteja
vastaan. Mutta aika koittaa vielä,
jolloin voidaan lähempi asiain selvittelykin
toimittaa-
Pohjan Voimassa S. Lehto.
F R A N K F U R T I N KISOISTA P A L A A j
VAT TYÖLÄISURHEILUAT ^
SAANEET J U H L A L L I S EN
VASTAANOTON H E L -
SINGISSS
Elok. 3 pnä palasivat Helsinkiin
Frankfurtin kisoihin osaaottaneet
työläisurheilijat. Matka Itämeren
yli tapahtui höyrylaiva "Eygenillä".
Etelä-satamassa oli urheilijoita vastassa
useisiin tuhansiin nouseva
yleisöjouldco. Kun laiva vähän jälkeen
klo. kahden laski laitoriin, k o hottivat
kisoista palaavat urheilijat
yhteisen hei, hei, hei-huutonsa T U -
Ltlle, johon hautooa yleisön puolelta
vastattiin.
Kun kotiinpalaavat olivat astuneet
lai%-a5ta, lähti koko komea
joukko j a runsaslukuinen urheilua-harrastava
yleisö kävellen työv.-ta-lolle,
jossa oli määrä viettää kisojen
päättäjäistilaisuus. Urheilijat marssivat
järjestyneissä riveissä, yleisö
•kintereillään ja sivuillaan pitkin
Unioninkatua. Helsingin työväenyhdistyksen
soittokunta kulld kulkueen
etunenässä puhallellen " K a n sainvälistä",
"Marseljeesia" y.m.
Päättäjäisjuhla alkoi .työväentalon
juhlasalissa klo puoli neljän aikaan
ip. TUL:n puh.j., tov. Eino Pekkala
lausui voitokkaat urheilijat tervetulleiksi
takaisin kotiaan.
TYÖLÄISVALTUUSKUNNAN
NEUVOSTO-VENÄJÄLLE
LÄHETTÄMISESTÄ
kertoo T. Tiedonantaja:
"Mikäli olemme varmalta taholta
saaneet tietää, on Neuvosto-Venäjän
Ammattijärjestö viime kuussa
lähettänyt vastauksen Suomen Ammattijärjestön
lähettämään kirjelmään
mikä koski työläisvaltuuskun-nan
lähettämistä Neuvosto-Venäjälle.
Venäjän Ammattijärjestön kirjelmässä
kutsutaan Suomen Ammattijärjestöä
lähettämään valtuuskunnan
tutkimusmatkalle Neuvosto-Venäjälle.
Valtuuskunnan suuruudesta lausutaan
toivomus, ettei teknillisten
seikkojen tähden valtuuskuntaa järjestettäisi
10 henkilöä suuremmak-
PERÄSEINÄJOEN NIMISMIEHEN
OIKEUSKÄSITYSTÄ OIKAISTU
Peräseinäjoen nimismiehen Heikki
Gummeruksen mielivaltaisen ilta-manpitokiellon
tähden oli Peräseinäjoen
SOS. nuorisoyhdistys r.y. lähettänyt
uuden valituksen maakunnan
virastoon. Uudessa valituksessa
vaadittiin paitsi • nimismiehen
antaman iltamanpiokiellon
kumoamista ja hänen velvoittamistaan
korvaamaan yhdistyksen kärsimät
kulut valituksen johdosta, myös
nimismies Gummeruksen erottamista
toimestaan, koska hän on siihen
kerrassaan sopimaton.
Maaherranvirasto on heinäk. 27
pnä antanut asian johdosta päätöksensä.
Päätös kuuluu:
"Lääninhallitus on tämän asian
tutkinut ja samalla kun ilmoitetaan,
että kruununnimismies Gummeruksen
virasta erottamisesta annetaan
tuonnempana lausunto on
lääninhallitus, koska selvitystä puuttuu
siitä, että sanotun iltaman toimeenpano
olisi vastoin hyviä tapoja,
eikä kruununnimismies Gummeruksella
niin ollen ole ollut syytä
anomuksen hylkäämiseen täliä perusteella,
nojautuen toukokuun 20
päivänä 1924 jqlkisista huveista
maaseudulla annetun asetuksen 2
pykälään, katsonut oikeaksi kumota
valituksenalaisen päätöksen ja
velvoittaa kruununnimismies Gummeruksen
sadalla (100) markalla
korvaamaan välittäjäin kulut asiassa,"
Eipä tosiaankaan olisi aikaista
antaa moiselle virkamiehelle potku
toimestaan. Ei ole oikein käytännöllistä,
että järjestöjen täytyy a i na
pyytää iltamalupansa maaher
ran välityksellä.
