Vapaus, October 12, 1963

              •f
I
M.
0
•g;
S-
: \ MYYTÄVÄNÄ
3Si\rU'i Lauantaina, lokak. 12 p. ~ Saturday, Oct. 12,1963
iUOKITELLUT
ILMOITUKSET
BUURI MITATTU JÄRVENRANTA
; TOirrn, uudella alueella, santa-
^ ranta, hyvä kalastukselle j a venei-
* Iylle..PuollvahnIs asunto saatavissa.
' Sijaitsee Deer (Hugel) järvellä, 40
i malUa Itään maantie 17. Hinta $400
t —1850. Lähemmin: H. Carlson. R
7' R. 2, Warren, Ont., tai puh. 37M1
t Wajten. v. 3 to 12
TTT .yUOKRATTAVANA,
:LONQ^ LAKELLA, BYSfi^ TIBN
"Jrarrella. vuokrattavana 'marras-
•f kuun 1 päivästä lähtien kolmen
• -hubnieen talo. kaksi makuuhubnet-
: .ta..jBaima j a autotallk Vuokina $40
• kuukaudessa. Soittakaa puhelin
5 673-1117. (10-12-15)
1 MYYTÄVÄNÄ
160 E E K K E R I N MAATILA Bunvash
2 Tovmsfeiplssa, peltoa 15 eekkeriä,
-.hyy4. neljän huoneen asuinraken-
. Q U S i ^ hirsinä vettä ja saima. Vesi
--: tulee ntunpulla asuinrakennukseen
• Ja navettaan. Myös Hydron sähkö.
.•l Paikka sijaitsee puoli mailia itään
. valtamaantieltä No. 69^ Nipewas3in
; tien varrella. Myydään halvalla —
$3,300.00 käteisellä. Lähempiä tie-
. toja saa palkan päältä tai U r j o i t -
: ta^jfljla osoitteella: August Suo-
. Joki. Estaire, P . o:, Ont.
(12-19)
FMNK R. BLOCK, R.O.
^ ; OPTOMETRISTI
^ Pnh. konttori 674-4014
hotUn 673-0705
U^Eud STREET-EAST
uL SUDBUHY. ONT.
VASTAANOTTO E S P i ^ L A S SA
'-rKeskiv. iltap. ja. törpt. aapiup.
SUDBURY JA
YMPÄRISTÖ
M U I S T I L I S T A
Työn Paiston mainio sauna on
avoinna keskiviikkoisin, lauantaisin
ja sunnuntaisin kello 1—11 l p.
Suomalainen kirjasto on Finnish-haalilla
lukutaitoisten kansalaistem­me
palveluksessa. AKirjQja.laUiataaDi.
kalkille luk^uhalui^llle keskiyiikkoi^
sln, kello 7—8 111. '
Maailmanmestarin naimahommatr
näytelmä esitetään Finnish-haalllla
sunnuntaina, lokakuun 20 pnä.
.N^istenkerhon >fcokou8 pidetään
Fionish-haallila tiistaina,; lokakuun
15 pnä kello 7^0 i l l a l l a . Myös uu­det
jäsenet tervetulleita.^
Vapaus-kustannusyhtiön johtokun­nan
kokous maanantaina, lokakuun
14 pnä k l o 7.30 illalla liikkeen kont­torissa.
Suomikoulu on toiminnassa Rau­ha
tädin johdolla torstaisin k l o 5.30
Iltapäivällä.
"Harvest Moon Cabaref-tanssit
järjestetään Finnish-haalllla loka­kuun
26 päivänä kello 8 Illalla, soit­to
alkaa vasta klo 9.
Työn Puisto komitean kokous tiis­taina,
lokakuun 15 pnä k l o 7 i l l a l la
Työn puistossa. Kalkkia komitean
jäseniä pyydetään saapumaan koko­ukseen.
Maailinäjimestäm
naimahommat
esitetään 20 pnä
Hauskuudestaan hyvin tunnetuksi
tullut näytelmä "Maailmanmestarin
naimahommat", jota on harjoiteltu
jo useita viikkoja, esitetään F i n n i sh
haalilla sunnuntaina, lokakuun 20
pnä kello 7 i l l a l l a . Numeroituja
palkkoja on saatavana etukäteen
Flnnlsh-haaUlta, Vapauden lllkkees-
'^ä j a Työn Pulstosta-s-;
Näytelmässä on mitä hauskin juo-j
u huvittavlne kommeluksineen ja
rlemukkaine ^anasutkauksineen.
;Kalken kaikkiaan, s i l l o in on teat­teriväellä
jälleen hauska Ilta tie­dossa.
