1955-12-29-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f^Äv» t2 Tprstaina, joulukuun 29 p. — Tbursday, Dee, 29,1955 \ •iiiiiiii «».«Mond «la» inall by IS» fast TmUbm€S<impanr IfUL, st lOiMO» SIm s t W^ Sadbui7* Ont, Csjuda. /itfotisios szte» vpon MfpUeatim, TrasBlattoo, itt» ct tbaree. . TOjAvemsmATi ' Ctaatfsm: } «k. 740 e tt. S/75 8uojneaw: l tk. 8iO e kk, 4.15 SYNTYMÄPÄIVIÄ ii Maito-ia mun^tehdas'' iMftä kaikkea suomalaiset isännät näldvät ! Gorki II neuvostotilaan iutiistiiessaan? Saarin vaalit -^Joulun edellä Saarin plueella pidetyt vaalit päättyivät nytkin saksalaismielisten puolueiden huomattavaan voittoon. - ' ,/t^iainituissa vaaleissa valittiin' 50 edustajaa alueen maapäiville ' ja kaikkein suurimman äänimäärän sai kristillisdemokraattinen puo-i lue. 5en äänimäärä oli 1SÖ,0Ö0, - Saksalaismielinen sosialidemokraat- • tinen puolue sai 85,000 ääntä j a seitsemän paikkaa, jota vastoin Saabin alueen" f^nrooppalaistuttamista*' kannattaneet sosialidemokraatit s-saivat^ puolue sai lähes 40,000 äänfä ja 2 edustajapaikkaa maapäivUla. r f / l -v Osanotto vaaleihin oli porvarimathin verraten erittäin vilkas, . l i ' s i l lä noin 90 prosenttia'asukkaista käytti äänioikeuttaan. ' i ^'C'' /'^r,'K*»^e saksalaisystävällistä puoluetta, JFeyn kristillis-demokraa- \ P. tit^'Schneiderin Saarin demokraatit ja Kurt Conradin sak^laiset so-sj^ idemokräatit toivoivat'yhdessä saavuttavansa kolmenneljänneksen j tp. " «nemmistön maapäivillä, jolloin ne olisivat voineet perustuslain mu- M Isaisessa jäijestyksessä muuttaa Saarin perustuslakia, mikä nykyisin %J' ' s i t % , tämän alueen taloudellisesti Ranuaan. Tämä unelma ei kui- . tenjuän toteutunut, sillä nämä saksalaismieliset puolueet saivat tyy- 0^. lyä-siieen edustaja^laikkaan! Xiiden tavoite puuttuu siis viidellä, . ' sillä anaapäivien kolmenneljänneksen enemmistössä tarvitaan 38 | | ^ p^kicaa. ~ •"Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteK-ät saksalaismieliset puo- Ir^^^ lue^saa tahtoaan lävitse. Totta tietenkin on, että-»saatuaan näin ' suurgn vaalivoiton, saksalaismieliset puolueet tulevat löytämään riit- ^ iJ täv^ti keinoja siihen, että H.offmannin johtama kristillisdemokraatti- ^fp^:. aen puolue, niin voimakas kuin se suhteellisesti onkin näiden vaalien perusteella, saadaan '"sopivasta hinnasta" suostumaan Saarin alueen j ^¥ yhteyksien uudelleen järjestämiseen. S I - . * . « f i j ;^^tJutjstredoisSa on kerrottu,^että Saarin alueen vaalit aiheuttivat ' l | iijyf^lisen tilanteen niin Bonnissa kuin Pariisissakin. Kikä suinkaan '^^t. suotta! J Asiallisesti «ei Bonnin halKtuksella ole tietenkään mitään 'f^? sitä"vastaan, että; luonnonrikkauksista rikas Saarin alue liitetään ' | | . iLänsi-Saksaan. Mutta Ranskan 'hallitus suostui joitakin kuukausia ji| ' •sil^n antamaan siunauksen Länsi-Saksan militarismin henkiinherät-fj , ' tämiselle^ällä ehdolla, että Bonnin hallitus puolestaan siunaa Saarin il* alueen "^eurooppalaistuttamisen", mikä asiallisesti tarkoittaa sitä, että ' ik.o. alue on Ranuan ekonomiknpalveluksessa. Ja sopimukset ovat ?Ä soj^imuksia;'- sesti*/ Saarin kysymykseen. Onpa sen' toimesta annettuf ymmärtää;--: että niin paljon kuin Saarin aluetta haluttaisiinkin emämaan yhf^y-^ %ilpittbn)ästi, :Bont\in, " itaan, ettätänTä^-eurooppaiaistuttamissuunnitelma" tulisi Saarin alueella hyväksytyksi, se ,on-asia* josta epäilemättä kuulemme''tuonnempana.^ Muttai.selvää'on,'ettäjnyt kun'Säarm'alueenS-äestörf siiuri' eneihmrstö'>on äänestänyt "eurooppataistUjttamis5'uunnitelmän''*'^'^^r^^^' onutfttaunisen ja Salisäan liiuymisen puolesta, Bonnin,hallitus ei tule ' ilmeisestikään sanomaan, että "pysykää .sieHä missä olette". Päinvastoin voidaan odottaa, mikäli me saksalaisia raharaiespiirejä tun-nfemme,, että Bonnin hallitus antaa seuraavansuuntiiisen meriselityk-' sen:*'"Me Olemme' pij.äneet kiinni '^öurooppalaistiittamispäätöksen" 5iirjaimesta ('jos ei hengestä). Mutta mitä me sille voimme kun toi-ivomuksistarorae ja csityksistämme huolimatta S (haluaa erota Ranskasta ja.liit^^^^^ on loppu-, i^^en lopuksi korkein tahto ja-" niinmuodoin? meidän täytyy ottaa tosiasiat* tosiasioina ja suostua siihen, että Saarin väestö — ja siinä yhteydessä Saarin suuret-saan!" ' ' Käsityksemme on, että Bonnin hallitus tulee esittämään tuon ^ kaltaisen esityksen niin 'vastenmielistä'- kuin se sille ehkä onkin! • t Mutta sitten ön otettava lukuun myps ''eurooppalaistutlamis-päätöksen" toinen osapuoli,' Ranska! ' ' ' "Ranskan porvaris-demokraattinen haljitus kannattaa tietysti kaikkien kansojen itsemääräämisoikeutta — periaatteessa.. **Periaa- .lekysymyksenä'^se kannattaa jopa afrikkalai näistymistä-^ joskus epämääräisessä tulevaisuudessa; Mutta^S 4ysymys mutkistuu "käytännöllisten'' 'seikkojen^ vuoksi — kuten y «mutkistuu ja pitkistyy siirtomaidenkin itsenäistyminen.