Vapaus, October 29, 1955

              Sivu 2 lauantaina, lokak. 29 p. ~ Säturday, Gct 29,1955
T«lepbön«a:BUa. Office 09. 4^42*4;
Rlitorial Office OS. 4-42B5. Manager
E. SulOBl, Editor W; F^lund. Malliftg
address: BoJt €9. Sudbury; Ontario.
iebUsbed Ifov, e, 19». Autborize<)
as cecond claj» roaii by tbe Post
Office Dqjartraent, Ottawa. Puö'
Jlabetf thrice . weeUy ^- Tuesdays,
Ibundaj» And Satnrdays by Vapaus
PaMlthIng Company Ltd., at 100-102
Elm 6t. W^ SttdbuxT/ Ont, Canada.
AdvertlslRg rat«j upon appJicät^öh.
Tran«lat!on free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadaaja: 1 vk. 7,00,6 te. 3.75
-3. te. 2.25''
Yhdysvalloi^isa: 1 8.00 6 te. 4.30
Suomessa: ; i vk/8.50 a te. 4.75.
Mitä iiiiiiit
Ulkönuiusterieii Geheyen konferenssi
"Kato äänestäjien keskuudessa on i
zasvanut vuosi vuodelta ja vastaa- '
• vasti yaJkutasvalta nJJn kunnan kuin ?
. '.aliion fcJi.Tiissäkin pienentynyt, Leh- ;
|, distö aK<äa vähiteJlen luisua kähistä '
i yiisi toJÄchsa . jälkeferi.' Ouluissa K a i - j
j ku Jäyhäsi ilme3tj7nästä, ICokkolalssa;;
; r?a^:malla jne. <3vat ennen, kokoomus- i
ta kannattaneet leiidet muuttaneet'
isneven neuYpttelujeii jond^
SITÄ
KJJnDittäen huomiota kylmän
sodan ritarien suruJlisee» eyiok-
IcäkatKciiuuteen, . TyÖmies-Eteen-päjn
lehti kirjoitti Geneven kon­ferenssin
aattopäivioä:-/
Senjälkeen, kun Länsi-Sak-san ja
Neuvostoliiton välillä tuli; sopimus
suhteista hyvin vähän on kuultu "val-tiomiestemme
suusta pvIhjetta^."ko-
.! keistä"; joiden Neuvostoliiton pitää
VK5H.r*nt-tma<ni4. a. ttA.rrvvef^epnnpn^aäann: sRui numnUt ^ann . vä suurv, l t•a ;: n :u.l,«; )m,i ms t^•e•n ^O ene^ läpäistär.'hyviNne'Vuävhosätno lioitno nk^uoun itmu yuötnt--
miiuden saavuttamiseksi, joka vain
mitenkään esilnty Yhdysvaltain yas-;
.Cälffarj-.Trähs-Cariada;.. .-.Pipe.
Lines Ltd. c n tehnyt isopimuksen Ca- i
nadian Gulf Oil C o : n kanssa p ^
aikaisesta luonaohiaasim. myynnistä, j.
käsittäen noin 1300,000"' mijoona^
kuutiojalkaa. Canadian Gulf on. en-sinuiuiJnen
huomattava yhtiö inlltä
viime kesänä sovittiin, kc-ikustelfcmaan aseistuksen vähentämisestä. ^. , u- , „ „ ^ - .. -
saksan yhdistämisestä ja Euroopan; turva«isuudesta sekä lähcisem: sJnomS^^SS" ^ ^ katuksi: parlamentin^ hyväksynjllä
: . . .. ..,-„- V-i ; ;C: . , • i sanomat Up). . V , . .• Fauren Marokon-Ohjelma. Ta^tahup.
mastakanssakaymisesta Idan ja:lannen valjiia. \ leisestrotaksutaan,.,::J. . r,:.:-^^^-,;, ; ^ • ... i , , ^ ^ , ^ , vhäti: vnimakkaammat kan-Äerodlkaa
lennot
joka on saatu vaiii väliaikaisesti pa.i-la
ii
m
dli
mmm
I
li'-
S':
että tämä ulkdminlsterien konferenssi kestää kolme tai neljä viikkoa.
', Kokouksen alliaessä oij mielihyvällä todettava/että '-Geneve
henki" ph vaikuttamassa kummallakin jjuolen. Vilianiielisten laxjsun-tpjen
ja piiheidcnaseme,<jta oli kokouksen alkuvaiheess
-mölemminpuoleista hymyä ja pistelystä pidättyyäisyyttä puheissa..
, 'V^^^ ;. M olisi .väärin Vetää sielläihen. jghto-
;päätös, että''•'kaikki a.siat .selyiäväl itsestään''. Päinvastoin on asia!
' tutu.stuminen e.sjmerkiksi asianomaisten ulkbmi-.
nisterien lausuntoihin ennen kokoukseen
Iden sanomalehtien kirjoituksiinj^
^siitä, että ri^
'•efm näistä kysymyksistä ; voidaan päästä yksimieli-
•^yyteen ja sopim määrin, ktjinka voima'kkaa.sti maail-
-rinwn yleinen mielipide nouse
' idessä tulee muistaa; miten '• korkeimrnän portaan" neuvottelujen ai-ikana
presidentti Eisenhpv/er myönsi avoimesti, että heidän neuvottc-
^ ^^^Ujensä tulokset olivat mahdollisia ja kierlämättömiä "maailman
;yleisen mielipiti^^^ Samaa on sanottava nyt ko-koprituneeri
ulkoministerien koiiferenssin suhteen — .se tu kaikesta ,
; /vastaänhangpittelusta huolimatta onnistumaan, siinä määrin kiiin ylei-.
