Vapaus, March 4, 1967

              Canadan uimarit
s^elviy tjrivät
loppukilpailiiun
Jobanncsiiurg. Kolme canpda-laista
selviytyi tääUä keskiviikkona
naisten perhosuinnin loppukilpai­luun
110 jaardin matkalla Etelä-
A f r i k a n uintimestaruuskilpailuissa.
He olivat 16-vuotias Elaine Tan­ner
j a 17-v\iotias lllariqn Lay, mo­lemmat
Vancouverista sekä 17-vuo:
tias Louise Kennedy Londonista.
Miss Tanner kelpuutti itsensä
myös sekauinnin loppukilpailuun.
Yancouyerilainen 18-vuotias Ron
Jacks pääsi miesten 110 jaardin
perbosuinnin loppukilpailuun. Hän
voitti^ tässä sarjassa kultamitalin
\viimc;kesänä Jamaikassa pidetyissä
Britannian ka.nsojenyhteisön kilpai­luissa.
Ron Jacks ja Rhodesian John
Keyter olivat nopeimpia miesten
,110 jaardin perhosuinnin alkukil­pailuissa.
Heillä oli sama aika
1.03,3.
Miss Tanner voitti myös 440
^ jaardin naisten vapaauinnin ajal­la
4.49,7 joka on puoli sekuntia
parempi kuin Etelä-Afrikan ennä­tys.
Altti Alarodun
i8^jvä«hyppy SM-kihran
kohokohta
Helsinki. —Seiväshyppy muo­dostui
SM-hallikisoissa toisen kil­pailupäivän
kohokohdaksi. Altti
Alarotu vei mestaruuden leiskaut­tamalla
490 ja yhteensä kuusi mies­tä
ylitti 470. Heidän joukossa o li
myös Karkkilan T U : n Keijo Mahla­mäki.
Mahlamäen tulos 470 on
T U L : n epävirallinen ennätys, jolla
hän tässä seurassa ei kuitenkaan si­joittunut
kuudetta sijaa parem-
-.min..-, •
T U L . n yleisurheilijat Osoittivat
ilahduttavaa kuntoa ja kehitystä
viime vuoden vastaaviin kisoihin
verraten. Naisten 600 metrillä
W.eikkojen Marita Aaltonen vei
mestaruuden ja seuratoveri Ritva
Tuominen sijoittui hopealle. Nais­ten
60 metrin pyräyksessä Eeva
Riihelä otti hopeata* tuloksellaan
8,2 ja hopeaa ja pronssia saivat
myös Erkki Koskinen ja Jalo
Kumpulainen miesten 1.500 metrin
juoksussa.
Kathy kauhoi
ME-vauhtia
Adelaide. — 18-vuotias Australi­an
Kathy Wainright saavutti per­jantaina
,uuden maailmanennätyk­sen
naisten 1650 jaardin vapaauin­nissa
ajalla 18.49,3 Australian uin­timestaruuskilpailuissa
Adeleides-sa.
Vanha ennätys 18.51,1 oli U S A :n
P a t t y C a r e t t e n nimissä.
Assar Rönnlund
SO kmn mestari
örnsltöldsvik. — Assar Rönnlund
puolusti menestyksellisesti viime
vuoden mestaruuttaan 50 k m : n hiih
dossa Ruotsin mestaruuskilpailuis­sa
örnsköld&vikissä.
Hän johti lähdöstä maaliin ja
sai lähes kaksi minuuttia parem-
^lan ajan kuin kakkonen Kjell
i i u d h . Veteraanihiihtäjä Melcher
Risberg sijoittui kolmanneksi.
Tuloksia: 1^ Assar Rönnlupd
3.14,19, 2) KjeU Lindh 3.16.10 3)
Melcher Risberg 3. 18,24.
ASSAR VAUHDISSA MYÖS
15 mU>RlETRILLA
Assar Rönnlund valtasi myös 15
kilometrin mestaruuden örnskölds-vikissä
jatkuneissa Ruotsin hiihto­mestaruuskilpailuissa.