POHJOISMAIDEN KUTOMATYö-
LÄISTEN YHTEISTOIMINTA
Pohjoismaiden kutomateollisuus-työväen
neuvottelukokous alkoi elok.
ensimäisenä päivänä Tampereen
työväentalon opnitosalissa.
Tilaisuudessa edusti Ruotsin kuto-matyöntekijäin
liittoa luottamusmies
Gust Janzen ja liittohallinnon jäsen
Johan Erikkon, Tanskan kutoma-työntekijäin
liittoa liiton esimies
•Chr. Nielsen ja sihteeri Carl Larsen,
Norjan kutomatyöntekijäin liittoa
esimies Ingvald Olsen j a , h a l l i n non
jäsen Harry Eriksen ja Suomen
kutomateollisuustyCväen liittoa
taloudenhoitaja V. Kanto, sekä liittohallinnon
jäsenet J . Tunturi, K .
Salo j a Elina Salmi.
Neuvottelukokouksen työjärjestyksessä
on joukko tärkeitä kysymyksiä.
Paitsi selostuksia kunkin
maan katomateoUisuudessa vallitsevista
työ-, palkka- y.m. oloista, tullaan
kokouksessa käsittelemään
joukko muutos- ja lisäysehdotuksia
pohjoismaiden yhteistyöjärjestön
sääntöihin. Näistä on tärkein kiinteän
avustuksen järjestäminen vakinaiselle
kannalle sunremp|en työtaistelujen
sattuessa.
SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLINEN
KAUPPAVAIHTO
Neuvostohallituksen Suomessa^
olevan kaupallisen- edustajan sijainen,
hra L Beresin on "Isvestijan"
edustajalle myöntämässään haastat'
telussa lausunut Stiomen j a Venä<
jän kauppasuhteista m.m- seuraavaa:
Taontimane Suomesta kehittyj
edelleen täysin säännöllisesti j a on
kulavan taloosvaoden kolmantena
neljänneksena ollut 160,000,000
Suomea markkaa, eli jonkun verran
saarempi kuin edellisenä neljänneksenä.
Tuonnissa orat edelleenkin
ensi sijalla olleet villa, paperi, puumassa
ja selluloosa. Kolmas osa
riime vuosineljänneksen aikana ostetuista
tavaroista menee Pietarin
ja Luoteisalueen tarpeiden tyydyttämiseen.
Mitä tulee \-ientiinime Suomeen,
pyrkii kaupallinen edustus tähänastisten
vientitavaroiden lisäksi luomaan
joukon uusia \ientihaaroJ3,
myymällä hamppua, tappuroita,
lumppuja, tuohitervaa y.m.
Nykyjään työskentelee kaupallinen
edustus tarmokkaasti valmistaakseen
tulevaa viljan\ientiä. Koska
tämän vuoden sadosta Suomessa
näyttää tulevan täysin tyydyttävä,
niin että se täyttää enemmän kuin
kaksi kolmannesta maan tarpeesta,
tullaan tuontiviljaa Suomessa tarvitsemaan
vain noin 6 milj. puutaa.
Tämän tarpeen me kykenemme täydelleen
tyydyttämään.
Sopimusten solmiamisen alalla on
huomattava uusi suuri sopimus, joka
koskee hienon merino-villan
tuontia Suomesta Kamvolny-trustia
varten.
Suomen ja Venäjän kauppasuhteista
on vielä mainittava Karjalan
neuvostotasavallan vienti Suomeen.
Repola Wood-yhtiön kanssa tehdyn
korisessionin mukaan on Karjala
valmistanut yli 100,000 tukkia ja
sitäpaitsi myynyt suomalaiselle Sortavalan
Lauttausyhdistykselle 80,-
000 tukkia. Karjala taas on puolestaan
ostanut Suomesta suuremman
määrän hevosia käytettäväksi
metsätöihin.
KOSICET PELKÄÄVÄT TYÖVÄEN
TUOMIOITA
Sos.-dem. puolueen puoluekokous
oli määrätty pidtttäräksi ensi marraskuussa,
mutta kun kuitenkin puoluekokoukselle
esitetyt alustukset
ovat herättäneet suurta tyytymät-tömj-
yttä puolueen omienkin jäsenten
keskuudessa — niin vähän kuin
siellä varsinaisia työläisiä onkin —
ovat puoluepomot alkaneet pelätä,
että tämän vuoden kunnallisvaaleissa
ei puolue onnistuisikaan kalastelemaan
työläisvalitsijoita kannat-tajikseen,
jos puoluekokous hyväksyisi
sille esitetyt sosialidemokraat-tis-
imperialistiset alustukset. Tämän
tähden onkin 8os.-dem. puolueen
puoluetoimikunta päättinyt lykitä
paolaekokoukseD pidottäväke! en*{
vuoden helmiknutM, siis niin kauaksi
kunnallisvaalien jälkeen, etteivät
keskustelut puoluekokousalus-tuksista
vielä pääsisi "häiritsemään"
sos.-dem. vaalikalastusta, jossa tietenkin
työväestölle luvataan yhdeksän
hyvää ja kymmenen kaunista
j a puhutaan hirveän "vallankumouksellisesti".