/ «en m i e l i p i d e t e k e m ä ä n . '1 assä mielessäy h ' -/
mielessä, seuraavat rauhanpuolustajat k a i k -.
Itialla maailmassa Cehevessäriyt. kokbontuheen. Neljän Suuren ;ulko-
%inist
Z Tässä, kiinnittää huomiota niihin oleellisiin
: ^ienmielisyyksiin ihitä nyt: tuntuu neuyotfj ta vana olevissa asioissa •
jolevan. xr.'''^'' .
1^^/• Dullesln johdolla kokoontuneet län-shnaidefi
ulkoministerit ehdottavat, että en.si tilalla olisi ke.si<:ustel- '
tava .Saksan yhdistämisestä ja siihen liittyvästä Euroopan turvalli-suuskysymyksestä.
ja sitten .vasta ;asei5tariisumisky.symyk.sestä.
^^^^^^^ J^^^ lausunnuissaan korostanut,
että käikkeih tärkeintä on aseisl.u.miski]pailun lopelianiineni ja eitä
tästä asiasta olisi cnsitflassa j^äästävä sojSimUkseen/ /
V - Jps^ asiaa katsotaan tavallisen kadun miehirn näkövinkkelistä,
r niin myöntää täytyy, että äseistumiskilpailuäta koituu tällä kertaa,
el vain sodan Väärä, vaan rhyös ne korkeat verot, jotka n y i
'k^ kaikkien kansojen ostovoimaa Jä.syöyät kansakuntien voi-^.
V • mia kuin syöi>ätauti ihmistä. Ihniiskurihan elintason kohottamisen
ensimthäisenä perusehtona on nykyi.sen-asfM lopeiiaini-n
e n ^ ja juuri tätä sotiin j a kurjuuteen kyllästynyt ihmiskunta uiko- •
ministerikonferen.ssilta odottaa ja vaatii, sillä aseistuksen •vähentä-, ;
minen.tulee ma.hdolliseksi väin yhteisesti laadittavien sopimusten ja .
suunnitelmien perusteella.
. / 'Merkillepantavaa muuten on, j a se on eräällä puolt4ta melko
• eriskummallinen tilanne,; että. Xeuvostöliiloh hallitus pn asialiiscsti
puhuen jo hj-yäksyiiyt Yhdysvaltain /lialliluksen ehdotuksen .aseis-tukseri
kontrollia ja valvpntaä värien iiilJä perusteella kun yhdysval-tairi
hallitun on hyväksynyt samaa asiaa koskevat >seuvo.«tQliitöir eh-
. dötuksef — mutta Yhdysvaltain h.nllilU5 ei ole vielä tähän ni(;nneisu
hyväksynyt mitään ehdotuk.sia aseistuksen:varsinaisen ^«ihentämisen
hyväksi, vaikka esimerkiksi Xeuvostöliitlo on ehdptlanul Yhdysval.-
; täin ja muiden länsimaiden aikaisempien esilystc-n perusteella siiori-
•tettavaa yleistä aseisluksen väHentämistä .-—. ja on jo itse viihentänyt
omia'asevpimiaan. Kuten fnuistelaan, presiclcnlti Eisehhovver ehdotti, ^
että \Tidysvaltain ja; NeuvöstoHitoh kesken vaihdetaan ascvpimiä
koskevia 'tietoja ja että kumpikin niaa suorittaa ilmasta käsin tark-
•kairualentämiillä toisen maa-alueiden yllä. T ä h ä n esitykseen; ei si­sältynyt;
kuten muistetaan, Yihdysvaltain ulkomailla olevat sotatuki-asemat.
Xeuvpstoliitlo puolestaan ilmoitti, että se on valmis hyväk­symään
Yhdysvaltain ehdotuksen, jos \-hdysvalIat hyväksyy, että
tämän ilmatarkkailun kohteeksi tiilcvat myös ulkomailla olevat sota-itukiasemat,
ja e t tä kummankin maan avainpaikkoihin voidaan sijoit-
. täatoiseri maan tarkkailijoita. BulKahinillelähettäniässään kirjeessä
presidentti Eisenhower hj-yäksyi tämän.
^ : K^^ tiäkyyXeuvostpIiiton j a Yhdysvaltain halli^;
tusten Välillä on:jp päästy melko lähelle sopimusta asevoimien " t a r k -v
kailun" töimeenpanpsta. M u t t a tarkkailu yksinään ei lopeta aseistu-
• miskilpailua,' rtiikä kuluttaa kiinsakuntien varoja ja kasaa sodan
pilviä tulevaisuuden taivaanrannalle, ['arhaassakln tapauksessa täl-
. lainen tarkkailu "e.stäa yllätyshyökkäyksen järjestämis^^
piresidenttiEisenhp\ver sanoi. "Tarkkailusia"' S(^pin\inen. n i in tärkeä
. tekijä kuin se onkiiiv ci siis tyydytä rauhanpuolustajia; jotka h;^^^
soptrhuksen mukaista yleistä aseistuksen vähentämistä. Ja kun liuiisr-tetaan,
että erittäin vaikutusvaltaiset kapitalislipiirit va.^^tuslavat jyr­kästi
ja erittäin aktiivisesti kaikkia sopimuksia varsinaisen aseistuniis-kilpailun:
lopettamiseksi, rauhaniiuplustajain tulee koota kaikki voi­mania
yhteen jä painostaa mahdollisimman paljon juuri sitä, että
aseistiiksen yiihentämiscen on päiistäyä.
