Vapaus, May 7, 1963

              Sivu'2- Tiistaina, toukok. 7 p. ^ Tuesday, May 7, 1963
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B G R O R G A N '
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) \- Eslablislied Nov. 6. 1917
Editoj-; W. E k l u n d Manager: E. S u k s i
Telfephones: Office O S 4-4264 - Editorial O S 4-4265
Piibli^tied thrice vveekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
i PubUsJijlng Cö. L t d ^ 100-102 E lm S t . West, Sudbury, Ontario, Canada.
> , Mailing address: Box 69
A'dvertising raf?s upon applicätion/traiislatlons free of charge.
Authörized a i second c a s s mail by the Po-st Office Department. Ottawa.
•K) and for payment of postage in cash. -
TILAUSHINNAT
Canadhssa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa 1 yk. $10.00 Ö;kk. $5.25
3.kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
N: CANADIAN i.ANGUAG£>PRESS
Entäs Canada?
Lontoosta, Englannista alkuviikolla tulleissa uutistiedois-sä
kerrottiin, että vissit brittiläisyhtiöt ovat allekirjoittaneet
Neiivostoliiton kanssa suuren sopimuksen, jonka perusteella-
Englannissa valmistetaan NL:lle kokonaisia muoviteollisuus-laitqksia,
joiden yhtei»en arvo on peräti $78)000,000.
- Tällainen suuri tilaus antaa työtä brittiläisille rautakou-.
rille ja hyvät tulot asianomaisille yhtiöille sekä paljon lisä­töitä-
'muille laitoksille, joiden pyörät pysyvä* käynnissä sen
vuoksi kun metallimiehillä tulee oleman varoja vaatteiden,
ajokkien, asuntojen ja muiden tarvikkeiden ostamista ^var­ten.
Mutta in^ Ottavvaa, k u " Canada ei saa tämänr
tapaisia suururaköita sosialistisesta maailmanosasta? Meillä
on satojatuhansia työttömiä, joiden hartain toivomus olisi
päästä vakituiseen työhön. Meillä on hyviä tehtaita ja laitok­sia^
ammattitaitoistaN ja toimekasta työväkeä; Kukaan ei voi
väittää, etteikö täällä voida valmfstaa joukkomitassa sellai­sia
koneita— ja tehtaitakin—mitä saataisiin myydyksi joko
sosialistiseen maäi^manosaan tai niinsanottuihin linjoittumat-tomiin
maihin.
.Kysymys onkin vain siitä, halutaanko saada tällaisia työ­mahdollisuuksia
vai eikö haluta. Maan ja kansan edut vaar
tivat seuraamaan tä!ssä Britannian esimerkkiä, vaikka tiede-täänkin,
että Washington pitäisi siitä pahaa murinaa, kuten
se ori ärhenriellyt Britanniallekin näiden kauppaneuvottelu-:,
jen aikana. Maan omat edut olisi kuitenkin pantava etu-tilallel
Etelä-Afrikan poliisivaltio
fjptusyrjinnästään pahamaineiseksi tullut Etelä^Afrikan
hallitus ja "parlamentti" löi alkuviikolla varmasti uuden nau­lan
omaan ruumisarkkuunsa hyväksyessään kolmannessa ja
viimeisessä lukemisessa lain, mipkä mukaan voidaan halli­tuksen
poliittisia vastustajia pitää kuulusteluja ja oikeuden­käyntejä
järjestämättä 90 päivän jaksoissa jatkuvasti pidä­tettynä.
• Tämän lain hyväksymisen jälkeen tuli Etelä Afrikasta
muodollisestikin poliisivaltio, jonka tarkoituksena- on, kuten
Hitlerin natseilla "tuhatvuotista valtakuntaansa" rakentaes-saanV
ikuistutta pienenä, vähemmistönä olevan valkoisen her­raluokan
poliittinen valta-asema Etelä-Afrikassa.
.Muodollisesti katsoen nyt alahuoneessa hyväksytty laki-tekdl6'
mene senaattiin ja .sen jälkeen on pääministerin alle­kirjoitettava
se. Nämä ovat kuitenkin vain muodollisuuksia,
sillä yleisesti otaksutaan, että kyseinen lakihirviö yritetään
saada voimaan jo tähän perjantaipäivään mennessä siksi, kun
afrikkalainen kansaHinen vapaustaistelija Robert Sobukvve
vapautuu tänään (perjantaina) ja aiotaan ilman muuta pi­dättää
epämääräiseksi ajaksi tämän uuden "lain" perusteella.
KansallismieHnen Sobukwe on kärsinyt "kiihoituksesta"
.(!), mitä tahansa sillä tarkoitetaan, mätkäistyn 3 vuotisen tuo­mion,
mutta kun häi^ nyt vapautuu, on tarkoitus pidättää
hänet mielivaltaisesti tämän uuden lain mukaan.
.Kuvaavaa muuten on, etta "lojaalinen oppositiopuolue­kin";
.äänesti yhdessä hallituksen ^kanssa tämän lakihirviön
hyvpksymisen puolesta.
Yleisenä käsityksenä onj että tämä tekele lopettaa viral:-
lisestikin lakiin perustuvan hallitusmuodon Etelä-Afrikassa,
kuten sikäläisen lakimiesyhdistyksen lausunnossa osoitetaan.
