Vapaus, April 16, 1963

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik/l6 p. — Tuesday, April 16, 1963
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R G R G AN
• O F FINNISH. C A N A D I A N^
(LIBERTY) •> -v Iisiabli&li*d Nov. ö
Editor:W. Eklund ' • * Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Edltprial OS 4-4265
Published thrice Vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 • Elm- St. ;West, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translatioas free of charge.
Authorized as second c)ass mail by Uie Post Office Departrnent, Ottaw»,
and for payment of postage in casJi.
' TILAUSHINNAT
Cahadafisa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 , USÄ:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
CANADIAN LANÖUAGEfcPRESS
Kynä korjasi» minkä miekka särki
ollessamme täällä Canadassa tärkeän vaalikampanjan pyörteissä,
Suomessa ja Neuvostoliitossa kiinnitettiin erikoishuomiola kahden
viimeksimairiituh maan suhteiden suotuiseen kehitykseen kumman­k
in maan ja kansan hyväksi.
Kuten on lehdessämme 'kerrottu, viikko sitten lauantaina tuli
kuluneeksi 15 vuotta siitä kunr allekirjoitettiin kauaskantoinen ja
tärkeä sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välisestä ystävyydestä, yh­teistyöstä
ja keskinäisestä avunannosta. Tämän sopimuksen allekir-
; jöitlamihen vahvisti ratkaisevan käänteen näiden naapurimaiden vä­lisissä
suhteissa. • •
Tämän his^töriallisen merkkitapauksen kunniaksi oli Helsingissä
yliopiston juhlasalissa' Suomen valt'ionem\oston toimesta järjestetty
suuri jtthla, jossa muun ohjelman lisäksi puhuivat tapahtuman mer-kityksiestä
sekä Suomen pääministeri, Karjalainen että Neuvostoliiton
ensimmäinen varapääntinisteii Aleksei Kosygin.
Samanlaisia juhlia on pidetty tämän historiallisen sopimuksen
kunniaksi myös Neuvostoliitossa, ja sanomalehdet kummallakin puo­len
rajaa kirjoittivat sangon ylistävästi tästä kansojen hyväksi ja
rauhan^'eduksi koituneesta sopimuksesta. Neuvostohlton Pravda luon­nehti
sjen allekirjoittamista tapahtumaksi, joka perusteellisesti muutti
asioiden kulun, antoi totutuille ilmiöille uuden sisällön, ja pani alulle
uudeil*!historiallisen prosessin.
Tämän sopimuksen alekirjoittaminen otettiin vastaan monissa
länsimaissa, ja totta puhuen eräissä Suomenkin piireissä, sekavin,
epäilyn, j a vihamielisyyden tuntein. :
"ÄJutta historian opetukset ovat .samalla osoittaneet Suomelle
ystävällisten suhteiden välttämättömyyden suuren naapurimaan kan­san
kä'hssa . . . Elämä on osoittanut, että vuoden 1948 sopimuksen
sotilaalliset pykälät auttavat Neuvostoliiton luoteisrajojen ja Suomen
rajojen tui-vaamista, ja tämä tunnustetaan nykyisin ylieisesti'", kirjoitti
puolestaan Krasnaja Zvedsassa I. Fedorov.
PAAMiNISTERI K A R J A L A I S E N PUHE
Alussamainitussa Helsingin yliopistolla pidetyssä ystävyysjuhlas­sa
selitti Suomen pääministeri Karjalainen puheessaan, ettäjystävyys-sopiniuksella
on historialliselta näkökannalta katsottuna käänteenteke­vä
yay<utus Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa. Lainatkaam­me
lyhentäen mitä hän Suomen virallisena puhemiehenä tästä asiasta
sanoi:'. . ' .
"Söiiemme antamien opetusten perusteella kyettiin Suomessa suh
tauluniaah Neuvostoliiton aloitteeseen vuonna 1948 toisin kuin kym­menen
vuotta aikaisemmin. Ulkopolitiikkamme johto ymmärsi sen.
että Neuvostoliiton hallitus halusi saada varmuuden lupteisrajansa
turvallisuudesta, mihin Suomen asenteella saattoi olla lätkäisevä vai­kutus.
Kokemuksemme olivat osoittaneet, että Suomen oman turvalli­suuden
kannalta oli välttämätöntä tehdä myös meidän asenieomine
tässä suhteessa kaikille kiistattomasti selväksi . . .
Mölemniin puolin pyrittiin asiallisesti ja vilpittömästi ottamaan
huomioon toisen osapuolen elintärkeät edut: Toisaalta Neuvostoliiton
turvallisuusintressit, toisaalta S^ioinen pyrkimys pysytellä suurvaltain
eturistiriitojen ulkopuolella. ''
"Näin saatiin aikaan sopimus, joka jäljittelemätlä mitään valmista
kaavaa ön huolellisesti sovitettu Suomen ja Neuvostoliiton suhteita
määrääviin tosiasioihin.
