Vapaus, September 10, 1960

              S^'i'lSivir/2P;'Lau3^^^ —'Saturday, SeptrlO, 1960
te
i
Telephonesf Bus.Office^CXS. 4-4264;
. (LIBERTT)<—'^Xfadepebdent,. Labor
Orgazifofy^FinniGii Canadians. Es-^
•imtöäaBi :clBiB^.niail'^by/ tfie-' Post
UBlied>^>thrice week]y: ' .Tuesdays.
';ltiWsdaySjand^Satnu^ysby^Vapaiisi
:^FaUisliingiCk>mpany'Ltd.;;atlOO-102r
Ebn St. W.. Sudbury. Ont.; Canada.
3 i ^ » :;T?i!»jSKSÄaV3*2Ärtfe?B^^
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W.*Eklund. Mailing
address:;Box^69, Sudbury, pntarlo.
'AdvertJsing^:. rates^iUpon ii application; ^
Translation^free orcharge. 7<-.i'i! , ^
Canadassa: r 1 vk. 8.00 6 kk. 425
3 kk. 2.50
yhdysyalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: . 1 vk. 9.50 6 Ick. 5.25
Jälleen Länsi-Berliini
Työnpäivän viikonvaihteen aikana oli Länsi-Berliini jäl-leen-
yleisen puheen; aiheena kylmän sodan maininkien nous-'
tessä- ni^hdoUisimman^ korkeiksi. Tilanne kehittyi niin räi- -
keäksi' että esimerkiksi Lontoosta^ tiistaina tuUfeissa uutistie-doiiraa
s^tettiin Länsi-Berliinin pormestaria, Kerr AVJilly
, Srandfiä p^ovqkatoorisista toimenpiteistä idän ja lännen vä-list6n,
suhteiden pahentamiseksi, Brandtin jä~ kumppanien
jitrjestämä-uusi provokatio onkin eräänlaisena todistuksena
rfeiivostoliiton hallituksen selityksille, että Länsi-Berliini on
yksi vaarallisin kylmän sodan pesäke, mikä on rauhan säi­lymisen
kannalta katsoen 'saatava pois päiväjärjestyksestä
niin, että provokaattorit eivät voi enää sieltä vehkeillä mihin-
Kaäh maäilmansuuntaan.
Todettuan sunnuntaisessa toimituskirjoituksessaan että
iiärisi-Berliihissä riehuu jälleen läntinen kylmä sota uusia
selkkauksia, etsien, Suomen laajimmin leviävä työväenlehti
Kanaan Uutiset selitti tätä tilannetta seuraavasti:
Ei\odellakaan kulu pitkiä väliaikoja, ennen kuin Länsi-
Berliini säännöllisesti kerta toisensa" jälkeen muistuttaa ole­massaolostaan
hyökkäystukikohtana, /pysyvänä maailman­rauhan
uhkana ja myrkyllisten provokaatioiden pesäkkeenä.
Tällä kerralla on Länsi-Berliiniin kuljetettu joukottain länsi-saksalaisten
natsijärjestöjen edustajia valmistelemaan "koti­maan
päivien" nimissä revanshia ja ylläpitämään ajatusta
Hitlerin aikoinaan'valtaamien Itä-Euroopan alueiden, Puolan
jä Tshekkoslovakian, sekä Salcsan itäosan takaisin valtaami­sesta.
Kysymys on niistä Länsi-Saksaan ajetuista natseista,
jotka Hitler sodan aikana siirsi valloitetuille alueille ja jotka
yhdessä paikallisten sudeettijohtajien kanssa oli aikomus
asettaa orjuutettujen kansojen herroiksi ja kurissapitäjiksi.
Heitä kutsutaan nyt "pakolaisiksi".
On selvää, etteivät demokraattisen Saksan viranomaiset
ole »voineet sallia tällaisen natsikaartin vapaata tulvimista
myös Itä-Berliinin alueille, vaan ovat asettaneet "kotimaan
päivien" ajaksi joitakin viisumirajoituksia Itä- ja Länsi-Ber­liinin
rajalle. Tämän johdosta on länsilehdistö pitänyt kovaa
melua ja länsivaltain sotilasviranomaiset esittäneet omalaa­tuisia
vastalauseita. .Suomep amerikkalaislehdistö on tutulla
tympeällä tavallaan liittynyt jälleei^ mukaan tähän provo­soivaan
kampanjaan.
Tilanne herättää jälleen kysymyksen, kuinka kauan
Länsi-Berliinin ,olemassaolo nykyisessä muodossaan länsi­valtain
shyökkäyspesäkkeenä keskellä demokraattista Saksaa
voi jatkua. Tilanne ei ole lainkaan helpottunut aikaisemmas­ta,
päinvastoin, länsivallat ovat vain lisänneet Länsi-Berlii­nin
osuutta hyökkäyssuunnitelmissaan. Tällä hetkellä nousee
Länsi-Berliiniin sijoitettujen USAn, Englannin ja Ranskan
miehitysjoukkojen vahvuus 12,500 mieheen, mutta NATOn
suunnitelmien mukaan niitä on tarkoitus vahvistaa niin, että
vuoden 61n kevääseen mennessä tämän hyökkäysosaston vah­vuus
nousee jo 51,000 sotilaaseen. Lisäksi alueella on n. 20,000
miehen vahvuiset poliisivoimat sekä lukematon määrä muita
sotilaallisia ja - puolisotilaallisia järjestöjä. On todettu, että
LänsirBerliinin elättämät poliisivoimatkin ovat jo suurem­mat
kuin Himmlerin aikaiset Berliinin kotijoukot. Pääosa
-Länsi-Berliinin sijoitetuista NATOn joukoista on tuholais-ryhmiksi
koulutettuja laskuvarjojääkäreitä sekä nopeakul­kuisia
hyökkäysvaunujoukkoja. Lisäksi joukot on nykyisin
varustettu aikaisempaakin tehokkaammin atomiribakteerirj
ja kemiallisen sodan välineillä.