; V Mikäli on taas puhe Saksan ongelnianraikaisemisestaja Euroö-pan
turvallisuudesta; n i in tässäkin asiassa ön huomioitava todellisuus
, ja odotettava sen mukaisia ^tuloksia. Olisi tietenkAi toivotiayaa. että
Saksan yhdistärtiinen voitaisiin toteuttaa heti —,mutta asia erikseen
pn, voidaanko tätä toivottua tulosta saavuttaa sen jälkeen kun vii- ;
meksikuluneitten vup.sien aikana on visseissä piireissä .tehty kaikki
se mitä tehdä voidaan Saksan yhdistämisen ehkäisemiseksi. Tosiasia ^
nimittäin on, että meillä bn nyt,kaksi Saksaa. Yhdysvaltain jä sen
liittolaisten toimesta järjestettiin ensiksi "itsenäinen" Länsi-Saksa.
Siinä ei auttanut sen paremmin Xeuvostoliiton esit.vkset kuin inaail-man
raiihanpuolustajain pyynnölkään. Saksan jakaminen., mitä
.Länsi-Saksan .••itsenäisyyden"" tunniistaniinen tarkoitti,, oli totciilet- -
•taya: Sitä seurasi tietenkin se. että toiselta puolen tunnustettiin Itä-
Saksan itsenäisyys ja kuten sanoit iTmeillä on nyt kaksi Saksaa, j o i d e n ,,
yhdistiiminen on Vältlämätun ja loi\'ottavaMeIuä\'ä, nuitta mikä _
yhdistäminen on tullut paljon .nioiiinuitk;usemniaksi ja vaikeammaksi
• tehtäväksi, mitä se äikai.semmin oli. Ainoa keinoinuttMrnänia, kaksi
^ Saksaa voidaan nyt. yhdistää on käsittääksemme :se, että nämä Sakr
sat ryhtyvät niin virallisella 'iialiilusjiortaälia kuin tavallisen kansan- ;
kin tasanteella keskinäiseen vuorovaikutukseen, kan.ssakäymiseen ja
yhteistoimintaan nimenomaan siinä mielessä, että, synnytetty kuilu
' voidaan ylittää 'kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla.
Mutta Saksan ohgelman ratkaisun suurimpana kompastuskivonii
on kuitenkin Yhdysvaltain hallituksen vaatimus, että Saksan y h d i s t a -
."Vloskova.— (S-S). — suomen jä
limatta, yhäti voimakkaammat kan-
.•sailismieliset liikkeet alusmaiden, kan­sojen
taholta uhkaavat!'vapaan maä-il.
man" perusteita.
WashingtohiS3a alkaa vallita epä-onnistunelsuuden
tunne tämän maan
^ulkopolitiikkaan nähden. Eli :kuten
SNTLm valtii.usxuritien kesken ys-.; palstakirjolttaja -Doris Pleeson sanoi
tavallisessa: hengessä ;ja, täydellisessä | N. . y . Pqst-lehdessä (lokak.; 7.,::pnä):
yhteisymmärryksessä käytyjen [ n e u - • : r . i l m a i s u a pn lisääntyvästä me-
. vottelujen.- tuloksena, allekirjoitettiin
,kcsk:vii!ckona lia. 10.: Moskpvaisa so­pimus
.Suomen j ä .Neuvostoliiton ^vä­lisestä
lentoliikenteestä. Sopimuksen
mukaan aloitetaan isuora lentoyhteys
Suomen ja Neuvostoliiton välillä .ja
myönnetään:, oikeus. liikennöimiseen
Helsingin.ja Moskovan välillä sekä
.suomalaisille että neuVostoliittoiäisille'
siviililentokoneille. USS)
Sopimuksen johdosta ön 3uomen
valtuuskunnan puheenjohtaja, lähe­tystöneuvos
R. Enckell lausunut seu-
Taävaar • :
Sopimusta on Suomen, kannalta p i ­dettävä
erittäin merkittävänä, koska
se a.settaa nyt molempien maiden Ien-,
toyhteylisiä hoitavat lentoyritykset
tasavertaiseen asemaan;' Kuten tun­nettua,'
ovat • lentolinjaa Helsinki-^
Mo;ikova liikennöineet tähän asti vain
iieuvo-stoliittplaiset ..koneet. .Nyt tehty
sopimus myöntää myöskin suomalai-
.sille koneille yhtäläisen oikeuden. Nyt
allekirjoitettu sopiiniis on mölernpien
maiden hallitusten :\'älinen'; sopimus
ja se' rajoittuu määrittelemään; vain
ne periaatteet ja puitteet, joissa l i i ­kenne
tulee tapahtumaan; sekä. ne
helpotukset, jotka molempien niaiden
hallitukset tulevat, jentoyhtlöille
myöntämään.. Sopimus edellyttää n i -
mcriomaan, että .Supihen. ja Neuvos­toliiton
Icritoliikenneyritykset/-^ Aero.
j a . Acrof:ot:— tulevat tekemään eril-liseri
.fopimuicsen, jossa määnteliään
liikennöimisen, teknilliset j ä kaupal­liset
.^jksityiskohdat.:-.—^ Mitä..reittiin,
Helriinki-^Moskpva tulee, .ön luulUr
vaa, että se ei tule kulkemaan Lenin­gradin
kautta, vaan suorempaan,, jo­ten
se on siiis nopeampi. Lopuksi täh-.
toisin omasta, ja .Suomen vaituuskun-nari
puolesta kiittää NeuyostplHton
viranomaisia kaikesta siitä • vieraah-varaisiludesta
ja .avuiiaisuudesta, jota
neuvottelujen aikana saimme psak-scmme.
