Vapaus, April 24, 1951

              mm.
nadaa
Ivalon
-anadaadir.
Ja kielsi jpij,
«tamia vtio.
iward Islana
•tu sitäkäi,
.lÄivänvaloa
i sea eläaiä
eydessä Det.
iitä syystä £e
1 h y v ä k^
övaJonHääs-
• pakollinei.:
OSA II
^taina,huhUkuiiii 24 p. — Tuesday, April 27,1951 Sivu 7
EntintoVic-ja
entinea
äällä lanan-
'n 95-vuotls.
n Päätyttyä
een vaökeu.
Hauskaa Vappua
Toivottaa
CON$UMER'S
SUPPIY
Ruokatavaraa, lihaa,
hadtalmU ]a kasviksia.
Puhelin 3036-7
317 Wellington St. W.
Soo .^iT' Ontario
Vapputervehdys!
NICOLET
Public House
' 304 Alberi St. W.
Sault Ste. Marie, Ontario
TrL J. G. Endicott:
Rauhan st a j ain
ja tavoitteet
•imtttiumifiinmiiuiiti
tavia
lauan-
3ISI0.
ÄÄ
inttinen
rvi Salo:
Mäkelä i -
a naiset
jnttinen
ja Laila
jäsenet
jäsenet '
LLA.
Hauskaa Vappua
— leivottaa — ,
SOO SHEET
METAL WORKS
PELTISEPXH^X
METAIXrnftTA
f Asetamme ilmanvaihto- Ja kes-kuslämmityslaitteita.
«Meiltä saatte osia minkälaiseen
uuniin tahansa.
PUifEUN 2234
143 Gore Street - ^
Sault Ste. Marie Ontario 1
ILOISTA VAPPUA
Toivottaa
Harry Smit
PAPEROITSIJA
Seinäpaperia ja maaleja
PUHELIN 330
736 Queen St. East |
Soo V Ontario!
T
lan
tokunta
Rasmus
enkerho '
Tohmo
?
lolainen
B H tytöt
indqvist
nppanit
kakuoro
lie
Erkkilä,
i, Sulho
L O A !
/
VAPPIlTERVEHDYKSEMME
läikille lyBlaisilte kansainvälisen
rauhan ja Jiyvän tahdon puolesta!
JuUcaisenuue oheelUsäu.
semmin Kiinassa Cbianc Kal-slie^
: Kin neuvonantajan», totniinecn
hctyspapin Ja Canadan Banluui-kongnres^
nyityisen» paheenjohtii-jan
J. G. EndieoUin Torontosi^
Canadan rauhanpaolnstajatn ban-
. sallisessa kokouksessa hnhUkmm. f
pnä 1931 pitämän: ohjelnuinilieen:
Kolme \-uotta sitten ij^hmä kansa­laisia
c n puolilla Canada» tuli lisään­tyvässä
määrässä huolestuieeksi sa­nomalehtien
^ pelcitteluotsöcoista Ja
sotapuheista. Kutsuttiin kokouksia Ja
keskusteltiin keinoista . r a u l i a n säi­lyttämiseksi.
Näistä pienistä alkutoi­menpiteistä
ka£voi laaja Icansalllnen
liike, mistä muodostui Canadan R a u -
hankongressi. . Vuonna 1949 pidettiin
pieni konferenssi; viime monna pidet­tiin
Jo paljon suurempi konferenssi
mihiii osamstui 1750 edustajaa Ja tä­mä
liike on buipenttmut tähän suu­reen
"Kansalliseen' rauhankokouk­seen".
Samalla aikaa Jolloin Canadan B a u -
hankongressl' kasvoi kehittyi muissa-k
i n maissa rauhanliike tilanteen . p a ­henemisen
Johosta. Vuonna 1949 J u l ­kaistiin
; Pariisin rauhankongressln
kut£u. Canadalainen rauhanliike
päätti lähettää sinne edustajan Ja
samalla kertaa valtuutettiin edusta­jiksi
kaksi silloin Euroopassa ollutta
henkilöä. Pariisin kokouksessa muo­dostettiin
rauhanpuolustajain vaklr
tuinen komitea Ja vastamuodostettu
Canadan Rauhankongressi liittyi s i i ­hen.