Tähän liittyy vakoilu- ja tuholaistoiminnan vahvistami­nen.
Länsi-Berliinissä on 83 länsivaltain vakoilu- ja tuholais-järjestöä,
joiden rinnalla toimivat Länsi-Saksan erinimiset
tiedustelu- ja propagandatoimistot sekä "psykologisen sodan­käynnin"
keskukset. Suomen amerikkalaislehdistöstä pää-
' telien on näillä toimistoilla hyvät yhteydet myös tänne päin.,
Demokraattisessa Saksassa kiinniotetut agentit ovat kerto­neet,
että Länsi-Berliinin radioasemat antavat ohjeita Itä-
Saksaan lähetetyille agenttiryhmille. Itä-Berliinissä järjes­tetyssä
näyttelynsä on ollut esillä laskuvarjoyksiköille tar­koitettuja
ohjeita hyökkäyshetkellä Itä-Berliinissä suoritet­tavista'
virastojen, rautatieasemien, radio-, lennätin- ja pu-
Thelinasemien sekä teollisuuslaitosten tuhoamistoimenpiteistä.,
Tällaista luetteloa voisi esittää loputtomasti . . .
W. Brandt ja kumppanit leikkivät tulella provokatioi-derisa
järjestämisessä. Asia on sitä vakavampi Canadan kan­nalta
katsoen jos muistetaan, että yhtenä NATO-liiton jäsen­maana
Länsi-Saksa -voi provosoida uuden sodan ja vetää^
siihen kurjuuteen Canadankin. Sitä suurempi syy onkin
meillä kansakuntana katsoa totuutta suoraan vasten kasvoja
ja sanoa, että koska' herr Brandt ja kumppanit eivät osaa
ollä" ihmisiksi, Länsi-Berliinin vaarapesäke on saatava pois
päiväjärjestyksestä. Ellei länsimailla ole asian ratkaisemi-
" seksi mitään sen parempaa ehdotusta tai esitystä, niin silloin
on Länsi-Saksasta muodostettava puolueeton vapaakaupunki,
ikuten^Neuvostoliitto on;eHdottanutä^
/:< tt o o h o o do o 6 o o o~b o o 6 o o 6 o
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Jussi Mur^^forpnto,'J(^^^^
ti syyskuun 1 pnä 70 vuottV' ' '
Alex Anderson, Toronto, Ont.;
täyttää sunnuntaina, syyskuun 11
pnä 78 vuotta.' ;
Hulda Lahtinen (Jääskeläinen)
Port Arthiir,' St.- Joseph-^iraalassa,
h. 415 täyttää maanantaina, syys­kuun
12.pnä 78 vuotta. , .
Aate Pelto, Wanup, Ont., täyttää
perjantaina-syydsuun-vierpäi
vuotta. ,
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vain onnentoivotuksiin.*
ameIIii inen
Liikaa muuseja
Newfmindlaiidi^!_ ~~
st. John'» Nfld. — Resurssien
ministeri W. J. Keöugh tiedoittaa,
että: muusin :.metsästystä; lisätää
säädökiSiä laajentamalla koska Fal-litus
haluaa, että varsinkin saaren
sisäosissa kaadettaisiin enemmän
muuseja. Senjälkeen kun ensim­mäiset
muusit tuoliin • saarelle vuo­sisadan-
vaiheessa, niin-ne ovatA l i ­sääntyneet/
siinä. määrin,Tetlä niitä:
arvellaan nykyään o'evan noin
50,000.
Tämä merkitsee sitä, että muu-äeja
on liikaa ja se voi aiheuttaa
lopuksi suuren vaaran; .Arvion.mu-kaan
nykyään on noin 12 muusia
neliömailin alalla ja normaalimää­ränä
pidetään 4 muusia.
mm
Velvollisuuksia kerrakseen
Muuan ranskalainen, joka erosi
vapaaehtoisesti elämästä, perusteli
tekoaan jälkeen jättämässään kir­jeessä
.seuraavasti: " ^
"Menin naimisiin lesken kanssa,
jolla oli aikaisemmasta avioliitos­taan,..
täysikasvuinen tytär. Isäni'
yieriiijmeiliä-usein, rakastui tytär-
^ puoleeni'ja nai hänet./Niinpä sit-
Jten Jsastäni, tuli minun vävyni ja
. {ytärpuolestani^/äitipliolcni," koska
'.hän;oli isäni vaimo.; Jonkin-ajan
.kuluttua^"sai ^"vaimoni pojan,, josta
' tiil^JlsSni lanko-ja, samalla^ enoni,
kopkä3Sn ,oli äitipudlepi veli. Isäiii
vaimo ^(tytärpiioteni) synnytti vnym
Tulivuori Jään alla?
Moskova. — NeuVpstoliittolaisen
naparetkeilijän Vasili Antonovin
havaintojen mukaan on Pohjoisen
Jäämeren alueella^jääpeitteen alla
toiminnassa vedenalainen tulivuorii
kertoo Neuvostoliiton uutistoimis­to
.TASS. "Jäätulivuori" sijaitsee
Tshuktshien ' ^ meren koillisosassa
länteen Barentsin merestä. - - -.
Antonov uskoo, että jään liikah'
telu tällä alueella samoin kuin jään
ruosteen väri johtuvat juuri ala-puolella
toimivasta, tulivuoresta.
