Vapaus, January 11, 1962

              •Sivu 2 Torstaina, tammik. 11 p. — Thursday, Jan. 11, 1962
V A P A U S
: läUfcRrVr - ;inaependem LabOr
>tgan: of Pinnish Cauadians-^ Ea-ablifibed
Nov 6. 1617. .Autborizcd
ftecond clM» :maU.by thet ifbsr
.' fflce Departmtait, Dttawa. Pub-snea
tnnce • weqk)y ^ iTpuesd^y?.'
fhursdays and fiatucÄaysiS!? Vapaus
•^bliähing Company Ltd., sn L0(i-l02
«lm 8t W . Siidhurv vOnt, Caiiada
Teiephönes:Bua,^ Office OÖ. 4-4264;
iikmurial Office OS. 4-4265: Msna«et
i . ^uksi. Editor W. Eklund. Uäfflns
.^rir^ss: Box. 69, .Qudbury, Ontario.
it. Lj . -
Adv6rtising rates ^apon «pplioauou
7-pnslntlon free of charge
TlLAiUSHlNNAX
Oaiiadassa: ' ; l , y k . : 8 ^ 0
?liidysvallöissa: 1 vk. 9.0Q 9 kk. 480
Suomes«9: 1 vk. . 9M 6 kk. 5.25
YLEISdN
KlkJE
•»jr»- , ,, , •••• •
ivivestaa
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, Euroopan
yhteismarkkinaliitto, eli kuutosten (Länsi-Saksan, .Italia^
Ranskan, Belgian, Hollannin ja Luxemböurgin) taloudelline^n
. "yhteeiisulaminen", josta on niin paljon j a kauniisti kirjoi­tettu,
oli vuoden vaihteessa vakavassa kriisitilanteessa.
Näiden maiden kesken piti päästämän tammikuun ensim­mäiseen
päivään mennessä 1962-sopimukseen yhteisestä maa­talousohjelmasta.
Sen jälkeen oli tarkoitus siirtyä kuutosten
sopimusohjelmassa toiseen vaiheeseen, ns. enenmiistöpäätös-ten
aikaan.
Mutta kun maataloussopimuksesta \ei päästykään yksi­mielisyyteen
niin Ranska käytti hyväkseen veto- eli eittoa-misoikeuttaan
ja täten rupesi kiiutosliitto tallaamaan paikal­laan.
Riitakapulana on eturistiriidat. Ranskalla on esim. y l i ­jää
mä varn,<;tnja mnataloii.stiinttcita. So hnhiaa snada ne myy-
Qntar.en liha^kanda^Iista
• Ontarion lihaskandaälin tiimoilta on tiedoitettu, että
liittohallituksen terveysministeri W,aldo Mohteith on ehdoK>-
tanut maakuntahallituksille yleisen konferenssin pitoa s i i i^
mielessä, että voitaisiin tutkia lihantarkastussäädöksiä niin
ettei -kuluttajille voitaisi enää niyydä joukkomitassa ihmis-ruoafcsi
kelpaamatonta lihaaj;„kutönon-Tny.t tapahtunut On
riossai- Toivottavaa olisi, että lehmänvjahevosenraatojenih-misruoaksi
myynnistä?annettaisiin « i in kovat vankilarangais- '
tukset, ettei sille "aLalle" löytyisi oikeinkaan palj.oa.pyrkijöi-:,
_ tä. Jokatapauksessa olisi säädöksiä parannettava niin, että
kaikki ihmisrUoaksi, myytävä liha on tarkastettava.
Oh 'kerrassaan sui^rta huolimattomuutta viranomaisten
toimesta* kun joku herrasmiesmäinen rikosliiga voi myydä
kuukausittain jopa 75 tonnia hevosten ja lehmien raatoja i h ­misten
syötäväksi ja kääriä siitä kuukausittain noin $60,000
-tuloti kuten on meille selitetty. Jossakin on silloin vikaa kun
tällainen menetelmä on saanut ja voinut jatkua. On vaikea
uskoa, että lihahkäsittelyyn perehtyneet liikkeet ja laitokset
ovat voineet tällaista tavaraa välittää asiakkailleen olematta
tietoisia siitä, että l i h a n i ole tuoretta eikä tervettä. Jos olisi
kysymys joistakin kulmakaupanpitäjistä, jotka eivät ole a l a l ­leen
erikoistuneitaj niin. silloin voitaisiin olettaa,- että kaup­piaatkin
ovat tulleet petetyiksi. Mutta toista on kokonaan s i l -
Ipiri kun ketjuliikkeidenkin sanotaan/välittäneen tätä mo­nessa
tapauksessa suorastaan myrkylfistä lihaa.
Uutistiedoissa on kerrottu, että tiistaiaamuun mennessä
oli tähän hirveään lihaskandaaliin osallistumisesta pidätetty
kaikkiaan 14 ihmistä (?), ja että lisää pidätyksiä on odotetta­vissa.