Rönnlundin
voittoaika oli 51,06, josta hopealle
hiihtänyt Per-Erik Eriksson jäi
vain kaksi sekuntia. :
Verkerk luisteli
kaksi uutta M£:tä
-InzelL — Tämän vuoden luiste­lun
Euroopan- ja maailmanmesta­ri
hollantilainen Kees Verkerk
osoitti olevansa mestaruuksiensa
arvoinen viime sunnuntaina Inzel-lissä
jatkuneissa kansainvälisissä
luistelukilpailuissa. Hän saavutti
nimittäin kaksi uutta loistavaa maa­ilmanennätystä
1,500 m:n ja 5.000
m:n matkoilla. 1.500 m:n ennätys
kirjoitetaan nyt numeroin 2.03,9,
millä Verkerk paransi maamiehen-sä
A r d Schenkin: nimissä ollutta
entistä ennätystä 1,4 sekuntia.
5,000 m:n maailmanennätys oli en­nen
suunnuntaita Norjan Fred
Anton Maierin nimissä ajalla 7.28.1.
Nyt se on Verkerkin nimissä ja
kuuluu 7.26,6. I
1.500 m:llä sijoittui toiseksi Hol­lannin
Ard Schenk, joka myös
pystyi ajallaan 2.04,2'> alittamaan
oman entisen ennätyksensä. Kol­mas
oli kilpailujen yllätysmies Hol­lannin
Jorrit Jorritsma ajalla 2.05,
4. Peräti 13 luistelijaa onnistui alit-:
tamaan 2.10,0:n rajan, mikä todis­taa
matkan korkeatasoisuutta.
Jokinen kolmaf:
Kirov. — Valentina Stenina joh­taa
yhteispisteissä viime lauantaina
alkaneiden kansainvälisten pika-,
luistelukilpailujen naisten sarjaa.
Viikko sitten MM-hopeaa yltänyt
riikalainen Lasma Kauniste on vas­ta
kolmannella tilalla Irina Jegoro-van
kiilattua toiseksi.
Miesten 500 metrillä Suomen
Jouko Jokinen saavutti ajallaan
42,0 kolmannen tilan hävittyään
voitjtajaparille Gvozdetskille ja
Kaplanille 0,6 sekuntia.
Kilpailuihin osallistuu 163 luis­telijaa
viidestä maasta: Neuvosto­liitosta,
Norjasta, Suomesta, D D R :
stä ja Uukarista.
Bolttek»» meille kaiUsta vaknvtiispalm^ > Meillä on yU 20
vakqatosyhtlötä, jotka kanttamme palvelevat Teitä ^ Me vakou-tanune
Teille.kaiken minkä voi vakaottaa— —
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
697 Bay St.. Toronto 2-B, Ont. Toimistopnli. EM. 6-8586
O. NUMMINEN HELEN HIEVONEN
kotiin HI 4-3356 kotiin WA 3-4378
Hieterikjiioinen elämäkerta-muisleima
käsittäen kolme osaa
Marila Salmela-Järvinen:
Kun se parasta on ollut
277 SIVUA HINTA SID. $4.25
MarttJ Salmela-Järvinen kuvaa muistelmissaan lapsuuttaan ja
varhaisnuoruuttaan. Varsinaisdt tapahtumat alkavat siitä päivästä,
jolloin hari' tuli Helsinkiin seitsenvuotiaana, ja päättyvät hänen k o l -
manteentoista ikävuoteensa, : 1905 :een. Hän ei ole arkaiUut, ei pyr­kinyt
sUoittelexnaaji kuvastessaah lapsuutensa värikkäitä vuosia.
Niinpä -l^iilftkfenia. onkijci harvinaisjän rehevä, riemastuttavan huumo­rin
yärittl^nä teos, Joka on valloittanut sekä lukijat että arvosteli­jat.
Riirisas kuvitus lisää teoksen arvoa.
A^itaSäl^Qoielar Järvinen:
Alas lyötiin vanha maäilhia
187SjyirA — HINTA SID. $3.50
Martan muistelmat Jatkuvat. " K u n se para.sta ori ollut" päättyi
tytön yUmielsiBen koulUkevää3««n. Tä83ä hän on kolmentoista ja as>-
tuinassä • alkuisten maailmaan. Ensin piiaksi Grönlundin leskeUe.
sitten Sirenin verstaaseen oppltytöksl. Ja kun kirjotetaan vuosi 1918,
hänellä on kolme lasta ja mies vahldlelrlUä.
