Vapaus, July 29, 1969

              m
ii'' "'ilS
Sivu 2 TUstai, heiiiäk. 29 p. — Tuseday, July 29, t969
INDEPENDENT LABORORGAN
VAPAUS 9F FINNISH. CAMADIAMP'
UDailiang eddzieas: SOK €9J '
eeooBMl ^ O t m Mafl ve0l8tnBittsa Humtar iOTO <
: 1 vk: m J O O , e kk. Ceiao;
31dc»3.00 Suomeeai: 1 vk. UIJSO. 6
4ppU9 mjäsM:^ »lalBkassa huipentui m«3oiief» vuosi-
"^y^fff^^g^of^^j^. iQBipjpiy i^i^anyen 9im$sten työ, adkaeoi venS-l
^ S i l <|ei)i;n)säbief> KiQPSte^tiijL T^ioQIkovbkin teoreetl^u^ ^
IkMM» fty»rwKfafcötBi fteriaatjbejijss^ p jatton nyt täU^ het-
Jisäiä vmmi^^Um»lii^ tui^tuvien nniut^in&en satbjen
Ien fäorkeuteen ujottunejuden rdkettil^yppyjen. kautta eipsi^
HOjKiyyff jhiyfet^f^lpa^va^ J^foan vtötövoiman rat&aitseväaiii
''vif4tM«Qifleen Spt;Am^ »laitlkaUa lofeaäcuussa vuonna 1957,
OiBigie^i]^ avsna^teepi astuniiseen fiuhtiiquissa 1961 ^ia
9961» iBvvruusdulBlm fcuopen suojasta, tyhjyyteten, avajiuMsaljis-
4m triajmintjin Jne,
Apo^lt>%^M)0^ yhteydessä puhuttiin paljon Slunisen ja ko
noea eojudesta a v a m i f ^ va9ioi1nAa»ssa. Vbidaan:
nm^ että kame j^styisi teicemliäs^ p^ikiism i M ä toimista, Jpl<
hia «Bnerikkajtaaset a
meimcAtu. Mutta jos läMetään siitä, että avaruustutikimus rai­vaa
tietä avaruuteen ei vain koneille, loboteiUe, vaan myös
ihnoseUe^ oli ApoUo-teato täysin Iiiannblllinen jatfl») tafaäijcasti-sille
kokeiluille oltiinpa I s l i i ^ mitä koneiden
tai ibmisten saamien tietojen suhts^
ISssä naietessä, efciä juud omaten analhdollisuulcsiensa 9va-rmisrajoja
mitaten seurasivat canadaläisetkin viime viikolla
ApoUo-IeTumn vaiheita, jotka sinänsä olivatkin erittäin mie­lenkiintoisia
TV:n kuvaruudulta ihSihtynä.
Apollon midiistdn haastafttdu ennen l e n n ^ «Ikua tarjosi
kuv^n nuhista, jotka ymmärtävät fcansainväl&en yhteistyön
medatylksesi avaruuden faitkmtuksessa. Tämä sama säv^ on
l^jSSt^mut anierikkalaiscpi astronautin Franb Borman^
krttäisestä Neuvostoliiton vienailusta selkä neuvost(^ttolais-ten
avmiusmiesten antamista lausunnofeta.
.' Jos ^avaruuden vaUoituksesta ^rntyvä yhteisymmär^ ja
feeskinlänen iubttamus heijastuu myös "maaiapäällisäep" por
litiikkaan, ovat avaruuslennot tehneet palveluksen ihmi^kunr
naUe ^myös muussa kuin tieteellisessä suh^
Monet voivat ki£tenkin pitää Apollo X I lemK>stä suori-tetttua
valtavaa "maiina3kaiii9)pnjaa" päiväleMien palstotila ja
^ 7 1 ; kuvaruudussa aivan oikeutetustikiin liiallisena projj^-
^ii^dattekn^G^^ lojniJksi' tosiasia xmse^ e^
imnan kuulennon yhteydessä saaviite^itiin jällem suui^ e<C^
^^asen askel mendilään olevassa avaruuden tutkimiuksessiL
Apollon kuulennon aikana saatiin jo ensimmäiinen näytös
l^M» kuinka hidppoa on päästä yhteisymxnärrykseen ja yfiteis-täimäitaan
Neuvostbliäftkm jä XlSA-n välillä. Todistuksena tas-i
| on se kun ilmeisesti huolissaan olleet USAani avaaruiusviffeai-pyysivät
astronautti Pranfc Boitmania sdttamaaji ApoUoat
iöt^raHf» aikana 'Mttekovaan ja kysyanään Neuviostoliitan ava-l7^
qpV|rkai]ijoiita voiko dlla mahdollista, että NILan paria paS!*
vsäfi&Bisesimun kuun kiertoradalle saattama Luna-15 voi ollaj
baiti&si Apollon lennolle.