Värinähän selittää lähemmin aiheu-
^tuvan fSiitä, että vuoresta purkau­tuisi
laavatl'sijasta öljyä.. Jo aikai­semmin'ovat''
Neuvostoliiton geolO'
git esittäneet; että Alaskan ja. Uu­den
Siperian-säartenovälillä saattai
Hyödyllisiä tietoja
Vihertynyt kupari saadaan kirk-kaakslvvunihapolla,;
jota Otetaan hiu­kan
'lämpimään veteen kastettuun
riepuun. Huuhdotaan ja 'PUhdisteT
taan sen jälkeen tavallisella kupa­rin
kiilloitusaineella.
. .--HelsinkL\-^'Neuvostoliiton pää-,
ministeri N.' S^-Hrushtshey astui|
perjantaina erikösijunastäan Hel­singin
asemalaiturille aloittaen-v.
slten:;^yliätyksenäi.tulleeny;^;mutta|
y ilolla ^ tervehdityn ^kolmipäiväisen;
'vieifailun Suomessa. ^ '
S]^dämellisesti otettiin sosialis^
tis(^n naapurimaan hallituksen
päämies vastaan Suomessa;' r Vie­railuun
kohdistuvasta suuresta
£miielenkiinnosta :^i>livat'osoitukse-I;
na asemille^kokoontuneet .suuret':
ihmisjoukot. Ja Ilclängin ase-
~malle vieras = sai Suomen .oloissa -
rharvinaisen;^ innostuneen ja ^välit-,
tömän vastaanoton.
Pääministeri Hrushtshcv: selitti
.vierailunsa; tarkoituksena olevan
ystävällisen maan presidentin ja
kansalaisten tapaaminen. Tasa-
:vallan presidentti :U;; Kekkonen:
luonnehti 'vierailun^^kädenojen-'
nuksena sille työlle, mitä Suo­messa
on: tehty näiden naapuri-r!.
\ maiden ystävyyden rakentami­seksi.
NAElVfME VIERAILUSSANNE
TUNNUSTUKSEN TYÖLLEMME'^-
: Tasavallan : presidentti y Urho
Kekkonen lausui saapuvan vie-i
raan, pääministeri lirushtshevin
.tervetulleeksi Suomeen. ^.Puhees­saan
hän lausui:
Herra Ministerineuvoston Pu­heenjohtaja,
Lausun Teidät sydämellisesti tcr;^
vetulleeksl Suomeen ja Suomen
pääkaupunkiin.
Minulle henkilökohtaisesti tuot­taa
Teidän vierailunne suuren kun-
SUURYHTIÖ VAROITTAA
TYÖTTÖMYYSVAARASTA
Vancouver. — Vaikka Canadian
Industries Ltdnv^oitotlisääntyiväl
kuluvan vuoden, ensimmäisen kuu­den
kuukauden , aikana..verrattuna
viime vuoden voittoihin vastaava­na
aikana, niin .mainitun yhtiön
virkailijat ovat kuitenkin epätoivoi­sia
(pessimistic) Canadan talouselä­män
kokonaiskuvaan tänä• vuonna;
Mainitun yhtiön johtokunnan ko­koukseen
osallistunut yhtiön presi­dentti
\Peter C. Allen ja varapresi­dentti:
Leonard . Hynesi • kummatkin
Montrealista; esittivät tääPä viikon
lopulla arvion, että Canadan työt­tömyystilanne
voi olla hyvin vakava
ensi talvena,
"Jos liiketoiminta ei parane seu­raavan
kuudci| kuukaudenvaikana,
me Joudumme vaikeuksiin'', ;s:<noi
rar. Hynes.
Toronto. — Ennustaen, että jos
nykyinen suunta talouselämässä jat­kuu,
Canadassa voi ensi maalis­kuussa
olla yksi työläinen viidestä
työttömänä, täällä ilmestyvä viik­kolehti
The Canadian Tribunekir.
joittaa johtavassa etusivun: artikke­lissaan
syyskuun ,5 pnh mm. seu
raavaa:
^'Keski•kesäl^a tapahtunut työttö:
inien Jukumäärän lisääntyuiinen
on :julma varoitus cdessäolevasta
laihasta talvesta kymmonilletuhan-sille
canadalaisillc ja heidän: peri
heilleen.
•"Työväen talousmiehet ennustavat.' no: Vuonna 1957 Suomeen teke-niah'ja
\ suuren ilon. * Pyydän kui^;
tcnkin vakuuttaa, ^että > minä olen;
vain yksi:niiden miljoonien.joukos­sa,
jotka toivottavat Teidät lämpi­mästi
: tervetulleeksi sv m
Me suomalaiset näempne Teidän
vierailussanne osoituksen siitä myö
tätunosta, -jota-olette tuntenut j
teoilla;/osoittanut Suomen' ikansaa
kohtaan. Me muistamme kiitolli­suudella
ne suurta ymmärtämystä
todistavat lausuntonnekansastam­me,
joita edellisen liyvin muistis­samme
säilyvän vierailunne aikana
suomalaisille-kohdistitte.
~ Me suomalaiset näemme' Tei-'
' dänivierailussanne ennen-^kaikkeak
tunnustuksen ,sAle työlle, jota'
:\täällä ; on sodan {jälkeisinä. vnoKsi-
: na' tehty Suomen ^ ja Neuvostolii­ton
väl iscn ystävyyden kehittämi- j
seksi. Teidän käyntinne ottavat
henkilökohtaisena tervehdyksenä; '
kaikki ne tuhannet ja taas tuhan­net
kansalaiset kaikista yhteis­kuntapiireistä,
jotka ovat aktiivi-.;
4scsti tehneet työtä:maittemme vä-.
lisen: ystävyyden, I rauhan .ja on-n~
ellisemman tulevaisuuden hy­väksi.:
Kun Suomen ja Neuvosto*:
liiton välinen luottamus ja ystä­vyys
on meidän kansallisen itse-näisyyspolitiikkamme:
ja puolu- -
eettoman ulkopolitiikkamme luja;
peruskivi, on Teidän meille niin
vilpitöntä iloa tuottava vierailun­ne
lämmin' kädennojennus koko
Suomen kansalle.