Täxnäxi konferenssin Jälkeen pi-'
dettiin Tufcholmaisa Maailman ihisto-riallincn
kokous mikä antoimaailman
omaatuntoa kolkuttavan vetoomuksen
atomipommin laittomaksi Julistami-sek.
si esittäen, että Julistetaan sota­rikolliseksi
se hallitus Joka ensimmäl-^
seksi käyttää atomipommia.
<Me katsomme ylpeydellä sitä,: että
Canadan Raufhankongressi JärJ^ti e n ­simmäisen
"pommi:pannaan" nimien-keräyksen
maailmassa, alkaen loka­kuussa
1949. TuKholmn kokoukseen
mennessä minä olin tilaisuudessa ot­tamaan
takuuni tämän suuren nimi-
URA
roiinso&
Grenon
n Suksi
Kivinen
Ifhtola
jrhonen
ir Saari
ea liiul
a Kaiho
juomala,
;uonjal»
Okkinsn
r Närhi
[EN ja
Jenny Ja 'Wtai. Kangas
Thelma, Ida Ja W. Lehtonen
Lyyli j a K a l l e Myllylä
Leo, Eva Ja Hugo ILuoma
Miina Pellinen , r
ROY, A. J A M . WIITASAJX>
Bobbj'. AlU-Ja E. Simonen
H m a Ja A r v i Tmmianen'
Helga 'Ja Henry AlUkoskl .
Alma Ojala ^
Arvi Söderena ja perhe
Hanna Ja Evert Perälä
HUJa Ja E . Erkkilä
Hilma Ja Wm. K o s k i
Hilma !ja Heikki Kulmala
Mr. Ja mrs. Wm. K a l l e la
Helena Ja Jalmar Hil&erg
Ida Lähde
Richard, Anja Ja A l p p i Mäki
lyJo Niskanen
Matti Lukkarila
Anni. Laura j a W i l l Wilta .
Taimi, Tom Ja Susan Carr
Mr. Allan Konka '
Mr^_EImer W. Lehtinen
Mr. A . E . Wuori
Amn. SIGNE. A l f l T A.
KENNY. S H I R I ^ J A
MAE VIHRIMAA
HENRY VBEBIMAA
EINO ARO.
Hansen, ACRy,
Bona Ja Unto Torttila ^
Sault Ste Marie
Urho Ja Irma H i l l ja perhe
Ida-Hill
Sofi ja Antton Ranta
Emilja j a K . Wesala
Siiri ja Emil Autiomäki
Olga, Arnold j a E. Perkiö
Kaisa'ja Einar Nieminen
Sanna j a Jaatti Huhtala
E l i n '
Mr. ja nus. Wiljamaa
Wm. Marjasuo
M.'»ry jä S. Koskela .
Hilda ja K . Heino
A te Hytönen.
345 Albert St. W.. Soo
Kalle Jussila.
339 Alexandra St., Soo
A i l i , Sofia ja V . Luoma
Alma j a Reino Aho.
RJt. 1, Soo
X- Heino j a perhe C
Sanelma ja Eino Uitto
Linda Ja Bruuno Aho,
RiR. No, 2.'Soo
Suoma Ja Bruno Kauppinen,
RiR. 2, Soo
Anna Rantanen, .
- TIM. 2, Soo
Mre. Aino Nieminen .
