Vapaus, November 14, 1968

              Sivu 2 , Toratai, marrask. 14 p. TbursKtoy, Nov. 14,1968
tNDEPENPENT L ^ B Q R O R Q AN
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N 8
( L I B E R T Y ) ~ Establlshed Nov. 6, 1917
EDITORI W. EKLUNO • ' MANAGBRi B. SUKSI
TELEfHOI^t P l | i ; | C B AND EflJC^RiAl. eiA-A^Bd^
i^UDUstitiO mrlce weekljr:-Tuesdayfli
Publishing C!o; Limited. 100-102 Elm St. Weat, Sudbuxy. Ontario, Canada.
MalUng ad^ress: Bo^ «8
, ^.-vdj^tis^ fJ*l(e»^^pc>n opBUc^tioP. ttjaja^ftUop free ^ chj?jr««
^,.tf<»o^Jwdi*8:Jsec(>Bdj:ävs.WlJ}Sy P*»^ Office Department. btt«wa,
and for payijaeijt of po^ta«e in öash A
CAWAD1AW LANGUAGC-PRESS GlUB
<' ' ^pJLAUSlHflNNAV.
> , , , . . M M K s > • %\nm 6kk.$5.)^ nSA:n
8 kk. 8.00 !?uonieeD
1 vk.9il.00,ekict5.75
I vk 11.50. 6 kk 6.25
EiOAS:iin
Meille ikerrotaam, että voirtDalkkaalt'hyväksymishuudoft ja
k^sientaputulkset terveihtiviät sjtö, fcuin ptääministeiri Trudeau
G ^ p i Kmgstonissa, missä häm sai Qiieen's yliopdstolta ikutnnia-jtiihioriai
arvon, että hän. va?rt/uätaa Am«irikain. valtojen järjes-
•Ifcöön - T - Organizaition of Aim,er|caai States — oaalUstuimista. '
"Minä ,en hialua liittyä OASiin jos se (liittyminen) tar­koittaa,
6ttä meistä ittUee (sen jäsenyydessä) vain Wa^iing-
:tQnin todisinta", äanoi pääministeri suosionlosoituaten raikues­sa.
J^din 1,200 opisibelijaa, jotka täle lausuininiolle antoivat
iinnokkaain 'ikannaltukisen; tulkitsi vairmaän lasiaan perehtynei-deln
canadalaisiten suuren eneroimistön nrielipilteen. Monet ca-liiadaiaiset
disivat oUeet sStäkin enemrriän mielissään, jos pää-mlnjfirberi
olisi sanonut ilman njditään "jos" viarauksia, että Gia-pada
,€|i liity ÖASriioi ja sillä siisti..
^^^^^ T on 'kuten päiäaninisteri Trudeau aivan
öikeiai anrtoi ymimäirtää, etrtä Amerikan vaHtojten jäirjestöön hit-tyesslääri
Canada joutuisi - entistä teirelämpääin pakkopaitaan
sj^Jteissaaaa tämän pallonpuolislkoin miuihin madihin. .
Kaikki canaidalaiset äiafliuavait Ganadam ja Latinalaisen
Aimerikän maiden taloudellisten, kulttuuristen ja polii*ttisten
siulhteiden köhittämistä. Mitä enemjmäin liittohallitus toimii tä­män
asian hyväksi, sitä parempi se on niin Caniadalle kiuJn
Latiinalais-Amerikainkin maille.
Muita Canada ei' voi parantaa suhteitaan Läntisen pal-looipuöliskan
muiden maiden kanssa antautuimala Was(hing-tonin
käskyläiseiksi Amerikan valtojen järjestön jäsenmaana.
Tosiasiat ovat äärettömän itsepäisiä ja 'tosiasia on, että mai­n
i t tu Amerikain valtojen' järjestö (OAS) on Yhdysvaltain hal­lituksen
ulkoministeriön välitän lisäke ja väliikappale, minkä
aivulla ja kautta Washington ylläpitää Maki'a ja järjestystä"
miiissa jäseaamaissa. Tunnelttu^ myös^ että mitä kypsem-njäiksi
tulee kansallinien vatpautusliäbe esimierkiksi Latinialai-sen
Amerikan maissa—anissä voi tapahtua suiuria kansan­nousuja:
inilloin' tahansa — sitä enemmän Washington haluaa
Ganadaia OAS:in jäseneksi siinä mielessä ja toivossa, että Ca­nada
olisi siellä pelkkä W^shingtcMiin toisinta kuten päämi­nisteri
Trudeau aivan oikein asian luonnehti Kingstonissa,
Kuten tiedetään Canadan hallitusportaan valtuuskunta on
nyt vierailulla Latinalaisen Amerikan maissa. Valtuuskuoinan
johitaga, ulkoministeri Mitchell Sharp on sanonut, että tämä
vafltuuskurata "ei' oie kaupallinen, i)oliiittinein eikä kulttuuriT
nen lähetystö vaan kaikkia niittä asio-ita kosikeva."