, Hyvä ystävä. Toivottaessani Tei­dät
koko sydämestäni mieluisana
vieraana-tervetulleeksi, maahamme
olen varma siitä, että Teidän käyn­tinne
on: omiaan .voimakkaasti lu-;
jittamaan Suomen ja Neuvostoliiton
välisiä hyviä ja luottamuksellisia
ystävyyssuhteita.
MATKAANI EI LIITY
MlTAAN SALAISTA
Pääministeri N. S. Ilrushtshev
\a.stätessaan presidentti Kekko­sen
puheeseen Helsingin asemalla
lausui seuraavaa:
Kunnioitettu Hei*ra Tasavallan
Presidentti! \
^Kunnioitettu Herra Pääministeri!
.Ysthvälliscn' Suomen pääkaupun-,
gm arvoisat kansalaiset, arvoisat
ystävät! _
Olen vilpittömästi iloinen siitä,
että m inu 11 a on t i I aisu u s t aas' k äydä
teidän vieraanvaraisessa imaassan^
5 herr^i?fKekkoserif: v60-vuotispäivää.
Haluaisin tervehtiä häntä ja ilmais-;
taliänelle kunnioitukseni.
Minulla on paljon tuttavia ja ys­täviä
Suomessa,: joita itapasinj^:. joi­den
kanssa keskustelin sekä vierai|
luni aikana Suomessa että suoma­laisten
Johtohenkilöiden vierailles­sa
Neuvostoliitossa, ja mielelläni
tulen tapaamaan heitä «vielä kerran.r
Ystävät aina löytävät aiheen mie­lenkiintoiselle
Ja hyödylliselle ;kes^;
Icustelulle.
Maittemme valtiomiesten, poliit­tisten:
ja yhteiskunnallisten piirien
edustajien keskinäiset kosketukset
Ja vierailut ovat tulleet hyväksi; pe­rinnäistavaksi.
Tämä on hyödylli­nen
tämä lujittaa ystävyyttämme;
ja edistää maittemme välisen yh­teistoiminnan
kehitystä. Neuwsto-liiton
Ja Suomen väliset ystävälli­set
suhteet niiden poliittisten, ta­loudellisten
ja yhteiskunnallisten
Jäi-jestelmien eroavaisuudesta huo­limatta
ovat valtioiden rauhanomai-;
sen rinnakkaiselon esimerkki. Kun-:
Qioitus ja luottamus, jotka vallit­sevat
maittemme välillä, luovat
hyvän perustan Neuvostoliiton ja
Suomen' keskinäisen ystävyyden
edelleenlujittumiselle; Ja 'kehitty­miselle
kansojemme hyödyksi.
Lujittukoon rauha ja ystävyys
Neuvostoliiton ja Suomen kanso­jen
välillä. Kiitos huomaavaisuu­den:
osoituksesta A^J
vastaanotosta!
ctla ensi maaliskuussa on yksi vii­destä
: työläisestä työttömyysvakuu­tuksen
varassa H:-J.'I tässä ei hiio-inioida.',
lainkaan:niilä; jotka eivät
työttomyysmerkkien li)ppui(nkäyr
tön t.-ikia saa työttömyysvakuutusta
iPohjoisniaiden ulkoministerit:
YDINASEKOKEET
OLISI LOPETETTAVA
Helsinki. — Pohjoismaat ovat
.>valmiittukemaan YK:taJärjestön/
toiminnan: helpottamiseksi: K<kn-:
gossa, todetaan Oslossa tiistaina
'päättyneen Pohjoismaiden ulko­ministerien
kokouksen jälkeen
annetussa tiedonannosha. .\.seri!-
suntakysymyksestä :ministcrit::to-.
tcsivat olevan valitctia\aa. ettei
kymmenen vallan komitean työ
ole johtanut tuloksiin. Sensijaan
he panevat tyydyksellj merkille,
että ydinasekokeiden f'j{:ottamista
ko.skcvat neuvottHut ovat osoit-
::tanect.suurvaltojen :näkökantojenV
välillä vallitsevan huoni<>ttavaa
yhtäläisyyttä.
Oslo.ssa elokuun 29—30 pnä pi-dctty>
n Pohjoismaiden i:lkonii-nistcrien:
kokoukseen ottivat :«saa::
Tanskan ulkoministeri Jens Otto
Krag, Suonien ulkoinini,stcri Ralf
Törngren, Islannin ulkoministeri
Gudmunder Gudmunsson, Norjan
ulkoministeri Ilalvard Lange ja
Ruotsin ulkoministeri Östen Un-den.
Aseistariisuntaongelmaa käsilel-
Ics.sään ministerit pitivät valitetta­vana,
että kymmenen vallan komi­tean
työ ei ollut johtanut tuloksiin
ja että siihen osallistuvat valtiot
eivät [Olleet sopineet i neuvottelujen
jatkamisesta. Ministerit ilmaisivat
toivonsa siitä, että YK:ssa suoritel­tava;
keskustelu johtaisi kymmenen
vallan komiteassa tai:muussa asian^
mukaisessa elimessä uittoon asian
käsittelyyn jos.sa päämääränä pi­dettäisiin
yleistä tarpeellisen val­vonnan
a'aista aseriisuntaa.