(HS) •
Saigonin poliisien
Saigon, i - Hallitukseen kielteisesti
suhtautuvat propagandistit-; narrasi­vat
perjantaina, lokakuun 2i pnä
Saigonin poliiseja jakamaan tuhansia
lehtplehtisiä, joissa' valitsijoita ke-hcitettiin
sunnuntaina kansanäänes­tyksessä
kukistamaan sekä .entinen
kci-sari Bao E>ai että pääministeri
Diem.'. .;. ^.•••jrVt
Tämän pilan^keksijät olivat käyttä­neet
hallituksen julistuksen takasi­vua.,
.Hallituksen julistuksessa kehoi-tettiin
kansaa menemään, vaaliuur­nille.
;Takasivulle painetussa teks­tissä
sanottiin Bao Daita ja Diemiä
"Amerikan apUtyöläLsiksi"' ja valitsi­joita
. kehoitettiiii antamaan 'valta
jälleen kansalle.
Lentolehtiset jaettiin autoista po­liisikonstaapeleille
ja kesti melko
kauan, ennenkuin hallituksen vaali-,
virkailijat keksivät koiruuden;
Sunnuntaina; pidettävässä kansan­äänestyksessä,
päätetään, jääkö Bao
Dai valtion päämieheksi,' vai tuleeko
Diem hänen sijalleen.
nety.sten tunteesta, joka johtuu siitä,
kun Neuvostoliitto saavuttaa niin hei-pCiti
verettömiä voittoja." J ä muuta-
. maa päivää aikaisemmin neiti. Flee-sbn
; pli . kirjoittanut,;. että. ;'tietoiset
ihmiset Washingtonissa löytävät enää
hyvin vähän ,heitä, miellyttävää niissä
ulkomaabhjelman ikäsitteissä,: jotka
Truman jä 'Acheson paiiiyat .alulle jä
joita Eisenhowerin hallitus ön jatka­nut;";
' ••••"';.- '
"Tilanne voi; käydä niiri huonoksi;
Pariisissa ja Pohjois-Afrikassa";, sa-
'noi Business;^ Week; (lokak- 8. phä)
'".että Ranskasta tulisi enemmän Poh-jois-
Atlantih puo-.ustusliiton suojeltu
vältä kuin yksi siihen osallistujista."
;Vapaa maailma -'voisi menettää Sak­san
puolueettomuudelle, jos .ei. pähem-malle'^;;
varoitti Wall. Street; Journal
(syysk. ;23i. pnä). " M e ;voisimme me­nettää
EuröoiJan . järjestelniällisen
kehityksen; kautta ehkä pikemttiln
kuin kylmän sodaii menetelminä";
.kirjoitti Joseph C. Harscii, ;Gliristian
Science Monitorissa, pitkässä ana­lyysissään
(syysk.. 30. p.—lökak. 7.. p.r.-
'Geneven seuraukset nyt jo ovat ol­leet
häinmästyttäviä ; jä • voivat pila
Sitäkin ~hämmästyttävärnpiä ennen­kuin
clemme; nähneet niistä .lopun'^,
hän sanoi ;
EPÄILYii ILMENEE .;•'.-;
Virallisesti länsimaiden, ohjelmana
on ;.vieläkin;; voimaan . l:<>ttaminen,
inutta, iciiten - Harscii hubmioi: ;
, "Ei ole; yhtään ainoata valtiomies-
; tä - jol-a ei olisi päivittäin /epäilystä
asenteensa, johdosta; ja jotka eiyät
käsitä, että aika.; pn.jo syövyttänyt
hämä (.nim. voiman ohjelman», väli­kappaleet,
jotka ovat jätteitä Gene-v.
eri ..edelliseltä : aikakaudelta ja tulee;
niitä edelleen syövyttämään ;sikäli
k u n . a i k a k u l u u eteenpäin."
Wa£hingtonissa ei ole ilmennyt m i ­tään;
yritystä löytää, uutta phjelniaä,
uusia keinöji»; ei ole ollut mitään jul­kista
väittelyä/ei luopumista jyrkäs-;
tä; kannasta. Mutta, palstakii-joittaja
;Waltcr Lippmahn (lökak. 6.:pnä) .teki
;jc^ntopäätöksen, että ••rehellinen .Ge­neven'
neuvottelun ; tarkkailu; toteaa;
; että aiotte on , ollut Moskovassa,; jä
että Neuvostoliitto bn voinut huömat-
. ta vasti käyttää .sotilaallista.; ja poliit­tista
tilannetta hyväkseen;" ^
Hän ennusteli:
"Me, tulemme , kohta kyselemään
itseltämme, mikä bn meidän ohjelT
massamme Väärin? Onko se pysynyt
jäätyneenä Geneven edelliseen muot­tiin,
ja niin muodoin käykö niin, että
me tulemme jäämään toiselle tilalle
Saksaan nähden, Keski-,Idässä ja Vä­limeren;
alueella?" ;
JÄÄDYTETTY OHJELMA
•; Walter Lippmamr pitää, että '•län­simaiden
asema .on huonompi sen
vuoksi kun verrattuna Neuvostoliiton
; joustavuuteen, ;länsimaiden • ohjeHia
on jäädytetty,korkeasti tunteellisilla
etukäteen määrittelyillä."; Mutta: seit­semän
viikon päästä .Geneven, neu­vottelujen
; jälkeen,' jbllä ajalla Neu­vostoliiton
diplomatia pn,saavuttanut
•suurimmat voittonsa sitten sodan
päättymisen", kuten N . Y . Times sa­noi
(lokak. 9. pnäi:. länsimaiden dip­lomaatit,
ovat' pakoitettuja muutta­maan
menetelmiään edestuleyaa Ge­neven
' ulkoministerien;, neuvottelua
varten.