Tällä tavalla toivovat
sos.-dem. herrat välttävänsä
työväestön tuomion ilmenemästä
kunnallisvaaleissa liian selvästi. —
Kun sitten vaalit ovat ohi, voidaan
tietysti tehdä miten ruokottomia
päätöksiä tahansa, eihän se enää voi
vaikuttaa vaaleihin. Ja, seuraaviin
vaaleihin mennessä toivotaan työläisten
tietysti unohtavan noskcin
puoluekokouksen törkeät päätökset.
VARTIOSOTILAIDEN UROTYÖT
Viime heinäk. 30 pnä lähti Riis-kan
kylän Taipaleenkorveksi nimitetyllä
paikalla asuva kalastaja S i mo
Leppänen tyttärensä Alinan
kanssa kokemaan syöttiverkkojaan,
jotka he olivat potkennect kauemmas
Laatokan rannalle Raskasta
Yläpälle päin. Mutta kun Leppänen
parhaillaan souti edellämainitun
paikan ohi matkan päästä, jonka
he arvioivat ainakin 500 metriksi,
kuului rannalta äkkiä, sout^ajien
kuulematta minkäänlaista varotusta,
laukaus j a kuula tunkeutui suo-tajana
olleen tyttären, Alinan, molemmista
sääristä läpi murtaen oikeasta
jalasta luut poikki j a tehden
molempiin jalkoihin ammottavat
haavat; Kun Leppänen riensi tyttärensä
avuksi, joka parahtaen kaatui
veneen pohjalle, kuului rannalta
vielä toinenkin laukaus ja kuula
vihelsi aivan veneessä olijoiden päiden
päältä. Välttyäkseen enemmiltä
ampumisilta ja saadakseen
apua haavoitetullB^„lähti Leppänen
soutamaan patterin rantaa kohti.
Kun hän o l i saapunut lähemmäksi,
huudettiin rannalta, ettei patteri-alueelle
saa nousta. Kun kuitenkin
Leppänen vaati, että hänen tuli
saada haavoitetulle hoitoa, neuvottiin
häntä soutamaan kasarmin rantaan.
L. noudattikin kehoitusta ja
täällä sai haavoitettu ensi apua.
Myöhemmin soitettiin paikalle Raudun
kunnanlääkäri, joka sitoi haavat.
Leppäsen vaatimuksesta toimittivat
sotilasviranomaiset uhrin
Käkisalmen sotilassairaalaan. Kun
haavat' kuitenkin olivat niin vakavat,
ettei verenvuoto vielä seuraavana
aamunakaan ollut lakannut,
toimitettiin Leppänen perjantaiaamuna
Viipurin lääninsairaalaan
hoidettavaksi.
"LAISKURI Y.IV^. JUKURI"
Yleisesti tunnettua on, miten raskaan
mielivallan ja usein pikkumaisen
kiusanteon alaisina Tammisaaren
pakkotyölaitoksella tuomiotaan
kärsivät valtiolliset vangit saavat
"syntinsä" sovittaa. Järjestetyn kurituksen
lisäksi lisäävät "valitut"
vartijat asianharrastuksesta piinan
ankaruutta. Kuvaavana esimerkkinä
vartijoiden suhtautumisesta vartioitaviin,
"esimiehiään" henkisesti
j a siveellisesti paljon kehittyneem-piin
vankeihin mainittakoon seuraava
pikku juttu.
Laitoksella on vankina m.m. tov.
Sundqvist, joka sai 1922 Viipurin
ohranassa kokea silloin noudatettua
"sovinnollista sisäpolitiikkaa" siinä
määrin, että hän useiden pamputta-misien,
kurkusta puristamisien ja
iskujen vaikutuksesta iienetti terveytensä
kenties eliniäkseen, kuten
Viipurin kaupunginlääkäri oikeudessa
todisti. Nyt vielä, S vuoden k u luttua,
on tov. S. niin heikko, että
hän kesäk. 27 pnä pyörtyi työpaikalleen.