"Käytäntö on osoittanut, että se työ, joita viisitoista vuolta sitten
lehtiin, johti kestävään ja tarkoituksenmukaiseen tulokseen. Sopimuk­sen
pphjalla maillemme välille syntyneen luottamuksen vallitessa saat­toi
Neuvostoliitto jo vajaan kahden'vuoden kuluttua palauttaa Suo­melle
Porkkalan tukialueen ' —
"Tämä tapahtuma vaikutti. aivan ratkaisevasti Suomen kansain­väliseen
asemaan, vakiintumisen ja puolueellomuuspolitiikkamme
edellytysten vahvistamisen hyväksi. Tosiasia on, että Suomen puolu
eeltomuuspolitiikka on sittemmin saavuttanut yleistäkin kansainvälis­tä
luottamusta . . • : -
'•^iiomen j a Neuvostoliiton hallitusten viime syksynä allckirjoit-tama^
ppimus Saimaan kanavan neuvostoliittolaisen osan vuokraami
sesla Suomelle kuuluu epäilemättä Porkkalan tukialueen palauttami­sen
rinnalla hyvän naapuruuden politiikan merkittävimpiin tulok­s
i in . . .
Eikä tähän nitä vain tämänhetkinen luottamus, vaan siihen tar­vitaan-
myös lujaa uskoa ystävyytemme jatkuvuuteen tulevaisuudessa.
Sitten.Jiun Saimaan kanava on jälleen kunnostettu ja laivat kulkevat
merellä valtakuntiemme rajan poikki Saimaalle, voidaan havainnolli­sesti
Osoittaa, että se, minkä meikka on särkenyt on todellakin jäl­leen,
kynällä korjattavissa . . ."
NL;h ENSIMMÄINEN VARAPÄÄMINISTERI KOSVGIN
yarapääministeri Kosygin sanoi puolestaan että tällä 15 vuotta
sitten allekirjoitetulla sopimuksella on hjsloriallinen merkitys näiden
naapurimaiden hyvien suhteiden kehitykVelic.
^ "Nyt sopimuksen ISvuotispäivänä voimme tyytyväisenä sanoa",
-scTitti Kosygin, "että ystävyytennne on kestänyt ajan kokeen ja vahvis
tunut vuosi vuodelta . . . '•. ^ •-. •
"Vuonna 1948 maillemme välille solmittu sopimus takaa tämän
ulkopoliittisen suunnan, Paasikiven-Kekkosen linjan noudattamisen.
Se ei'mcrki»sc pelkästään kahden toisensa naapureina olevan kansan
ystävyyden sinetöimistä. Tämän asiakirlan merkitys ulottuu mailleni
me välisten suhteiden ulkopuolellp, sillä se on tärkeä tekijä,maailman
j a erityisesti Pohjois-Euroopan rauhan lujittamisessa. Sopimus ystä
vyydestä, yhteistoiminnasta ja -ke.skinäisestä avunannosta yhdistää
kahta, valtiota, joiden ulkopolitiikka on syvästi rauhantafiloista ja
tähtää sekä Suomen että Neuvostoliiton turvallisuuden varmislaml
•seen/: . •
SUOMEN LEHDISTÖN LAUSUNTOJA
"Suomen kansalla on mitä suurin syy ystävyyden, yhteistoiminnan
ja kcsJtcinäisen avunannon sppimuksen ailekirjoitlamiscn vuosipäivänä
toivoa, että Suomen j a Neuvostoliiton suhteita voitaisiin jatkuvasti
laajentaa ja vahvistaa. Jokainen sellninon sana ja jokainen sellainen
teko; jolla kansojemme välistä ystävyyttä ja hyviä suhteita pyritään
vaarantamaan, on rikos myös Suomen kansaa kohtaan ja sotii jyrkästi
niitä rauhanomaisen rinnakkainelon periaatteita vastaan, joiden perus
USA n • • • V ' . verhoaa
"kuva
11
iäyd eilisen Msiva
K l r j . Kumar Goshal
(Nationa* Guardian — New York)
VRoute 66^' on suosittu sarjaoh­jelma
amerikkalaisessa (ja canada-l
a i s c s s a— V) televisiossa. Sen py­syvinä
tähtinä esjiptyy kaksi rei­pasta
nuorta miestä jotka jokaises­sa
ohjelmassa vuoroin vaihtavat
töksähteleviä "filosofisia" vuorosa­noja,
vuoroin joutuvat railakkaisiin"
tappeluihin. Viime-vuonna toinen
heisiä (se jolla piti oleman enem­män
sukupuolista viehätysvoimaa)
katosi kuvasta, mahdollisesti perus­teellisesti
ikävystyttyään. Maalis­kuun
22 pnä hänet oli korvattu vie­lä
mieliekkäämmällä uudella' täh­dellä.
Ensimmäisessä ohjelmassaan uu­si
tulokas esitti Vielnariiin so­dan
"sankaria" joka oli varusteltu
Purple Heart-kunniamerkillä ja jo­ka
ylisti "kilttejä ja ystävällisiä"
etelävietnamilaisia jotka horjumat­ta
vastustavat "punaisia". Lisäksi
hänellä.oli suiullisensuloisia muisto­ja
kauniista j a hennosta vietnami-laistytöstä
joko oli antanut henken­sä
pelastaakseen sankarimme jou-.
tumasta sissien kynsiin;
' Route 66' on osa kampanjasta
jonka tarkoituksena on kaupata
yleisölle kuvaa "hyvistä amerikkalai­sista
jotka käyvät pyhää solaa "pa­hoja"
sissejä vastaan. USA:n oi­keusministeriö
ilmoitti hiljattain,
että Ngo Dinh Diemin hallitus oli
pulittanut $100,000 Kastorin, Hil­tonin,.
