Vapaus, August 30, 1951

              l i S i v t t 2 ^ Torstaina, elokuun 30 p. — Thundajr, August 30,1951 * '
•mm
flUjBEBm —^ Indepenilent Labor
O i g s a of Flqnlsb C&nadlanft. E S '
taMUbed Nov, e, mi, Auttiorlzed
as Mcoiid dass u a i l by tbe Post
Oflioe Pepartment, Ottaw8^ Pub»
Ualied thrice «eeUy: Tuesdays,
rlbaiaday» aiul Saturdajrslqr V a p aM
JPOUlBbIflg Cdntpany Ltd., a t 100-102
E lm S t W4 Baätnayf Oat^ cauadar
Telephones: Busfakas Office 4-4261.
Editorial Office 4*428$^ 'momt
address Bot m,' BoObuer» OtAäafta.
Advettl«ix«'^atef: «po9
l l m u l a t l o n free ' '
Canadassa: iirL^T^p.^ kk. J.7$
Y&dyavallolssa: i t l c , ^ j d o l k k . : 4 JO
.Qii<^»#a;;L;-a-v^
Onko %0xSakm^
, , ' Heti kun pääministeri Xelmitiedmtti, ^tOl-rl^nti^a osallikii syys-kttun
alussajSanrFhmciscossa^pidettävään, J j n ^
. «aonei»'liikeväen l i i t t o •todea*
nut, ettei valtiovalta ole kyennH p l '
ISnUlflDlilntoJa Jnirissa linnarauhan
alKuia; ntistft^nrat e ä ^ ^
loinndnii:^tojim;nousu 1 0 ^ t puo-sentffla,
«Äitte|> t^klu^taVaialn. var-jBlnkinr^
tinviUUatilotteidäi,^ makeisten
1%
4
at
p4|
1? •1, " l "
1 I
Yhdysvallat rankaisee Intiaa tästä niskottehista j a lopettaa!Intian
"avustuksen", - - ' . '
' ^ Tämä sellaisenaan on luonteenomaista nykyisessä ,niaailniänti-
^ lanteessa. Jos joku maa rohkenee omaksua joissakin, kansainvälisissä^
asioissa itsenäisen kannan j a siten tehdessään joutuu-vähankään.^tUr
maan Setä Samin pitkille arpaille> niin silloin siitä imaastatulee YhdyS'
v^tain ''demokratian" vihollinen, jolle lähetetään vfajbtluja; ellei,nyt
suorastaan sodankäynnin muodossa, niin ainakin kaupankäym
pettämisessä t ' . •
' Mitä sittei) Yhdysvaltain hallituksen tai oikeatnmitt sanoen Xohn
;FosterlDulIesin laatimaan'Japanin
siinä yhteydessä oif jo tullut esiin joitakin tärkeitä s0kkoja.w,W^)ok-tönbta
Uedoitettiin/isännän äähelläy että San ; F r a n c ^
ei sallita mitään neuvottelua eikä mitään vastaehdotuksiaj-siiilä tämä
tilaisuus-on jär/estetty yksinomaan Japanin raubansc^iihukSiini 'aliektr-joittamista
varten ja silFä hyvä.' ' * '. ^ " V-Tällainen
diktaattorinen määräys ja isäntävaltam tuonnoKjiesti
aSieuttanut suuttumusta kautta niaailmap. .^Burma ilihoitti'jo aikai­semmin,
että se ei Washingtonin määräämää Jäpanitt^ia
allekhjoita. , Intia fimoittiy.ettei se osallistu koköjaui^nsc^roustiläi-
^uuteen, vaan kirjoittaa myöhemmin Japanin kanssa eriUisen.raui^n.
Indonesia ja Filippiinit ovat julkisesti esittäneet fh^ymät
Neuvostoliitto syyttää, että Yhdysvaltain tarkoituksena ön tehdä sel­laiset
;järjtötelyt> jotta; se voi erinäis^^
Ikuistuttaa Japanin miehityksen ja' uudelleen aMi^taä Japanin/A^ :
inuitakansoja vastaan. K edes kutsuttu:rauhan^^uäta
allekirjoittamaan! Kaiken kaikkiaan tätä kirjoittaessa.näyttää,'että
faaUitukset; jotka edustavat y i i toista puolta koko ihmiskunnasta;-^ ja
jotka ovat välittömästi huolissaan Japanin militarismin dyyttanii^tä
^ kieltäytyvät allekirjoittamasta Wall' Streetin rahamiesten diktaat-torimaisesti
komentamaa Japanin ''rauhansopimusta? ;-^,eikä%s^
pitäisi Cahädählcäanhanituksennyliyise^^
—• Tämän-mantereen"porvanlehdet*ovat ^sin^ylistänie«t'Ylidysv^^ •
ain esittämän Japanin räuhansopifipulfsen maas^, tatvaase^n!a|ti;; j. Se
< m Ieimattu'|''h^toH^i%^^^ j a ) ) t l ^ s i a 'M
Tosiasia yit^nkVn'on,6ttä'sen isä jä iii'joittaja'btt >rick l ^ a i l ^ in
I »ahamaineisin finans6ijniesiM)litiikk<]fj-;— }^,^QA\j^^^}äit^\v^
^otäanvetänieen liipasinta; mikä aloitti korean
Jämä; '^ttä'New Yorkin'Valitsijat hylkäsivät Johii iFd3t6i<..l>uittsiii
iionna 1949 ja sitä ennen Vfadfstj^neet kansat 0elWttJVät'^asä^r; |
)ullesin hyvän ystövän'iffit1«^
limittäin on, että-Wall Streetin ^inanJKipiirienJaM
;s sekaantui Saksan, nälsismin "avustamiseen*'^ ' , ' ' r ^ : V ^ ^ I S
j Sanoa jiyt,"etta tällainen mies vobi ollk Vantelias^^Jäpanin^k^^^
saa kohtaan, kuten on väitetty, on silkkaa valhetta.' ''Aasian^milj^-
oaiset kansat; jotka öi^at'avoimesti nousseet^vasiusia
Streetm rahamiesten etujen mukaista Japanm ra^h^U)sopimu$ta> .äq-tavat
uudenesimerkin siitä, että yhdymltalaistäivpänkkiirikenhia-lienmaailmanvalloitussuunnitelmat
edustavat niin suurta' mielettö^,
myyttä, ettei niitä voida mitenkään toteuttaa. - , • /
' » ; TtAatmiljoonaa aasialaista, jotka. muod<ätavat-puolet: koko ihr^
miskunnasta, eivät voi olla tässä asiassa vääräsiä! ^^^^^1^
ajatella^v että John Foster DuUes, harväiukuisine. ystä:^neen,volisi
jfksinään oikeassa ja ihmiskunnan' enemmistö väkrässä 1 ' "
irm^U^töjen kbiöotnluet.^^
'(a^1»s^l" e s i ^ t y ' .'kMkU', kcTrotiiiiset.