- Muutama tunnin kuluttu^ sai Bomum suoraan kotiinsa
siSäikeen, J0SS9 Neuvostoliiton avaiuusviifcailiijat antoivat va-kni^
iuk^ea s^ötä, että Uina-15 ei tule missään muodossa häirit-rtrang&
n Apoll<m Imtoa sekä tiedoittivat Luna-15:sta tarkat
kuikuEeitit kuun kiertoradalla.
Oljä eipaileinättä maailman kaikille flunisUle edullista, että
täHaista nopeaa ja ystäx^IJ^tä yfateistolmjntaa voitaisiin ke­h
i t y myös poJiMisissa suhteissa näiden maiden välillä.
Mm iP^ti^ujt oleioM^ ijaOffta
käita^ sairaalassa viimeisten kuu­kausiin
fflkftnä- Misiut' 4MI' sinne
ety b e n k i ^ ^ i e j t e Ja JIQI^ ker-ik
i6te)& IttttUut fl«i^ o l ^ v ^ Viimei-a^
h, i^nkU Qle^ ui^bco^utj^eltä elä-
1a^n,en ISSketiefle «aa ^fcaan ih-i^
dt^ -))yvinkin-Siairaissa. ih.inisis-
Ny^fflev jÄBee» kotoni^ ja tup-mnl^
pi mtt^m ^yy^»yoi-vaJgpL
.vftikl» )tSy4p)lJUB.tä Utyeytpi
en ypi-p»|U| tQiyQR^imh V^uM^
m pUut )iyvl$ f^bm j»^ateir&
nu4styputmii»te0ii tapauksia sai-ffiak^
tii, tnniön. t»paaniani pipti-m^
vapni^ kobt^Q, hoitajat-tajrjfln
JjjfoTJivl^lteyj» j^ ys^^^
^yys, luf}u),9»Tai^ ilroapii^rjb-
^ aivan kUin ISbeotä^ »em s^^pien
s M ä Qlevi« toisiinsa. LääkHrit
ovat Yf^mM^^^ j» ,«W»vftt poti-
M laakea keskenMo leikkiäkin.
Fottta»t «ivat voi m i m u m e ^
ett& ovat saSrfulta ja sairaalan heii
kUSkimta saa poikani t«keinlistö&tt
i^im, vaikka «i»ki» mieluisaa^
eU& ke mioilttavet ees niin hert­taisesti.
Mutta on erikoisesti er&s
rykoi&, joka naeUcein aina ynohr
d«taan sinakjn julkisessa' sana?
sa, vaikka se potilaille on mei­keinpä
kaikkein tfirkeln koko sai
reaiässa ok)9lkan«. 89 on sairaa-l^
nUtean jBsenetv jotka palka
tonta työtä t ^ e n ovat kulkeneet
eri aairaaloissa jopa vuosikymme
m.
. Töällä' Siidburyssa on monia
i^Unlsiä naisia; jotka ovat tehnee^
tätä laupendcn^ötft voosikynuner
niA. Hilja Smftfa lopetti vasta pi^,
^ t i y U 80-vuotiaana kun ei enäl
jaksanut Impi Toihmiia on muu^-
nfip Liekki Ikuin V^pausj^ JU^l- ia?*]e ^»d^iyn s a i r a a l j^
IsmLoniaiaiBille potilaalle eikä
M l l ^ ole kysytty ovatko fie
aht^tM^ ede» hyyää mtm
di^tlmunepuhymattakaan talou­dellisesta
avusta.