Chesleyn, Cliffordin ja At-hertonin
propagandatoimistoille
Näiden tuli "käyttää hyväkseen
kaikkia mahdollisuuksia ja suhtei
la , liike- ja finanssipiirien kanssa"
parantaakseen Diemin hallituksen
.iuvaa USA:ssa. • ^
KAIVOVEDESTÄ
Pankaapa ihmiset kaivovetenne
'.cokeille nähdäksenne, saatteko sa­manlaiset
tulokset kuin minäkin.
En ole koskaan ennen huomannut
sellaista kuin tänä keväänä. Jos
sellainen on' yleistä, niin se saattaa
olla tekemisissä niiden alomiasiain
kanssa?
Pankaa kaivovetenne alumiini­seen
tai rautaiseen astiaan (ei "nik­keli-
teräkseen"; antakaa seista sen
huoneen lämmössä pari kolme vuo­rokautta
Silloin siihen ilmestyy sa-dottain
herneen kokoisia vaalean
harmaita "läjiä" ja kun tämä "her­ne"
poistetaan, on se syövyttänyi
kuopan astian pohjaan joka her-.
neen kohdalle. Voimme arvata mi­ten
terveellistä on sellainen vesi
syötäväksi ja juotavaksi.
— J . Saikkonen.'
talle on vain mahdollista rakenta:)
tämän kansan ja maan onnellinen
tulevaisuus", kirjoitti helsinkiläinen
i^äivän Sanomat. '•- •
Ja Suomen Sosiahdemokraalti.
mikä 15 vuolta sitten lukeutui ys­tävyyssopimuksen
;ilekirjoitlamisen
jyrkcnipän vastustajiin, kirjoitti
nyt: ^Kuiuneioen viidontoisla vuo­tien
kokemukset ovat siis myön-leisct.
Sopimus on lähentänyt näitä
!{ali(a maata ja niiden kansoja ja
lisännyt niiden välillä sitä luotta­musta,
jonka vallitessa yksin on
mahdollista päästä rakentavaan yh­teistyöhön.
Euroopan erään osan
poliittisten olojen tasapainottajana
sopimuksella on ollut huomattava
suurpoliittinenkin merkityksensä."
ESIMERKKI C A N A D A L L E K IN
Pienen porvarillisen Suomen ja
suuren sosialistisen Neuvostoliiton
välinen ystävyyssopimus ja sen pe
rustoella tapahtunut myönteinen
kehitys kummankin maan etuja
vastaavalla lavalla, on myös käy-tännöIliiKMi
osoitu.s siitä,, mitä mah­dollisuuksia
olisi Canadalla hyvien
suhteiden kehittämiseksi pohjoisen
naapurinsa, Neuvostoliiton kanssa.
Tosiasia on että rinnan hyviep
naapurisuhteiden kehityksen kans­sa
on kehittynyt myös laajakantoi-
-nen ja yhä kasvava kaupankäynti
Suomen ja Neuvostoliiton -välillä
aiheuttaen sen, että monilla teolli­suusaloilla
on Suomessa ollut jat­kuva
täystyöllisyys, kiitos siitä
neuvostoliittolaisille tilauksille.
Tällaiset talouspulista vapaan so­sialistisen
maan suuret tavaratilauk­set
olisivat omiaan huojentamaan
myös Canadan talousvaikeuksia.
Kaiken kukkuraksi on syytä huo-mata,
että loisin kuin meidän ele
Iäinen naapurimme, joka kieltää
meitä myymästä autoja ja muita
koneita sekä monenlaisia muita ta­varoita
sosialistiseen maailman-osaan.
Neuvostoliitto ei ole millään
tavalla vaikeuttanut Suomen kau­pankäyntiä
länsimaiden kan.ssa.
Meidän vakaa käsityksemme on,
että Canada voisi omaksi edukseen
ottaa oppia Suomen hyvästä esimer­kistä
.nuhteiden parantamiseksi Neu­vostoliiton
ja muiden sosialististen
maiden kanssa.
SYNKKÄ K U VA
Tuo kuva onkin pahasti paran­nuksen
tarpeessa. Pohjois-Vietna-miin
verrattuna ,Etelä-Vietnam on
k u i n valtava, 14 miljoonan ihmisen
asuttama vankila. Hallitus on dik-taatlorihallilus;
sekäkaupunkien et­tä
maaseudun virkamiehistö on yh- sista kylistä",
tä turmeltunutta; maanomistajat ja
kauppiaat lihovat USAn avulla, ko­koavat
rikkauksia tai sijoittavat va­roja
ulkomaille; maanviljelys on la­massa;
nykyaikaisia teollisuuksia ei
ole lainkaan ja maa pysyy pystyssä
Amerikan almujen varassa.
V i l j e l l yn maan pinta-ala piene­nee.