Tämän valtuuslkunnan matkalle lähdön yhteydessä on kui-törikin
selitetty, että yhtenä t^udfcoi tiutkia OASain
liittymiskysymystä.: Samalla tiiedtetään, että Canadaa painos­tetaan
tällaiseeij vrkapistoon IkahdeiltaMti suunnalta: Wa3h-ingtoij
haiua,a saada OASai jäbeneksi Canadasta "käyttökel­poisen
aasin", mikä esiintyisi vieraaQla äänellä Washingtonin
puhemiehenä. Toiseksi Camiadassa on monopolilaiitoksia, joilla
on pääomasijoituksia Latinalaisen Amerikan maissa ja joilla
an siis omien etujensa vuoksi voimakas hinku päästä OASin
jäisenyyteen.
Olisi rnielestämmie väärin aliarvioida näöltä k^^^^^ ja nlko-maailaiisia
voimia, jotka padnostavat Canadaa OASiin liitty­mään
ja jotka harjoittavatt jatkuvaa propagandaa tämän Ca"
nadalle epäedullisen suunnitelman toteuittamiseksi..
Tässä tilanteessa oli miellyttävää 'kuulla pääministeri Tru-deaun
lausunto, että hänellä ed ole mitään aikomusta liittyä
OAS?iin, jos liittyminen tarjkioittaa, että Canadasta tulee:
(OASin jälseneriä)peIldcäWa3häingtonin toisinta.
Toisaalta on syytä vielä koiiostaa, että ei suiinlkiaainj ole
sattuma se kun Canadan hailiftusportJaan valtuuskunta, vierai­lee
yfhdeksässä muussa maassa — mutta ei Kuubassa. Kun tie­detään
Waishingtanin asennoituminen ei vain Kuubaan, vaan
myös Canadan ja Kuuban suhteisiin, niin tätä Kuuban sivuut-tämi?
ta ei voida tulkita nouulla kuin yhdellä tavalla, eh siiten,
etltä Washingtoni(n linjalla on tässä yhteydessä enemmän kan..-
nMtajia kuin virallisesti halutaan- tunnustalakaan. /
Kim vielä 'huomioidaan, että painostus tulee jatkumaan
ja voimastumaan siinä mielessä, että saataisiin Canada liitty­mään
OAS:iin; niin kaikkien hyvää tarkoit^iencanadaiais-tein
tulisi yhtenä miehenä pitää kiinni pääministeri Trudeaun
l^gstonissa antamasta lausunnosta ja julistaja: "ei OAS.-iin".
SUOMEN JA Nt.n
JATKUU
' - ^ e l s l ^ . — Suoicn^n ja Neuviosti?.
iiltou: iceisikea itapohlbiva; tavarafl-ya,
iih;fco tules©. «njsi vvopi?a n9iu^tt.a-nutta
4injaa niin tavajnrideii- «iSk-rään
kuin laaituunjkiin nähdep.
'TV'on?V'n pufliieli^ näylttdevät pää­osaa
-nest«(mäi^ ja kiiatefit pioltto-jotflca
tu'levat;oleimaan e^ini,. eriikois-vöhnää
fcotoise;! satoanime;, Jei'vonta.
ominais-uiuiksien pairantamiseksi,
raigik; >J p;nä pidetyssä allekirjoltus-tilalsuudessa
Suomen puolelta ul-koiminlsteai
Ahti Karjalainien ja
^ineöt^ i>aalkapuu, puuvilla, lannpit- NeuTOstoliiton puolelta ulkomaan
teeit ja nlidejn raaka-aineet, metallit
te&ä kqneet j ^ laitteet, joiden mää.
rä li3ää'ntyy, mutta perin hitaasti.
yiöitilista käsittää ei^tisee'n ta­paan
'papeai-, sellylöosa- ja pu'uteol.
ijsuiLdeij koneita ja ilaitteita,.laivpja,
noistiiir^elta jne.
yi^ntilisita'Ua ovat imuikana myös
^telkistiili- ja vaatetusteoUisuudep
tuotteet jalkineiden vientjinkiir so­pimus,
antaa maihdiolilisuuden. ; ^ ;
Menkittärt^iramän^poiidkeuikseft ai-
Joaisjempaan: verraten tekee nyt sol­mitussa
sopimuksessa vain leipäivil-jan
j a rehujen tuontiy joka sopimuk­sen
mukaan loppuu käytännöllisesti
katsioen kokonaan Itikuun ottamatta
niitä vähäisiä eiriä; joiden tuontiin
kauppaministeiri Nikolai Patqlitsihev
Päytäkirijan mukaan Tcasvaa mait­temme
välinen kauppa v edeflleen ja
tulee ylittämään irunkosopimiuk^.en
vuiodelle 1959; odellyttiLmän tason;
:. iKauppaneuivottelujen aikana ko­koontui
myös tailoudellisen yhteis­työkomission
vuosia 1971-T-75 kos­kevaa
runikosopijmusta vatoiste^eiva
ty.wih(mä käsitellen und,en soplmuk-pe^
iuu^s-uujitaviivoja.