Poliisiviranomaiset ovat kertoneet, että nämä raatojen
kauppiaat ovat joissakin tapauksissa paloittaneet lihoiksi
sellaisiakin lehmiä, jotka ovat olleet kuolleena useita päiviä
' j a että hevosenraatojakin on paloitettu j a myyty ensiluokan
naudanlihana! Suuri osa tautisista eläimistä, kuoleman par­taalla
olleista eläimistä ja eläinten raadoista saaduista lihois­ta
on käytetty makkaroiden valmistamiseen sekä keitto- ja
jauhelihana mutta sitä on myyty myös luuttomina pais­teina
jnö. Tämä on antanut äärettömän suuria voittoilun
- mahdollisuuksia alansa "liiketoiminnan" harjoittajille, sillä
heidän kerrotaan ostaneen kuolleita eläimiä $5.00 hinnalla
kappale ja myyneen niistä saamaansa lihaa 33 senttiä pauna!
-Kun palautetaan mieleen, että esim. Toronton, Hamiltonin ja
Brantfordin alueella on myyty tätä lehmä- ja hevosraatojen
"lihaa" arviolta noin 150,000 paunaa viime elokuusta lähtien,
niin silloin nähdään kuinka tuottoisa afääriä tämä homma on
ollut.
Kummallisinta tässä yhteyde.ssä on kuitenkin se, että
vaikka poliisiviranomaiset sanovat joidenkin pakkausliikkei-den
ja ketjukauppojen myyneen tätä eläinruokaa ihmisille,
niin yhtään ainoata syytettä ei ole niitä vastaan vielä nos­tettu?
On vain selitetty, että ne eivät muka tiedä, eivätkä
kaiketi ole vastuussakaan siitä, mitä ne kuluttajilleen mjry-vät.
Ilmeistä on että lihantarkastussaädöksissä ja niiden täyr
täntöön panossa on suurta vikaa ja puutteellisuutta. Meille
selitetään että noin 80 prosenttia Ontariossa käytettävästä
; lihasta tulee liittovaltion tarkastuksen ja valvonnan alaisuu­dessa
olevista teurastamoista. Loppuosa - mydään joko koko­naan
tarkastamattomana tai perin puutteellisen valvonnan
alaisuudessa tarkastettuna. Ihmisten terveydestä piittaamat­tomat
miehet voivat käyttää hyväkseen vielä sitä, että pakol­lisen
tarkastuksen alaiseksi tulee ' v a in se liha, mikä lähete­tään
niaakunnan rajojen yli joko toisiin maakuntiin tai ulko­maille.-
On sanottUj tai vihjattu, että pienet teurastamot, joilla
on kelinot välineet ja pieni liikevaihto, eivät voi ylläpitää
-seilaisi^ virkailijoita jotka tarkastavat karjan ennen teuras­tusta
j ^ antavat leimansa vain tällaisen tarkastuksen perus­teella.
•Mahdollisesti asiassa on perää. Mahdollisesti valtio-vallan
»tulee tehdä joitakin erikoisjärjestelyjä näiden pikku­liikkeiden
tuotteiden valvomiseksi esim. niin että yksi ja
sama^rkastaja valvoo useamman liikkeen alueellaan mää-räämäljä
erikoiset teurasjtuspäivät. tai ajat, jolloin hän voi
olla henkilökohtaisesti.paikalla.
Multa missään tapauksessa ci voida hyväksyä sellaista
olettamusta, että suurliikkeet ja- -teurastamot ovat ilman
muuta.synnittömiä. Suoritettakoon puolueeton.tarkastus niin
isoissa! kuin pienissäkin liikkeissä ja tehtäköön tarpeelliset
järjestelyt sen hyväksi, ettei yhtyän lihapaunaa saa myydä
kenellekään ilman ettei siinä ole, valtion tarkastajan leimaa.
J^£ttä kuluttajaväestö saisi takaisin menettämänsä luot­tamuksensa
valtion tarkastajiin, lehmän- jahevosenraatojen
sekä yleensä ihmisruoaksi kelpaamattoman lihan tukkumyyn­nistä
nyt pidätetyt henkilöt Oh v i e t t ä v ä nopeasti oikeuteen
•ja saatettava siellä ankaran rangaistuksen ^alaisiksi Ellei näin
tehdä,:silloin tulee raatojen lihan myynti vähän päästä jatku­maa
n aT%yttaen ehkä jonkun epidemian tai joukkomittaisia
sairautta väestön-keskuudessa.
W H I W J S H I N KOULUASIASTA
Lienee aiheellista selostaa tämän
;n.s. iRoUta;ärven kouitinV asialta.
Jotkut henkilöt ovat erittäin innos­tuneesti
ajaneet asiaa niinpäin,' et-iä
hyJUättäisiin oma koulu j a : kou­l
u p i i r i yhtymällä Whitefishin kou-iU.
piiriin.