X4rtto,]]ct(t^;>eUf^^lMna^ edelr
'Js^ykset>öVat-'nain^bu öle-
:inatt(9ni]n'JflM^r8ikk : kettoittanut]
;1innaratibaJuilBt^^ allekirjoitta­nutta
r^keskusj&t^estÖäfin/.rHei^^
Tyfo' " <Ki^\xMi\jöi^ irtisanomaan
linnämulum^i^^^^^^
lefai; vapfut ;kMet .^alkakkysgmayjisen
lioitiunisessa;^^. 6u<mii-8euran uutis-tieto,
elbk. 24 pnä 1961.
H ^ X 1IAHIM>LM801J8
/ . E ^ t ^ a i n d n sanomalehti " A l - M a -
lal^''-ttedoitt8a,etta> Kairossa oleva
lOulysvaltain' liltajetystö kirjoitti
icettäin i d i j ( ^ JondUi^ni^
munismi taistelee Iskumisnda vastaan''
/C<Mninwij5invPt8ht<^lsla!^^^
i i i j^jcdca.'0n t&pötäynii& valbrälli-sto^
byöidc&yksiä i komm^^
iaän; ott^Jöjtoimitettu
noon /vietäväksi' Mistä sitteii^jolituu
^vilvytys^ HJlyttfiä 8il$fi.;ettft .vain
pAitft ^seiickaa rpuuttutt' prostitusee-n
t t u a ; . j o k a . s i ^^
män^kkjtmlömalla nimellftftn.
IJsteii koiiterenssi
PoH Arlfidrissa
Vastoin Canadan etuja
I
4 ^ ''4') l
'in
il
'yi'
i, : Ottawasta ilmoitettiin tiistaina, että hallitus on edelleen-tiukenta-ijut
kaupparajoituksia Kiinan, Neuvostoliiton j a , Kansandemoki^tia-riiaiden
suhteen, j a että Canada on nyt valmis !'täloudcllisÄn sotaan"
ihainittuja "kommunistimaita" vastaan.
I Kim muistetaan se kova painostus jolla Yhdysvaltain Jiallitus on
yrittänyt saada Englannin ja muut Euroopan maat lopettamaan kau­pankäynnin
k.o. maiden kanssa, niin yllämainitusta uutistiedosta voi*:
4aan vetää se johtopäätös, että Ottawa puhuu ja toimii t|issäki^uppa->
^iassa Washingtpnin ukaasien mukaisesti. '
I Viralliset tilastotiedot osoittavat, että Canadan ulkoma^kaupan
^änormaalisella tavalla Yhdysvaltoihin keskittäminen on:;kQvin epä.7
edullista tärie maalle. Kuten on meidänkin lehtemme julkaisemista
•uutistiedoista .nähty, Canadan kauppatappio o l i tämän vuöden\kuuden
ensimmäisen kuukauden aikana y l i 400 miljoonaa dollaria. 5 O n myös
Anrallisesti tunnustettu, että tämä kauppatappio johtuu siitä; kunnon
tehty miltei yksinomaan kauppaa Yhdysvaltain kanssa.
; Nyt, jos VVashingtonin ohjeiden mukaisesti rajoitetaan entistä
enemmän kaupankäyntiä muun maailman kanssa, niin se. tarkoittaa
sjtä, että kansakuntana me joudumme entistä suurempaan kauppa-pulaan.
^ , .
> Tosiasia on, että Canadan kauppasota kansandemokratian maita
j a Neuvostoliittoa vastaan loukkaa paljon enemmän Cänadaa kuin niir
ta maita, joita vastaan tätä sotaa käydään. S e h ^ tietenkin on, että
kansandemokjratiamaat, Kiina ja Neuvostoliitto voisivat^ ostaa .Cana-dasta
paljon teollisuustuotteita. Totta on sekin,- että taiilainen kau­pankäynti
auttaisi molempia asiapuolia. Mutta historia on osoitta­nut,
ettei Neuvostoliittoa eikä kansandemokratiamaita saada kauppa­saarrolla
näännytetyksi. Aikaisemmat kauppasodat ovatautfamatto-masti
epäonnistuneet ja ne tulevat päättymääm^ nyt vieläkin kehnom­min.
Mitä on tapahtumassa on se, että Canadanoenettää kultaisen
mahdollisuuden kehittää kauppasuhteita sellaisten >maiden kanssa, jot­ka
voisivat määräämättömässä mittakaavassa ostaa canadalaisia teol­lisuustuotteita'.
Ktm vielä muistetaan se tosiasia, että Yhdysvaltain kanssa tditä-xrän
kaupankäynnin luonteenomaisena piirteenä on se, jotta Yhdysval­lat
ostaa täältä halpaa raaka-ainetta ja myy meille kalliita valmiste^-,
ta, niin silloin nähdään kaikessa alastomuudessaan se kuinka ejMledul-lista
Canadalle on tämä "kauppasota".
Jos toimitaan Canadan kansallisten etujen sanelemalla tavalia;
niin se vaatii sitä, että Canadan tulee käydä kauppaa'KAlKlKIC^N
M A I D E N KANSSA, jotka ovat siihen valmiit tasa-arvoisuuden poh­jalla.
6e niahdollisesti aiheuttaisi nurinaa ja nuhteita ^ a l l Streetin
vliesten piireissä, mutta loppujen k)puksi Canadan 4ulee'valvoa itse
.; Fort Arthvr. —' d o k u u n . 27 päi­vänä
^julkaistussa- Canadan ' Metsä-'
työläisten runlon uaUsbuUetUhissa oni
-muiden •< metsätyOlätsten n
kamppailua kodcevlen tiedonantojen
Jälkeöif seuraava tledoitus; .