Samalla kun esitän kauniin kii­toksen
näille uhrautuville sairas-kuoltokomitean
jäsenille^ toiypn
— sitten kun heidän luonnon pa­kosta
on astuttava kokonaan=^r-jään
tältr tärkeitä vapaaehtoisel­ta
ftrdsarajtaan — että heidän ti­lailen
tulisi yhtä sydftmelUsiä ja
av^^i^ita henkilöitä, miehiä ja
naisi^, jotka kävisivftt sairaiden
luona tuomassa sen elämänhalun
kipiniln^ jota siellä niin suuresti
kaivataan ja odotetaan. Toivop.
että nämä uhrautuvat «airashuol-tokomitean
jäsenet saisivat oman
sairautensa aikana tuntea edes
osankaan siitä huomaavaisuudes­ta,
mitä he ovat osoittaneet viio-
USAm ^kanialaiseksi"
I}SA:il likaitKn sato Vietnamissa paljastaa jatkuvasti* uu-qia
piirteitään. Länsisaksa]^ otti hiljat^
tidn käsiteltäiv^cseen ilmJön, joika on yfttfS pöyristyttävä kuin
liä&äilemätonkan USAm Vietmunin sotaan osallistuu paitsi
^ptepkkalaisten -'säännöllisfö" ja Saigonin sotilesjuntan jouk-
WÖsJiiin sanottuja "vapaaehtoisia" liittolaismaista^
Tämän Iisaksi USA:ssa ole!kelleie ulkoanaalaisiia työpuuhis-
88 taikdtuicsdla saada myöhemni|in USAai kansalaisoikeudet.
F^^igomn sotahuUut ovat keksiineet painostuskeinon saadzi
t^^jpfCppaiset ulkJomaalaiset passitetukd yietnanuibii. Houku-
^ i l l ^ e ^ käytetään sitä, että VKetnomiin lähteville luvataan
inyönftää USA:n kansaJsajisuus paljon nop^ainunin !buin normad**
listL
N ^
sotit^inä olematta kuitenlkaänanim Ja Scun he ker^
r^.j^ääsevät Vietnamiin, nim eivät he useimman tapsukses-r
sft.enää mitään USAm k^^n^aMuuittta tarvitseS^^ Sijltä kaiit
<[^lai|^desta pitää vikidkpssg saapuva kuolema huolen.
;\ jhSästsaksaaainen Klaus Stimi£*s, 23, odiottaessäaa UlSAfn
kansalaisuutta, passitettiin VietnamiialEm Bcaatufi ja USAsn
armeöda paHkitsj hänet "poyt anoittem" pfronssisell^' täihdeUä
tunQustuikse9«i "erinomaisesta vejvolj^suudfesta ija urfjooUisuu-dwt
»" Holla?itilainen La«oe S^veren, 2(hruotiie,^^(^^ Viet-r
namissa 14 kuukauden sotinps^ jälkeejt Slenaattori Frank
Moss liäietti pojan äidillö HoKUmtiin kprjeen,^^^^^^^
tiin^ ^ 'tällaiset fiuonet miehet v^kehtavat ta2»v<aa(USA)".
Irlantilainen Pefber Nee kaatui Vietnamissa ja haudattiii)
' tISA:n lipulla koxifstetussa cukussa.kotimaansa ifmxliM\;\. Kofigr
Tessi myönsi sitten myphelmmin kalkille kolmelle e4ellä niair
nituBe USAnt kansalaisoikeudet.
- PeAtajgcMon eversti Goirdon Haggard myönsi Dör Spiegel-r
HJo antamassaan lausunnoss»^ että täimäntapaiaiien ulkxxmpar
tantit «AiBlta^ hittkan pitemm^
le, joten hän ei ole. tilaisuudessa
enfift; käymään yhtä : ahkerasti.
Vtima lit^tota im saifastellvt
viikkoja kotonaan J i , olen varmai
että hänefa ajatuksensa ovat mo­nasti
olleet Bai|'aala88a niiden po^
tiläiden hioha, joita hän ei ole
kyennyt käymftfth katsoniassa. .
V' 8iUr|»8hitoitokomlteaan oh Imu-luiiiit
näyQäMn Idi MännistA, joka
Ti61äkin käy sairaita katsomassa.
Yllätyksekseni kuulb, ^ttä Alina
Eaäund oli toiticaiasut vasemman
jalkansa niin pahasti, että hän
jnutol. viettämään tdista viikkoa
sairaalassa ja njrt kotöha ties
kuinka, kauan jalka aivan koko­naan
kipsissä.