SUOMEN JVIENTI
SuomeJ? yiej)tiluettel'Oiasa pn ensi
vuotta varten mm. seitsemäm puuo-jaUostusteolilisuuden
teihdastoimitus.
ta, joista neljä sisältyi jo kuluvan
vuoden tavau'anvaihtopöyfcäki'rrjaan
vaalien jälkeen
Suma seisoo kullan hini^an ja
maailman rahajärjesteimän kriisin
osalta. Kun. USA hajotti »vLontoon
kultapoolin viime maaliskuussa ja
T>akotti vähän myöhemmin samassa
kuussa johtavat länsieurooppalaiset
valuuttamaat hyväksymään . kullan
kaksihintajärjestelmän, merkitsi se
'interregnumia" presidentinvaalei­hin
asti. Viralliseksi kuriBSjksi jää
edelleen USA:n lähes 35 vuotta sit­ten
määräämä pakkokurssi 35 dol­laria
kultaunssilta ja tomen kullan
vapaiden markkinoiden kurssi, joilla
hmta on viime aikoina vaihdellut
vähän alle 40 dollaria unssilta. Eipä
silti, monet muutlän tärkeät talou­delliset
ratkaisut ovat seisoneet ni­menomaan
USA:n prosidentihvaa-lien
tuloksia odoteltaessa.
Suman seisominen ei voi kuiten-
Kaan pitkälti en.ää jatkua USA:n
uuden presidentin astuttua virkaan-
«-a, sikäli kuin tämä tapahtuu USA:n
perustuslain edellyttämässä järjes­tyksessä
eli ensi vuoden tammikuun
20 pnä. Maailmanpankin ja Valuut­tarahaston
kokoukset syys—rloka-
.«iuun vaihteessa sujuivat ulkomai-jesti
leppoisin tunnelmin. Kulissien
takana kamppailu on kuitenkin ollut
kiihkeää. USA:n ja Etelä-Afrikan
välisessä psykologisessa sodassa kul­lan
hinnasta viimeksi mainittu on
kuitenkin ehtinyt saada jo periaat­teellisen-
pistevoiton, vaikka ratkai­sua
ei ole vielä tapahtunutkaan.
USA:n presidentinvaalikampan-jalle
on lyönyt leimansa kaikkien
nolmen ehdokkaan osalta ensi si­jassa
demagogia. USA:i) suuret ta­loudelliset
kotimaan sekä maailman
ongelmat; ovat olleet liian raskasta
ohjelmaa liitettäväiksi USA:n presi­dentinvaalikampanjaan.
Tosiasioita
ei voida kuitenkaan loputtomiin pae­ta.
Tulipa USA:n presidentiksi kuka
lahansa hänen on ensimmäiseksi
käytävä käsiksi nimenomaan talou­dellisiin
ongelmiin. Tässä yhteydes­sä
on syytä korostaa, että jos välttä­mättömiä
uudistuksia pitkitetään
Jiian kauan ja keinotekoisesti, ta­pahtuu
murtuminen väkivalloin ja
ehkä tavalla, jolloin ei enää hallita
Vieläkin " v ^ a viinaa"
Yhdistyneet Kansakunnat järjestön yleiskokouksen istun-nossja
viritöttiin maaanantaania, uiudeHleeni (kesfeusteki Kiinan
jäsenoikeujcsista.
Yldisfesti myönnetään, .ett^ YK ei ole yleismaiailmallinen
eikä liioin niin tehokas rauhan ylläpitojärj'estÖ, mitä se voi.si
olla kun Kiinalta kielletään sen laillinen jäsenyys YKrssa.
Mutta kaikki merkit viittaavat siihen, ötltä kun asia tuilee ää-neptysvaiheeseen
todennäköisesti tänä perjantaina, niin Kii­nan
jäsenyss tulee jälleen evätyksi.
Puhuessaan maananitaina asiasta Kambodzhan vailtuutet-tu
Hudt Sambath sanoi, että Kiinan jäsenyys olisi tunn'ustfet^
imsi sillte "lainisesti (kuuluvina oiketiksina". Hän syytti Yh­dysvaltoja
ja ''muita imperiali^isig,: valtoja" siitä, että ne yrit-täväft
kannaattajapiiireiriÄen pitää Kiinan YK:n jäsenyyden ' Canadan ja Kiirtan tulevien
ulkopuolella. • kauppaneuvottelujen kannalta
Salmbath kehoitlti 125 j'äseijimaata -käsilttävää yleisikidkousta -ja erikoisesti 'maamimle tulevai-
"iopeitltamaan USAnKiinaia vastaian, järjestämäni vääryyden", suuden cttujen vuoksi olisi jo
Roimalla kertaa hän sanoi, että Yhdysvallat luovuttaisi asevoi- korkea aika sanoutua irti-Wasih
mineen kontrollissaan pitämän Formiosan salalren takaisin Kii- ingtonin löhjelmasltla ija äänlesrtä^
iiajie. ^ sittenkin Kiinan j'ä5enoikeuJc-
Y Siambaith hylkäsi "Kaihden-Kiinan" teoinJan, jonka , miu- sieni tunnustamisen puolesta
kaan Formiosa jäisi edelleen YKn j'äsieinlekst-Kiiman ottaessa YKissa. ,
sille kuuluvan vakituisen pair
kan TurvallisuiUBneuvosttossa.
