Vapaus, December 29, 1955

              f^Äv» t2 Tprstaina, joulukuun 29 p. — Tbursday, Dee, 29,1955 \
•iiiiiiii
«».«Mond «la» inall by IS» fast
TmUbm€S<impanr IfUL, st lOiMO»
SIm s t W^ Sadbui7* Ont, Csjuda.
/itfotisios szte» vpon MfpUeatim,
TrasBlattoo, itt» ct tbaree.
. TOjAvemsmATi '
Ctaatfsm: } «k. 740 e tt. S/75
8uojneaw: l tk. 8iO e kk, 4.15
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
ii Maito-ia mun^tehdas''
iMftä kaikkea suomalaiset isännät näldvät
! Gorki II neuvostotilaan iutiistiiessaan?
Saarin vaalit
-^Joulun edellä Saarin plueella pidetyt vaalit päättyivät nytkin
saksalaismielisten puolueiden huomattavaan voittoon.
- ' ,/t^iainituissa vaaleissa valittiin' 50 edustajaa alueen maapäiville
' ja kaikkein suurimman äänimäärän sai kristillisdemokraattinen puo-i
lue. 5en äänimäärä oli 1SÖ,0Ö0, - Saksalaismielinen sosialidemokraat-
• tinen puolue sai 85,000 ääntä j a seitsemän paikkaa, jota vastoin Saa­bin
alueen" f^nrooppalaistuttamista*' kannattaneet sosialidemokraatit
s-saivat^ puolue sai
lähes 40,000 äänfä ja 2 edustajapaikkaa maapäivUla.
r f / l -v
Osanotto vaaleihin oli porvarimathin verraten erittäin vilkas,
. l i ' s i l lä noin 90 prosenttia'asukkaista käytti äänioikeuttaan. '
i ^'C'' /'^r,'K*»^e saksalaisystävällistä puoluetta, JFeyn kristillis-demokraa-
\ P. tit^'Schneiderin Saarin demokraatit ja Kurt Conradin sak^laiset so-sj^
idemokräatit toivoivat'yhdessä saavuttavansa kolmenneljänneksen
j tp. " «nemmistön maapäivillä, jolloin ne olisivat voineet perustuslain mu-
M Isaisessa jäijestyksessä muuttaa Saarin perustuslakia, mikä nykyisin
%J' ' s i t % , tämän alueen taloudellisesti Ranuaan. Tämä unelma ei kui-
. tenjuän toteutunut, sillä nämä saksalaismieliset puolueet saivat tyy-
0^. lyä-siieen edustaja^laikkaan! Xiiden tavoite puuttuu siis viidellä,
. ' sillä anaapäivien kolmenneljänneksen enemmistössä tarvitaan 38
| | ^ p^kicaa.
~ •"Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteK-ät saksalaismieliset puo-
Ir^^^ lue^saa tahtoaan lävitse. Totta tietenkin on, että-»saatuaan näin
' suurgn vaalivoiton, saksalaismieliset puolueet tulevat löytämään riit-
^ iJ täv^ti keinoja siihen, että H.offmannin johtama kristillisdemokraatti- ^fp^:. aen puolue, niin voimakas kuin se suhteellisesti onkin näiden vaalien
perusteella, saadaan '"sopivasta hinnasta" suostumaan Saarin alueen
j ^¥ yhteyksien uudelleen järjestämiseen.
S I - . * . «
f i j ;^^tJutjstredoisSa on kerrottu,^että Saarin alueen vaalit aiheuttivat
' l | iijyf^lisen tilanteen niin Bonnissa kuin Pariisissakin. Kikä suinkaan
'^^t. suotta! J Asiallisesti «ei Bonnin halKtuksella ole tietenkään mitään
'f^? sitä"vastaan, että; luonnonrikkauksista rikas Saarin alue liitetään
' | | . iLänsi-Saksaan. Mutta Ranskan 'hallitus suostui joitakin kuukausia
ji| ' •sil^n antamaan siunauksen Länsi-Saksan militarismin henkiinherät-fj
, ' tämiselle^ällä ehdolla, että Bonnin hallitus puolestaan siunaa Saarin
il* alueen "^eurooppalaistuttamisen", mikä asiallisesti tarkoittaa sitä, että
' ik.o. alue on Ranuan ekonomiknpalveluksessa. Ja sopimukset ovat
?Ä soj^imuksia;'-
sesti*/ Saarin kysymykseen. Onpa sen' toimesta annettuf ymmärtää;--:
että niin paljon kuin Saarin aluetta haluttaisiinkin emämaan yhf^y-^
%ilpittbn)ästi, :Bont\in,
" itaan, ettätänTä^-eurooppaiaistuttamissuunnitelma" tulisi Saarin alu­eella
hyväksytyksi, se ,on-asia* josta epäilemättä kuulemme''tuonnem­pana.^
Muttai.selvää'on,'ettäjnyt kun'Säarm'alueenS-äestörf siiuri'
eneihmrstö'>on äänestänyt "eurooppataistUjttamis5'uunnitelmän''*'^'^^r^^^'
onutfttaunisen ja Salisäan liiuymisen puolesta, Bonnin,hallitus ei tule
' ilmeisestikään sanomaan, että "pysykää .sieHä missä olette". Päin­vastoin
voidaan odottaa, mikäli me saksalaisia raharaiespiirejä tun-nfemme,,
että Bonnin hallitus antaa seuraavansuuntiiisen meriselityk-'
sen:*'"Me Olemme' pij.äneet kiinni '^öurooppalaistiittamispäätöksen"
5iirjaimesta ('jos ei hengestä). Mutta mitä me sille voimme kun toi-ivomuksistarorae
ja csityksistämme huolimatta S
(haluaa erota Ranskasta ja.liit^^^^^ on loppu-,
i^^en lopuksi korkein tahto ja-" niinmuodoin? meidän täytyy ottaa tosi­asiat*
tosiasioina ja suostua siihen, että Saarin väestö — ja siinä
yhteydessä Saarin suuret-saan!"
' ' Käsityksemme on, että Bonnin hallitus tulee esittämään tuon
^ kaltaisen esityksen niin 'vastenmielistä'- kuin se sille ehkä onkin!
