Vapaus, July 29, 1969

              Q 0 P ^ ® Q 0 $
tos .^eaesissa hfl
^ muiiia osa-
N^pwsitplj^^ ja
.19^185, kysyinyfc
voittDöa
^»ijsteet o l i v a t l ^ l l b
ei ollut mah-
Ikamippai-
TOieihet. voittivat
ävänä amerijskalai-
I9ct m ^ ^ ^ . ^ l f i m m v a t iybyitä. mat-
M^r^tl^lmltlaiios voitti ylivoiinal-t
s e s t t ' ^ lii^ätinfi aijalla 20,3.
- itIoätfiBiiMsan (Australian)
BOQ Oöidlie ci-vioinut <saUisbia 5,000
imlirio^-jiniBsux^ Joukaittuaan jal-bjnB
».'ä(|^^lJ9ea: päin^
J A ^ S ^ ^ Hcatsomosta feäsin
sexfPa»pa^4Q0 metrin ai/tajuolcsun
l04]/in!igwifVQSM Ja maaiiniainennä-
: o u B i : ta|>jpio golitui osittain
itSidte kahden poissaodiosta.
E r m lE^aiOuat janeativät ncga-tisvisia
yi&iyisä». Miapä Mark Mur-ro
jatdnfin fceihfiäidieitoissa viimei­seesi,
ymsSa hän tm i m a kaudella
iteai^äay^. iäbss: 90 metriä. Pituus-laiyp]/
9i xoaaälqE^ioefninätyiksen haltija
Bcb. BtaauQo sai tyytyä neljänteen
lUHaaa Jbineile mittain vaatimatto-
TDBläii <tM5« ] i la Koi^lceushypyn
«tiNipfdnnoHt^ Foirsbury sai
m y ^ txemstaa kaikki muut pa-
IP
sai rautaisaipnolcam '
Varsin kovan ja monipuoMseu;
kurssin joutuivat käymään n« 17
^tyttöä, jotka saivat todistuksensa
arvosanoineen hiljattain Kisakes­kuksessa
päättyneeltä fcofane viik­koa
kestäneeltä voimistelujoht«Ja-kurssilta.
— Seuroissa on jatkuva pula oh^
jaajisfta. On mesikö vaifcea saada hvp
ria mfulkaan ohjaustehtäfvim, siilä Oh
jaii(Hlksi ryMymamm vaatii pittkäjäu-
«Itteisyyttä ja vastognflcäyiqisfetä-ikään
ei pitäisi lainniErtua, elikä l u ^
rclt peJikääiviäIt vastuuta,
— Voinusteluoiijaadafcä ryfctytni-nen
ja toimiiman vctänttnen on keva
urabka, sanoi voimistehijobtatiakur^
srn joditatjam tarimömrt P i r i Salo. :
— Kurssilaiset oUvat iritäaaiassa
Polhjoi»: ja KesIö-SiBOmiesta. Tyt(>t
valittiJn tänne seusnojeti lahett&nien
hakemusten perusteeiUa. PoBijoisin
osanoltaija oli Kittilästä saabfta j«
<i^tea oli tyttöjä esimertcBosi Oulus-ta^
Kemin seuduUia ja Raabesta.
Tämä kurssi odi vofanisteJujobta-jan
perusSairssi, tytöt faoidutettiip
inänenoimian taeutrv^ naäsvoiinis-telun
ohjaajäc^: KurssiotQeimaan
kuiriui Ofpetusteoriaa sekä käytän^
mön liarjodtuksia, joissa viimeisen
viikxm ^kana olivat "koekaojmetna"
tyttövDm»istdiK)id€o leirfai osanet-tojat,
yli 60 tyttöä.
niaral
.;';.a>n]clieslfer;- •— MaaUmankisojen
;:(ft&isQi|.j|i)ii^^ Ron Hill
^^IBSiiSdziit^si^^ ja ^ u l u t vas-tHf
»a(Mf^ ^ • JfeOPrrBirraiHii^ mara-
«ontjupaBE^/, th^stacuuski^ailuissa
jViäddlKsMl^ Moncheste
"Sissa. 2Mo& l s , H I U otti johdon
sasm^:2A3imin.lfxB»ma ja feipit-
,p:4&^--Aasba>l3äei Derek Clayton,
§^fea J4u^Si^ onr maadtman paras
.aaka^^roajratojKlla 2.08.33,6, jäi
toiseksi ttdoksella 2.15.40,0.