Tjvrä Ja Väinö Mäntylä
Alma ja Sulo Merisalo
Helga Ja Kaarlo Harju
OrT-okkl. .Wilma j a Väinö
Nlökancn
Anni j a Armas Lindberg
Sikne j a Toivo Huotari ja
Anita
Toini Ja Endel Jurimae
Marget Harju ,
• Mary j a Art Toivonen
Mr. Ja mrs, J . Salminen
John Konka
Toby Hakala
L i f a Ja Eddie DesRocihers
A., H . , S.. T, ja E . M^ihoncn
Hilma ja Ruth Anglia
r?mer ja Wm. Lehtinen
Helrt Salin
Aino j a Jack Mäki
Lj-dia K e s t i,
TUda Ja K . Laakso
Hanna -ja J , A . Heinonen
• R. Ja J . Hurskainen
A i l i j a B i l l Heino
Ontario
entceräyskampanjan tulokset. iLisäksi
minä pidän suurena henkildkohtaise-na
kunniana sitä, että kun minä olhv
yksi niistä. kahdeksasta tai kymme­nestä
henkilöstä jotka laativat Tuk­holman
vetoomuksen.
R A U H A N L I I K K E E N JÄTTILÄIS-M
i H N E N VOIMA
Tukholman vetoomuksen tulokset
olivat hämmästyttävän hyvpt. Y l i
500, miljoonaa ihmistä allekirjoitti sen
— lähes puolet ko>Ö Ihmiskunnan a l ­kuisesta
väestöstä. Hmaantui uusi
Jättiläinen rauhan puolesta ja kaiickl
jotka toivovat ja rukoilevat rauhaa
saivat sutä uutta rohkaisua. Toisella
puolen ne, jotka näyttävät vielä us­kovan
sotaan keinona kansallisen o h ­jelman
toteuttamiseksi, olivat suu­tuksissa
Ja peloissaan. Eräs yhdys­valtalainen
senaattori puhui "Tuk­holman
vetoomuksen tifliolsista seu­raamuksista"
sen mobilisoidessa kan­soja
atomipommin käyttöä vastaan.
Yhdysvaltain valtiodepartmentti kat­soi
tarijeelliseksi levittää kaiklUe kes-luluokkalalsten
klubeille Ja -uskonnol­lisille
järjestöille allekirjoittamatto­mia
asiakirjoja joissa varoitettiin T u k ­holman
vetoomusta vastaan. Järjes­tettiin
laaja väärlstelykampanja min­kä
avulla länsimaiden lehdissä j a r a ­dioissa
tämä rauhanvetoomus selitet­tiin
"kommunistien kepposeksi". To­siasiassa
Y K :11c on esitetty päätös­lauselma
missä vaaditaan juuri samaa
— atomiaseiden laittomaksi julista­mista
— ja Moskovassa Joulukuun 17
pnä 1945 pidetty ulkoministerien kon­ferenssi
pyysi komissionia. Joka laatii
käytännölliset ehdotukset "atomi- Ja
muiden joukkotuhoaseklcn poistami­seksi
kansakuntien aseistuksesta"*.
Kalkki tämän kysymyksen reiheilisct
tutkijat tietävät, että Banichin suun­nitelma
o l i käyttökelvoton, eikä sen
tarkoituksena ollut atomipommien
poistaminen tai niiden valmistamisen
ehkäiseminen lähitulevaisuudessa.
Tästä huolimatta Yhdysvallat on le­vittänyt
joukkopr<vagandaa tästä
käyttökclvottotnasta suunnitelmasta
selittäen, että se on ainoa' Järkevä
suimnltelma. Ja että sen vastustajat
ovat vääräfsä. Barudiin suxumiteK
man petollisuuden on perusteellisesti
paljastanut brittiläinen tiedemies.
proefESori Blackett kirjassaan "Fear,
War and thtTBomV.'