^ Saarin alu- ; eefll^i'on suuria 1^^ 'käyttää erittäin edullisella tavalla hyväkseen; Sitäpaitsi tiedetään, ^ että jos ne nyt siirty-\ät saksalaisten kontrolliin, niin hiilen : raaka-aineiden hinnat kohoavat, mikä tarkoittaa samaa kuin ranska-iäisten suurpääoman voittojen vähenemistä. Tämä sellaisenaan on pulmien pulma. • y M r ^ t u t t a sen lisäksi tulee'vielä Ranskan tavallinen kansa^ joka ^ tietää, että Saksan militaristit ovat pitäneet Saarin alueen luonnon- :T?kkäuksia kaikkien sotaseikkailujensa kulmakivenä.. Tämän vuoksi V rantalaiset ovat kaikkea muuta^^^ k mahdollisuudesta, että Saari liitetään nyt iLänsi-Saksaan. Sitäpaitsi ranskalaisista voi tuntua, oikein tai väärin, että jtftkut : • "pelikumppanit" ovat tässä kansainvälisessä politiikan pokkapelissä •pelanneet "merkatuilla korteilla'*, mikä tunnelma nostattaa hävin-ineffea pakostakin ikatkeroituneisuuden tunnetta. Tässä tilanteessa on helposti käsitettävissä se, >miksi'hiin Ranskan kuin Länsi-Saksankin hallitusviranomaiset ovat olleet mahdollisimman vaiteiliaita Saarin •alueen asioista ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ranskassa on nimittäinnraälitelnsimaattantai nämä vaalit olisi kaikin mokomin. saatavi pois päiväjärjestyksestä niin; ettei vakavampaa keskustelua sjmny Saarin kysymyksestä. Lojpirtcsi voidaan vielä todeta eräs hyvin tärkeä suurpoliittinen s e B d u i 4 p i t k ä s t i ja paksusti siitä, että £tnoopan kaikkien porvarillisten maiden pitäisi luopua ''itsenäisyydestään'? siinä määrin, että voitaisiin ne kaikki 'eurooppälaistut-taä'^ yhden tulli- ym. säädösten alaisuuteen tietysti Setä Samulin 3iolhouk»n, alaisuudessa. E *oteuMtävissa oleva imahdcfllisuus, siihen on esitetty kumoamattoma- «aCi^todisteenar Saarin alue^en v''euroippalaistuttanuspäätÖ5tä'\ imihin tovat muka kaikki osapuolet olleet tyytyväisiä? J i H i t o i i m a t t a sHtä, miten Saarin alueen ongelma loppujen lopuksi rT^" ratk^/^ij^Kytilanneb^ sen "euroöp-^ ''^^ 'palaijstutta^^ oli "Unelma kesästä, mikä ei koskaan, tullut'',, .jJJlj^cttä-jlim.ttJlee lyiynjiäin ^kajkille muille, sekäsuuremniille eaaä pie-lv- i' nommille! "curooppalaistuttamissuunnitelmille". i a c k VoobeJa, Kapusl^asinglsta, MyXxii. perjantaina, jMjIukimn 30. päivänä^ 60 vuotta. Siilo Niem*, Lociierbysta, OnU täytti torstaina, joulukuun 22 pnä 60 vuotta. Gott £aImJneo, L i t t l e Penagelta, Oat., (nyt F l o r i d a s s a ; tiyttäA-maa-nantafna. tammikuun 2 p n ä 70 vuott a . Yhdymme sukulaisten j a t u t t a v a in onnentolvotuliisiin. Mitä muut sanovat MEKIN HALUAISiaSME . TEHDÄ SAMAN KYSVMYKSEN •^Meltä ihmettyttää miten kauan mmisetr jatkavat puliumista I ^ n a i - sesta K i i n a s t a , ikäänkuin olisi olemassa myöskin S i n i n e n ; K i i n a j a K e l t a i n e n K i i n a , O n v a l a y k s i K i i a a j a se on punainen. V o i t a i s i i n ylitä h y lyin p u h u a myöskin emämaaa T o r o a - tosta vlitatessamme siihea saareen mikä sijaitsee meidän eteläpuolellamme." — J . V . M c A r e e , Globe a n d M a i l Toronto. Suomen edustajat Pohjoismaiden Neuvostossa H e l s i n k i . — (S-S) Edujflcunnaa v a l i t s i j a m i e h e t suorittivat 16/12 Suomen edustajan • v a l i n n a n Pohjoismaiden aeuvo.stön seuraavaaa istuntooa, j(rica pid-stään Kööpenhaminassa-27.1.—3.2. 1956. ; Suomea edustajat ovat seuraavat (sululsa k u n k i n edustajaa varamies): Sosiaalidemokraatit: puhemies k - A; F a g e r h o lm ; ( R a f a e l Paasio) . V ä i n ö L e s k i a e a (OI a v i Lindblom) / Gurmar Henriksson (Bruno : S u a d m a n ) , Aino Malkamäki (Martta Salmela—Järvinen) J a O l a v i K a j a l a ( A r v i T u r k k a ) . ^ M a a l a i s l i i t t o : varapuhemies L e n n a rt Heijaa (Kalle* Kämäräinen), Kauno K l e e m o l a (Leo Häppäla) i Vieno, S i r i i T i o n e n i A n t U , R s u i t a m a a ) . Urho K ä hönen (Atta' P a k k a n e n ) ' ' ; >Katisanden^okraatit:' H e r t t a ^ u u s i n e n (j'ud|t'Nederström-Lunden j ' E i no K U p I , , ( S y l v l - k y U i k k i ' K i l p i ) ' j a M a u r i Byönaä' (Gösta feosenberg;). \ ' y K o k o o m u s : Toivo Wih6rheimo' ( X r - ' n o i T u u r n a ) j a A!rvo S a i m i h e n (Jaak-kofHakalä). ' " n • ^ Ruotsalaiset: J o h n Österholm ( A l - biri "VVickman).' Kansanpuolue:'/' E i n o / S a a r i - ;• ( I r m a K a r v i k k o ) . (Maak,> l^AÄKONSVLI L E H T I N EN E D E L L E E N H U O M I O I T S I J A NA Y K r S