Marita SalmeU-Järvinen:
^: ei taittunut
185SIVUA _ HINTA SID. $4.25
Vuocf&ta 1918 eteenpäin aina talvisotaan asti. Muistelmiensa
kotaiamiiessa osassa Martta Salmela-Järvinen kertoo Jälleen oniasta
eläiinÄstään: täpaaiixnxe hänet töissä Elannon leipoinossa, :halko.sou-vis5,
asatama.ssa, äitinä, Jokaj, yksin huoltaa pesuettaan, vasta alka­vana;
poliittisena a^fitaattorlna. . /
Oniari elämäntarinan rinnalla muistelija antaa asiar.lsesti kllnno.":!-
tavan Ja värikkään, raportin työväenliikkeen valheista, poliittisista
rlstlrlidoj|sta, joissa hän julistautuu maltUUsen linjan kannattajaksi.
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.b.?0XB9 » SilDBUHY, ONTARIO
Nähtyä ja kuuffua Canadan
hiihtomestarunskibä^Ma
Täällä Long Lakella elettiin nel­jä
päivää jännittävissä hiibtotunnel
missä; sihisi ja suihki sukset ja
vuodatettiin hikeä ladulle ja kamp­p
a i l t i in sisulla ja voimalla kun rat-kottiin
Canadan hiihtomestaruuk-sia.
Allekirjoittaneellakin oli onni
seurata kahtena päivänä näitä Ca­nadan
parhaaksi sanottuja mesta­ruuskilpailuja
paikan päällä.
Oli mahtavat ulkonaiset olosuh­teet
ja lunta paljon ja järjestely
sujui kitkattomasti loppuun asti.
Oli harvinaista tälle talvelle että
kilpailut sujuivat neljä päivää i l ­man
suurempia lumimyrskyjä!
' Ensimmäisenä kilpailupäivänä 30
kilometrillä oli n i in sanottu nolla­keli,
jolloin myöskin aina tapah­tuu
enemmän voiteluvirheitä. Muut
päivät olivat selvästi pakkasen puo­lella
ja voitelukin selvää. Eräs sa­volainen
sanoi minulle kerran että
'tämä moa on suuri loaja" ja kyl­lä
se sitä onkin. Maamme laajoilta
eri kulmilta, aina British Colum-biasta
asti oli saapunut osanotta­jia.
Norjalaiset ja muut tekivät ko­via
hyökkäyksiä mitalien kimppuun
mutta kaikki mestaruudet ja kirk­kaimmat
mitalit menivät suomalai­s
i l l e / j o t k a ainakin vielä näyttivät
missä nurkassa kaappi seisoo.
Kilpailujen menestyksekkäin hiih­täjä
oli Antero Rauhanen, joka te­ki
raskaan päivätyön voittamalla
Ryun tekaisi sisällä
880 j . MEn 1.48,3
Lawrence, Kansas. — USArn
J im Ryun saavutti torstai-iltana pi ­detyissä
Kansasin ja Oklahoman
yliopistojen välisissä yleisurheilu­kilpailuissa
880 jaardin juoksussa
uuden sisähallien maailmanennä^
tyksen ajalla 1.48,3.
EdellineM ennätys oli 1.49,0 ja
sen juoksi kalifornialainen Tom
von Ruden viime lauantaina Luis-villessa.
Ryun; joka opiskelee toista vuot­ta
Kansasin yliopistossa, pitää myös
hallu.ssaan mailin ulkoratojen maa­ilmanennätystä
3.51,3. Hän on myös
juossut ulkoratojen 880 jaardin
maailmanennätysajan 1.44,9, mutta
sitä ei kansainvälinen liitto ole vie­lä
virallisesti hyväksynyt.
Noroselle toinen
ennätys ja TULn
naisten mestaruus
Helsinki. — Riitta Noronen Jy­väskylästä
ja Pentti Juliander Ou­lusta
selviytyivät TUL:n naisten
ja nuorten mestareiksi Kallion r a ­dalla
pikaluistelukilpailuissa, jot­ka
olivat samalla Ole Larsenin
muislokisat. Leuto sää pehmitti ra­dat,
joskin luistavuus säilyi.
Nuorten mestaruudesta kehkey­tyi
kiihkeä koitos, joka ratkesi hie­man
yllättäen ensipäivänkin joh­dossa
olleen ouluhusnuorukaisen
Pentti Julianderin hyväksi. Hopea
meni SM-kisoissa vastaavaan pääs­seelle
Risto Jermalaiselle ja prons­sin
korjasi HTL:n Heikki Mattila.