Lain, mukaan voivat poliisit pidättää omavaltaisesti henkilön
3 kuukauden ajaksi ja pitää hänet pidätettynä. Sen lisäksi
voidaan mäj?,rätä kuolemantuomio niille, jotka poistuvat
maasta "sabotaashiopetusta" hankkiakseen — mitä tahansa
sillä tarkoitetaankin.
.'Natsismi on kuollut ja kuopattu— mutta natsismi elää
yhä.alnakin Etelä-Afrikassa! '
MYRSKY SIITÄ NOUSEE
Rotusyrjinnästään pahamaineista kuuluisuutta saanut
Etelä-Afrikan hallitus luulee ja toivoo, että poliisivaltion me­netelmiin
kuuluvan raa'an luokkavallan ja siihen liittyvän
rotusorron avuUa voidaan muka ikuistuttaa pienilukuisen
valkoisen herrasväen valta. He tuntevat epäilemättä nyt it­sensä
"turvallisemmiksi" ja uskovat, että kaikenlainen poliit­tinen
oppositio valkoisten luokkavaltaa vastaan voidaan po-liisiterrorin
avulla tukahduttaa.
On kuitenkin kyseenalaista, pidentääkö vai lyhentääkö
tällainen menettelymuoto pienen vähemmistön erikoista riis-toasemaa
Etelä-Afrikassa.
Pinnallisesti katsoen näyttää, että afrikkalaisten sorret­tujen
asema tulee entistä huonommaksi. Heillä ei ole enää
pienintäkään mahdollisuutta valituksiensa julkituomiseen.
Mutta tämä on vain toinen puoli mitalista. Historia osoit­taa,
että kansakunndt löytävät vaikeimmissakin tilanteissa
pätevät keinot edistyksen ja esteiden murtamiseksi: Ja ke­nen
on syy sitten; jos Etelä-Afrikassa kehittyy väkivaltai­suuteen
ja voimakeinoihin perustuva kansallinen vapauslii­ke,
rauhallisen ja väkivallattoman tilalle?
Tosiasia onj että kun kansanjoukoilta kielletään edisty­misen
mahdollisuus rauhallisin keinoin,'se ei pysähdytä edis-tystä(
vaan nostattaa esiin toisenlaisia menettelymuotoja.
Selvää -myös on, että Etelä-Afrikan hallituksen käytäntöön-ottamat
poliisivaltion menetelmät eivät edusta voimaa ja
om^gn asiaansa luottamista, vaan heikkoutta ja tietoista pel­koa
siitä, että vääryys ei kestä.
• Mahtaneva.tko tämän poliisivaltion suunnittelijat, kehit­täjät
ja sen avulla miljoonien nälän ja kurjuuden kustan­nuksella
itselleen rikkauksia etsivät piirit koskaan muistaa
lausetta, että "joka tuulta kylvääy hän myrskyä niittää".
CANADA TUOMITSEE SEN
on nykyaikana niin. sahköi-;
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Martti Sutuicn, Sudbury, Ontario,
täyttää perjantaina, toukokuun 10
päivänä 65 vuotta.
Topi Leskinen, Sudbury, Ontario,
(Pioneer Manor). täyttää perjantai­na
toukokuun 10 pnä 76 vuota.
Vilho Heino, Garson, Ont., täyt­tää
torstaina, toukokuun 9 pnä 71
vuotta.
Ida Heikkilä, Toronto, Ont. täyt­tää-
torstaina, toukokuun 9 pnä 80
vuotta.
Lauri Kontola, Wahnapitae, Ont.
täyttää torstaina; toukokuun 9 pnä
71 vuotta.
,.Sara Tuomi, Port Arthur, Ont:,
täyttää huomenna, toukokuun 8 pnä
30 vuotta. ,
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
lenasa :m'
josta tul^e turistikeslcus
T E I D E N TEOSTA
J A VERONMAKSUISTA
Kukahan onkin alupcrin järkcil-lyt
sellaisen tavan, jotta kylätiet
pidetään kunnossa erilaisin, mene-,
telmin kuin valtiitiet, niin sanotulla
taksvärkki systeemillä? - .
Sillä henkilöllä on täylyn.vt olla
liian hyvät luulot nykyajan ihmi­sistä,
jotta kun henkilö pannaan
töihin omalle tielleen, niin hän te­kee
sitä sillä mielellä, että tästä
koituu hyvää itselle j a toisille.
Ei nykyajan ihminen ole vielä
kerinnyt sille kehitysasteelle. Suuri
enemmistö on vieläkin sitä mieltä,
jotta pettämällä itseänsä ja pettä^
mällä toisia, selviän helpommalla;
syön evääni ja kulutan aikani tietyö­maalla,
tekemättä yhtään mitään,
amat veroni tulevat teh;'.yksi ja
Jaan lohkai.st;v toisten maksamista
verorahoista toista kymppiä päiväl­tä
ilman edestä. Siksipä tuollainen
teitten kunnossapito on ollut jo
vuosikymmenet pelkkää ilveilyä.
Siitä on tullut teiden hyväksi vä­hän,
vaikka verorahat ovat tullut
inennceksi. eikä se "paasin" muu­toksesta
parane, kun järjestelmä
on sellainen. Suurin vääryys on
myöskin se, kun tien päässä vii­meinen
asukas, joutuu maksamaan
tieveronsa niinkuin toisetkin ja s i l ­ti
pitämään usein oman tiensä omii
la varoillaan kunnossa, niin. kesällä
kuin talvellakin. Parempi olisi jos
kaikki tiet, kylätiet niinkuin valta­tietkin
olisivat saman hallituksen
kunnossapidon alaisia. HalHtus pys
tyisi suurilla koneillaan ne pitä
mään kulkukunnossa kesällä ja tal­vella,
hyl.iättäisiin pois tuo vanhan­aikainen
taksvärkkipelleily, pienillä
nyrkkivehkeillä. Tehotonta se kum-minkiJi
on, ja kallista veroa maksa­ville.