S A S T T : l e on ulkoasiainministeriöstä i l m o i t e t t u , että Suomen New Y o r k i s sa oleva pääkonsuli A r t t u r i L e h t i n e n t o i mi edelleen, kunaes pysyväinen edust a j a o n n i m i t e t t y , Suomen huomioits i j a n a Y K : s s a . Tässä ominaisuudessa, hän h o i t a a yhteydet Y K : n sihteerisr töön j a esille tulevat Juoksevat asiat n i i n k um tähänkin saakka.' (SS) USA "dumppaa ylijäämätavaraa ' Eieiä-Amerii(kaan W a s h i n g t o n . . - ^ Y h d y s v a l t am j a A r g e n t i i n a n v a i i l l a o n teh'ty kauppasopimus. Jonka mukaan Y h d y s v a l l a t t o i m i t t a a A r g e n t i i n a a n $25,300,000 arvosta öljyä j a Colombian, kanssa sopimuksen toimittaa $11,600,000 arvosta vehnaa, puuvillaa J a öljyä Colombiaan. Argeatiina^maksaa Y h d y s v a l t a i n t a varat pesoilla. Joista 70 prosenttia a n netaan l a i n a k s i A r g e n t i i n a l l e j a Jalellä olevat 30 prosenttia käytetään opetusohjelmien vaihtamisen kustantamiseksi. Y h d y s v a l l a t toimittaa; Colombiaan 50,000 tonnia vehnää, 32,400 baalla puuvillaa j a 4,300 t o n n i a ruokaöljyä ja Colombia saa maksaa nämä tavarat pesoilla. NL luovuttaa öljy-omistukset Romanialle Moskova. "-^ Neuvostohallitus t l e - d o l t t i keskiviikkona/, että se o n l u o vuttanut omistamansa puolen omistuksesta R o m a n i a n arvokkaasta öljyteollisuudesta Romanialle. Luovutuksesta a l l e k i r j o i t e t t i i n sopimus B u k a restissa t i i s t a i n a . Jonka m u k a a n R o - mama saa Neuvostoliiton omistaman osuuden tähän teollisuuteen. - R o m a n i a tulee s u o r i t t a m a a n tästä osuudest a maksun edullisella' vähittäismaksu-e h d o i l l a monen vuoden aUcana. K u i n ka - s u u r i rahasumma o n kysymyksessä, c i t[cdoiteta. ' Tämä - Neuvostoliiton—Romanian öljy-yhtld p e r u s t e t t i i n ' v . 1945 " S o - vlet Petrol"-yhtiönvnimenä ktunmal-l e k i n 'Osakkaalle kuuluessa ; puolet pääomasta. Yhtiö s u o r i t t i ' ö l j yn e t sintää; t u o t a n t o a Ja Jalostusta R o m a n i a n a l u e i l l a , v Lakattujen 'huonekalujen klUto saadaan syvemmSksf,:jos;JclilloHusI4- naa Jonkun veirrauidSumlttäa -^ettnäi käyttöä". ~ ^' ' liekinki. (VS) Kun smmaf' Jäinen inaatalousTaUouskonta vl^ ofi syysbiuiss» «IcnIU Jlltofua, laäonät tledosfcJlvat tietl vsMuvutkmumi Ma vuttca, milifn sen jäsenet•• maa-; I taloosna^yllefyn Ojtella baliufvat I' iatmtuk, .tfUilM^Vjä^ptiS selttt^; \" lAt ainakofcoUioMdiflr'Ja «ovtaoo^' «ilo. Tätä vastaaät» ei IcenenfKluui) tarvitse IhmHcUä. Jofcalnen^ - r l inalainea,io)ia tuntee i l i l ^ ^ klinnostasfa tnaatalootta kohtaan, vastaisi täsmälleen :«ainalla tavalla. Kolhooseista, oenvd^-^' lijftolaisista osuostoimintatiloista samoin litiin sovhooseistakin, nkl-neavostotilolsfa- on maassamme' nimittäin puhuttu L paljon, mutta < varsin rajoitettu siäärä On fnii-r -; tä. Jotka ovat tällaisia tnoja omin V silmin nähneet ja saaneet paikan :: päällä tutustua nillla vallitseviin.: oloihin. GORKI II Edellä m a i n i t u n isäntien tiedustel u n j a valtuuskuntamme: jäsenten valtauksen ansiosta - v a l t u u s k u n t a m me huomasi k u i t e n k i n eräänä ' i hr meen k a u n i i n a syyskuun aamuiia i s tuvansa bussissa, j o n k a määränpäänä o l i ensin G o r k i I l - n i m m e n neuvos-^ t o t i l a j a sen'Jälkeen L u z - n i m i n e a k o l hoosi. Omalta kohdaltani on sanottava, että e n i i ' silmäys G o r k i I I r a k e n n u k r s i l n J a t i l u k o i i u a n t o i h y v i n myönteisen vaikutelman; Joka v am v a h v i s t ui sitä mukaa,. mitä perusteellisemmin i s a i m m e a s i o i l i i n päivän m i t t a a n t u tustua. GORGI II :n ISÄNTÄ : T i l a n portilla valtuuskuntamme toivotti tei-vetulleeksi tilan Johtaja; Sergei Simonöv, lihavahko; hyvanr-; tuuliselta vaikuttava xnies, j o n k a .vars i n p i a n huomasimme päteväksi;isännäksi j a v i e l a sangea m e r k i l l i s e k si aeuvostotilan johtajaksi. •' Sitä. että Sergei Simonov todella t a i t a a tehtävänsä j a on saanut ' e h -; tavassaan tuloksia, osoittaa 'hänen arvonimensä: Sosialistisen työn s a n k a r i , hänen ; maatalousnäyttelystä saamansa iso; k u l t a m i t a l i j a auto.:.