Canada ei ole tässä keskus­telussa
erikoisemmin kunnos­tautunut.
Pääministeri Tru­deau
sanoi viikon lopulla, että
"Cainada omaksuu tavanmukai­sen
asenteen" Kiinian kysym^ylk-sestä
keskusteltaessa ja päätet­täessä
— "tavanmtikaisen" Yh-dysvaltoja
myötäilevän asen­teen.
Ottawasta saatujen tietojen
mukaan Canada ei tule avoi­mesti
äänestämään^ Kiinan jä-senoikeuksien
kieltämiisen hy­väksi,
vaan pidälttyy äänestyk­sestä
kuten viime vuonnakin,
siten auttaen osailtaan sitä, että
Kiinan jäsenoikeuksien tunnus-amisen
puolesta ei saada riit­tävästi
myönteisiä ääniiä.
Pääminislteri- Trudeau sanoi,
etltä Canadan Kiinan-Politiik­kaakin
on tutkittava. • Hyvä
niinkin. Mutta kuinka kauan
tätä "tutkimusta" j'.altketaan si­ten,
elttä Canada anitaa taktilli­sen
tukensa Yhdysvaltain kur­jalle
Kiina-vastaiseile ojijel-malle?
tapahtumien kulkua.
Vaaiikarapanijan aikana, demo­kraattien
ehdokas Humphrey ohi­mennen
mainitsi, että hänen halli­tuksensa
ei muuta kullan hintaa, jos
hän tulee valituksi. Nixon on myös
yhtä ohimennen maininnut, "ettei I
ole tarpeellista muuttaa kullan hin­taa,
m.käli talous on lujalla poh­jalla".
Mutta ellei talous ole sitä,
kun ja jos Nixon tulee valituksi,
niin hänen lausunnossaan on por-saanreikä,
toteavat asiantuntijat. Ja
yleisesti on amoitu, että Nixon an­taisi
kullan hinnan nousta joka ta­pauksessa.
Huomattavai pankkiirit
ja osa suurliikeraiehiä. jotka nyt
ovat Nixonin takana, ovat kullan
hinnan nostamisen kannalla. Tiettä­västi
tällä kannalla on myös USA:n
keskuspankkineuvosto. Sen sijaan
presidentti Johnson ja hiinen finans-siministerinsä
Henry Fowler ovat
olleet jyrkästi vastaan. Mutta nämä
molemmat miehelhän saavat lähtö­passit
v^iimeisfään ensi tammikuun
20 päivänä.
Humphreyn taloudellisista kanv
nattajapiireistä on levitetty käsitys­tä
kullan demonetoimisesta eli raha-kullan
poistamisesta kansainvälises­tä
maksuliikenteestä ja eri maiden
resei-veistä. Tämä on luonnollisesti
täyttä utopiaa, kun yli puolet maail­man
valuuttareserveistä on kullassa.
Merkillepantavaa on, että Nixonin
tärkein taloudellinen neuvonantaja
Arthur Burns; joka aikanaan oli
myös presidentti Eisenhowerin t av
loudellinen neuvonantaja; kannattaa
liukuvia valuuttakursseja ja kullan
hipnan nostamista, cHel USA:n
maksutase tasapainoitu. Burns esitti
käsityksensä. televisiolähetyksessä
vielä muutama päivä ennen presi­dentinvaaleja.
Burns korosti lausunnossaan ni­menomaan,
ettei ole näköpiirissä
mitään tekijöitä, jotka helpottaisivat
USA:n maksutasekriisiä. Yhä tiu­kemman
säännöstelyn sijasta kullan
hinnan nostaminen olisi sittenkin
viisain tie maailmankaupan ja myös
USA:n oman kaupan laajentami­selle.
Lopuksi on todettava, että tu­leva
kehitys ei ole enää yksin USAn
ja sen presidentin määrättävissä. E l ­lei
ratkaisua, löydetä vapaaehtoises­ti,
tapahtuu se pakolla.
• ~ Libra, (vähää ennen USAn
vaaleja)
k)QJI|i?wm ollessa j ^ » , JJii^t \f)\ff^
tuikset koikevat 721 milj. voiroapa-periisäkkiä
vuodessa ; veknistavaJ^
tehtaan koneistoa, 200,000
metriä vuodessa vaneria tuottavan
tehtaan koneistoa ja 70,000—90,000
tonnia taiVfitaurtoMikia ja 4,200 imn:n
lev!yi3:tä kääiretpapeda tuottavan telh'^
taan koneistoa.