I^stpn^ Nli:n
;: ttbAefpfc-^lAnatoti Skrip^
)H Iaafi(pb&a' Neuvostotia
itanmestaruudeo auaUa 2 22.37,6.
BjMu.Iode&im Nogmskissa Mos-
Ibövaoi lätBStöUä.
, i ^ ! iän käv^^ mestaruuuden vei
.yäiiai»ia .Soldateoko, aika 4.12.-
, -ay© VäBtä—
;^intt Heynion välittää
' soita ROLF HEYNO
921-7976
Thmumd K.
Swemy Realtor
' S9 8i. aalr Ave» East
T p K C B j ^ ^ ^ E i A a l e BoordJn Jäsen.
Sveitsi voitokas
yleisurheilussa
Madrid. — Sveitsin voimakas lop­pukiri
kuusimaaottelun toisena päi­vänä
viikko sitten sunnuntaina vei
maan yleisurheilijat ohi jolhdossa
olleen isäntämaan E^Ktnjan : ja
vorttooa Sveitsi kokosi 114 i»stettä.
Espanja sijoittui toiseksi 105 pis­teellä.
Seuraavina olivat E t i & a 82,
Itävalta 67, Tanska 60 ja Hollanti
54.
Canadan kauppaministeri
Jean-liBC Pepin palasi Ssket-t&
in Washingtonista ja i l ­moitti,
että täUä kertaa on
vältytty suuremmalta vehnän
hinnan alennukselta maail­man
markkinoilla. Alahuo­neen
ulkopuolella antamas­saan
lausunnossa hän sanoi
ram., että vehnän uudesta
hintatasosta on sovittu, mut­ta
ei selittänyt sen tarkem­min.
Tämän hän Banoi anta­van
Canodalle ja IISA:Ue
mahdollisuuden alentaa veh­nän
markkinahintoja Ja (u*
kiapuohjdmien mahdollisten
muutosten avulla voidaan ko­rottaa
Ranskan j a Australian
myymän vehnän hintaa.
i>res. M k m a lomail^d fCäiäfiälassa
Helsinki — Presidentti Uiho K«k
konein malkustaa yksityJBluomtpisel-le
lonxama/tkaille Neuvo^J)oliitti)oo
heltfHcloöouuin vaHhecBss», ^atfet
tapahtuu pä3niini3teiri Alefcsed Ko-syginm
esittämästä Neuvos^UUon
korkeiimnan neuvoston puhejnlehis
l9o ja neuvostohallituksen kuteusta
29. heiinSkuMa --3. eiokuuta;^"
Matka suuntautuu Kaukasiaan ja
siitä sovittiin periaatteessa jo jpresi-dentin
Leningradin-vierailun äika«j
viime toukokuussa. Visailun a i k^
ria on taaköitus suorittaa patil^ar
r€<ki y l i Kaukasus-vuorten. Muusta
nsatteuihjelmasta ei toist^useksi ole
tietoa.
Presidentin mukana^ seuraavat
hänen vanhempi adoutEmtticsa,
evefsti Uiipo Levo, tuMdtj, konsuli
Kustaa Loidumon ja luutoantti Teu
VO Hirvonen,
Presidentti Kekkosen aieinnu>t
Neuvostoliiton-viei-ailut:
Clay tuomiittiin
uudestaan 5 V.