Nurmijärven
AUMHTA
" - A K I M P P U J A
UKKALAltTEITA
kukkakalenterlnne
.'w*' - P«"^«*äa hakemassa
UGHEED
r irLpwER SER
V Pohelln 6^3-9395
TQ.iMnluuga 8t.,8. Irfu^ knlm.
iM^Kjn SlfSpraeen^ndmaM»
Sudburyssa
> Putkitiis- ja JSnimitys-' ExmriT • öLJYPOLTTIMblTA •
.^ustOHnusanht vapaasti! .
> iMorri^on Phimbing & <
HiMtmg (Sudbury) Ltd.*
. rVBELIN 674^tfnV
164 Vlgia St 8^ fio^nry
f - -
qiSTAGE CO. LTD.
Ä l i t e M St Puh. 675-5611
L¥H¥EN JA PITKXN MATKAN
ftAfiflAJOA . . . TALOUSTAB-nSlTA
PAKATAAN — MUUTE­TAAN
— SXILTTETXXN ~ LX-HEIETAAN
: NYKYAIKAINEN
VARASTOHUONE
Nurmijärven näyttelijät Suomesta
esittävät tämän kiitospäivän viikon­vaihteessa
Sudburyssa Aleksis K i ­ven
kaksi kuolematonta näytelmää,
"Seitsemän veljestä" ja "Nummi
suutarit".
Seitsemän veljestä, jonka ohjaa­misesta
vastaa A r i Laine, esitetään
Sampo-haallUa sunnuntaina, loka­kuun
13 päivänä kello 8 Ulalla..
"Nummisuutarit" näytelmän on
ohjannut Suomen Kansalllsteatte
r l l n kuuluva Vilho Silvola. Se esi­tetään
Suomlranta-haalllla maanan­taina,
lokakuun 14 pnä kello 8 11
lalla.
Pääsylippujen hinta kumpaankin
näytökseen on $1.50 hengeltä.
Vapaus puolestaan lausuu vierai­lijat
. sydämellisesti tervetulleiksi
Sudburyyn.
HuMomifea
kiittää hyvästä
bingokannafuksesta
Salrashuoltokomitean torstal-iltal-nen
lehtlblngo onnistui k a i k i n puo*
Iin erittäin hyvin. Bingovoittoja oli
lahjoitettu yltäkyllin, bingon pelaa­jiaan
kokoontunut runsaasti j a t i ­laisuudessa-
vallitsi koko i l l a n iloi­nen
mieliala. Kaiken kalkkihan jäi
tästä tilaisuudesta puhtaaksi tulok­si
$137.85 ja bingpvieraille hyvä
mieli.
Salrashuoltokoroltea järjesti tä­män
hyvin onnistuneen bingotilal-suuden
korvatakseen, puolestaan
lehtiemme salrashuoUotyölle anta­man
avun ja tu^q sekä ne sadat i l ­maiseksi
saadut Vapauden j a L i e k in
irtonumerot, joita on vuosien kulu­essa
Sudburyn seudun sairaaloissa
olleille potilaille viety.
Salrashuoltokomitean puolesta
on: pyydetty esittSfi .sjfd&nelUnen
kiitos kaiklUe blnsovolttojen lah-joittajiUe
ja kalUUe' bingopelaa-jille
siitä mnsaskätisestS kanna­tuksesta,
minkä lehtibingo sai o-sakseen.
Karnevaati-iifa
Wanupin haafftla
lokakuun 19 pnä
Urheliuseurat Visa j a Alerts jär
jestävät Wanupln haalllle lauantaik­si,
lokakuun 19 p :n Ulaksi mleleur
kuntoisen karnevaali-Ulan, missä on
kuten nimikin edellyttää, ensin ke­vyttä
ohjelmaa, kuten laulua, tans­sia
jne. sekä lopuksi tanssia. Soi­tosta
huolehtii aina pidetty Risto
Hako-ojan yhtye. TUalsuus alkaa
kello 8 Ulalla.
Samalla on Umoitettu lehdellem­me,
että lokakuun 27 päiväksi suun­niteltu
Alertsin päivälllstllaisuus on
jouduttu peruuttamaan siksi kun
huomattava määrä alertsUalsla me­nee
sanottuna päivänä Torontoon,
esittääkseen siellä "Nuorennetun
Juosepin". Alertsin suunniteltua
päiväUistä el siis ole Finnish-haa­lllla
lokakuun 27 pnä.
HYVÄ KIUAS-SAUNA
T Y Ö N PUISTOSSA
Suihkut ja uimaranta
Auki keskiv. lauant. Ja sunnunt.
1742 PARIS ST. SUDBUBT
JLeinala'
E L U JA AEVI LEINALA
Maukkaiden leipomotuotteiden valmisiajat
373 Antwerp Ave. Piih. 675-6345 Sudbury
i p : KYSYKÄÄ TAKETOIDUISTA' VAKUUTUKSISTA
saäsiäitil vakuutusmaksuissa
i^lAINi AGENCIES.