Tämän asian edistämiseksi on
cuiskauskampanjalla levitetty täy­sin
valheellisia tietoja, kuten sel­laistakin,
että maksamalla verom­me
Whitefishin koulupiiriin vapau­tuisimme
maaverosta.: Täytyy olla
tietämätön puupää) joka sellaisen^
k i n -valheen täydestä nielee. Emme
me vapaudu maaveron maksusta
sillä keinoin. Jos Tcwnshippi re-kisteröidään^
jää maaveron nimellä
verotus pois, mutta mitä se auttaa^
jos muita veroja lisätään sen tilalle
moninkertaisesti, niinkuin esimerk­ki
riäyttää Whitefi8hin veronmaksa­j
i l l a olevan. Heillä on jo nytkin 4
kertaa kalliimmat kouluverot kuin
meillä ja^paljon kalliimmaksi v i e li
tulevat, kun rakennetaan 3 luokka-hu/
onetta lisää.
Meidän koulupiirimme on talcu-dellisesti
eli rahallisesti n i i n ' hy­vällä
sortilla, että saakin katsella
kaukaa ennenkuin löytää toista sa-^
manlaista. Meillä on oma velaton
kouluhuone ja rahaa useita tuhan­sia
pankissa, jottei meidän köyhyy­temme
takia tarvitse toisen koulu­p
i i r i n ' turviin paeta. Meidän koulu­piirimme
veronmaksajia on koulu­sihteerin
kirjojen mukaan Dieppen
lownshipista yksi kolmasosa ja
Louis'in townshipista kaksi kolmas-
I osaa j a rahatulot samassa suhtees­sa.
Se väite, että lapset oppisivat
paremmin Whitefishissa, ei pidä al­kuunkaan
paikkaansa; eikä kukaan
uskone tosissaan sellaista että las­ten
opinhalut ja kyky paranevat,
mitä kauemmas kodistaan heidät
kyyditään. Pikemmin siinä käy
päinvastoin. Meidän koulustamme
on vuosi vuodelta päässyt ulos op­pilaita
mitä 'parhaimmilla todistuk­silla
ja ovat ylpeytenä ja maineena
opettajalleen, koulupiirille sekä
koko kylälle missä asuvat. Selvä to­distus
siltä, kuinka maalaiskouluis­sa
voi oppia yhtä hyvin kuin isom­missakin
paikoissa. Miksi mei­dän
pitäisi tuhota koulum­me
ja muuttaa muualle? Ei­hän
toisiakaan maalaiskouluja sii­hen
pakoteta, "ei Sambatsin koulua
Whitefishiin, ei Beaver Laken kou­lua
Worthingtoniin. Ne saavat olla
siellä missä ovat, niinkuin sanotaan,!
saatava
N-liiitdbiseii taiteilijaii ptd^eitvuoro
aikakautemme^teatterikeskustelussa
Tuhkin mikään mnu aihe on v i i ­me
'aikoina lienLtfinyt Neuvostolii­ton
taiteilijapiireissä niin suurta
kiinnostusta kuin fcysymys taiteili­j
an ja nykyajan suhteesta* Mikä te-ke^
(e^tlerlnobjaajan työn moder-nlkfli
— ohjelmisto vai näytelmäh
ohjaus Ja näsrttämöasn? Yoidaan-ko
pitää ajanmukaisena JcAalsta
näytäntöä. Joka tavalla tai toIseUa
vpstaa päivänpolttaviin kysymyfc-r
siin? Itfikä on taltelUJan tehtävä ja
velvoUisuns. Seuraavarsa Neuvosto­liiton
Kansantaiteilija Jori Zavad-s
k l ~ v a & a r i i h i n kysymyksiin
—AJ^Nn. kirjeenvaihtajan pyynnöstä.
Jokaisen oh^*aaJan haaveena on
>uoda näyttämölle nykyaikaa koske­via
näytehniä ja ohjata > niitä ajan-mukalsesti.
Jokainen näyttelijä haa­veilee
saavansa osan sellaisissa näy­telmissä.
Mutta kuten tiedämme, ny-kvnlka
käsitetään ja selitetään mo­nella
eri tavalla.
ONGELMA
Näin äskettäin Ruotsissa oopperan,
loka ulkonaisilta tunnusmerkeiltään
oli mitä nykyaikaisin, siinä nimittäin
Pii kysymys avaruusmatkallljolsta.
avaruuslaiva Aniara poikkeaa laske-
>u)*a ^n^oradaltafin ja joutuu toisen
Viier^o^ä^i^en satelllitl^^sl. Aniaralai-set
eivät pääse enää koskaan palaa-m<<
nn kotiphneet«>ne. He joutuvat
kiitämään vierailla Ikuisen yön ja
ikulf^n. kvlmän alueilla, kunnes elä­mä
lätlää h eid iin vahvat ruumiinsa
"a h'lverWset sielunsa.
Joknlnpn kflt«omos"^a ollut luonnol-l'?
esti ka"?ltM etteivät oopperan teki-y&
ja teatteri puhues.saan Aniarasta
fa nniaralaisista tarkoita mitään tun­tematonta
maqilmaa. vann omia
^Tastnmme. meitä Maan asukkaita ja
ihmi!!kiirnan rnplmaa avaruuden val-
*BPmLsesta. Mutta miten mustin ja
^''ivnttomln värein sitä esitetään!