-— p a l k i n t o j a , joita Neuvo3tollitossa^ ;ei a a a e t a turhaa vuoksi. • Minkälainen ammattimies sitten nov el ote siyatyperai»en talonpoika, vaan ammattitaitolneo iorvaaja, iokA kuitetikia t^vjUIääa ia Jobtotajptt-muksillaan on saanut paljon aikaan: TILAN KAttJA Tilan 100 tip^tfii pitlcässä, • hohtavan ifmiakMtiif^vett^^ ta melKfJjHlff^&ii^l|jijgfin mukaan « m - Ba^jpuoleijesti:"'^ lebmäk, Irolme s^i|^* ja nuor^ li^aa^ioTi^yiijä^' bi mahiittu eiy kullinko .jmajeiiliut samal&a navetess^^ljiuottay^l k^jan kansaa,, yaan iilox^na^ sij^lsei^ssa- S t o a t a r a k e a n u k s e t oUrat puleia, mataUa xaleennuluia, j o i s s a kanat oU' vat^vasfoisti. K u i v i t t e i n a oli l a M i a V a puhdasta s ^ j a t t ! u > 3 Ja ulos^oU j o - jcalseB kanalan ©»lie Järjestetty v^xldcoaftaukset. j o i h i n k a n o i l l a o l i useampiakin pääsyrejttejä. K o t k o t u s j a k a a k a t u s oU t i e t e n k in v a l t a i s a . j J K u t t a vielä v a l t a v a m p i kotkotus Ja k ä ^ t n s r kuulut*filitä suuresta k a n a l a s t a , jossa j u o k i t t i i n yli-ikälsiä k a - e r i k o i s n a velassa:; K a i k e s t a n a j ^ etil'kafja£^olt(|olt koetettu säktiki - in^äfiiasli^^^i 'helpoksi J a n y k y a i k a i s e k s i : . l y p s y k o -: neet o l i v a t käytännössä, rehut t u o - tlimsisäau< e r i k o i s i l l a v a u n u i l l a j a s a m o i n p o i s t e t t i i n l a n t a ja J ä t t e ^ ; ' p a i - novesi. l i r i s i Juoniakupeissa, navetan yhteydessä olevat m a i d o n säilytys^ Ja käsittelyhuoneetolivat puhtaat jne. K a x j a ' - o l i komeaa; suurikokoista, ja kcrkeatuottoistav J o h t a j a k e r t o i v i i me vuoden: a i k a n a ' l y p s e t y n lehmää; koli-denkeskimäärm: 6,120. k i l o a maitoa Ja ^kolmen viimeksi kuluneen vuoden a i k a n a yhteensä 18,460 k i l o a k u t a k in lehmää kohden . Tämän vuoden a i k a na tarkoituksena o l i k a i i c k l en entisten saavutusten; .lyöminen. Sy^^kuufaun mennessä o l i nimittäin Jo päästy viehä t ä kohden h i u k a n y l i 6.000 k i l on tuotannon. K a r j a n ;J:eskuudessa ; o l i t o d e l l i s i a Jättiläislypsäjläkin. Niinpä t a u l u k o i s t a s e l v i s i ; ettäi eräs;Rubinr n i m i n e n lehmä o l i tuottanut 7,542 kir l o a 3.94 prosenttista; x m a i t o a - j a ' eräs toinen \Vasarniminen ;4ehmä;;•kerrassaan 10,684 k i l o a 3.7 prosenttista mair toa. ; K a r j a n jalostukseen./kiiimitetään t i l a l l a jatkuvasti •huomiota; - N i m pa s o n n i t h a n k i t a a n . s u k u s i i t o k s e n välttämiseksi jatkuvasti 'tolstSta t a l o u k sista j a m u u t o i n k i n k a r j a n o m i n a l - isuuksien kehittämisessä con h u o m i o i t u k a i k k i kokemuksen j a tieteen s a a vutukset. ' * K A N A L A S S A , G o r k i I I . o n ^lla;. j o l l a ; n a i j t a k a r j an kasvatuksen I Risaksi i^pidetään^^-n^^^ runsaasti kanoja; V i i m e - v u o n n a - t i l a l l a o l i j o 30,OQ0^1ui^;iaa,^-mu^ta, n y t t u» määrä on:yhtettycvik:l^ni)Jen!jmäaiaä!^ ;oa tarkoitus lisätä vielä t u n t u v a s t i. j:iii:ä:')hmekääni, ifionen ' m i ^ o o n a i ki,'MMköva,:Jokaf Syliä 'pystyy k u l u ta ;tamaan suturenmaskfax/känalaa j n uv inatuptftnnott! •;. jai r<;lihatuotannon)sinj haaassa? ; ' ^a. Vastaus !on yliattavä. Sergei S i m j^ n o j a ^a. kukkoja teurastarkoitusta v a r t e n : ' ^ ä n i ä r a o k i n t a ' k a v i h y v in näppärästi. T e u r a s k a n a t oUvat v a r s in p l e n i s»;häkeis^,vlIä-Jmusl, kanaa kussäkto; K a n o j e n r u o k k i j a k u l k i hä-kUtälikkiUemiikana'rattailla oleva säiliö, ; j ^ s a oli j ö e t t y ä väkurehussos- :-tai^v^i''ibäkin Oven o t t i k a n a a s i i v i s - 01" Slinmv a v a s i : s en nökari. työnsi k u m i l e t k u n akanan; kupuun; ja painoi j a l a l l a a n polkimestä j a säiliöstä p u l p a h t i . a i n a . k a n a n kupuun tarpeelli-: n e n määrä fehuaTKoko t o i m i t u s k u n k i n k a n a n kohdolla kesti v a i n k y m menkunta sekimtla. K u n me suomalaiset katselimme h i u k a n ihmetellen tällaista touhua,, m e i l l e : s e l i t e t t i i n , : että kanat lihovat p a r h a i t e n t ä l l a i s e l l a r; me-ietehnalla: ruoka o n oikeassa suhteessa sekoitett u a j a l i h o t t a v a a j a häkeissä oleva vähäinen vliikkiimatila:;estää ,turl<an energian haaskauksen. M u t t a kyllä t i l a n kanat osaavat myös munia. ' J o h t a j a kertoi viime vuoden a i k a n a saavutetun 10,000 k a n a a kohden keskimäärin; 204 munan vuosituotannon;:Ja eräiden rotukanoj e n osalta t n o t a n t o on 300—330 k a p p a l e t t a munia' vuodessa^ • Poikaset on s a a t u myös säilymään n i i n h y v i n , e t tä v a i n - 1 - ^ prosenttia haudotuista poikasista on k u o l l u t . S O S L 4 A L I S E T O L OT Retkikuntamme -'Jäsenet tuasivKt erikoista kiiancttuStä neuvostotilaa s o s i a a l i s i a v: J a opetusoloja kohtaan. Ystävällinen •Isäntämme v a s t a l l i k la a u l i i s t i m o n i l a kysymyksumme ja hänen -vastaukslstaaa kävi selville, että* tilan 700 työläisellä on k u t en yleensä neuvostokansalaisilla i l m a i n e n lääJEärhir J a .terveydenhoito. T i - i a n palveluksessa. on lääkäri Ja k a k s i teEyeysslsarta^ i^JTilan, jiapset k a y v a t 7- l u o k k a i k a kouiim, Joka.sljä yhte:fde§sä.P^haillaaa;;on.kuitenkin jrakiiitalla-lf);-aWaJnelf!kq{iiu.