Vapaus, December 6, 1952

              •M
T> KV'
Sivn2 •Ijsuantains.joulufcep.—Satiirday,Deceniber6,J9ä2
Edltorial Office 4-4m^ÄM
Canadaäsä: 1 vii. im e fcfc,
Suomessa I 0-fiO S kk. 4.15
nkkvsovtJUN. VIETTO
. «Jln
inaan jhuuäUa^ asuvat uudet suo­malaiset
siirtolaiset soVat *odexineet
täällä, muuten yk&^i^31isbän j a vie-xaanvaraJsteh
•'oiat'Jiierlen' parista,
feiipäavabsae'^ Vapaata, ennafcko-
V t
1
'^n^ pun^kaartaiaisej olivat iftSj^Suonien itsenäisyyden ^vihollisia
\% ^;^Jf5 ^ Ji^^föi^l?^ W Isaäpin^iiovissa )ia|v||||t ja tsaarin sortovallalle loppuun ^ ^ 1 < asti uskollinen IVlännerli^im oli|tiu]|i^Suomen johtasvk vapaussankari!
t-!^r 4 ^ » ^ « ^ ^ o s ^ u JMee^Hdes Va^aa San*,yoi noin^ör-
. Tl ^ . *. ^i^iasjsiaaj?»?ä^ Äistdläirrl^Iainaamme sen viime tiistaisesta
I > a^lÄlj^tft^issän^uiin^hellaia^
TattmikUun
I
f|ssa. VI»frT3;ssieft^kkäys|i|||^
1 / ! M a a t t o i i»unäinen yMjinkumous hallitaksenunre ja cdus-
/ l ^ * " 1^ kunt%«^ I3(elsin^issa. M u t t | | ^ saman^ päivänä tarttui valkoi-
' 5 y ^ P Ä Ä ^ I ^ ^ - ^ ^ r ö^^ä^H^ i n oift tarua kumiifempi.
^^^^ J|[rJ^^^ / Submen;v^oisina p«Ware|l|ifjoiden epäjumalani on sattuvasti
- ' i - J tl "f^lcyllä maalattu tsaarin hov^ u|kialil&^ loppuun asti jMtlvellut Man- i
\ii nerhelm fiyi^in n ^ t ^ a t ^ ^ a suurimmalta ^ I t a i^töksifiä f
^y!^\s^ S& bi$(Qri9llisesti<HW6ä|i|Ql; tosiasia', että Suomen porvareis^
\^P^A^}^ uud^een "itsenäisyysmiehiä" vasta, sitten,' kun heidän venä-i
^ l t o ijjerostaneiet oraassa keskuu-iä
«isaäji'^^äw sille n l -
l i i en -Wmi:äv,l'o!ppob", ett lyhemi6t-m,
riipasta' yajm-alköjen vletWa,
Järjestfiii Utsrti»^ huvltilaisuutela.
Ja rijiiten kautta i i i o da uusia tuulah­dus
a' kaikiUe kau^unglh Ja ympä­ristön
stfonialalsille. Ndissi infir-,
keissä ihe t o i m e e n p a n e t ensi fiUn-,
nuntatna plkkujoidun, jonka vietto,
on viime aikoina tullut ibyvln yleisek­si
kbtlmaassamnle. T . l a i s u u d e ^ o a
atiflls^mifiin dimoltetrtu m i n . tämän
taia^ paistoilla. ' EnhaHkotietoJen
aii&aäii tn. Tuuren yfeJsön i u h t a u t u -
in£nen iähän pikkujdulun viettoon
varsin myötämielistä, 'ja sitä toivoo
seura myösikin tidevaistiudessä järjcs-
/tet*ävlfie riennoilleen. —V. M .
Valkoinen riisto
l i&^^p^ t a , ^ h e e l l f s w t i >riteäim ensirff^ral^hkli*
^r^^^^^|ia|^i'!^^ija.minkä huipentumana.oIr5e,^etfäj^r-ii^
käedusfcui|^g|^ti! tuottaa Suomeäi. saksalaisen^^"»»"»-'
' ^)ki(a«] Jost?(''dnn6ttoihftud?Sta. pelastuttii häviön joh-ddsia^
ön^iirtm^isfö^nMailÄ w ,v . „ p
o j r'.;' Toisia on ^^uomen 'lyöi^äehäkohdalta, joka joutui oman maan;
T ^ ii6rvan^'%etös- ' ja vastahankapolitiikan olosuhteissa viemään joh-
" ^ täw^ olaä ^uomferi Itsenäisyystaistelu äilräna ja sen
j j U l ^ h pvfotustmaan maan itsenäisyyttä niitä porvareita ja M^M|j*a;-
vastaan, Jotka x^yat Suomea 'kaupitelleetmilloinmiUekinulkoyaila^^
*HistöriaUinen;tösiasiaion se, että Suomen kan^JsaiJJitSe-^^
l i l i a i ^ ^ ^ t e l t f l l ^ arvokasta apua Venäjäh työtä-
^ti^v^tä i^nsalta» ^Yleisesti luuanustettu tosiasia on, ett^;^jisaariii^i
haiUtus « i iiiisi koskaan ^suostun^t' Suomen itsenäisyyteen,
2 '^tiedötään^^tiä 'Kferenskin porvarillinen hallitus -kieltäytyi jyrkästi itse-
5 " ihäi^den n^öntärtisö^tä Söomelle. Koko suUressa Venlan maaissa;
^ olt vain afhba poliittinen puolue. Leninin ja Stalinin johtama
."»-^ liqmmiilnis^inen puolue, joka pienenä oppositioryhmänä ja sitten^;!^^
itu^EntoIue^^ 4cannatti puhein ja teoin Suomen ja muiden maiden^
r^|t, <^^''_lils»nkäräämisoikeutta. Ilman lokakuun v^^^
, J [ j—^^Ifei 35 vuotta atten saanut kansallista itsenäisyyttä.