— Asukas.
Havanna. — (KU — Eila Honka­salo)
— Keväinen'Kuuba on kau-neimmiUaan
varhain aamulla au-
^ringon noustessa ja taas illalla au­ringon
laskiessa — väreissä on sil­loin
paljon meidän maamme keväi­den
herkkyyttä ja ilmassa keveyttä,
l i l a taas on meidän syksymme kal-
- täinen jyrkkine vastakohtineen ja
kirkkaine väreineen. Keslkipäivää
sen sijaan rasittaa jo näin keväällä
tukahduttava, kuumuus. Koin k a i - -
ken tämän aivan äskettäin lähties­säni
yhdes.sä Kuubaan saapuneen
bulgarialaisen matalousteknikoiden
ryhmän, kanssa tutustumaan Kuu­ban
nähtävyyksiin.
Bulgarialaisten ryhmä pn saapu­nut
tänne auttamaan k a s v i t a r h a v i l j e -
l y n laajamittaissssn, tehokkaassa
järjestämisessä. . Bulgarialaisethan
ovat tunnetusti asiatituntijoita tällä
a l a l l a , suomalaisillckm ovat tuttuja
B u l g a r i a n hedelmä-^, marja- ja v i ­hannessäilykkeet
ja tuoreet ^hcdel-mät.
Kuubassa taas kasvaa kaikki,
mikä maahan istutetaan, joten tule­vaisuudessa
voi B u l g a r i a : odottaa k i l ­p
a i l i j a nykyisestä kasvatistaan. M u t ­ta
sellaista k i l p a i l i j a ei sosialistinen
maa pelkää!
' Ennen bulgarialaisten työhön r y h ­tymistä
jäljestettiin heille kierto­matka,
jotta lie saisivat tutustua
maan nähtävyyksiin — j a niitähän
täällä riittää!
Matkamme alkoi aamulla j a suun­tasimme
eiLsin kulkumme kohden
Matanzas-maakuntaa. Matkan var­rella
pysähdyimme ihailemaan mai­s
e m i a — ensimmäinen tällainen py-
.«ähdys o l i r Y u m u r i s s a ylittäessämme
K u u b a n pisintä siltaa Y u m u r i - j o en
y l i . S i l l a n , pituus on 300. metriä-ja
maahan on m a t k a a y l i sata metriä.
S i l l a l t a avautuu kaunis näköala me^
relle ja. toiselta puolen kukkuloille,
joista selvänä erottuu Leipä-vuori —
iso pyöreä leipä, jonka kuori muut­taa
väriään vuorokauden- ja vuoden­aikojan
mukaan. Nyt .siinä o l i kypsä
ja täyteläinen ulkokuori. Pj'sähdyim-me
Matanzas-kaupungissa, jossa ön
kauni? Milanes-Kaupunginteatteri.
Miianes-nimeä kantaa .suuri osa
K u u b a n , kaupungien teattereista.
Tällä k i r j a i l i j a l l a on K u u b a n teatte­rin
histona.ssa samanlainen asema
k u i n meillä on A l e k s i s Kivellä, hän
oli ensimmäinen huomattu k a n s a l l i ­nen
näytelmäkirjailija. .
Seuraava pakollinen py.sähdys oli
Pericossa, pikkukaupungissa, joka
muistuttaa muita samanlaisia k a u ­punkeja,
j o i t a Kuubasra on vaikka
millä mitalla. Pysähdyksemme oli
pakollinen,, koska autostamme puh­kesi
kumi. Siinä odotelle-ssamme
ajattelimme, että virvoitusjuomien
<:ijaan ottai.simme olutta, koska mat­kustajat
melkein kaikki olivat oluen
yltäviä. M u t t a se o l i . h a l p o m m i n s a - j
malaitokset saavat puolestaan ensi­luokkaista
polttoainetta suon turve-serroksesta.
Suoalue on tarkoitus
muuttaa osittain riisipelloiksi, osit­t
a i n metsiksi j a lisäksi osa jätetään
k r o k o t i i l i en kasvatusta varten. E n ­simmäiset
krokotlilitarhat onkin jo
perustettu. Myös kanavomti on p a r ­h
a i l l a a n • Jcäynnissä hollantilaisten
a s i a n t u n t i j a i n avulla — hehän ovat
pätcvimpiä neuvonantajia tällä a l a l ­la.
P a i t s i huomattavana taloudellisena
keskuksena on Cicnaga de Zapatal-la
tulevaisuutta turistikeskuksena.