J K T : n Matti Syväsen matkavoit-toja
he eivät kuitenkaan kyenneet
estämään. Matin matkavoitot hel-tisivät
tiukkojen kamppailujen jäl­keen
ajoin 2.28,2 ja 9.04,3. 5,000
m:llä tarjosi Martille kovan vas­tarinnan
Juliander horjahdettuaan
pahasti jääden selvästi, mutta si­sukkaasti
vetäen uhkasi Mattia lop­puun
asti luistelemalla ennätyksen­sä
9.06,3.
RIITTA ENNÄTYSVAUHDISSA
Kaija Mustonen jatkoi mainioit-ten
esitystensä sarjaa voittamalla
sekä 1,000 m että 3,000 m mainioin
ajoin 1.41,4 ja 5.31,0. Hänen vana-vede.
ssään liuktff^^v^^yväskylän Riitta
Noronen Tyylikkääisti ja passitti
Iris Sihvosen nimissä olleen TUL:n
ennätyksen muistojen joukkoon.
Riitan aika 2.37,4 oli tasan sekunnin
entistä parempi.
1.000 m taittui aikaan 1.44,4, jot­ka
takasivat ylivoimaisesti : liiton
mestaruuden. Hopealle sijoittui ta­saisen
varmasti kiitänyt Sirkka-
Liisa Järvinen, prons.sin mennessä
kovan loppukirin .ottaneelle Ulla
Lehtisellä, joka jäi kärkiparista
ratkaisevasti kaaduttuaan pikamat­kalla.
Neljännen tilan valtasi Lee­na.
Helenius.
Olavi Hjellman ja Rauli Helen
suorittivat tasapäisen --^^mittelön
1,500 m:llä ja ajatkin mukavaa luok
kaa 2.19,6 — 2.19,7. 5,000 metrillä
oli jää jo sellaisessa kunnossa et­teivät
pojat turhia yrittäneet. He|e-niri
ajalle 8.20 on nostettava silti
hattua. •„•. .
PARHAIN
TERVEHDYKSEMME
' • • »
KaiLsainyälisen naistenpäivän
67-vuotUjuhlan Johdo.sta!
Meri ja A r v o Laakso
Sara Tuomi
Mr. ja mrs. R. Ntemi
H. VVamer
Helvi ja WaUer Wäyi7nen
Lyyli ja Vilho Tolkko
•Port Arthur Ontario
30 ja 15 km mestaruuden, hiihti
voittaneessa viestijoukkueessa ja
oli toisena kovalla ja kireällä ma-ratoonimatkalla
50 kilometrillä) jo­ka
kai nyt ensimmäisen kerran
hiihdettiin .mestaruuskilpailuissa.
Nyt taisi, olla myöskin ensikerran
ohjelmassa koko kansainvälinen
ohjelma viesteineen ja muine mat­koineen.
Kova ohjelma viedä pie­nen
seuran koko ruljanssi läpi.
Näissä hiihdoissa teki Antero
Rauhanen sellaista hiihtohistoriaa
että se kai lienee ainutlaatuinen
tapaus koko Canadassa. Kerrottiin
näet hänen voittaneen kahdennen­toista
Canadan hiihtomestaruutensa
n y t . . . Ja kun tiedämme että mies
jatkaa hiihtoaan edelleen niin nii­tä
tulee vielä monta vuotta jatku­vasti.'
•,. .... •'_'•.„•
Se 50 kilometrin maratoonihiih^
to oli jännittävä ja piti kansaa ai­na
enemmän ja enemmän varpail­laan
mitä lähemmäksi hiihto kehit­tyi
loppuaan kohden. Yleensä näyt­ti
kansa olevan siinä vakaumuk­sessa
että Rauhanen voittaa tämän­kin
matkan, mutta hienoinen yllä­tys
lienee sitten ollutkin että Riihi­aho
voitti matkan selvästi, ainakin
allekirjoittaneelle, koska näin mie­hen
perjantaina olevan hirveässä
yskässä ja kuumeessa, kurkku k i ­peänä
j a rinta tukossa ja söi aspe-n
i n i a ja jotakin yskäntököttiä.
Mutta pisteli jo lauantaina lujasti
viestijoukkueessa ja sunnuntaina
taisi sitten ollakin jo "röörit" auki
koska niin hyvin meni.