Myps^"muistettava-^ riittävästi todistusainehis-suvisien
syynä
honioo. — Y l i 50 vuoden, ajan ova^
eurooppalaiset ^ jyöstäneet Könyän
parhaita malta,, pakoittaneet afrik-^
kalaiset työsloentelemään viljelyksU-ISKn"
inäHtSp&lkoIlIa '>ja evdnnneet<
inaan v a r s l n ^ t a 'aäokkaDta' ääni-dikeaaen.
' A f r l k ^ a i s e t «niniiattlUI-itöfi
OVÄit olleöt lälttöanla Ja kaikelle
demokraattiselle: tolirtlnnalie^on Ken=
yaSäa aseteltu''vaikeita rajoituksia ^Jä;
klätojä'. satjotaan Xäiglannln Kaäi|
munistisen Puolueen poliittisen ko­mitean
'julkaisemassa 'lausunnossa
Kenyan tilanteen suhteen.
Brftlääisen fiHrtdmäahallinnoh
harjoittama riislio j a ryöstö ovat lUo^
nect Kenyässa "pöaflEeuStHah"; A f -
rilO^ulaiset karkoitetaan mailtaan,*
kyllä hävitetään ja alkuasukkaiden
perheet pakotetaan elämään köyhyy-deäsä
j a kurjuudessa. Iirksinpä d b -
serveikin on (lokak. 26 pnä) osoit­tanut
että Kikuju-suoja-alueella ole­vassa
Kiambussa 40% väestöstä On
vmii aiaata j a että "Nairobin ym-,
paristoissa asuu 10.000 afrikkalaista
perhettä vaiUa asuntosupjaa".
Vältetyn terrorismin. tUksQidutta-misen
varjona -sUimnittelevat !Engr
ranhin konäfervaölvlt -«««^an afrlk^'
kalaisen l i i t on tuhoamista. ^Senjohr
tajiä oh Vangittu sUtä huolimatta,
ettei heitä vastaan ole voitu feslttää
mirifcaäxilalsla syytteitä. flDmperia-listien
tarkoituksena on murskata
anunattimttovastaisiin lakeihin kdh|'
dlstunut vastustus j a viedä läpi i m ­perialistinen
perustuäakl, joka antaa
30)030 eurooppalaiselle täyden- vallan
5,250,000 afrikkalaisen elämään, s a ­notaan
Jsannatiotdssa^
^< telma olisi palautettu ,VenajälIä;|Suomi olisi aivanivatmastrmenettä-
* , nyt Lciuniii*jä Stafinfn avulla juuri saamansa-itsenäisyyden.
' ^ ^ ä a ;
n dlfe tehollisia itsellemme, tvtmt muilla,,emmekä myös-
** \ /ätfi'toimi Suomen kansan parhaitten etujen vaalimalla tavalla;
'"^''iTtirdsftäktn suuremmalla syyllä kun tiedetään, että toisin kuin
n^gaiii «lentäjänsä olisi menetellyt, neuvostohallitus oh valitettavien
sfiÖbx&BT jälkeen kunnioittanut ja publustanut ^uothen kansan itse-
^ä^^ttäJ 'i'unnettu tosiasia on, että Mannerheimin hävittyä "rie^f
tmisotonsa" Hitlerin apulaisena, Neuvostoliito olisi voinut miehittää ^
feoiko .^uomen.' Mutta Neuvostoliitto ei sitä tehnyt. Puheet Neu-
^stöliitc^ valloitusuhasta osoittautuivat siten porvarien kurjiksi val-
' ItdiJl^ - Eilca tässä kaikki. •Kieltämätön tosiasia on, että jof Hitlerin
' J ^ ^ ^ j o l i s i voittanut sodan. Suomi olisi varmasti menettänyt itsönäi-
'St ' M ,
,«ön; alaisuuteen. Viedessään johtavaa osaa vlÖitlerin suunnattoman
«h'utei^ ^t^onäi^ton ja' maailmanvalloitussuUnnitelmieh murskaami-;
c^s^lt^euyostolutto pelasti asiallisesti puhyen kolmannen kerIran
ivj^o^n itsenäisyyden.
"^h^ VVietkessamJne nyt Suonien 35:ttä itsenäisyyspäivää, meidän
^^bljantaejkaryon VehdlisyydeMei w ^ ennenkaikkea sen^tekia, elti
'9äKiii^:tdtuuden, ja reheUisy^dhm | l t ^ ^ voidaan ^rvostaia Suomen
«^^iaäsällista ^i^apautusta sekä puolustaa sitä niitä imperialistisia voimia
Urkkijana vangittu
VopleY urkinnan
profe^orina
• (New - Y o rk Öeraää • liribunessa j u l ­kaistiin
viime hefnäk. ä9 phii uuti­nen,
jonka teksti ;olt seuraavaiilal-nen:
"VOGEI^ER iLUEJi^OI YAKOI-
.LviriKNnkASTA
Associated Pressin tiedoltns
Peeksldn. N. T . . helnäk. 28 p. —
Valmistavana kouluna toimiva
P^ek&kilUny-eoba-akatemia;; {^^^
tänä syksynä uuden oppiaineen, "Va-loilutekniikka',
opettamisen.
Yhtenä lueimoitsijoista tulee ole­maan
Bobert A. Vogöler, joka vietti
17 kuukautta triUcärin vänkllatea
syytettynä vakoilostä::;^
koUlun ktii^attorbista."