Yhtiöiden voitot ovat
lisääntyneet 15 prOS.;^ • - ; ; | ; prosentilla viime vuoden vastaavaan
. • . I aikana verrattuna. Vuoden : toisen
Otta\va. - Ganadä tilastollisen toi- | neljänneksen aikäiia kohosivat voitot
miston julkaiseinien tietojen mukaan; vieläkin enemmän, niniittäin 22.6 pro-kohosivat
cänadalaisteh yhtiöiden;
yoitoc • ennen verojen: määrittelemistä
kuluneen puolen vuoden aikana 15.6
sentillä. Suurin voittojen lisäänty-
;'minen tapahtui kaivosten ja Öljj'kai-vpj.
en. tuotannossa;
jsi peloksi", että ei voida enää; luot­taa
Länsi-Saksan pysyvän lujana
Neuvostoliittoa vastaan. T ä t ä "kaj-vä"
iraa pelkoa" syvensi Bremenin: valr
tio;ssa pidetyt vaalit, joissa ; Länsi-
Saksan suhtautuminen länsivaltoihin
oli kysymyksessä. Ja sosialistit ylival-täjsesti
voittivat Adenauerin puo­lueen.
•;,;;;; •; :':,
Sen vuoksi ulkoministerien kokouk­sessa
Genevessä ei tule olemaan mi­tään
"mielivaltaista yritystä ajaa läpi
.länsimaiden ohjelmaa Saksan yhdis­tämiseen
ja Euroopan turvallisuuteen
nähden". Sanoi Christian Science Mo-nitor
(lokak. 1. pnä). Päinvastoin lan-si-
maiden kantana tulee olemaan ''ny­kyisen
tilanteen säilyttäminen ennal-:
;iäan."';;^
Tapahtumien kulUn vauhti,, sanÄ
Karch tässä kirjoitiiksessaan, sitten
heinäkuun . . . "bn jättänyt länsi­maiden
diplomaatit hengästyneiksi;
, Heidän nykyinen halunsa bn saada
tätä vauhtia jarriitetuksi ja, saada
vähäinen tauko. Nykyisenä suunnitel­mana
ori suoriutua ulkoministerien
neuvottelusta maihdollisimmah vähäl­lä
tilanteen häiritseniisellä.";:
.lJuSr-VIHATTU .ÖANÄ .•'.•;•;
: Tässä tilanteessa presidentti Eisen-höwerih
sairautta pidetäSn jonkinlai­sena
siunauksena, koska se antaa syy­tä'
viivyttelemiselle. Mutta maailman
tilanteen muutoksen 'prose^i kulkee
eteenpäin. Idän j a lännen väliset ris­tiriidat,
kuten jotkin vanhan vuoris­ton
huiput, ovat tasoittumassa; Uusia
suhteita- maitten välillä; syntyy. T a ­pahtumat
eivät odota lykkäystä.
Maailman ybiman tasapainon k a l l i s ­tuessa
sosialististen maiden puolelle
on syntynyt sellaisia; uusia voimia;;
jotka, alkavat murtautua niiden; po­liittisten
ja sotilaallisten pidättimien
läpi ; joitä länsivallat; byät- takoneet
kylmän sodan nimissä. Tämä muu-^
toksien prbsessi on ilmeistä: melkein
joka; paikassa .niin kutsutussa "va­paassa
maalimaissa", jä -se esiintyy
enimmäkseen siinä ; muodossa jota
WashingtbniS3ä tnyt nimitetään ; sa-näila"
pu6lueettomuus".
Puolueettomuus-nimityksen langet­taminen
jokaiselle liikkeelle missä hy­vänsä,
joka on vain tärkbit^ttia kan­sallisen
itsenäisyyden ja riippumattb-ialsena.
joka vain pyrkii pysymään i.on;jcijnyt sopimuksen k^^^^^ myjTi-erosEa;<
kuten Intiaa kummastakin t ä i ] n;stä ' xrans-Cänada-yhtiölle.
kaikista voima blokeista on t a r k o i t e l ^ t u j g^ edellyttää, että Träns-Ca-peittämään
kansalta sen,:mii;ä tcdei- | na^a ostaa i03 miljoonaa kuutiojalkaa
iisuude.ssä;oh AVäshingtonin:tarkoitus^ ijäiVässä e-nsimmäisen viioden ;aik^^^
.- saada; .muiden;, maiden ohjelma; na. j ä sen jälkeen 170 miljoonaa kuu-:
;alistetuksi tämän mäaji ohjelman päl-.i tibjalkaä ;päivässä' lopun-; 25 vuotta
een. :'^ ^ ', • iestävän scpimuk-sen aikana.
Kaasu, toimitetaan Pincher Cree-velukseen
YHDYSkA!^gOnnN PYEKIJÄT
,- Se seikka, että alusmaakansät saa­vuttivat
edes osittaisen voiton Yhdysr
kansojen ; yleisistiinnossa . (Algerian
kysymyksessä) -sai N,. Y.'Timesin;(lo­kak.