Tänne on rakennettu suuri, retkeily-maja-
alye: Niin itätä nimitetään,
vaikka kuubalaiset "retkeilymajat"
ovatkin huomattavasti loisteliaampia
k u i n mihin me olemme tottuneet t ä ­män
nimikilven alla. Useat raken­nukset
on pystytetty veden päälle,
ne ovat intiaanityyppisiä, mutta k a i ­k
i l l a nykyajan mukavuuksilla vai-us-t;'
t'LUj.a. Rakennusaineena on kaik­k
i a l l a kuningaspalmu. Perhehuviloi-dch
lisäk.«i on s u u r i a hotellityypplsiä
rakennuksia. Tulevaisuuden suunni-relmiin
kuuluu myös suuren u l k o i l ­mamuseon
rakentaminen. Siellä voi
matkailija, tutustua taina-alkuasuk-kaiden
elämään, joiden oloja kuva­taan
muinaisesinelöytöjen ym. avul­la
täsmälleen samanlaisena kuin on
ollut satoja vuosia" sitten.
Tutustumismatkaamme kuului ve­neretki
ja käynti krokotiilitarhassa,
jossa yhteisön pienokaiset herättivät
ihastustamme — ja niin jatkui mat­kamme
Varaderoon. Tämä on tuttu
paikka jo vanhoine Kuubankävijöil-le.
Varadero on maan kuuluisin k y l -
pyläkeskus, tunnettu valkeasta hiek­karannastaan.
Täällä tutustuimme
maan entisen diktaattorin Batistan
kesäasuntoon, joka vaikutti yllättä­vän
vaatimattomalta — ehkä vaiku­telma
Johtui huoneiden autiudesta,
sillä suurin osa kalustuksesta on pois­tettu.
Nyt rakennuksen alakerrassa
toimii ompelimo — Kuubassa ei dik­taattorien
muistoa palvota! '
Varadero on muutenkin muuttu^-
massa' työteliäämmäksi. Sinne on Jo
rakennettu kalastajien kaupunginosa
Mäil» MUnJi «ffiMrfaea hyvät (nlok-mi
«^«t «M(«itkfn viihrffimbtönä. Jos-
^ Vapai» sai nyt 9 notla^ lliaiHite,
Suarblitos uus)en iOnMten banbfci'
jat ja tervetuloa uudet lökijiai!
Kaiken kaikkiaan on Vspau» «M^ ; iMkf» »pyfi^ ttmUsn iilaosten hankin-nut
tässii kevätkorvaUa 51 aattA 11'^ UOutmpim^ ti^ «k «aanat koko oiaa-lausta
ja uusien tllauflten hankinta ] ta iijl«Hla*^«tl niin ripeätä vauhtia
jatkun edelleen. i Ififin tttoniM vaatM/Vielä on kuiten-.
Kolme paikkakuntaa, GIbiton, Fort; kin aifca» "UtpptikMin".
VVilliam ja Toronto housi nyt o»i(u^T^ ^ —
tensa täyttäneiden paikkakuntien
listalle. Onneksi, olkoon ja paljon
"rapioita" tulkoonl
Uusia tilauStsla saapui nyt seuraa»
vaati: ,•
H.. Huhtanen 1 Ja sanomaiehtiko»
mitea 1, yhteensä Sudburysta 2 uutta
tilausta "rapioiksi".
Niko. Piispanen, Bcaver Lake, 1 uu­si
tilaus "rapioiksi^
Matti Huhtala, Gibson, B.C., 1 nii­si
tilaus ja osuus täyttyi.
L. Anderson, Fort William, 1 uusi
tilaus ja osuus täyttyi.
A. T. HUK Port Arthur. 1
SU0K4EN
Ilelsinkhr- (.Suomi-Seura)
tltdekrän tavaravaunua röykkiöiks
radan v!U[tecn^
Vhdel<.säriitij^4enäiäii>Ui paperipuu-lastissa
oliuUit tavaravaunua suistui
peijanlaipa'^6i4. kiskoilta
km:n päässä Jämsästä,^ Jämsän-Ow-veden
rataosuuden Alhojärven: sei-uusi
j sakkeella. Toistaiseksi ei ole tietoa,
tilaus '"rapioiksi". Port Arthurista''"''^^ .'.""«'•".^ .S."^^'"""'*^"-
on nyt tullut 8 uutta tilausta.
Ryniäysknmitea, Toronto, 3 uutta
tilausta. Osuus <6) täyttyi ja "ra­ja-
yksityiset loistouimarannat ovat jpioiksikin" (uli jo 2.
samalla muuttumassa puistoiksi tai Tämänpäiväisiä tilastoja katseileii:
yleisiksi uimarannoiksi.
Varadero on viimeinen etappimme
ennen paluuta Havannaan. Jo lyhyt­kin,
kiertomatka osoittaa kuitenkin,
että Kuuba elää suuren muutoksen
päiviä.
»a kiintyy huomio siihen, että esim.
Sudbury on täyttänyt yli 20Ö-pro-senttisesti
osuutensa (6) hankkimal­la
13 uutta tilausta.
Beaver Lake ja Fort Wiliiam ovat
myös täsrttäneet osuutensa 200-pro-
Päiväu suurpoliittiset kysymyk'
set olivat esillä kansainvälisissä
vappupuheissa eri puolilla maail­maa
työtätekevien omien ongel­mien
ohella. Niinpä kansandemo­kraattisten
maiden vappumielen-osoitukset
suoritettiin rauhan,
yleisen aseistariisunnan ja ydin­asekokeiden
kieltämisen tunnuk­silla
.sekä sosialismin rakentami­sen
kchoituksien merkeissä. Skan-dinavian
maiden vappupuhujat
koskettelivat muodossa tai toi­sessa
NATOon ja EEChcn liitty­viä
kysymyksiä ja Länsi-Saksassa.
ja Englannissa olivat taas etualal­la
näiden maiden työtaisteluihin
sekä työttömyyden vastustami­seen
liittyvät tunnukset.
valitettavasti riitä kaatamaan maan tuksen voimaa Vaan sen tuntemaa
Tukholma. — Vapun noin 300
kokouksessa ja noin 200 sUui"essa"
puheessa Ruotsissa tuotiin voimak­kaasti
.e.sille kansainvälisen solidaa-isuuden
ajatus.