Kansainvälisen jännitystilan rau­hanomaisen
ratkaisun vastustajat o-vat
huolellisestt levittfineet sitä vää'
ristciyä, että Neuvostoliitto vastustaa
^ t r o l l i a ja tarkistusta. T%mä ei ole
totta. Eikä liioin ole totta, että Y h ­dysvallat
on koskaan tarjonnut stnm-nitelmaa
atomiaseiden nopeata pois­tamista
varten. Tosiasiassa YlKlys-valtahl
kaikki axgumentit osoittavat,
että Yhdysvallat ptOä ati»Di4)ominla
Jältenä korvaamattomanaaseens. A -
tomipommin käyttö*, ovat usein «uo-siteUeet
fcorfcea-arvofsei tffrkailljai Ja
JEitä on myötaiUyt Ja tukexmi n M i ^
t-ostuunalalset ' - kirkkojen Jolitajat
lännessä.
i^lkoon tämä miten t a h a n s a m e i ­dän
maailmanlaajuinen kampanjam-:
me atomipommin laittoaiksi Julista­miseksi,
tuli kaikkialla ^keskustelun-alaisek9L
Nimien kerääjät toimivat
kaikissa maissa; kaikissa kaupungeis­sa
Ja kauppaloissa, yksityisasunnoissa
ja yleisissä kokoutolssa. He veivät;
rauhan sanoman tehtaisiin, pelloille,
lalvoUiin, Juniin Ja lentokoneisiin. T ä ­män
kampanjan hyväksi kaikkialla
maailmassa toimineista voidaan; to-;
della !sanoa: •
"^Kuinka kauniir^vat vuorella-nii-i
den jalat. Jotka tuovat hjTää sano4^
maa. rauhan tietoa." — Esaias 52:7.'
Professori Joliot-Curie ticdoittV
Maailman HauhankongressiUei^fTukr
holman vetoomuksen perusteena saar*;
dun yhden hyiän tuloksen. Hän sa>
nol "ne. jotka aikovat ikäyttää tätä;
hirvittävää joukkcnnirha-asetta; saa­vat
sota-aslain eksperttien 'huomioin-uin
lisäksi tietää, että heidän päätök-,
siään tutkivat maailman miljoonaiset
kansanjoukot. joLsta voi Jonakin päi­vänä
tulla heidän tuomareitaan.":
Ihmiset eivät ole enää pelkkiä p a s - ^ j
silvlsla tapahtumain todistajia. Ho:
osallistuvat satoina miljoonina yas-tuunalaisestl
hallitusten ohjelmaln Ja
näitä Ohjelmia laativien valtiomies-^
ten arviointiin, Ja toimivat sen mu­kaisesti;
'
Kenraali MacArthur on. ^ kcncnkiiUn
'py>-tamattä tarjoMtunut vapaaehtoi­sesti
antamaanlloppuelämänsä " t a i s ­telulle
kommuriismla vastaan". Mlit-
.|a Y K : n peruskirjan sanat tuomltsc-jVat
t.^llalset puheet. Atlantin* Julls^
iuk-sessa, Y K : n peruskirjan edeltäjäs­sä,
sanotaan:
'l "Ne kunnioittavat kansojen oikeut­eta
muodostaa 'hallituksen mliikäalal-
$uude.ssa ne elävät", ja 'Mie haluavat
toteuttaa Uiydelliscmtiiän yhteistoi-gmlnnan
järjestämistä talousalalla."
i YK: n peruskirjan VIII kohdassa
i^anotaan; '.'YK uskoo, että kalkkien
ikaasoj_cn^^.-_täytyy-Juopua väklval-,
;Jan käytöstä, ja että valtojen a-seis-
*larilsuminen on vältthmätöntft." '
' ^ ' K : n PERUSKIRJA EDELYTTÄÄ
;RINNAKKAISOLOA
I Sc tosiasia kun 1945 muodastetllin
Yhdistyneet Kansakunnat järjestö e-
'jJellyttl rinnakkaLstn olemassaoloa vnU
litscvlen järjestelmien, kapitalistisen
J4> sosialistisen järjestelmän vällUi.
Silloin tiedettiin vallan hyvin, että
monessa maassa oli "kommunistiset"
hallitukset. Y K : n peruskirjan alle-klrjoiilamlncn
oli tosiasiassa tnlou-ellLscsti
Ja poliittisesti erilaisia Jär-cstelmläS;
dustavlen hallitusten Julis­tus,
että ne aikovat vapauttaa m a a ­ilman
sodan kirouksLsta ja "saavut­taa
kansainvälisen yhteistoiminnan".
