Vapaus, May 22, 1969

              \
Sivu2 ^Torstai, ttöuikak. 22 p. — Th-ulrsday, May 22,1969
VAP4,ÖS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS .
Bditar: W. EKLUND Mlamgeir: E. 8XIKBI
13e&()lbflktt: Office and I k f i t ^^
Piddlshed twtoe :weekly: Ttae^^ b7 ViettnAn-PuMi^iiig
Cto^LUniited, 1(K)-102 Min St^^W
Adveiiislng tnaitss upoQ apipllii^^
A
CANÄDIf.N lANOUAGr PRFSS n UH
TIL&USHINNAT:
1 vk: $10.00, € kk. $ 5 ^ UBAxr
3 kk. $3.00 Suonoeea:
l v k . $ l l M , 6 kk. $6.76
1 vk. $U£0, « kk. $8.25
Tarpeeton-lakko
Neljä viikkoa kestänyt A i r <3anadan mekaanikkojen lakko päät-r
tyi viikon vaihteessa. Se oli kokonaan aiheetöh lakko, minkä puh­keamiseen
j a jatkumiseen vaikutti ratkaisevasti pääniinisteri P
Trudeaun kriitillisesöä neuvotteluvaiheessa antama lausunto, että
hänen mielestään tämä kruunun (valtion) yhtiö on esittänyt ante­liaan
tarjoufieri. Lakkoa pitkitti j a neuvotteluja vaikeutti osaltaan
hallituksen antamaksi väitetty "salainen ohje" jonka perusteella
valtion toimenhaltijain ja työläisten palkkoja e i saa korottaa kuutta
prosenttia enempää vuodessa — huolimatta lainkaan siitä kuinka
paljon koi-jauksen taipeiessa jonkun alan työläisten palkkataso on.
Totta on, että A i r Canadan mekaanikot hyväksyivät vastaha-
^isesti nyt tehdyn sopimuksen, minkä perusteella heidän palkka­tasonsa
jäi edelleen kauaksi siitä, minkälaista palkkaa saavat samari
alan työläiset Yhdysvalloissa. He antoivat vastahakoisen hyväksy-uisensk
tdidylle työehtosopimusluonnokselle ilmeisesti »iinä uskos.
sa, että edessä voi olla pitkä lakkotaisteUi jos nyt tehtyä sopimus-didotusta
ei hyväksytä. Tähän viittaa esimerkiksi Toronton lakko­laisten
erään johtajan lausunto jopa siitä, että hallitus voi painos-ttnkeinona
harkita A i r Canadan myyntiä- ellei sopimusluonnosta
hyväksytä.
Toisaalta olisi kuitenkin virheellistä olettaa, kuten on visseissä
piireissä vihjailtu, että lakko olisi ollut työläisten kohdalta "tulok-
Beton" tai ainakin ^'lilan vähän tuloksia tuottava";
Eräät merkit viittaavat siihen, että näillä työläisillä on nimen­omaan
tämän lakon vuoksi parempi mahdollisuus saada seuraavalla
kerralla kavennetuksi sitä aukkoa, mikä vallitsee heidän ja yhdys­valtalaisten
lentomekaanikkojen palkkojen väliUä. Toisaalta on i l ­meistä,
että A i r Canadan mekaMiikot voittivat tärkeitä etuisuuksia
varainaisten palkankorotusten lisäksi. Tästä ~ j a samalla nyt teh­dyn
työehtosopimuksen eräistä "uudenmallisista" puolista — kerto­vat
seuraavat tilasto- j a muut tiedot.
PaUcankorotus on IG-prosenttinen 26 kuukauden ajalta,
mutta ensimmäinen Q-prosenttirten paflikanikoroitus astui voi­maan
tananikiuuin 1 päivästä. Sen lisäksi tidevat korkeamman
luokan mefkaariikot saamaan $5.00 lisäpaQkMon kuukaudessa.
Ensi vuonna tulee 7-prosenttinen palkankorotus ja sen yhtey­dessä
toinen $5.00 kuidcausittafinen lisäpalkkio.
Yhtiön palkkatarjousta "sokeroitiin" muillakin etuisuuk­silla
— yhtiön kokonaan maksamalla henkivafcuutuiksella ja
37%-tuntisella työviikolla, yhdeai vapaapäivän Hsäänuselllä jne.
lyöviiJdco lyhentyi 40 tuonista 37% tuntiin^ «tosin sillä va­rauksella,
että työläiset menettivät lO-minuuttisen pesutuo-kion.