; Ylidislyncidcn Kansakuhtien puo­lesta
tehtiiii pröpatjandaä; iskuläu-l
seinä "voimakas Y K T - ^ rauhan tur­va"
ja ' Y K — maailman tulevaisuus
-— rauha j a vapaus". Joissakin tilai-nottu
kuin tehty - Kuubas^i on ' ^ j . i «""osissa järjestettiin mielenosoi-tuksia
Etela-Afrikkaa ja rotuerotte­lua
vastaan:
hallitusta. Hän lisäsi kuitenkin, että
boikotointi on ^merkityksellistä si­käli,
että se auttaa maailman^ mieli­pidettä
huomaamaan Etelä-Afrikan
harjoittaman politiikan mahdotto-muuten.
pelkoa:';.
; Länsi-Öerliinissa Willy Brahdtin
puheen pääsisältö oli vakuuttelu
Länsi-Berliinin nykyisen epänor­maalin
tilanteen jatkumisesta. So­sialidemokraattien
vappujuiniäir ii^
moitetaan täällä osallistuneen 350,-
Oslo. - ^ N o r j a s s a vaalivat sosia- OOOJhmistä .\FPri' mukaan,
listisen kansanpuolueen ja kommu- Länsi-Saksassa yleensä keskittyi-nistisen
puolueen puhujat vapun- vät puhujat työtaisteluongelmiin.
päivänä, että Norjan olisi kieltäy­dyttävä
sopimuksesta EEGn kanssa.
Algeris^a puhui pääministeri A i i -
med Ben Bella noin 100,000 työläi-
Kommunistien puhujat vaativat l i - sen kokouksessa, jossa hän mm.
saksi, että Norjan on peruutettava
E E C l l e jättämänsä jäsenanomus.
: Pääministeri Gerharasen, joka
puhui Sarpsborgissa ja Fredricksta-dissa;
huomautti puheessaan, että
jokaisen maan on otettava myös ta­loudelliset
takaiskut vastaan ja että
tällaiset aika-ajoin kohtaavat jo-,
kaista maata.
'<oholijuomien .— siinä luvussa myös
oluen — t a r j o i l u eräillä seuduilla
kielletty ennen kello 13. T a l l a tavoin
Ydinaseeton alue taistellaan työmaajuopottelua j a
Etelä-Ämerikkaan
Geneve. Viisi latinalaisen Ame­rikan
maata ilmoitti äskettäin ole-,
vansa valmis allekirjoittamaan sopi­muksen
olla valmistamatta tai omis­tamatta
ydinaseita j a niiden kuljet­tajia.
Bolivian, Brasilian, Chilen, Ecua
dorin ja Meksikon presidenttien yh­teinen
julistus jätettiin Geneven rahomecn - ja menctUvät'i^ uhkä-
Tukholman vappumielcnosoituk-scssa
ulkoniinisleri Nilsson esitti
yleensä juopottelua vastaan. Eikä i Y K n pääsihteeri U Thantin koko
meidän kohdallamme tehty poikkeus­ta.
— Meillä ei ole etuoikeutettuja,
oli. vastaus Ja n i i n ei edes suuri u l ­komaalainen
valtuuskunta saanut
olutta. Me ymmärsimme j a tyydyim­me
ananasmehuun.
Kuuba.ssa on monia paikkoja, j o i s ­sa
ci ole anni.skeluoikeutta l a i n k a a n;
Näin on mm. uimarannoilla. Ennen­hän
kylpyläseudut olivat rappion kes­kuksia.
Sinne tulivat työläiset vähine
ascidcnriisunlakonfcrcnssin ptl-h(!
cnjohtajillc.
Siinä .sanottiin, että nämä viisi
maata tulevat olemaan yhteistoimin­nassa
toistensa ja muiden latinalai­sen
Amerikan maiden kanssa tavoit­teenaan
saada latinalainen Amerik­ka
julistetuksi ydinaseettomaksi vyö­hykkeeksi
mahdollisimman pian.
. Brasilian päävaltuutettu, profes­sori
.losue de Castro sanoi lehti
miehille Meksikon presidentin .\dol-fo
Lopez Mateosin tehneen aloitteen
tässä asiassa.
— Haluamme rohkaista vastaisia
tämänlaatuisia toimenpiteitä ja t o i
vomme ,että koko maailma tulee
ydinaseettomaksi, hän lisäsi. -
nen ja vaarallineft, että väki­valtaisuuksien
puhkeaminen
missä tahansa voi muodostua
kohtalokkaaksi vaaraksi koko
ihmiskunnalle. Tämän vuoksi
on vaadittava, että liittohalli­tus
tekee kaiken voitavansa
YK:ssa ja muissa kansainväli-;
.sissä elimissä painostaakseen
Etelä-Afrikan hallituksen ta­kaisin
järkiintymisen tielle.
