Vapaus, March 3, 1964

              Sivu 2 • tiistainaymaalisk. 3 p. — Tuesday, March 3, 1964 |
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF F INNISH C A N A D I A N S
(LIBERTY) Estftbllähed Nov. 6; 1917 •
Editor:W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorläl 674-42Ö5
Publlshed thrice week]y: TUesdays, Thursdays and\Saturday3 by Vapaus
Publtehing Co. Ltd.^ 100-102 Elm, St. .W^t; Sudbury. Ontario;. Canada.
Mailing address: Box 69'
Adyertising rates upon appllcation. translations free of charge.
Authorized aä.second class mai)' by th<>iPost Office Department^ Ottawa,
. . and for payment offpost^ge Jn^^c^ '
il:Mt|nvi3i' r,r'o t ,f h- CÄNÄlllAN LANGUAGE PODS
T I L A U S H I N N A T , ,
Canada&a: 1 vk; $9.00. 6 kfe' $4.76 USArssa 1 vk. $10:00 6"kk.-$5.25
3 kk. 2.73 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.73
SYNTYAM-PÄIVIÄ:
B l l i ; Koski» Kenogami Läke; Ont.,
täy|:tää torstaina maaliskuun 5 pnä
60 vuotta. /
Vikki Huhta, Kapuskasing, Ont:,
täyttää k e s k i v i i k k o n a , maaliskuun.
4 pnä 79 vuotta.
Y h d y m m e sukulaisten j a tutta-v
a i n bnnentoivotuksiin.
Riippuu asianhaaroista
T o r o n t o l a i n e n ' aamulehti antoi viime v i i k o l l a l i i t t o h a l l i t u k s en
r a h a - a s i a i n m i n i s t e r i l l e W a l t e r G o r d o n i l l e "mitä k u u l u u j a k u k a käs­k
e e " siitä k u n v i i m e k s i m a i n i t t u on v i i m e a i k a i s i s s a puheissaan toden­nut,
että "työttömiä o n vielä l i i a n p a l j o n Canadassa". ' .
V a i k k a m a i n i t t u lehti e i sitä suoraan sanonutkaan; n i i n sen toi-mituspölstalta
huokui k u i t e n k i n s e l l a i n e n käsitys, että työttömyys­t
i l a n t e en t i i m o i l t a on Canadassa k a i k k i parhaalla mahdollisella to­l
a l l a kunhan v a i n huolehditaan siitä, ettei kukaan puhu mitään työt­tömyydestä
ja'työttömyyden aiheuttamista ongelmista.
- Lehti menee sitäkin pitemmälle j a yrittää t o d i s t e l l a l i i t t o h a l l i ­tuksen
toisten m i n i s t e r i e n suulla, että r a h a m i n i s t e r i Gordon astuu
työttömyyspuheissaan e r i t a h t i a j a o n s i i s auttamattomasti väärässä.
N u h d e i t u a a n isällisen arvokkaasti mr. G o r d o n i a " l i i a n paljon työttö-miää
lausunnoista m a i n i t t u l e h t i palauttaa mieleen pääministeri Les-
. t e r Pearsonin lausunnon, että.työttömyyttä on nyt vähemmän sitten
50-luvun puolivälin j a työministeri A l l a n MacEachenin lausunnon,
että 'työttömyyttä on odotettavissa tänä vuonna vähemmän mitä on
tässä maassa o l l u t vuodesta 1957 l u k i e n " .
Näin s i i s " n e u v o t a a n " raha-asiain m i n i s t e r i Gordonia pitämään
"mölyt mahassaan" työttömyystilanteesta j a pitämään loimuavia pu­h
e i t a siitä, että työttömiä on nyt h i e m a n vähemmän mitä on o l l ut
muutamana edellisenä vuonna. Sivumenen sanoen edellämainittujen
m i n i s t e r i e n lausunnoista löytyy p e r i n vähän r i s t i r i i t a i s u u k s i a , sillä
niissä k a i k i s s a myönnetään a s i a l l i s e s t i puhuen, että työttömyystilanne
o n e d e l l e e n k i n vaikea kansallinen ongelma — k a i k i l l e m u i l l e paitsi
T o r o n t o n aamulehdelle, joka puhuu t i e t e n k i n sydämensä j a vatsansa
kyllyydestä e l i rahamiesomistajiensa äänenkannattajana.
S u u r e n Rahan k o n t r o l l o i m i e n lehtien mielestä ei työttömyysti­lanne
ole l a i n k a a n huolestuttava, sillä k u n on 350.000 kokonaan työ­töntä
j a sen lisäksi lukematon, määrä vain osa-ajalla työssä olevia,
n i i n siten koostuu työvoiman " r e s e r v i " mitä voidaan käyttää hyväksi
p a l k k o j e n p o l k e m i s y r i t y k s i s s a , työläisten ammattiyhdistysten heiken-tämisyrityksissä'ja
yleensä'työväenvastaisissä kannanotoissa.
M u t t a se mikä auttaa s u u r r i k k a i t a on v a u r i o k s i työtätekeville.
Jos osa t o r o n t o l a i s en aamulehden omistajista j o u t u i s i vuosi toisen
perään olemaan esimerkilcsi rakennustyöläisten l a i l l a useita kuukau­s
i a työttömänä, n i i n lehden toimittajat saisivat varmasti monenlaisia
Ohjeita f ty^ttMyy^tilan^tee^eeVpUh^utulnl^sest^ i { ' • i ';| ' '! {:
Työttömyystilanteeseenkin • 'suhtautuVnineii Viippuu ' 'niniittäin
a s i a n h a a r o i l t a , e l i siitä, kenen lehmä o n ojassa. Työläisten — n i in
työssä o l e v i e n kujn työttömienkin — kannalta katsoen ^myönnetään
m i e l i h y v i n , et.tä työttömyystilanteeseen o n t u l l u t p i e n i parannus edel­l
i s i i n vuosiin verraten, mutta samalla korostetaan, etla työttömyys
on e d e l l e e n k i n kirouksena, j o k a aiheuttaa suuria menetyksiä kansa­k
u n n a l l e p a kokonaan aiheetonta kärsimystä n i i n henkisesti k u i n fyy­s
i s e s t i k i n n i i l l e työläisille perheineen, jotka joutuvat vastoin omaa
tahtoaan työttömiksi.