Houston, Tex. — Liittovaltion
tuomari Cassius Glayn viime vii­kon
lopulla samaan viiden vuo­den
vankeustuomioon j a $10,000
sakkorangaistuksenv jonka Clay
sai kesäkuussa vuonna: 1967, tul­tuaan
tuomituksi USA ;n asevel­vollisuudesta
kieltäytymisestä.
USA: n piirituomari. Joe Ingra-ham
tuomitsi entisen raskaansar­jan
nyrkkeilyn maailmanmestarin
ilman minkäänlaista lausuntoa
antamatta.
Clay on edelleen vapaana
$5,000 takausta vastaan j a hänen
lakimiestensä sanotaan suunnit­televan
tuomiosta vetoomista.
Bonn solmi uudet
suhteet Jemeniin
Bonn. —^ Länsi-Saksa ilmoitti vii­me
viikolla, että se on solminut uu­delleen
diplomaattisuhteerf: Jemenin
tasavaKaan. Suhteet kadcesivat v.
1965, kun Länsi-Saksa vaihtoi suur-läl^
ttifläitä Israelä kanssa.
Länsi-Salksan ulkoministeriön tte-doiiannossa
sanotaan, että päätäs tu­lee
voimaan heti, että suurlähetti­läät
vaihdetaan nim pian lodn nvab-doIHsta
ja että hallitukset ovat päät-täneett
oUa läheisessä s^teteistyässä
talouden ja tekniäcan alalla.
f f KORKEA VERENPAINE
REUMA SAIRAUDET
K^^IEN JÄYKKYYS
PimMIKAINEN PÄÄNSÄRKY
UNETTOMUUS
tföikellkiui tletedUaciti tntldttaa msvncHtireng^ Se auttaa.
I4ä(^9^(Mliel/*on soorittamit penuteelllsfa totktannicMa japanissa-f
:f{nglt^»niwar--AmerikaB«^—NenvostoMtoBsa Ja muissa maissa . ym-
' pM'nu|apaIlon. Patentofto 43 miiasM.
' "J«kAin^<' Joka kerran on k&srttänjrt mairneetti tervejrstencasta on
täsrvU vslcnntttmnt n m (mehdytt&vfistä vailodok^esta.
FroT; Naka|;awan faUdmokset Tokion YUopistoosa osoittavat, että
veren kulkieasa marneettikentän läpi se iooisolfai Ja syntyi hdldio
n rieeftiMnotoflnen voima.
i jHoMetucflaa korkeaa vtrenpatnett», eri revnasairaakBia, nnetto-
, maatta, pitkäaikaista p&änsärkyä, peräti 60% koehenkilöbtä to-
'.' dettiln parantava vailoitas in S vQkön Inilnessa. . .
^TOKlfcaa Jo tänään, tyylikkäästi mnotolHu, tieteenisesU (atkittn
/kallan värinen mapneetli miiras, Sc m a l ^ vain 110.95 kpl.
Ontarion asukkaat lisätkää 5% myynUvero.
PUHELIN 751-2938
\ 'Leikatkaa irti ja lähettäJcää osoltbeolia
BAND SALES
, Box 3, Scarboroufh, Ontario
'' BheHM toi mafta90«oiltua muraa tilatiaiia
" n U a n . . . . . . . . . . kpL mflgneetti terveys raugaata
naiseUe/mlehcfllle •
(4e(p4/]{eskt){Oko/fiuurl
Nimi ; ...
OSdJfe
Neuvoslttdaivat olivat
Havannassa
Havanna. — Seitsemän neuvos­toliittolaista
sotalaivaa saapui
viikko sitten sunnuntaina Havan­nan
satamaan saaden kunnialau­kaukset
tervehdykseksi. Laivasto
osasto viipyi Kuubassa viikon vir
rallisella vierailulla.