Nävtelmä on kaiken olevai''en tur­huuden
svnkkä symhoH. Siinä tulee
Vourllntuntuvasti esille tekHölden
ftlfltus pttä kalkki, k^rras-saan kalkki
ml^letön^ä la ka^oia nlematto-
Titnit^en. 'Hlmä näyttämöltä kä.sin
»«it.env Inhlmillifen olema-s-^aolon
turhuuden ja toivottomuuden julistus
nalnosti Ja masensi, käsitin sen tä-mänValtaista
taidetta luovan maail-aikaansaannok-
:rottaa näyttämön katsomosta. Halu­sin,
että yleisö tuntisi olevansa "sa­massa
juonessa" näyttelijöiden kans­aa
ja että roolien esittäjien näyttele­minen
tempaisi välittömästi mukaan­sa
jokaisen teatteriin tulleen j a p i -
äisl vallassaan niin katsomossa k\iin
lämpiössäkin vietetyn ajan. Vaikut-l;
aa siltä . k u i n se olisi onnistunut
meille.
Nyt jälleen, - kun työskentelemme
><distyksellisen tanskalaisen kirjaili.
Jan Knud Sandbergin näytelmän
'Naisten kapina" parissa, pyrin-ke-hittämään
edelleen "Wlndso«q. Uoi-äissa
rouvissa" löydettyjä periaattei­ta.
Tahdon, että teatterin elävä alku­voima
valtaisi luoksemme tulevat.
TahdDn, etta ihminen teatteriin tul­lessaan
. yhtyisi sen värikkääseen,
vavahduttavaan, alati muuttuvaan
elämään mitä ei tapahdu elokuvassa
eikä telavlsiossa, missä valkokankaan
tai kuvaruudun kuollut pinta erottaa
katsojan näytelmän tapahtumista.
RAUHAN J A y S T X V Y T O EN
EDISTÄMINEN
"Naisten kapina" on eloisa., sukke­la
j a kiihkeä teös. J a mikä tärkeintä:
sen täyttää raiihan puolustamisen aa­te.
lUmännäytelmän esityksistö t u -
Jdvat kamppaUem|kta:.muhan varmis-
,ami«en jä lujittamisen puolesta
(caikkl. nlhi tdcijä kuin älvlaajat Ja
näyttämöllepanon valmistelijat, sa­moin
näyttelijät Ja ihmiset, Jotka tt)-
evat katsomoon .esltystämme seuraa-
.naan.- "" ' .
Nykyisenä rauhattoinana aikanam­me
teatterin Ja taiteen on tehtävä
voitavansa edistääkseen ystävyyden
ja keskinäisen ymmärtämyksen luo­mista
kansojen -välisissä suhteissa.
Näyttämötaiteen edustajien tehtävä­nä
oc taistella aktiivisesti yleisen
rauhan sekä ihmisten otmen Ja ilon
puolesta kaikin heidän hallussaan
olerm taiteellisen vaikutuksen kei­noin,
kaikin heille suoduin kyvyin;
Tämä on käsittääkseni taiteiUjan teh-tävä
Ja velvollisuuA. — (APN)
USAn armetiaan lisä-tään
taas 2 divlsionaa
kirkko keskellä kylää; , murh»elli.seksi
En tarkoita tässä kovkeakOuluja s2k.si.
eikä niihin kyydittäviä, ymmärräni-'i T- "'"^ '-^xsom^—r ja näin mieles-me
sen, että korkeakouluja on säni t c i ? - ' nftv"'^mön, toisen teatte-mahdoton
rakentaa joka kylään, rin. loka on a-^-?' nnut It-selleen jalon
Niiden on oltava suoremmissa .kes-1 rHämäärän: nalvelln ihmiskuntaa.
kuksissa, jos hallitus: rakentaa kor­keakoulun
Whitefishiin, niinkuin
on huhuttu, niin se on tervetuloa
vain, ei sitä kukaan moittine^ mutta
alemmat kansakoulut saisivat olla
siellä missä on koulutettavatkin
maalaiskylissä.
Viime vuosikokouksessa oli edel-lämEiniti-.^
ta kysymyksestä keskus­teltu
ja päätettykin samalla. Äänet
olivat menneet joksikin tasan. Sel­laisissa
tapauksissa vaaditaan uusi
ääntenlaskutarkistus, mutta toimit^
sijat eivät olleet hyväksyneet sitä.
N3^ on suuri enemmistö veronmak­sajista
tyytymättöminä koonnut ni-mentä
ja vaatinut uutta kokousta,
joka on perjantaina, tämän tammi­kuun
12 pnä, kello 8 i l l a l l a . Silloin
käynee asia selville kumpi puoli jää
voitolle. — J . Saikkonen.
ISRAELISSA P A L J ON
LÄÄKÄREITÄ
Geneve. —: Maailman terveysjär­jestön
tiedonanno.ssa sanotaan, et­tä
Israelissa on enemmän lääkärei-lä
asukaslukuun nähden kuin mis­sään
muu.ssa maassa—-yitsi lääkä­r
i jokaista 420 asukasta kohden.
Toisella tilalla on Neuvostoliitto,
jossa on yksi lääkäri jokaista 550
asukasta kohden.