V a l i t e t t a v a tosiasia on, että meillä on Canadassa vieläkin kroo-n
i l l i n e n työttömyystilanne. Puheet työttömyyden "vähentymisestä"
eivät työttömyyttä, työväenluokan s u u r i n t a kirousta lopeta. Raha-a
s i a i n m i n i s t e r i W a l t e r Gordon on ehdottomasti oikeassa todetessaan,
että Canadassa on "työttömyyttä l i i a n p a l j o n ".
Työttömyystilanne on tosiasiassa edelleenkin hyvin lohduton.
Raha-adiainministeri G o r d o n i n kunniaksi on sanottava se että hän
tämän tosiasian myöntää. Valitettavasti hänkin menee hallituksessa
" v i r r a n m u k a n a " j a seuraa käytännössä sellaista ohjelmaa joka työt­tömyyttä
ylläpitää.
Washingtbn. — If^iesi^^nttli John­son
on all9.kjir^qU^nut'l^lh,' idhk^
i l m o i t e t t u n a tar)iq|tuksena on vei^q.
suksen väheiitämin£;i^^siiii^,injc)le!isii;
»ttä siten elvytÖttHlsUhv V K d y s v a l'
. a i n taloutta.
Y l e i s e s t i tunnustetaan; etta Ih-i
n i s t en kyky maksaa vefoja kohoaa
i i e i i än tulojensa kqhotessa. Niini)ä
. a k i a laadittavina otfettlin tämä huo­m
i o o n j a määrättiin suurempitiilöi
äet maksamaan enemmän veroa
k u i n . p i e n t u l o i s e t - T - v a i k k a suurem­mista
tu^yista naMt^iyillei hen^i^ö^le
jääkin jälelle enemmän k u i n . p ent-u
l o i s i l l e . verqjen, maksgmjs^n, jäl­keen'.
M u t t a ' l a k i ^ , l a a d i t t a e s s a ei. otc;ttu
huomioon sitä, et^a. s u u r i t u l o i s t e n.
<yky j a mahdciilisupdet välttyä, vev
. o n maksamiselta ovat. paljQft, suu:
remmat k u i n p i e n i t u l o i s t e n.
;Eiään canadalaisen lehden kir­j
e e n v a i h t a j a täällä huomioi tässä,
yhteydessä, että eräs P h i l i p M .
S t e r n oli k i r j o i t t f i n u t k i p a n " T h e
J r e a t Ti-easury R a i d " ( S u u r i v a l t i o -
•ahaston ratsia), missä, selostetaan
m i t e n tämä o n m a h d o l l i s t a . Hän lur
j t t e l e e j o i t a k i n - s u u r e m m i s t a tuiois
ta n a u t t i v i a henkilöitä puoltavia te
kijöitä:
Kiinan ja Intian
rajakiista sovitaan
vihjasi Tshau
F o s t e r i n paluuta Genevestä Wash-i
n g t o n i i n on s u u n n i t e l t u j o j o n k in
aikaa, joten hänen matkallaan ei
ole kovinkaan suurta merkitystä.
Rusk tunnusti, etteivät Neuvos­t
o l i i t o n ja Yhdysvaltainedustajat
j o t k a toimivat konferenssin puheen­j
o h t a j i n a , ole pääi.u'et y k s i m i e li
pyyteen konferenssin seuraavista
ohjelmakohdista, mutta sanoi, että
se ei merkitse, ettei koftTeren.ssi
e d i s t y i s i . Hän sanoi yhteydenpidon
t ' h d y $ v a l t a i n . j a N e u v o s t o l i i t o n vä
illä j a t k u v a n , jotta löydettäisiin ne
:ohdat, joissa edistystä voisi tapah-ua.
..
Butler esitti 9
kohdan
. Kuolleita kutsuvieraiksi?
" i ^ u o l l e i t t e n ei pitäisi l u u r a t a " , opettaa satakuntalaisten keskuu­dessa
h y v i n tunnettu sananparsi.
Mutta tämä viisas n e u v o o n ilmeisesti jäänyt huomioonottamatta
n i i d e n keskuudessa, j o t k a suunnittelevat Canadan 100-vuotisjuhlicn
yhteydessä Montrealissa järjestettävää maailmannäyttelyä koska
M o n t r e a l i s t a v i i k o n l o p u l l a saapuneissa uutistiedoissa k e r r o t t i i n , että
sinne ori k u t s u t t u myös p o l i i t t i s t e n muumioitten edustajia.
L a u a n t a i s t e n uutistietojen mukaan Montrealista on lähetetty
osanottokutsu Chiang K a i s h e k i n " K i i n a l l e " , mutta ei TOOmiljoonai-s
e l l e K i i n a n kansantasavallalle! S e l l a i n e n " k u t s u p o l i t i i k k a " on ver­rattavissa
siihen, jos N e u v o s t o l i i t o n edustajaksi, sanokaamme Y K . n ,
k u t s u t t a i s i i n Venäjän tsaarittaren huonomaineinen hellupoika Ras-p
u t i i n i ! P o l i i t t i s e s t i k u o l l e i t t e n edustajain kutsua ei v o i d a ymmärtää
ei hyyäksyä edes sillä perusteella, että Canada ei ole vielä tunnus­tanut
K i i n a n kansantasavaltaa: Tosiasia nimittäin o n — j a enemmistö
canadaiaisista toivoo sitä — että Canada voi tunnustaa K i i n a n kan­santasavallan
j o k a u a n ennen M o n t r e a l i n maailmannäyttelyn avausta
1967.
K u i n k a h a r m i l l i n e n tämä Formosan kutsu on Canadan v i r a l l i ­s
i l l e e d u s t a j i l l e siitä s a a t i i n j o n k i n l a i n e n kuva H o n g k o n g i n uutistie-dossa
missä k e r r o t t i i n , että ko. maailmannäyttelyä valmistavan komi­tean
edustajilta (K. L . M a r s h a l l j a D . J . L a n t i e r ) meni siellä sormi
suuhun k u n r e p o r t t e r i t kysyivät " k u m p i K i i n a " on M o n t r e a l i s s a p i ­dettävään
maailmannäyttelyyn kutsuttu.