Riisisato putosi 5,421,000 ton­nista
1960—61 4,500,000 tonniin
1961—62. Viljelty pinta-ala väheni
6,103,370 eekkeristä 5,434,000 eekke­r
i in samana aikana. Aikoipaan Ete­lä-
Vietnam vei ulos maasta miljoo­na
tonnia riisiä vuosittain, minkä l i ­säksi
se piti huolen Pohjois-Vietna-min
vuotuisesta 250,000 tonnin va­l
e l in tutkimista siihen liittyvine
Reve-tanssihalleineen: Hän jatkoi:
•'Tiedämme, mihin osa siitä ($2
miljardista) meni, koska siitä oli
julkinen 'skandaali Pariisissa tänä
lalvena. Ranskan poliisi paljasti et­tä
$1 miljoona oli kavallettu viel-namilaJl
isla ^rahastoista jotka oli
.varattu vietnamilaisia opiskelijoita
varten Ranskassa. Näyttää siltä, et­tä
useita saloja opiskelijoita, jotka
saivat avustusta, ei ollut olemassa­kaan
sen enempää kuin Gogolin
kuolleita sielujakaan'."
Washington tekee ajoittain puoli­naisia
yrityksiä painostaakseen Die­min
hallituksen suorittamaan refor­meja.
Tästä on. ollut tuloksena
Mme Nhun "säästäväisyys-" ja "mo­raalinen
uudestisyntymisoh jelma"
sekä Diemin suunnitelma "strategi-
M O R A A L I N E N OHJELMA
Mme Nhun ohjelmaan sisältyi
kukkotappelun, kauneuskilpailujen,
syntyväisyyden säännöstelyn, - kai­ken
yleisen ja osittain yksityisen
tanssin, prostituution, rakkauslaulu­j
en ja tekorintojen käytön kieltä­minen.
Kun hänellä kysyttiin tans­sityttöjen,
jotka nyt joutuivat työt­tömäksi,
tulevaisuudesta, hän ilmoi-ti
toivovansa että nälkä pakoiltaisi
heidät opettelemaan sairaanhoitoa
tai opetustyötä mutta hän ei sano­nut
mistä he löytävät koulut opis­kellakseen
näitä ammatteja. Tans-sipykälää
lievennettiin siten että
kuun 27 pnä Saigonin—Huen rauta-lietä'
vastaan ainoana tarkoitukse­naan
' kidna{»ata joitakin' "sotilastyt-töjä"
jotka olivat matkalla lomalle
(New Republic, maalisk. 12, 1962).
Oli miten oli, näitä filmejä on näy­tetty
uudellen ja uudellen USA:n
televisiossa.
KYLÄSUUNNITELMA
Diemin "strateeginen ky)ä"-suunT
nitelma ei ölT mitään muuta kuin
kaunisteltu yritys' keskitysleirien
rakentamiseksi Etelä-Vietnamin
miljoonille maatyöläisille, joiden
myötätunto on täydellisesti sissien
puolella. Aluksi Diem kutsui ky­hään
nimellä "agrovilla''. Amerik­kalainen
lehtipalvelu antoi suunni­telmalle
nimen ' Operaatio Aurin­gonnousu".
Pinnallisesti katsoen suunnitel^
ma tuntuukin jossakin määrin jär­jelliseltä.
Menestyksellinen sissiso­ta
on riippuvainen maaseutuväestön
kannatuksesta. Tietäen että' sissit
taistelevat heidän asiansa puolesta,
maatyöläiset halukkaasti täydentää
vät sissien miionavarastpja, lähet­tävät
nuoria vapaaehtoisia heidän
joukkoihinsa sekä ilmoittavat' sis­seille
amerikkalaisten ja hallituk­sen
joukkojen liikkeistä. Tämän
vuoksi Diem suunnitteli nämä val-lihaudoin
ja piikkilanka-aitauksien
piiritetyt kylät joihin maaseutu­väestö
kerättiin tarkoituksella eris­tää
heidät sisseistä ja saada heidät
luoteltavien hallituksen joukkojen
jauksesta; vuonna 1961-62 sen täy- yksityisissä kemuissa sai tanssia jos i^^ij.^""^"
tyi tuoda 100,000 tonnia riisiä.
Useimmat kauppiaat harjoittavat
tukku tai vähittäiskauppaa. Valmis-teteollisuudessa
työskentelee ai­noastaan
50.000—70,000 henkilöä.
Teollisuus rajoittuu pääasiassa pa­nimoihin,
käsiteollisuuteen, tekstii­leihin
ja rakennusteollisuuteen. Ra-kennusindeksi
on kuitenkin laske­nut
17 pistettä. 78 prosenttia loimi-nimistä
on niin pieniä että niiden
palveluksessa on korkeintaan 20
henkilöä. Työttömyyttä on paljon.
Elinkustannukset nousevat jatku­vasti.
Tukkuhinnat ovat nousseet 12
prosenttia vuosittain.
NGO suku V A L L A S SA
Maa on Ngo-perheen hallinnassa.
;\go Dinh Diem on presidenlli.: Hän
Jn poikamies. Hänen veljensä Ngo
Dinh Nhu on hänen poliittinen neu­vonantajansa
ja salaisen poliisin'
päällikkö.. Hänen vaimonsa Mme:
Nhu on valtakunnan ensimmäinen
nainen. Toinen veli, Ngo Dinh
Can, on Keski-Vietnamin kuvernöö­r
i . Seuraava veli, Ngo Dinh Luyen,
on Britannian, Länsi-Saksan ja Bel-
,t;ian lähettiläs; vielä eräs veli on
Vinh Longin roomalaiskatolinen
piispa. Mrs. Nhun isä, Tran Van
Chuong, on USA:n, Canadan, Ar­gentiinan
ja Brasilian lähettiläs.