Kaikkiaan 28:sta tavaraaivaihtor
pöytälkiirij aan sisällytetystä > aluksel­ta
on yksi 22,000 hevosivoini^ii jään;-
itnuata/ja, yiksi kaaipelialus, 1 ^ 1 1 2 , .
500 dw-tonniin nioottoriiralh.tialusita^
kalhdieksan 3,400 d^rtonnija puuta­varan
merikulj©tus-a][ijdsta| »eitsprr
män 4,600 4w-tohnin meritankki-alusta,
kgltme bn ai$untoaluikpi|9 |a
sisävesiimootborirahtialuksia toimi­tetaan
kaikkiaan-neljä kooltaan
700 dvir-tonmia' tai tätä suurempia.'
'Maataloustuotteiden viennin koh­dalla
on pyritty ottaimaan huomioon
Suonien tämän hetkiset ylituotanto,
pulmat, ja niidenWi€iitiä on taya^
ramallhtopöyttfikirjafcsa keskitetty
entistä enemmän maitotaloustuot­teisiin.
Vienti noudattelee pääspiirteissään
jo vakiintuneita linjoja, vaikkakin
nimikolhtaiset kiintiöt paikoittain
ovatkin muuttuneet melkoisesti tä-mäinvuotisesta.
Suomen ja Neuvos­toliiton
rajakauppa. on jätetty osa­puolten,
sopimuksen varaan, eikä
fitä ole sisällytetty tähän tavaran-vaihtosopimukseen.
SUOMEN TUONTI
Suomen Neuvostoliitosita tapah­tuvan
tuonnin osalta on useissa ni-.
mikeryhanissä pyritty raaka-ainei­den
tuonnin supistamiseen ja Pi-teimrnälle
jalostettujen tuotteiden
liisääntj^ääin ostoon. Tosin raaka-ain<
eiden tuonti pysynee airvodtaan
ensi vuonna suunnilleen tämänvuo­tisella
tasolla, slUämm, raakaöljyn
tuontia on tuntui^asti lisätty, Tava-ranvaihtopöytäkia-
jaan on raakaöljyä
mejkitty tuotaya'fcsi kaikkiaan 5^250-
000 tonnia tämänvuotisen pöytäkii--
jan mutkaisen määrän ollessa 4,600^
000 tonnia.
Kokonaan uutena tuotteena on
mukana kupari, jota on pöytäkii-jas-
^sa 2,000 tonnia. Ministeri Hora mai­nitsi
^ että Suomi ostaa jo nyt kypä­riä
ulkomailta, ja näin on haluttu
mahdollistaa sen osto myös Neilvos-toliitosta.
Uusia tuontiaaiikkeleita ovat
n>yös vaLs,5aus- ja metallurgiset se^
kä elintarviketeollisuuden koneet ja
laitteet.
Macynme maataloustuotanto-on.
gelmat näkyvät myös tuontipuolel-la.
Vilja/n osalta on pöytäkirjaan
merkitty ensi vuodeksi ainoastaan
vehnä, eikä senkään osalta ole mi­tään
määriä. Tarkoituksena on,- et­tä
mahdollisesti jonkin erikoisveh-nän
tuonti tulee kysymykseen. Ruis
on jäänyt kokonaan pois samoin
kuin rehut. Tuontilisiä kokonaisuu­dessaan
on pyritty saamaan nykyis­tä
realistisemmaksi.
Henkilöautojen tuonti on meikit-ty
ainoastaan 6,000 kappaleeksi
määirän ollessa tämänvuotisessa t.i-varanvaihtopöytakiiiijassa
8,500—
9,500. Puutavaran tuontimäärät DUO-lestaan
ovat pysyneet suunnilleen
entisellään, Saihatuikkien ja paiperi-puun
koQidalla ei ole muutoksia, ja
muun havupuu tavaran määräksi on
pöytäkirjassa menkitty 150,000—
450,000 kuutiometriä sen ollessa
tämänvuotisessa 350,000 kuutiomet-riä.
i i i i i i i mm
YLEISLAKKO ELÄKEASIOISTA
Rooma. — Italian amraaitiyhdis-tvsliikkeen
johdolla aloitettiin kes­kiviikkoiltana
24 tuntia, kestävä
yleislakko, mihin osallistuu arviolta
noin 20 miljoonaa työläistä.
Lakon tarkoituksena on painostaa
hallitusta hyväksymään parannuksia
eläkelakeihin.
Kahdeksan paperitehda^a ja
S6 laivaa NeuvosloUHtoon
Kafhdeksan puiumjailostustehtaan
koneistot ja kaikkiaan 26 laivan
vientttoiipitukBet eisältyvät Suomen
ja Neuvostoliiton ensi vuoden kaup-paisopimuikseen.