A i k a n s a asiaa pohdittuaan mr. M a r s h a l l i n k e r r o t a a n vastanneen,
että h ä n e i tiedä kumpi K i i n a on k u t s u t t u . Jokatapauksessa hänen
k e r r o t a a n jättäneen reporttereille, joko t a r k o i t u k s e l l i s e s t i tai tar-k
o i t t a h i a t t a , s e l l a i s en käsityksen, että Canada seuraa " v a r o v a i s t a oh­j
e l m a a " siinä, kutsutaanko maailmannäyttelyyn K i i n a n tai F o r m o s an
edustajat.
Mutta samalla kertaa saatiin k u i t e n k i n M o n t r e a l i s t a uutistieto,
että F o r m o s a n saaren p o l i i t t i s e t vainajat ovat s i t t e n k i n saaneet kutsu-k
i r j e e n ? ,•:., • • • . •. > .
Meidän lehtemme yhtyy n i i h i n hyvää t a r k o i t t a v i i n c a n a d a l a i s i in
j o t k a toivovat, että Canadan ulkoministeriö tarttuisi tähän asiaan
k i i n n i ennen k u i n maailmannäyttelyä suunnittelevat n u r k k a p o l i i t i k ot
vievät maamme tässä asiassa kestämättömään tilanteeseen. Ulkomi­nisteriön
pitäisi sanoa maailmannäyttelyä valmistavalle komitealle,
että s e i l t u l e e peruyttaa Förmosalle lähettämänsä k i i t s u j a odottaa
t i l a i i t e en selvehemistä nimenomaan s i k s i k u n Canada voi Ottawasta
saatujen v i h j e i d e n perusteella h y v i n k i n pian tunnustaa K i i n a n kan­santasavallan
— j a mUuta " K i i n a a " e i ojekaan muualla k u i n mennei­syyden
lumoissa ellSvienmuurniolden^^h^^ päissä.
^amm unipikujaä
pohditaan USAssa
Washington. — Yhdysvaltain
u l k o m i n i s t e r i TXeaVr-Rusk neuvot­t
e l i torstaina- Washingtonissa
N e u v o s t o l i i t o n suurlähettilään
A n a t o l i D o b r y n i n i n kanssa asei­d
e n r i i s u n t a n e u v o t t e l u j e n viime
v a i h e i s t a .
U l k o m i n i s t e r i sanoi torstaina p i
tämässään lehdistökonferenssissa
kutsuneensa D o b r y n i n i n lukoseen,
koske he j o a i k a i s e m m i n k i n olivat
keskustelleet muutamista aseiden
r i i s u n t a o n g e l m a a n liittyvistä kysy-ra.
vksistä.'
Rusk sanoi, etteivät Genevestä
tulleet uutiset ole olleet ilahdutta­via,
mutta korosti sitä, että asei­d
e n r i i s u n t a k o n f e r e n s s i vaatii run­saasti
kärsivällisyyttä j a että "siinä
on pysyttävä, m u k a n a " . Colombo. — K i i n a n pääministeri
Hän totesi, että Yhdysvaltain i T s h o u En-lai sanoi Colombossa per-v
a l t u u s k a n n a n johtajan \ViIllam j j a n l a i n a uskovansa, että K i i n a n ja
I n t i a n r a j a k i i s t a saadaan, selvitetyk?
si rauhanprnaisin k e i n o i n j a mait­ten
väliriien p e r i n t e e l l i n e n ystävyys
palautetuksi pian.
T s h o u E n l a i . j o k a on v i r a l l i s e l la
v i e r a i l u l l a Colombossa, antoi lau­suntonsa
puhuessaan siiuresisa työ-iäisten
kokouksessa perjantai i l t a n a.
Hän sanoi, että Coloinbon konfe-e
n s s i i n osällistunei;:Ien maiden ajoi^
'e K i i n a n j a I n t i a n välisen rajakiis-an
seivitlämiseksi oli helpottanut
'.ilannetta j a että K i i n a arvostaa eri/
'.yisesti C e y l o n i n osuutta asiassa.'
K i i n a , hän sanoi, o n j o selvittänyt
"ajaongeima^sa; Burman, Nepalin
I P a k i s t a n i n ja''. A f g a n i s t a n i n kanssa
ij j a toivoo, että nämä ongelmat saa-i
. a i s i i n mahdOillisiraman pian selvik-i
5i. myös Intian[;jcanssa.
r P.ääministe*^i sanoi edelleen, että
a i k a on kypsä toisen afro-a;isialaisen
konferenssin .järjestämiselle. ( E n -
Geneve. — E n g l a n n i n ' u l k o i n i n i s - . . ^ ^ ' P ^ i i e n A f r i k a n j a A a s i a n mai
t e r i R. A . B u t l e r e s i t t i v i i m e v i i k o l - den , välinen konferenssi pidettiin
l a - Geneven aseidenriisuntakonfe'< B a n d u n g i s s a , - i n d o n e s i a s s a vuonna
•enssille yhdeksän kohtaa käsittä- '^55),
yän s u u n n i t e l m a n , jossa ehdotetaan
myös Y h d i s t y n e i d e n kansakuntien
asemari l u j i t t a m i s t a rauhan ylläpitä­jänä.
Ensimmäisessä 17 v a l l a n aseiden-i
i s u n t a k o n f e r e n s s i l l e pitämässään
puheessa Butler j u l i s t i , että niin
pian kun Y K : n rauhanjoukot on
perustettu saadaan kaikenlaisten
aseiden, niin- hyvin ydinaseiden
.{uin tavanomaisten aseiden, levittä­minen
valvontaan.
U l k o m i n i s t e r i n suunnitelman yh
deksän kohtaa olivat: •
1. Pitkäksi venyneen aseidenrii-o
u n t a k o n f e r e n s s i n menettelytapojen
kehittäminen.