Useat muut ahkerat emännät
ovat myös siihen toimeen osalHs-tttocet.
dhlrasfauoltokomitean jäsenet­kin
ovat ihmisiä jä heille tulee
ikää j a Bairauksia, kuten muille^
kin, Mutta kuinka monta kertaa
tänUi muistetaan, kun he aina
ystävällisinä viikosta viikkoon ja
Vuodesta vuoteen ovat kiireissään
kulkeneet kalkkien suomalaisten
potilaiden luona tuoden hedelmiä
ja makeisia. Ja ennen kaikkea on
annettava suuri arvo sille, että
he ovat »ina tuoneet potilaille i l .
maljBeksi Liekin ja Vapauden, jois­ta
moni tämän maan kieltä taitaa
maton saa ui|tisensa ja tiedot
maailman tapjihtamislij.
Joku voi kysyä miksi lehdillä on
aina rahankeräyksiä f OB jiytkih
haasteryntäys parfiailhisn ja avoi­mesti
on kummankin: lehden ta­holta
selostettu sen johtuvan or
saksi suurista postinakinjen ko­rotuksista.
Mutta koskaan ei leh­titalon
taholta ole röyhistetty
rintaa siitä, että s i eM on viiosi«
kynimeniä jaettu ILMAI6|:KSI
SVNTYAAÄ^
PÄJYIÄ
0nt., i m M /f^itima&, ek&uip
H p%«o$.7fll vuotti»;
(kninl /BiMril«, .Wp»ivdaile, Oiit,,
t ä y t t i maanantaina, elnlkutm 4 pn'ä
70 W)ftta,
V M l Kauhanen, fiudbuiy, Ont.
t j ^ ä <<«9talnai, eMkuun^^^^^
Nevter loviU. WiUowdale, Ont.,
mm k««k|viäota)na. elokuun 6
pnä 70 vuotta,
Yhd^^nrame sulkuNaten ja tutta-ysm
mmi«iwMfamL
«ikymmenien aikana muita sai­raita
kohtaan. Minulle annettiin
vielä sen verran elonaikaa, että
voin'esittää julkisesti tämän sy­dämestäni
lähteneen kiitokseni.
Hmet tuntevat kiitollisuutta, mfit
U ; vain harvat sen sanovat. Ja
onpa sattunut sellaistakin, että
sairashuoltokomiten jäsenet ei­vät
aina lähde kevein mielin jop-
Icfn potilaan luota. Senkin olen
nähnyt sairaalassa ollessani. Mut­ta
he eivät tällaisesta pahastu,
vaso yhtä ystävällisinä taas pa­laavat
samankin potilaan luo. He
ymmärtävät, että sairas Ihminen
ei aina ole sanojensa ja tekojen­sa
herra, vaaa tulee joskus teh­neeksi
sellaista, jota ehkä itsekin
tunnossaan katuu.
Helppoa ei ole ollut vuosikym­menien
aikana kulkea sairaalois­sa,
ja vieläpä kotonakin olevia
potilaita katsomassa, sillä jokai­sella
on oma elämänsä ja per­heensä,
joten se aika on otetta­va
jonkun muun työn kustannuk­sella.
Mutta se on sellaista työtä,
joka vamuuiti aut4a tekijälleen
tyydytystä ja se on varmaa, että
sairaat heidän kä}a)tejään odotta­vat.
,01en kirjoittanut ehicä jo lilan­kin
pitkään, vaikka en silti tar­peeksikaan.
Mutta halusin saada
tämän sanotuksi ennen kuin se
on myöhäistä minun kohdaltani.
, — Eräs kiitollinen.