Tässä yhteydessä canadalaisteri
enemmistö on valmis kannat­tamaan
taloudellisia, diplo­maattisia
ja muita painostus­keinoja
Etelä-Af rikan hallitus-ta^'
vastaan. Vähimmässäkin ta­pauksessa
liittohallituksen vel­vollisuus
on tuomita julkisesti
ja ilman mitään varauksia Ete­lä
Afrikan poliisivaltiomene-telmät.
peUin Ja tyttöihin. Perhettä ei k y l ­pylöihin
voinut tuoda j a vain harva
viikonloppu päättyi ilman murhaa.
Nyt kaikki tämä- on mennyllä aikaa
ja vuosi vuodelta ka.svaa kyljjyläscu-dulla
lepäävien perheiden lukumäärä,
Niissä voi viettää lomansa, kuherrus-kuukautcnsa
, j a viikonloppunsa hal­v
a l l a , hauskasti j a mukava.sti.
V i h d o i n saavuimme matkallamme
Guamaan, vallankumouksen jälkeen
.syntyneeseen suureen turistikeskuk­seen
maan etelärannikolla. Siellä
meitä odotti katettu päivällinen i n -
t i a a n i t y y l i i n rakennetussa^ r a v i n t o -
-lassa. Rakennusaineena oli käytetty
kuningaspalmua Ja tulos oli kuuba­lainen,
kaunis, kevyt j a halpa.
Turistikeskus on syntynyt suolle.
Ennen vallankumousta ei tällä alu­eella
kirjaimellisesti ottaen ollut m i ­tään,
ei teitä, el j u u r i Ihmisiä, ei r a ­kennuksia,
vain suota j a krokotiilejä
.Cienaga dc Zapata —^ se on suo­alueen
nimi — levittäytyy 8,000—lo,-
000 neliökm:n laajuisena Matanzas-ja
Las Vlllasrmaakuntien' alueelle.
Sen pinta-ala on lähes 10 prosent­tia
koko maan pinta-alasta,
Ainoja" mainitsemisen arvoinen, m i ­kä
täällä oli jo ennen vallankumous­ta,
oH L a g u n a d e l Tesoroi Aarrejär-vU
jonne n i i n kuubalaiset k u i n ulko­maalaisetkin
miljonäärit .saapuivat
metsästys- j a kalastusretkllleen. Jär­vi
on .suuri.kuubalaisen mittakiiavan
mukaan, p i n t a - a l a l t a a n 12 neliökilo­metriä
Ja syvimmillään 40 metriä.
Ciem-ga de Z a p a t a on jo nyt muut­tunut,
mutta vielä suurempia suun­n
i t e l m i a on sitä varten, tulevaisuu­dessa.
Alueen maanalaisia jokia aio­taan
käyttää hyväksi j a niinpä suun­nitelmat
ovat Jo v a l m i i n a vesivolmn-lluotsin
kansalle osoittaman ter­vehdyksen.
Omassa puheessaan u l ­koministeri
Nilsson tähdensi, ettei
Ruotsin liittoutumaton politiikka
saa riierkilä välinpitämättömyyttä
sen kaiken edessä, mitä maailmalla
tapahtuu. Yhä useammat ruotsalai­set
ovat valmiit ryhtymään hoita­maan
kansainvälisiä tehtäviä.
1'ääministeri Tage Eriander puo­lestaan
sanoi vappupuheessaan
Mölndalissa Etelä-Afrikan boiko­toinnista,
ettei tällainen toiminta
Kööpenhamina.—- Sateinen sää
vaimensi tanskalaisten vappuiloa.
Kolmeen Kööpenhaminassa järjes-selvitteli
hallituksen toimenpiteitä
lanskalaisomaisuuden pakkoluovut-1 hänen näytelmäänsä "Pyrame et
.•\rvellaan. että kevätsää ja routi­minen
ovat syynä tapahtumaan.
(HS)
Oma kesämökki joka lO.znncUä
ruokakuHitalbi:. ...^
Maassamme lienee tällä hetkellä
65,000 — 70.000 kesämökkiä tai -hu­vilaa
eli. suunnilleen jokaisella kym­menennellä
ruokakunnalla. Tähän'
määrään on päädytty tilastollisen
päätoimislon suorittaman epäviralli­sen
laskelman mukaan. Varovaises­tikin
arvioiden voidaan jokaisen
edellämainitun kesänviettopaikan
olettaa maksaneen omistajalleen
hankintakustannukset sekä myöhäi-
.scmmäl rasitukset huomioiden noin-
10,000 — 15,000 nykymarkkaa. Näin
ollen kesämökseissä ja luiviloissa
on kaikkiaan {^uomessa invesioituna
arviolta 650 milj. — 1 050 m i l j . ny­kymarkkaa.
(US)
Turkulainen teräsvaari väitteli
tolitoriksi
Turussa saavutettiin lauantaina
27.4. merkittävä maailmanennätys;
87-vuotias filosofianlisenssiaatti
Heikki Impivaara väitteli tohtoriksi.
Tiettävästi hän on maailman vanhin
tohtoriksi/ väitellyt ainakin tur-kulaisten^
liojdlossa ei- ole vanhem­paa.
Väi^ösi^rja, joka käsittelee
1,500 — 1,600 lukujen vaihtee.ssa
elänyttä rfinskalaisla runoilijaa ja
tamiseksi, koska monbt ranskalaiset
olivat siirtämässä omaisuuttaan pois
maasta.
Peking tulvehti värejä ja ääniä
toukokuun ensimmäisenä päivänä.