> ](iik9/pÄtärfo ;kasl«tftväjkämppa.'
pdiutajalnikottferenssi tallaan< piti^'
^ i g n .^P^rtVÄftliiirttta.. tyyskumi 2^
itni;=: Kesfcutclkaa; asMstanne: Ja tt4
j i e t t i k iA esitjfluenne Jft^^idt^
i u n f e r e n ^ ^ , ^uel^litlkaa^siltft^ et­tä
:^J»luMsfIt|t, kämpältär-JihetetäJb
^a«^Jai^;t|]iänvtäfkeiaa> konfcmu-i
^-BuUetUi^ss» inyöfilMn «suistatetoan;:
fti$'i;j[okais4Ue.jDämpjUle' tuleo. lieti.
vaUia r kämppäkqmi^a:, Jaj^ 8tei«Brdi.i
EJsittää :vaatipiuk8et,;isänni8t<UIe^.Ja
^uoI^Ua {,' että^ ne^, .tulevat. saamaan
as£snmukaisenT käsittelyn. ^Mjyöskin
l^hpit^taan iiuöletati että!
ruoka^ott kuräö^^ C
. ' < 1 • ' '
^arin sotaherran -.
ke&ote^ltft ovat
tiitföttävitjca . '
i : . - . - ..,••.>::•,•,,'•:.•.-.:;.'... •-•'.4'--' • -•• t •
..'.W«dilnston,'.7- Armeijan .virastosta
ilmoitettiin'^ellrä; että Toledossa s i -
Jaitsevan,Rossford asevarikon komen­taja,
ereniti S. W: lUicZhvain, ,on, ero-tettu.
tdim^taanja että prikaattiken-raali
David Cra^fordin Saksaan lä­hettäminen
on peruutettu. iVitoeksi
;mainlttu oli äskettäin V tutkittavana
labjusteh ottamisesta'.tatikkiurakoita
suorittavilta yhtiöUM'Detroitissa.'Hä­net,
on varoitettu isetroitissa olevan
asevarikon, komentajan virasta.;
Armeijan tiedotuksessa sanottiin
että eversti Meilwain ori erotettu toi­mestaan
"altistavissa ; kuulusteluissa
selville saatujen seikkojen perusteel­la
Ja että : tutkimust»: bänenv asias­saan
jatketaan.'
Ohion - Jcongressimfes. W e i c h e l on
liittänyt ikongressinrekordlin lausun­non.
Jossa sanotaan: että Rossfordin
asevarikolla: ori maksettu niinkin pal­jon
kuin 3,600 döilaria kappaleelta
armeijan autojen korjaamisesta ^ k s i -
tyi^iUe Uikkeille, vaikka ^asevarikolla
itsellään oli .tarvittavat .osat s < ^ vä­lineet
korjausten suorittamista. var­ten.'
kymmenettuhannet Canadan uniof'
nistit kymmenissä kaupungeissa, Ja
kauppaloissa tulevat marssimaan ;;ta^
nä: vuonna l^dnpäivän JuhlalUsindCr
dssa: vanhojen perinteiden m u k a i s^
t t - Toiset kymmenettuhannet tulemat
seuraamaan sivusta maxs£iJoltä;y^
mäv seuraajat ovat pääasiassa ' - ' v^
Järjes^rmättömiä i^dläisiä,,,Jotka,,Jo
läheisessä tulevaisuudessa t u l e ^ v o-;
iiallistumaan näihin paraateihinT^' j
TolsinjlnUn Vapunpäivän tViet^^
Työnpäivän Juhlat byväksytti^^lua^
tuksen taholta. HaUituksenptäei^
het r monissa /lyönpätvänjuhlissa^^^p^^^
huvat kauniisti^rp^mittääkseen'^ tyjh-väenliikettä;
mutta työläisten ; m i U -
tanttinen henki on kyennyt. sen tor­jumaan.
. ;ränä vuonna, kuten . edellisinäkin
TUösina,': tullaan i l ^ ö n ] ^
eitea: kantamaan tehtaiden Ja n l i d ^
tuotteiden kuvia, tehtaiden Jofssa' työ­läiset
työskentelevätj^mutta,Joita;^he
eivät: omista. Mutta .samoinvkilin
toisinakin vuosina tullaan 'niissä
mgröskin kantamaan tunnnuksia,'Jois­sa
vaaditaan rauhaa, parempaa palk­kaa^
f yösiä'Ja yleistä 40-timnfn>;^
viikkoa^ Myöskin, tunnuksia .Joissa
vaaditaan (korkeampaa työttömyys
valcuutusta/ivanhuudeneläke^;. (70^
lakien tarkistän}ista:seka:lcehoitetäan
työläisiä ,entistä läheisempään' yhte­näisyyteen.
VIETTO
ALKANUT CANADASTA
MonHle Canadan unionisteille ei ole
tunnettu se tosiasia, ^tfaäiyönpäivän I
Kirj. Mel Colby
vietto'on «aanut alkurisa' tääUärTiei-scnä,
käsit^kjsenft. Vm. s e ' l ^ p S i v än
viettoajatua on läAtenyt^Mev YtokJn
I^abor Councilista vi 1882. /
.«nUnari.lÖsi^^sefi^on torjunut J .