• t Mutta sitten ön otettava lukuun myps ''eurooppalaistutlamis-päätöksen"
toinen osapuoli,' Ranska! ' ' '
"Ranskan porvaris-demokraattinen haljitus kannattaa tietysti
kaikkien kansojen itsemääräämisoikeutta — periaatteessa.. **Periaa-
.lekysymyksenä'^se kannattaa jopa afrikkalai
näistymistä-^ joskus epämääräisessä tulevaisuudessa; Mutta^S
4ysymys mutkistuu "käytännöllisten'' 'seikkojen^ vuoksi — kuten
y «mutkistuu ja pitkistyy siirtomaidenkin itsenäistyminen.^ Saarin alu-
; eefll^i'on suuria 1^^
'käyttää erittäin edullisella tavalla hyväkseen; Sitäpaitsi tiedetään,
^ että jos ne nyt siirty-\ät saksalaisten kontrolliin, niin hiilen
: raaka-aineiden hinnat kohoavat, mikä tarkoittaa samaa kuin ranska-iäisten
suurpääoman voittojen vähenemistä. Tämä sellaisenaan on
pulmien pulma. •
y M r ^ t u t t a sen lisäksi tulee'vielä Ranskan tavallinen kansa^ joka ^
tietää, että Saksan militaristit ovat pitäneet Saarin alueen luonnon-
:T?kkäuksia kaikkien sotaseikkailujensa kulmakivenä.. Tämän vuoksi
V rantalaiset ovat kaikkea muuta^^^ k mahdollisuudesta,
että Saari liitetään nyt iLänsi-Saksaan.
Sitäpaitsi ranskalaisista voi tuntua, oikein tai väärin, että jtftkut
: • "pelikumppanit" ovat tässä kansainvälisessä politiikan pokkapelissä
•pelanneet "merkatuilla korteilla'*, mikä tunnelma nostattaa hävin-ineffea
pakostakin ikatkeroituneisuuden tunnetta. Tässä tilanteessa on
helposti käsitettävissä se, >miksi'hiin Ranskan kuin Länsi-Saksankin
hallitusviranomaiset ovat olleet mahdollisimman vaiteiliaita Saarin
•alueen asioista ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ranskassa on
nimittäinnraälitelnsimaattantai nämä vaalit olisi kaikin mokomin.
saatavi pois päiväjärjestyksestä niin; ettei vakavampaa keskustelua
sjmny Saarin kysymyksestä.
Lojpirtcsi voidaan vielä todeta eräs hyvin tärkeä suurpoliittinen
s e B d u i 4 p i t k ä s t i ja paksusti siitä,
että £tnoopan kaikkien porvarillisten maiden pitäisi luopua ''itsenäi­syydestään'?
siinä määrin, että voitaisiin ne kaikki 'eurooppälaistut-taä'^
yhden tulli- ym. säädösten alaisuuteen tietysti Setä Samulin
3iolhouk»n, alaisuudessa. E
*oteuMtävissa oleva imahdcfllisuus, siihen on esitetty kumoamattoma-
«aCi^todisteenar Saarin alue^en v''euroippalaistuttanuspäätÖ5tä'\ imihin
tovat muka kaikki osapuolet olleet tyytyväisiä?
J i H i t o i i m a t t a sHtä, miten Saarin alueen ongelma loppujen lopuksi
rT^" ratk^/^ij^Kytilanneb^ sen "euroöp-^
''^^ 'palaijstutta^^ oli "Unelma kesästä, mikä ei koskaan, tullut'',,
.jJJlj^cttä-jlim.ttJlee lyiynjiäin ^kajkille muille, sekäsuuremniille eaaä pie-lv-
i' nommille! "curooppalaistuttamissuunnitelmille".
i a c k VoobeJa, Kapusl^asinglsta,
MyXxii. perjantaina, jMjIukimn 30.
päivänä^ 60 vuotta.
Siilo Niem*, Lociierbysta, OnU
täytti torstaina, joulukuun 22 pnä
60 vuotta.
Gott £aImJneo, L i t t l e Penagelta,
Oat., (nyt F l o r i d a s s a ; tiyttäA-maa-nantafna.
tammikuun 2 p n ä 70 vuot­t
a .
Yhdymme sukulaisten j a t u t t a v a in
onnentolvotuliisiin.
Mitä muut sanovat
MEKIN HALUAISiaSME .
TEHDÄ SAMAN KYSVMYKSEN
•^Meltä ihmettyttää miten kauan
mmisetr jatkavat puliumista I ^ n a i -
sesta K i i n a s t a , ikäänkuin olisi ole­massa
myöskin S i n i n e n ; K i i n a j a K e l ­t
a i n e n K i i n a , O n v a l a y k s i K i i a a j a
se on punainen. V o i t a i s i i n ylitä h y ­lyin
p u h u a myöskin emämaaa T o r o a -
tosta vlitatessamme siihea saareen
mikä sijaitsee meidän eteläpuolellam­me."
— J . V . M c A r e e , Globe a n d M a i l
Toronto.
Suomen edustajat
Pohjoismaiden
Neuvostossa
H e l s i n k i . — (S-S) Edujflcunnaa v a ­l
i t s i j a m i e h e t suorittivat 16/12 Suomen
edustajan • v a l i n n a n Pohjoismaiden
aeuvo.stön seuraavaaa istuntooa, j(rica
pid-stään Kööpenhaminassa-27.1.—3.2.
1956.
; Suomea edustajat ovat seuraavat
(sululsa k u n k i n edustajaa varamies):
Sosiaalidemokraatit: puhemies k - A;
F a g e r h o lm ; ( R a f a e l Paasio) . V ä i n ö
L e s k i a e a (OI a v i Lindblom) / Gurmar
Henriksson (Bruno : S u a d m a n ) , Aino
Malkamäki (Martta Salmela—Järvi­nen)
J a O l a v i K a j a l a ( A r v i T u r k k a ) .
^ M a a l a i s l i i t t o : varapuhemies L e n n a rt
Heijaa (Kalle* Kämäräinen), Kauno
K l e e m o l a (Leo Häppäla) i Vieno, S i r
i i T i o n e n i A n t U , R s u i t a m a a ) . Urho K ä ­hönen
(Atta' P a k k a n e n ) ' ' ;
>Katisanden^okraatit:' H e r t t a ^ u u s i ­n
e n (j'ud|t'Nederström-Lunden j ' E i no
K U p I , , ( S y l v l - k y U i k k i ' K i l p i ) ' j a M a u r i
Byönaä' (Gösta feosenberg;). \ '
y K o k o o m u s : Toivo Wih6rheimo' ( X r - '
n o i T u u r n a ) j a A!rvo S a i m i h e n (Jaak-kofHakalä).
' " n • ^
Ruotsalaiset: J o h n Österholm ( A l -
biri "VVickman).'