Ministerit totesivat tyydytyksellä,
että : neuvottelut; ydinasekokeiden
lopettamista koskevasta .sopimuk­sesta
.^osoittavat.iettä^^-asianoinaisten
suurvaltojen näkökantojen. :välillä
vallitsee huomattavaa yhlhläisyyttä.
Kokeiden ; lopettamista :;koskeYa -.so­pimus
olisi ministerien - mielestä
saatava aikaan läheisessä tulevai­suudessa.)
uValvonnanalaista kokoi-den:
lopettamista koskevan •Soi)imuk-sen
: täytäntöönpano; voisi olla ;mer­kityksellinen
myös sikäli, että se
antaisi käytännöllistä kokemusta
valvonnan .toteuttamisesta Ja siten
helpottaisi laajemman aseriisunta-sopimuksen
valmistelua.
Ministerit lausuivat toivomuksen,
että kaikki YKn jäsenvaltiot tekisi­vät
parhaansa järjestön toiminnan
helpottamiseksi Kongossa, vahvis­taisivat'
siten Afrikan mantereella
olevien maiden mahdollisuuksia
vapautensa rauhanomaiseen kehit-thniiseen.
_
Ruotsin hallituksen kutsusta pi­detään
seuraava Pohjoismaiden. ,ul-köministerienJkokousKTukholmassa
keväällä 1961. — STT.
mani vicinilun ajalta mieleeni on
j äany t mitä pa rha i m pi a ya iku t cl m ia
ja muistelmia tcitlänihanasta/maas-tänne
ja iCn kansasta.
Lännessä eräät henkilöt' ovat
esittäneet erilaisia olettamuksia
ja arvailuja .siitä, niistä johtuu
Nieuvöstoliiton: Ministerineuvos­ton
puheenjohtajan käynti Suo-nics.
sa. Eikö siihen ole joitakin
erikoisia, tuntemattomia syitä?
Haluaisin tässä' yhteydessä heti
.sanoa, että tällä vierailulla ei ole
mitään salaista tai salaperäistä
tarkoitusta. Mikä voisi olla miel­lyttävämpää
kuin esittää terveh­dyksiä
hyvälle naapurille hänen
yinerkkipälvänään!.Uskoj|i teidän;-
myöntävän, että tämä bn hyvä
syy vielä kerran käydä Suomessa,
Neuvostoliitolle ystävällisessä
maassa.
'OlcnvSiiurclla mielihyvällä saapu­nut
tänne teidän luoksenne näinä
päivinä; Jolloin; Suomen, kansalais-,
piirit juhlivat Suomen Tasavallan
Presidentin, meidän ystävämme.
Helikopteri
NLn laJijana
Helsinki. — Pääministeri" Sukse­laisen
valtioneuvoston juhlahuo­neistossa
järjestämillä päivällisillä
pitämässään puheessa ilmoitti;pää­ministeri
Hrushtshov, että Neuvos-toi
i iton hai 1 itus on' päättänyt presi^
dentti' Kekkosen syntymäpäivän
Johdosta lahjoittaa Suomen lääkin­töhallitukselle
ambulanssihelikopr
terin sairaskuljetuksia varten. Hän
lausui puheessaan toivomuksen, et­tä
lahja otettaisiin vastaan ja että
se parhaalla mahdoUisella tavalla
palvelisi tuhansien järvien : maan
asukkaita heidän tarpeissaan.
SITÄI
JA
TIESI
Ota-tai-jätä kilpailu on menossa
radiossa. Vastaajana on nainen.
Kuuluttaja: Kuka oli ensimmäi­nen
nainen. ^
Vastaaja: Eeva.
Kuuluttaja: Oikein — sata mark­kaa.
Kuka oli ensimmäinen mies?
Vastaaja: Aatami!
Kuuluttaja: Taaskin oikein, kak­sisataa.
Mutta tiedättekö, mitä Ee­va
sanoiii kun Aatami pudotti viikur
nanlehtcnsä?
:;Vastaaja mietti kauan ja huokai­see
sitten ;;masentuneena:. Tuommoi­sesta
ei ole koskaan kuullut puhut­tavankaan.
Kuuluttaja: Aivan oikein, neljä­sataa
markkaa.
LUKEMISEN TAITO ä
Rovasti: "Mitenkä se on se Tar-posen
lukemisen taito?"
Tarponen: "Nooh, eeh . . . en
mää ny siitä . . . mutta kyllä mää
oon aika p-le kuvia kattomahan."
JUGOSLAVIA TUOMITSEE
JYRKÄSTI UNSI-SÄKSAN
Belgrad.,— Jugoslavia tuomitsee
jyrkästi Länsi-Saksan puolustuslai­toksen
ylikomennuskunnan esittä­män
^ vaatimuksen, että Länsi-Sak­san
on saatava atoriiiaseita.
' Lauantaina,antamassaan julistuk-l
sessa 'Jugoslavioin " hallitus vaalii,;
että kaikkien hallitustenj'a YKn'oni
puututtava asiaan, T ^ " '
tuttaisiin se vaikeuttaisi ellei suo^^
rastaan, tekisi mahdoottomaksi ralr
kaista rauhallisesti Saksan kysy
mystä kaikissa suhteissa,' samoin-'
kuiiii, se vaikeuttaisi, myös kaikkia:
muita tärkeitä kansainvälisiä kysy-
'myksiä kuten esim., aseistariisun­taa..