W;Buck]^;'totinen Tonmtott/Ja ym-pär&
tön^TVädeär^änd';]^^
('ZIXID^Btfiti^.fJokä^ion-nQraäkin^^
ran oUt^ IVades ahd.Läbbr 'Congress
on ^C^badän 8ihfeerinäl''-/BUckIeyn
väite,Wustvu<Cloinicilin"Wkisto8ta
vanhoista pöytäkirjoista .kerättyihfai
.tietoihin. Niiden mukaan Councilin
edustajat Hewitt J a ' Todd" vuonna
lare ehdottivat, "että,"meillä^.tullai
ollav-mielenosoitibpäivä/Joka rt
taisilH^ /Ilonpäivän nhnellä, -Ehdo­tus
l i y v ä k ^ i i n Ja'.neuvosto päätti
m a k s ^ 13.00 .Ji^iselljev soittokun­nalle
Joka ^osallistuu'psraatiin Joka
päätettiin Jäfjqftää--
/ 'iMielenospitus'* nimityksen- käyttää
minen^önimonen vanhanVf^taimarin''
saattanut^ ajattelemaan; että Tl^Önpäi-vän
alkuperäinen'j^rkoitus on ollut
kokonaan": t o l s e i ^ i n en k a i n . s ^ • ny­kyinen
Juhllmtoen.'' " ' - '
GLOBjes LAkxO VfJZ
Tosiasia', p n se,'^ ^ttä^ y. 1872" suuri
hlstorialliiäen paln[oiyöläisten lakko
estij,vaidianl Toröntfl^^^^<^^
tyniisen.7Se oli IidEkq Jonka aikana
kymmmiäi !>ainajia: Ja b e l ^ t u k i ­joitaan'
vangittiin sen aikaisten^ a n ­karien
; unibvastaisten' liakien nojalla.
Joukkokannatus .Ja lakkolaisten t u -
•vw:!Ä;*?•?*^;.^rt•^l. -.,.,...,„ ... .
kemisltBce-, o l i , n i h i voimakas, että
noin:iO,iOiiwlcaupungin asukasta osal­listui
Quefm$-pj49^ossaj^ lakr
komieleriosoititkseen. Se o l i lakko­laisten
yhtenporys j a kaupunkilais­ten
Joukkotoki Joka tuotU/lakkolai-silleVottmC,
, ; 1 J,^ ^' .
iVirallisestiT^önpäivän vieton päät­täminen
tapsditiii: Canadassa 1802 fien
seiiSratduena; leutt';^^^ and Lalxir
Congressin Mcmtrealissa pidetty, vuo-
.sUcokous:; hyväksyi '^päätöslauselman.
Jossa esitettiin^ että "syyskuun en­simmäinen
- . ^'iffy^tT^t***^'' 'julistetaan -
yleiseksi j^Juhldpäiväksi;: Joka - tunne­taan
nimellä .Työnpäivä".^ Edustajat
vetvoiittvat'toimeenpanevan komite­an
: esittämään g asian:: parlamentille.
N i i n meneteltiin Ja Työnpäivä tuU
virallisesti hiyväksytyl^.
Janovese, Joka oli siihen aikaan To^
ronton. Jaisympäristön ^Trades and
Laibor; Councilin :-värapresldentti, sa­noi,
v. m7:,^E^läisten tulee tehdä
itseUeenÖysIn selväksi, etteivät kol­menkymmenen/
nälkävuodet - saa pa­lata;-\
M e iT^kykenimine^it^
kylliksi, h^ttf;^äi^tSOdanv a i k ^ Ja
meidän t ä y ^ » ] ^ y ä tuottamaan kyl­liksi
rakentavissa'rauhan oloissa.^ X
'€ten Jälkeen. Jenovese on astunut
.syrjään' näkökannaltaan f ja- antautur
nut :^uhakauRun'ilet5ontaa,.'haJoitus-työtä;
Ja uuden sodan: lietsojia: tuke-
«valn<;'oikeistolaisten <työväenJohtajain
kannattaJaksLt^Mutta ne sanat. Jotka
hän rlausUi V. 19(7; ovat,-sanoja Jotka
tulkitsevat. Canadan nniolilkkeen ri-vijäsenistön
^ va&tavan ^enemmistön
mleUpiteen myöskin v. 195>l.
CBC:ii selitys
Tördnton ituban^^^
ei VOI pysa
Aasian kansanjoukkoja
jonmUt, —, TäkäiäiTtmranhan-nenvoston
JobUAaiuuui sibteori
n r s . Ubbie C. P a i k Jnlkalsl viikon
' alnas» C B C : n P ^ ^
A. Davidson Omtoniile lähettä-mäJisä
kirjeen, miss» arvostellsum;
•' Tilmrksima! n i t on vastansta Torott;i-:
.. ton.. raobaancsnroslon y. valitteltttin
nm. Nora .BoddiUjSnhtceiu .BJr
Jeen teksti ön seanumni -
Hyvä herra; D u n t o n • ' »•«
Elokuun Upltä^saapttriut k i r j ^ ^ e .
missä vastataan valitukseemme Jack'
Dennettiri' 'uutislaajaUuksesta-. -mrs.
Nora Hoddin suhteen, on; ollut järjes­tömme
johtokunnassa keskusteltava­na.
Minun täytyy sanoa teille, että mei­dän
mielestämme vastaukseime on
kokonaan tyydyttämätön. ^
Te sanotte meille,, että C B C ei sen­suroi
^mielipiteitä, eikä voi sekaantua
tähän asiaan. Ja että Jcysymyksessä on
C B C : n Ja mrs, Roddin välinen asia.
Me; emme voi tätä hyväksyä.- K y ­symyksessa
ei ole sensurointi. V ;Me h a ­luamme
tietää niihin i toimenpiteisiin
OBC ryhtyy sen suhteen, mikä mei­dän
saamiemme tietojen mukaan oli
loukkaava mielipideilmaisu. Joka naa-
Kilpailukielto
Berliinin kisoihin
, , ... . Uvasti suurempi, vaikka se ei olekaan
s omia e N ^ ^ n ^ j a jättää .WaU Streetin miehet hoitamaaii omiaan, l^oUönnur eonBiysixauuu
Amerikkalaisia
{(otaherroja
Francon vierfuna
Madrid.. — Täällä ilmoitettiin per-jantatoa.
että amerUckalalnen sotilas-lähetystö
o n ;Tieraillut Espanjan l a l .
vastor »ja armeijatukikohdissa viikon
attäna..,
Amerikkalaisen sotilaslähetystön
Johtajana toioöi kenraali. James l ^ r y .