^ C i Voitane otaksua, että Robert A
VogeKr olisi ntoftltetty' Peeksiiillen
'sota-akatemian vvakonutäknitkan : o-pettajaki^
vain sentähden. että hän
"syytU^ähä" liikemiehenä kaksi
ivuotta sitten joutui ^Unkarissa MiiaA
vakoilusta. ^ • • >
Valtavasti luötmtfn-käasua
l*eace Riveirin
alueella ä.tl:ssa
Calgary, Atto. — iPacIfrc iPetfo-leuihs-
s^itiön pre^ldentU- «»'tbrge
Sitihildhon sanoi täällä pldcity&s^ k o -
köt^ksessa, että Fort St. Jbhhin seu-*
dulla PeaceiRiverin alöefeHä; fe-Ctn
mäalsmnassa on valtavat' määrät
luonnonkaasua, jonka mäSiräksi
sanoi 1^750,000 mUJbönaa kuutlöjal-*
kaä.':; Hän sanoi kaasun olevan gaso-illininikyllästamää
j a että neljässä
palkassa on todettu olevan myöskin
lUA EHRENBURG:
w: „vV^:;.'.:v^-.'T!<i;,',^- V.;'Ö.*,-W'V'''-.' •5f5ffii^ii^-..:i\.V- .rr!iW'-»^:-^^:;':V-'-;yv,\-y:'---'^
tr^^n^^il^ji^nt^^ flmi^ m^»r^tJ^n ^ . ' I M ^ ! ^^^^^^ 'iwtsnt»^al^\'iL mfl'Tiitt^k***", «"^^^ • e r l t y l ^ s t i . S s K s ^ kyeyiiiyksen,. r a u -
'''tolmltasAon'''^
Baafaamfinit^jostöh ^ : ioifiiOnuiSlaD
iäsentä ja NetnfosfoiUfon ravi^'
heenJoMijäa,; , ^^seatiÄ^^^,,^..,.
saaoolta tonneltoa nettvostoblr-
Jafllja Ilja Ehrenbarsla J t e r t o i n^
Taohankonsressin yatmisielinit^.
, KirJaUIja k e r t o i r ' v' .
Kansojen lai^ötÖBfireKiUIa • vdi
olla töiikeämeAitys v^Jsea. jännit­tyneen
kansälnvpsen tilanteen hely
jäikeen rauhanpuolustajien IJLUte, ob
kalkissa maissa jatfcuvastt fcefaittynr
Se on kasvanut. n U n , voimakkaaksi,
ettäcb <estäs)yt ^kouralliseen, l i l k a n l e^
hiä, jotka siiuanUtelevat' ny^Isten
Sotas^BckattUjen .laajentamista «ja nä-
^den kädttSmistä' feofanantuksi maail­mansodaksi,
^toteuttamasta sUceltaan.
aicutta talihan «puolustajien Hileellä
e i ^ l ä ole sellaista voimaa,-että se
kykenisi /pakottamaan-eräät ibamtUk«>
set siirtyi^än ivoiman poUtiikesta
neuvotterujen polltiatkaan. Siitä htm-
Tiaia.U&, %ttA ert snhtelskuntaplmt
monissa maissa osoittavat vaufaan-pyrkUnystä.
e i xauhanpuolustajlen l i i ­ke
e M ^ maissa t^le yielä 'lilbftunut
laajoihin jväestökerroksUn. JuurTtä-män*'
ivuoksI Maallmah'^ RaiÄahneu-vostO
on tehnyt aloitteen kutsua (kan­sojen
laubaiÄongressI, josta e i "ak^o-doistu
Tptii&zi^oIuEbijien , konnatta
kongressia, vaan tilaisuus, jossa kohs-taavSt
''tibisensa ' kaikkien sdläisten
poliittisten ryhmien j a Kaikkien l a a t -
tiistiäten, tSkobnolIisten j a kultturel-:
listtfn 'jäTjöstöjen edöstajat, Jotia
tönhuät^t erilaisten ^ ( ^ a l l s t e n jai
talmldeäisten jäi-jästehnlen «aui^n-
'vttäSabhii rinnakkaisen oleinassaolpn'
maihdolllsuuden pertäättäsn.
V A S T A K A l k u A E B I M A I S S A .
^A^Qman ^uhanneuvoston vetoo-tAtiä
o n ' e r i m a i s a saanut läamhfatä
Vastakaikua.
s a l l i n ftsäläni oikeuden esittää e-rältä
esimerkkejä, s e n j&Ikeen, ikun
Italian paMam^ttlryhmäxi pUheöi-jobtaja
herra »Nittl s a i «>rofcssori J o -
.TOt^Gurieita r vakautuksen siitä. '>elltä
enempää. tailn muidenkaan «esta
-siitä
;^^|$tä':: pä^tä^iEM^^^ ^
useammasta 'äfHgfe»*<ata<qpf:rfl -. ^gyi
kansan äänL, , . ?
dustaijat. On .^elenkaintolsta; että
kansojen ^}ä3^^^Dgxcs^_ i?aap«v^t
neet k u i d i i ^ i a i t ö l l j ä t Henri M a -
•|^^a^^Nii|iÄ^«aatta^
^ i l ^ i i ^ ^ p r ^ t e ä a i ^^
Iittejä i^;:kalkkl . i » ; flötkälovät
tan^-.kannati&%hsa-Saksan'^kyy^
myksen ;'rat^anoxha'&ta^
ajavalle 'konfeienessille;^ joka mäiras-kUun
^ 1 0 päivinä .pldettUn (Berlii­nissä
j a johon c£ialllstui sellaisia
henkilöltä k u i n pastori ^lemöller. en-itinen
Sa^csan ivaltic^att&leri Josef
•VViith^yin. ' i /.. * ,^
Pekingin Iconferenssin jälkeen voi­daan
olla v a r m o j i ' ' s i l ^ , että nytlco-
Ikbontuvaan: kansojen irauiiian£ongres^
fiiln-tulevat (Aasian maiden edustajat
'laajalti «tulistumaan. iKAuicfen m t ^ -
na' In^an valtuuskunta ^tUlee epäile-mättä".
edustamaan f " ^ i f ^ | * u u t en
maan o-i polttttisten puolueiden 'den kanSbOler^otka ovat avoi-llpidettä,
' ^ ' " />.-v mesti tai puolittain peitetysti rilppu-i.