6; pnä) sanomaan, että "Yhdys-kansojen
kokoonpano on käynyt, tois­puoliseksi."'.;;,
• Jos,: kuten otaksuttafVissa on, tässä
nykyisessä istunnossa hyväksytään
uusia jäseniä, niin tämä ' toispupli-suiis"
tulee lisääntymään. Kaksikym-mentäkaksi
maata pyrkii jäsenyyteen
— joista Neuvostoliifitb on suositellut
16:stä. Yhdysvallat ori kovan ;painos-tuksen
alaisella .ihyväksyä kaikki, i i i in
Neuvostoliiton esittämät kuin itserisä
esittämät;jäsenyyteen pyrkijät.
Washirigtonissa ollaan vastahakoi­sia
juuri sen vuoksi, kun. lisäjäsenet
tulisivat vaarantamaan; Yhdysvaltain
' enemmistön" ; yleisistunnossa, jossa
se bn tähän asti kyennyt. saamaan
enerimiistön 20 La tina-Amerikan
maan perusteema. Suuremmassa Y h -
dyskarisoissa nämä 20 riiaata Setä Sa­mulin
liivintaskussa olisi vähemmästä
merkityksestä.
Alusmaalaisuutta vastustavien;"; ja
puolueettomien maiden ; hsääntyvä
voirriä YhdyÄansbissa hävittää myös
Ylidysvaltain strategian atomitrrau-haa-
yarten-ohjelmaan ja^aseitariisu-miseen
nähden. Se seikka; että Intia
vastustaa Yhdysyältairi ; ätomit-rau-haä-
varten-elimen ; perustamisen
suunnitelmia, merkitsee, että Yhdys­vallat
ei voi syyttää Neuvostoliittoa,
jos nämä suunnitelmat raukeavat. I n ­tia
; tahtoo sellaista atomit-rauhaa-yarten-
elintä, joka on todellisuudessa
Ylidyskansojen alainen eikä Yhdys-yaitain
alainen,' n i in ettei siitä tulisi
väline alusmaiden riistämiseksi ato-miybiman
yh-teydessäi
Samaten Yhdysvaltain yritykset
tehdä Neuvostoliitosta"syntipukki";
jos •Neuvostoliitto ei hyväksy Eisen-howerin
esitystä molemmin puoleises-
.ta ilmatärkkailusta on ajautunut ka­rille.
Syy siihen ph,; että, hionet maat
ottavat samai-i kannan; kuin Neuvos­toliitto,
että: tarkastelut eivät ole mik-.
;sikään hyödyksi, ellei siihen ole si­dottu
aseistariisuminen j a atomiasei­den
käyttämisen kieltäminen. ;
; Joten kaiken kaikkiaan synkeys käy
yhä syveimmäksi Washingtonin yllä.'
k i n alueelta :Etelä-All>ertasta, jossa
kaäsurilviaudet ; ärvjöidaän olevan
3|lÖO,(W0 miljoonaa kuutiojalkaa.
—• Minä luulin, 4
pettanut työskentel
• Niin hän onJs
Mutta hänhän
nään. ..;
; —' Aivan oikeir
muistanut eroamlst
EI JOKA P.
Saarnaaja Kyyj
ohjkulkeifisaari puii
nylän vaaria san*
— Herra olkoon i
— F,r tuota tok i
hälapaan typhö ott
Supifien^NMh sulite^
merkkr rinnai^käisolöi^
Moskova. — Näinä ipäivinä ovat
Suomen: kaikki väestökerirökset ter­vehtineet
ilolla Suomen ja Neuvosto-;
liiteri ystävyys-, yhteistyö- ja keski­näisen
avunaritosopimukseri vqimasr
saolcn pidentäinlsestä 20 v u o d e l l a
Moskovassa syysku'iin .19 päivänä al-lekirjpitetun;
päytäkirjari sekä Neu­vostoliiton
suorittamaa Porkkalan
alueen lubyuttamista Suomelle kos-kevari
sopimuksen ratifiointia. Lukui-
;sissa työtätekevien kokouksissa pää­kaupungissa
ja muissa suurissa teol­lisuuskaupungeissa
ja riiaäseudulla on
todettu näiden sopimusten psoittayan,
että Neuvostoliitto 'järkkymättä nou­dattaa
täsa-arvpisuuden, kansojen ys-tävTyden
ja rauhan; lujittamisgn po­litiikkaa,
todetaan Izvestijan: Helsin­gin
kirjeenvaihtajan lähettämässä ar­tikkelissa.