Amerilun Tiook"-Julkaisun elö-
. k a i m . numerossa Julkaistiin V h ;
: dysvaltainylioikeuden, ^taonu^f^
IVlUlipi boB^rfa^In ^ klrJoltns,' J o i ^
' käsiteltiin VlTdysvi^ltaln < /JAd^n
politiikkaa;' {Bänvfi n^eUpiteeosä
Ja^ >n|Uiökantansä ^penistinrat-l^öl-mannelU
Aasfam matfcaiu^
h l n havaintona
il hyvin-ndel^nk^ntöisiksl, ,,:;...[; /
Kirjoituksensa alussatuomaciDqfOBf:-
las. huomauttaa, että^ amerikkalaifH,
Vastainen mieliala kasvaa k a i k k i a l la
(Aasiassa Ja jhuomauttaat että'"se, on
kehittynyt, n i i q voimakkaaksi viime
vuosien aikana, että, se nykyään voi
muodostua ristiretkeksi, Amerikkaa
v a s t a n " . ; :
''Tämän kaiken laskee (ylioikeuden
tuomari. Yhdysvaltain .Aasian politii­kan
kontolle, politiikan Jonka mää­räävät
mUitaristiJohtaJat.
; "l]g:enraallen ja amiraalien"^ kir­joittaa
^;tuomari Douglas,' "vaikutus­valta
on : tullut -aina j a a i n a ' suu­remmaksi
; meidän;) neuvonantoellmls-
.sämme, i i e ovat^tehneet aina enem­män
ja. enemmän kriitillisiä päätök­siä
meille. (Me olemme tulleet yhä'
enemmän Ja enemmän lieistä riippu­vaisiksi
. . . Tietääkseni : useimmat
meistä .Japanin antaantumisen jäl­keisinä
vuosina :sanoivat ainakin jos­kus,
että: 'kenraali MacArtbur ym-märi^
ää Aasiaa',. T ^ t ä syystä me em-^
me it/e ^vaivautuneet syventymään
kysymykseen.; Minä olin > yksi Joka
uskoin niin Ja siksi, tultuani tunte­maan.
Aasiaa; olin hämmästyksellä
lyöty oman: J a samoin ^uskovien kan­salaisten!
käsityksen johdosta. A a ­siassa,
kylissä Ja yleensä talonpoi­kaisten
keskuudessa, eivät ihmiset ole
Sitä mieltä, - että kenraali MacArthur
tuntisi enempää kuin ymmärtäisikään
heidän, probleemejaan ja. että me-olettaisimmekaan
sitä. Keniaalien
täneet Jotkut .ulkovallat . . . A a s i a s ­sa
vallitsee tänä'.päivänä suuri yhte­näisyys
tMkoltuksessa-^
lanherrain valta'3a;tehdä'roaan asu­kaista
sen,; rikkau^en^.^^^^
- Amierikan ipolitlikkai tuomari: Doug­las'
bsoltta'a;^merkit6eäpyi^kiniystä'es^
tää tämä yleihei^&ebit^'Ja-aviistaa
"'häviävien hitressieä'Ja-lill^erro-i
^en'" valtaa kahnattavlaiivoUäla.^-
miäten^slUi^.tämä^äiiyttää 'sille,
eita'ta^[olkiMd/tUUee^>|diriipi»mel^^
t i^än «aaaif mätien taantnmukSelliST
ten haUitsiJain| kuis^^^^^ . M
nämme i^^äivim^
vaikutusValtWmefcin ;Aasiä&^°*i^>
Pasifisti kehoitiaa
hyväkigmiään Shvemikin
rauhanehdotuksen
>•...>••-'-.1-..• ^ • i . . - . / ' • - • • •
: Lontoo.—Englannin rauhan ystä­vien
unlon,presidentti .Stuart Morris,
on kehoittanut hyväksymään Neuvos­toliiton
presidentin' Nikolai Sbvemi-k
in presidentti Trumanllle tekemän
rauhanneuvottehiehdotuksen. Edellä-maixiittn
rauhanyäavien unio on pa­sifistinen
Järjestö.
osana on panna käytäntöön pollitti--
set päätökset mutta et niiden laati­minen
. . . Meidän.militaarimiehem-me
-. . . dvät omaa poliittisen suun­tauksen
korvaa, eikä lieiUä ole tietoa
eilcä taitoa sosiaalisissa Ja taloudelli­sissa
asioissa."
Sitten tuomari Douglas osoittaa, et­tä
Aasia on -vallankumouksen pyör-teissä^
missä pohjavoimat kiehuvat
pinnalle.
"Ihmiset", hän kirjoittaa, "ovat
päättäneet pelastua kurjuudesta, köy­hyydestä
Ja kärsimyksistä. •. Mikään
voima maailmassa ei voi- pysäyttää
heitä. fEX useammatkaan- atomipom­mit,
ei suuren4>ikaan tulivoima, ei-^
vätkä sotajoukot voi kääntää kehi­tyksen
suuntaa. Tässä osassa maail­maa
ei ole ainoastaan eletty kurjuu-'
dessa ja puutteessa tuhansia vuosla,^^
mutta heitä on pitkät vuosisadat rlts-
Kiinan^JcysymykseQ/^tutkiminen^ otji
hyfin1i?Iäis£viCf Sinne (dri' imetti
penistaa ihfioifava*"' BiirföniiijäVjIsi
-telmä, että Jos mikä hyvänsä valta
biisi teihnyt sen ~ Amerikalle mitä
Itomka on tehnyt? indo^^SIiixian kän-salle,"
niin Amerikan kansa'varmasti
olisi; noussut asein: sitä. vastaan. . ^
' "Meidän^ traditsionimme Ja meidän
pyrkimylcsemme pitäisi Johtaa meidät
Indo-iSiinan -. talonpöikaistoi^ ptu)-;
lelle",. sanoo tuomari Douglas.
: .3en> tuloksen .mihin «tämä. vaiku­tusvaltainen
amerikkalainen on tullut
Aasian kysymyksessä, pitäisi herättää
laajan huomion Amerikassa J a koko
maailmassa.) .Kukaan ei^voi. olettaa
että tuomari Douglas olisi epärehelllT
nen^v tai että rhäi\. p y r k i s i : maalaa­maan
kuvan mustenuhaksi k u in se on.