Lisäksi tulee työläisille niin sanottu "pitkän palveluajan"
lisäkorvaus, jonka perusteella työläinen saa 11-vuotisen palve­lun
jälkeen 4 sentin korotuksen tunnilta.
Nyt voimaan astuvien korotusten perusteella mekaanikot,
joiden palkka on ollut $3.97 ftimniha, tulevat saamaan taanneh­tivasti
vuoden alusta $4.35 tunnilta eli $174.14 viikolta ja maa­liskuun
2 pstä 1970 heidäin palkkansa ttulee dlennaan $5.01 tun­nilta
eli $200.49 viikolta.
Puhdistustyöläisetsaavait ensimmäisen korotuksen jäl-k
e e n $2.36 tunnilta eli $114.40 viikolta jia toisen korottA^ksen
jällaeen $3.09 tunnilta eli $117.95 viikolta.
Union vjricailijat arvioivat, että yhteenlaskettuna pailkko-jen
konÄus j a ns. reunaeftuisuxidet antavat 22.5^rosenttisen
korotuksen.
Palkankorotusten lisäksi yhtiö suostuu m^^csamaan heraki-vahuutuksen
kokonaan (ennen vadn pu<^t); myöntämään yh­den
juhlapäivän (tapaninpäivän) entisen yhdefcän vapaapäi­vän
Usäksi; antamaan 4 viikon loman 12-vuofeisen palvelun jäi- Yhdysvalla on sittenkin viral-keen
ja 5-viikkoisen loman 25-vuatisen palvelun jälkeen. i^^^ 5^355^ Vietnamia vas-
. Kuten muiötefttanee, yhtiö tarjosi juuri ennen laJdkoa 23- t^an, n im mitä sanoo siitä Y h -
prosenttista korotusta 3 vuotisen sopimuksen pohjalla, 15-pix>- dysvaltain kongressi, kansalta
senttistä korotusta 2-vruotisen sopimaiksen pohjalla samallai fcun puihumattakaan'
unio vaati 24-prosenitiSta korotusta kahden vuoden ajalta: Yhdysvaltain peruslak.ien mu-
Ylläolevasta näkyy, että A i r Canada joutui lopuHta^ suostu- ka^n «n ainoastaan kongressilla
maan aika paljon suurempiin myönnytyksiin,, mitä se oli vai- oikeus sodan julistamiseen ja
mis antamaan eraien lakkoa neuvottelujen perusteella - mikä sellaista toimenpidettä ei kon-sellaisenaan
on yksi lisäosoitus siitä, eittä lakko oli tarpeeton, pressi ole hyväksynyt
Se oli tarpeeton siksi, että A i r Canada on maksukykyinen eikä j^itä taas tulee mr Lairdin
väittänytkään, ettei se voi maksaa työläisttleen parempaa palk- väitöksiin, että amerikkalaiset
fcaa. Se oli tarpeeton siksi, kun se joutui kuätenkin lakon puh- j^gt kohdedleet hyvin sotavan-jettua
korottamaan tarjoustaan. Se oli tdrpetton siksi kUn se keja nife tämä palauttaa mie-f^^^^^
f^T""^^^^* työläisille ja suuria> Uikevodtttometie- leenne lukuisat uutistieddt, joi­den
mukaan yhdysvaltalaiset
ovat luovuittaneet epäinliimilli-
' sellä tavalla käsistään sidotut
^_ vanikinsa Saigonin Soitilaiden
Uutistietojen mukaan Yhdjflevaltain puolustusministeri "kinilusteltaivilksi". Selvää on,
U e l v m Laird julkaisi viikoai vaihteessa vetoiamukseni, että Poh- että Saigonin hallitus olisi äiko-jois-
Vietnamin ja VietkonginpitäÄsi viivyttelemättä v a { ^ ja sitten kukistunut ilman Y h -
- kaikki yhdysvaltalaiset sotavangit. : " _ dysvalltain tukea, ja sellaise-
Väittäenolev^isa huolissaan tsiUä/^m ainakdn
sotavankieja Vietnamissa kohdellaan^ mr LairdjuMcaisi tietoja, moraalisesti vastuussa siitäkin
joiden mukaan Vietnamissa on kateissa 1,300 yhdysvaltalaista kun Saigonin entinen poliisi-lentovoimien
miestä, joista 400-800 «sflKrtaan olevan/ Pohjois- päällikkö ampuil keskellä kau-
Vietnaniissa ja l(K)-500 KansalHsen vapaditusrintaman vankina pungin katua jaloistaain ja kä-
Kumpikaan ei ofle julkaissut sotavankiensa nimiä, sanioi mr sistään sidotun nuoren miehen,
Laiiid, kuten Geneven sopimus.vuodelta 1949 sptää. Pohjois^ jota epäiltiin Saigonin komen-
Vietnam on niiden sopimustm. aaiEkiiyrittajana, m«itta se on noh vastustajaksi,
jettikuvasti toistanut, että pidätetyt lentäjät eivä die soaivanker , Me kannatamme kaikkien .so-ja,
vaan "Botarikollisia". tavankien kotiuittamista.