Nam mielessäni oman neuvcstoteat-terimme,
joka on ottanut omakseen
realismin, elämän totuuden talteelll-'
sen kuvastamlsen. Tällaisen teatterin
esitykset käsitän elämäntapahtumik­si.,
tapahtumiksi elämän ikuisessa
riennossa eteenpäin kohti ihmiskun­nan
yleviä ihanteita. Taman teatte­rimme
tehtävänä on jakaa ihmisille
lahjaksi luovan talteen uutta perus­olemusta,
kehittää ihmisissä pyrkii
mystä kauniiseen, terveeseen ja voi­makkaaseen,
kasvattaa tahdonlujuut­ta
älykkyyttä ja yhteenkuuluvaisuu­den
henkeä. Taiteessa, joka asettaa
it.selleen näitä jiäämääriä, ei voi olla
sija.n "anlaralalselle".maailmankatso­mukselle.
Olen sitä mieltä, että teatterin elä-
Palm Beach, F l a . — Presidentti
Kennedy antoi äskettäin määräyk­sen
kahden uuden armeijan divi-
.sioonan muodostamisesta^ Tämä
nostaa Yhdysvaltain armeijan 16.
divisioonaan.
Virallisessa tiedonannossa sano­taan,
että kahden säännöllisen di­visioonan
muodostaminen tekee
mahdolliseksi vapauttaa aktiivises­ta
palveluksesta "myöhemmin tänä
vuonna" (ehkä kesäkuuhun men­nessä)
ne kaksi kansalliskaartin di­visioonaa
— Wiseonsinin 32. ja
Texasin 49. —^ jotka aktivisoitiin
lokakuun 15 p:nä annetulla mää­räyksellä
ja- osana Yhdysval­tain
asejoukkojen mobili-soinnista
muka B e r l i i r i n kriisin vuoksi.
Toinen muodostettavista divi­sioonista
tulee olemaan panssaridi­visioona,
joka kootaan Fort Moodis­sa,
Texasissa: toinen tulee olemaan
mekanisoitu jalkaväkidivisioona, jo­ka
kootaan Fort Carsonissa, Colo­radossa.
Virallisen tiedon mukaan päätös
näiden kahden uuden: divisioonan
muodostamisesta tehtiiri sen, jäl­keen
kun presidentti Kenendy neu
kuljettaminen kaikkine taminei-neen
ja taisteluvälineineen ilma­teitse
Länsi-Saksaan on suunniteltu
harjoitukseksi taistelujoukkojen
kiireellisestä kuljetuksesta mihin
'.ahansa maailmanosaan — Keski-
Itään, Afrikkaan tai minne vain,
missä tilanteen katsotaan vaativan
kiireellistä sotilaallista toimintaa.
Yhdysvaltain armeijan Johto on
jo pitemmän ajan tahtonut ei ai­noastaan
tällaista harjoitusta, vaan
itsenäisten ilmateitse kuljetettavien
taisteluosastojen — "paloprikaa-tien"
— muodostamista ja niiden
sijoittamista sekä Länsi-Saksaan et­tä
Okinawan saarelle Tyynellä me­rellä.
Tarkoituksena on pitää täl­laisia
' paloprikaateja" asemissa,
mistä niitä voitaisiin nopeasti kul­jettaa
Kauko-Itään ja Kaakkois-
Aasiaan sekä Lähi-Itään ja Afrik-
Iiaan. .•• .
Pentagonin taholta ilmoitettiin
tiistaina, että kolme armeijan 4ais-teluosastoa
yhteensä noin 6,000
miestä kaikkine : varusteineen —
tullaan kuljettamaan ilmateitse
Länsi-Saksaan tammik. 16 j a hel-mik.
12 päivän välisenä aikana.^
Waybrantin sisarukset Sarniasta, joita on kaikkiaan seitsemän
mutta yllä vain E l l en j a Jo-Ann, saivat kaikesta huolimatta vie^
"taä joulun yhdessä. Heidän äitinsä kuoli marraskuussa ja huol­toviranomaiset
ilmoittivat, että perheen on hajaannuttava en­nen
joulua. Asia järjestyi Icuitenkin niin, että sisarusparvi .sai
viettää joulun yhdessä ja kotonaan.
votteli johtavien sotilasneuvonan-{Näistä kaksi o-sastoa jää Länsi-Sak^
lajiensa kanssa täällä. Neuvottelui­hin
osallistuivat varapresidentti
Lyndon B. Johnson, puolustussih-teeri
Robert S. McNamara, apulais-puolustussihteeri
Roswell Gilpatric
sekä kenraali Maxwell D. Taylor.
.Neuvottelujen toiseen. vaiheeseen
osallistuivat yllämainittujen lisäksi
yhteisen esikunnan päällikkö^ ken­raali
Lyman L.. Lemnitzer, amiraaH
George W. Anderson, kenraali
George H. Decker, ilmavoimien
kenraali Frederic H. Smith ja me­rijalkaväen
, kenraali David M.
Shoup.