Mrs. Nhun äiti edustaa Etelä-Viet­namia
YKssa.
Nhun salaisia poliiseja on kaik­kialla/"
Hän voi.olla sinun pedicab-
(vuokrapolkupyörä) a j u r i s i " "New.s-v.
eekin" Saigonin kirjeenvaihtaja
Francois Sully . kirjoitti tultuaan
karkoiteluksi Etelä-Vietmanista (.24.
9. 1.962), ' hän voi olla hplellivir-kailija
uudessa Caravelle Hotellis­sa,
Hän voi olla yöklubin emän-nöilsijä;
Luotetuimmalkin palatsin
virkailijat tarkastetaan kahdesti
mahdollisten kätkettyjen aseitten
varalta joka aamu."
Seitsemän vuoden aikana USA
on antanut Dicmille $2 miljardia
taloudellista ja $1 miljardin soti­laallista
apua.. Tästä aarteesta on
nähtävissä vain rikkaiden tuotta­mat
ylellisyy.stavaral: kalliit autot,
ulkolaitamoottorit, ranskalaiset ha­juvedet,
skooteril, radioi, kirjoitus­koneet
ja "sellaiset aseman vertaus­kuvat
kuin ydinreaktori, samaan
aikaan kun hallituksella ei ole va-j-
aa ostaa edes teippiä, sekä jätti­läismäinen
eleklroonincn laskukone
jolla ei ole mitään laskettavaa".
(New Republic, kesäkuun 19, 1961).
T U H L A U S TA
Etelä-Vietnamissa jokainen- on
tietoinen; Täajallclevinneestä mädän-nätsyydeslä
mutta varmat todistuk­set
ovat vaikeasti saatavissa. Tämä
johtuu osittain poliittisen opposi­tion
puutteesta (vastustajat ovat jo-hankki
luvan etukäteen. ^Tekorinto­jen
kiellon käyttö peruutettiin sen
jälkeen kun todettiin, että ilmeni
vaikeuksia tarkatuksen suhteen . . .
Rakkauslaulut julistettiin pan­naan
koska, kuten hallituksen pu­hemies
sanoi, "ne olivat liian tun­teellisia
- ja eivät olleet sopusoin­nussa
maan nykyisen tilanteen
kanssa". Etelä-Vietnam on ainoalaa­tuinen
maa sikäli että siellä löytyy
• maanalaista tunteellisuutta" ja
'salaista tanssimista" (New York
Times, läntinen painos, helmik. 8).
Jotkut prostituoiduista ovat muut-
.'aneet Saigon-joen loiselle puolelle
ammattiaan harjoittamaan. Hiljat­tain
hallitus antoi luvan vanhojen
sävelmien laulamiseen sillä ehdolla
2ttä entiset sanat korvattiin kom­munisminvastaisilla
säkeillä. Ame­rikkalaiset
virkamiehet asettivat
kyseenalaiseksi, sanoi Times, "jos­ko
etelävietnamilainen sotilas kuu­mana
päivänä jokisuistossa todella
haluaa laulaa kommunisminvastai­sia
lauluja".
Käytännössä suunnitelma on joh­tanut
maalaisten erottamiseen hei­dän
maistaan, viljavarastojen polt­tamiseen
ja melkein kaikkien - ter­veiden
nuorukaisten pakenemiseen
sissien puolelle. Hallituksen viral­liset
tiedotukset ilmoittavat, että
3,700 strateegista kylää on jo pe­rustettu
ja tavoite on 10,000 kylää
vuoden 1963 loppuun mennessä.
Diem on tilannut 85,000 tonnia
piikkilankaa. .
UPIn kirjeenvaihtaja Neil Shee-han
tiedoitti tammik. 2 pnä, vas­toin
hallituksen optimistisia liedoi-tuksia,
että "Yhdysvaltalaiset piirit
ilmoittavat Diemin kyläsuunnitel­man
olevan vielä lapsenkengissä.
Useimmat kylistä on perustettu
alueelle joka jo aikaisemmin oli
hallituksen joukkojen kontrollissa
jossakin määrin".
DIEMTN TOIVEET
Kyläläisten mieliala on san.gen
synkkä. Heidät on pakoitcttu kai­vamaan
vallihautoja, rakentamaan
piikkilanka-aitoja ja rakentamaan
f r
Yhdysvallat on ehdottanut Ca-nadalle
ryhtymistä yhdessä tut­kimaan
suunnitelmaa, jonka
tarkoituksena on saada aikaan
laiväväyläyhteys New Yorkin
ja Montrealin välille. Tämän
jättiläissuunnitelman toteutta­miskustannukset
arvioidaan n.
600 milj. dollariksi. Uutta vesi­väylää
rakennettaessa . tullaan
suurelta osalta käyttämään hy­väksi
luonnon jokia.
Kaikista näistä puritaanisista sää- hökkeleitä itselleen. Joskus on lar
döksistä huolimalla Mme; Nhu on
valmis käyttämään Madison Ave­nuen
tekniikkaa parantaakseen Ete­lä-
Vietnamin kuvaa ulkomailla. Hän
antoi amerikkalaisten uutiskuvaa­jien
filmata vietnamilaisia "soliliis-tytlöjä"
liukoi.ssa housuissa ja vie­lä
tiukemmissa puseroissa. - Tytöt
käyttivät maahantuolettuja texasi­laisia
kymmenen gallonan hattuja
ja kantoivat automaaltikivääreitä ja
Colt .45-revolvereja.