Tä^nä jnr Laiirdin luento on samgen mielenkUntoinen. M i ­ten
voi Pohjois-Vietnam, tai Etelä-Vietnamin kainisailJinten va-pftutusriötama
''tufmustaa'' p*dälttamänsä amerikkalaiset lentä­jät
"sotavang«ksi'\ fcun YlhdysvjaU
dflssa Vietnamia vastaan. K lm yhdysvaltalaiset sdtalaiitvart me­nivät
jokin aika sitten Muätaillem«reWe^ nIinWashi!ngtoni puo- serisä lopettamisesta M
lusteli sitar tekoa nömönc^ siJJä peiuisteelJa, «ttä "raiuhan mien kptiuttamiBesta mr Laird
qlosMlbteissa» yhdysvaltalaislaivÄ m oikeu» mennä sinne, nöpöuttal-ri sitä päivää, jolloin
ja että Yhdysvallat ei ole nyt sodacaa! Vietnamissa nyt olevat "söta-
ToisaaDta, jos nir Lairdin "luento" tarkoittaa sitä, että vangit" pääsisi.vät kotiinsa.
iyhte^ttistä kumia fliaksaeh siitä
1,000 dollaria tonnilta r-kyseessä
jhdollinen esimerkki — (tai 900
ruplaa virallisen kurssin mukaan)
ia myy sen sitä tarvitseville koti­maisille
tehtaille perien 500 rup-aa
tonnilta. Osto- j a myyntihin­nan
välisen erotuksen uikomaan-
•caupajärjestö saa valtiolta. Jos
taas jonkin tuotteen hinta on
maailmanmarkkinoilla 500 dolla­ria,
mutta maan sisällä 1000 rup­laa,
koituu tämä tulo valtion hy­väksi.
Tällä tavoin tavaroiden
naailmanraarkkinahintojen huo­jahtelut
eivät vaikuta millään ta­voin
maan sisäisiin hintoihin, jot­ta-
on Suunnitelmien" puitteissa
vahvistettu. Sitä paitsi kapitalis­tisten^
valtioiden kanssa käymäs-
5ään kaupassa sosialistiaet valtiot
l:äyttävät-maksuvälineinään^ ei
omia -kansallisia valuuttojaan
vaan kapitalistisen maailman pää
valuuttoja. Ulkomaankauppayhty-niä
saa maan keskuspankilta ulko­maista
valuuttaa tuontiartikkelei-den
hankintaan ja luovuttaa sille
Sosialististen' maiden valuutta­politiikan
j a niiden valuuttajärjes
telmien pääpiirteenä ovat valtion
hallussa oleva ulkomaankaupan
rtiodopoli ja valtion valuUttämo-nopoli.
Valtiollinen ulkomaankau­pan
monopoli merkitsee, että mui­den
valtioiden tai erillisten tjio-tantotölaitosten
kanssa solmitta­vat-
kaupat tapahtuvat varta Väs-.
ten tähän valtuutettujen Valtiol­listen
elinten toimesta. Sosialistis­ten
maiden ulkomaankauppaa ho>
tavana peruseUmenä on kunkin
maan ulkomaankauppanainisteriö.
Ministeriö sekä eri alojen ulko-maankauppayhtymät
toimivat kpr
timaisten tuotantolaitosten ja jär­jestöjen
j a ulkomaisten kauppa-kumppaQeiden
välittäjinä.
Valtion valuuttamonopoli suo
mahdollisuuden keskittää sosialisT
tisen valtion käsiin täysin maan
VEluuttavarat j a käyttää ne kaik­kein
rationaalisimmalla tavalla
kansallisen talouden kehittämisen
hyväksi.
; Ulkomaankauppa- ja valuutta-mänopolit
ovat sosialististen mai­den
kansainvälisten maksusuori­tusten
suunnittelun j a säätelyn
perusta. Tämä suo sosialistiselle
valtiolle mahdollisuuden luoda tu­loksellinen
maksutase ja turvata
omien ulkomaisten velvoitusten
täsmällinen ja ajoissa tapahtuva
täyttäminen.