Alukset, rakettiristeilijä, pie­nempi
rakettlalus. miinanraivaa­ja,
kaksi sukellusvenettä, huolto­alus
ja tankkilaiva saapuivat Ha­vannan
satamaan kuubalaisten
sotalaivojen saattamana. Laituril­la-
oli vastassa tuhansia Kuuban
j a Neuvostoliiton pienoislippuja
heiluttavia havannalaisia.
Mosambikm
vapautusrintama
aktivoitumassa
Dakar. -^Mosambikin vapau­tusrintama
Frelimo tarvitsee täl­lä
hetkellä kipeämmin kuin kos­kaan
aineellista ja poliittista t u -
kiBä Afrikan mailta, sanoi Marce-lino
Dos Santos, yksi Prelimon
kolmesta' johtajasta, äskettäin
Senegalin pääkaupungissa Daka?
rissa.
Dos Santos puhui lehtimiehille
Afrikan valtioiden järjestön OA-U:
n Afrikan vapautusyhteistyö'
komitean kokouksen yhteydessä.
Hän sanoi, että Freliroon johtajan.
Eklouard Mondlanen äskettäinen
murha oli ankara järkytys Frell-mon
jäsenille. Hän lisäsi kuiten­kin,
että Mondlanen murha on
muodostunut uudeksi vihan ja
tarmon lähteeksi portupUläisia
kolonialisteja vastaan taisteleval­le
Frelimolle.
Dos Santos, joka on Frelimoa
johtavan kolmimiehisen presi^ept
tineuvoston jäsen lisäsi, että järr
jestön taistelu, joka on jatkunut
Mosambikissa viisi vuotta, on v i i ­me
aikoina aktivoitunut ^ huomat­tavasti.
Hän sanoi, että Frelimo
tarvitsee tämän vuoksi tukea Af­rikan
mailta enemmän kuin kos­kaan
^lemmin.
Dos Santos lisäsi, että Freli-molla
on tällä hetkellä 10,000
sotilasta, j a että järjestöllä on
valvonnassaan noin-viidennes Mo­sambikin
alueesta.
YHDESSÄ VASTUSTAMAAN
HERÄÄVÄÄ NATSISMIA
Itämeren viikon naistien kofeoidcsm vetoomus
itämeren viikon 1969 kansain­välinen
naiseen forum tervehtii
sankarillisesti taistelevaa Vietna­min
kansaa ja erityisesti sen ur­heita
ja rphkeita naisia. Vakuu­tamme
uudelleen solldaarisuut-tamme
oikeutetussa taistelussan­ne
ja tuemme vaatimusta USA:n
aggression välittömästä lopettami­sesta
ilman ehtoja, sanotaan Itä­meren
naisten kokouksen Rostoc­kista
lähettämässä sähkeessä.
Mainittuun naisten kokoukseen
osallistui Suomesta edustajia Suo­men
naisten demokraattisesta liitoa
ta, Sps.dem.naisliiitosta, Keskusta­puolueen
naisista, Liberaalisen kan-sai^
uolueen naisista. Pienviljelijäin
liitosta. Naiden kansaunralisen rau­han-
ja vapauden liiton Suomen
osastosta, TUL:nnaisj»)stosta, Suo­men
sairaanhoitaijain liitosta, Ko^
koomUksen naisten liitosta. Yhdistys
9:stä ja lisäksi oli edustaijia SNDL:n
piirijäijestöistä.'
Naisten kokous antoi myös seu­raavan
julkilausuir^:
Me Tanskan^ Saksan demokraat­tisen
Tasavallan, Suomen, Islan­nin,
Norjan,' Puolan Kansantasa­vallan,
Buotsin. NeavostoUlton ja
Saksan Liittotasavallan naisteö
edustajat olemme kokoontuneet
RostocUhi Itämeren vSikolle. E-dustamme
erilakia järjestöjä,
maailmankatsomuksia ja yhteis­kuntajärjestelmiä.
Tietoisina ^vas­tuustamme
toivomme ^yksimieli..