2 .Uudet tarkkailumenetelmät;
3. Kansainvälistä rauhantoimin-taa
koskevat suunnitelma^.
4. N A T O - m a i d e n j a Varsovan .so
pimusmaiden alueille perustettai­s
i i n tarkkailuasemat.
5. Y d i n k o k e e t täydellisesti kieltä­vä
sopimus.
6. Y d i n a s e i d e n tai y d i n t i e t o u d en
levinämisen ehkäisemistä koskeva
sopimus. i
7. Y d i n e n e r g i a n rauhanomaisen
käytön laajentaminen.
8. Strategisten ydinaseiden kui-j
e t u s r a k e t t i e n jäädyttäminen.
9. Tiettyjen aseiden mahdolli­simman
nopea tuhoaminen.
Käsitellessään aseiden hävittämis­tä
B u t l e r ilmaisi lämpimästi kan­nattavansa
ensimmäisenä keinona
Y h d y s v a l t a i n ehdotusta, jonka mu­kaan
molemmat osapuolet polttaisi­vat
osan pommikoneistaan.
A s e i d e n tuhojimisen toiseen vai­heeseen
saattaisi k u u l u a muita asei­ta,
kuten pan.ssarivaunuja, o.sa uu­d
e n a i k a i s i s t a ydinaseiden kuljetta-misväljneistä,
ohjuksia ja pommi­koneita,
hän sanoi.
.Kansainvälisestä tarkastusk^.sy-myksestä
B u t l e r sanoi, että talkkar­i
n a koskevia kysymyk.siä tulisi kä­sitellä
y k s i t y i s k o h t a i s e t " nyt Ge­neven
konferenssissa.
Hän ehdotti "funktionaalista"
eikä niinkään a l u e e l l i s t a menettely­tapaa.
B u t l e r päätti tunnin kestäneen
puheensa sanoihin: A s e i d e n r i i s u n ta
j n n i i n m o n i m u t k a i n e n a s i a j a neu-v
o t e t l i j a t njin taitavia j a kärsivälli­siä,
että-joskus tuntuu siltä kuin
kysmys olisi loputtomasta shakki­pelistä:
Se e i kuiteinkaan ole shak­k
i a , sillä sijnä on kysymys elämästä
ja k u o l e m a s t a . " '
Jos me j o t a k i n pelaamme, me
pelaalmme ydinsodalla; Nyt k u n näi­tä
aseita on olemassa, saattaa jo­kaisesta
sodasta muodostua ydinso­ta.
Teidän tehtävänänne, k a i k k i en
meidän tehtävänämme ön tehdä so­ta
mahdottomaksi ta.sapairiöitctun
a s e i d e n r i i s u n n a n a v u l l a ."
Vehnän tuotanto
aleni Jtoko
maailmassa V. 1963
M a a i l m a n vehnän tuotanto o n en­n
a k k o l a s k e l m i e n mukaan satovuon­na
n. 217 miljoonaa tonnia e l i 17,7
m i l j o o n a a tonnia vähemmän kuin
satokautena 1962—63. Sen sijaan
myynnit maailmanmarkkinoilla
nousevat ennätysmäärään eli 50
m i l j o o n a a n tonnin. Keskimääräinen
v i e n t i on n o r m a a l i o l o i s s a ollut 40
miljoonaa tonnia. Kasvaneet myyn­n
i t johtuvat pääasia.s.sa Neuvosto­l
i i t o n , Länsi-Euroopan j a J a p a n in
kärsimistä huomattavista katomc-netyksistä.
Maailman vehnävaras-t
o t supistuvat kuluvana satokaute-n
a 8 m i l j o o n a l l a tonnilla jääden
yhteen.sä 44 m i l j o o n a n tonnin suu­r
u i s i k s i .
M A A I L M A N VEHNÄTUOTANTO'
( m i l j o o n i s s a Ioneissa)
1963-64 1962-63 Muutos
N e u v o s t o l i i t t o 55,0 70,7 - 1 5 , 7
U S A 31,0 2Q,7 + 1,3
Canada 19,5 15,4 + 4,1
I n t i a ^ 11,0 12,0 - 1,0
Ranska 9.5 14,0 - 4,5
A u s t r a l ia 8,4 8,3 + 0,1
I t a l ia 8,0 9,5 - 1.5
A r g e n t i i n a . 6.5 5,0 + 15
Länsi-Saksa 4,8 4,6 + 0,2
E n g l a n t i 3,0 3,7 - 0,7
Yhteensä 217,0 234,7 —17,7
— yqifl«,ai}BUs tuotpntpI{|iM>ksen
loppuurii i(t^|pmisen yar,altoi jota
:nydnf)Otti|nt ensin (^jl^k^ivpksien
ornjstäjllt^i mtitla, n y t 85 tudtantO;
lajikätth (mifKäartlUkien kukkä^
vuukkusavi j a s i m p u k a n k u o r e t ).
—^ Ekittäin a l h a i n e n 25 prosentin!
pääomakasvuvero.
: ^ YlijhäärälSfet v^fovapau:let.
— K u l t i n g i n t i l l t.
- 1 - Verovapaus hyväntekeväisyys­t
a r k o i t u k s i i n annettujen lahjoi­t
u k s i e n kohdalta, jota käytetään
hupmattayassa; mäjirässäi verojen
maksamiselta välttymis^i^si.
Canatiqn, verolaissa, on l u k u i s ia
samanlaisia, a u k k o j a — erikoisesti-k
i n se, että liyetään käyttää tulOt
verovapaaseen, pääomakeinotteluun.
Tulps täst^ o n se, että etuoikeu­tetussa,
asemassa olevat harvat mak-aaval
vähemmän veroa k u i n muut
ihmiset.