Maitten välinen
xauippa lisääntyy jälleen ensi^ vu'0-
dien aikana ja y l i t t p p.yt airvioiden
mukaan 2,3 miljardin markan ra­jan.
Tavaravailh/ii^ määrä on edel­leen
jonkin verran viistvuotissrunko-fcosiopiimuksen
edellyttämää tasoa
koitkearapi.
Mauraskuun 1. päivään jatkuneet
kauippaneuvHottelut päättyivät sopi­mukseen
Neuvostoliitosta tapahtu­van
raakaöljyn tuonnin huomatta­vasta
lisäämisestä. Tästä„ sovittiin
ulkomaanlkauippaministeri N. S. Pa-lolitsihevin
ja ulikoministeiri Aliti
karjalaisen kesken käydyissä neu­votteluissa
väihän ennen pöytäkir-jan
allekirjoittamista. - Raakaöljyn
:uonti lisääntyy sopimuksen • mu-i.^
aan ensi vuonna kaikkiaan '600,000
tonnilla j a lisäyksen aiheuttaa Nes-
.^e. Oy:n jaliostamon uuden yksikön'
'käynnistyminen,
iKuparia saadaan nyt ensimmäisen
'kerran ostaa myös Neuvostoliitos-
• a. Ensi vuonna tuotava määrä on
2,000 tonnia. Se käytetään kokonai­suudessaan
kaapeleihin Nokia Oy n
omistamailla Suomen ;Kaapeliteh-taalla.
Yhtiön käyttämästä kuparis­ta
on täihän mennessä aina ollut
ninsaasti yli puolet ulkomailta os-l^
ttua. Se on pääasiallisesti hankit­tu
länsivaluutoilla Lontoon metalli­pörssin
kautta Suomeen tullitilasto­jen
mukaan lähes 11,000 tonnia.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen
kauppavaihto on nykyisen runkoso-pimuksen.
voimassaoloaikana kasva­nut
yli sopimuksen ^odellyttämän
laajuuden. Sopiinius ko^ee vuosia
J 966-70. Runkosopiimusta tehtäessä
oletettiin kauppavaihdon kasvun
olevan noin 20 prosenttia viisivuor
tiikaqden aikana. Jo viime vuoden
loppuun mennessä olivat sekä vienti
että tuontiluvut nousseet tätä enemr
män. (HS)
Aseiden vienti
Suomalaisten metsästysaseiden
markkinoinnista Yhdysvalloissa ja
Canadassa on solmittu sopimus Oy
Tikkakoski Ab:n ja amerikkalaisen
Ithaca Gun Company Lnc:n välillä.
Sopimuksen mukaan amerikkalai­nen
yhtiö markkinoi lähinnä suo­malaisia
metsästysluodikolta ensi
vuoden alusta lukien, ja ensimmäi­sen
sopiimusvuoden asetoimitusten
arvo ylittää yhden miljoonan mar­kan
rajan. Lisäksi Ithaca Gun pyr­kii
suuntaamaan Tiklkakoskelle mer­kittävän
määrän haulikkotuotan-toonsa
liittyviä alihankintatöitä.
(US)
Tuntematon sotilas filmataan
uudelleen
Väinö Linna on päivän nimi koti­maisessa
elokuvateollisuudessa, sil­lä
samaan aikaan kun tähän, men­nessä
suurinta suomalaista filmiyri-tystä
men^kinnyt, Edvin Laineen oh­jaama
ja Fennada-Filmin tuottama
Täällä Pofhjantälhden alla vetää ylei­söä
teattereihin ympäri Suomea i l ­moittavat
FJ-Filmi j a Jörn Donner
Productions filmaavansa Tuntemat­toman
sotilaan uudelleen. Sen oh­jaavat
Matti Kassila ja Jörn Donner
ja käsikirjoituksen teikoon osallis­tuu
imyös Väinö Linna. Kuvaukset
tapalituvat lokakuun 1969 ja heinä­kuun
.1970 välillä ja kysymyksessä
on laajakankaalle tehtävä värielo-kuva,
jonka kohdalla voidaan solaa
ja siihen liittyviä tapahtumia kat­soa
ajallisesti. toisesta perspektii­vistä
kuin 1955, jolloin edellinen
Tuntematon sotilas. sai ensi-iltansa.
'Illillllipilliil&lllipipip
Kansalaista v ä r ä s i i i l t ^ i i ^ voidaan
siis kerrontatapaa sainoin. kuin^ pai­nopistettä
muuttaa. Tähänkia Vai-,
cö Linnan teoksessa on mahdoUi.
suuksia.