K u l t t u i ^ n «dustajienfosalli^stimil- vaisui&sUhtee^i TdiSla kiinnostaa
^h^äk^iestä,' integraalisia pasifisteja,,
ifevee^reita j ä ' « ^ maiden todtturelli-
^ ; J a ital^ääe^^sen k a n ^ a ^ y m i s en
-kannattajia, Arnoin kuin "myös
•'•hfeUtraateja", ts. ilÄnsl-Euroopan eri
maiden edustäito,'jotka ovat sitä
TOleltär ettÄ ihJAöSm maittensa jmo-'^
'loeettomuus voi' helpottaa raiäian a -
slaa: tu]^ olemaan myös e r l -
^ i sW kansa&Isten virtausten edus-
-taäIa.-4otka"iÄat vakuutettuja silta.
,eHÄ f v a in -raujhan' voittaminen kyke-
•n^^,turvaamaan kansallisen rlippu-
>mastfotiäiinideä jä^^
^deh 'kanfiöfllei^-^oi
suiE toiset taas lu^taTOt 6lÖ»ni,iÖS^
mielisyyksistä,. j o i ta n s * on
tujen "idän*^^ "ianittmts^^
lopettaa kylmän -BÄtaä^met
ovat eimexikaikkea huolissaan itfos-pää^
Inf ISyiaaiisestä; ,
jasta, johon aselepoiieuvOttelnt orvot
'johtaneet Koreassa, jossa Joka päivä
ttöioutuu fnri kkö^^Unäln 'Itiriilttvto,'
nuoria öunlsiä. ; : ' ; -'. -J
Nuoriso, Joka tuntee "uuden, sodan
v a l t a n Mittain 1v<^ai^ oncöfc-'
aian ^Ö^tämfesn äaastö. . T SÄ t o -
«Ävat: rieuTO
ylioppilasliiton — krfetäl^'^'^" '^"^
testanttfen) j a ehlatoen, , . , . ^
na'-jarjesUkin fcuiiluvlen^^^r^
vliotDiläsrvhmjen mahdölilsesta o-salllstinnisesta
rautoanpuolustaJlen\^„pajj supistamiseen. ,Siksi on ym.
'Äjjeuvoisto;
' r i ö y t t y .«
^Taliseen p t
'•'Sainaa' k i l i n dnh&In, fcultasenh
-»Ufiäffil-^ttöheHästt • TT»'
. , > S t t t e n.iiÄ1öi^^
kaapin viereen". Jatkoi poika kuisJm.
Jonista»
FatbeH
e BIenoj(
tfljat javä
otetaan, va
S i l l o in tomvaltotset JöysMt Aiiik^
rikian halUt)sii7at ä tä intiaanit, smi
iEfs4;Uut .veroja eScä velkoja ja nai^i
't^c^t'''^ikki'/työt;:.:kuite^^ |
en tuntea. että45^
• . Robert
"Eirfcland I
erinomaisesti viljelty maaim
toin heidän tahtoaan muuttua t/^.
laakohteeiEsi,- Toisaalta TanÄan wi.
tadnen p i e n i maa jkärsii iiyvin suure^
kylmästäisqdaslo, joka J o h t a a^
sottlasinienojenr lisääntymiseen etiä
Itä^Europan maihin smuttauturän
lijkkeeseen.
AVAINASEMA. J O N K A A V A I N ^
ON VIERAISSA KÄSISSÄ.
^okln a i k a sitten käivin T^änskassa,
jossa p i d in err miellpldesumrtla'edus-tavia
ylioppilaita yhdistäväh yllop-^
pHäsjäHJestÖn pyynnöstä selostuksen
(tonsojen • rauhankimgrfesdsta.
Tanska on pieni maa, jonka iva^stö
on työteliästä j a räuhanfellifolsfe. S i ­tä
nimitetään .tavalli&str''avainajse-maksl".
Jouduin^ toteamaan, ' etIÄ
•tanskalaiset —edustlvatpa h e minkä-?,
.laisia poHittiäa mlelipttelta tahansa
MMM
pitelden esittämisen vapaus, on' Ita->
l i an ^riäihenttlyhdistys, jObonfeuU"
luu n. 70 «parlamentin jäsentä, jotka
kuuluvat liberaalteeen, kristillls-de-,
mokraattlseen (Saragatin puolue) j a
tasat.altalaise«i ipuolue^een, ,«9ihlty-nyt
tähän kbngressi;n osallistumisen
puoIestft.^ ' ^' /
•KandijenraUhanköngressiin BtasI-:
liasta valitut: osanottajat edustavat
viittä « f l ppllittliste puofuetta.
b l e h (vakimtettu, että iBnglannItt
vältmiäkunnasta muo<itfeftiu kokoonr
panoltaan hyvin laaja.