Tämä tarjosi tavalliselle tyhjävat-saiscllc
etelävietnamilaiselle jotakin
hauskuutta. Kuvat antoivat aiheen
presidentin sanomalehliloimistolle
tiedotukseen helmik. 1 pnä 1962,
etteivät sissit hyökänneet tammi-vattu
joitakin kaivamassa tunnelei­ta
jotta sissit voisivat tunkeutua ky­lään.
Kaikesta huolimatta Diem pi­tää
kyläsuunnitelmaa^ ei väliaikai-
.scna sotilaallisena ratkaisuna, vaan
ihantcelli.scna ratkaisuna kaikkiin
VilMnamin pulmiin. Hän kertoi
U.S. News & World Reportille hel­mikuun
12 pnä:
"Strateegisten kylien varsinainen
rooli ei ole sotilaallinen. Se on pää-asiiussa
poliittinen, taloudellinen ja
sosiaalinen. . Kyläohjelmalla täh­täämme
kokonaisratkaisun saavut­tamiseen
alikehittyneisyyden suu­ressa
pulmassa — teknillisen taka­pajuisuuden,
poliittisen, taloudelli­sen
ja sosiaalisen takapajuisuuden
Kenraali Della Revere
takavarikkoon
Rooma. — Milanolainen siviili-tuomioistuin
on määrännyt Roberto
Rossellinin palkinnon voittaneen
elokuvan General della Roveren ja
kirjan, johon elokuva perustuu, ta­kavarikoitavaksi,
ilmoitti Italian
uutistoimisto Ansa tiistairiltana. ;
Oikeus myönsi 1,500,000 liiran.va­hingonkorvauksen
Giovanni Berlo
nin leskelle. Natsit ampuivat Ber-tonin
v. 1944.
Vahingonkorvauksen joutuvat
maksamaan kirjantekijä Indro Mon-tanelli,
kirjan, julkaisija ja filmin
käsikirjoituksen tekijät.
Rva Bertoni esitti kanteensa 1959
selittäen yleisesti tiedettävän, että
kenraali della Rovere ja Bertoni
olivat sama henkilö ja että filmi,
joka perustui hänen- edesmenneen
miehensä toimintaan, loukkasi hä­nen
kunniaansa ja mainettaan.
General della Rovere sai palkin-,
non Venetsian filmijuhlilla. 1959.
Positiivinen ele
sanoi Caslro
Havanna. — Kuuban pääminis­teri
^Fidel Castro sanoi keskiviik­kona
'että USA:n hallituksen toi­menpiteet
vastavallankumouksellis­ten
hyökkäysten estämiseksi U S A :n
alueelta käsin olivat positiivinen
ele" ja askel eteenpäin selkkauksen
vaaran vähentämiseksi.
Y l i o p p i l a i l l e Havannassa pitämäs­sään
puheessa, Castro sanoi kuiten­k
i n että suoranaisen hyökkäyksen
vaaraa e i . ollut vielä poistettu. N i in
kauan kuin tällainen vaara on ole­massa.
Kuuba jatkaa turvallisuus­toimenpiteitään,
jatkoi Casti"0.
Hän ei pitänyt. Englannin, halli­tusta
vastuullisena kuubalaisten pa-
:kolaisten. äskettäin tekemiin hyök-käyksiinr-
jotka tapahtuivat- Baha­man
saarilta käsin.
Kuuban johtaja kehotti USA:n
hallitusta täydellisesti lopettamaan
kaikki hyökkäykset Kuubaa vas­taan.
pulmassa, joka on tavallinen kai­kissa
alikehittyneissä maissa. Tar­koituksemme
on auttaa alikehitty­nyttä
maata puolustamaan itseään
maanalaista kommunistista sotaa
vastaan j a samaan aikaan rakentaa
sen demokratiaa. Tämä on para­doksi;
jonka olemme saavuttamassa
Vietnamissa."
Mitä Diem. todellisuudessa on
saavuttanut on niin suuri epäsuosio,
ettei hän voi enää luottaa omiin
sotavoimiinsa. Häntä nähdään vä­hemmän
ja vähemmän julkisesti.
Helmikuussa 1962 kaksi hänen
omaa, palkittua, USAn harjoittamaa
lentäjäänsä pommitti hänen palat­siaan
ja pakeni sen jälkeen Cambo-diaan.
Kuitenkin, kuten Le Monden
kirjeenvaihtaja Roger Quilliot sa­noi,
"hänen puolellaan ovat ame­rikkalaiset,
jotka ainakin tällä het­kellä
ovat luopuneet ajatuksesta
vaihtaa hevosta keskivirrassa ja
ovat aktiivisesti sodassa mukana".
Paavi "kohden
konununismia"
Lontool — Useat englantilaiset
lehdet käsittelivät torstaina paa­vi
Johanneksen kiertokirjeitä
maailmanrauhasta merkkinä Var
tikaanin politiikan siirtymisestä
"kohden kommunismia".