Lisäksi maan poliittisen Järjestelmän
sisijiscn muutoksen suhteen Y K : n pc-;
rii.skirja kieltää nlmcnomaisastl aat­teellisen
sodan slllii toisen artlklaii
seitsemännessä kohdas.sa sanotaan:
"Mikään tässä peruskirjassa olcva el
oikeuta "3^^:18 sekaantumaan aslol-
<hin. Jotka perusolemukseltaan ovat
minkä tahansa maan sisäisiä asioita,
eikä se velvoita jäsenmaita alista-;
maan tällaisia asioita ratkaistavaksi
tämän pci-u.skirjan puitteissa."
: Tämä tekee täysin selväksi, että I h ­miskunnan
enemmLstö ' on oikeassa
vaatles.<iaan, ettei mikään maa t a i
maiden ryhmä ole oikeutettu käyttä­mään
Y K : t a .soda.ssa alkuperäisen a l ­lekirjoittajamaan
hallitusjärjestelmää
vastaan.
KANSOJEN YHDISTYNEET
KANSAT
Viime -vuonna Sieffleldlssä j a V a r ­sovassa
pidetyt suuret kokoukset. Joi-;
hin osallistui 23 canadalaista mlbln
tai&oituksecn canadalaihcni rauhan-;
liike keräsi $20,000, osoittivat maall-^
man icaikkia malta edustaneiden; 2.-
0G5 edustajan kautta, että meidän r a u ­hanliikkeestämme
oli t(j£taslassa tul­lut
kansanjoukkojen Yhmstyneet K a n ­sat,
Meidän kokoukseemme osallts-tuh-
at monet sellaiset. Joille ei ole
annettu äänioikeutta YK:s6a, esimer­kiksi
Mustan Afriikan 150 miljoonan
sorretun ihmisen edustajat. ' ^
Maailman Rauhanneuvosto, mikä
perustettiin Varsovan Rauhankon-rlTOREMf SOTA ON
gressissa, o n Julätaaiut päättäväisyy
tensä Y K : n pelastamiseksi ja sen
palauttamiseksi oikeaan toimintaansa
rauhan säilyttämiseksi neuvottäujen
avulla Ja sen oman peruskirjan puit­teissa.
Tällä kertaa Y K el täytä
näitä töhtävlä Ja PohJoLs-Amerlkas-
» . o n vaikutusvaltaisia voimia, jotka
eivät halua antaa sen täyttää oikei­ta
tehtäviään.
afeinittakoon esimerkkinä,- että Y h ­dysvaltain
. vissit Julkaisut puhuvat
miltei -viikottain "sodasta kommunis­mia
vastaan". .Itse Yhdysvaltain pre­sidentti
puhuu usein tähän • tapaan.
Y K : n PETTÄMISTÄ
Korean sota, Joka tähän mennessä
on hävittänyt enemmistön kansan k o ­deista
on tappanut tolstamlljoonaa
avutonta slviiU-lhmlstä, on peloltta-va
esimerkki Y K : n tavoitteiden pet­tämisestä.
Y K : n tehtävä — rauhan
säilyttäminen tunnustamalla neuvot­telujen
; välttämättömyys Ja suurten
valtojen yhtenäisyyden tarve — m i ­tätöitiin
päätöksillä. Jotka tehtiin
Neuvostoliiton ja K i i n a n Kansanta­savallan
poissa ollessa. Lisäksi, pää­tökseksi
tuli sodan käynti Ilman neu­votteluja,
tai milloinkaan Turvalll-
ILOISTA VAPPUA
kaikille asiakkailleen toivottaa
Barnes Drug Company'
LääkercseplU täytetään huolella
— KOLME KAUPPAA —
P. O, Box 640 SauJt Ste, Marie, Onlario
Steel City Co-Operative
427 Bay Street Sault Ste. Marie, Ont.
Täydellinen varasto "CO-OP'*-REHUJA
• Munltasmäskiä
• Kananpoikain aloittaja
• Kananpoikain kasvattaja
• Sian kasvattaja
• Sian aloittaja
• Vasikan jauhoja
• Maitokarjanseos
• Raapplmisrehu
• Vehnää
• Melansia
VAPPUTERVEHDYS
KAIKILLE RAUHANPUOLUSTAJILLE!