A M E E I K A N KANSAN ÄÄNEN
KITDLUTTAVA VOIMAKKAANA
iK&itm on vaikea sanoa mitääii'^
kOniureettlsta Yhdysvaltojen -vaftuus-kunnasta,
jolle annan erittäin öiuTeh
iä3von;i .Tahtoisin iuskoa, että. Ame­rikan'
kansa. Jolle on usein annettu
hääriä tietoja ja joka elää hyt jon-kin'jiisess
»rhenkisesä e r i s t y n e in
dessä, mutta Joka :Siitä' 4 ^
on valtaenemnyistöltään^rauihaarakas-tavaa,
lä3^'ttää' Iransbjeii kohgresslhi
SUiärön <Ja höäriiattävan' vattuuskurir
nan.
:' Cnnana 'käs^itykseriäni s a l l in Itselle-m
Olkeiläen lisätä, että neuvostokan-
^ l a l ^ h ^ annan^erittähisuuren «irvou:
Amerikan valtuuskunnan työHe. Maa-^
Smän ^Ubahnettvoston (äeritiniu Ho-kotikseäsa,
j o s ^ käsiteltiin kysymys­tä
kansojen rauhankongressih koolle-*
kutsumisesta, minä -pidin neuvosio-
\-altuaskunnan nimessä puheen, jdn^
ka, kohdistin Amerikan IrainsaHe. • l»l-d
i n tahJ^iliser^ 'mlästUttäa taäsä
pUUeessi jälleen siitä, että me neu-vdstoihmiset
tahdomme i elää^
sa in'lnkälaisän Amerikan kanssa tai»
hansa; « m isse/sTnii^ ^ t ä , m i n t ^ l a l -
neh'hallitus loh Yihdyävalloille toivot^
tava;.-ion ^ i n Yhdysvaltojen kan^<-
lalsbenxrma asia. ,;
Henkilöt, jotka tahtovat johdai^taa
amedj|kka|aisia ^ iho^^ ovat ^ usein,
väitt^eet. että ^ ruuhanpuolustajlen
liike kohdistuu <midca amerikkalaista
elämäntapaa vastaan, i S e ei tietto-dcään
ole itDttä. Jidcaiäell& ,kansaUa
o n oikeus valita seel&näatapa.^^ka
-«itä miälyttdä. j a «pitää sJtä arvossa.
5lftUhäwpuola5taJien;.Jiate o n perustu??
nut j a perustuu kaikkien elämäntapo^
PraSvdässk Julkäistiiit Jonldk. 23
piiä'rt9n ^Uräavk selostus StaU-u
i n puheesta,^ jodba iiän p l f l edel-
^ Iftenä < päivänä kooUa^S * olleessa
Ylelsvenälälsen Toimeenpanevan
Keskuskomitean ^tunnossa.' rt P u ­he
'todistaa; 'että ^bobOieviklt oVot
MUeet Suomen itstioäisyydeik TStä-
^ in& ia, ovoc 4oiid«nittuka^a
'i:ial8teneet^/Suomen' itsteai^sryiden
tpnolesta. „ - i '
„ " -'J , ,
> :HilJattaIn; Suomen .edustajat^k^n-tyivät
puoleemme vaatien Suomen
täydellisen >rIippumattomutiden vii­pymätöntä,
tunnustamista^ Ja s en to­siasian
Vahvistamista^ :että-Suomi:pn
eronnut VenäJästä^^ ^^astäUkseksi^
Kansankomissaarien;'Neuvosta ^päätti
suostua tähän: vaatimi&seen:ja .antaa
asetuksen Öuomen täydellisestä riip­pumattomuudesta,
joka on jo;, j u l - '
kaistu sÄridöal^ieh^issä.,*';^ ; ^ ^
l^ssä ' on ^sihsäiät^Iisäaarito
Neuvoston päätöl&en s^UamuotöV
"Vaätäiixki^ksi; Suämen'halUtuksen
pyyntöön Suomen tasavallan rllppu-hiäitomUucien
tunnustaihisesta K a h -
äankomi^aarlen (Neuvdsto. kansa-kiuftieh
ItsemääräämlsoibsUden jföri-aatetta
täysiä' vasta&vasSl. i^ätt^:
esittää! Toimeenpanevalle j K ^ ^ s k o -
dnltealle ehäotukseh tmmustaa
Suomen tasavallan rvaltlollinenvrilpr'
puniattomuus / j a järjestää yhdessä
suomen hallituksen'kanssa erikoinen
valioicurtta^kumimankin puolen edus-r
tajiäta) niiden kaytännöll&ten töl-iilenpUeiden
määrittelemlsäcsi;^^^'j^
Johtuvat suomen eroahiisesta Venä-fjästä".
Ön i^äTrettävää, 'että ICfthsan-toisten
valtioiden' sisäisiin asiolbin^
puuttumattomuuden/; periaatteeseen;
On. aivan selvää, ^että kansojen f a u -
hankon^ressi, josta muodostuu kuten
•jo ^sanoin, paljon laajempi r a u i l ^ -:
puolustajien liike. e i ^ , i^l «nuodostua
^}kälaäif Joc^~ptAiiJakorokkeidta
hyökätään amerikkalaisten d ä m ^ -
ydl^ viisi mlljooaiaa d o l l a r i a öQyn^^ä'
ki(^un' ^tsiyseeru'' i S a i k k f a a n ' ' {fö-c
«]kää on "pbt^^ttu ;täiiKn £ n e n n e^
Nfij^^oU aln<^ii^täiin'^iil ' ^ v i a . l a ­k
i e n liuiomattAvien •dl]y-yhtlbiden''tl-'
moitetaan. ryhtynefen.ostnänaan mät-komissaarien
iNeuvosto et voinut - me-neteUä
toisin. .^sUla Jos kansa omien
edustajiensa- •, imutta -. v a a t i i . -riippu-ma^
toniuutensa ^ ^unniistamista. niin
prSletakrlseif kaliituksen, pitäessään
ohjeenaan periaatetta itsemäärää-
-misoikeuden ^myöntämisestä 'kansoilr
le. on suhtauduttava siUien myön­teisesti.