}:i^y^ kyääa: yläluokklea oppilaat käyvät Kiiolenia flifl^ l i i h r ^ satoa juMäpäivirii kälabU-uenem beaktoA tm-lonpyiilen aikana tepahtcnelssa ; Uiltenne^;ia nmlssaonnetto^^ sissa. Tämä on'^fifrTfttäväa knolonsa-ioa, mutta, feaikfcf meikit viifr taav^t fiiiben, eitä; andenvpoden; pyhinä:vie: Tuonelan Tiikatemies yhtä, paljkm llimlsiä. cniMtiaiiai- " f n hanfflan i*Fir'f^*t*»wwi*frff"ff» - jotlcaovat^sonrelta osalta vältet-; tavissa. ' Täfi^ on. meille fcaikUIe vaksL' va varoitus! Tehkäämme siis kaikki .vqitavamme onnettomuuksien TäittämiseksL Siten ;väl^m>l . me itse:aydänsnrallta J»: antaia-r me omalta luihdaltame tapatur- ^ maisten cknolemantskpanstenvä-. hentämlstä'Canadassa!: mesta o n viihdjrtystoiminnasta huor lehtimaan-perustettu mm. t o r v i s o i t t o - k^unta; käfiä- orkesteria;, h a n u r i s t e ja o n s i i u r i jcukko j a s a m o i n e r i l a i s ia pysyviä j a tilapäisiä ohjelmaryluniä. • Tilan- työläisten eläke-edut kerrott i i n Järjestetyn Neuvostoliitossa v a l - l l t s e v a n ; ' y l e l s en t a v a n mukaan, joten naiset pääsevät eläkkeelle 55 ja m i e het 60 v u o t t a täytettyään.; Tämä e i k u i t e n k a a n {merkitse sitä, etteivätkö he voisi vielä eläkeikään tultuaanlän osallistua^, työhön. J o l l o i n eläke m a k - s e t a a a i h e l l l e p a l k a n lisäksi; . . . . P A L K AT T o i n e a ;fetkikuatamme -jäseniä kiinnostava; kysymys o l i pa:kkoJen suuruus ''jä'' Järjestely. Johtajalta kuulimme'" että hänen palkkansa o l i 2;0C0 r u p l a a kuukaudessa, m u t t a v k i in s i i h e n .lisäksi tulee erinäisiä'palkkioit a ; palKka. nousee 2,500 r u p l a a n kuur kaudessa. T a v a l l i s t e n työläisten; n b r - mipalKat vaihtelevat 716 —rSOO: r u p l a a n , m u t t a n o r m i e n ylittämiasn t i e tää myös p a l k a n ylittämistä; Nitopä e s im lypsäjät saavat 1,000 —; 1,500 Isi-l o a . maitoa rahapalkkansa lisäksi vuodessa. ' - T ä m ä sen , -vuoksi, että t u o t a n t o ' o n korkea" j a Ijrpsäjille k u u - S I T A mm: T Ä T Ä mttmrosiAAasKm Fildnitunneilla kotift^ötoava^^^^^^^a^^^ «ies vihaiseUe vafmofieen: Ja minä sanoin pojille, että tain. VSk-isbäm oikeastaan iBtvn täällä jj juon, kun nUntlUa on niin suloinen j : kiltti vaimo, joka istuu kotona j : odottaa minua. — No niin; iBlnä siis'menet kihloihi^'! Se'on lykkääntynyt toistaisdbj ^ Vai niin. M i i ^ tähden? — Morsiameni meni nahnlsiin toi sen^nssa. ""^ / ^ :KOKEUATTOBIUVS j>°MÖtä toi teidät;tänne vanki laaii, ystäväiseni? \ . Nuoruuden kokemattomuus. ^.' — Miten seön mahdollista? Te hän olette jo yli seitsemärötymmene] vuoden ikäinen. < ' — Niin. mutta minä puhunkin asi aRajajastani." ~ ' , - - l u u erikoispalkkiona maitoa ' v a r s i n huomattävat"'määrät"^htettyjen l i juttu;:— E . . ' K u m p u l a i n e n . m i e n o s a l t a . ' . • • Työläisten p a l k k a r j a m u i s t a oloi= i t a ; h u o l e h t i i : tuilla;;oleva ammattijäi Jestö; J o h o n tilanf työläiset a i n a Job t a j a a myöten kuuluvat, i Tästä kerto essaan' j o h t a j a v a k u u t t i , . että 'hän toi ? m i i ; ammattijärjestössä'tavallisena ri vljäsenenä; j a hänellä o n v a i n Jäsene eikä i t i l a n v i s ä n n ä n ; v a l t u u d e t : täss Järjestössä, työskennellessään. Edel l e e n t i l a l l a o n puoluejärjestö. ; Työläisten p a l k k a e t u i h i n / k u u l uu v i i k o s t a 15 k u u k a u d e n käsittävä vuo 'siloma,joi»ka;Pifcuuä. määräytyy työi laadun- j a ; : palvelusvuosien; perusteet l a J a J o n k a Jokalrien työläinen sa: viettää täydellä p a U a l l a . - K u n ; edelleen" kuulimme t i l a n ; Joh t a j a l t a . että .-tUaI:a: o n . omat koneel min.fl5' k u o r m a - a u t o a , 8 t r a k t o r i a . J i 3 henkilöautoa; että-tllaller-rakenne t a a n p a r h a i l l a a n neljää; kaksikerrok sista -kivitaloa; kolmea kanalaa. .10 kuutiometrin' vesisäiliötä, paloposte J a Ja: k a s t e l u l a i t t e i t a 100 hehtaari] alalle,- j a että: v a l t i o l t a o n tähän tar koitukseen saatU'5 m i l j . r u p l a a , retki kuntamme, jäsenet o l i v a t tyytyväisii kuulemaansa' J a näkemäänsä Ja niii m a t k a a v o i t i i n ' J a t k a a Luz-nimiselli kolhoosiUe.