X^nvastohi se osoittautuu obJektU-viseksi
^arvioinniksi Aasiassa vallita'
sevastaitiiantSes|^.|i \'''''}\[ \ \
Väfaemmän mielei&lintoista ei ole
>e,- mirikälaise?n..yhteenvetoon ,tuoT
märi Douglas päättyy:
|Mei(kn. turvallisuutemme vaarana
i i ole {Venäjän asem^ti; Meidän
-lutvalllsuut^nneT vaarana on poliit­tinen
. vararlkkoutuneismis,v<; JolU: ; i l -
^enee 'Aaslan.ky^rmyksessä.":o -
I ')Tuomari'' on • ' k a i k k e in ••• enimmän
hämmästynyt: havaitessaan, että oh-
Jehna. päinostäa-jvoimakeinoin toiset
^kansat hyväksymään* amerikkalaisten
mielipiteet ei - ole tuottanut -tulemia
"Ai^assa.vVararikko, Josta hän puhuu
'—\ toisten >maiden kohtaloista mää-
:rä&mispolitiik^n „<vararlkko — tuo
esille selvästi sen totuuden, että kan­soja;
ja-maitia, ei voida enää-kohdella
siten kuht-^^nlitä'kohdeltihi' slhio-maahalHnnan
aikana 150 vuotta.
Tuomari '^Dot^tlas -muistuttaa ame-r
i l ^ l a l s i s t a perinteistä. Ne ovat i t -
sedäisyystaistelunr. perinteitä., r Jos
Amerikan !'Zlidysvailat tekee korjauk-:
sen.stditeissara ' t^ maihin -Ja
kansoihin, nili^.Ktämä: mahtava ,val-takunta
tulee iiauttimaan suurta kun­nioitusta
Ja sdllä tulee olemaan suuri
vaikutusvalta maailmassa.
, -Minkälaisen »kohtelun ;Suomessa
saavat (Berliinin nuorisofestivaalien
aikana pidettyihin ylioppilaiden k i l ­pailuihin
osallistuneet osoittaa Suo­men
Vapaa Sanasta. lainattu seuraa­va
kirjoitus.
Eräissä päivä-: Ja urbellulehdissä
on jo pitemmän aikaa vihjailtu, että
Kansainvälisen ylioppilasliiton Ber­liinissä
pidettyihin akateemisiin maa­ilmanmestaruuskilpailuihin
osallistu­neita
suomalaisia edustusurheilljoita
— Koskea, Kanteeta. jar Partasta —
odottaa kotimaassa kilpailukielto;^!^-
levan: Kisojen yhteydessä' tuli.^ näh­dyksi,
ettei savua Uman tult4;, jsillä
ainoakaan em.]urheilijoista-* ei osallis.'
tunut kisoihin. Suomen Urheiluliitto
oli kieltänyt osallistumisen siltä syys­tä,'
- että • • miehet < olivat- > osallistuneet
l U S :n
l^paa;
Jmloitito uutiseksi, ja mihin
yUytys väkivaltaisuuteen
Ei ole mahdollista sanoa, että MJ\
on vain mrs. Roddin ja C P R B a ,T
radioasema) välinen asia. jfc hT
somme, että CBC:n velvollisJ^
suojella yleisöä tällaisia radlolaaiS
lusten-loukkauksia vastaan, j » ^
.tässä on syjr miksi teidän säädäkJu
ne No 7 on laadittu sellaiseksi^
Ud'on. ' ! • - <' , ^
Vain murtama viikko sitten joikm,!
neuvottelimme torontolaisen yfalt^
^rad|oasem^ ' » » ^ a j ^ t a mieliini, j
demme julkilausumista varten. S i
s¬tiin radioaseman johtajan toi-l
mesta mitä päattävämmin, että kaik.!
ki^ puheemme on lähetettävä etnkä]
teen CÖC:ri hyväksyttäväksi, joka m '
kuten meile sanottiin, hyvin Uuh»
tällaisissa asioissa.
Me olimme valmut suostumaan ti-mänlalseen
sensuuriin sillä meillä ei j
ole aikomus esittää loukkaavaa aine-histoa..
Meidän on kuitenkin vaikea ^
käsittää, miksi CBC on niin haluton j
ryhtymään - toimenpiteisiin' meidän i
valituksestamme, ex mielipiteen jn].
kalsemisen, vaan väkivaltalsdiiteen
yllyttävän laajalluksen suhteen.
. . . Mina ehdotan, että te henkilö, i
kohtaisesti tutkisitte sita laajaDusta, j
jonka jcdidosta olemme valituksen ^
esittäneet, ja päätätte itse, onko |
meidän; valituksemme oikeutettu,
•;Huoxnioonottaen sen malnKtnkHn, j
niitä tämä asia on saanut, minä an.
nan tämän kirjeen sanomalehälile;
Kunnioittaen,
LibbleC.Park.'
•SITÄ:
TÄTÄJ
kis6iWn ilihari^^rtieilu^
: j
Tiedustelimme eilen aasiaa Suomen
0rheUuliilos'ta ja' slelt^ vastattiin, et-tä'itiIpailUkielto
on^ tosiaankin annet-
.tu, Ja^se on voimassa -siihen saakka,
kunnes asiaan saadaan miehiltä it^'
seltään lojpullinen selvitys. A3iän. sU^'
hen kohtaan, että ylioppilasurheilum-me
keskusjärjestö- SATTIi o l i antanut
urheilijoille luvan epäviralliseen osan­ottoon,-,
buom-autettiiniSlAjista, "^että
tällainen.lupa ei riitä edustusuilheill-
Jain ollessa kysymyksessä, vaan lupa
on saatava nimenomaan TTrheilulii-tolta
itseltään.
Näissä huomautuksissa saattaa tie-tenkhi
olla perää, jos asiaa lähdetään
selvittämään' tiettyihhi pykäliin no­jautuen,
mutta loppujen lopuksi sel­vityksissä
haiskahtaa kuitenkin pahan
kerran •• palaneen käryä. Koski, K a n -
tee ja Partanen ovat itse sitä mieltä,
että he eivät ole millään lailla riicko-neet
voimassa olevia SIHjin sääntöjä
kansainvälisiin ylioppilaskihoisin S -
MAHDOLLISUUS
Paasi: 'IMissa kassanhoitaja on?"
Apulainen: ."(Lahti hevoskilpailiii-ma."
Paasi: "Hevoskilpailuihin! Ja juu.
ri parhaUnpana liikealkana."
Apulainen: "Se on hänellä viimei'
-nen mahdollisuus saada tilit tasattik.
si."