Kansanpuolue:'/' E i n o / S a a r i - ;• ( I r m a
K a r v i k k o ) . (Maak,>
l^AÄKONSVLI L E H T I N EN
E D E L L E E N H U O M I O I T S I J A NA
Y K r S S A
S T T : l e on ulkoasiainministeriöstä
i l m o i t e t t u , että Suomen New Y o r k i s sa
oleva pääkonsuli A r t t u r i L e h t i n e n t o i ­mi
edelleen, kunaes pysyväinen edus­t
a j a o n n i m i t e t t y , Suomen huomioit­s
i j a n a Y K : s s a . Tässä ominaisuudessa,
hän h o i t a a yhteydet Y K : n sihteerisr
töön j a esille tulevat Juoksevat asiat
n i i n k um tähänkin saakka.' (SS)
USA "dumppaa
ylijäämätavaraa '
Eieiä-Amerii(kaan
W a s h i n g t o n . . - ^ Y h d y s v a l t am j a A r ­g
e n t i i n a n v a i i l l a o n teh'ty kauppaso­pimus.
Jonka mukaan Y h d y s v a l l a t t o i ­m
i t t a a A r g e n t i i n a a n $25,300,000 arvos­ta
öljyä j a Colombian, kanssa sopi­muksen
toimittaa $11,600,000 arvosta
vehnaa, puuvillaa J a öljyä Colom­biaan.
Argeatiina^maksaa Y h d y s v a l t a i n t a ­varat
pesoilla. Joista 70 prosenttia a n ­netaan
l a i n a k s i A r g e n t i i n a l l e j a Jalellä
olevat 30 prosenttia käytetään ope­tusohjelmien
vaihtamisen kustanta­miseksi.
Y h d y s v a l l a t toimittaa; Colombiaan
50,000 tonnia vehnää, 32,400 baalla
puuvillaa j a 4,300 t o n n i a ruokaöljyä ja
Colombia saa maksaa nämä tavarat
pesoilla.
NL luovuttaa öljy-omistukset
Romanialle
Moskova. "-^ Neuvostohallitus t l e -
d o l t t i keskiviikkona/, että se o n l u o ­vuttanut
omistamansa puolen omis­tuksesta
R o m a n i a n arvokkaasta öljy­teollisuudesta
Romanialle. Luovutuk­sesta
a l l e k i r j o i t e t t i i n sopimus B u k a ­restissa
t i i s t a i n a . Jonka m u k a a n R o -
mama saa Neuvostoliiton omistaman
osuuden tähän teollisuuteen. - R o m a ­n
i a tulee s u o r i t t a m a a n tästä osuudes­t
a maksun edullisella' vähittäismaksu-e
h d o i l l a monen vuoden aUcana. K u i n ­ka
- s u u r i rahasumma o n kysymykses­sä,
c i t[cdoiteta. '
Tämä - Neuvostoliiton—Romanian
öljy-yhtld p e r u s t e t t i i n ' v . 1945 " S o -
vlet Petrol"-yhtiönvnimenä ktunmal-l
e k i n 'Osakkaalle kuuluessa ; puolet
pääomasta. Yhtiö s u o r i t t i ' ö l j yn e t ­sintää;
t u o t a n t o a Ja Jalostusta R o m a ­n
i a n a l u e i l l a , v
Lakattujen 'huonekalujen klUto
saadaan syvemmSksf,:jos;JclilloHusI4-
naa Jonkun veirrauidSumlttäa -^ettnäi
käyttöä". ~ ^' '
liekinki. (VS) Kun smmaf'
Jäinen inaatalousTaUouskonta vl^
ofi syysbiuiss» «IcnIU
Jlltofua, laäonät tledosfcJlvat tietl
vsMuvutkmumi Ma
vuttca, milifn sen jäsenet•• maa-;
I taloosna^yllefyn Ojtella baliufvat
I' iatmtuk, .tfUilM^Vjä^ptiS selttt^;
\" lAt ainakofcoUioMdiflr'Ja «ovtaoo^'
«ilo. Tätä vastaaät» ei IcenenfKluui)
tarvitse IhmHcUä. Jofcalnen^ - r l
inalainea,io)ia tuntee i l i l ^ ^
klinnostasfa tnaatalootta koh­taan,
vastaisi täsmälleen :«ainalla
tavalla. Kolhooseista, oenvd^-^'
lijftolaisista osuostoimintatiloista
samoin litiin sovhooseistakin, nkl-neavostotilolsfa-
on maassamme'
nimittäin puhuttu L paljon, mutta <
varsin rajoitettu siäärä On fnii-r -;
tä. Jotka ovat tällaisia tnoja omin V
silmin nähneet ja saaneet paikan ::
päällä tutustua nillla vallitseviin.:
oloihin.
GORKI II
Edellä m a i n i t u n isäntien tieduste­l
u n j a valtuuskuntamme: jäsenten
valtauksen ansiosta - v a l t u u s k u n t a m ­me
huomasi k u i t e n k i n eräänä ' i hr
meen k a u n i i n a syyskuun aamuiia i s ­tuvansa
bussissa, j o n k a määränpäänä
o l i ensin G o r k i I l - n i m m e n neuvos-^
t o t i l a j a sen'Jälkeen L u z - n i m i n e a k o l ­hoosi.
Omalta kohdaltani on sanottava,
että e n i i ' silmäys G o r k i I I r a k e n n u k r
s i l n J a t i l u k o i i u a n t o i h y v i n myöntei­sen
vaikutelman; Joka v am v a h v i s t ui
sitä mukaa,. mitä perusteellisemmin
i s a i m m e a s i o i l i i n päivän m i t t a a n t u ­tustua.
GORGI II :n ISÄNTÄ
: T i l a n portilla valtuuskuntamme
toivotti tei-vetulleeksi tilan Johtaja;
Sergei Simonöv, lihavahko; hyvanr-;
tuuliselta vaikuttava xnies, j o n k a .var­s
i n p i a n huomasimme päteväksi;isän­näksi
j a v i e l a sangea m e r k i l l i s e k si
aeuvostotilan johtajaksi. •'
Sitä. että Sergei Simonov todella
t a i t a a tehtävänsä j a on saanut ' e h -;
tavassaan tuloksia, osoittaa 'hänen
arvonimensä: Sosialistisen työn s a n ­k
a r i , hänen ; maatalousnäyttelystä
saamansa iso; k u l t a m i t a l i j a auto.:.-—
p a l k i n t o j a , joita Neuvo3tollitossa^ ;ei
a a a e t a turhaa vuoksi.