Sen jälkeen kvn nämä kaksi uut­ta
divisioonaa]" on muodostettu. Yh­dysvaltain
säännölUnen armeija
mänmyönteisyvs Umenee muus.sakin} koostuu yhdestä jalkaväki-, viidestä
panssari-ja kahdesta ilmassa kulje­tettavasta
divisioonasta.
dyksi edullisilla ehdoilla toisiin
.sopimusmaihin; Mutta Länsi-
Saksan haluaa "suojata" omaa
maataloutensa ja kieltäytyy
hyväksymästä Ranskan asen­netta
asiassa. "Toisaalta Länsi-
Saksa haluaa .saada teollisuus-t
u o t t e e n s a mahdollisimman
edullisesti toisiin sopimusmai­hin,
tfTutta siinä se astuu tois­ten
sopimusmaiden teollisuus­piirien
varpaille. "
Kuten muistettanee, Euroo­pan
yhteismarkkinasopimus jo­ka
allekirjoitettiin V . 1958, oli
tarkoitus toteuttaa kolmessa,
neljän vuoden vaiheessa N y t oli
tarkoitus siirtyä vasta ensim­mäisestä
vaiheesta toiseen,
mutta siinäkin fupesi kivestä-mään.
Me saatamme helposti
kuvitella minkälaisia eturisti­riitoja
tulee näiden sopimus­maiden
ratkaiseville talouspii-reille
tämän suunnitelman täy­täntöönpanossa
ja kaikki mer­kit
viittaavatkin siihen, että k i -
ve.s-t.nmincn on vasta alulla..
kuin näytelmien sisällössä. Se ilme-j
nee myös ohjaajan, näyttelijän, Jo- j
>alsen näyttämötyöhön osallistuvan
ihmisen maailmankatsomuksessa. Se
on sinänsä siinä e]ämä.s.sä;iosta taide
syntyy ja jota taide palvelee.
ETSI. KOKEILE JA YRITÄ
Mitlestäni nykyaikaisuus merkitsee
taiteilijalle myös ainaista etsimistä
kokeilemista ja yrittämistä. Sillä jo­kaisensa
teatterlesltykse.ssä pitää olin
keksintö, löytö, joskaan el nyt ker-ras-
saan talteen uuden maanosan löy­tö,
niin ainakin hiven jotain uutta.
Teatterin on oltava alituisessa Ihk-keesr,
ä Etsiminen, kasvu, kehitys —
kaikki tuo on erottamattomasti sidot­tu
yhteen, j a siksi jokaisen teatterl-tsltyksen
—- korostan: jokaisen! —
nn oltava nykyaikainen. Klassilliset
teokset voivat ja niiden pitää esittää
näyttämöltä sanomansa nykypäivälle
nykyaikaisesti, ja nykyaikaisessa näy­telmässä
puolestaan on oltava klas­sillisen
teoksen voimaa, syvyyttä ja
vakuuttavuutta.
Mutta aina ei ole niin kuin pitäisi.
Esimerkiksi Anton Tshehovln näytel­miä
esitetään' toisinaan puolen vuo.sl-
.sad^in Ikäisten vanhojen periaattei­den
mukalse.stl. Onneksi sellaista el
kuitenkaan tapahdu kovin paljoni
Tshehov-ohjaukset, joissa teatteri ko­rostaa
kirjailijan teosten humaani­suutta,
edistyksellisyyttä ja taiteellis­ta
totuutta, ovat nykypäivän teatteri­yleisölle
rakkaita ja ymmärrettäviä.
YLEISÖN JA NAYTTELIJdlDEN
LÄHENTÄMINEN
Pyrin juuri tämänkaltaiseen klas­sillisen
kirjallisuuden esittämiseen
kun valmistelimme Moskovan Mos-sovjet-
teatterlssa Shakespearen
"Windsorln Iloisia rouvia". Halusin
saada esityksestä reippaan, räisky­vän
Jr. nykyaikaisen. Halusin kaataa
kuvitellun noljännon .seinän, joka
\Vashing:on. —
valtein armeijan
Kahden Yhdys-taisteluosaston
saan suorittamaan harjoituksia ja
kolmas palautetaan takaisin Fort
Lewisiin, Washingtonin valtiossa.
Nämä osastot ovat armeijan 4:nnen
divisioonan taisteluosa.stoja. Niiden
sihto Länsi-Saksaan tullaan suorit'
lamaan 100 suurella kuljetusko­neella,
joista 10 tulee olemaan C-
135-suihkumoottorikuljetuskoneita.
Maatalouslakko
I9)dez. Ranska. — Farmi j a teh­dastyöläiset
ryhtyivät tiistaina 24
tunnin lakkoon Averyronin maa­kunnassa
kannattaen kolme viikkoa
kestänyttä Decazevillen kivihiili-kaivostyöläisten
lakkoa.
FILMITÄHTI JÄTTI $1,800,000
New Vorä.—- Filmitähti Errol
Flynn jätti jälkeensä omaisuuden,
joka arvioidaan yli $1.800.000:ksi.
Hän kuoli Varcöuverissa v. 1959.
Belgialainen
lentokone loukkasi
N-liiton ilmatilaa
(Jatkoa sivulta 1)
Sabena-yhtiön puhemies Mosko­vassa
sanoi, että oli tehty järjeste­lyjä
matkustajien kuljettamiseksi
lentoteitse Moskovaan, jcsta he voi­sivat
jatkaa matkaansa Brysseliin.