•«fr». . VAl^jmiTUS^JA KIINTEISTOTOIMISTO •
; •OLTVERR. LAINE PENTTI PENTTHJl
, Kotiin 674-4167 : Kotiin-675-2941'
Konttori 675-6427
'49 Elgla St. N. (Vastapäätä poliisiasemaa) Sndbnry, Ontario
Suomalaiset autoilijcrr huom!
.'Nyt on otollinen aika käydä katsomassa uusia 1964
. ~^.^PONTIAC/Bi7ICk Ja ACADIAN autoja, jotka ovat
herättäneet suurtamielenkiintoa.
Tunnettu suomalainen myymämiehemme JOHN PULKKINEIN,
näyttää teille kaikki mallit ja selostaa autojen monet uutuudet
r:j$; etuisuudet sekä Järjestää koeajon, että voitte tutustua autojen
.ylimainioon toimintaan. ^ ^
P O I K E T K A A J O T A N A A N
I SUDBURY MOTORS
L I M I T E D
PONTIAC. BUICK. ACADIAN. V A U X H A L L JA
OADILLAC-AUTOJA SEKÄ O M C T R O K E JA
Puh. 673-8411 Sudbury
tlk»
. A i - "
Regent st. Sonth
12-,19-26-2
Sairashuoltokimiitea
kiittää lahjasta
Olga Elimeni Whitefishlsta. Ont.
on lahjoittanut nikkelialueen kansa­laistemme
sairashuoltotyön l^yväksl
$2.00. CSJ:n Sudburyn o^ston sai-rashuoltokomitea
pyytää öäittHä su
limmat kiitoksensa lahjoituksesta.
Lapsd Idreesti
Törontoini
leikkaukselle
V i i d e n päivän ikäinfen tyttölapsi
Onaplnglsta taistelee elämänsä puo­lesta
Toronton Slck and Crippled
lasten sairaalassa.
Mr. j a mrs. W i l f r e d Laffepiereri
tyttö jouduttiin kuljettamaan kii­reellisesti
Torontoon Sudburyn Ge­neral-
sairaalasta sen jälkeen kun oli
saatu selville että hänellä Op vettä
aivoissa.
Sairaanhoitajatar joutui kulk&
maan lapsen mukana, kun lapsi kul­jetettiin
Lougheedin sairasautolla
Torontoon, jossa härieUe tullaan
suorittamaan leikkaus.
Puita istutetaan
kauinmgisBsä enemmän
tulevana vuoniiA
Siidburyn puiden istutuskomltea
aikoo Istuttaa ensi vuonna 400 puu­ta
enemmän kuin Istutettiin tänä
vuonna.
J im Gardner, joka toimii komi­tean
puheenjohtajana, sanoi, että on
ehdotettu ensi vuonpa istutettavaksi
noin 1,435 puuta kaupungin alueel­le.
Hän tiedoitti, että tämän vuo-den
aikana puita o l i istutetu 1,091
kappaletta.
Gardner sanoi, että vuoden 1964
puiden istutussuunnitelman mukaan
on ehdotettu, että suurin osa puista
tultaisiin istuttamaan kauppakes­kuksesta
pohjoiseen. Tällä alueella
on vesi- j a viemärlputkitus jo val­miina.
N.
Soiiilismiii ja kapitalis^^
Reformien piidu^
taja e r o s L . ,.
(Jatkoa sivulta 1)
maakunnassa suurmonopolistlen
toimenpiteiden takia. KaikiS8(i näis­sä
kannanotoissa, niinkuin'sljnäkln,
että hän hylkäsi ajatuksen jotfa so­siaaliavustuksen
varassa olevien
ontariolalsten olisi suoritettava
töitä saamansa avustuksen korvaa­miseksi.'
mr. Macaulay oli ilmeises­tikin
jokseenkin yksin sillä kannal­la.
Eikä hän päässyt.osalliseksi sil­tä
valokeilasta äskeisissä vaaleissa,
johon hänen työnsä ja^semansa Ro-bartsln
hallituksessa olisi hänet oi­keuttanut
E i ole epäilystäkään siitä etteikö
suurmonopolistlen intressien oikea­na
kätenä toimivan mr. Robartsin
asema vahvistunut viimeksi pide­tyissä'
Ontarion laij^la^tijakunnan
vaaleissa. Kysymys on siltä kuinka
suuressa m t ä m ä tulee ku­vastumaan
hänen tulevaisuudessa
omaksumassaan politiikassa. Kenen
mr, Robarts nyt valitsee niin tär­keisiin
ministeripalkkoihin, jotka
mr. Macaulay on Jättänyt?"
Lokakuun vallankumouksen voi­ton
jälkeen välittömästi korosti
Vladimir Iljitsh Lenin, että kan­sainvälisen
vallankumouksen kul­kuun
tulee sosialismi vaikutta­maan
erityisesti omalla talouspo­litiikallaan.