• Minkälainen ammattimies sitten
nov el ote siyatyperai»en talonpoika,
vaan ammattitaitolneo iorvaaja, iokA
kuitetikia t^vjUIääa ia Jobtotajptt-muksillaan
on saanut paljon aikaan:
TILAN KAttJA
Tilan 100 tip^tfii pitlcässä, • hohta­van
ifmiakMtiif^vett^^
ta
melKfJjHlff^&ii^l|jijgfin mukaan « m -
Ba^jpuoleijesti:"'^ lebmäk, Irolme
s^i|^* ja nuor^ li^aa^ioTi^yiijä^'
bi mahiittu eiy kullinko .jmajeiiliut
samal&a navetess^^ljiuottay^l k^jan
kansaa,, yaan iilox^na^ sij^lsei^ssa-
S t o a t a r a k e a n u k s e t oUrat puleia,
mataUa xaleennuluia, j o i s s a kanat oU'
vat^vasfoisti. K u i v i t t e i n a oli l a M i a V a
puhdasta s ^ j a t t ! u > 3 Ja ulos^oU j o -
jcalseB kanalan ©»lie Järjestetty
v^xldcoaftaukset. j o i h i n k a n o i l l a o l i
useampiakin pääsyrejttejä.
K o t k o t u s j a k a a k a t u s oU t i e t e n k in
v a l t a i s a .
j J K u t t a vielä v a l t a v a m p i kotkotus Ja
k ä ^ t n s r kuulut*filitä suuresta k a n a ­l
a s t a , jossa j u o k i t t i i n yli-ikälsiä k a -
e r i k o i s n a velassa:;
K a i k e s t a n a j ^ etil'kafja£^olt(|olt
koetettu säktiki - in^äfiiasli^^^i
'helpoksi J a n y k y a i k a i s e k s i : . l y p s y k o -:
neet o l i v a t käytännössä, rehut t u o -
tlimsisäau< e r i k o i s i l l a v a u n u i l l a j a s a ­m
o i n p o i s t e t t i i n l a n t a ja J ä t t e ^ ; ' p a i -
novesi. l i r i s i Juoniakupeissa, navetan
yhteydessä olevat m a i d o n säilytys^ Ja
käsittelyhuoneetolivat puhtaat jne.
K a x j a ' - o l i komeaa; suurikokoista, ja
kcrkeatuottoistav J o h t a j a k e r t o i v i i me
vuoden: a i k a n a ' l y p s e t y n lehmää; koli-denkeskimäärm:
6,120. k i l o a maitoa
Ja ^kolmen viimeksi kuluneen vuoden
a i k a n a yhteensä 18,460 k i l o a k u t a k in
lehmää kohden . Tämän vuoden a i k a ­na
tarkoituksena o l i k a i i c k l en entisten
saavutusten; .lyöminen. Sy^^kuufaun
mennessä o l i nimittäin Jo päästy vieh­ä
t ä kohden h i u k a n y l i 6.000 k i l on
tuotannon. K a r j a n ;J:eskuudessa ; o l i
t o d e l l i s i a Jättiläislypsäjläkin. Niinpä
t a u l u k o i s t a s e l v i s i ; ettäi eräs;Rubinr
n i m i n e n lehmä o l i tuottanut 7,542 kir
l o a 3.94 prosenttista; x m a i t o a - j a ' eräs
toinen \Vasarniminen ;4ehmä;;•kerras­saan
10,684 k i l o a 3.7 prosenttista mair
toa.
; K a r j a n jalostukseen./kiiimitetään
t i l a l l a jatkuvasti •huomiota; - N i m pa
s o n n i t h a n k i t a a n . s u k u s i i t o k s e n vält­tämiseksi
jatkuvasti 'tolstSta t a l o u k ­sista
j a m u u t o i n k i n k a r j a n o m i n a l -
isuuksien kehittämisessä con h u o m i o i ­t
u k a i k k i kokemuksen j a tieteen s a a ­vutukset.
' *
K A N A L A S S A
, G o r k i I I . o n ^lla;. j o l l a ; n a i j t a k a r j an
kasvatuksen I Risaksi i^pidetään^^-n^^^
runsaasti kanoja; V i i m e - v u o n n a - t i l a l ­l
a o l i j o 30,OQ0^1ui^;iaa,^-mu^ta, n y t t u»
määrä on:yhtettycvik:l^ni)Jen!jmäaiaä!^
;oa tarkoitus lisätä vielä t u n t u v a s t i.
j:iii:ä:')hmekääni,
ifionen ' m i ^ o o n a i
ki,'MMköva,:Jokaf Syliä 'pystyy k u l u ta
;tamaan suturenmaskfax/känalaa j n uv
inatuptftnnott! •;. jai r<;lihatuotannon)sinj
haaassa? ; ' ^a.
Vastaus !on yliattavä. Sergei S i m j^
n o j a ^a. kukkoja teurastarkoitusta
v a r t e n : ' ^ ä n i ä r a o k i n t a ' k a v i h y v in
näppärästi. T e u r a s k a n a t oUvat v a r s in
p l e n i s»;häkeis^,vlIä-Jmusl, kanaa
kussäkto; K a n o j e n r u o k k i j a k u l k i hä-kUtälikkiUemiikana'rattailla
oleva
säiliö, ; j ^ s a oli j ö e t t y ä väkurehussos-
:-tai^v^i''ibäkin Oven o t t i k a n a a s i i v i s -
01" Slinmv a v a s i : s en nökari. työnsi k u ­m
i l e t k u n akanan; kupuun; ja painoi
j a l a l l a a n polkimestä j a säiliöstä p u l ­p
a h t i . a i n a . k a n a n kupuun tarpeelli-:
n e n määrä fehuaTKoko t o i m i t u s k u n ­k
i n k a n a n kohdolla kesti v a i n k y m ­menkunta
sekimtla.
K u n me suomalaiset katselimme
h i u k a n ihmetellen tällaista touhua,,
m e i l l e : s e l i t e t t i i n , : että kanat lihovat
p a r h a i t e n t ä l l a i s e l l a r; me-ietehnalla:
ruoka o n oikeassa suhteessa sekoitet­t
u a j a l i h o t t a v a a j a häkeissä oleva
vähäinen vliikkiimatila:;estää ,turl<an
energian haaskauksen.
M u t t a kyllä t i l a n kanat osaavat
myös munia. ' J o h t a j a kertoi viime
vuoden a i k a n a saavutetun 10,000 k a ­n
a a kohden keskimäärin; 204 munan
vuosituotannon;:Ja eräiden rotukano­j
e n osalta t n o t a n t o on 300—330 k a p ­p
a l e t t a munia' vuodessa^ • Poikaset on
s a a t u myös säilymään n i i n h y v i n , e t ­tä
v a i n - 1 - ^ prosenttia haudotuista
poikasista on k u o l l u t .
S O S L 4 A L I S E T O L OT
Retkikuntamme -'Jäsenet tuasivKt
erikoista kiiancttuStä neuvostotilaa
s o s i a a l i s i a v: J a opetusoloja kohtaan.