Kyllä tämä matka oli monelle
pojalle tuskien tie kun matkaa ei
aikaisemmin oltu hiihdetty eikä
siis osattu arvioida vauhtia, ja n i in
sitten monelta pojalta sammuikin
lamput mutta totisina ja väsynei­nä
taivallettiin maaliin yleisön huu­taessa
ja osoittaessa suosiotaan.
Kun sitten pääsi suoraan lämpi­mään
hyväilevään saunanlöylyyn
oli hetken päästä kaikki taas hy­vin.
Hyvin naisetkin raskaalla radal­laan
taivalsivat 5 ja 10 kilomet-riään
ja viestin ja ei mitään hä­tää
ollut. Pieni on vain meillä
naisten joukko. Kyllä täällä näh­tiin
kauniita ja komeita suksiakin,
Esko Järvisiä, Karhu suksia ja nor­jalaisia
ja ruotsalaisiakin. Jansso­nin
Pauli oli vielä tuulahdus van­hojen
vuosikymmenien takaa saa­pumalla
vanhoilla koivuvetimillään
kilpailupaikalle, vieläpä oli niin
kuin näiden kilpailujen juhlavieras
hiihtämällä reippaafti yhden kier­roksen
raskaalla radalla. Hän oli
saanut Suomesta joltain tuttaval­taan
lahjaksi Suomen TUL: edus-tushiihtopuvun
punaisine housui-neen,
keltaisine palloineen joissa
oli punaiset olkapäät ja komea
T U L : n merkki käsivarre.s.sa. Komea
nähtävyys siltä puolen. Srinä"hän
sitä miehen kanssa mui.steltiin en­tisiä
hiihtoja ja kovia kamppailu­ja
ladulla. Oltiinhan sitä jo yhtei­sissä
kilpailuissa Majavajärvellä
J924 ja jo sitä ennen Vermillion
Riverin Voiman kilpailuis.sa ja
Sudburyn Kisan järjestämissä kil^
pailuLssa Ramsay järven jäällä.
Näitä hiihtäjiä, jotka nyt hiihti-
\ät näissä kLsoissa ei ollut silloin
vielä syntynytkään eikä kai ollut
tietoakaan jos "tehdäänkään". Aika
rientää, muistot elävät, Kai nämä
kilpailut olivat kuin jo katsausta
Canadan edustajista ensi talven
t a l v i olympialaisiin Grenobleen
Ranskaan, vaikka tietenkin lopul­l
i n en karsinta ja tarkistus tehdään
vasta ensi talvena. Harjoitus siis
on pojilla päällä ja katseet Gre­nobleen.
Se on hauska matka/jos­sa
.samalla tarvitaan raudanlujaa
kuntoa ja tarmoa.
Näistä kilpailuista jäi hyvä ma­ku
suuhun ja ^jälleen nähtiin että
kyllä suomalaiset osaavat ja voivat
viedä läpi suuriakin kilpailujärjes­telyjä
mainosti. Hyvin siellä pal-kintojenjakotilaisuude.
ssa hiihtoher-rat
antoivat kiitoksensa hyvästä
työstä. .'
Muistakaahan kaikki hiihtäjät ja
suuri kansa jos .suinkin voitte saa­pua
tänne Majavajärvellie ensi sun­nuntaina
seuraamaan meidän miaa-laisserkkujen
hiihtokisoja. Jänni­tystä
ei täälläkään tule puuttu­maan.
Kilpailut aloitetaan klo 11
aamustapäivin. Siellä tavataan. .
— Tekonimus.
PORT ARTHURIN
KUULUMISIA
Port Arthur. — -Ontarion mat­kustus-
jä turistiliikenteen depart-mentin
johtoon nimitti maakunta­hallitus
täällä kenoran vaalipiiriä
edustavan jäsenen lainlaatijakun-nassa.
Viime perjantaina alkoi "Spec-kled
troutun" jaäkalastuskäusi,
mutta kylmyyden ja lumisen ilman
vuoksi kalastajain määrä on tähän
mennessä ollut vielä rajoitettua
täällä.
Grandview , Lodge-vanhainkotiin
150 vuodetta käsittävän uuden
osaäton rakentamissuunnitelma, jon­ka
kustannusarvio ön noin $1,500,-
000, hyväksyttiin Fort Williamin
Rauhanterveiset
Söäih PorcHpineäa
Somth. Poreupine. — Terveiset
t^ältfi pohjantähden alta. Kyllä o^
Ollut pakkasta j a , talvi näytelly;t
tapojaan ja muistiittanut missä oi-,
laan — siis pohjantähden älla.