•Porvarillinen lehdistö vStttää, että,
me olemme-saattaneet-maan täydel­liseen
V' ;hajaanniistilaan.>Amenettä-^^
neet lt:^bnaisen joukon maita, siinä,
nUvussamyöskin^Suomeni,-Mutta me^
enime ole voineet sitä menettää, to­verit.
Sillä tosiasiallisestr me emme
oie koskaan omistaneet sitä. Jos me
oUsibune pitäneet Suomen hallus­samme
väkivalloin, n i i n s e ' e i olisi
•lainkaan'-merkinnyt^Sitä,'että me .oli-;;
simme saaneet sen omalisemme.
Me , tiedämme mainipsti, kuinka
Vilhelm "hankkii" väki- Ja m i e l i ­vallan
-avulla kokonaisia valtioita j a
nilnkälainen-a^aap^
< johdosta kansan Ja sen sortajien
välisille keskinäissuhteille.
SosialidemoKS|atian periaatteet, sen
tunnukset- j a . pyrlcimykset tähtäävät
käuanod^tetim kansojen^^ W^
•sen'ilmaplfriifluomlseen,• j a vain täl^
lä^pohjjÖla oh toteutettavissa tunnus
vKaikklen'ofaafderf ^ proletaariti^^ W
'tykääyhteenrft ttCalkkl se on vanhaa
7a yleisestt tungettua.
Jos tarkas^memme' syvällisem-mlnv
sitä,' miten Sutani sai riippu­mattomuuden,
vj[ilin huomaamme, etr
tä' -yastOin tahtoaan Kansankomis­saarien
Neuvosto antoi tosiasialllsestii
vapäude^n" ei kähsalle, ^ei SUomen
proiekariäatlA 'edustajille, vään SUo-men
porvaristolle, Joka omituisen
asialnkulun' anstostav-oUv/k^
vallan ja - s a i •riippumattomuuden
Venäjän sosialistien kädestä. S u d - '
men työläiset j a sosialldemo]uraat%
ovat joutuneet :seilaLseen.asemaan^-
että heidän p i t a i ottaa vapaus vas­taan
Suomen porvariston .väUtyksel-,
l a eikä välittömästi Venäjän sosia-
Ustien kädesfö. ilähden tässä .Suo­men
proletariaatin tragedian äne em­me
voi olla j)anematta merkille sitä,,
että iSuomen vsosialidemokraatit ovat^
vain horjunnanvja käsittämättömän
arkuuden vuoksi olleet ryhtymättä
päättäviin toimenpiteisin ottaakseen
vallan omiin käsiinsä j a temmatak-seen
Suomen porvariston käsistä'
riippumattomuuteensa.
Kansankomissaarien..> .Neuvostoa
voidaan soimata, siihen voidaan suh-:
tautua-arvostelevasti; :muttei e l :Ole
olemassa; sellaisia Ihmisiä, Jotka voir'
sivat väittä, etta Kansankomissaa­rien
Neuvosto ei täytä lupauksiaan,
silla ma&Ilmassa' ei öle o l e m a ^ sel­laista
vbimäiä. Joka voisi pä1kx}Ittaa
Kansankomissaarien Neuvoston pe­ruuttamaan
lupauksensa. Tämän
me todistimme sillä tosi^ialla, että
suhtauduimine^ täysm 'obJ&tUvisesti
Suonien porvariston vaatimuksiin
riippumattomuuden ; myöntämisestä
SuomeUe ja ryhdyimme >viivyttele-^
mättä laatimaan asetusta 'suomen
riippumattomuudesta^
' H e l p o i t t a k o o n Suomen riippumato
tbmuussudmen työläisten j a talon­poikain
vapautumisen asiaa j a luo­koon
lujan perustan kansojemme
väliselle ystävyydelle.
märrettävää, että^tieto IVlenin koog.
.FesäiS^> o n ; kohottanut laajojen pii-rlen^
mielialaa Tanskassa. [
Neuvostoliiton rauhanpuolustajiea
komitea::tecyeQ]!tIi .kansojen -raultaii^
tomgressia;,^ jossa z^uvostovaltuu8kuii<
rta: imfuMeh r^valiiuusk^ veroism
esittää ^meliplteensä monien kiistaj].
alaisten ^symysten xatkaisemlGäi
mahdollisuuksista. Samanlaisen B s ^
teen o n ottanut myös K i i n a n Tatibap
ipiuolustajIen«b»mitea. Näin ollen läa-,
nen ^ustajUla o n mahdoQjsuus ^
t a a y(hte$ä'NewnostoliIton, K i i n a n^
tonäandemokratlan maiden edusta­j
i i n j a «Ikaaheldän kanssaan k e s ^
telut. I V
I <
* )
J O J P K A I N E N Y t t l T YS
O N VOITTO
Kysytte minulta, johtaako Wi«)in
kongressi mielestäni myönteisim ^ i *
loksiin, I,
Olen vakuutettu, että jokainen j^i-t^
sxlidailalalsben^kysymystenratitäi-sedalseksi
raiihanOmalsta tietä <m!Jo
voitto, eikä nnaln.sen vuoksi, ettäih-
Wset;'^eiskusi^llesräan
.to;neh toisiaan, vaan miyös sen yu^-
fii, että k u n kansat näkevät raUbalU*
6MI . i s o v l m ^ ne|^-
•kävi^t ' ^ ! ^
Suhta^llia klotoltuksiln rdtkdista']^-
'"•danalalsBt kjragmykset 'aseldeb ^vj)!-
(B&iiä. ' ' V ' - - ' '> n
^tt^Iiv^ällstä tilannekta ön'i|s^
vaikea nimittää pUvettömäkst Sen
kyhnäh s ^ a n O h ^ , jonka eräät val­tiot
oya* jo virallisesti Julistan^t|Ia
jota ne käyvät, on käynnissä mjös
kuuma sota: verta vuodatetaan ijo-vplssa
maissa. .'Tilaime on kärjist]/Bst
Pohjb^Atrikassa ja Xäbl-Idä^;
Juuri siksi on tärkeätä käkoontua
yhteen j a harkita, miten sivistys TJII-daan
pelastaa katastrofilta. |
Malan karsi uuHen
tappion oikeudes^ .