CSJ:n SAULT STE. MARIEN
OSASTO NO. 5
321 John St. Sault Ste. Marie, Ont.
J. • G. ENDICOTT, Canadan
Rauhankonicrrssln puheenjohtaja
suasncuvostossa syytettyä kuulemat­ta,
siten rikkoen Artiklaa 32 missä
.sanotaan; 1:'iMlkä tahansa valtio. Joka
cl ole Y K : ' n JU.sen. jos «e asolUstuu
turvolltsuusncuvoston alaiseen kllsta-kysymyk.^
j;en, kutsutaan osallistumaan
ilman tiäniolkcutta kiistakysymystä
kftslttcicfäiin keskusteluun."
Koreassa käytävää sotaa on pldcttU-vii
vilkivaltalscnii seknantumisena ':yl-peun.
kauan kärsineen Ja urhean k a n -
.san .sisälsin asioihin. Joilla oli l u ­vattu
oikeus. päättää omista asiois­taan
sen Jälkeen kun se vapautui 40
vuotta kestäneestä Japanin orjuudes-tu.
K u n Korean Ja KUaan ky.symyk-scsui
väiteltiin toinen kerta tämän
vuoden tammikuussa, n i in minkä mai­nion
tllaLsuudcn ulkoministerimme
mr. L . B; Pearson pllustlkään koste­taan.
Hän c l puhunut myönteisesti
rauhallisen ratkaisun Ja ncuvoitclun
puolesta, Intian edustaja,on vlhjan-.
nut, että Cannda olisi ehkä voinut
muuttaa , koko • tapahtumlci^ sarjan.
Jos hän olisi ollut lujana.. 'Mutta sen
sijaan mr. Pearson murskasi canada-luLstcn
toiveet myöhästymällä ; r a u ­han
autosta j a viime hetkellä häpeäl­lisesti
kapuamalla T r u m a n l n . s o t a -
vankkurcille äänestämällä pahamai­neisen
Ja epäoikeutetun ''hyökkäys-päätöksen"
puolesta Kiinan Kansan­tasavaltaa
vastaan, '
YHDEKS^iN KOHTAA
RAUHAN HYVÄKSI
Viime marraskuus.sa Shefficldissa Ja
Varsovassa kokoontunut Rauhanikon-gressl,
mikä muodosti Maaliman V a ­kituisen
Rauhanneuvoston; ja - mikä
oikeutetusti sanoo edustavansa m a a ­ilman'
kansojen enemmistöä, chrfottl
yhdeksän kohtaa käsittävän ohjelman
Y K : n palauttamiseksi rauhan ylFäpl-tämlsen
vällkappalccksL !Lukckaam-mc
nlLstä yhteenveto tä.<s,sä vaihees-
1. K O R EA
Rauhan vljiolllsuussuhtelden lo­pettamisen
avulla. Kaikki ulko­maiset
armeijat poistettava j a s i ­säiset
riitaisuudet on sovittava r a u -
hallLsestl, korealaisten edustajain
osallistuessa neuvotteluihin. K y ­symys
on käsiteltävä Turvalllsuus-neuvosto,<
Jsa, K i i n a mukaan luet­tuna.
/ Yhdy«valtaln aseellinen Interven­tio
. Talwanis.sa (Pormosassa) on
If^etcttava ja «amoln vihollisuu­det
Vtctnamlf>sa, sillä ne uhkaavat
maailman rauhaa.
2. S A K S A J A JAPANI
Näitä malta el saa koskaun a-scistaa
uudelleen. Rauha on sol­mittava
yhtenäisen ja demilitari­soidun
Saksan Ja Japanin kanssa
Miehitysjoukot on poistettava,
3. SIIRTOMAAT
Silrtomaakansollla on oikeus i t ­senäisyyteen,
eikä väkivaltaa saa
IkäyttaiU sen chkäiscnllsccn, B o -
tuöorto poistettava kaikkialla.