Ilotulitusraketit, rummut, helisti­met,
satojen kovaäänisten kaiutta­ma
musiikki, paraatit, tanssi ka­duilla,
ulkoilmaesitykset olivat K i i ­nan
pääkaupungin vappua, jonka
juhlallisuudet olivat huomattavasti
tettyyn marssiin osallistui noin! paisuneet edellisestä vuodesta.
puolet tavallisesta vappumai-ssijoit-ten
määrästä.;
Tilaisuus, jonka pääpuhujat oli­vat
pääministeri Jen Otto Krag ja
Englannin labourin paiiamenttijä-sen
Gordon Walker, oli koonnut
vain 10 000 kuulijaa. ~ ]
Walker mainitsi puheessaan kol­me
tärkeätä kysymystä, joiden hän
sanoi syntyneen Englannin j a E E C n
neuvottelujen ajauduttua karille.
E F T A n on laajennettava, on järjes­tettävä
uudelleen vaikein ongelma,
maatalous ja Kennedyn tullixilen-nusohjelmaa
olisi seurattava ,ettei
uusia kriisitilanteita syntyisi, eh­dotti
Walker.
Tanskan kansankäräjien jäsen
Aksel Larsen puhui Kööpenhami­nassa
eräässä kokouksessa sanoen,
että Grimaun teloitus Espanjassa ei
suinkaan osoittanut Francon halli-
Sadattuhannet olivat kokoontu­neet
Pekingin keskustaan torille,
jolla liput liehuivat; He näkivät
ohimarssin, johon osallistui niin ai­kuisia
kuin lapsia pukeutuneina
vihreään kultaan, punaiseen ja vio­lettiin.
Lisäksi tanssiryhmät esiin­tyivät,
f.-:
Virallisesti ilmoitettiin, että va­pun
j u h l i i n osallistui kolme miljoo­naa
ihmistä eli y l i puolet Pekingin
koko väestöstä.
Tokiossa osaltisluivat . miljoonat
japanilaiset kokouksiin, joissa mm.
osoitettiin mieltä sitä vastaan, että
amerikkalaiset sukellusveneet käyt­tävät
Japanin satamia. Myös vaa­dittiin
työajan lyhentämistä, pa­rempia
palkkoja, vähimmäispalkka-järjestelmää
ja täystyöllisyyden
turvaamista sekä ydinkokcitten lo­pettamista.
Thisbe', on lisäksi hyvä tutkimus
eikä siinä voi havaita vanhuuden
heikkouden merkkejä, sanoi vasta
väittelijänä toiminut professori Tau­no
Nurmela (HS)
• ' .... •
Oulusta Suomen "suurin
kaupunki-
Oulusta muodostui pintavilaltaan
ylivoimaisesti-{^uomen laajin kau­punki,
ja se nousisi todennäköisesti
asukasluvultaan maan neljänneksi
suurimmaksi »'kaupungiksi Helsin­gin,
Turun ja Tampereen jälkeen,
i mikäli Oiilujoeh kunnan esitys koko.
kunnan liittämiseksi Oulun kaupun­k
i i n toteutuu. Oulun asukasluku
nousisi 70,000 ja sen pinta-alaksi
tulisi ilman vesiä — noin 668,5 ne­liökilometriä
nykyisen pinta-alan
ollessa 68,2 nkm. Tällä hetkellä on
Helsinki maan laajin kaupunki pin-ta-
alataan ilman vesiä 162,4 neliö­kilometriä;
Toisena on Kajaani 117.5
neliökilometriä. Tollottakoon, että
maailman laajimman kaupungin
Kiirunan pinta-ala on kokonaista
14.137 neliökilometriä. (IIS)
— Saiunnalcliti on ikkuna ulko­maailmaan.
Tilatkaa Vaoaus!
PÄIVÄN PAKINA
Punastumiseen syytäkin!
Punasluminen voi johtua monista teko kaatoi pääministeri John Dicf-syistä
-^esimerkiksi ujoudesta, hä
peästa; suuttumisesta, vihasta, räi
vostunTiststa jne. ,
• Me voimme puhua "kainosti pu­nastuvasta
tytöstä-', tai "i:äivösturhi-sesta,
mikä saa; kivenkin__punastu
maan.'" ^' , •
Mutta jonkinlaisena ennätyksenä
voidaan sittenkin pitää sitä kun
Suurein ilähan sanomalehtien kovak­sikeitetyt
toimittajatkin punastuva
kättensä töitä katsellessaari:
Sekin on kuitenkin mahdollista.
Kuten .muistetaan^, tprontolaincn
iiamilleiiti, Globe and Mail, teki
huhtikiiun vaaleissa, " y l i l o i k k a u k -
sen", luopui ikioman torypiiolueensa
kannatuksesta ja ryhtyi Wäshing-tohin
siunauksen saaneen liberaali;
puolueen johtajan, . m i - . rP
kannattajaksi.
> Mutta jäljet pelo.ittavat jo, tai
näyttävät ainakin siinä määrin hä­vettäviltä,
että se aiheuttaa kovak­sikeitettyjen
toimittajienkin punas-tumlseh!