Nimenomaan tästä
syystä ovat taloudelliset kysymyk­set
sosialistisille maille n i i n tär­keitä.
Jo kahden yhteiskunnalli­sen
järjestelmän välisen k i l p a i l un
ensimmäisessä vaiheessa sosialis­mi
kykeni osoittamaan parem-muutensäT
kapitalismiin verrattu-
1 na. yielä tärkeämmäksi on sosia­listisen
maailmanjärjestelmän ta­loudellisen
kehityksen merkitys
tullut nyt, jolloin sosialismin lei­ristä
on muodostunut ihmiskun-.
nan kehityksen ratkaiseva voima.
Samalla kun ratkaiseva osa so­sialistisista
maista ymmärtää ta­loudellisen
kehityksen merkityk­sen
ja vaikutuksen, yrittää Kii­nan
kommunistisen puolueen joh­to
päinvastoin vakuuttaa, ettei ta­loudellisella
kUpailuUa kapitalis­min
kanssa olisikaan ensiarvoista
merkitystä ja että siitä olisi vie­läpä
vahinkoa alistettujen kanso­jen
vallankomoustaistelulle.
Esittäessään omaa linjaansa K i i ­nan
johtajat selittävät, miten muka
rauhanomaisen rinnakkaiselon puo­lustajat
laskelmoivat Imperialismin
"kuivuvan kokoon ja luhistuvan" ja
Imperlalsmln ja sosialismin välisten
ristiriitojen "häviävän automaattir
sestl". Tällaiset selitykset ovat luon­nollisesti
aivan perusteettomia, ei­vätkä
niitä ole esittäneet mitkään
kommunistiset puolueet. Marxilais-leniniläiset;
näkevät kahden järjes­telmän
taloudellisessa kilpailussa
vakavan ja voimia kysyvän taiste­l
u n kapitalismia vastaan ja samalla
merkittävän tehtävän, joka vaikut­taa
paitsi taloudellisella, myös Ideo­logisella
alalla. '
AURASTA RATKAISEVA A S E
Sosialististen maiden saavutukset
talouselämässä, väestön elintason
kohottaminen, tieteen, talteen ja
tekniikan aloilla ovatkin ratkaise­vasti
vaikuttaneet moniin nuoriin
valtioihin, niiden valitessa Itselleen
ei-kapitalistlsen kehityksen tien;
Eräs länsimainen taloustieteilijä to­tesi
kuvaavasti,, että nykypäivien
Ideologisessa yhteentörmäyksessä
voi aurasta muodostua kuolettava
ase. On selvää, että sosialistisissa
maissa saavutettu huomattava elin­tason
nousu,.Neuvostoliiton etumat­ka
Yhdysvalloista avaruuden val­loittamisessa
ja mullia aloilla, teol­lisuuden
kehitys j a kansantulon kasr
vu sosialismin maissa samoin kuin
monet. muut tosiseikat vaikuttavat
täysin toisella tavalla kapitalististen
ja riippuvuussuhteessa olevien mai­den
työtätekeviin kuin jotkin isku-:
lauseet j a vallankumoukselliset ke­hotukset
tai imperialismin kiroami­nen.
Kahden järjestelmän taloudelli­sen
kehityksen kulussa voimasuh­teet
kallistuvat yhä selvemmin so­sialismin
hyväksi. Englantilainen ta­lousmies
Alex Know huomauttaa
kirjassaan "Komunlsmln taloudelli­nen
strategia" mm. seuraavaa:
"Neuvostoliiton taloudellinen haas­te
on reaalinen ja voimassaan pelot­tava
j a siksi se on otettava vakavasr
ti huomioon".
Tällä hetkellä on jo Neuvostolii­ton
teollisuustuotannon absoluutti­nen
kasvu vuodessa keskimäärin
kaksinkertainen verrattuna Yhdys­valtojen
teollisuuteen.
Sosialismin maissa valmistettiin
vuonna 1961 noin 37% maailman
teollisuustuotteista ja noin 40 pro­senttia
maataloustuotteista. Vuoteen
1970 mennessä sosialistiset maat tu­levat
taloustieteilijöiden laskelmien
mukaan valmistamaan runsaasti y l i
puolet koko maailman teollisuus- ja
maataloustuotteista.
SOSIALISMIN VAIKUTUS
NUORIIN KANSAKUNTIIN
Puhuttaessa sosialististen maiden
taloudellisesta vaikutuksesta maail­man
vallankumoukselliseen liikkee­seen
e i voida sivuuttaa sitä tosiseik­kaa,
että Aaslan^ja Afrikan maille
suoritettava taloudellinen tuki lujit­taa
näissä maissa ensi sijassa val­tion
sektoria ja täten vaikuttaa näi­den
maiden työväenluokan eli val-lankumouksellislmman
voiman kas­vuun.