, Suomalaiset sanovat:
"Tehdyt sopimukset vastaavat maam­me
kansallisia etuja j a lujittavat rau­haa
ei; vain Pohjolassa, vaan koko
maailmassa", l^euvpstolais-suomalais- .-ja Suoinen: väliset:
ten.neuvottelujen tulokset ovat mah-dolUsia
sen työn ansiosta, jota: bh
tehty molempien maiden välisen rau­han
ja ystävyyden hyväksi. '
.Monst Porkkalan entiset asu-kkaat
ov.3,t viime päivinä käyneet Suomi—
Neuvcatoliitto-Seurassa ilmaisemassa
kiitöUisuuterisa tämän aliieen Suo­melle
luovuttamisen johdosta. Ncii-yostoihriiisat:
saavat nykyisin kuulla;
submäiaisia tavatessaan sanat; " K i l -,
tcksia Porkkalaista".; •
Moskovan. reuyottelujen päätyttyä
hyviin tulbksiin kaikkiefl puoluesutin-tien
;iehdet 'kirjoittivat asiasta; pää-';
kirjoituksia . j a ; julkaisivat tunnettu­jen
politiikkojen ja 'muiden julkisuu­den
henkilön;lausuntoja, joTstä ilme-,
nee yleirien tyytyväisyys soHiniusten
johdosta. • ;• :>
• Suomen; eduskunta hyväksyi 'y'ssir
inleUsesti Suomeri
kesken. ällekirjoit(
Yleisö tunsi suurta 1
kunnan näihiri isti
keet olivat, täynnä j
hassä kävi pääkaup
kalan asukkaiden ja
X';•'} .-;•;'••:-/-•'••:'
.'Artikkelissa selost
keen eduskiirttakäsil
kaikkien puolueiden
Iäistenkin—- edust
kannattaniään pres,
tamaa ulkopbhittistj
ten lehti jatkaa:;,;
Tämän Suomen n(
poliittisen sutmtau]
linjan; yleisessä hj-v
soraäänenä eduskur
edustajien Tuulen, '
taseh puheet heidän
maan ulkopolitiikan
tettävä.saada vuode
pimUkse-sa; mäarätj
Keski-Idän ongelmia
vaksi, sekä karisanpi;
Irma Karvikön pu]
hän ilmaisi henkilöt
myksensä" siitä, että
pimusta ystävyydesti
keskinäisestä ;avuna:
20 y.uodellä. Vastoin
psoittäyat 'Neuv^stoli
täyttä luottamusta
tautumista Suomen
• kp yritti vättää, että
kamineri olisikin oso
laisesta Neuvostoliito
sesta Suonien, politiii
. Kuitenkaan eivät
kannanotot ole ;saav
;tusta Suomen kansa
mistöä edustavien 1
joukcssa.;; Submalai;
ettei tällaisia piiheits
suinkaan esitetä , N
Suomen kärisojen vä
ssn ja j^stävyyden toi
miseksi.
- Vastatatessaannäii
täjien:puheisiin Suor
; to•-S^ilräii;• puheenjo
edustaja Sylyi-kyllik
ka nsanedus tajien huc
laisten lausuntojen tä
vastuuttomuuteen ja
teen..;-;-.; :;:;•;•
/Tällaisen propagari
. luaisiyat määrätyt r
Porkkalan alueen pali
kitystä 'jä tärvellä -l
iloa sekä ansaita epi
liittista pääbriiaä pt
silmälläpitäen. ;
Paistamalla sotilas
tarisa Sucirisn alueelt
äntbi esimerkin moni;
siitä,. inirikälaiset ; tee
lieventämään 'karisai
tystä.' ; ;. r... ••;•-;
Neuvostbliiton ja
(Jatkuu 3. s
i naiset
misen ehtona täyty^y olla se/ että yhdistettävä j ä uudelleen ase is te
Saksa l i i t t yy länsiblokkiin —; Xeuvosloliittoa j a kansandembkr;
rtettava
ja kansandlemokraatti-
; sia maita vastaan; Tällaineri vaatimus on tietenkin Xeu\'ostoliiton
kannalta katsoen yhtä mahdoton kuin olisi länsivaltojen kannalta kat­sottuna
se. jos Xeuvostoliittb vaatisi Saksan ••yhdistämisen" hinnaksi^
sitä, e;tlä;yhdisteltä\-ä jauucielleen.aseisteitava Saksa l i i t t y y ' iläblok- ;
k i i i i Yhdysvaltoja ja sen liiltblaisia vastaan.: .Vinöakeinpsopinnikseen
pääsemiseksi on tässä asiassamielestämme se. että suurvallat sopivat,
jotta yhdistetystä Saksasta tulee demokraattinen ja siis rauhanpmai-
: ncn maa, mikä ei yhdy. kumpaankaan liittoon, mitään toista maata täi ,
maiden, ryhmää vastaan. ;,' : •
:Yre|)uoIestamme uskomme, että Geneyen kökoiiksessa .\'oidaan
kaikkien epätoivbn apostolien ruikutuksista huolimatta päästä myöii-teisiin
tulpksiin hetken tärkeimmistä kysymyksistä neuvoteltaessa, ja :
että sitä suuremmat ovat sopimusten mahdollisuudet, mitä aktiiviseni-.
min rauhanpuolustajat kaikkialla maailmassa vaativat kansainvälisen
jännityksen lieventämistä j a siihen pyrkivien sopimusten tekoa.
Talven ja sen mukana kiertämättö-mästi
tulevan työttömyyiden lisään-
.miSen yhteydessä tulee taas äikä,
jolloin saadaan tämän tuosta lukea
päivälehtieri palstoilta; kysymyksiä,
että ."miksi naiset käjTät työssä —
mikseivät naiset pysy kotona, kuten
aikaisemminkin ; 'penskoja'; hoitamas-sa,
rettä miifehillä olisi työtä" jne.