Globen torstaisessa toimituskirjoi-tuksessa
lainataan amerikkalaisen
Scripps-Hovvard lehdistön kirjeenv
vaihtajalia. mr. Richard Starnes ilta
seuraava paljonpuhuva pala: )
"Amerikan ulkoministeriön, (vai-laitosten
rakentamiseksi. Höyryvoi- tiodepartinentin) taitava valtiomies-uskollinen
Canadan-Yhdysvaltain
keskinäisen riippuvaisuuden katsan­tokannalle
. . . Harhakuvana on,
että ulkoministeriön kömpelö yh­teislaukaus
. . . aiheutti tarkoitta­matta
kriisin . . . T o s i a s i a on, eitä
Amerikan sekaantuminen oli kyl­mästi
harkittu aiheuttamaan juuri
sen, minkä se aiheutti, j a se onnis
tui loistavasti (Tummennus K:n)
Tämä oli j o l i i k a a . Se sai Globen
toimittajat punastumaan, kuten pu­nastuvat
nuoret ujot tytöt silloin
kun puhutaan heidän poikaystävis­tään......
. .
Globe ei yritäkään väittää, etteikö
asiassa ole vankka pohja, mutta se
koettaa kuitenkin punastellen selit­tää,
että oli niitä "muitakin synte­jä"
kuin niskottelu Washingtonin
edessä, minkä vuoksi Diefenbakerin
hallitus kukistui ja sen tilalle nos­tettiin
jenkeille mieluisempi halli­tus..
Leimaten yllämainitut jenkki^
journalistin sydämenvuodatukscn
"omahyväisyydeksi", Globe kirjoitti
puolestaan toimituspalstallaan:
"Vihjaus, että USAn ulkoministe­riön
nootti oli aliioa syy pääminis­teri
Diefenbakerin hallituksen ku- litukscn, vaikka väinkin: vähemmis-fenbakerin
intoilevan salaa-jenkki-
'vastaisen hallituksen ja nosti sen
tilalle hallituksen, mikä lupaa oUäl scsta ajattelu.sta. Vaalit eivät edus-kistumiseen
— että Diefenbakerin
linllituksen ainoana syntinä oli huo
noihin kirjoihin joutuminen Yhdys­valloissa
— on naurettava juttu kai­kille
jotka tietävät mitään Cunadas-la
ja siitä kampanjasta. (Tummen­nus
K:n)
"Intellektuaalisten amerikkalais­ten,
kuten canadalaistenkin tulisi
olla erittäin huolissaan tämäntapai-laneel
ainoastaan (merely) amerik­kalaisvastaista
tai amerikkalaismie-listä_
kampanjaa. Asian ymmärtä­mättömyys
sillä tavalla mitä mr.
Starnes niin äänekkäästi: edustaa,
ci paranna tilannetta, se tekee vain
entistä vaikeammaksi pääministeri
Lester B. Pearsonin uuden halli
tuksen tehtävät..." (Tummennus
K:n)
Toisih sanoen — Älkää herran
tähden kerskuko voitollanne siellä
rajan takaa, sillä se saattaa päämi­nisteri
Pearsonin aseman entistä
vaikeammaksi, ja saa jopa Globen
kin toimittajat punastumaan!
Vaikka myöntäisimme, että mr.
Starnesin "valtiomfestaito-tempun
loistavassa onnistumis"-jorinassa oli­sikin
annos amerikkalaisen porva­rin
omahyväisyyttä, niin sittenkin
meidän täytyy yhtyä Globen toimit­tajiin
ja myöntää, että siellä missä
on savu, täytyy olla tultakin. B i ol­lut
sattuma, että mr. Diefeiib;.ker
sai kuuluisan "sanomalehtinootin
Yhdysvalloista eikä liioin sekään,
että Waähingtonin on Ollut kovin
vaikea pidättää ilokirkumistasiittt,
että Pearson sai muodostetiiksi .;hal*
tösellaiscn.
Me emme luonnollisestikaan ole
aivan yksin tällä kannalla. Toronton
Telegram lehden pakinoitsija Gor­don
Donuldson antoi aikoinaan sii­tä
"sanomalehtinootista" seuraavan
määritelmän: "Mestarillinen häväis­tys;
sen joka lause on hyvin hiottu
ja kiillotettu mahdollisimman suu­ren
vaikutuksen saantia varten.'-
Ja viime viikolla hän puolestaan
lisäsi-ja totesi: "Nyt se on saavut­tanut
täydessä mitassa, vaikutuksen­sa."
.
Canadalaiset eivät tietenkään sure
Diefenbakerin- hallituksen kukistu-mista.
vaan sitä, että ennestään keh­non
hallituksen tilalle saatiin vielä
kehnompi. E i ole lainkaan naurun
asia se, kun meille* sanotaan rajan
eteläpuolelta; että Washington ku­kisti
meidän hallituksemme ja nosti
tilalle sellaisen hallituli:sen, joka on
saanut armon Yhdysvaltain imperia­lismin
silmissä.
Siitä ei liioin selvitä pelkillä pu
nastumisillä^' ja sanasaivarteluilla.
Päinvastpiju tjlanne vaatii perään­antamatonta
taistelua maamme itse .
määräämisoikeuden säilyttämisen ja
kunnioittamisen puolesta. Huoli­matta
siitän minkä verran on liioi- '
teltu mr. S,tarnesin ilakoinnissa, tai
onko siinä- yhtään, pääministeri.
Pcarsonilta on vaadittava hänen l u -
paustoniia täyttämistä "miniin maa­ni
etujen suojaamista ja edistSmf^s-tä",
kuten 'hän sanoi viikko sitten,
tiistaliias Toronton' kokouksessa. ' ^
Känsäkoura,.