Saksan puolustuslaitoksen
varustammen > atomiaseilla ''joudut­taisi
vain eri uusnatsilaisten jHrjes|
PÄIVÄN PAKINA
"Viini, laulu, naiset" ja olympialaiset
"Urheiluhulluilla" on viimepäivinä
ollut yltäkyllin herkullisia uutistie-löja;
Rooman ^olympiakisoissa on :rri­ko
ttu ennä tysmaisestl: va nho j a; enna -
tyksiä. varattu suuria yllätyksiä ja
osoitettu, että 'vanninkin" voittaja-kokelas
voi joko epäonnistua: tai koh-:
data "parcmpafTsa;
Mutta on niitä kuultu vissejä so­raääniäkin
joilla ei ole asiallisesti
mitään tekemistä todellisen urheilun
kanssa. Emme nyt puhu enää suo­malaisten
porvarien; urheilupolltikoirr
niise.sta, silla turhaa on k^^iketi pie-;-
fa kuollutta kaakkia. Emme puhu
Canadankaan heikosta tulostasosta,
mlla ei ole mitään oikeutusta. ,
Meidän mielessämme on JRoomasta.
alkuviikolla tullut yhdysvaltalaisen
UPI-uutistoimiston Jorina, • missä
kerrottiin sanatarkasti näin:
" "Yksi'virkailija syytti viiniär nai­sia
ja laulua Yhdysvaltain olympla.
laisjoukkueen. heikosta sijoittumises­ta
rnta- ja kenttä urheilussa. .
"•Ette voita kultamitaleja, jos ette
ole hyvässä kunnossa*, sanoi tämä:
virkailija, 'eikä kuntoon' päästä sillä.'
että' Istutaan puoliyöhön ästl viiniä
juoden, ' |
' 'VJulkineiT salaisuus'on, että'>aK;
mentajat ja johtajat ^'oyät menettä-;
ncctikonlrollinsa I joukkuee.seenV: sanoij
l\nluaa .pysyä
"'Muutama päivä sitten minä tu­lin
takaisin olympiakylään kello 2
yolla. Aivan minun jälkeeni tuli
taxilla kuusi rata- ja kenttäurhelll-jaa.
Venäläisiä ei saavuteta tanssi­malla
kello 10:n jälkeen.'
"Yhdysvaltain rata- ja kenttäur-heilijain
johtaja Pincus Sober myön­si,
että 'me emme pane poikiamme
nukkumaan kello yhdeksältä. ' '
"'Meidän rata- ja kenttäurhellu-joukkueessamme:
on:'alkuisia miehiä
— tähtiurheilijaveteraneja' — sanoi
Sober . . . ^
Muistutettuaan että yhdysvaltalaL
sille tytöille annettiin tiukka kotiu-tumismäärays
olympialaisten alkaes­sa,,
Sober sanoi: '"Miten heitä on­nisti
ellen? El kehuttavammln. Ehkä
olisi ollut parempi päästää tytöt
Ul0S.'v"
Kuten näkyy, tuossa meriselityk­sessä
on pahasti vastakkaisia aja­tuksia
— ristivetoa, Jos niin salil­taan
sanoa.
Sen aiheuttajana oli se tosiasia, et­tä
Yhdysvaltain^ "kuninkuus" rata-ja
kenttaurhellussakin sai pahan ko-,
tauksen olympialaisissa. v ^
Ja nyt ^ etsitään sitten joko syltä
tai oikeammin syntipukkeja, ,
'^yilni.stä. "laulusta ja' naisista" on
tietenkin; helppo itehdä ,syntipukki
Sydämen lämpöä
Meitä, Ihmisiä on niin montaa la­jia
näkönsä Ja luonteensa puolesta
eikä: aina ;.päältäpäln/katsoenv:voisa.:
noa kuka on herkkäluontolnen, ku­ka
taas kylmä. Tähän.meidän ka­dulle
muutti jokii vuosi, sitten portUr:
galilainen perhei mles^ensln-Ja'^ vai-^
mo Ja plkk-ui^ttö tulivat jälkeetf
päin. Ovat liyvto työtelkstä-väk^.
Maria^^oppi? pian puhumaan; englan­tia
muiden ^^lasten kanssa leikkies­sään
ja ehkä isäkin opetti, mutta
kerran hän minulle vlsertell' ettei
osaa puhua ennenkuin menee kou­luun
kun on vielä kerran ollut oi­kein
kylmä, siis seuraavan talven
Jälkeen.
Tässä vastapäätä a»u^ "airiksla"
Ja heidän nuorin tyttärensä, vaikka
onkin ; jo • hiukan: vanhempia kal> ple>
nlkasvuisuutensa takia leikkii näi­den
.pienempien: kanssa;:; He: olivat
viikon lomalla Ja kun he tulivat ko­tia
niin koko katu kaikui Marian l i ­verryksestä,
heti hänen rnähdessaän
tutun auton tulevan Ja ;sltä kesti
nlinkauanikuln: yksikään; perheenjä­sen
viipyi auton ympärillä. Hän aL
van kuin salaa hipaisi kutakin erik­seen
Ja ääni ;sol.moni'astelsena kdin
piktaillntukuoro. Sanoja: en eroltta-nut.
mutta äänenpaino kertoi enem­män
kuhi kaunelmmatjcan sanat.^Mi­nullekin
tuU.::h3rvä olo: vaikka sivus­ta
seurasin. Mutta mitä tekivät "al-nkset'
'tämän Iloisen vastaanoton
yllättämlnä?:: Tuskin silmäystä loivat
pieneen tytöön, Joka siinä oli tiellä.