Yllä on kuvattuna se heHö, koti asliroinautti NejI Armstmjg astui ensimmäisen'';^^ [
leensa kuun i)Innalla hedhäfcuun 20 päivänä kello 10.56 iUalla EDT. Armstronjgiax; '^^;;^^^^ 'h
mierkalttiin tällöin pysyväisesti maaiilmian histodiän. lehdidle ensimimäisejnä il^i^^ji^^/^^^ .
joika on kävellyt 3aiA^sa, Hänen kuun pinnaU ensintmäiseksi lausumansa sanat «j^yatif^^
yksi pieni askk ihmiselle,' mutta valtava haxppauskdkp ilmiiskunnalle.^' USA alluntlä•^:^'^^^;
telee parhaillaan t o i ^ , mahdtofllisesti marrastoiussa^^ ApoUoni i l ä i t äÄ
Vt^sadifxm Ho Tshi-mi)^:
KEVÄÄLLÄ RATKAISEVA KÄÄNNE
VIETNAMIN KANSAN HYVÄKSI
Vletpppvin h-yoilckäyÄtäjän, käsft-
^yÄji lisäjiÄikkoje^
pftamtJflBsa neekereiden ja työ-lailsten^
"vapaaehtoasten" määrä on paftjon suurempi kuii> Iäisten lapsia. 'Muitta parin vji-yleehsä^
luullaan. , me vuoden aikariip, kuitsqnn^t
• " Sefllaisten ulklon^iiflaiste^i, jolika 0 ^ sv^orittaneet kotir yictnamjjirj ovftt ruvenneet kos-maa
«sas9n asepalveluksen, piitätei olja pds fcutsurtitÄvIeii lis]j^U Ummm inyps yliappiltaitn ja
' ta öSnä aikana (kiin he <>(^^ loeskihJMita^
suutta. Mutta juuri nämä ovat olleet alttiiahptia tihreja Viet* • tisiiimyt loarkaarnJsJla ja kauhua
• mmn .Iäh^tävik$;. Vietnamin sotaa kohtaan yhä
Kun itt«sidentti Johnson tadik]<>inaan lyhtyi laajentamaan' laajen^ssa piireissä.
KIITOKSET
ULKOSUOMALAISILLE
Myiinteiscn kuvan rakentami­sessa
ulkomailla Suomesta ja suo­malaisista
on miljoonaisen uiko-suomalaisjoukon
panos ollut rat­kaisevan
tärkeä. Ulkosuomalais­ten
kautta monen maan kanta­väestö
on saanut ensimmäiset ja
luotettavimmat tiedot Suomesta,
sen oloista ja saavutuksista^ Tätä
tietä myös maan vientituotteet
ovat löytäneet uusia ystäviä ja
ostajia.
Kaikesta tästä ulkosuomalaiset
ansaitsevat, synnyinmaan, par­haimmat
kiitokset.
Finland Designland r.y:n asia-miehlksl
liittyneet eturivin uiko
suomalaiset ovat viime keväänä
antaneet lisäksi aikaansa j a har­rastustaan
laajan kanttätutkimuk
sen tekemiseen 20 eri maassa siitä,
mikä, "kadunmieheii". käsitys
maailmalla tällä hetkellä Suomes­ta
on. Tutkimuksen tulokset ovat
valmistuneet ja ne ovat herättä­neet
suurta huomiota sekä koti­suomen.,
että. ulkosuomalaisten
lehdistössä. Tämä ar>'okas tutki­mus
Ino hyvän pohjan jatkuvalle
työlle Suomm tuntemuksen l i ­säämiseksi,
suomalaisen tuotan­non
viennin edistämiseksi ja Sno-
Hanoi. —:• Amerikkahlset inu
perialistit ovat röjrhkeästi polkis
neet Geneven sopimuksia sytyt-tänMIlä
ihndskunnaa historian
julmimman siirtomaasodan »Het»
namissa, lausui VietnamlB demo­kraattisen
tasavallan presldeatti
Ho Tshi-mlnh Geneven Vietnam-sopimuksen
15. vnosipäivBn Joh­dosta
esittämässään vetomufcses-sa.
kertoo uutistoimisto VIA.
Presidentti Nixon jatkaa hyök­käyssodan
laajeatamista maamme
eteläosassa väheksyen Yhdysval­tain
kansan etuja, jatkoi Ho Tshi-minh.
Hän totesi edelleen ame­rikkalaisten
imperialistien esUta-väo
mielettömiä vaiitimukt^ara.
riisin neuvoUeluissa ja kieltäyty­vän
käsittelemäsa vakavasti Ete­lä-
Vietnamin väliaikaisen Vallan-komoushallUuksen
Ja Kansallisen
vapautusrintaman esittSmääkym
menen kohdan ohjelmaa, joka
muodo^a Järkevän ja loogisen
yleisratkaisun Vietnamin kysy.^
mykseen.