Käpkanpnnkl. Malanih .haiutus
ItärsI äskettäin uudeh oikeustapploo,
kun ylioikeus hylkäsi hallltuteen ve-toomuksen
alemman oikeuden pää­töksen
johdosta.'-' Alempi oDcetis va­pautti
värillisen George Lusiin, Jot»
syytettiin oleskelusta valkoihoisille
varatussa: rautatieaseman osassa.
TÖiAtKA
'Sfiatte)hibt
>(BluksiBn:k
•vissa kysjm
e Omaan
I, kokemul
'«Edustan
, pia laiv;
O VäUtän 1
rikan U i
UNO
Pui
1625 £
TttO
EI OLI
RUSi
..voidaksenne
STOMACH
'joka päivä j
kaltaista. F
pullollinen.
•käytetään ai]
'eiole MIZAI
LUSCI
SSOBATHUB
i Jk
. m j .
Kotiin jouluksli
'Toio; - i ^ (Elinan radio toiulutti vii­me
viikoUa, että jos Yhdysvallat
myöntyy o&euäenmukalseen rattai-
^suun sotavankien ; palauttamiskygfr
myksessä, niin , kaikki sotavangit
pääsisivät Jouluksi, kotiin. ^ _
'Ja iaMmrlilnelMä iiälkään'
akeldän-yli 40 v t r o d e n m i s t ^ koh-i
a l o <m fcerfti^n fcUrJä%illS me 6-
;i^bilfte lyöriantäijato ifcS^-fcylESai m u ­kaan
lilaäj^va^Ja saadaksemme! työ-'
t a ja^i)b^äl&m^dföinxnelii^fmor&t'
^ia^kseJnme' ^ i^lhihttuä^eläkettä.'
K a l k k n y t n tietävät, ' e t t ^ ^ ^ t e i 1 ^ -
^^mrimmait^^i^yönantajat.^lneo: 00-;*
la^keetuna, eivät ota nonnaaU-
^%iäaaiys5a töihin 40 (VUod^n lah
saavuttaneita miehiä ja' mikäU idme
icite^tiyän ty&li:^«:?tt^nlä,*'ei ,mellia
«"lefiiifö&i^^^Iläisbntta mMkUriJsiihen
iiäi^eTO^saantlin.iäm^^ öKmme
iÄyttäneet'«5 vUtrtta.' JamikäU me
, ^ , , sitten 6aammer_-fen'-eläikefaii on; se
jenkunniottamlsenperiaatteeseen4la. j^j^^ ^ ^ varassa ei ^ -
^ i g & ^ e ^ elSariäSn' ^ . muuten
-^iSm^t^ÖiÄt^^ saavuttaa '40 vuoden^
iän o n hän. vielä,parhaassa'vedossa."^
m u t t a ' siltä ' dmolimätta • VoniT.-hänen
>^^ss^'2^'vuo<ien:pltuf^ epämllä-f
l i l ^ ä e n aika öBaldo iääeo ei^^l-^
l a i
VaOdm' - työttömyTsvakuutushenrat
4 ^ y i ^ l l ^ - l a i h k t i u l i ^ ^ j a tylyjä
'£Un ^ j ^ i b n inoudattaj£^ '^outues-'
eatai. Itääi^ca^iSan tyÖIäisCäi vaati-,
mufc^ • «^tllhiyinä^iikUutusi^ho]
ti^yyivakuUtuksien asemesta, niin
jiäyttää gatäWn jotkut^haistä kä^t-ilÄIährät
tytoUehen: ;kUi:iap^ a
'^e'tuÖäune^si£tien käsil^^en seliu-^
f^sämm» juui^ tetuntokaiitensa' a-lolttaneen
^:;£u^iam6ntin alahuon^n
p^^^kirjaa. Siirulfisen kuultdsa ^ -
rotttbläineti Äoioetvat/ivl Donald j M .
•fleming y E^Uhgtbnin. valitsijapäristä
hoU3J: ^ l ^ u u t t e ^ piikille Ja henut-,
t i sutiitiffieeiiä erästä työttöniyysva-
Icuutttskomisstbn -MOntr&lIn: t ^
ton''julkaisemaa pam^tuotetta.-r^johon
oU pamettmnmo: "Vtohempl työiäi-neTL'*'
:£äln ^s^tl balirtusta k a n s i ta
peritt^^n ^vVczoiahoJeu ./tidilauksebta
^a,Väär^kä30^5tä kun sellaisia jpfal-
^Qdtapt^i4rjti^^ kom^lon t o i -
meäa. ' -Koska runo on verrattain^ a -
j^I^tUiixen-^ja fip^ haiutuksen vlnis-
Ja vaistot' ovat valloniaan,
on tapa varma j a pikainen,
vanhuuden ivalivain p
• ^ K u n miehen «uoruus ?on mennyt.
ja ikä on ko&entä; kuntoon
n i in läketään vaih plähäh.