E s i m e r k i k s i Y h d y s v a l t a i n verotus
taulukossa, v u o d e l l e 1063 osoitetaan
että k a i k k i e n , jotka. naMttivat $500.-
OOOrvuosituloista on maksettava 78
prosenttia, tästä: tulpverona ja
$5,q0O^obo> t a l o i s t a 90. p r o s e n t t i a :
TodeHi^i|udessa maksetuilla ve
r o i l l a ei o l l u t mitään yhtäläisyyttä
verotustaulukon kanssa.. Henkilöt,
j o t k a naMMivat y l i $5,000,000. vuosi­tuloista,
eivät maksaneet 90- pro
senttiä, veroina, vaan vähemmän
k u i n 26 p r o s e n t t i a . He. j o i d e n vuosia
t u l o t olivat $500 000, maksoivat 78
p r o s e n t i n asemesta, n o i n 32. prosentr
t i a.
Jotkut v e r o i l t a välttymiset hipoa-vat;
uskomattomuuden rajoja,
. E s i m e r k i k s i vuonna 1059 v i i s i yh;
dysvaltalaista, j o i i l e n vuositulot o l i'
vat $5,000,000 ei maksanut lain­kaan
tuloveroa.
He nauttivat verovapaudesta tuo
tantolaitok.sen loppuun kulumisen
varalta, minkä etuisuuden Yhdys­v
a l t a in h a l l i t u s suo t u o t t a v i e n öljy-k
a i v o j en omistajille.
S t e r n esittää toisena esimerkkinä
mrs. Horace Dodgen. Hän s i j o i t ti
koko $58 m i l j o o n a i s e n autoyhtiöpe
rintönsa osavaltioiden Ja k u n n a l l i s
h a l l i n t o j e n v e l k a k i r j o i h i n.
Näistä v e l k a k i r j o i s t a saatu kor-
.jco on verovapaata Yhdysvalloissa.
Täten mrs. Dodge sa'i nauttia
$1,600,000 v u o s i t u l o i s t a edes ilmoit­tamatta
tuloistaan verotusviran-o
m a i s i l l e .
K a i k i s t a hämmästyttävin o n mies
joka tunnetaan valtiorahastossa
vain nimellä yksilö D. Tämä yhdys­v
a l t a l a i n e n urho — luonnollisesti­k
i n öjjykaivojen omistaja —. n a u t t i
y l i $26 m i l j o o n a n tuloista vuonna
1960 maksamatta senttiäkään veroi­na.
, •••^ :.
Toisissa tapauksissa lakia vain
h y v i n yksinkertaisesti muutetaan
vi.ssien veronmaksajien eduksi.
P a r h a i d e n tunnettu tapaus on
MGM-elokuvayhtiön entisen presi­dentti
Louis B. M a y e r i n . Hän otti
vastaan osuutensa t u l e v i s t a voitoista
pyöreänä summana kun hän s i i r t y i
pois yhtiön tehtävistä. E r i k o i s e l la
muutoksella v e r o t u s l a k i i n säästet
t i i n hänelle noin $2,000,000,
Toisena j o k s e e n k i n samanlaisena
tapauksena Stern mainitsi oklaho-malaisen
urakoitsijan^ j o k a o l i lähes
$1,000,000 verovelkaa h a l l i t u k s e l l e.
Taannehtivan lakimuutoksen an­siosta
hän sai pitää m i l t e i koko
summan. -
V e r o l a i t , huomioi Stern, tekevät
auton kurasojan korjaamisen tärke­ämmäksi
tehtäväksi k u i n p o i k k i ole­van
käsivarren paikkaamisen, sil­lä
kurasuojan korjaamiseen käyte­tyt
rahat voidaan vähentää verotet­tavista
tuloista, jota ei v o i d a tehdä
käsivarren p a i k k a a m i s e n kohdalta.
L a i n kautta tehdään koneista tär­keimpiä
tekijöitä k u i n ihmisistä, s i l ­lä
sijoitukset koneistoon voidaan
poistaa tuloista mutta ihmisarvojen,
lisäämisestä — esim. lasten koulut­tamisesta
korkeammissa oppilaitok­sessa
— ei v o i d a saada verohuojen­nusta.
S t e c n e h f l o t t a a , että a l o i t e t t a i s i in
a l l i s t a v e r o l a i n laatimisessa. Hän
ä^riviiyoitti -hyvin, yksinkertaisen
tuhoista: v e r o t t a m i s i a y a n : Jos e i s a l -
l i t t a i d l ' mitään) tultivei-ovapauksia
p a i t s i henkilökohtainen verovapaus
(C.anadassa $1000 henkilöä kohden)
n i i n verotustaksat v o i t a i s i i n vähen*
iää p u o l e l l a valtioq menettämättä
tuloja.
Canadan vei-otustä t u t k i v a l l e ku­n
i n k a a l l i s e l l e komissiolle esitettiin
a i k a i s e m m i n samansuuntaisia ehdo
tuksia, jotka herättivät huomatta
vaa m i e l e n k i i n t o a j a pitkällistä kes­kustelua
komissiossa, mutta josta
3i ole vielä t u l l u t sen v a l m i i m p a a.
Suomalaisten
nostolaitteiden
valmistus Intiassa
I n t i a l a i n e n suuryhtymä J . K.
Steel L t d . o n h a n k k i n u t K o n e Osa­keyhtiöltä
käsi- j a sähkönostimien
v a l m i s t u s l i s e n s s i n . M a i n i t t u j a tuot­t
e i t a tullaan valmistamaan Kalku­tassa,
minne on t a r k o i t u s t a varten
r a k e n n e t t u tehdas. On m a h d o l l i s ­ta,
että J . K . Steel L t d . aloittaa
myöhemmässä, vaiheessa myös Kone
Osakeyhtiön muiden nostolaitteiden
v a l m i s t u k s e n . Kysymykseen tulisi­vat
tällöin lähinnä nosturit.
Kone Osakeyhtiö on l a a t i n u t In­t
i a l a i s e l l e l i s e n s s i v a l m i s t a j a l l e uu­den
tehtaan rakennussuunnitelman
j a täydellisen tuotantosuunnitelman
sekä toimittanut valmistuksessa
tarvittavat erikoisvälineet.