Viime vuoden keväiän jälkeen on
tilanne fcääntyivt raitkaisevasti Viet
namin dtBflSan eduksi, jaitlcot Ho
Tshi^ninh. Btclä-Vietnamin aluees­ta
on vapautettu neljä viidesosaa,
mi»S alaeeHa asuu 75 prosenttia
nuatn väestöstö. Näissä oloissa kut­suttiin
kooiteEtelä-Vietoamin kan­san
edustajien kongressi, joka
Vd^tä Etelä-Vietnamin tasavallan
väliaikaisien valUankutmouShallituk.
sen. TämäD ivadlitUksen on tunnus^
(tanut yli 20 vaUiota ja sen muo-dostamista
on tervehdÄty kaikkial­la.
Presidentti Ho Tshi-mirth totesi
meen. suuntautuvan, matkailun
kehittämiseksi. Ilman ulkosuoma­laisten
tehokasta apua tutkimuk­sen
suorittaminen näin laajassa
mitassa olisi ollut ylivoimaista ja
suorastaan mahdotonta.
Lähetämme kesäisestä Suomes­ta
kaikille ulkosuomalaisille ja
varsinkin Finland Designland
ry:n toimintaan liittyneille asia-miehOlemme
kiitolliset tervehdykr
semme.
Helsingissä heinäkuun 17 pnä
1969.
Finland Designland r.y.
Paavo Suoninen Veikko Konttinen
puheenjohtaja yliasiamies
edelleea {n^sidenttt Nixonin »lun-ukehnan
25,000 amerikkalaissoti-laaia
poistamiseksi Etedä-Vietnamis-ta
olevan ainoastaan silmänkääintö-t
e m p p a , jooSca tarkoKulkseina on rau
hoittaa yleistä mdieUpidetbä Yhdysr
vaOtoissa ja ulkomaäia. Vietoamiii
kansa vaatii kaikkien aimerik!ka'lais-ten
ja USA:n satehjfttimaiden jouk-fcojen
poistamista, eikä aimtastaan
25.000 tai 350,000 tai 500,000 sotii
laan ipotsl^mista: Vietfoaimn kaiuan
vaatimus on Scafiokieinv^ jouAdcojen
poistaounen ilman minkäänlaisia eh
toja. Ainoastaan tämä voi pelastaa
YhdysvailtQijen arvovallan ja estää
satojen ituSiansiene ameaikkalais-nuoi^
aisten nueiletiömän kuolemajn
RrVietnaonissa, fldororti presidäititi
Ho T^hi-mliA edelleen.
USA:n ja sensaiteMiibtien joukko-jen
poistamisen jäUoeen,^ kun Etelä-
Vietnam on vapeoitunuit todellisesti
kaikesta - xilkomaafiaisesta asioihin
puuittumisesta, väliaikaiBen kokoo-puishallitus
järjestäiä yleiset vapaat
ja demoikraattiset vaallit ikuten 10
kdhdasn oJjidmassa mainitaan. Nä­mä
vaailit suovat Etelä-Vietnamin
kansalle mälhdoUisuud^; vailtta po­liittinen
Kaatonsa, koota maansa
kansa'Uislco4cous, ' laatia maaillensa
penistusiyci ja muodostaa Btei»-
Vietnamin viraMinen kokoomushal­litus.
Niin kauan kuin Etelä-Viet­namissa
on-amierikkalaiisda joulkko-ja
ja Yhdysvaltain nufefcehaUinto,
todella vapaiden ja desnokrsstittisten
vaaiien jäirjestetmimen on täysin
mahdotonta, kxkrosti Ho Tsbi-minh
edelleea
Amerikkailaisben imperiaJistiein hä
viö Vietoamlssa on jo selvä, mutta
siitä buoOimatita he eavSt luovu suun
mrtehnastaain ja pKävät yhä kiinni
maan eteläosasta.; Vietnamin ase­voimat
ja Vöetnannin feaaisa eivät pel
kää uhreja ja känsimyksiä, vaan
ovait täymtä päättäväisyyttä jatkaa
ja luettaa' tadsteluaan ameriikikalais-ten
jouMknijen täiy^deilHseen poistami­seen
ja marione^tihaMulöen täy­delliseen
luhiatumiseeR saakka
maan rauihsaiomaiseksi yhdistämi-selasi.