Lunta on saatu tavallista enem­män.
On saanut olla melkein ioka
päivä lapio kädessä, jos on mieli­nyt
päästä asunnosta ulos, ia onhan
se ;tuo pakkasherrakin muistuttanut
olemassa olostaan. Monasti tulee
mieleen, että sieHä yläilmoissa on
päässyt poikaset "runnaamaan" ja
vanhus on väsähtänyt. Mutta toi-vottamasti
nyt ruvetaan .olemaan
jo talven paremmalla puolella.
Minunhan piti kirjoittaa siihen
naistenpäivä numeroon, vaikka ei­hän
täältä osaa kirjoittaa paljon
mitään, koäka ei meillä ole ollut
naisten toimintaa moniin vuosiin.
Paikkakunnalta poistumiset ovat
halventaneet rivejämme jatkuvas­ti
niin paljon, että meitä on enää
täällä jälellä hyvin pieni ryhmä sii­tä
voimakkaasta joukosta mikä meil
lä täällä ennen oli. E n koskaan
voi unhoittaa mitä me s i l l o in saim­me
aikaan.
%kyään alamme tulla siihen
ikään ettei ole enää sitä tarmoa
mikä oli nuorempana ja joukon
joka vuosi pienetessä senkin vuok­si,
että useita muutta sinne mistä
ei koskaan palata.
Ei sillä etteikö täällä^ole vielä
paljon suomalaisia tämän kauppa­lan
väkilukuun verrattuna. Mutta
osalta puuttuu todellinen käsitys
työväenluokasta.
He olettavat olevansa parempia
kuin me "muut".
Entiseen . aikaan sanoivat täällä
parannuksia vaativalle työläiselle:
" E l l e t tykkää työstäsi, niin ota ja
kuittaa ja lähde etsimään muualta
parempi palkkaista." Mutta eipäs
lähdettykään; vaan taisteltiin.
Eivät nämä taistelut olleet mi­tään
helppoja; ne opettivat meidät
naisetkin taistelemaan käsi kädessä
rinta rinnan miesten kanssa. Näis­s
ä työmaat^istelUiiasa tne naiset
kehityimme ja edistyimme oikein
harppa-askelin. .
Taistelemme myös voimakkaasti
sotaa ja varsinkin sitä juurta ih-mistuhoa
vastaan, mikä on nyky­ään
käynnissä Vietnamissa. Siellä
surmataan vanhuksia j a lapsia ja
tuhotaan sairaat sairaaloihin.
Tätä Vietnamin sotaa vastaan
tulee meidän naisten taistella voi­makkaasti
Toivon, että tämän vuo­den
aikana saataisiin rauha maail­maan.
— M.M.
Lauantai, .maalisk. 4 p.—-Saturday, Mar. 4, 1967 Sivu 3
.. .:. SITÄ- J A TÄTÄ • •
.— piukani, -valitse seurasi pa-nemnun;
Tuo tyttö ei miellytä mi­nua.
. , -
— Mutta parempaa en sinun au­tollasi
voi saada.
Suuttuxiut isä..poialleeai: -Kun
mjinä olin nuori, ei teini-ikäisiä
ollut olemassakaan! V
— Hän viheltää kuorsatessaan
n i in että koira vähän väliä juok­see
hänen luokseen yöllä.
^Huvimatka
uomeen 1967
kaupungin' valtuuston kokouksessa
viime perjantai-iltana.
Suunnitelma hyväksyttiin koska
maakunnan terveyshuoltojaosto
hylkäsi esityksen keuhkotautipa­rantolan
tyhjän osa.ston käytön sii­lien
tarkoitukseen. Samoin, hyljät­tiin
McKeller sairaalan vanhan
o.saston käyttö epäkäytännöllisyy-den
vuoksi.
— A TH
UU$I ms. KUNGSHOLM
TOUKOKUUN 17,1967
NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN
Göteborgista—Tukliohnaan.yöjunalla makuupaikkoineea
• a\ikfaohnasta-HolsiiJ{iinS.S. B I R G E R JARI^laiväH -
HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27. '
Turistiluokan hinnat: ^
N«wYork^3öteborg, alkaen U S $280.-l/2R.T.;US .$295.-'one way.