Uuden k a l k u t t a l a i s e n nostolaite-tehtaan
toiminta aikaa lähiviikkoi­n
a / T o i m i n t a tapahtuu a l u k s i Kone
Osakeyhtiön oman asiantuntijan
valvonnassa. Tähän tehtävään on
v a l m e n n e t t u d i p l . i n s . Matti Kaaki­nen,
joka lähti tiistaina matkalle
kohti K a l k u t t a a . D i p l . i n s . K a a k i n en
tulee viipymään Kalkuta.ssa vuoden
ajan.
Jalankulkija autoilija vahvempL — Tiedättekö, miten raskasta
~^ autolla-ajaminen on verrattaua-muihin toimintoihin. Tähän kysy­mykseen
ovat Passmore ja Durnin nimiset tiedemiehet antaneet
vastauksen suorittaamalla laskelmia kalorien käytöstä erilaisten
toimintojen yhteydessä, m m . autoa ajettaessa. Energiamäärä,
j mikä tarvitaan autolla ajamiseen, vastaa suurin piirtein hidasta kä­velyä
ja portaitten nousua; Voitaisiin siis väittää,, että kävelijä
on meikeinpä tasoissa autoilijan kaihissa, jollei tätä jopa vahvem­pikin.
Piirroksestamme ei toisaalta .kuitenkaan ilmene se paljon
suureinpi vastuu, mikä auton ajajalla on kävelijään verrattuna.'
Siinä suhteessa on autolla ajaminen luonnollisesti paljon rasittar
vampaa.
"McNamara
seikkailustrategian
mestari"
Moskova. — Neuvostoliiton puo­lustusministeri
marsalkka Rodion
Malinovski sanoi sunnuntaina jul­kaistussa
artikkelissa, että Yhdys­valtain
puolustusministeri Robert
McNama on seikkailustrategian'
mestari.
Hän sanoi, että "amerikkalais­ten
kommunistiviha sumentaa
hänen käsityskykynsä Ja estää
häntä näkemästä voimatasapainoa
maailmassa"-.
N e u v o s t o l i i t o n kommunistipuo­lueen
äänenkannattajassa Pravdas­sa
neuvostoarmeijan 46. vuosipäi­vän
johdosta j u l k a i s t u s s a a r t i k k e ­l
i s sa marsalkka M a l i n o v s k i sanoi
lisäksi: "Neuvostokansa ei o l e kos­kaan
hyökännyt kenenkään kimp
puun eikä aio tehdä siten nyt­kään".
:
N e u v o s t o l i i t o n maavoimien ko­mentaja
marsalkka V a s i l i Tshuikov
sanoi Sovjetskaja Rossijassa jul­kaistussa
k i r j o i t u k s e s s a , että " v i i me
vuosien aikana on r y h d y t t y poik­k
e u k s e l l i s e n tärkeisiin toimenpitei­s
i i n koko N e u v o s t o l i i t o n puolustus­järjestelmän
p a r a n t a m i s e k s i ".
N e u v o s t o l i i t o n uutistoimiston
T a s s i n esittelemässä a r t i k k e l i s sa
m a r s a l k k a Tshuikov sanoi, että
"hcnkilökultin a i k a n a maan j a a r ­m
e i j a n m a h d o l l i s u u k s i a ei käytet­t
y täysin hyväksi''.
" N e u v o s t o l i i t o n kommunistipuo­lue
hylkäsi päättäväisesti S t a l i n in
harhaanjohtavan ja v a h i n g o l l i s en
käsityksen jonka mukaan aggres­s
i i v i s e t kansakunnat ovat luultavas­ti
paremmin valmistautuneita so­dan
v a r a l l e k u i n rauhaa rakastavat
kansat". >
UNSl-SAKSÄ
ETURIVIIN
B e r l i i n L— 420,000 miehen vah­vuinen
Länsi-Saksan armeija on
voimakkain kansainvälisissä soti­lasliittoutumissa
olevista Länsi-
Euroopan niaista. Armeijakuntia
ja ilmataisteluvoimla myöten se
ön varustettu ydinaseilla (lu­kuunottamatta
ydinkärkiä) ja
kasvavaan taloudelliseen ja soti­laalliseen
voimaansa vedoten se
tunkeutuu yhä näkyvämmälle pai­kalle
NATO:n johdossa, kirjoit­taa
DDR:n armeijan eversti Hans
Gossens asiaa koskevassa tutki­muksessaan.
Bundeswehriin kuu­luvien,
NATOin eri esikunnissa
j a yhdyselimissä toimivien hen-:
kiiöiden luku on noussut 1,147
miehestä v. 1959 (heidän joukos­saan
18 kenraalia) 1,530 mieheen
vuonna 1962. Viime vuonna oli
NATO:n eri elimissä jo 30 länsi-säksalaista
kenraalia. Seuraukse­na
tästä keiiityksestä on. etteivät
liitt<itasavallan sotilasasiantunti­jat
komenna enää vain . bundes-wehriä,
vaan myös N^ATO-kuihp-paneltaan.
Earoopatt kfesknstan
maataisteluvoimien komentajana
on esim. kenraali von Kielmann-seggilla
hallussaan 11 bundes-wehrin
divisioonan ohella S ame­rikkalaisen,
3 englantilaisten, 2
ranskalaisen, 2 belgialaisen, 2
hollantilaisen divisioonan ja yh­den
canadalaisen prikaatiryhmän
päällikkyys.
NATOn
Kennedylle muisto-mei^
kki Dallasiin
D a l l a s , Texas. — Marmorinen
m u i s t o m e r k k i pystytetään lähelle
sitä p a i k k a a Dallasissa, jossa piesi
dent^i Kennedy sai surmansa viime
marraskuussa 22. päivänä salamur­haajan
luodeista, i l m o i t e t t i i n Dal­lasissa.
M u i s t o m e r k i n paikka on n o i n 50
m e t r i n päässä oikeusrakennuksesta,
jossa p a r h a i l l a a n on meneillään o i ­keudenkäynti
p r e s i d e n t i n murhasta
epäillyn Lee H a r v e y Oswaldin sur­maaja
Jack Rubya vastaan.