' ' PÄTEVÄ SYY
' ,:Aatami"ja Eeva-istuivat paratiisissi-ja
r he olivat -saaneet käskyn antat
eläimille nhnet., Eläin eläimen Jäl­keen
kulki heidän ohitseen, ja joukon;
jatkona, iäveli khraffi.. .
— Minkä mmen annamme tälj!
elähneHe,j kysyi ,Aatami^ i Eevalta.
— Kirafft sanoi Eeva. ' ;
— (lAiksi juuri kiraffl?
— Silcsi.etta.koskaan aikaisemin
en ole nähnyt eläintä, joka muistut-taiä-
niy'suuresti klraffiakuin^^^t^^
mä-.-.-.!< : -.1 . ,
• . » .
NUOTTI-JA HENKI SAMA
Mynchenin poliisi on kieltänyt am^
rikkalaisen. "Enjoy .yourself" iskel-män
esittämisen, koska se on suuresti
samanlainen natsien "Horst Wesselin';
kanssa. • .
A'UL:n luvalla. HyväUä tahdolla d
osallistuessaan täysin epävirallisesti
moista kilpaUukieltojupakkaa oltala
lainkaan tarvittu, mutta kun kyseesä
olivat nimenomaan Itä-Berlllnlsä
Järjestetyt urheilukilpailut, niin por­varillisen
urheilutähomme "puolueet­tomuus"
ei luonnollisestikaan ole voi­nut
pysytellä aisoissaan, vaan paljasti
oikean karvansa.
TT
PÄIVÄN PAKINA
Vastinetta "uudelle" suonialaisielle
Belgiassa ön yli
190,000 työtöntä
BkymL — lyöttömyys on edelleen,
Bel^Staui suuria^^ana vaivana. Viral­listen-
numeroiden mukaan on työttö­miä
,yU 100XW>. niistä 135,000 väki-naista
tyOtOnt&«^^.T^^ todel­linen
raäÄrä on. kuitenkin huomat-i^
uu^ten syiatymistä
ödotetaah Chicagossa
. Chicago. — Täkäläisen Herald-
American-lehden kertoman mukaan
odotetaan erään'kaupungissa asuvatt:
naisen /synnyttävän elo-«yyskuun
vaihteessa kuutoset. Tiettävästi ei
njaallnMusa ole tähän mennessä mil--
loinkaati' syntynyt .eläviä kuutosia.
Lääkärit eivät ole varmoja, elävätkö^
kaikki sikiöt nytkään' enää,. Tutl^r
muksissa jOn varmuudella voitu kuulhik
.viiden: sydämen sykintä, mutta, pari
kuulleensa vielä kuudenncnkin sydä'*
men äänea
::.Toronton Vapaassa Sanassa julkais­t
i in viime lauantaina VäinöTaivai­nen
nimhnerklllä varustettu kirjoitus
"vanhoille sucnualälsllie".
AUekhrjblttanut el "ole \ vielä aivan
ikäloppu. Jos e i . mukulakaan,^ mutta
kun kysymys on yleisluontoisista a s i -
oista, n i in saanen icaiketl luvan lausua
niistä muutaman sanan.
iEnsinnäkin. haluaisin korostaa sltä-seikkaa,
mikä suomalaisessa sanan­laskussa
lausutaan sanoilla: " K a i k ki
ei ole kultaa mikä kiUtää."
Toiseksi haluaisin alleviivata sitä;
että kokemukdlla' on- sittenUn vissi
arvo Ja inerkltors. ',
luonnollisesti tiedän, että ny]
sen hysterian'vallitäsa. Suohiestäkin'
tuleviUe uusiU<^-siirtolaisiUe esite­ttään'kaikoilaislaniörköjuttus
täkä­läisten
maanmiestemme vasemmistos­ta.-'
lEllel' n i in 'Olisi,-' sin(Hn - voitaisiin
panna kyseenalaiseksi - koko vasem­misto.
Toiselta puolen jaae vasemmalla sil-^
veliä olevat olemme täysin: vakuuta
tuneita sUtäi että ''totW d jnda tu-;
lessakaan"—^ että valtavan suuri e-,
nemmlsto ^tellektuaalisista uusista
tulokkaista löytää ennemmin tai myö­hemmin
tiensä > vasemmiston riveihin,
fniiBsä vastohi kaUckia panetteluja
h d d i i otetaan avosylin vaataan omia
Ja yhtelsift ctoja valvomaan.
fÖCItft tulee yllämahilttuun sanan­laskuun,
"ettei Jcaikki ole kultaa;^ m i ­kä
kUItää', n i in tässä yhteydessä Ue-n(
ft palkallaan J a tarpeelljstiiM ,ya-iolttaa;
UU8ia a i b t o J a l s I a i n^
iylsl8t& kelnotteUJolsta. Jotka ovat
erikois]W^rlä, väittää khren kovaan "ystävftlUsIä''- J a ''autUvalsIa!'^
e t u .ovat yaImUt;^|(»aSän, v ^
kta inäxkan ta^ustanxme. i
(Ettei allekirjoittanutta voitaisi syyt­tää
perättömien puhumisesta, haluai­sin
viitata visseihln kokemuksiin Ja
käyttää öiinä. ehdottomasU kaikesta
vasemmistolaisuudesta vapaata todis-tusainehist<
Mi.
Kaksi su(Hxialaissyntyistä yhdysval­talaista'
professoria (Jofhn-I. Koleh­mainen
Ja Oeotge W.!HIU) kirjbittr-vot
äskettäin historiallisen kuvauk-sent
Wlsconsinin valtioon (Vlidysval-lolssa)
tiiUelsta suomalaisista siirto­laisista.
.Huolioaiatta lainkaan siitä,
mitäi/^eidän kirjassaan on muuta,
siitä Umenee;'^'ett& ne "vanhat" suö^
malalset Ja muut ,sIh4o)aisten ^ystä-väfr.
Jotka myivät nälUe uusille siir­tolaisille^
''fannimaitk*^. olivat r ^ibp-pujen
lopuksi sydämettömiä keinotte­lijoita.