^:•;Mutta: s e , O l i k i n JO-er tn».; i li <•[ i r l bussiUa; Edeifeen''kuurinime, ' e t t ä t i l a l l a on o m a ' i k u t t t u u r i t a l o f jossa:;: on mm. - elokuvakoneet. V Työläisten t o i - Hugh Gaifiskelf; tullut uusi labörio K u n 49-vuotias Hugh G a i t s k e l l va"- i l t t l l n l a b o u r i n ; E n g l a n n i n työväenpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi, ihmetteli maan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Harry Pollitt paataan puistellen; mitä ratkaisusta; mahtaisivat sanoa esim. sellaiset, e n tiset labourjohtajat k u i n K e i r Hardle, j o t k a olivat harmaanuneet; tehtaissa t a i kaivoksissa, J o r i a olivat pitäneet puheita l a a t i k o n paäila seisoea k a t u - - j e a kulmissa. Sillä H u g h G a l t s k e l l i s sa labour on saanut Itselleen Johtomie-. hen; Joka ei m i l l o i n k a a n ole elänyt työläisenä työläisen elämää, j o k a el s i t a ole nähnyt edes lapsuutensa kodissa^ Joka työväenliikkeeseen o n a s tunut ylhäältä; m u t t a el k u i t e n k a an ole m i l l o i n k a a n omaksunut sen: h e n - : keä. •Nykyinen l a b o u r j o h t a ja syntyi 1906 Intiassa olevan bnttUalsen s i i r t o m a a v i r k a i l i j a n poikana. Hän opiskeli mm. Oxfordissa filosofiaa, v a l t i o - j a t a loustieteitä j a s i i r t y i »valmistuttuaan luenno'tsyaksi Lontoon yhopistocn. • N a i h i n n i k o i h i n h a n l i i t t y i labour-puolueeseen; o s a l l i s t u i — j o s k i n menestyksettä — k a h t e e n vaailtäläteluim j a löysi itsensä toisen maailmarisodan a l e t t u a ; s i l l o i s en sotatalousmlaisterin samoin l a b o u r i i n l u k e u t u v a n k a l m a n s a H u g l i D a l t o n l n henkilökohtaisena sihteerkiä. D a l t o n l n s i i p i e n suojassa G a i t s k e l l paasi alahuoneeseen 1945, h a n oli p a r l a m e n t t i s l h t e e r i n a , nostett i i n 1947 p o l t t o a i n e - j a volmataloUs-m l n l s t e r i k s i j a suerasi 1950 S t a f f o rd Crippslä v a l t i o n v a r a i n m i n i s t e r i n tär-' keälle tuolille, j o l l a -hän tosin ebtJ istua v a i n vuoden l a b o u r i n kärsittyä vaalitappionsa. • Hänen kafriäärinsä on siis ollut huomattavan nopea Ja hän o n pönkittänyt asemaansa/, vas-: taavasti myös puoluejohdossa. J u u ri G a i t s k e l l o U s o s l a l i s o j d u n terveydenhoidon t i i m o i l t a : a v8atoassa>puolueen: sisällä vihollisuudeti Änäurin' B e V a n i n siipeä vastaan; vihollisuudet; jotka Jatkuvat edelleenkin. Edellä kerrotusta fcarakteri^tiikasta j o selvinnee, etta H u g h G a i t s k e l l in poIUttiset l i n j a t k u l k e v a t o l k e a r a , s U - nä määrin o i k e a l l a , että häntä t u s k in voidaan luonnehtia.enää edes o i k e i s tososialistiksi, k o s k a sentään 'sosialls- «'rsanaan — n i i n i i n f l a t o l t u k u i n ce o n k i n > - ~ sisältyy määrättyä yhtels-k u n n a l U s t a pcdijäväriä. Vasta vuosi o n kulunut siitä, k u n t u n n e t t u . k o A - Mrvatilvmen sanomalehti "Daily M a i r n i m i t t i GaltskeuläV töiy^sosla-ii£ tiksi" Ja x^eni seuraavalla aske- ;*<j^<v:r3J^:;i~;?;;r;;-s i*"- leelia^vieläkln pidemrnJtlle-pudottaes-^^ saan j o p a r'5osialist}nkin" pois, J o l l o hi jälelle; j ä i pelkkä •tory(=== k o n s e r v a t i i v i ) . N a i n sanoi l e h t i : • " M r : G a i t s k e l l i a v o i d a a n kutsua t o - r y - s o s i a l i s t i k s i ' Jopa l i b e r a a l i k s i k o n s e r v a t i i v i k s i k i n . " ^, N i i n , Galtätellllta ei todellakaan p u u t u ansioita konservatiivien, päa-o m a p i l r i e n edustajien silmissä. £1 s i is ihme, etta hänen v a l i n t a n s a A t t l e en seuraajaksi aiheutti s a r j a n «varauks e t t o m i a aploodeja o i k e i s t o n leirissä; K a s täUaiset puheet o v a t konservatilr; v i e n mieleen: . Syyskuussa 1951: h ä n v a a t i ammattijärjestön edustajakokouksessa työläisiä kohottamaan tuotantoa 40%, m u t t a • pidättsmiaän" palkankorotusv a a t i m u k s i l t a . Miksikö? Siksi, ; että I s o - B n t a n n i a n ' ' äseistautumtaen / n i e l i 4,700 m i l j . p u n t a a , seUtti s l l l o h i en r a h a m i n i s t e r i . "Hänen sanoissaan; o li v a h a n sellaista, j o h o n k u k a hyvänsä edistyksellinen s o s i a l i s m i n vastustaja ei. v o i s i yhtyä,'^ totesi i!ostunut:^/Daily; M a i l " tämän Jälkeen. .V. 1947 h ä n j u l i s t i kaivostyöläisille. t e o l l i s u u t t a a n o l i pelkkää :typerj^?:ä. . V . 