5 %:n alennm meno/paluulipusta, jos matkustatte toukok.17 jai
palaatte heinäk.ll. Myöhemmillä laivavuoroilla palatessa,'
alennus vain menolipun hinnasta.
Göteborg-Helsinki, U.S, .$50.—sisältyen tähän mm. matkat, toisen
luokan makuupaikka yöjunassa Göteborg-Tukholma, toisen
luokan hyttipaikka Tukholma-Helsinki sekä kaikki ateriat. Jos
halutaan I luokan hyttipaikka Tukholma-Helsinki, on li.sämakfiu
U.S. $.5.-
Matkatavarat'suoraan Nev/ Yorkista Helsinkiin. Matkustaja voi
maksutta viedä New-Yorkista Göteborgiin. ra.skasta matkata­varaa,
arkkuja, yms. kaikkiaan 270: Ibs. Ruotsin rautatiellä ja
Suomen laivalla pieni lisämaksu, mikä mak.setaan New Yorkin
laivalaiturilla laivan lähtöpäivänä. Kaikki hyttiin menevät mat­kalaukut
ynrts. menevät maksutta.
Säästätt», kun e l tarvib^e raakkaa hotelliyöpymiKisiä e M
ruoka-aterioista. Paikat New Yorkista Helsinkiin voida.in
varata j a liput ostaa tuälla.
MatkanjoFitajana SAL:n
Montrealin konttorin johtaja
Mr. Carl Ei VVasellus ja
hänen apunaan matkane-mäntänä
Mrs. Sylvia Aarnio
New Jerseystä.
Muut laivavuorot v. 1967.
New York-Göteborg Göleborg-New York
GRIPSHOLM.
toukok. 2, kesäk. 3. kesäk. 28,
heinäk. 21, ek)k. 16.
I K U N G S H O L M , toukok: 17
'elok. 26, .sy}'sk. 21, jouluk. 4.
GRIPSHOLM,
toukok.; 24. kesäk. 17 heinäk.
11, elok: 5i elök. 28, jouluk. 11
K U N G S H O L M ,
kesäk. 8, sy>'.sk. .12, jouluk; 27.
Kiireiitikää tekemään paikkavarauksenne joko .
matkatoimistonne kautta tai suoraan .
Svvedish American Line
THE WHITE VIKING FLEET
Ships under Swedish Registry
MONTREAL 1. QIJE.. CAN.\D.V . . . . . . . . . . . . 4 6 5 St. John Street
V A N C O r V K R , B. C:.. C A N A D A . ; . . . . ' . . . .966 West Hastings Street
W1NNIPEG 2, M A N , CANADA Dahl S.S. Agcy.. 325 Logan Avenue
illlli
H E L E N T A R V A I N EN :
186714967 Canadan historiaa
(Jatkoa)
37. OSA
Intiaanikylässä, Frazer-joen rantamilla, Mac-kenzien
retkikunta pysähtyi neuvottelemaan. Eteen­päin
vain oli päätös, vaikka alkuasukkaat heitä neu­voivat
palaamaan takaisin. Vihdoin jokiuoma leveni
Kalliovuorten takana, retkeläiset olivat ylittäneet
veden jakajan ja Mackenzie tarkasti kaikki rannat,
etsien sivujokea joka virtaisi länteen päin. Monien
heimojen kylissä he pysähtyivät, ja kaikki sanoivat
samaa; joki virtaa monia kuukausia kirkkaiden vuo­ristojen
läpi ennenkuin pääsette keskipäivän aurin­gon
maalle. Edessä on vielä monia suuria putouk­sia,
mutta takanapäin on kannas, jonka y l i voi jalan
kulkea suolaiselle vedelle parissa viikossa,
Intiaanit lupasivat oppaan, j a n i i n miehet kään­tyivät
takaisin intiaanien neuvomaan paikkaan, jossa
opas jo odotti. Kanootti nostettiin maalle, ja niin
miehet lähtivät kantamukset selässä taivaltamaan
sakean metsän läpi. Vihdoin he paljasjalkaisina,
vaatteet repaleisina j a melkein nääntymisen par­taalla
pääsivät kuudentoista päivän jälkeen ensim­mäiselle
rannikkoheimojen asutukselle, jossa värik­käät
totempaalut tervehtivät matkailijoita pienen
puron rannalla. Tästä he saivat kariooUn ja vII-"
mein, 20 päivänä heinäkuuta he näkivät suuren s i­nisen
meren, jota oli y l i maan etsitty y l i kolme­sataa
vuottja. Mackenzien retkikunta saavutti sen,
mitä maailman rohkeimmat tiitkimusmatkailijat Car­tier,
La Salle, L a Verendryejä monet muut olivat
etsineet. Miitta heidän asemansa el ollut kadehdit­tava,.