: Allekirjoittaneelle nämä ' k a i k i l le
tutut kysymykset palauttavat' mie­leen
ne ajat, jolloin eräällä hyvin
tunnetulla kaivosalueella ei vielä o l ­lut
unibturvaa työläisillä.; Silloin ta­pahtui
kiiplemaari päättj-netiä tapä=
turmia ja miltei joka viikko — ja kuri
tapaturman syitä tutkinut orgaani
antoi asiasta lausunnon, niin aina
niissä oli sania h e n k i— ne antoivat
ymmärtää, vaikkei sitä aivan suo­raan;
sanottukaan, että "yhtiön tUr-vallisuussäädökset
ja laitteet ovat hy­vät,
mutta; työläiset pvat niin pirul­lisia,
että kuolevat tapaturmissa, a i -
lieiittaakseen siten harmia pelkkää
hyvää tarkoittavalle yhtiölle." M i -
tuaan tarmokkaan union turvakseen,
he lakkäsiayt olemasta "pirullisia" ja
rupesivat välttäiriään kuolemaan
päättyviä tapaturmia. Union yaati-miiksesta.
ruvettiin näes turvallisuus-säädöksiä
noudattamaan myös käy-
;täririössä!, . •
Naistyön tuomitsemisessa — mihiri
propagandaan jotkut . työläise tkin
kompastuvat on havaittavissa sa­manlaista
tekopyhyyttä -^-^jä; teko­pyhyydestä
on kysymys, sillä; propa­ganda
naistyötä vastaan työttömyys­kausina
tulee pääasiassa juuri niistä
piireistä, jotka haluavat itse vapau­tua
vastuunalaisuudesta 'ja kääntää
työttömien miesten huomion pois to-dellisLsta
pulmista ja nostattaa hei­dän
vihansa —; naistyöläisiä vastaan.,
Muuten nämä suuren rahan pussim
puhuvat naistyön "vastitstajaf* ovat
hyvin olosuhteisiin sopeutuvia. K un
haluavat kääntää, työttömien työ­miesten
huomion pois. siitä mikä on.
oleellistä j a tärkeätä, silloin ruye-taan
sclvaamäari; ja panettelemaan
työssä käypiä naisia.
Tämän soivauspropagandan ytime­nä
on tavallisesti väite, vaikka sitä­kään
ei aivan suoraan sariota, että
naiset käyvät töissä "piruuttaan",
kuten ylläkerrotut kaivosmiehet a i ­kanaan
muka kuolivat tapaturmissa
vain yhtiölle mielihanriia aiheuttaak-seen.
• ', •
Meille seiitetään, että naisten työs­sä;
käymisen perustaria ori muka se
kun naiset ovat turhamaisia ja ha­luavat
elää: yleellistä elämää -- j ä
että: 'juuri nämä naiselliset paheet
aiheuttavat sen, että tuhannet työ-riiiehet
joutuvat työttömiksi.
Todellisuus pn tietenkin tässäkin
tarua; kmnmenipi. Minkälaista tur­hamaisuutta
Ja ^ yleellisjryselämää; oh
esimerkiksi se, jos henkilö joutuu te­kemään
10—70-tuntislä ja sitäkin
pitempiä työviikkoja?
Ja' mikäli on puhe juuri; avioliitos­sa
olevien naisten työstä, niistä niin
paljon porua kuullaan, niin heidän
työviikkonsa ovat todella hirvittävän
tulee k i i r e , aika — sota-ajasta pu­pitkiä:
He tekevät palkkatyösiBä käy-humattakaan:
- ne löytävät ;tuhan- i dsssään vähintäin 40 tunnin työviik-nen
'ja sata pätevää syytä, niiksi
naistyö on suotavaa ja toivottavaa.
tääii el tietenkään puhuttu siitä, että | vai^inkin sodan aikana pidetään oi-työläisiä;
ajettiin pahemmin kuin
luontokappaleita ja Sillä tavalla, että
heidän täytyi jättää turvyallisuussään-nöt
huomibonottariiatta.
Kuten tiedetään, kyseisen kaivosr
alueen työläiset järjestyivät, ja saa-kem
yksityispuheita naisten;suurelle
tarmolle ja avulle, kun he ottavat
miesten palkat teollisuuden ja maa­talouden
palveluksessa." Mutta kun
nämä suuret rahan miehet lakkaavat
koja jä jatkavat työtä toisella moko­malla
kotona, puhdistanialla asuntoa
ija vaatteita, laittamalla ruokaa itsel­leen
ja perheelleen ja tehdessään sa­dat
muut kotiaskareensa.
Työssäkäyvän perhewiäidin elämä
on kaikkea muuta muttei turhamai­suutta
eikä "yleellisj-yselämää"; Suo-tarvitsemasta
naistyöläisiä - kun he i raan sariböh; he ovat taloudellisesti
pakoitettuja; käymääi
Jbs työssä olevien 1
löytyy yksi; sellainen,
toimeen miehensä an;
muista syistä käydä
kaista tällaista naist
tyy 50 sellaista nais
työhön ensiksi vähä
saa maksetuksi lääkä
saa; hankituksi uude
vuoksi kuri omat harti
neet.sen takia ettei
mentyä hanimaslääkä;
saa itselleen uudet s
lapsilleen sitä tai tä!
näitä; "rahareikiö" t
hsää, niin tällaisteri p
"väliaikainen" työssä :
dostuu vähitellen ja<
käymiseksi;' — sillä iin
nessa tapauksessa tu
• Sitäpaitsi on mu
runsas kolmannes 1
käy\istä naisista on
töjä, vanhojapiikoja
kun sitten vielä huon
set tapaukset, niissä
miestensä työkyvyttön
rauden' vuoksi huolehi
sestään että lapsista!
tään, niin silloin voidJ
noin toinen puoli t
naisista on sellaisessa
he eivät kerta kalkkis
kotiin penskoja hoitanr
halua vapaaehtoisesti l
taan naulaan ja kuollJ
Tässä on vain eräil
jotka on otettava hu
kun meiltä kj-sytään"
.set; j ä tä työpaikkojaan