Rauhanomaisen rinnakkainolon
vallitessa sosialistisen maailmanjär­jestelmän
mahti ja vaikutus yhä
kasvavat; ja samalla lisääntyy myös
sen apu ja tuki kansoille, jotka käy­vät
kansallista vapaus- ja vallanku­moustaistelua.
Siis kysymys ei ole
suinkaan siltä, että ristiriita työn
ja pääoman välillä jossakin porva­rillisessa
maassa automaattisesti hä­viäisi
sen seurauksena, että sosialis­mi
voittaa taloudellisessa kilvassa.
Tämä ristiriita poistuu vain vallan­kumouksen
tietä olosuhteista riip-~
puen joko rauhanomaisesti tai ei, ja
sen hävittävät työtätekevät ja kaik­ki
demokraattiset voimat kapitalis^
tislssa maissa tai siirtomaakänsat
tukenaan kansainvälinen sosialisti­nen
maailmanjärjestelmä. Tämä on
sosialististen ja kapitalististen ipai-deu
taloudellisen kilvan merkitys
ja voima, joka vaikuttaa maailman
vallankumousliikkeen kehitykseen.
SOSIALISTINEN YHTEISTYÖ
Tärkeä tehtävä sosialististen mai­den
merkityksellisessä taloudellisesr
sa voimanmlttelyssä kapitalismin
kanssa on niiden taloudellisen yh­teistyön
lujittamisella. Sosialististen
maiden taloudellisen kypsyyden uu­si
vaihe vaatii yhteistyön uusla^ val­tiollisten
rajojen y l i ulottuvia muo­toja.
Tärkeimpiä niistä ovat kan­sainvälinen
sosialistinen työnjako,
yhteinen tuotannon suunnittelu ja
erikoistuminen, kansantaloussuunnl-telmlen
niveltäminen toisiinsa.
Näihin taloudellisiin suhteisiin
nojaten sosialistiset maat voivat
edelleenkin tehokkaasti ja nopeasti
kehittää teollisuuttaan, auttaa toi­siaan
ja vähitellen muodostaa yhtei­sen
taloudellisen kokonaisuuden,
jossa jokaisella maalla on oma paik­kansa
ja omat tehtävänsä. Tällä l u ­j
a l l a aineellisella perustalla voidaan
varmistaa yhteiset tulokset ja voitto
taloudellisessa kilpailussa kapitalis­min
kanssa. Tämä todettiin jälleen
Moskovassa äskettäin kokoontunees­sa
sosialististen maiden taloudelli­sen
yhteistyöneuvoston S E V l n sekä
näiden maiden hallitusten päämiesr
ten j a kommunististen ja työväen­puolueiden
ensimmäisten sihteerien
neuvottelutilaisuudessa.
. Moskovan neuvottelujen osanotta­jat
korostivat jälleen kerran prole­taarisen
kansalnvällsjrysaatteen en­siarvoisuutta
sosialististen maiden
välisissä suhteissa ja totesivat, että
Irtautuminen sosialistisesta yhtei­söstä,
kaikki eristäytyminen j a kan­salliskiihkoisten
teorioiden esittämi­nen
ovat ristiriidassa sosialistisen
yhteisön etujen kanssa. Yhteiset
edut edellyttävät mahdollisimman
laajalla pohjalla tapahtuvaa yhteis­toimintaa.
Kukaan ei kiellä, ettei tarvittaisi
kunkin maan omien mahdollisuuk­sien
hyväksikäyttöä. Mutta jokainen
sosialistinen maa olipa se suuri tai
pieni, voi tehokkaasti toteuttaa näi­tä
mahdollisuuksia käytännössä vain
mikäli se käyttää hyväkseen sosla^
l l s m i n paremmuutta maailmanjär­jestelmänä.
Tämä on edellytyksenä
ratkaisevien tuloksien saavuttami-'
seksi talouskilvassa kapitalismin
kanssa.
Sosialististen Imalden yhteisössä
tapahtuva työnjako osoittaa havaln-noUlsestl,
miten siellä sovelletaan
käytäntöön sosialistista kansainväli-syysaatetta.
Siltä kuvastuvat näiden
kansojen väliset suhteet ja se osoit­taa
sosialistisen järjestelmän pa­remmuuden.
Nimenomaan nyt r a ­kennetaan
tulevan sosialistisen maa­ilmanjärjestelmän
perustaa, joka
nojaa vankasti suunnitelmalliseen,
tieteellisesti tutkittuun työnjakoon
eri maiden ja maapallon eri aluei­den
ke^en. Sosialististen maiden
yhteistyön väheksyminen ja piittaa­mattomuus
kapitalismin kanssa käy­tävästä
taloudellisesta kilpailusta
merkitsee pelaamista sosialismin
vastustajien, pussiin. Talouskilvan
aliarvioiminen on ristiriidassa kom­munististen
ja muiden työväenpuo­lueiden
vuonna 1957 hyväksymän
julistuksen kanäsa.