Kapitalistisen talousjärjestelmän
piirissä valuuttakurssi on ullto-maankaupan
ja maksutaseen mie­livaltainen
säätelijä. Niinpä kan­sallisen
valuutan kurssin alenemi­nen
suhteessa ulkomaiseen valuut­taan
kiihdyttää vientiä ja rajoit­taa
tuontia. Sen sijaan suunnitel­mataloudessa
valuuttakurssi ei
vaikuta ulkomaiseen kauppavaih­toon:
sosialistisissa maissa valtio
hoitaa välittömästi koko ulko­maankaupan
ja kaikki kansainvä-
" t e , u S r " n , a „ „ va- ehdottaa, että . n e s i « „ ä t „ a a .
luuttavarat sosialistinen valtio
tJTdyttää koko suunnitellun uiko
maisen valuutan kysynnän mää-räämäänsä
kurssiin. Siksi kapita­listisilla
markkinoilla esiintyvät
viennin kalitta saafhansät iilkomlLi-sen
valuutan pankin vahvistamaan
kurssiin. Sen sijaan paikallisten
toimittajien j a ostajien kanssa ta­pahtuvat
maksusuoritukset maan
omalla kansallisella valuutalla.
sialistisen leirin maiden keskinäis­tä
kauppaa varten Comeonin jä­senmaat
perustivat Taloudellisen
yhteistyön kansainvälisen pankin,
jonka perusmaksuyksikkönä on
vaihtorupla.
Valuuttakurssin muuttumineh e i
sosialistisessa valtiossa koeketu
väestön tuloja. Kurssin muuttami
sen päätarkoituksena on ulko-maankauppayhtymieh
s i s ä i s 4 b
maksujärjestelmän parantaminen.
Tarpeen on todeta myös, että
jonkin sosialistisen valtion ka.n:
sallisen valuutan kurssin muuttu­minen
ei vaikuta myöskään mui­den
maiden etuihin, se on siis ky­seisen
maan puhtaasti sisäinen
toimenpide.
Jatkuu
SUOMEN UUTISIA
«iiiiiiuiiiuiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiniui^
Helsinki — (Suomi-Seura) —
Peltoa liikaa 310^000 hehtaaria
Suomessa on nyt peltoa 340,000
hehtaaria liikaa; Tavoitteena on
maataloustuotannon ja kulutuk-
.sen tasapaino. Siihen pääsemisek­si
olisi peltoa paketoitava, pois­tettava
käytöstä, viiden vuoden
aikana joka vuosi 90,000 hehtaa­ria.
Tämän toteaa prof. Samuli Suo­melan
johtama maatalouskomitea
12. toukokuuta: maatalousminis­teri
Martti Miettuselle luovutta­massaan
osamietinnössä. Komitea
kurssien huojahtelut eivät vaikuta
suunnitelmatalouteen.
V A L U U T T A K U R S S I
S O S I A L I S T I S i : S S A V A L T I O S SA
Kansallista valuuttakurssia voi
daan lainsäädännöllisesti muuttaa
myös sosialistisessa valtiossa. Täi
laisella valuuttakurssin muutok­sella
ei kuitenkaan ole mitään yh­teistä
sen enempää" devalvaation
kuin revalvaationkaan kanssa.
Kansallisen valuuttakurssin muut
taminen sosialistisen talouden pii­rissä
ei vaikuta millään tavoin
maan sisäi.scen hintatasoon, sillä
hinnat vahvistaa valtio suunnitel­miensa
mukaan. Sosialistisen val­tion
valuuttakurssin muuttaminen
ei vaikuta eneinpää ulkomaankau­pan
suunniteltuun määrään tai ra-kenteseen
kuin myöskään maksu­taseeseen.
Kj^symys on siitä, että ulko-maankaupa8.
saan s o s i a listiset
maat käyttävät maailmanmarkki­nahintoja
eivätkä kysei.sen maan
sisällä vallitsevia hintoja. Maail­manmarkkinahintojen
ja koti­markkinoiden
hintojen välinen
erotus koituu valtion hyväksi tai
korvataan sen laskuun. Neuvosto
liittolainen ulkomaankauppayhty-mä
esimerkiksi ostaa Ran.skalta
taloustuotannon tavoitteet hyväk­syttäisiin
virallisesti.
Maidon, sianlihan, naudanlihan
ja kananmunien tuotantotavoite
olisi mitoitettava 5 prosenttia
arvioitua kotimaista kulutusta
suuremmaksi. Leipäviljan tuotan­non
tavoitteena olisi pidettävä,
.sellaista viljelysalaa, että se kes­kimääräisten
hehtaarisatojen mu­kaan
laskettuna vastaa vehnän
ja rukiin kotimaista kulutusta.