Isä ! hiukan .suutansa veti hjonyyn,
mutta kalkilla muilla oli nhn kova
kiire ettei ehtinyt sivuilleen vidkuUr:
lä.Yksinpä.liBlkkltoverikln olisi men­nyt'
menojaanj mutta kai-Maria, hä­nelle;
sanoi jotakin, erikoista,. koska
han käänsi päänsä Ja olkansa yli
tiuskaisi: "Hai!"
Toivon että pikkuJMaria jaksaisi
ainaoUa yhtä ^sydämelllnenj vaikka
kylmät sanat: tulevatkhi: maailman
poluilla hänen luonehttaan hiomaan
ja- opettamaan hänet' hillitsemään
liiallista tunteittensa .paljastamista.;
Tästä tuli niin elävästi mieleeni
tapaus omasta: lapsuudestani. Paras
ystäväni oli ollut maalla ja kun
.säm kuulla hänen tulevan pian ko­tiin,
niin pyysin hänen äidiltään lur
paa saada koristaa heidän portaik-::
konsa: . Tein paksuhkosta paperista
noin ;kahdeksan : tuuman korkuiset
kirjaimet "Tervetuloa" . Ja kun ne
sitten: hyvissä a join;; komeilivat; porr:
taiden: yläpäässä,; mm eras heille vie­railulle
tuleva: pariskunta aikoi kään­tyä
takaisin, luulen heillä olevan
suuret pidot. Kun sitten ysiavani
tuli kotia niin ensimmäinen mitä
hänestä nam -ylivat tekemäni kirjai­met
hänen kädessään, Jotka han pa­lautti:
Siinäkin.; tytön vanhemmat; ollr
vat. enemmän iloisia ;huomaavaisuu..
desta kuin tyttö Itse.
• • T»
NÄKYMÄTÖN KORSETTI
Italialainen suunnittelija on etsi
nyt nykyaikaisista uutuuksista sopi-:
vaa ainetta toteuttaakseen kaikkien
naisten unelman, näkymättömät
korsetit. Hän on päätynyt saurtat-tomaan
ihon väriseen "Fiber'iin",
jonkinlaiseen hienoon pumpuliin,
alustana teräslankä,; jonka käyttäjä
yksin tuntee. Siksi hän kutsuu kor-serttia"
näkymätttömäksi kun se
muovaa vartalon luonnollisesti si­vullisen
'sitä näkemättä.
olisi liioiteltava. Ja vaikka emme
olekaan olleet Roomassa, niin meistä
tuntuu sittenkin, että '^viinin, nais­ten
Ja laulun" osuutta^ on ainakin
suuresti liioiteltu, vaikkei ,se olisi­kaan
kokonaan tuulesta temmattu
juttu.
Yhdysvaltain knninkuttden hor-jamisen
syynä rata- ja kenttäur.
heilussa ei ole niinkään paljoa yh­dysvaltalaisten
yksilöiirheilijatai ja
joukkueiden "huonontuminen",|
vaan eräitten toisten maiden ur-rhellijäin
Ilmiömäinen kehittyminen
-ja parantuminen. .
Kysymys kaikessa yksinkertaisuu­dessaan
•: on-soslallstlsenv maailman-osan
paremmuudesta urhellukehl-tyksenkln
- kannalta ' kapitalistiseen
maailmaan^ verrattuna.
- Yhdysvallat on edistyneimpänä ke­hittänyt
urheilunkin siihen hiiip-puun.
mistä sen on kovin vaikea,
nousta korkeammalle kapitalismin
olosuhteissa. Mutta sosialistinen Neu­vostoliitto,
on uskomattoman lyhyes.
sä ajassa saavuttanut reilusti Yh­dysvaltain:
Htäson:::huippu-,w^
alalla, ellei Haluta sanoa, että se on
jo ajanut siltä ohikin.
Miksi?.- , .1V • ... .-. K-if '
Siksi että Yhdysvalloissa on
amatöörlurheilun perusta ääretto-
^ män, suppea"^verrattuna esImerUk-:
si Neuvostoliiton urheiluun. Sosla.;
N lismin olosuhteissaavautuu mil­joonille
nuorille mahdollisuus fyy- :
' sinisen kuntonsa ,kehittämi8een,\
jotavastoln ^, töllalsetr> mahdolUsna-! 'I
det kapitallstis^isa YKdysyallolssä
t (Ja'Canailaissa)' '6n;väln'\Buhtieelll-
« S L , :
TOimTTANUT EEVA'^ \ / ' i : 7
Ml m
' ''1
\
^ I
1'
< Parempia^, kuvia^
Mistä johtuu, että omat kamera­kuvamme
ovat niin huonosti oimi8tu-„a>
neita, onko " i i ^ - ' kuvaajassa: tai kuvat-i;
tavassa? Newyorkllalnen valokuvaaja ^ . J
Grace Moore antaa^ meille muutamia
ohjeita mistä tämä< johtuu.- Hän 'sajfi'j/,„>?|l
noo että vaikka'fUmltehti bllsl kuln^'--';
ka vanha ja ryppyinen niin hänestäfj^^./l
tulee nuori''ja kaunis kuva~ Tämä-^" '
Johtuu siltä loistavasta valaistuksesta,
JÖBsa kuva on otettu.?Jokaisella Ihmlfis,
selIä,on kaksi puolta', kauniimpi/ja'^
vähemmän kaunis puoli, kunkin oi^ '
Itse opittava tämän "oman peilin ää-\
ressä Ja: käännettävä?kauniimpl: puo-:;;
lensa aina kuvattavaksi. Sivukuvat
lonnistuvät paremmin kuin vasten
kameraa otetut, hän sanoo. Jos on
kysymyksessä värlfUmi nihi kaunlsl -
tusalnelta on käytettävä hiukan roh-:?
keammln.-paltsi silmien varjostuksen :S
kanssa on oltava varovainen;: Jos f 11- ;^
ml on mustavalkoinen nihi vaaleat
vaatteet sopivampia ja vain vähän
koruja, ne näyttävät täplikkäUtä.
mutta värifilmissä: ne ovat;; edukseeni::
Kirkasta valaistusta, kuvaa ::ottaessa:
hän korostaa erikoisestL.Se saa hiuk­set
loistamaan, vaaleatukkaiset näyt- ;•
tämään vaaleammalta ja. tummatuk.
kaisten^välkehUmään. Ja eimen kaik- '
kea hyvä .valaistus ei tee varjoja
vain poistaa entisetkin rypyt. Näitä'
asiantuntijan;; neuvoja seuraten ehkä:. j
isaamme itsestämme onnistuneempia^:: V
kuvia.'