Neuvostoliiton ensimmäinen vara
ulkoministeri Vasily Kuznetsov sa­noi,
että Groznyyn c l i lähetetty oh­jeet
vapauttaa belgialainen lento­kone.
niin pian kuin teknilliset jär­jestelyt
(polttoainetäydennykset
ym:) tekevät sen mahdolliseksi.
Varaulkoministeri Kuznetsov oli
i ä t t ^ ^ Belgian suurlähettiläs
HyppoMtc Coolsille virallisen pro­testin
ilmatilan loukkaamisen joh­dosta.
Belgian lähettiläs o l i vakuut­tanut,
että ilmatilan loukkaaminen
ei cllut tapahtunut tahalUsesli.
Lentokone oli matkalla .Teheran­ista
Istanbuliin kurssilla, joka saat­toi
sen lähelle Neuvostoliiton rajaa.
Ranskalaisopettajat
pois Egyptistä
Parii.si. — Ranskan hallitus on
läättänyt kutsua pois Egyptissä
olevat ranskalaiset opettajat.
Päätös teh i in sen jälkeen kun
Yhdistynyt arabitasavalta oli ilmoit­tanut,
että kolme Egyptissä olevaa
ranskalaista koulua takavarikoi­daan..
Ranskan valtion omistuksessa
olevan laitoksen alaisina
SITÄi
J A
TÄTÄ
HAJAMIELISYYTTÄ VAIKO
SEKAPÄISYYTTÄ ^
Eräs vanhemmanpuoleinen her­rasmies
etsi ravintolassa vaatenau-akoista
hattuaan.
— Mihinkä hittoon minä nyt
haUuni jätin?
— Sehän on teidän päässänne,
— Kii 03. kiitos, muuten olism
ehkä lähtenyt täältä ilman sitä.
TODISTUS
Puoskari: Olen myynyt tätä lää­ke
tä kokonaista 25 vuotta enkä
ole' vielä saanut ainuttakaan vali^
iuSlav Ticaältekö niitä se merkit-
..eeV '
Ääni. väkijoukosta: "'Sitä. että
kuolleet eivät kykene enää valit­tamaan.''.
MISTÄ SAISI LÄÄKETTÄ
Sairaalassa oleva mies oli juuri
selviytymässä nukutustilasta ja oli
hyvin romanttinen. Hänen vaimon­sa
kääntyi sairaanhoitajattareen
sanoen: " E n o'e kuullut hänen pu­huvan
noin sen jälkeen kun olim­me
kuhenusmatkalla. Mistä on
tuollaista lääkettä saa'avissa?"
R A K K A U D E N TODISTE
Isä- "Mene vaan naimisiin tuon
Jaakon kanssa. Siitä saat miehen,
toimivat [ joka todella rakastaa sinua.''
koi-Jut ovat Kairossa.
Alexandriassa.
Arabitasavallan hallitus ilmoitti
aikaisemmin, että Ranskan kansa­laisten
oleskelulupaa ei uudisteta.
Mahissa jaj Tytär: "Mistä tiedätte, isä?"
Isa: "Siitä, että olen lainannut
häneltä rahaa useaan otteeseen
vumc kuukauden aikana j a hän
aina vaan tulee käymään meillä."
PÄIVÄN PAKINA
Välipaloja sieltä ja täältä
Eräs torontolainen ystävämme,
sanokaamme häntä vaikka "Raafuk-siy.
muisti meitä pitkästä aikaa
eräillä leikkeleillä ja siinä yhtey­de.
ssä myös pienellä kirjelapulla,
jossa on sekä pippuria että muita
mau.steita.
MiiinittPKoon kuitenkin aluksi,
ett'! ko. hikkcN-iel cn peräisin erääs­tä
katuoja- eli skandaalilehdestä-mi.
ssä tehdään suuria otsikoita sel­laisista
asioista, joista tavalliset ih­miset
eivät kehtaa j u l k i s i l l a paikoil­la
ajatellakaaiv puhumisesta .puhu­mattakaan.
, -
Mutta. antakaamme miehen esi­tellä
lähettämänsä tavaran:
—"Terve kaveri: Hävettää että lä­hetän
tällaisen- vanhanpuoleisen to-k
u m e n t i n — sillä onhan meillä
täällä sivistyneessä lännessä omat
loistavat politiikkomme ja omat
hallelujaa huutajamme. Meillä on
täällä Torontossa sanomalehtiäkin
kaikkea sorttia, kuten sen entisen
miehen housuissa . . .Enpä nyt hö­pise
turhan vuoksi.^encmpää, vaan
sanon j a pyydän, että kun saat tä­män
lähetykseni, niin huitase pönt-töhön
ja sylkäse päälle, eikä puhuta
mitään."
No, ei puhuta — - vaikka "pönt­töön"
eli siihen suureen paperiko­r
i in ci iiiilii .Ifikkeleilä pantu,
vaan hyllylle odottamaan jos joskus
tulee tarvetta ja kutsumusta sellai­silta
aloilta.