Ystävällinen •Isäntämme v a s t a l l i k la
a u l i i s t i m o n i l a kysymyksumme ja
hänen -vastaukslstaaa kävi selville,
että* tilan 700 työläisellä on k u t en
yleensä neuvostokansalaisilla i l m a i ­n
e n lääJEärhir J a .terveydenhoito. T i -
i a n palveluksessa. on lääkäri Ja k a k s i
teEyeysslsarta^ i^JTilan, jiapset k a y v a t 7-
l u o k k a i k a kouiim, Joka.sljä
yhte:fde§sä.P^haillaaa;;on.kuitenkin
jrakiiitalla-lf);-aWaJnelf!kq{iiu.}:i^y^
kyääa: yläluokklea oppilaat käyvät
Kiiolenia flifl^
l i i h r ^ satoa
juMäpäivirii
kälabU-uenem beaktoA tm-lonpyiilen
aikana tepahtcnelssa
; Uiltenne^;ia nmlssaonnetto^^
sissa.
Tämä on'^fifrTfttäväa knolonsa-ioa,
mutta, feaikfcf meikit viifr
taav^t fiiiben, eitä; andenvpoden;
pyhinä:vie: Tuonelan Tiikatemies
yhtä, paljkm llimlsiä. cniMtiaiiai-
" f n hanfflan i*Fir'f^*t*»wwi*frff"ff» -
jotlcaovat^sonrelta osalta vältet-;
tavissa. '
Täfi^ on. meille fcaikUIe vaksL'
va varoitus! Tehkäämme siis
kaikki .vqitavamme onnettomuuk­sien
TäittämiseksL Siten ;väl^m>l
. me itse:aydänsnrallta J»: antaia-r
me omalta luihdaltame tapatur-
^ maisten cknolemantskpanstenvä-.
hentämlstä'Canadassa!:
mesta o n viihdjrtystoiminnasta huor
lehtimaan-perustettu mm. t o r v i s o i t t o -
k^unta; käfiä- orkesteria;, h a n u r i s t e ja
o n s i i u r i jcukko j a s a m o i n e r i l a i s ia
pysyviä j a tilapäisiä ohjelmaryluniä.
• Tilan- työläisten eläke-edut kerrot­t
i i n Järjestetyn Neuvostoliitossa v a l -
l l t s e v a n ; ' y l e l s en t a v a n mukaan, joten
naiset pääsevät eläkkeelle 55 ja m i e ­het
60 v u o t t a täytettyään.; Tämä e i
k u i t e n k a a n {merkitse sitä, etteivätkö
he voisi vielä eläkeikään tultuaanlän
osallistua^, työhön. J o l l o i n eläke m a k -
s e t a a a i h e l l l e p a l k a n lisäksi;
. . . . P A L K AT
T o i n e a ;fetkikuatamme -jäseniä
kiinnostava; kysymys o l i pa:kkoJen
suuruus ''jä'' Järjestely. Johtajalta
kuulimme'" että hänen palkkansa o l i
2;0C0 r u p l a a kuukaudessa, m u t t a v k i in
s i i h e n .lisäksi tulee erinäisiä'palkkioi­t
a ; palKka. nousee 2,500 r u p l a a n kuur
kaudessa. T a v a l l i s t e n työläisten; n b r -
mipalKat vaihtelevat 716 —rSOO: r u p ­l
a a n , m u t t a n o r m i e n ylittämiasn t i e ­tää
myös p a l k a n ylittämistä; Nitopä
e s im lypsäjät saavat 1,000 —; 1,500 Isi-l
o a . maitoa rahapalkkansa lisäksi
vuodessa. ' - T ä m ä sen , -vuoksi, että
t u o t a n t o ' o n korkea" j a Ijrpsäjille k u u -
S I T A
mm: T Ä T Ä
mttmrosiAAasKm
Fildnitunneilla kotift^ötoava^^^^^^^a^^^
«ies vihaiseUe vafmofieen:
Ja minä sanoin pojille, että tain.
VSk-isbäm oikeastaan iBtvn täällä jj
juon, kun nUntlUa on niin suloinen j :
kiltti vaimo, joka istuu kotona j :
odottaa minua.
— No niin; iBlnä siis'menet kihloihi^'!
Se'on lykkääntynyt toistaisdbj
^ Vai niin. M i i ^ tähden?
— Morsiameni meni nahnlsiin toi
sen^nssa. ""^ / ^
:KOKEUATTOBIUVS
j>°MÖtä toi teidät;tänne vanki
laaii, ystäväiseni? \
. Nuoruuden kokemattomuus. ^.'
— Miten seön mahdollista? Te
hän olette jo yli seitsemärötymmene]
vuoden ikäinen. < '
— Niin. mutta minä puhunkin asi
aRajajastani." ~ ' , - -
l u u erikoispalkkiona maitoa ' v a r s i n
huomattävat"'määrät"^htettyjen l i juttu;:— E . . ' K u m p u l a i n e n .
m i e n o s a l t a . ' . • •
Työläisten p a l k k a r j a m u i s t a oloi=
i t a ; h u o l e h t i i : tuilla;;oleva ammattijäi
Jestö; J o h o n tilanf työläiset a i n a Job
t a j a a myöten kuuluvat, i Tästä kerto
essaan' j o h t a j a v a k u u t t i , . että 'hän toi
? m i i ; ammattijärjestössä'tavallisena ri
vljäsenenä; j a hänellä o n v a i n Jäsene
eikä i t i l a n v i s ä n n ä n ; v a l t u u d e t : täss
Järjestössä, työskennellessään. Edel
l e e n t i l a l l a o n puoluejärjestö.
; Työläisten p a l k k a e t u i h i n / k u u l uu
v i i k o s t a 15 k u u k a u d e n käsittävä vuo
'siloma,joi»ka;Pifcuuä. määräytyy työi
laadun- j a ; : palvelusvuosien; perusteet
l a J a J o n k a Jokalrien työläinen sa:
viettää täydellä p a U a l l a .