• * *
Aika ei vielä tullut,
On hyvin yleisesti käytetty sanonta
muistopuheissa "kuoli ennen aiko­jaan".
Ihmisen aika on silloin tullut
tai hän on> elämänsä elänyt kim on
kuollut tapahtuipa se sitten minkä
ikäisenä tahansa. Eikö sitä todista
sekin, että Joku etsii kuolemaa koit­taen:
lopettaa päivänsä. : mutta ei: se ; <
onnistu. El ole montaa viikkoa kun '
nuori polka.:laskl Niagaran tlettäväsr:::;
tl enshnmäisenä tullen elävänä siltä
leikistä. Se tapahtui nyt vahingossa
kun hän koskeen joutui. Mutta Vii-'
meisin kuulumin: tapaus on seuraa^v;:
vanlainen. '
54 vuotias Raymond Cominskey '
San Franciscosta kyllästyi työttö­myyteen
ja ampui suuhunsa:ja oikaiT::
si sänkyyn odottaamaan kuolemaa.
Se tapahtui lauantaina. HänoUelos- :
sa maanantaina ja hyvin nälkäinen,
siksi hän lahti ulos syömään. Poliisi
tapasi hänet kapakasta ryyppäämäs­sä,
ja han kertoi ampuneensa Itseään
lauantaina. Todistaakseen väitteensä'
hän avasi suunsa ja siellä oli reikä
kitalaessa. Hänet toimitettiin kiireesi
ti sairaalaan, jossa lääkäri totesi am­muksen
tehneen mutkan ohlttaeii ^
silmät Ja aivot, tullen ulos tukan- '
rajasta. Hänen tilansa on tyydyttävä ^
Ja hän paranee entiselleen. Itse hän
sanoi olonsa tuntuneen vain huma­laiselta
eikä muulta.
• • •
KALANHAJUN POISTAMINEN
Kalanhaju kasista Ija tyovalmeistä
lähtee karkealla suolalla ja kylmällä
vedellä hieromalla. Samoui myös. jos
kasiin hieroo pesun Jälkeen sinappi-jauhetta.
Kahvinporot ovat hyviä ha-jun-.
poistajia Ja sanovat niiden ole­van
; erinomaisen hyviä maan möy.-«
^hentäjia kovaan maahan. Kaataa
vaan* kahvinporot kukkapenlckihi; Jas
sekoittaa multaan niin pääsee ros­kista
ja saa huvin ja hyödyn.
vi
i
is;-e*
:!SSSi
Ja minkälainen on sitten tulos^
Meille on sanottu, että yhdysval-''
talalsilla urheUljoUla oli kovin "huo-'
noa tuuria" esimerkiksi korkeushy­pyssä,
moukarinheitossa jne., joissa
heillä öll melko varmat kultamitali-,
ehdokkaat. Mutta kun esim. tumma­pintainen
"korkeushyppääjä^Thomas-
Joutui Roomassa ykshiään"*'edusta­maan
Yhdysvaltoja Neuvostoliiton
kolmea loppukllpallumlestäTvästaan,
niin hänen maallmanennätystulokses-;;,
tään liuoUmatta: neuvostoUlttolaisUla n.
oli moraalmen etumatka; ^ Thomas
tiesi, että ^ hänen epäonnistumisensa
on ratkaiseva tekijä;'neuvostoliitto-("s
laiset puolestaan tiesivät,- että>jon-v;
kun heistä täytyy onnistua hyvinkin. %
Jokainen johonklii urheilukllpal^' i
luun osallistunut henkilö tietää niitä
tällainen tilanne merkitsee hermo,
jännityksen kannalta katsoen.
Kysymys ei siis ollnt yksin­omaan
"huonosta tuorista**, •»»n^^ '^^
myös Thdys^ltalti' koriceashyp-c'
pääjäin huipun kapeudesta.
Tassajon vain yksi käytännöllinen. j
esimerkki siltä, mitä on urheilumaa-^ ,/^'|
ilmassa nyt tapahtumassa.. X®**™S?K^!k"^'''
lä miljoonia nuoria aktiiviseen ut^eC
lutoimhitaan, ^ sosialistinen' -^maail-l
manosa "löytää" enemmän tähtlur-.^
heilijoitakin-^ Ja, antaa niille p'ai«m-T'
mat kehitysmahdollisuudet kuin ,ka-,
pltallstinen . Y h d y s v a l l a t . , ' ^ ^
Kukaan el'tietenkään'kiellä "viCv '
i:SJ:>:V^Sj'?S?;®*?!.^'!;*i&^^
nln" ja muun hummauksen huonoa
vaikutusta urheilijaan^"— mutta.siltä
yksinään el voida 'selittää ~iikhnaln^,
kaan sitä niihin suuntana, on' lirhel;^^
hin kehitys'maailmassa 'nytlkuf&e-^