M u i s t o m e r k i n k i r j o i t u s on edes­menneen
presidentin Raamatusta
l a i n a a m i a m i e l i l a u s e i t a : ,
" K a i k e l l a on määräaika, j a aikan­sa
on j o k a a s i a l l a taivaan a l l a . A i k a
on syntyä j a a i k a k u o l l a . A i k a on
istuttaa j a repiä istutus. A,ika on
surmata j a a i k a parantaa . . . A i ka
on rakastaa j a a i k a v i h a t a . A i k a on
s o d a l l a j a a i k a r a u h a l l a ".
Samanaikaisesti pyrkivät B o n n in
k e n r a a l i t tekemään oikeana pitä-n^
ästään strategiasta virallisen
N A T O - o p i n . Länsi-Saksan pyrkiessä
N A T O o n suostui se vaatimattomas­t
i hyväksymään s o t i l a s l i i t t o u t u m an
johdossa vallassa olleet strategia­käsitykset,
mutta nykyään se pyr­k
i i tässä suhteessa mallioppilaan
asemesta johtajan tehtävään. Län­si-
Saksa perustelee määrysvaltaan-sa
sillä, että monien vuosien pon­n
i s t e l u j e n tuloksena syntynyt ns.
eteenpäin-strategia on itse asiassa
S t r a u s s i n j a S p e i d e l i n ansiota. Mitä
B u n d e s w e h r i n aseistautumiseen t u ­lee,
on se tuottanut viime vuodesta
lähtien raskasta sotakalustoa, pans­s
a r e i t a , suojapanssareita ja tykis­töä
omien piirustustensa mukaan
j a toimittanut sitä' myös armeijal­l
e . Viime vuonna luopui länsieu­r
o o p p a l a i n e n unioni myös Länsi-
Saksaa koskevista tonnistorajoituk-s
i s ta ja länsisaksalaisella sotalai-v
a s t o t e o l l i s u u d e i l a on siinä suhtees­sa
nyt käytännöllisesti katsoen v a ­paat
kädet. A t o m i a s e l a i t t e i d e n suh­t
e en puuttuu B o n n i l t a enää vain
ydinkärjet, joiden omistukseen, se
p y r k i i askel askeleelta.
Päästäkseen päämääräänsä käyt­tää
Länsi-Saksa . H i t l e r i n omaksu­maa
ns. s a l a m i - t a k t i i k k a a . . F a s i s t i t
vaativat aluksi " v a i n " tasa-arvoi-suutta
j a itsemääräämisoikeutta.
ensimmäisen maailmansodan v o i ^
ta j a v a l t i o i d e n r i n n a l l a , s i t t e n ase-velvoUisuuspakkoa
ja varustelura-j
o i t u s t e n poistamista: D e m i l i t a r i s o i ­d
u l l e Reinin alueelle suoritetun
marssin jälkeen o l i t u r v a l l i s u u s t a r ­peet
tyydytetty. Sitten p i t i saattaa
• v a i n " Itävalta takaisin valtakun­nan
p i i r i i n , mutta sitä seurasi S u ­d
e e t t i a l u e ja koko Tshekkoslova­k
i a n miehitys.
B o n n i n h a l l i t u k s e n vaatimukset
N A T O n multilateraalisesta ydin­voimasta
ovat tätä t a k t i i k k a a , huo­mauttaa
k i r j o i t t a j a j a toteaa, ettei
k u k a a n voi vakavasti uskoa
N A T O : n ydinvoiman muodostavan
estettä Länsi-Saksan atomivaruste-l
u l l e . Päinvastoin B o n n i n h a l l i t u k ­sen
tarmokas esiintyminen m u l t i l a ­t
e r a a l i s en ydinvoiman puolesta
osoittaa kenen t a r k o i t u k s i a se p a l ­velee
samoin k u i n se, että B o n n in
h a l l i t u s on v a l m i s maksamaan 40
pros. peruskustannuksista j a s en
jälkeen 2 m r d D-markkaa vuosit­t
a i n .
PÄIVÄN PAKINA
Länsi E u r o o p a n maiden sato o l i
yhteensä 41 m i l j o o n a a tonnia, mi­kä
o n 6 m i l j o o n a a tonnia vähem­män
kuin edellisenä satokautena.
J a p a n i n s a t o m e n e t y k s e t olivat edel­l
i s e e n satokauteen verrattuna 56%.
M a a i l m a n ylijäämävehnävarastot
l a s k i v a t 8 miljoonaa tonnia e l i 44
m i l j o o n a a n tonniin. - A u s t r a l i a on
vapautunut kokonaan ylijäämäva­rastoistaan.
Canada on päässyt lä­h
e l l e " n o r m a a l e j a " varastoja, sillä
N e u v o s t o l i i t o n lisäksi K i i n a , Japa­ni
ja useat Länsi-Euroöpan maat
ovat lisänneet ostojaan sieltä.
U S A n ylijäämävarastot sen s i j a an
ovat pysyneet lähellä 30 miljoonaa
tonniaj vaikka Japani j a Länsi-Eu-l
o o p a n maat ovat lisänneet huomat­tavasti
ostojaan sieltä. Tähän men­nessä
Neuvo.stollitto on ostanut
U S A s t a 1,5 miljoonaa tonnia j a ' i
m i l j o o n a l l e t o n n i l l e on myönnetty
lisenssit, f N e u v o s t o l i i t o n ostot
U S A s t a a r v i o i d a a n nousevan 4 mil­j
o o n a a n tonniin.; Cahadasta Neu­v
o s t o l i i t t o : o n ostanut 6,6 j a AUst-
Castron vattiomiesmäinen asenne
T o i s i n k u i n e s i m e r k i k s i k i i n a l a i s -
johtajat, j o t k a antoivat rajakiistan
I n t i a n ' kanssa Johtaa ^aseelliseen
s e l k k a u k s e e n ——tosin toisten pro-
X O k a t i o n ansiosta — K u u b a n pää­m
i n i s t e r i F i d e l Castro selittää avoi­mesti,
että V a i k k a Y h d y s v a l l a t pitää
väkevämmän o i k e u d e l l a hallussaan
KuuballiB kuuluvaa Guantanamon
laivastotukiasemaa, n i i n Kuuba ei
pidä sitä seikkaa päivänpolttavana
kysymyksenä, j o k a o l i s i ratkaistava
ennen muuta.