1949 hän lausui- sähkdtyölaisille, että el v o i t u suostua heidän v a a t i - m u k s i i n s a a m m a t t i y h d i s t y k s e n e d u s - tuksestaj, kansai: Istetun teollisuuden johdosta. V. 1952 hän l a u s u i ; että korkeatu-l o i s t en verottamisen: j a sosiaalisten e t u j e n tiellä e i -voida edetä pldemr mälle — r i k k a i l l a e i näet o l l u t enem-r pää otettavaa. J a n i i n edespäin j a n i i n edespäin. K u l u n e e n äänilevjnn tavoin Hugh G a i t s k e l l o n k a u t t a vuosien toistan-ut fraaseja ' I n f i a a t i o s t a " ; v t u o t a n t o k r i i - . sistä". " m a l t i l l i s u u d e s t a " ; '^Neuvosto-h i t o n taholta uhkaavasta vaarasta*', aseistautumisesta J a ' verojen korotuk- ; s en välttämättömyydestä;"Nain jopa siinä määrin, että hänen v a l t i o n v a rainministerinä pitämänsä: puheet t u s k i n l a i n k a a n ovat-poifceaaeet B u t l e r i n puheista. T a l l a i a e n : mies siis o n H u g h G a i t s k e l l j a n y t hän i s t u u l a b o u r i n - J o h dossa. Q u o v a d i s ; m i h i n . m e n e t . E n g l a n n i n työväenpuolue? - ! HeIsU(ii,^rrrs(VS)>iP(ribjotemaideno:.)'., edustanut poliittista^ suuntausta, joks Keuvojton.'Suome<r>jlrylmän4-pcr; vii ei-Takennu-;valn Suomen;Ja sen naa ' heenjohtajalte 0tetAihi.cibu|uk;7; : ^Of..pnä:.\htuvoston-sjäsenenL'iEina-j: o- K l l v e » 4^ leräiden m u i d e n suoma-.>: I ^ s t e g ^^t^tajirä ^ U e k i r j o U t a m a , .•K^ ^o;hj;)|smal^en;a^ t. V i*iur;.fstai;i)aqn .itäsltclUväksi^^ ^ i , kpUetti^-^pite,>ssa. eitdotetaan^ että,{. jieuvosto, «jositteilsi^ tänä vuonna c j a k a m a t t a jätetyn Ja ensi v u o n o a : «jaettavaksi - t a r k o i t e t un N o b e l i n ^^rauhanpalkintoa: v u o d e l - . : i a 1955 Suomen tasavallan p r e s i - dentUle L K . Paasikivelle. Ehdotus -:Ic o k o n a i sundessaan k u u l u u , seuraavasti: N o r j a n vsuUrkarajäin Nobel-komitea päätti; vuoden 1955 m a r r a s k u u n 3 pnä pitamäs-ään istimnossa siu-täa tämän vuoden rauhanpa!kmnon, 190,- 214 kriiunuaj "jakamisen vuonna :I9ä6' tapahtuvaksi. V a l k x a l o p u l l i s e n päätöksen 'tekeminen siitä, kenelle tämä p a l k i n t o myönnetään,: k u u l u u k i n N o r - "j^iir:suiirkäräjäin Nobel-komitealle, o n Pohjoismaiden Neuvostolla epäile-; m a t t a oikeus- i l m a i s t a toivomuksensa tästä asiasta^ E i a*lnoästaan . i Suomessa .vaan myöskin ;; P o h j o i s m a i d e n - Neuvoston muissa Jäsenvaltioissa'Ja- n i i d e n ' k a n s o j en keskimdessa onr nähty Suomen presidentti J . K . , P a a s i k i v e n nimi elävänä symbolina' kansojen; rauhana-omaisen r i n n a k k a i s e l o n periaatteesta. Hän o n y l i kymmenen vuoden, ajan: i.purlkansojen-.ivaanimyösymuidenkan- ,aojen*'väliselle-rauhantahdoUe.' Prfe- ; s i d e n t t l ' - ' P a a s i k i v e n ' edustama; suuntaus; s n s : . P a a s i k i v e n l i n j a ; o n luoniii edellytyksiä? myöffiSuomen j a kaik -..klen-• S k a n d i n a v i a n - m a i d e n entistJ ; läheisemmälle'»'' yhteistyö J e . • kansojei välisen . r a u h a n Ja ystävyyden hen< gessä. , ' ( , K u n Suomi j u u r i - " P a a s i k i v e n linj a n " : merkeissä nyt: ensimmäisen ker-i- an :osalIis,tuu? P o h j o i s m a i d e n Neuvos t o n istimtoon,; olisi Neuvoston tah o l t a k a u n i s osoitus r a u h a n Ja ysta v y y d e n hengestä, j o s se yksimielisesi : päättäisi; ^ l a u s u a . toivomuksen, että Nob8l-ra«h>anpalkinto; vuonna ; 195< myönnettäisiin presidentti J : K . Päa s i k i v e l l e . * ' Edellä-; s a n o t u n perusteella ehdo tamme kunnioittaen, että Pohjoismaiden ; Neuvosto päät täisi l a u s u a toivomuksen.' että Nobel r a u h a n p a l k i n t o -vuorma 1958 myön nettäisiht presidentti J . K . Paasi kivelle.' Du Ponteilta $900,000 opistoille IVilmington, D e l . Du Pont ke mlkaaiiyhtiö tiedoitti lahjoittavans ensi vuoden a i k a n a $900,000 y l i ; sa d a l l e - Y h d y s v a l t a t o i O p i s t o U e . Tulikohan taas lisää "kommunisfeja"? ...'.";..::-.:..; ;;;-.•;;•':::.:;^;:'"'•.•;.;:,. "•>;: :-''i('^'v ;;tV;/.':-.-J-?'::;.;*.'';iJ.:^;;:..^-:«i'-:::.;K:' :,;:.;.*:;•:':.-::•....•• . - Kuten tiedetään; asioissa: on tavalr .llsesti kaksi puolta, kuten on mak>- .karassa kaksi päätän ; ' Synnylnmaämfme Suomen ? asioista puhunen! tuntuu siltä, - että ^on "ame-jrtkkalaismielisten'^ musta puoli; missä ^hdään kaikki,nurjin päin ja^vastoin Suomen kansan etuja, sekä tämä ol-keapuolljvniia^ yapaus^läitikinonol^ Itttitfsfi;»^:^ kaikis^ käänteissä Suomen känsän rinnalla. Ottalcaamme nyt esimerkiksi vaikka se^ paljon kirottu dut^en'metalli-^ teollisuus. ' ' Kiaikki amefttkalaismielisetxyh^ mät: ovat itkeä köllöttäneet sitä .kun Suomen "täytyy" ylläpitää'ja kehittää metailiteollisuatta — . vaikka f luonnop'^ mukaan:; Suomi on^' maata> lous- jä puuteolUsuusmaa". ' Stjmteii patrioöttlijet kamiialaiset — ja' heidän mi)dcanaaä*iäm& paljfon iMir-; jattu Vapaiia-lehti»— dvatkttitenkUk U>titi£Mi moiset^; Aieietttäaijvdet'Ja Ylittäneet, öttä Siiome^' töonkititta-' mituen oktedisty«tft^ja ettS siiti^''et vdl olla miltään muuta ,kuin hyötyä, ja s i u n a u s t a maalle. .