- K u n ; edelleen" kuulimme t i l a n ; Joh
t a j a l t a . että .-tUaI:a: o n . omat koneel
min.fl5' k u o r m a - a u t o a , 8 t r a k t o r i a . J i
3 henkilöautoa; että-tllaller-rakenne
t a a n p a r h a i l l a a n neljää; kaksikerrok
sista -kivitaloa; kolmea kanalaa. .10
kuutiometrin' vesisäiliötä, paloposte
J a Ja: k a s t e l u l a i t t e i t a 100 hehtaari]
alalle,- j a että: v a l t i o l t a o n tähän tar
koitukseen saatU'5 m i l j . r u p l a a , retki
kuntamme, jäsenet o l i v a t tyytyväisii
kuulemaansa' J a näkemäänsä Ja niii
m a t k a a v o i t i i n ' J a t k a a Luz-nimiselli
kolhoosiUe.^:•;Mutta: s e , O l i k i n JO-er
tn».; i li <•[
i r l
bussiUa; Edeifeen''kuurinime, ' e t t ä t i ­l
a l l a on o m a ' i k u t t t u u r i t a l o f jossa:;: on
mm. - elokuvakoneet. V Työläisten t o i -
Hugh Gaifiskelf;
tullut uusi labörio
K u n 49-vuotias Hugh G a i t s k e l l va"-
i l t t l l n l a b o u r i n ; E n g l a n n i n työväen­puolueen
uudeksi puheenjohtajaksi,
ihmetteli maan kommunistisen puo­lueen
puheenjohtaja Harry Pollitt
paataan puistellen; mitä ratkaisusta;
mahtaisivat sanoa esim. sellaiset, e n ­tiset
labourjohtajat k u i n K e i r Hardle,
j o t k a olivat harmaanuneet; tehtaissa
t a i kaivoksissa, J o r i a olivat pitäneet
puheita l a a t i k o n paäila seisoea k a t u - -
j e a kulmissa. Sillä H u g h G a l t s k e l l i s sa
labour on saanut Itselleen Johtomie-.
hen; Joka ei m i l l o i n k a a n ole elänyt
työläisenä työläisen elämää, j o k a el
s i t a ole nähnyt edes lapsuutensa ko­dissa^
Joka työväenliikkeeseen o n a s ­tunut
ylhäältä; m u t t a el k u i t e n k a an
ole m i l l o i n k a a n omaksunut sen: h e n - :
keä.
•Nykyinen l a b o u r j o h t a ja syntyi 1906
Intiassa olevan bnttUalsen s i i r t o m a a ­v
i r k a i l i j a n poikana. Hän opiskeli mm.
Oxfordissa filosofiaa, v a l t i o - j a t a ­loustieteitä
j a s i i r t y i »valmistuttuaan
luenno'tsyaksi Lontoon yhopistocn. •
N a i h i n n i k o i h i n h a n l i i t t y i labour-puolueeseen;
o s a l l i s t u i — j o s k i n me­nestyksettä
— k a h t e e n vaailtäläteluim
j a löysi itsensä toisen maailmarisodan
a l e t t u a ; s i l l o i s en sotatalousmlaisterin
samoin l a b o u r i i n l u k e u t u v a n k a l m a n ­s
a H u g l i D a l t o n l n henkilökohtaisena
sihteerkiä. D a l t o n l n s i i p i e n suojassa
G a i t s k e l l paasi alahuoneeseen 1945,
h a n oli p a r l a m e n t t i s l h t e e r i n a , nostet­t
i i n 1947 p o l t t o a i n e - j a volmataloUs-m
l n l s t e r i k s i j a suerasi 1950 S t a f f o rd
Crippslä v a l t i o n v a r a i n m i n i s t e r i n tär-'
keälle tuolille, j o l l a -hän tosin ebtJ
istua v a i n vuoden l a b o u r i n kärsittyä
vaalitappionsa. • Hänen kafriäärinsä
on siis ollut huomattavan nopea Ja
hän o n pönkittänyt asemaansa/, vas-:
taavasti myös puoluejohdossa. J u u ri
G a i t s k e l l o U s o s l a l i s o j d u n terveyden­hoidon
t i i m o i l t a : a v8atoassa>puolueen:
sisällä vihollisuudeti Änäurin' B e V a n i n
siipeä vastaan; vihollisuudet; jotka
Jatkuvat edelleenkin.
Edellä kerrotusta fcarakteri^tiikasta
j o selvinnee, etta H u g h G a i t s k e l l in
poIUttiset l i n j a t k u l k e v a t o l k e a r a , s U -
nä määrin o i k e a l l a , että häntä t u s k in
voidaan luonnehtia.enää edes o i k e i s ­tososialistiksi,
k o s k a sentään 'sosialls-
«'rsanaan — n i i n i i n f l a t o l t u k u i n ce
o n k i n > - ~ sisältyy määrättyä yhtels-k
u n n a l U s t a pcdijäväriä. Vasta vuosi
o n kulunut siitä, k u n t u n n e t t u . k o A -
Mrvatilvmen sanomalehti "Daily
M a i r n i m i t t i GaltskeuläV töiy^sosla-ii£
tiksi" Ja x^eni seuraavalla aske-
;*<j^<v:r3J^:;i~;?;;r;;-s
i*"- leelia^vieläkln pidemrnJtlle-pudottaes-^^
saan j o p a r'5osialist}nkin" pois, J o l l o hi
jälelle; j ä i pelkkä •tory(=== k o n s e r v a ­t
i i v i ) . N a i n sanoi l e h t i : •
" M r : G a i t s k e l l i a v o i d a a n kutsua t o -
r y - s o s i a l i s t i k s i ' Jopa l i b e r a a l i k s i k o n ­s
e r v a t i i v i k s i k i n . " ^,
N i i n , Galtätellllta ei todellakaan
p u u t u ansioita konservatiivien, päa-o
m a p i l r i e n edustajien silmissä. £1 s i is
ihme, etta hänen v a l i n t a n s a A t t l e en
seuraajaksi aiheutti s a r j a n «varauk­s
e t t o m i a aploodeja o i k e i s t o n leirissä;
K a s täUaiset puheet o v a t konservatilr;
v i e n mieleen:
. Syyskuussa 1951: h ä n v a a t i ammat­tijärjestön
edustajakokouksessa työ­läisiä
kohottamaan tuotantoa 40%,
m u t t a • pidättsmiaän" palkankorotus­v
a a t i m u k s i l t a . Miksikö? Siksi, ; että
I s o - B n t a n n i a n ' ' äseistautumtaen / n i e ­l
i 4,700 m i l j . p u n t a a , seUtti s l l l o h i en
r a h a m i n i s t e r i . "Hänen sanoissaan; o li
v a h a n sellaista, j o h o n k u k a hyvänsä
edistyksellinen s o s i a l i s m i n vastustaja
ei. v o i s i yhtyä,'^ totesi i!ostunut:^/Daily;
M a i l " tämän Jälkeen.
.V. 1947 h ä n j u l i s t i kaivostyöläisille.
t e o l l i s u u t t a a n o l i pelkkää :typerj^?:ä.
. V . 1949 hän lausui- sähkdtyölaisille,
että el v o i t u suostua heidän v a a t i -
m u k s i i n s a a m m a t t i y h d i s t y k s e n e d u s -
tuksestaj, kansai: Istetun teollisuuden
johdosta.