T o i s i n sanoen, pääministeri Cas­t
r o omasUU kannan, että " a i k a on
o i k e u d e n p u o l e l l a " , j a että ajan k u ­luessa
kypsyy tilanne, missä vieraat
tungettelijat eivät voi enää pitää
hallussaan tätä kuubalaisaluetta. '
U u t i s t o i m i s t o Reuters haastatteli
v i i k o sitten sunnuntaina y l i kuusi
t u n t i a pääministeri Castroa j a s a i
m a i n i t i i r i u u t i s t o i m i s t o n j u l k a i s e ­man
selonteon perusteella — esit­tämiinsä
k y s y m y k s i i n hyvin selvä­piirteisiä
. j a inieicnkiintoisia vas-raliasta
l,9-Tnttjobnaa--ioBniitr —4 t i m k s i a , r ^ . !'
V a i k k a K u u b a haluaa saada Guan­tanamon
laivastotukikohdan takai­s
i n jöiTakin päivänä, " s e e i o l e k u i ­tenkaan
k i i r e e l l i n e n seikka, j o n ka
vuoksi olisi syytä kärsimättömyy­t
e e n ", s e l i t t i pääm. Castro.
K u u b a n Ja U S A : n suhteiden pa­r
a n e m i n e n riippuu enemmänkin
siitä, että Y h d y s v a l l a t " l o p e t t a a suh-v
e r s i i v i s c n t o i m i n n a n K u u b a a vasr
taan, lopettaa asiamiesten j a aseir
den lähetyksen sekä lakkaa harjoit­tamasta
vastavallankumouksellisia
v o i m i a hyökkäystarkoituksessa."
Kysyttäessä, että v a a t i i k o Kuuba
Y h d y s v a l t a i n hallussa olevan l a i -
vastötukikohdan'~aseman muutosta
e n n e n k u i n se ( K u u b a ) suostuu kes-kustfelemaa
n Y h d y s v a l t a i n kanssa
suhteiden parantamisesta, päämi­n
i s t e r i Castro sanoi:
" Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u k s e n o n teh­tävä
päätös s e l l a i s i s t a keskusteluis­ta;
E n - u s k o olevan käytännöllistä
se, että esitetään Ennakkoehtoja,
esim. Guantanamon laiidesta. Mei­dän
käsityskantamme multaan Y h ­d
y s v a l l a t pitää hallussaan sitä t u ki
asemaa v o i m a k e i n o i n s a n e l l u n sopi­muksen
p e r u s t e e l l a . Lakivoimaises-t
i Y h d y v a l t a i n asenne o n siinä erit­täin
heikko.
"Sitä tukiasemaa voidaan käyttää
v a s t a v a l l a n k u m o u k s e l l i s e e n tarkoi­tukseen
j a se o n a i n o a p a i k k a , mis­tä
uhkaa meitä vastaan vaara.
" J o h d o n m u k a i s e s t i me s i i s halu­amme,
että se maa-ala palautetaan
j o n a k i n päivänä t a k a i s i n K u u b a l l e!
T o i s a a l t a se e i - o l e k u i t e n k a a n k i i ­r
e e l l i n e n seikka; j o k a saisi meidät
millään tavoin kärsimättömäksi.
" N i i n kauan kuin sitä laivasto-tukasemaa
ei käytetä hyökkäykseen
K u u b a a vastaan, ei o l e v a l l a n k u ­mouksen
kannalta perustavaa mer­kitystä
sillä, vaatiko sen t a k a i s in
saaminen vuoden tai k a u e m m a n ai-kaa.
.
" K u u b a n hallituksen j u l k i s e s ti
esittämänä ohjelmana on, että K u u ­ba
ei t u l e koskaan käyttämään ase­v
o i m i a Guantanamon takaisin saa­m
i s e k s i . Me tulemme aina • käyttä­mään
d i p l o m a a t t i s i a k e i n o j a j a k a n ­sainvälisiä
järjestöjä." ,
Näin puhuu vakaumuksen mies.
J o k a t o d e l l a k i n uskoo sekä oikeuden
voittoon, että rauhanasian ensisijai-suuteen.
Mutta samalla kertaa qn rauhan­p
u o l u s t a j i l l a ylcciisä scicä onnen-k
a i k k e a meillä c a n a d a l a i s i l l a syytä
korostaa, että Washington ei pidä
vetää Kuuban rauhanrakkaudesta
s e l l a i s t a käsitystä, jotta Yhdysval­t
a i n i m p e r i a l i s m i "saa tehdä mitä
se tahtoo".
Ne ajat ovat olleet j a menneet,
j o l l o i n Guantanamon Ja myös P a ­naman
kysymykset v o i t i i n r a t k a i s ta
muutamien yhdysvaltalaisten tyk­k
i v e n e i d e n " p u h e i t t e n " perusteella.
Y h d y s v a l t a i n asenne Guantana-.
mossa on l a k i v o i m a i s e s t i j a moraa^
l i s e s t i äärettömän heikko. Mutta
vielä heikompi on s en asenne vas­t
a v a l l a n k u m o u k s e l l i s t e n harjoitta-m
^ e ^ a ' k u u h a n h a l l i t u k s e n kukis­tamiseksi;
K u u b a n i l m a t i l a n r i k k o -
mis'es'sa" Iferitokoneittensa avulla ja
Kuubaa vastaari kohdistetussa ta-l
o u s b o i k o t i s s a — mitkä yhteenlas­k
i e n muodostavat maailman y l e i s en
m i e l i p i t e e n silmissä s u u r v a l l a n j u l ­keaksi
hyökkäys^oiminnaksi pientä
Kuubaa vastaan.
T o i v o a k u i t e n k i n sopii, että Y h ­d
y s v a l t a i n hallitus käsittää tämän
t i l a n t e e n ja V9täa siitä ennen pit­kään
asianmukaiset, Johtopäätöksen­sä
sekä,.lopettaa nämä ei-aseelliset
hyökkäyksensä pientä »Kuubaa vas­taani
— Känsäkoura. .