Presidentti Ho TEdttiminh kiitti
«ddteen ^os&alistisia maita ja kaik­kia
maailman ranihantaihtoisaa kan­soja
Vietnaimin ktansan saamasta
arvokkajola tuesta ja ihnalsi olevan
sa ydkuutlunut, että tämä tuäd Viet
nännin kansalle sen tanstedussa ame
rikkadaiäta hyöitScaystä vastäian Viet­namiin
pelastanuse&si yhäjis&hi»
tyy ja lujittuu. '
Venetsia vajoaa ' ' '
häjaa veteen V
Venetsia, Italia. — Kan&dqv^M-set
asiantunt^t kakntmtujnrat j ^ e
viiOcoHa ^pohtimaan k a u p u o ^ p ^
tamista veteen vadoan^nlta^ ^ ä l ^
(untit^>iden knkous^^^^^^^^f^^^
päivää ja sen 011 kutsmnttri^teäolle
Italian haUitus yhdessä :¥H»^ika&>
vatus, itiede^ ja Jculttuuvj^^
Unescon kanssa. ' ,' ,
Asiantui^oilia on edessi^^Vt^
kea iieMJäevä fceksiä keino, tjeiialcua.
hissa. kanavien IkaupunlEi. saotS^iia
estettyä vdjoaimasta. k o ^ ^
teen. Vuodesta 1006 feauvMa, pi­irustus
ooi vajonnut 13*^9 firiniAiof^tnS
ija arvioiden' mukaan inmlBta'4^90
kolme sedjäsosaa kontpungista-^ 191
veden alla. , . .
NPD hankkii
tontin Bonnista
päämajalleen
Bonn. — LänsisaOcsalaistm 1 ^
polien tukea nauttivalla l i P V ^ t h
lueella on laajoja finanssäinfadolli»
»uufl^a käytettävissään pfx>päga^
damsa harjoifttaoniseern. Asioista:: hjr-vin
perillä oleva sanomaleliti Geno*
ral Anzeiger kertoi äsöcettäinNFD^
johdon aikovan bankMa aivan Hdä-tulevaisuudessa
Bonnin hailitbäkau*
punginosassa tontin, jolle se aikno
raflcentaa hyvin varustetuin ja mah^i-pontisesti
kaluiatetun uud^ tom$-:
talonsa.
NPD :n toimitalon
tulisivat olemaan liibtopäivl|i^ ja
liilitokanslerini virkia-asuqto^JIm^
Kesti NPD pitää l ä b t ö k ^ ^ f t ^ 4*
tä, että syyskuun 28.^')pSh^^'^'i^d[^
tavien vaaiion jälllceg|i;^^^;^jup.
tuksensa ; luittopaivilIe| ^
luen sen potiiJitiseQ ökiivitoeUn
keäkus «ulee siirtymään vaKiaBisck.
le tasoille. j
Uusnatsit neuvofiielevat paihail*
kan 5,500 neiiömednin Iknacoiseo ton­tin
ostosta aikoen msfUäiV^. säti
1.300.000 D-mairidoaa.
PÄIVÄN PAKINA
IOMÄMIETTSITÄ
V iHlyvin se ,loma meni! Kiitos
kysymästä.
-/OHsl- siinä mennyt toinenkin
viikko saman tien lekotellessa,
matta hyvä näinkin.
Sääsuhteet olivat mitä par­haat.
Totta kaiketi on, että vaik-"
ka meillä pohjolan asukkailla on
kova talvi sekä pitkä ja kolea
kevät, niin kesän kaunein aika.
on täällä\verraton.
Vai olisiko asia niin, että ke­sän
ihanuuden huomaa parhai­ten
hän, jonka asuinseuduilla
on vuoden mittaan vain pari
kuukautta "huonompaa rekike­liä"
kuten jotkut Canadan "mai­nostajat"
virnistelevät?