Enempää filmin kuvaajasta ikuin
näyttelijöistäkään ei öle tällä he^
kellä vielä tietoa, mutta arvattavas­ti
pääosa roolihenkilöistä; on uusia
— tämänhän sanelee jo ikäkysymys^
kin. Elokuvan valmistuttua tulee
mahdolilisaksi katsella /kahdenlaisia
"tuntemattomia", sillä Edvin Lai­neen
; ohjaamaa elokuvaa esitetään
edelleenlfin menestyksellä,mm. vii-v
meksi kesällä Helsingissä. Väinö
Linnan panos kotimaisessa eloku­vassa
ei rajoitu tähän, sillä suunnit­teilla
on myös jatkoa Pohjantäh­teen.
Uudesta Tuntemattomasta 'soti­laasta
tulee tähänastisista kallein
elokuva. K us tannuikset kohoavat 1,5-
2 miljoonaan mankkaan. (Suomen­maa)
Suomen vrmhin asukas kuollut .
Marrasku un 4. päivänä kuoli
Taimpereeila Suomen vanhin asukas
lieiti Aleksandra Lindroos. Hän
täytti syy^kuusisa 107 vuotta.: (SS)
Ihmisvirta kulkee
kaupunkeihin ja
kauppaloihin
Helsinki — Kaupunkien ja kauj^a-lolden
asukasmäärä lisääntyi Suomes­sa
viime vuonna 56.740 .henkilöllä ja
maalaiskuntien väestö väheni 31.887
henkilöllä. Kaupunkien ja.kauppaloi­den
-asukasmäärä oli kuluvan vuoden
alussa 2.252.763, mikä on lähes puolet
koko maan asukasluvussa. Asukas-,
määrä koko maassa oH samaan ai-kaa'n
4.679.455, tiedottaa Kaupunki-!
liitto.
Asukkaiden määrä kasvoi kaupun­geissa
32.164 ,ja kauppaloissa 24.576
henkilöllä. Yli kaksi prosenttia H§ään-;
tyi asukasmäärä 16 vanhassa kaupun­gissa,
6 uudessa kaupungissa ja : 6
kauppalassa. Vanhoista kasvoivat voi­makkaimmin
pienehköt kaupungit:
Uusikaupunki 6,6 pros;, Iisalmi 5,6
pros., Porvoo 5,1 pros; ja Tornio 4,1
pros. Uusista kaupungeista: Forssan
asukasmäärä kasvoi 4i3' ja Rovanie­men
3,4 posentilla.
Kaupunkien ja kauppaloiden: kasvu-ennätyksen
saavutti Kauniaisten kaup­pala,
jonka asukasluku kasvoi yli nel­jäsosalla
eli 26,3 prosenttia. Muista
kauppaloista; suurimman väestönli­säyksen
kokivat Kerava 6,3 pros.,.
Lohja 3,8 pros. ja Espoo 3,1 pros.
Samanlaisen kehityksen kaupunkiei
ja kauppaloiden asukasluvussa enna­koidaan
jatkuvan tulevaisuudessakin.
Mikäli kuntauudistus toteutetaan lää­ninhallitusten
mukaan, tulee kaupun-.
geissamme ja kauppaloissamme asu­maan
vuonna 1980 67 prosenttia Iroko
väestöstämme; Tämä vastaa kehitystä
ulkomailla, toteaa Kaupunkiliitto, -r
DLP
k/ SYNTYMÄ, y
PÄIVIÄ
Hanna Hakkarainen, CJonnaught
Station, Ont., täytti marraskuun 4
päivänä 77-vuotta. - -
. Kalle Lehtinen, Nipigon, Ont,,.
täytti ke-.'kiviikkona marraskuun 13
päivä.aä 76-vuotta.
Sam Rautanen, Redbridge, Ont,
täyttää maanantaina, maiTaskuun 18
päivänä 79-'VU0tta.
Yhdymme sukulaisten jt tuttavien
onnentoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
SAIGONIN MIEHET HURJINA
Kovia poikia nc Saigonin miehet
Ensin he vastustivat tiukasti
Pohjois-Vietnamin pommituksen
lopettamista; Nyt he tappelisivat
viimeiseen amerikkalaiseen asti!
Kun "sääsken ääni ei kuulu tai­vaaseen",
niin WasTTuigton s^noj
kuitenkin, että pommituksen voi
lopettaa vain se hallitus, jonka ko--
nöet ja lentäjät pommitusta suorit­tavat
ja niin se pomm.itus lopetet­tiin
Saigonista huolimatta.
Ja hyvä oli että lopetettiin sillä
se antoi mahdollisuuden uusille
toimenpiteille Vietnamin veren­vuodatuksen
kokonnan lopettami­seksi.
•
Kaikesta huolimatta sola jatkuu
yhä Etelä-Vietnamissa ja Saigonin
herrat, iolka istuvat hallituspu-keilla,
mitä ylläpidetään kirjai­mellisesti
Yhdysvaltain pistinten
turvissa, yrittävät vieläkin puhua
vastaan ja uhkailla jopa rauhan­neuvottelujen
"boikotillakin".