V. 1952 hän l a u s u i ; että korkeatu-l
o i s t en verottamisen: j a sosiaalisten
e t u j e n tiellä e i -voida edetä pldemr
mälle — r i k k a i l l a e i näet o l l u t enem-r
pää otettavaa.
J a n i i n edespäin j a n i i n edespäin.
K u l u n e e n äänilevjnn tavoin Hugh
G a i t s k e l l o n k a u t t a vuosien toistan-ut
fraaseja ' I n f i a a t i o s t a " ; v t u o t a n t o k r i i -
. sistä". " m a l t i l l i s u u d e s t a " ; '^Neuvosto-h
i t o n taholta uhkaavasta vaarasta*',
aseistautumisesta J a ' verojen korotuk-
; s en välttämättömyydestä;"Nain jopa
siinä määrin, että hänen v a l t i o n v a ­rainministerinä
pitämänsä: puheet
t u s k i n l a i n k a a n ovat-poifceaaeet B u t ­l
e r i n puheista.
T a l l a i a e n : mies siis o n H u g h G a i t ­s
k e l l j a n y t hän i s t u u l a b o u r i n - J o h ­dossa.
Q u o v a d i s ; m i h i n . m e n e t . E n g ­l
a n n i n työväenpuolue?
- !
HeIsU(ii,^rrrs(VS)>iP(ribjotemaideno:.)'., edustanut poliittista^ suuntausta, joks
Keuvojton.'Suome<r>jlrylmän4-pcr; vii ei-Takennu-;valn Suomen;Ja sen naa
' heenjohtajalte 0tetAihi.cibu|uk;7;
: ^Of..pnä:.\htuvoston-sjäsenenL'iEina-j:
o- K l l v e » 4^ leräiden m u i d e n suoma-.>:
I ^ s t e g ^^t^tajirä ^ U e k i r j o U t a m a ,
.•K^ ^o;hj;)|smal^en;a^ t.
V i*iur;.fstai;i)aqn .itäsltclUväksi^^ ^ i ,
kpUetti^-^pite,>ssa. eitdotetaan^
että,{. jieuvosto, «jositteilsi^ tänä
vuonna c j a k a m a t t a jätetyn Ja ensi
v u o n o a : «jaettavaksi - t a r k o i t e t un
N o b e l i n ^^rauhanpalkintoa: v u o d e l - .
: i a 1955 Suomen tasavallan p r e s i -
dentUle L K . Paasikivelle.
Ehdotus -:Ic o k o n a i sundessaan
k u u l u u , seuraavasti:
N o r j a n vsuUrkarajäin Nobel-komi­tea
päätti; vuoden 1955 m a r r a s k u u n 3
pnä pitamäs-ään istimnossa siu-täa
tämän vuoden rauhanpa!kmnon, 190,-
214 kriiunuaj "jakamisen vuonna :I9ä6'
tapahtuvaksi. V a l k x a l o p u l l i s e n pää­töksen
'tekeminen siitä, kenelle tämä
p a l k i n t o myönnetään,: k u u l u u k i n N o r -
"j^iir:suiirkäräjäin Nobel-komitealle,
o n Pohjoismaiden Neuvostolla epäile-;
m a t t a oikeus- i l m a i s t a toivomuksensa
tästä asiasta^
E i a*lnoästaan . i Suomessa .vaan
myöskin ;; P o h j o i s m a i d e n - Neuvoston
muissa Jäsenvaltioissa'Ja- n i i d e n ' k a n ­s
o j en keskimdessa onr nähty Suomen
presidentti J . K . , P a a s i k i v e n nimi
elävänä symbolina' kansojen; rauhana-omaisen
r i n n a k k a i s e l o n periaatteesta.
Hän o n y l i kymmenen vuoden, ajan:
i.purlkansojen-.ivaanimyösymuidenkan-
,aojen*'väliselle-rauhantahdoUe.' Prfe-
; s i d e n t t l ' - ' P a a s i k i v e n ' edustama; suun­taus;
s n s : . P a a s i k i v e n l i n j a ; o n luoniii
edellytyksiä? myöffiSuomen j a kaik
-..klen-• S k a n d i n a v i a n - m a i d e n entistJ
; läheisemmälle'»'' yhteistyö J e . • kansojei
välisen . r a u h a n Ja ystävyyden hen<
gessä. , ' ( ,
K u n Suomi j u u r i - " P a a s i k i v e n lin­j
a n " : merkeissä nyt: ensimmäisen ker-i-
an :osalIis,tuu? P o h j o i s m a i d e n Neuvos
t o n istimtoon,; olisi Neuvoston ta­h
o l t a k a u n i s osoitus r a u h a n Ja ysta
v y y d e n hengestä, j o s se yksimielisesi
: päättäisi; ^ l a u s u a . toivomuksen, että
Nob8l-ra«h>anpalkinto; vuonna ; 195<
myönnettäisiin presidentti J : K . Päa
s i k i v e l l e . *
' Edellä-; s a n o t u n perusteella ehdo
tamme kunnioittaen,
että Pohjoismaiden ; Neuvosto päät
täisi l a u s u a toivomuksen.' että Nobel
r a u h a n p a l k i n t o -vuorma 1958 myön
nettäisiht presidentti J . K . Paasi
kivelle.'
Du Ponteilta
$900,000 opistoille
IVilmington, D e l . Du Pont ke
mlkaaiiyhtiö tiedoitti lahjoittavans
ensi vuoden a i k a n a $900,000 y l i ; sa
d a l l e - Y h d y s v a l t a t o i O p i s t o U e .
Tulikohan taas lisää "kommunisfeja"?
...'.";..::-.:..; ;;;-.•;;•':::.:;^;:'"'•.•;.;:,. "•>;: :-''i('^'v ;;tV;/.':-.-J-?'::;.;*.'';iJ.:^;;:..^-:«i'-:::.;K:' :,;:.;.*:;•:':.-::•....••
. - Kuten tiedetään; asioissa: on tavalr
.llsesti kaksi puolta, kuten on mak>-
.karassa kaksi päätän
; ' Synnylnmaämfme Suomen ? asioista
puhunen! tuntuu siltä, - että ^on "ame-jrtkkalaismielisten'^
musta puoli; missä
^hdään kaikki,nurjin päin ja^vastoin
Suomen kansan etuja, sekä tämä ol-keapuolljvniia^
yapaus^läitikinonol^
Itttitfsfi;»^:^ kaikis^ käänteissä Suo­men
känsän rinnalla.