Sokerin tuotannon tavoitteeksi
komitea esittää 20- pro.sentin oma­varaisuutta
ja rypsin tuotannok­si
-20 pro.seni^ia margariiniteolli­suuden
tarpeesta.
Maataloustuotannon ta.sapai-nottamises.
sa on erityisenä vaikeu
tena se,. millä, tavoin tuotannon
supistaminen voidaan toteuttaa
niin, että se ei johda viljelijäväes­tön
tulota.son alenemiseen. Se
edellyttää mm. viljelijäväestön
määrän vähenemistä. Tätä kehi­tystä
olisi edistettävä aktiivisella
työvoimapolitiikalla ja siihen liit­tyvällä
tehostetulla ammattilcou-lutuk.
sella. (H.S)
Eläinharvinai.suus. Saimaan
norppa tuhoutuu likaveteen
Suomen harvinaislaatuisimmat
eläimet, noin 120 Saimaan norp­paa
eli Saimaan hyljettä, ovat
hengenvaarassa. "On enää muuta­man
vuoden tarina, kun tämä
eläinharvinaisiius katoaa maapal­lolta",
sanoi riistanvalvoja Tau­no
V. Mäki. "Niitä on alkanut
kuolla itsekseen, niitä on löytynyt
kuolleena vähän väliä. Niissä on
elohopeaa ja kaikkia tehtaiden
jätteitä. Vedet likaantuvat Sai­maalla
niin paljon, etteivät nor­pat
kestä", hän sanoi. \
Saimaan norppa rauhoitettiin
vuonna 1955. Riistanvalvoja Mäen
mukaan norppia tuhoutuu nykyi­sin
kuitenkin vuosittain yhtä pal­jon
kuin ennen rauhoittamista;
ne jäivät Saimaaseen ikään kuin
loukkoon 10,000 vuotta sitten.
(HS)
Kunniamerkkejä äideille
Äitienpäivää vietettiin kaikki­alla
maassamme 11. toukokuuta.
Valtakunnallises.sa juhlassa val­tioneuvoston
juhlahuoneistossa
Helsingissä oli läsnä tasavallan
presidentti j a rouva Kekkonen.
Viisitoista ansioituneista äi­deistä
sai tasavallan presidentin
myöntämät Suomen valkoisen
ruusun ritarikunnan I-luokan mi­talit
kultaristein valtakunnalli­sessa
juhlassa j a kaksi kotonaan;
Kokkolassa pidetyssä juhlassa
.saivat vastaan merkin kolme ruot­sinkielistä
äitiä.
Äidit ovat 51—71 vuoden ikäi­siä
ja kahta lukuunottamatta he
ovat maatalojen emäntiä. Lap.sia
heidän perheissään on viidestä
neljääntoista. Kunniamerkin saa­jissa
on kolme 12-lapsisen, yksi
11-lapsisen ja kaksi kymmenlapsi­sen
perheen äitiä. (HS)
YkHityinet perustaneet oman
atomivoimayhtiön
Yksityinen teollisuus on perus­tanut
oman yhtiönsä atomivoima­lan
rakentamiseksi Suomeen. Pe­rustetun
yhtiön. Teollisuuden
Sähkö Oy:n jä.seninä on kaikki­aan
16 suomalaista teollisuuslai­tosta,
j o i l la kullakin on yhtä suu­ri
osa osakepääomasta. Uuden
yhtiön tarkoituksena on neuvotel­la
atomivoimalan rakentamisesta
ja aikanaan rakentaa tällaisia
laitoksia.
Yksityisen teollisuuden käsi­tyksen
mukaan atomivoimaloiden
rakentaminen tulee ajankohtai­seksi
viimeistään ensi vuosikym­menellä,
jolloin atomivoimaloita
rakennetaan arvion mukaan 3'ksi
joka toinen vuosi. Yksityisen teol-lismiden
edustajat pitävät <ar-peellisena
varautua oman voima-huollon
kehittämiseen myös vas­taisuudessa
atomivoimaloita ra­kentamalla.
(HS)
Mitä imiiLit ianoval
Ifiit^aimllt eivät « le x,;
,. O n vaikea o l l a yhtymättä Qaeett's P a r k i s s a m i e t e a o s o i t a s ^ e h -;
dissa o l e v i i n i n t i a a n e i h i n . H e p r o t e s t o i v a t p e r h e - j a s o s i a a l i p a l v e l un
m i n i s t e r i n John V a r e m k o n yhä k a s v a v a a t u n t e e t t o m u u t t a vastaan» j S
he o v a t olkiaks».