Mutta valistuneena aScana
me olemnle jäicnupaä tekOa.
katsoen hylkien j a suuttuneina
moisiin karkeisiin tekothln.
K u n mies on ivanh^ j a harmaa,
nie vain o£amme hänettä .työn pods
Ja sallimme hänen kUolla nälkään.
I^tä'timtUtt s i l t ä , T i i n o On
väliini totuudehäbkahiett^lM teir?
too' <väi^heäipien^ työläJsieti ti^lsteet^;
ta korlstelemiaita j ä mJkäji^fien t a i -
^t^llinen rpuo^ ;oa:'kysyäQi^c:s^i,' O
se aBtukielellä ; v a r ^ inalnlo, mikäli
tojen ^imest^ julk&tetaan varsan.
harvoM fSmo^a • i - JamikäU nittä jul-lialstaan
tisjatlne-^vaMh 'kehnoja ja
va|Da 'Oikean ^asian tyxdtää niin
otamme vapauden-Jidkaista sen tä-adän^
iphteydesEä. '
>^Runa on"vBxän ivapaa^ti mutta a-
^slarflsestt^JBSt^j^^ seuraavan-lairuen:-
' " ' , . '
me itykenemme runoja^ arvostele­maan.
KoGkä ailädiJoIti»mit,ei o m aa
kerrassaan mitään runollisia £alpu-miöcsia,
on meidän ^omexEDfl&^^emme
perin kurja, mutta l ^ J a saa
varmatuQkIn hyvän käsityksen tx^
runolhja on tahtozmt sanoa. v}li
-; J o s meidän •venn:ahojämnie käy^^
tään; tämänlaisen; i r ^ ^
miseen ei se ole mielestämme mltl|äit'
tuhlausta vasu»toöasloidenkertoÄ-'
ta. J a i t ä h ä n se kenkä^purSstaaiidn
-r^ sen .tosiasian k)obdaUst.-'JOs-Tui^^
sa olisi kOTlsteltu j a vääristelty
tosiasioita' ei mr. Hendnglllä <ai^
vannaankaan ollut kerrassaaa MK^:
tään ' "kansan .varojen i t U U a u ^ ' ^
vastaan. Sellaisessa tapauksessa olisi
pamotuote j a siltä.,maksettu . t U h p ;
l^ytetty oikeaan tarimltukseen j a |f-keaMa
tavalla." Mutta kun siinä te-totaati
asiasta kostetfelematta niin «
on«länenmielestäähtörkeätä iaö-san
varoden tuhlausta." Se asian su-tä
puolesta.
Muutama oninuuttl myöIieoHiufl
nousi putoumaan CCP:n Ötaflley
KnowIes-virinneistä. Sänelkäku-k
a a h muu alahuoneen jäsen
h^laötua ^riaa edfellämainitun tvm |
jÖlttiDsta. afiitä on todistuksena sBtä,
että Saapuvilla ollest "kansan edusta-
^ t ' ' e ^ t halttniAet sanoa «siasta
fcerrässaanÄltitän.' Melöän vööffi-p
W ^työläisten lÖhtalo tuntua
väh ei^Säniainen •^kunma peruna" J *
ftalÄÄt klädiionefeii konsulit haho-i
«t'-pltää nä^ln^ pbis. etteivätpoK-CSJ:
N
CSJ:nv%an
. sikokoukse
kuukaudet
taina klo
Sihteerm
Wanup,Oi
CSI: n Timn
sikokoukse
kuukauden
nuntalna 1
C S J : n Hears
kokoukset]
kauden toi
2 lp.
CSJ:D dprac
,^ kuukausiko
kalsen kuu
. 4 . vsimnuntair
: kunta kok
eemmln.
CSJ: n Port 7
7^: kausikokoul
„ kuukauden
, viikkona k l
Johtokunna
- Jokaisen - *
keskiviikko]
sa palkassa
; te: Tyyne i
Port Arthm
Itäisi «omiaan tässä,arassa
t i i Ä t u V a t j d t tÄ hyväksyvän ia-jnoss^
e s i t e ^ o>tu&sen. että ^
MlnlSe^in aiäjielstä^xxinpS^-
m l s ^ - o n . e t t ä -sallimme
köoHa^n^ltäSh." , < '
K O ^ ' t o t u f c , puhujan o n , ^
k ^ * ^ ; e d e Ä Tösöaa. P « » u i ^
a ^ ' n y t tySi»ikikansa.6aiJyttä»ni2
tä, sMtetean kmiU» » » ^ ^
'tä. että k y s f f m y k ^ oleva
im miTO<^!tänyt 4yöpaadcans»- TK
«niähkääjT |)Criii vaarallinen
säidevalte h i p k ^ ; jok» pdöä P J
kUin vaiäranEikaa pirua. Sitä
tunmistfta-hiiinall» ^[kä
4B^^p;n buoUmaitla, ettäj
on j*>l5«sfcl tunnettu tosiasia.
YSÖtä- «yystä vanhemman^ t
fcolitatona on *Ö5 Tedelleen:' »g^
•At»mtn<t hSnelta-tVön POiS JS < ^
Tahdon lau
kun kävitte i
toitte.
Kiitos Natsi
joista, kaunils
Saimme, joka
Erikoiset k l l
Kiitos kaikille
O
. 22BirchStree
otamme häoeltatjön poö ^ - ^ i
me.ianÄnkttona nättäatt?»'^^]
'•1...
Kiitokset t
järjestitte m
meidän.tänn
Kiitos myc
saapua tähäi
Desit»
'..•»- ••.i..', .... 4 -v:.' ••• .'.
'.'•'"•'\ :\ ^^X;*
'McConUellSi
K J