Sairaalaan vietynä sai hän
sitten luvan mennä heti lepäämään
selliinsä — sairaalaan pääsyynhän
eivät näin "lievät" tapaukset vielä
oikeuta. Vartijalle annettiin seuraava
lomalappu: "91/23 Sundqvist
saa mennä vuoteeseen nyt
heti. 27 —'6 — 25. Hoitajatar."
— Tähän lomalappuun on sitten j o ku
vartija nimen perään lisännyt
sanat: "Laiskuri y.m. j u k u r l " S i l lä
vartijan logiikan mukaanhan ei
vanki tietysti voi olla sairas — e l lei
han voi tehdä työtä, johtuu se
laiskuudesta ja ilkeämielisyydestä.
Ymmärtää silloin, millainen on
sairastaneen vangm asema Tammisaaressa,
SAULT STE. MARIEN JA YMFÄEISTÖN-suomalainen
väestö tulkaa tekemään ostoksenne
1
MAALAISLIITTOLAISET KUNTI-EN
KUKKAROILLA
Ruskealan kunnanvaltuuston kokouksessa
viime heinäk. 27 pnä oli
m.m. esillä Kuljakon kansakoulun
rakennustoimikunnan tilit, joissa t i lintarkastajain
lausunnon mukaan
ilmeni 25,756 markan vajaus, jonka
lisäksi rakennustoimikunnan puheenjohtaja
oli omilla valtuuksillaan
ottanut kassasta 1,500 ja rahastonhoitaja
3,000 markkaa. Valtuustolle
ilmoitettiin, että rahastonhoitaja
oli heinäkuun 15 pnä maksanut vajausta
15,000 markkaa, joten lopulliseksi
vajaukseksi jää 10,756 mk.
paitsi edellämainittuja omin luvin
otettuja määriä, Jotka valtuusto velvoitti
asianomaisten maksamaan takaisin.
Rahastonhoitaja, joka lienee
asettanut takauksen vajauksesta,
määrättiin suorittamaan laittomasti
pidätämunsä rahat takaisin 8 prosentin
korkoineen luettuna tammikuun
1 p:8tä V, 1925.
Rakennustoimikunnan molemmat
cdellämainitulla tavalla (kunnostautuneet
jäsenet lukeutuvat maalaisliittolaisiin.
TAMMISAARESTA VAPAUTUNEITA
Heinäk. 81 pnä vapautui ehdonalaisuuteen
Tammisaaresta kaikkiaan
5 työläistä, toverit Hannes Mäkinen
ja Ilmari Hentunen Helsingistä,
J . J . Saastamoinen Tikkurilasta
ja Jalmari Kahila Lappeenrannasta,
sekä Lehtonen Iitistä.
Toivotamme toverit tervetulleiksi
ehdonalaiseen "vapauteen". — T. T.
KIRJESENSUURI SUOMESSA
Työn Ääni kirjoittaa:
Heinäk. 24 pnä tuotiin nähtäväksemme
Helsingistä saman kuun 22
pnä eräälle vaasalaiselle toverille lähetetty
kirje. Se tuotiin asianomaiselle,
mutta mirtkälaisessa kunnossa!
Se oli matkalla avattu ja
sitten erittäin tökeröllä tavalla l i i mattu
uudelleen kiinni. Liimaa oli
käytetty niin runsaasti, että sitä
oli valunut kirjeen sisällekin liista-roiden
sitten sisällä olevan kirjeen,
joten kirje repesi ulosvedettäessä.
Mainittakoon, että kyseellisen kirjeen
lähettäjä oli Kulutusosuuskuntien
Keskusliitto Helsingistä, joten
on aivan ilmeistä että kirje on välillä
avattu ja tuhrittu, sillä sieltä
ei lähetetä kirjeitä sellaisessa asussa.
Kaikki huomioon ottaen ei voi
tulla muuhun tulokseen kuin, että
ohranalaitoksella on musta kabinet-tinsa
toimimassa postilaitoksen yhteydessä.
Varmuus tuosta ci ole
omiaan herättämään kunnioitusta
Suomen demokraattisen tasavallan
postilaitosta kohtaan, '
lATKÄMDAKOIl
Siistejä huoneita oaatavooa.
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lano
SODBUBY, ONTAKJ*
Lähellä C. N. B. asemaa
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatto varmasti halvemmalla
kuin pienemmistä liikkeistä.
Suomalainen myyjä YRJÖ MÄNTYLÄ palvelee teitä tehdes-sänne
ostoksia.
Cocbrane Bardiani Liiited
SAULT STE. MARIE. ONTARIO.
t/% |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-08-27-07