Kaikki asiantuntijat ovat kuiten­kin
sitä mieltä, että Saigonin hal­litus
ei kestäisi tulitikun aikaa, jos
jenkit tuotaisiin pois Etelä-Viet­namista
— ei sittenkään vaikku
Saigonin asevoimat saifiivat "perin­nöksi"
kaikki siellä olevat USA:n
tankit ja muut sotayUiincct aina
lentokoneisiin ja sotalaivoihin asti.
Jos pidetään kiinni pommitus-jutun
yhteydessä käytetyistä argu- :
menteista, niin selvää on, että Sai­gonin
herrain pulinat voivat lop­pua
äkkiä, sillä heidän puheillaan
ei ole loppujen lopuk.si riittävästi
katett^r Sotaa käydään Kansallista
vapautusrintamaa vastaan ennen­kaikkea
Yhdysvaltain miehillä ja
aseilla, eikä suinkaan Saigonin
asevoimien miehillä ja aseilla.
Toisinaan on vaikea saada sel­ville
miksi Saigonin viskaalit esiin­tyvät
kuten he esiintyvät.
Kuten muistetaan, Saigonin hal­lituksen
presidentti Nguyen Van.
Thieu julisti heti pommitustauon
alkamisen jälkeen, että hän "ei tu­le
koskaan neuvottelemaan" Etelä-
Vietnamin kansallisen vapautusrin­taman
kanssa, eikä "koskaan istu­maan
samaan neuvottelupöytään"
rintaman edustajien kanssa.
Tällais(BtJ'ei koskaan" määritel­mät
tuntuvat yleisesti puhuen liian
"pitkälle" tulevaisuuteen ulottu­vilta.
Me uskommo myös, että Saigo­nin
edustajat tuleyat varmasti vie­lä
keskustelemaan kansallisen va-pautusrijitaman
edustajain kanssa,
ellei holUc pian sanota, että "Mau­ri
on työnsä tehnyt, Mauri saa nyt
mennä."
Toisaalta on vaikea käsittää, ke­nen
asialla presidentti Thieu ja
kumppanit tällaisia "ei koskaan"
lausuntoja antavat?
Ovatko he vaia. suuna ja muut
säkkinärvai ovatko he yhdysvalta­laisten
sotahaukkqjen asialla ja sii­nä
ominaisuudessa valmiina työn­tämään
kapuloita rauhanneuvotte­lujen
rattaisiin?
Loppukädessä tähänVoi sisältyä
vähän useampiakin tekijöitä mutia
se ei muuta sitä asiaa, että neu­vottelemaan
on Saigonistakin läh­dettävä,
mikäli siellä ei haluta jou-
. tua entistä huonompaan asemaan.
Saigonin herrat ovat nyt tässä
neuvottelavastaisessa asemassaan
vähän samanlaisessa tilanteessa
kuin se entinen ukko joka puun
oksalla istuessaan rupesi sahaar
maan. oksaa poikki — rungon puo­lelta;
Sellainen menettely voi joh­taa
äkkiputoamiseen.
, Kaikkein leukavin oli Saigonin
miesten se esitys, että "neljän val­lan"
keskustelujen asemesta Parii­sin
rauhanneuvottelut muodostet­taisiin
"kahden osapuolen neuvot­teluiksi"
siten, että Saigon edus-laisi
sokii itseään että Yhdysval-toja:
ja Hanoi sekä itseään että
Etelä-Vietnamin kansallista vapau­tusrintamaa.
Tämän ehdotuksen mielettömyys
tuntuu yhtä räikeällä kuin sanota
laisiin, että "häntä heiluttaa koi­raa".
Kuka voisi kuvitella että Sai­gon
voisi rauhanneuvotteluissa
viedä ensi viulun soittajan osaa
kun se sotatoimissa ei ole pystynyt
juuri muuhun kuin mustan pörssin
kauppojen ja laajakantoisen kor­ruption
järjestämiseen?—
Kaikissa Saigonin herrojen kotr.'
kotuksissa ja järjettömyyksissä on
kuitenkin jotakin järkeäkin,.
Näyttää nimittäin siltä, että
Washingtonissakin on vieläkin pii­rejä,
jotka uneksuvat siitä elia
. epäonnistuttuaan Vietnamin kan­san
kukistamis- ja alistamisyritykr
sissä sotakeinoin, USA voi sitten­kin
saada neuvottelupöydässä sel­laisen
"voiton"; että Saigonin nuk­kehallitus
pääsee "isännäksi" koko
Etelä-Vietnamissa ja Yhdysvallat
saa kuin saakin Etelä-Vietnamista
solatukiasemia itselleen.
Tällaisissa unelmissa i a suunni­telmissa
voidaan tieteitkin jatkaa
verenvuodatusta Vietnamissa —•
multa mitään muita tuloksia ei
niin saada IVashingtonin^ hyväksi..
Parempi siis olisi, jos Saigonin
herroille sanottaisiin jo tässä vai­heessa,
että edullisempaa oh ottaa
lusikka kauniimpaan käteen, .
— Känsäkoura.
mmm'