> * : ' M u t t a ' k u n a m e H k k a l a i s m i e l l s e t p i i r i t tahtovat, että S u o m e n :'kansan pi-^ taiäiikuisestffsyödär pettua j a l a u l aa t o i v o t t o m i n iimehn,"on maamme k ö y hä j a s i k s i J ä ä . . . " , ä e ^ k a i k e n tämän "fiaavuttamlsäcsi" kieltäytyä k a i k e n laisesta'^ kaupankäynniltä auuren itäi-> senVnaaptoinsa' kanssa;: i i i i n n e ovat vaatimalla..vaatineet; e t t ä S u o m e n pi-^: täisi r o m U u t t a a k o l i o -metalliteotlisttu-tensa^ ,j • ' Suomen? p a t r i o o t t i s e t kansalaiset j a tämli p i k k u i n e n V a p a u s - I e h t i n i i den m u k a n a j - ^ ; o v a t v i a t t o m a s t i k y s y neet, että mitä tehtälsihi s i t t e t i m e t a l - l i t e h t a a n ' palveluksessa . o l e v i l l e Icym-mehiUetuhax^ silltfr k o r k e a s t i ' a m m a t t i t a i t o i s i l l e työläisilie, j o s metämteolU-siius romuutet^talslin? ' J a ' m i t ä teh-^^^ tälsiln-^tJröttömira! a r m e i J a a i i : h e i t ^^ täVlen'mebUlteölUimud^n tyjdäisten tuMhsfUe ahn&aUii-''^ ^ ^- ' i plirit.8uome«sa-Ja tääUä Caiaädaasa-l^ in ,^»fistäna<!efc^'öIk4päitSrkdlisbttaei^ että .he, vaikka puhuvatldn' suomea. eivät ole suomalaisten veljiensä v a r t i j o i t a ! T o i s i n sanoen n e ovatr antaneet ymmärtää, vaikkeivät o l e uskaltaneet sitä suoraan sanoa; että vieköön h i i s i; se h i l l i h a t t k b a työkalunaan, pitävä vanha v i h t a h o u s u k o k o Suomen klan san, kunHraa v a i n - v o i d a a n ! h i h k ua "päin mhaäiitää" . t u n n u k s i a I Onneksi s u o m e n k a n s a l l e j a v a l t i o l le, amerikkalaiset p U r i t S u o m ^ ( ja täällä: Canädassakin) ovät voimattom i n a piesseet edistyksen m y t t y ä vas-^ taan. Suomen metaniteollisuutta ei ole romuutettu Ja n i i n o n m e t a l l i t e o l lisuus votout' r i k a s t u t t a a koko Suomen ' k a n s a ^ i a n t a a töitä f a m m a t t l t a i - : t o i s i l l e työläisille j a -voKtojä. Uiänkia paljonjjlitä^metaHlteollisuudenomis-^ t a j a k a p i t a l i s t e l l l e . . i '•] ttföin'käytännössä. >< > J a sittep ^ulee Suomen k a n s a n j a Suomen yj^vähi avuksi.- a i v a n k u in tilauksest^^ia v a l l a n pyytämättä O A - HEin' nutisäulletihii niissä sanotaan: "Ott&vk Canadan- C A R S t n j o h t a j a n A l b e r t k o . W a t s o n i n selostuksen m u k a a n S u o m i o n manilin«i j ^ s i k ^ - h W m a a . ' ' ' ' ^ - rrbinferi'>puotf siiöMen kansaätA tuottai^'t''^Man^i»iidenn'ekseii' maan kaikista ¥ i k k a n k 8 i s t a . - ' t - ^ * / ^ VCdhn pieni' osä-^kanSalliSttikMst»' menee siis suurelle .maatalousväen osalle! ~ T o i s i n sanoen Suomessa ( s u i n k a a n ole ; ^ ' l i i a m u a l j o n teolllsuuk sla",» k u t e n j o t k u t ^ amerikkalalsmieli set ammatti-itkijäfr.valittavat, vaai l i i a n vähän. ' A i v a n l i l a n ; m o n t a suu t a ot^ elätettävänä' maatalouden nlQ k o i s t a a n t i m i s t a . / • ' M u t t a jatkamaamme^ C A R E : n uu t i s b u l l e t i i n l a i n a u s t a . ' Slhiä sanotaai edelleen: " M r . Watson sanoi, että Suomei teollisuus:^ lepää l i i a n - p a l j o n puuteol lisuudeU' varassa;; ' : ' K u n ^ iiuutavarali h i n n a t latlkevat; hän. sanoi;'SiUoin-^^o^ n i a a s t t k f ö n i s i ö a^ k e s U n k e r t a i n e n työläinen ansatise< $2.94 päivässä ja>Biitä?;p^^ maksettavs veroa n i i n paUon^ että s e saisi p<*: j ö i s a m « l ä a t o - Kuten'«ftnotiW;''snomessa' tarvitaai lisää ^ teölllsutislältctola" ja' nimenomaan: j u u r i fsellaislä^^: teollisuuksia I n i l h metalUteölibtuiideh k ^ ^ ^ sUlä :>fi!%u4 t a l o u s :lepfiä l i i a n palj o n pttuteoBlsuuden' yarassa", kutei .kbir(^t^Äg-i?Ä?i*>?^^ •ejÄ-^ÄiäS;^i<Ätuu^ yfade88ä'VapaUiten Jcaiis^ " k i r o t t u ja l i a n k k i i etattikstosa' laäaslassa 'maa- ^conymuxästien.'*.icltjfolhin Tisseissä taloudesta", sanor' liän,. «toutta .h«HwiälBlaa' 8Uomki&feli8is&' ainerikk»- iBiamiägai,^ joldfen ihielestä kaikki: lahiat Edistys i£ Edistykseen pyrkiod-sälcdura. fi^jf^l;;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 29, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-12-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus551229 |
Description
Title | 1955-12-29-04 |
OCR text |
f^Äv» t2 Tprstaina, joulukuun 29 p. — Tbursday, Dee, 29,1955 \
•iiiiiiii
«».«Mond «la» inall by IS» fast
TmUbm€S |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-12-29-04