M r Y a r e m k o n t o i m e n p i t e e t i n t i a a n i e n k e h i t y s o s a s t o n k r i i s i n kä-sittelyssä
o s o i t t a v a t hänen h a l l i n n o l l i s e n kyvyttömyytensä, r a a ' an
t t i n t e e t t o m i i u t e n s a h e i k o s s a asemassa olevan vähemmistöryhmän
pörbhemeihin . . .
' f o i ^ i t i k u i n vakuutusyhtiöillä, tämän m a a k u n n a n i n t i a a n e i l la
o l e v o i m a k a s t a v i p u s i n t a Q u e e n ' s P a r k i n h a l l i t u k s e e n nähden. H a l l i ­t
u k i e n t u l e e t o i m i a heidän hyväkseen inhimillisistä syistä, eikä p o ­l
i i t t i s i a etu/a 6aadakt»en . --• The Toronto Daily Star.^" ~^
. Senöaatiöa, muitta ei hyvftystä
I n t i a a n i e n ristiretkeilijätär K a h n - f i n e t a H o r n sai t e n h o t a r ^ e i -
tosen k o h t e l u n e i l e n B r i t a n n i a n lehdistöltä j a t e l e v i s i o l t a kun hän
saapui L o n t o o s e e n v a l i t t a m a a n Canadan i n t i a a n i e n k o h t e l u a .:
U s e a t k a n s a l l i s e t l e h d e t j u l k a i s i v a t e t u s i v u l l a k u v i a m i n i h a m e i ­sesta
j a p e u r a n n a h k a - t a k k i s e s t a 2 7 - v u o t i a a s t a naass H o r n i s t a . M u t ta
tähän mennessä hän e i o l e yrityksistä h u o l i m a t t a päässyt pääminis­t
e r i H a r o l d W i l s o n i n eikä k u n i n g a t t a r e n p u h e i l l e.
Uutistieto, tiistaina, toukok. 20 pnä.
"NATO UHKÄtLCE SUOMEN, RUOTSIN
JA JTÄYALUN PUOlUEEnOMUUnA
Nato pyrkii saamaan Suomen
. Ruotsin j a Itävallan vaikutus­piiriinsä,
kirjoitti neuvostoliit­tolainen
marsalkka Ivan Jaku-bovskl
Pravdassa viikko sitten
keskiviikkona. Varsovan liiton
joukkojen komentajan artikkeli
julkaistiin liiton perustamisen
14-vuotispäivän johdosta.
Jakubovski toteaa, että "so­danhaluiset
piirit Natossa" pyr­kivät
lisäämään jännitystä E u -
roopasiia.
— Epäonnistuttuaan yrityk-
Ministeri leskihen
vihkii Canadassa
suom. paperitehtaan
Helsinki.\ — Teollisuusministe­ri
Väinö Leskinen vihkii Cana-daan
rakennettavan suomalaisen
paperitehtaan. Ministeri Leskinen
lensi toukok. 16 pnä Finnairin
uudella reitillä New Yorkiin ja
jatkoi sieltä matkaansa Vancou­veriin
Canadaan. Vancouverista
matka suuntautui Kitimatin met­säkeskukseen,
jossa Leskinen vih­ki
suomalais-canadalaisen Euro-can
paperitehtaan.
Paperitehtaan rakennuttajina
ovat Enso-Gutzeit Oy. Kymin Oy,
Myllykosken Paperitehdas Oy ja
Tampella. Paperitehdas on ensim­mäinen
vaihe myöhemmin laajen­nettavasta
teollisuuslaitoksesta.
Paperitehtaan koneet ovat Suo­mesta
j a koko investointi on noin
400 miljoonaa markkaa.
Teollisuusministeri Leskinen
palaa kotimaahan 28. päivänä tä­tä
kuuta. — SS.
sissään palauttaa kapitalismi
Tshekkoslovakiassa j a irrottaa
tämä maa sosialistisesta yhtei­söstä
ne ovat nyt ryhtyneet iku-teen
kilpavarusteluun ja Naton
vastuussa olevien alueiden laa­jentamiseen.
Ne pyrkivät liittä­mään
puolueettomat maat ^
Suomen, Ruotsin j a Itävallan —
näihin alueisiin j a yrittävät le­vittää
vaikutusvaltansa maihin
maanosiin, sanotaan artikkelis­sa.