4. HYÖKKÄYS
Kalkkia hyökkäyksiä on vastus­tettava
ja määriteltävä hyökkäyk­seksi
jokaisen valtion rikollinen te­ko,
Joissa ensimmäisenä feäytetään
ascellUla voimia toista valtiota
vaataan, tapahtuipa se minkä te­kosyyn
varjolla tahansa.
5. SOTAKimOITUS
Kaikkien parlamenttien olisi l i y -
väksyttävä laki, joka rankaisee
jokaista, joka liarjolttaa 'propa­gandaa
uuden eodan aloittamiseksi,
C. SOTARIKOKÖOT KOREASSA
Kan;>ainväU£en oikeuden olisi
tutkittava kiÄÄ on vastuuissa s l -
vUllväen jouklcotuhoon Koreassa^
7, ASEI0rUKSEN
VÄHENTÄMINEN
Kaikki atomi-, bakteeri-, kemi­alliset
Ja muut joukkotuhoaeeet Ja
keinot on ehdottomasti kiellettävä
ja niitä emiksi käyttävä iiallltus
on julistettava sotarikolliseksi.
Kaikkien suurvaltojen on vähen­nettävä
aseistustaan vuosien Iflöl—
52 aikana joko kolmanneksella t a i
puolella. Kansainvälisen valvon­taelimen
velvollisuutena on valvoa
Jatkuu 8. sivulla.
Hausiaa Vappua;
Toivottaa
MRS. J« AtCX MILLING
Puhelin 2430
tila Hudaon St.
Soo Ontario
VMpSUU^mfi!^$
KESTrSXAFE
Pulielip'257M
346 Albert St, W.
Soo. . . . Ontario
m
• Parhain
Vapputervehdys
kaikille
Suomalainen Sauna
Soo
Puhelin 3761-M
340 Albert 8t. W.
Ontario
Hauskaa Vappua i -
''M
Toivottaa
DeLuxe Cafe
Soo
i.. w
'I
W
m
HAUSKAA VAPPUA
W m n•M?-mi
LOCK CITY BOTTLING WORKS
Victor Lähde, omistaja
Valtuutettu COCA-COLA>Juoman pullottaja COCA-COLA
LTDm kansaa tehdyn aopfmuksen mukaan.
SAULT STE. MARIE ONTARIO^
M
mm
»h
HAUSKAA VAPPUA!
Toivottaa
Älgoma Bakery
Valmistamme /^Igomari/
parasta leipää, f
PUHELIN 1897
9 Queen St. East
Sault Ste. Marie Ontaria
i
«MtmnnmmRHHiHiHiiHiMani)
' ? mm
-ie'
mmm m
mm.
HAUSKAA VAPPUA toivottaa
FISMAN'SMEN'S WEAR
MIESTEN VAATETUSLIIKE
Myymme unien räätälien valmistamia pukuja
PUHELIN 3680 . ^ , .
Cor. Gore and Albert Sts. Sault Ste. Marie, Ont.
VAPPUTERVEHDYS!
WALTER J. CAMPBELL
FURNITURE CO.
HUONEKALUJA
PUHEUN 260
Queen ja-Elgin katujen kulmassa
SAULT STE, MARIE, ONTARIO
x-slkss
mm i
m
mi
m
MARSHALL MOTORS
WM. MARSHALL LIIKKEENHOITAJA'
Yleiset välittäjät . . .
korkean laadun AUTOILLE, TROKEILLE
ja AUTON OSILLE
• GASOLHNIA JA ÖLJYÄ
• KORJAUSPAJA mmi
Puhelim^tt 1489 • korjausosastoon 1488
Brock Street Sault Ste. Marie, Ont
4 »
wm
mm i l
m
mm m
l i i
mi
•mm m. 'm m m •(IM