Paavin avoin kirje ihmiskunnal­le,
jossa vaaditaan kilpavarustc^
lun lopettamista ja uuden maail­manjärjestyksen
luomista^ oli tär­kein
ulkopoliittinen uutinen u-seimmissa
lehdissä. k
Konservatiivinen The Times sa­noi,
että asiakirja sisältää yrityk­sen
siihtaulua "uudella tavalla koin-:
munismiin."
Times lainasi pääkirjoitukses­saan
otteita kierlokii^jeestä. Erikois­ta
huomiota . kiinnitettiin paavin
määritelmään kommunismin teori­asta
ja käytännöstä.
Otsikolla "Paavi katselee vasem­malle"
laajalle levinnyt vasemmis-tomielinen
Daily Mirror sanoi: " H a ­vainnoitsijat
pitävät kaikkein mer­kittävimpänä
niitä kirjeen kohtia,
joissa esitellään käytänöllisen yh­teistyön
mahdollisuuksia ^katolilais­ten
ja vasemmiston välillä".
SEATOIa ei oikeuHa
puuttua Laosiin
Hanoi. — "Pathet Laon ääni"-
nimisessä radiolähetyksessä joka
kuultiin Hanoissa viikko sitten
maanantai-iltana, sanottiin, että
Pariisissa parhaillaan koolfa ole­valla
Kaakkois-Aasian sopimus-järjestön
neuvostolla ci ole oi­keutta
puuttua Laosin asioihin.
Radiossa sanottiin: ' Se, että SE-ATO:
n neuvosto keskustelee Laosin
ongelmista on vakava loukkaus
vuonna 1962 Genevessä tehtyä Lao­sin
sopimusta vastaan, jonka mu­kaan
Laos ei hyväksy minkään soti-lasblokin
suojelusta. Ottamalla Lao­sin
ongelmat esille konferenssi-ssaan
amerikkalaiset ja heidän kumppa­ninsa
väheksyvät harkitusti kan­sainvälisiä
sopimuksia ja puuttuvat
avoimesti Laosin ja muiden Kaak­kois-
Aasian maiden asioihin".
Vakuutusyhtiön konttoriin tuli
mies, joka p.vyti vakuutusta:
— Henki-, vaiko palovakuutus?"
Molemmat, minulla on puujalka.
PÄIVÄN PAKINA
Poseerausta on sel(in!
Valokuvausta varten poseeratessa yleensä kansanjoukkojen elintason
on tapaiia hymyillä, ja sitten. kun
se tärkeä toimitus on suoritettu, k u ­vaaja
voi sanoa, mikäli hänellä ön.
hirtehishuumorisia taipumuksia,
että ':nyt voitte jälleen ölla oma i l :
scnne"''; •
Samalla _ tavalla joutUvat esim.
sanomalehdet ja eri kansalaisjär­jestöt
"valokuvattaessa'', hymyile­mään
poseerauksen ajan. Tällainen
"yalpkuyaus" lapajituu myös vaa­lien
sekä muiden sosiaalisten ja la-loudeliisten
taistelujön' yhteydessä.
Esimei-kkinä ""voidaan mainita
.suurena "kansan ystävänä" esiintyvä
ko vankilassa tai maanpaossa), osil-l Toronto Daily Star, joka antaa
tain vapaan lehdistön puuttumises-la.
Nhun ilmiantajaverkosloa ja
salaista poliisia pelätään ja Wash­ington
yrittää painaa kaiken villai­sella.
Kuitenkin on olemassa joita­k
i n viitteitä siitä mihin USAn $2
miljardin taloudellinen apu on men-
.nyt. • ••
Joseph Barry kirjoitti (New York
Post, 28. 3.), että etelävietnamilai­set
.Pariisissa "elävät humussa ja su­mussa
hyvillä amerikkalaisilla dol­lareilla..'
Barry suositteli tutkimuk­sen
suorittamista sellaisissa huvit­telupaikoissa
kuin Lido: Diorin
muotinäytösten kalleimpien puku­jen
ja loistohuoneislojein ostajien
tutkimista; vietnamilaisten loistora-vintoloiden
— sellaisten kuin Table
du Mandarin —^ ja Rexelokuvateat-
"normaalioloissa" melko paljon
palstatilaa esimerkiksi Uuden de­mokraattisen
puolueen kananttajille
ja heidän esityksilleen. Multa kun
tulee vaalit, kuten tuli nyt, silloin
lehti "selittää" asioita kuin paho
lainen raamattua, joteilkin tähän ta­paan:
Paljon hyvää on Uuden de­mokraattisen
puolueen ohjelmassa,
mutta sen toteuttaminen tulisi lue'
man kalliiksi, ja sitä paitsi, kun sil­lä
puolueella ej ole "enenimistöksi"
tulon mahdollisuutta vaaleissa, sik­si
on kuitenkin parasta äänestää
liberaaleja. Juuri näin se lehti me­netteli.
"Normaalioloissa" mainittu suur-lehti
on teoreettisesti ja periaalteel-liseesti
parempien palkkojen, pa-rem^
ian, sosiaalisen huollon ja j
kohottamisen kannalla, multa kun
joku näistä kysymyksistä johtaa
javoimeen taisteluun edistyksen ja
taantumuksen voimien välillä, sil­loin
"kansan ystävä" löytää aina
jonkun tekosyyn, miksi taloudelli­sia
ja muita reformeja vastustavat
piirit ovat kuulema sittenkin oi­keassa.