Maailman kommunistisen ja työ­väenliikkeen
phjelma-asiakirjoiksl
muodostuneissa mainitussa julistuk­sessa
j a yhteisesti hyväksytyssä jul­kilausumassa
julistaudutaan selvästi
kahden järjestelmän rauhanomaisen
rinnakkainolon politiikan kannatta­j
i k s i , koska se vastaa kalkkien kan­sojen
etuja, vallankumouksellisen
l i i k k e en ja kansallisen vapausliik­keen
etuja ja luo edellytykset voi­tolle
sosialismin j a kapitalismin vä­lisessä
taloudellisessa kilvassa.
Tämän käytännössä tarkistetun
marxllais-leninllälsen linjan on
kommunististen ja muiden työväen^
puolueiden valtaosa hyväksynyt.
• —' Jevgeni Konovalov.
NLn JÄIKUYÄIÖKEIIETEI^
wm mmm KOHTEEI
NeaV(Mtoliitossa kehitetty ainnt-laatnien
ja vallankumouksellinen
teräksen jatkuvavalumenetefanä
saa eri puolilla teräsmaailmaa jat­kuvasti
osakseen suurta mielen­kiintoa.
Seitsemän Japanin johta­van
teräsfirman yhteinen valtuus­kunta
matkustaa ensi kuussa Neu­vostoliittoon
tutustumaan uuteen
WenetelmaSn tarkoituksella ostaa
n^neteimän lisenssit J Japanin te-rj^
steollisuiideiir käyttöön.
Eräät japanilaiset teräsyhtlöt ovat
ostaneet Sveitsistä ja l|gnsi;Saksasta
teknillisiä tietoja, mutta ne edellfyit
taisivat menetelmän kehittämistäf
jotta niillä o l i ^ ' käytännöllistä mer^
kltystä. Täniä^velsl taas paljon at^
kaa ja vaatisi suuria kustannuksuu
Tämän vuoksi Japanin teräsyhtiöt
ovat päättäneet hankkia neuvosto*
liittolaiset lisenssit, j o l l ia jatkuyäj
valumenetelmä voidaan heti ottaS
käytäntöön. Japanin suurin terSsi
firma Yavata Iron and Steel Co. o^
saanut Neuvostoliitosta ilmoituksen
jonka mukaan neuvostoliittolaiset
terästehtaat avaavat "Ikkunat j a oj
vet" japanilaisille teräsaslantunlit
jalkuvavalumenetolmä^ kjuuluvla J ö i j j i sopimukseen pääsemiseksi If-
:—..L ^-''^"* • rseiissfkäupast?. ^
NLn AVARUUSLENTÄJÄT
MATKALLA 16 VRK.
Moskova. — Kantoraketeilla, jot­ka
nostivat "Vostok 5" ja "Vostok
6" avaruuteen oli 600,000 kilon
työntövoima ja ne olivat nestemäis­tä
polttoainetta käyttäviä. Kumman­k
i n avaruusaluksen paino lentäjl-neen
oli 4,720 kiloa. Tällaisia ja
monia multa tarkkoja yksityiskohtia
j u l k a i s t i in Neuvostoliitossa viikko
sitten perjantaina ensimälsen Sput­nikin
lähettämisen 6. vuosipäivän
yhteydessä.
Neupvostollltto on nimittäin lä­hettänyt
kansainväliselle Ilmailulii­tolle
tarkat tiedot kesäkuisesta kak-solslennosta,
jotta siinä tehdyt kah­deksan
maailmanennätystä hyväk­syttäisiin/
Näissä ensi kertaa julkaistuissa
yksityiskohdissa sanotaan mm. että
Tereshkova irrottautui katapultilla
avaruusaluksesta 7 kilometrin kor­keudessa
maasta. Avaruusaluksissa
oli kummassakin kaksi räjähdys­mäisen
nopeasti avautuvaa katapult-tlluukkua.
Alus laskeutui laskuvar­jon
avulla 4minuuttia 5 sekuntia
ennen ensimmäistä naisavaruuslen-täjää,
mutta putoamispaikat olivat
rinnakkain. Tereskovan alastulo,
siltä hetkestä jolloin katapultti heit­ti
hänet avaruusaluksesta, kesti 9
minuuttia 20 sekuntia.
Molempien Wostoklen radlolalt-telstoon
kuului m.m. neljä radlolä-hetlntä,
5 vastaanotinta y.m. N i in
Ikään mukana oli magnetofoni, joka
käynnistyi sekä käsin että suullisel­la
merkillä. Maahan magnetofonil­le
talletetut avaruuslentäjän huo­miot
välitettiin nopeutettuna radio­teitse.