Jakubovski sanoo Naton olevan
kaiken hyökkäystoiminnan keskus
nykymaailmassa j a Länsi-Saksan
tavoittelevan itselleen avainase­mia
järjestössä. Varsovan liiton
maat ovat kuitenkin valmiit anta­maan
murskaavan iskun kelle ta­hansa
hyökkääjälle, hän toteaa
lopuksi.
KuOdcotappeJlu
ratsian kohitetena
Ottawa, —-Ontarion maakunta-poliisit
suorittivat alkuviikolla lä­hellä
Ottawaa sijaitsevalla maati­lalla
ratsian pklättaen kolmekym­mentä
miestä. Maatilalta löydettiin
useita eläviä ja muutamia kuollei-la
kuikkoja.
Moskova. ^ Varsovan Liiton
jäsenmaat tekevät kaikkensa suo­jatakseen
maailmaa sodalta ja
luodakseen yleiseurooppalaisen
järjestelmän, joka kykenee takaa­maan
. kansojen turvallisanden,
kirjoittaa marsalkka Jakubovski.
Marsalkka Jakubovski korostaa
että sosialistiset" m i a t olivat pa­kotetut
vuoden 1955 keväällä yh­distämään
sotilaallisen j a poliitti­sen
voimansa vastapainoksi hyok»
käyshaluisten voimien kasvulle..
Varsovan sopimus täydentää kak­sipuolisia
ystävyys-, yhteistyö- j a
avunantosopimuksia j a muodos­taa
tarvittavat edellytykset talou­dellisen
ja sotilaallisen mahdin yh
distämiselle sekä sosialistisen jär­jestelmän
lujittamiselle.
Varsovan liiton esikuntapääl­likkö
armeijankenraali Shtemen-ko
kertoo Pravdalle, että Varso­van
liiton jokaisen jäsenmaan
armeija on varustettu nykyaikai­sin
laittein: ohjuksin, ensiluok­kaisin
hyökkäj^vaunuin, suihku-,
konein, sukellusvenein j a erilai­sin
sota-aluksin. Nykyisessä vai­keassa
kansainvälisessä tilantees­sa
Varsovan liiton jäsenvaltioiden
kansat j a niiden asevoimat osoit­tavat
kymmenkertaista valppaut­ta,
jatkaa armeijankenraali Shte-menko.
tylksiä yhtiölle.
Paljastava luento
Mutta lopettakoon Yhdysval­lat
laittoman Bdkaaratunnisen
Vietnannin asioihin ja likaise/n
sotansa Yietnam,iin kansaa vas­taan.
IlTiwittan}ia(lla hyokikäy*k-
PÄIVÄN PAKINA
SYNKKÄKÄTSEINEN MATKAMIES
Suomesta tulleissa uutistier
doissa kerrotaan, että omalla
tavallaan hyvin tunnettu. ame­rikkalainen.
Hudson-instituutin
johtaja, professori Herman
Kahn on vieraillut Helsingissä
ja luonnollisesti luennoinut Van
halla yliop|slolla.
Suomessa otetaan luonnolli­sesti
vieraanvaraisesti vastaan
turisteja j a mc Canadan suo­malaiset
toivomme että siellä
kävisi entistä enemmän vierai­lijoina
muitakin kuin esim. mei­tä
Canadan j a Yhdysvaltain
suomalaisia. —
Mutta professori Kahn el
ole "tavallinen t u r i s t i " — - vaan
" Yhdysvaltai n sotapoliitikkojen
teoreettinen puolestapuhuja.
Totta on että Suomessa yier
raillessaan Kahn oli tavallista
pidättyvämpi ja varovaisempi.
Mutta Kahn on äärioikeiston
johtomies, joka pystyy esittä­mään
propagandansa erittäin
taitavasti.
Hän ei puhunut ymmärrettä­vistä
syistä Vanhalla yliopistol­la
paljon muuta kuin nimeksi
Vietnamin sodasta, mutta esitti
kuitenkin VVashingtonin "hauk­kojen"
pcruBkatBomukset. Toi­saalta
hän t u l k i t s i katsomuksi-aan
piihumnlla "jälkiteolllBiBta"
hippi- ym. kapitnHsti8i«ta ioisto-yhteiskunniatn;
missä on "tuot­tavaan
työhön" osallistuvia vain
20 prosenttia väestöstä.
Viisaana sananselittäjänä prof
Kahn oli sanonut, että Suomen
esitys Euroopan turvallisuus­konferenssista
on hyvä j a kan­nattava,
mutta arveli heti sa­maan
hengenvetoon, että Y h ­dysvalloilla
ei ole tämän vuoden
aikana aikaa määritellä kan­taansa
Suomen ehdotukseen.