Jotka"'asUttivat" Yhdysvalto­j
a , tuntemattomia uusia siirtolaisia
sellaisiin korpiin^ Joista el saa r a i ­vaamallakaan
kunnollisia farmlmal-t
a 1— ts. h e myivät pataaa-aavista-mattomine
siirtolaisille maanviljelyk­seen
sopimattomia maita Ja salvat
siis petoUIs^ta' "^vustaanT sievoiset
tulot i t s e l l e ^ Ja Uraiset vaivat u h ­reilleen.
Nyt kuulen Itsevarman mr. Väinö
.Tahraisen sanovan, että siirtolaiset
olivat. silloin paljon .helpommin pe­tettävissä
kuhi nyt.
Allekirjoittanut on viimeinen hen­kilö
Joka esittää v i i t t d U , ettei Suo­men
tavalUsipa} kansan tytöt J a p^
ole v i i s a s ^ e e i l Uskallanpa vält-'
ta& V&hiS - l u m i s e s t a huolimatta, et-
.tftrSuomen mooseuduxUcaan tytöt j a
pojat ehrftt ole inltäfin "uunoja**.
«Vutta ^nustna olosuhteissa voivat
silrtoIaiset^rnjrUBh Joutua >nt|Titen
IlautetUviksr. TiUsä o n kgytännöU-llnen
esimerkki (nimet.Jääköön tois­taiseksi
mainitsematta):
'Eräs Suomesta hiljan, tullut am­mattitaitoinen
työmies' kertoo k o ­kemuksiaan
seuraavasti:. Hän o l i tie­dustellut
vissiltä suomalaiselta " a m ­mattiauttajalta",
että olisiko erääUä
paikkakunnalla - mahdollisuus saada
hänen ammattialansa ammattityötä.
Vastaukseksi hänelle Umoitettihi, et­tä'"
kyllä, mutta se maksaa" niin j a
nihi monta kynomentä tuhatta Suo­menmarkkaa.
Uusi siirtolainen mak-fioilaskiin
Ja sai ammattialansa työn
— tosta sillä erotuksella, että hän
saa $1 tuntipalkan silloin kun muut
ammattinUehet saavat $2 tunnilta.
Hienoa "avustusta"!
Samoin .on asia poUittisissakin k y ­symyksissä.
K u n mr. Taivainen k i r ­joittaa
tänne vasemmalle päin viita­ten,
että täällä " i l o i t t i i n " sillohi " k un
Suomi menetti lörlän Ja kaupungin
toisensa Jälkeen'*, j i i i n se on osoitus
siitä, että hän on itse joutunut suuren
polUttisen huijauksen uhriksi.
. '.Kukaan, ei voi lainata yhtään a i ­noata
sanaa edm. meidän lehdestiUn»
me' tai vasemman siiven; puhemies-ten
puheista missä ede» vihjattaisiin
"iloitsemiseen" Viipurin tai muiden
Suomen kylien menetyksestä. Päin­vastoin
on asia.
Mitä tapahtui oU se, • että Vasem­misto
toivoi, ettei Suomi olisi sekaan­tunut
sotaan. Josta tiedettiin etukä­teen
tulevan pelkkää vahinkoa Suo­men
kansale. Vasemniisto piti kUn-n
i siitä ; suuren kansallisen herät­täjämme
J . V . sneUmanUi opetukses­ta,;
että e l sfMassa. v vaan sivistyksessä
on pienen kansan olemassaolon avain.
Ifannerhetmin Ja kumppanien mie-,
lettOmän sotapolitiikan vastustami­nen.
Jphon me;"syyllistyimme'^,'; pn
osoittautunut: Suomen 'kansan>par-haitten
etiijäi puolustamlseksfT' - O n f
nettomuudeksi Suomen kansalle, Suo^
men valtapiirit seurasivat toisenlals-
U ohjelmaa,, mutta siitä.ei vasem­malla
siivellä Iloittu, ^.vaansn^In Ja'
pahoiteltUn Suomen kansan kohtaloa.
Ja tässäisin puhuvat kokematoet
omaa kieltänsä. Totta on, ettei va­semmisto
osallistunut mihlnluän B-väärikeräykslin
Mannerheimin liT*
väksL Totta on, ja me pidämme öt»
ansionamme, että vasemmisto vasto-,
tl aktiivisesti esim. "vapaadito'^"
värväämistä Mannerheimin tueka
koska se oli vain sotamentaliteetm
lietsomista täkäläisten maanmlesUm-me
keskuudessa.
Mutta kukaan el voi kieltää seu­raavia
tosiasioita: n
Ensimmäinen maailmansodan Jai-^
keen'' järjestettiin vasemmiston. * j
menomaan parjatun ja paneteflun O
S J : n johdolla n.s. "miljoonan markinj
keräys" Suomen hätaakärsiviai
vuksi. . ,
Toisen maailmansodan i^Xuea^
jestettihi yhteinen Suomi-avun^
minta, jortka kautta kerättiin
menientuhanslen dollarien » r r^
avusta Suomen kovaosaisen to^
aineksen hyväksi. Se oUl^l
paras avustuskampanja j
kaan Canadan suomalaisten töroo-j
järjestetty - ja kiitos sUtä ^
kaikille täkäläisille fflMn»»»^
me ja heidän JärJ^töiUeen.
että tämä kampanja " " f ^ ^
valtavan''hyvUi. johtui «0»^»-
menomaan CSJ:n ohjelman
musteh ja taistelun per«s«*^,
valtavan-hyvm. se J " " ^ „.
teistoimtanasta. joka toteuteta»»;
ohjelman »»»r
perusteena.^
•Totuus on tarua kummempi!
ten sanotaan, ja
maila
ka-me
täälB T^*»"
IliiiiiiÄiii mm
» „ t a a nita tddin
iäfcäläMen vuMOtai^^^
.tolromnkrfa. - <EänsäWtt«- ^
sUvellä uskomme y u g j^
masu siihen, että totuus k ^
voittaa. Siksi mc sanomme»»^
ta tuleville uusUle '^^^Z^M
klkaa itse asioita " T j ^ .
omat mielipiteenne «»»*^f*^„srfi
Olette vertailleet ^^^J^\
vandnaUita tekoihin -J^jTgia» i
nottu, vasemmalta ^ ^ ^ « ^
teistä suurin osa t'^«*'J!j. j , to-
SittenUn aidompaa y ^ ^ ^ ^ T f ^ i
veniutto ««k» ohjelniaft
I