Tereshkova teki avaruudessa 48
kierrosta eli 14 kierrosta enemmän
kuin kaikki amerikkalaiset avaruus-mlehet
tähän asti yhteensä. K a i k k i ­aan
ovat Neuvostoliiton kuusi ava­ruuslentäjää
olleet avaruudessa yh­teensä
lähes 16 vuorokautta amerik­kalaisten
vajaata kolmea vastaan.
Afrikan mailta kiitosta polijolaile
New York. — Y K : s s a olevat af­rikkalaiset
valtuutetut olivat per­jantaina
tyytyväisiä siitä, että
Pohjoismaat ollvaf hylänneet n i i ­den
ulkoministereille esitetyn
kutsun vierailla Etelä-Afrikassa.
Kongon päävaltuutettu Theodo­re
Idzumbuir sanoi: "Se on piste
heidän^ hyväkseen."
Luotettavista lähteistä saadun
tiedon mukaan eivät Afrikan val­tiot
käsitelleet perjantaina pitä­mässään
kokouksessa Etelä-Afri­kan
tai Portugalin vastaista toi­mintaa.
Tukholma. — i s l a n t i on liittynyt
muihin Pohjoismaihin ja hylännyt
Etelä A f r i k a n hallituksen kutsun,
jossa maan ulkoministeriä pyyde­tään
vierailulle Etelä-Afrikkaan
tutkimaan maan rotu-ongelmaa, sa­noi
Islannin suurlähetystön edusta­ja
Tukholmassa' lauantaina.
Hän sanoi vastauksen olevan sa­namuodoltaan
jokseenkin samanlai­sen
kuin muidenkin Pohjoismaiden
lähettämät vastaukset. Se o l L a n -
nettu Etelä-Afrikan Tukholman asi-ainhoitajalle
J . F . Wanzelille.
Pohjoismaat ovat ilmoittaneet E -
telä-Afrikalle, että kutsu ei auta
rotuongelman ratkaisemista Y K : n
periaatteiden mukaisesti.
VERWOERb KITKERÄNÄ
Heidelberg, Transvaal. -^Etelä-
A f r i k a n pääministeri Hendrik Ver-woerd
syytti lauantaina Heidelberg­issa
Transvaalissa pitämässään pu­heessa
Pohjoismaita siltä, että nämä
"pelkäävät" lähettää ulkomlnlsterel-tään
Etelä-Afrikkaan näkemään to­tuuden
siellä vallitsevista olosuh­teista,
koska "ne havittelevat afrik­kalaisten
j a aasialaisten kansojen
ääniä omien itsekkäiden pyyteltten-sä
taakse''Nv^ ,
Etelä-Afrlkan^pääkaupunglssa val­ettiin
virallisesti kokonaan viiden
Pohjoismaiden ulkoministerin kiel­teisestä
vastauksesta maan hallituk­sen
lähettämään vierailukutsuun.
Virallisissa piireissä arveltiin kui­tenkin
katkerasti, että tätähän o li
voitu odottaakin. '
Kutsujcirjeitä ei ole julkaistu ja
kun saatiin tieto kielteisistä vastuk­sista,
Etelä-Afrikan ulkoministeriö
ilmoitti ainoastaan, että vain ulko­ministeri
E r i c Louw voisi antaa asi­asta
lausunnon, mutta että häntoll
poissa kaupungista tavolttamatto^
missä. ;
TILATKAA VAPAUS!
H Ä Ä K U T S U
Pyydämme ystävällisesti kaikkia sulculalsla Ja tuttavia saapumaan
tyttäremme
ELSIE IRENE'fti
Ja
M A U N O MÄNNISTÖN
vlhkiäislln st. Timothys Luterilaisessa kljicossa, Copper Cllff. Ontario,
lauantaina, lokakuun 26 päivänä kello 2 iltapäivällä Ja hääjuhlaan
Beaver Laken haalille saman päivän iltana kello 8 illalla.
VIENO J A TOIVO SALO,
( • Beav)er Lake. Ontario
JUUUUUUUUUUUUUULP-IUULiLiU^^
o
o
0 , 1 e
0
1
%
o
O'
o
o
0
1
o
o
o
o
0 . b 1 o
o
o
o
o
o
o
o(
o
CSJ:n TORONTON OSASTON
SYYS- JA TALVrrOIMINNAN
AVAJAISJUHLA
DON^HAlALILLA, TORONTOSSA
SUNNUNTAINA, LOKAK. 20 PNÄ KLO 4 IP.