Ottalcaamme nyt esimerkiksi vaik­ka
se^ paljon kirottu dut^en'metalli-^
teollisuus. ' '
Kiaikki amefttkalaismielisetxyh^
mät: ovat itkeä köllöttäneet sitä .kun
Suomen "täytyy" ylläpitää'ja kehit­tää
metailiteollisuatta — . vaikka
f luonnop'^ mukaan:; Suomi on^' maata>
lous- jä puuteolUsuusmaa". '
Stjmteii patrioöttlijet kamiialaiset —
ja' heidän mi)dcanaaä*iäm& paljfon iMir-;
jattu Vapaiia-lehti»— dvatkttitenkUk
U>titi£Mi moiset^; Aieietttäaijvdet'Ja
Ylittäneet, öttä Siiome^' töonkititta-'
mituen oktedisty«tft^ja ettS siiti^''et vdl
olla miltään muuta ,kuin hyötyä, ja
s i u n a u s t a maalle. .> *
: ' M u t t a ' k u n a m e H k k a l a i s m i e l l s e t p i i ­r
i t tahtovat, että S u o m e n :'kansan pi-^
taiäiikuisestffsyödär pettua j a l a u l aa
t o i v o t t o m i n iimehn,"on maamme k ö y ­hä
j a s i k s i J ä ä . . . " , ä e ^ k a i k e n tämän
"fiaavuttamlsäcsi" kieltäytyä k a i k e n ­laisesta'^
kaupankäynniltä auuren itäi->
senVnaaptoinsa' kanssa;: i i i i n n e ovat
vaatimalla..vaatineet; e t t ä S u o m e n pi-^:
täisi r o m U u t t a a k o l i o -metalliteotlisttu-tensa^
,j • '
Suomen? p a t r i o o t t i s e t kansalaiset
j a tämli p i k k u i n e n V a p a u s - I e h t i n i i ­den
m u k a n a j - ^ ; o v a t v i a t t o m a s t i k y s y ­neet,
että mitä tehtälsihi s i t t e t i m e t a l -
l i t e h t a a n ' palveluksessa . o l e v i l l e Icym-mehiUetuhax^
silltfr k o r k e a s t i ' a m m a t t i ­t
a i t o i s i l l e työläisilie, j o s metämteolU-siius
romuutet^talslin? ' J a ' m i t ä teh-^^^
tälsiln-^tJröttömira! a r m e i J a a i i : h e i t ^^
täVlen'mebUlteölUimud^n tyjdäisten
tuMhsfUe ahn&aUii-''^ ^ ^- ' i
plirit.8uome«sa-Ja tääUä Caiaädaasa-l^
in ,^»fistäna<!efc^'öIk4päitSrkdlisbttaei^
että .he, vaikka puhuvatldn' suomea.
eivät ole suomalaisten veljiensä v a r t i ­j
o i t a ! T o i s i n sanoen n e ovatr antaneet
ymmärtää, vaikkeivät o l e uskaltaneet
sitä suoraan sanoa; että vieköön h i i s i;
se h i l l i h a t t k b a työkalunaan, pitävä
vanha v i h t a h o u s u k o k o Suomen klan
san, kunHraa v a i n - v o i d a a n ! h i h k ua
"päin mhaäiitää" . t u n n u k s i a I
Onneksi s u o m e n k a n s a l l e j a v a l t i o l ­le,
amerikkalaiset p U r i t S u o m ^ ( ja
täällä: Canädassakin) ovät voimatto­m
i n a piesseet edistyksen m y t t y ä vas-^
taan. Suomen metaniteollisuutta ei
ole romuutettu Ja n i i n o n m e t a l l i t e o l ­lisuus
votout' r i k a s t u t t a a koko Suo­men
' k a n s a ^ i a n t a a töitä f a m m a t t l t a i - :
t o i s i l l e työläisille j a -voKtojä. Uiänkia
paljonjjlitä^metaHlteollisuudenomis-^
t a j a k a p i t a l i s t e l l l e . . i '•]
ttföin'käytännössä. >< >
J a sittep ^ulee Suomen k a n s a n j a
Suomen yj^vähi avuksi.- a i v a n k u in
tilauksest^^ia v a l l a n pyytämättä O A -
HEin' nutisäulletihii niissä sanotaan:
"Ott&vk Canadan- C A R S t n j o h ­t
a j a n A l b e r t k o . W a t s o n i n selostuksen
m u k a a n S u o m i o n manilin«i j ^ s i k ^ -
h W m a a . ' ' ' ' ^ -
rrbinferi'>puotf siiöMen kansaätA
tuottai^'t''^Man^i»iidenn'ekseii' maan
kaikista ¥ i k k a n k 8 i s t a . - ' t - ^ * / ^
VCdhn pieni' osä-^kanSalliSttikMst»'
menee siis suurelle .maatalousväen
osalle! ~ T o i s i n sanoen Suomessa (
s u i n k a a n ole ; ^ ' l i i a m u a l j o n teolllsuuk
sla",» k u t e n j o t k u t ^ amerikkalalsmieli
set ammatti-itkijäfr.valittavat, vaai
l i i a n vähän. ' A i v a n l i l a n ; m o n t a suu
t a ot^ elätettävänä' maatalouden nlQ
k o i s t a a n t i m i s t a . / • '
M u t t a jatkamaamme^ C A R E : n uu
t i s b u l l e t i i n l a i n a u s t a . ' Slhiä sanotaai
edelleen:
" M r . Watson sanoi, että Suomei
teollisuus:^ lepää l i i a n - p a l j o n puuteol
lisuudeU' varassa;; ' : ' K u n ^ iiuutavarali
h i n n a t latlkevat; hän. sanoi;'SiUoin-^^o^
n i a a s t t k f ö n i s i ö a^
k e s U n k e r t a i n e n työläinen ansatise<
$2.94 päivässä ja>Biitä?;p^^ maksettavs
veroa n i i n paUon^ että s e saisi p<*:
j ö i s a m « l ä a t o
- Kuten'«ftnotiW;''snomessa' tarvitaai
lisää ^ teölllsutislältctola" ja' nimen­omaan:
j u u r i fsellaislä^^: teollisuuksia
I n i l h metalUteölibtuiideh k ^ ^ ^
sUlä :>fi!%u4 t a l o u s :lepfiä l i i a n pal­j
o n pttuteoBlsuuden' yarassa", kutei
.kbir(^t^Äg-i?Ä?i*>?^^
•ejÄ-^ÄiäS;^i<Ätuu^
yfade88ä'VapaUiten Jcaiis^ " k i r o t t u ja
l i a n k k i i etattikstosa' laäaslassa 'maa- ^conymuxästien.'*.icltjfolhin Tisseissä
taloudesta", sanor' liän,. «toutta .h«HwiälBlaa' 8Uomki&feli8is&' ainerikk»-
iBiamiägai,^ joldfen ihielestä kaikki:
lahiat Edistys i£ Edistykseen pyrkiod-sälcdura.
fi^jf^l;;