Kesäloma on tietenkin aina
kesälomaa. Sitä odotetaan ja
vietetään suurin piirtein aina
samoisda puitteissa. Jos ei ole
yärkiseä varaa pitempien mat­kojen
järjestämiseen— ja sel­laiseen
"ylellisyyteen" on meil­lä
tavallisilla virtasilla mahdol­lisuus
Vain erikoistapauksissa —
niin siitä huolimatta loman, ku­ten
joulun ja muiden merkki­tapausten
vietoksi tehdään mo­nenlaisia
valmisteluja. JPoiVeet
ovat aina suuria lomalle läh-^
dettäessä j a takaisin tultua va­littaa
kukkaro tyhjyyttään.
Sellaista, ^e lomailu on aina­kin
meidän perheessä aina ollut.
Siitä huolimatta on todettava,
että jokaisella lomalla, kuten
muillakin juhlilla, on jokin eri­koisuutensa
mistä sitä erikoises­ti
muistetaan. ,
Vaikka öe tuntuu ehkä tar­peettoman
yksilölliseltä, allekir­joittaneen
sallittaneen jutella
vähän enemmän tämänvuotises­ta
lomaviikosta.
Toiveemme olivat nyt tavallis­ta
suuremmat sillä tarkoitus oli
viettää ensin kesälomaa erään
komean järven rantamilla j a sit-,
ten m(Jnnä yhdessä Port Arthu­rin
suurjuhlaan.
Tolsin kuitenkin, kävi. "Sisä­ministeri"
kaitkaisi jalkansa jä
joutui' sairaalaan." Sieltä kotiu
duttuuan hänestä ei luonnolli­sestikaan
ollut mihinkään "ka-lareisuiUe"
lähtijäksi.
Muttä^^ ei mitään niin pahaa,
ettei siinä' ole jotakin hyvääkin.
-^'Misus" on toonia kertoja
joutunut hoitamaan tätä äijän­käppyrää
sairaustapausten sat­tuessa.'
Tämii on ensiinmäinen
kerta, jolloin allekirjoittanut saa
tehdä hänelle samantapaisia
vastapalveluksia.
Mahdollisesti ne vastapalvelut
eivät tapahdu yhtä luontevasti
ja kitkattomasti kuin emännäl­tä,
mutta "yritys on hyvä kym­menen".
Eikä se "mummon piikana"
olo niin vaikeata ole kun on esim.
lapsen piikana olo. — Sen kun
toimii vain määräysten mukaan.
Toisaalta se antaa mahdolli­suuden
tehdä vähän niitä "koti­töitäkin".
Liian harvoin tulee meille par­rattomille
partasuille mieleen
kuinka paljon on kotiemännillä
töitä "huushollin" pidossa; pu­humattakaan
niistäi jotka käy­vät
päivisin ansiotöissä ja suo­rittavat
kotityönsä illalla.v aa­mulla
ja ties koska.
Emme toivo yhdellekään per-hccnemännällc
" sairastumista:
Mutta hyvää se tekisi ukko-räh-l^
tsellee^;
.X pölyn
eVSat
iysm
t aa-jille
silloin tällöin^^
nen työhön läh '^'^
sekä emännälle ; e
tiskata astiat, sW<
pyyhkimistä;
jne: ^ ^ j a jatkaa:
tultua siitä mihiii'
muHa jäivät v ••-^..^^
Ainakin allekir^ol^nt osäa
nyt antaa paljon suuräbmanar-von_.
kotitöiden suöritöffifesta jja
tunnustaa täytyy; 'j&|ttl{;)farcini
minkin ne kotityöt.\tWifaisifai
suorittaa, mitä allekhMoRtanUt
on tehnyt. . "' J';^'^, ;
Hyvä puoli tässä on ktiitenkfii
se, että ymmärtäväiset emän­nät
eivät odotakaan meilt^ äij{&i
keppuroilta mitään eneilno(-
kaista kotitöiden suoritusta. •
Allekirjoittaneelta oli kujtei^:
kin onni "opetteluk^iudessft" si­käli,
että se sattui kesälomavU-kon
ajaksi. Mahdolliseäti ne työt
edistyvät jo paremmin "opin
kokemuksen" saannin perusteel­la?
{
Niin, ja Port Arthurissa t4-
vataan kuitenkin sillä. elokutm
alkuviikolla siellä vietetta>^
suurjuhla on sittenkin jotakin
erikoista. ' !
. • • •' ;;,
— Känsiikoura.