Suomennettuna prof. Kahnin
puhe tarkoitti, että Washington-illa
on paljon kiireellisempiä asi­oita
kuin Euroopan turvallisuus­konferenssi!
Vanhalla yliopistolla pitämän­sä
luennon yhteydellä Kahn
tunnustautui .< "pessimistiksi"
Vietnamin kysymyksessä. Hän
ennusti että saattaa syntyä t i ­lanne
jossa noin 95 prosenttia
vietnamilaisista viettää suhteel­lisen
turvallista elämää/mutta
noin puolet maan alueesta on
taistelukenttänä. /
Paremminkin voiai käydä, sa­noi
arvon profeasori, "mutta ne
jotka uskovat, että Yhdysvallat
voivat, lähetettyään 650,000
, miest!ä taistelemaan kauas val­tameren
taakse, vetää ne jona­kin
päivänä kalkki pois, eivät
tunne Yhdysvaltoja . . . "
Tällainen — USAn monopoli-
Hoituneen yhteiskunnan j a sen
hyökkäyssotien puolesta — oli
se saama minkä professori Kahn
Vanhalla piti. Eikä se ollut suin­kaan
sattuma.
Kuten sanottu, Kahn johtaa
Hudson Instituuttia, jota sano­taan
"puolueettomaksi aivotrus-t
i k s i " . Mutta esim. varainhoito­vuosinaan
1964—€8 se laitos sai
tuloistaan % prosenttia eli
$4,690,000 jenkkien sotakoneis­ton
tilaamista tutkimuksista.
Viime vuonna viisi instituutin
tutkijaa, Kahn heidän joukos­saan,
julkaisi kirjan cän We
Win in Vietnam (Voimmeko
voittaa Vietnamissa), jossa hah­motellaan
erinäisiä tapoja, joil­la
voidaan käsitellä Vietnamin
sodan ongelmavyyhtiä ja vas­taukseksi
annetaan, että USAn
voitto Vietnamissa on mahdolli­nen.
Viidestä tekijästä kolme,
näiden mukana Kahn, kannattaa
lähes täysin USAn hallituksen
sotaselkkailua Vietnamissa.
Kahn esittää 10 voltonresop-tiä.
Eshn. hän ehdottaa että
sen sijasta että USA vetäytyisi
pois Vietnamista, maasta teh­dään
USAn protektoraatti,
jenkkieia "suojelusalue". Lisäksi
Kahn ehdottaa, että Vietnamiin
jätettäisiin vähintään 10 v.
2r-^ . amerikkalaista divisio*
haa siinäkin tapauksessa, että
jenkit saisivat tiUinteen ratkais­tuksi
omalta kannaltaan erit­täin
edullisesti.
Kahn selittää loistavasti myös
rauhanneuvottelut: Neuvottelut
Pohjois-Vietnamin kanssa ovat
ainoastaan taktinen veto, j o lU
vesitetään Yhdysvaltain kansan
sodanvastaiset mielipiteet. Waeh
ingtonin pitäisi pyrkiä siihen,
että neuvottelut ajetaan karille
ja syy pannaan kokonaan vas­tapuolen
niskoille. Tämän jäl­keen
"useimmat amerikkalaiset
tulevat siihen ainoaan johtopää­tökseen,
että meidän on voitet­tava
sota".
Kuten huomataan, prof. Kahn
ei esittänyt Helsingissä tätä
"voitto-Vietnamissa" ohjelmaan
sa täysin avoimesti. Mutta ri­vien
välistä se näkyy sikäläi­sestäkin
vuodatuksestaan.
Ja kun suomalaiset nuoret
mielenosoittajat vaativat Yhdys­valtoja
poistamaan joukkonsa
Euroopasta, niin Kahnin meri­selityksen
mukaan sellainen toi­menpide
johtaisi ainoastaan
joko siihen, että Länsi-Saksa
voimakkaasti lisäisi sotilaallisia
voimiaan (mitä se on tehnyt
USAn suosiollisella myötävaiku»
tuksella ja tuella) tai Länsi-
Eurooppa sopeutuisi Neuvosto­liiton
vaikutusvallan kasvuun,
millä hän tarkoitti idän j a län­nen
yhteistoiminnan kehittymis­tä
Euroopassa.
Poliittisesti puhuen Suomessa
kävi prof. Kahnin hahmossa hy­vin
synkkäkataeinen sotapolii-tikok.—-
Känsäkoura.