10 nälkäistä miestä vieraassa ympäristössä,
vihamielisten alkuasukkaiden ympäröimänä, sillä
heitä ei otettu ystävällisesti vastaan. Pienelle kivi-
Bäarelle, jota voi suojella joka puolelta, he raken­sivat
kivistä suojapaikan, j a vaikka heillä oli aseet
mukiiina, sittenkin alkuasukkaat heitä härnäten lä­hestyivät.
Metsästää ei Voinut, kaloja sai rannasta,
muuta ruokaa heillä ei ollutkaan. Viimein miesten
rohkeus ja ystävällinen lähestyminen voitti alku­asukkaat
ja he antoivat ^matkailijoille paremman
kanootin kotimatkalle. Ennenkuin he lähtivät, maa­lasi
Mackenzie kiveen punavärillä, jonka hän sai
intiaaneilta "Alexander Mackenzie, Ganadasta maan
yli, heinäkuun 22 päivä, 1793". Tämä historiallinen
paikka on samassa lahdessa, jossa kapteeni Vancou­ver
oli pysähtynyt edellisenä vuotena ja antanut
sille nimen Port Lindsay. .
Ei ollut helppoa matka kotiinkaan päin. Monet
kannakset, putoukset ja intiaanikylät oli taas ohi­tettava;
ennenkuin he elokuun lopulla pääsivät ta­kaisin
Chipevvyan linnoitukseen, josta tieto .'levisi
kaikkiin keskuksiin retkeilijäin saavutuksista. • Mac­kenzie
meni keväällä takaisin Skotlantiin, eikä kos­kaan
enää palannut Canadaan, mutta kirjoitti useita
kirjoja Canadan elämästä ja sen karusta luonnosta.
Simon Frazer oli myöskin North West-yhtiön
palveluksessa kun hän vuonna 1806 lähti Athabasca
järveltä länteen, yhtiön määräyksestä perustamaan
uusia kaqppakeskuksia. Usean kuukauden matkan
jälkeen hän miehineen tuli ihanan järven rantaan,
jossa Garrier heimolla oli lukuisia kyliä. Paikka o l i
Lako Stuaid, jonka kirkkaan veden kalvoon monet
vihreät saaret kuvastivat, j a Kalliovuoret lumipeit-teineen
antoivat seudulle majesteettisen taustan.
Frazer niin ihastui seutuun, että antoi sille nimek­si
New Caledonia (joka tarkoitti uusi Skotlanti) ja
tämä olikin ensimmäinen nimitys British Columbial-
_ l e . Iritiaanien avulla metsää puhdistettiin j a muuta­man
viikon päästä oli paikalla uusi. yhtiön aidattu
kauppakeskus. •
Mutta J?razer, samoin kuin Mackenziekin, o l i
enempi. kiinnostunut matkailusta, kun kaupanteos­ta,
ja niinpä hänkin päätti kokeilla onneaan tutki­musmatkailijana.
Yhtiön johtajien luvalla hän päätti meloa Co­lumbia
jokea merelle, ja samalla tehdä kauppfi-sitoumuksia
joen rannalla asuvien heimojen kanssa.
Mutta joki, jota myöden hän merelle meloi, ei
ollutkaan Columbia, vaan sama putouksia täynnä
oleva joki, josta Mackenzie kääntyi takaisin. Fra-zeriakin
alkuasukkaat varoittivat joen vaaroista,
mutta monen kannaksen ja putouksen yU kuljet­tuaan
he kuitenkin pääsivät merelle. !
Vaikka Fazer olikin pettynyt, kun hän e i € 0 -
liimbia jokea ollutkaan kulkenut, hän o l i todella
tehnyt yhden vaarallisempia jokimatkoja ja löytä­nyt
uuden vesitien, joka hänen kunniakseen nimi-tettiin
Frazer Kiveriksi.
(Jatkuu)
llllllilllll