— O H J E L M A —
Soittoa . . . . . . . . . . . . . . . - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Osaston orkesteri
Joht. G . Gustafson
Tervehdyssanat . . . . . . . . . . . ; . . . . . • . . . H . Huhtanen
Laulua ... - . . . . . . . . . . . . . . Sekakuoro Finlandia
Joht. P . Hietala
Juhlaruno . . . Len HJorth
Tanssiesitys Slovakkilainen tanssiryhmä "Tatra"
Soololaulua . . . . . . . . . . . . A. Latvala
Voimisteluesitys . . . . . . . . . . . Yrityksen tytöt
V Ä L I A I K A 30 M .
Soittoa . . . . . . . : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . v . . . . . . . . . . . Haitariyhtye
Puhe . . : . . . . : . . . . : . . . . • • • • • A. Nummi
Laulua ; . . . . . . . . . . . . . . . . . Annikki Numminen ja Aino Heikkinen
Tanssiesityksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Yrityksen, tytöt
Esityksiä . . . . . . . . . . . . . . : . . . . . . . . . . . . . ; ; . . . . . Sekstetti
Haitarisoolo . . . : . . . . . . . ..... . . . . Annikki Vickman
Laulua . . . . Sekakuoro Finlandia
Joht. Ty Lemberg
TERVETULOA LÄHELTÄ J A K A U K A A ! Huvitoimikunta.
VUOTUISET
CLINTON-HÄAlltLÄ
2605 East Pender St. Vancouver, B . C .
Perjantaina, marrasl(uun 8 pnä 1963
kello 9 ip.—1 yöllä-
HYVÄ LOHIVOILEIPÄ RAVINTOLA
PAJALAN ORKESTERI SOITTAA
Liput: ennakolta $1.25-— ovella $1.50
JÄRJESTÄÄ;
Fishermen's Union Wobdward's
Local 11 j a C S J : n Vancouverin
• osasto;;' : • :
ROMAANEJA
saatavana kirjakattpastämme
EEVA KILPI:
NAINEN KUVASTIMESSA
232 sivua Hinta sid. $3.25
Eeva Kilpi kertoo romaanissaan Irmasta. 30-vuotiaasta perheen­äidistä.
Päällisin puolin kaikki näyttää olevan hyvin — Irmalla on
koti, kolme poikaa ja mies. Mutta mies on yleensä poissa kotoa,
iltaisinkin. Irman elämän pyrkii täyttämään pelkkä odottaminen.
Ja nuoruus alkaa Jo loilota. Sitten elämään ilmestyy uusi kibito-piste.
Jorma, miehen työtoveri. Jorman hahmo alkaa kasvaa Irman
mielessä — on kysymyksessä uusi rakkaus/kuitenkin ikään kuin
vain eräänä mahdollisuutena. ! .
MAGDA SZABO:
METSÄKAURIS
NÄYTTELIJÄTÄR RIISUU NAAMIONSA
220 sivua Hinta sid. $3.50
Tämä romaani on erään naisen elämäntilitys. Näytetlijätär Esther
Encsy riisuu sibiä naamionsa, ripittäytyy kuolleelle rakastetulleen.
Köyhyys Ja arvossapidetyn sukulaisperheen nöyryyttävä tuki kat­keroittavat
Estherin lapsuuden Ja nuoruuden.-^Elämä tuntuu-epä­oikeudenmukaiselta.
Esther on kova, kapinallinenpa leppymätön
vlh.'»saan. Joka kohdistuu sukulaisperheen hellittyyn tyttäreen, hä­nen
koulutoveriinsa, ..
EEVA JOENPELTO: _ .
80 sivua
NAISTEN^ JR;ESKEN
KIRJEITÄ TUNT^ATTOMILLE
Sid. $2.25
.''tässä teoksessa Joenpelto Jakelee tervettä Järkeä roimin a n ­noksin,
pippurilla maustettuna. Tuloksena on rautaisannos elämän­viisautta
erilaisiin pulmiin takertuneille naisenpuoliUe, koulutytöil-
' le; kotirouville, mhiiöille, virkanaisille. — Joenpellolla on kyky
tasapuolisesti snnmärtää sotkuisten avio- ym. yyyhtien kaikkia
osapuolia, meitä miehiäkään pahemmin sortamatta, solvaamatta."
BENGT SODERBERGH: '7
173 sivua
ONNELLISET SAARET
Hinta sid. 2.90
Tapaamme pojan' kuumalta rantahletlkolta.v Jlätt f leikittelee ou­doilla
aJatuksUla: miltä tuntuisi hukkua, millainen on kuolema
vedessä? — Herkin vedoin Bengt Söderbergh kuvailee pojan en­simmäistä
tietoisesti elettyä kesää, ensimmäistä mustasukkaisesti
vaalittua toveruutta, ensimmäistä rakkautta.
Tilatkaa osoitteella:
• V. Vapaäs PttUishing Cpmpatfy/Umted
P.O. Box 69 _ : S l 4 ^ ^