Teinen torontolainen ystävämme,
sanokaamme häntä vaikka ' Eeno
k i k s i " , oli leikannut sikäläisestä
•päivälehdestä uutispätkän, missä
kerrottiin tunnetun canadalaisen
sanomalehtikunlnkaan valittaneen,
että Raamatun tek.sti pitäisi oikeas..
taan kirjoittaa uudelleen, nimen­omaan
miljonäärien omistamien
lehtiliikkeiden kirjapainossa niin.
että taivasosuuksillekin tulisi dol­larin
merkki.
Kyseinen multimiljonääri näyt­tää
pitävän erittäin pahana Raama­tusta
sitä. kohtaa missä sanotaan,
että rikkaan miehen on vaikeampi
päästä taivasten valtakuntaan kuin
on kamelin mennä neulansilmän
läpi.
Näin ei pitäisi kirjoittaa, selittää
miljonääri, eikä se olisikaan niin,
jos Raamattu toimitettaisiin ja kus­tannettaisiin
nyt, jolloin kirjapai­not'
oyat Suuren Rahan käsissä
Hän ei tosin kiellä etteikö köyhä­kin
voi päästä taivasten valtakun­taan,
mutta rikkaalla on sittenkin
suuremmat mahdollisuiudet, koska
hän, rikas kun on. voi täällä maan
päällä "tehdä enemmän hyvää"
K u i n Koyna vaivainen.
Ystävämme puolestaan huomaut­taa
tästä: ^
"Kas : kun ci Raamatun kirjoit­tajat
huomanneet tätä niksiä. Kun
'oku hyväkäs iokc ryöstää tai muu­ten
kvnii köyhiltä kurjilta joukoil­ta
n i i n , ettd köyhät tulevat vielä­k
in köyhemmiksi, niin sitten tämä
Herra ja Ylhäisyys voi tehdä lah­joituksia
johonkin hyväntckeväi-syystarkoilikseen
sikäli, että saa
veromenonsa pienemmiksi, ja niin
aukeaa samalla taivaan portit sel­kosen
selälleen miljonäärille . . .
"Saa nähdä koska rupeavat tai:
vastonlteja hinnoittamaan ja mai­nostamaan
joko ITäteiskaupalla tai
vähiltäismaksulla . . ?—
J o i l l a k in kansalaisillamme tun­tuu
olevan kiintymystä myös po­l
i i t t i s i in viisasteluihijL. koska.'eräs'
lukijamme "paiskaa" meitä "Keski­pohjanmaa"
nimisestä lehdestä
saksimallaan piirroskuvalla "nimi-miehistä",
joiden alla on tällaista
tekstiä:
"Naapurimaan (NLn) vierailun
aikana 1960 p i t i presidentti Urho
Kekkonen lounaspuhecn ja lopetti
sen:
". . . Vaikka koko Eurooppa
muuttuisi kommunistiseksi, niin
me pidämme täällä tämän perin­teellisen
pohjoismaisen järjestel­mämme.
"Hrushtshev vastasi heti tähän
puheeseen: .
". . . Pitäkää te vain järjestel­männe.
Me lähetämme sitten Neu­vostoliitosta
• 60 vuoden kuluttua
luri.steja kal.somaa:i milen lakapa-juuien
niaamua on euueu dmaau.
"Tervetuloa, sanoi Kekkonen jä
jatkoi puhettaan."
Jutun jatkoahan on sekin.
Mutta meitä kiinnostaakin nyt
ennenkaikkea se huolenpito, mitä
Vapauden lukijat — kirjeenvaihta­jista
puhumattakaan ovat kautta
aikojen lehteään kohtaan osoitta­neet.
Paikkakunnan asioista kirjoi­tetaan,
lähetetään lehtileikkeleitä
ine. Toimitukselle esitetään huo­mautuksia,
moitteita, kun katso­taan
. tarpeelliseksi; sekä toivomuk­sia
ja ehdotuksia. Juuri näin py­syy,
tai oikeammin pidetään -leh­temme
lukijakunnan 'tuntumassa"
eli läheisyydes.sä. Sitä suuntaa on
syytä edelleenkin kulkea.
Ja kun tammik. 27 ja 28 pnä p i r
detään Vapauden yhtiökokous. —
yhdessä CSJ:n laajennetun tpk:n
kokouksen- kanssa — täällä Sudbu-ryssa,
niin sinne ovat,lehtemineju-kijat
ja ystävät hyvin tervetulleita.
Kekousvieraille on tavattu aina an­taa
-puhe- ja esitysoikeus, joskin
vain viralliset edustajat saavat
asioista äänestää ia päättää. Nyt
tulee Vapauden yhtiökokoukselle
paljon tärkeitä asioita j a siksi toi­vomme;
että lehden lukijat pitäisi­vät
nämä päivät "avoina" voidak­seen
tulla joukolla kokoukseen, seu^
raamaan, miten tämän liikkeen"
asioita käsitellään.
Kaiken kukkuraksi näyttää siltä,-
että" siellä on mahdollisuus saada
kahvikupponenkin väHpalaksi, jo­ten
_siis tervetuloa yhtiökokouk-
V.001V. --Känsäkoura.