Sama, pätee itse elämäji ja kuole­man
kysymyksissä, ydinaseiden vas-taanottamisasiassa.
Mainittu suur-lehti
on julistautunut ydinaseiden
vastaanottamisen vastustajaksi ja se
liitänyt, eitä jenkkien joukkotuho­aseiden
raahaaminen tänne aiheut­taisi
vain pelkkää vahinkoa. Mutta
kun vaaleissa oli oteltava käytännöl­linen
kanta, joko ydinaseita vastaan­ottamista
vaativan puolueen hyväksi
tai vastaan, Star-lehti asettui haikai­lematta
ydinaseiden vastaanottami­sen
kannalla olevan liberaalipuolu­een
puolelle.
Tällaisia "kansan ystäviä" ovat
tiukan tullen kaikki Suuren Rahan
omistamat ja kontrolloimat n.s. va­paamieliset
suurlehdet nykyaikana.
Mutta samanlaista hapatusta löy­tyy
Suuren Rahan palvelukseen an­tautuneista
niistäkin piireistä, j o i l la
ei ole loppukädessä siitä mitään
muuta hyötyä kuin se, että saavat
herrojen pöydältä kuppikunnilleen
joiltakin muruja.
Kuten olemme aikaisemmin to-.
donncut, Torontossa ilmestyvät
eri kansallisuusryhmicn oikeLsto-suunnan
kielilchdct, jotka aikai-sommin
kiivailivat henkeen ja
vereen asti konservatiivipuolueen
hallituksen puolesta, tekivät nyt
isoisten toivomusten mukaisesti
täyskdännökseii ja hyppäsivät vii­meistä
sorkkaa myöten No. 1 ame-rikkalaismielisen
puolueen, libe-raalipuoluccen
kannattajiksi.
Kaikki ne eivät "kehdanneet"
avoimesti toimiluskirjoituksissaan
liberaaleja lukea j a kannattaa, ku­ten
menetteli kuulema enemmistö
niistä. Multarkun on mentävä joko
enemmän tai vähemmän "vapaa­ehtoisesti"
poliittisen virran muka­na
niin keinoja kyllä löytyy.
Ottakaamme •'esimerkiksi vaikkapa
Canadan suomenkieliset lehdet, i ^ i -
noastaan Vapaus puhui avoimesti
toimituspalslallaan vanhoja puolu­eita,
mukaanlukien niidenlievepuo-l
u e l la Social Credilia vastaan, sekä
Uuden demokraattisen puolueen eh
dokkaiden valitsemisen puolesta.
Mutta vallan toisenlainen oli
esim. Vapaa Sanan asennoituminen:
Sen uutispalstoilla oli kyllä tilaa
molempien vanhojen puolueiden ja
uuden demokraattisen puolueen
vaaliuulisille, joskin liberaalit sai­vat
.nyt sen kunnia-aseman, minkä
lehti antoi edellisissä vaaleissa van­halle
torypuolueelle.
Mutta toimiluspalstalla lehden
myötätunto oli harkitusti.liberaalien
puolella. Vapaa Sana propagoi vaa-liasioisla
puhuessaan liberaalipuolu­een
vaaliohjelmassaan nostamien
peruskysymyksien hyväksi ja väit­täen
kiven kovaan, kuleh~liberaall-;
puoluekin, etlS ratkaistavana oli
muka vain talouskysymyksiä ja .sosi­aalisia
ongelmia — vaikka koko
vaalikampanjan keskipisteenä oli,
kuten esim. demokraattisen puolu­een
johtaja Tom Douglas moneen
kertaan korosti, kysymys jenkkien
tyrkyttämien. ydinaseiden vastaan­ottamisen
torjumisesta;
No nyt kun "vaalikuva" on otet­tu,
voi Vapaa Sana ja muut.Toron­ton
oikeistolaiset kielilehdet lopet­taa
liberaalimuorille osoittamansa
leveän hymyn ja selittää loisinaan
lukijoilleen, mikäli se näytfää edul
liselta, jolta lehti on muka Uuden
demokraattisen puolueen ja joiden­kin
reformienkin puolella.
Näin olivat vaalipullat uunissa
sittenkin vaikka niin Vapaus kutrr
Vapaa Sanakin tekivät poikkeuksen
ohjelmassaan Sudburyn vaalipiirin
kohdalla.
Tämä palauttaa mieleen jokin ai­ka
sitten Torontoon tekemämme
rautatiematkan yhteydessä kuullun
kaskun:
Kysyi eräs matkamies kaverillaan:
"Mitä jäisi jälelle Elizabeth Tay-larista
(filmilähdeslä) jos häneltä
otettaisiin pois kaunis musta tuk­kansa:'
Kun toinen vetosi tieiämättömyy-leensä,
niin, kysymyksen esittäjä
selitti puolestaan:
— Seksuaalisesti kiehtovin kalju-päinen
nainen koko maailmassa!
Mutta minkälainen rumilus jää
jälelle sellaisesta sanomalehdestä,
joka vaalien j a muiden taistelujen
aikana muuttaa väriään kuin kame­leontti?
On siinäkin sitten, poseeraa'
mista-Jterraksi oman lukijakunnan
edessä. — Känsäkoura.