_^esti pysyvää rauhaa; j<rfui takaa
turvallisen elämän ja on-lastem'
me tulevaisuuden perusat
Toteamme suurella '^dytyksel-lä,
että rauhan voimsft maiss:^me
ja koko maalimassa jatkuvasti kas­vavat
ja yhdistyvät puolustamaan
rauhaa.•TunneaHno ikuuluvamimc yh
teen kaikkien maoiliman naisten
kanssa, jotka työskentelevät rauhan
demokratian ja riippumaliomuuden
puolesta.
Maanosamme on jo odut kahden
niaaifanauoidan näyttämö. Siitä huo
limaitta 'Icansojeonme turvaHiUsuutlia
ja maailmanrauhaa uhdcaavait jänni­tystilat
ovat yhä olemassa eikä Eu­roopan
turvallisuutta ole kyetty ta^
kaimaan.
Uusnä<5itatB0t mdlitäriätiset piirit
Salksan Liitlotasavaillassa vaaranta­vat
positiivisen kehityksen Euroo­pan
sydämessä. /^Itiä tosiasialta me
enune saa sulkea silmiämime. Mc
vohnme^ mitata pöliitiidooijen rau­hantahtoa
vain heidän tdcofjensa pe­rusteella.
EnMnei^dota ho iitä vain
julistuksia vaan valmiutta konk­reettisiin
toimenpitetntn rauhan
puolesta.
Rauhan ja Euroopan kansojen
etujen mukaista olisi, että nykyi­sin
olemassaolevat sotilaalliset Uit
toutumat purettaisiin, että saatai­siin
aikaan jännityksen lievene­minen
ja rauhanomaiset suhteet
kansojemme ja valti<Memme vä­lillä,
ja että yhdessä asetumme
vastustamaan jälleenheräävii nat­sismia.
Euroopan kansojen ja rau­han
etujen rankasta olisi, että
kaikki Euroopan valtiot sohnisivat
keskenään normaalit suhteet ja
että molemmat Saksan valtiot tun­nustetaan
kansainvälisoikendelli-sestl.
Rauhan ja Euroopan kao5C(}en etu
jen mukaista olisi, että kaikJki Eu­roopan
valtiot allekirjoittaisivat
ydinsulkusopimuksen tätkeänä i^as-keleena
asebtariisutman tidlä.
Kannataanme kaikkia todmenpitei-tä
ja ehdotuksia, jotka lähentävät
Itämeren maita toisiinsa, sillä val-tioidcmme
välisen yhteistyön lujit­taminen
tasaorvoiselta pdhjalta on
omiaan vahvistamaan Euroopan rau
haa.
TVxivomme kaikkien Itämeren mai
den kansojen tekevän pai^haansa jot
la Euroopan turvallisuuskonfei'eRS-si,
jonka isäntämaaksi Suomi on
taaijoutunut, tulisi onnistumaan, .
Vetoamme kaikkiin Itämeren mai
don ihmisrin, erityisesti naisijärje>
töihin, jotta ne toimisivat myön­teisen
ja rauha£*taibtoisca ilmapSrin
luomiseksi.
Euitx>opan turvallisuus on meille
kaikille elintärkeä. Tämän puolesta
haluanune yhdessä työsfceroieUä.
Toteuttakaamme yhteinen tavoit­teemme:
"Itämeri rauhan merek«i".
1) 1958 2 2 ^ L 9, ^ m m f f v ^
valtiovierain l(«>^V<)i$tPi^|^^ ^.
Voi-oshUoy^ kutsusta. ' 'V.
2) 19Ö9 ' 2 1 ^ . , 1. €|>äivfrallinen
vieraUu t i ^ g r a k t a i , sen kaupikn-kinmostoo
m ^ m o i o i f ^ m Suur-
3) i m i o i w a viffäiiJm» v i « # « ^
—24. 1|. M>in|al*ri!j!^eviy«^oa
johtajan N. S. Hrii^attshin^ e s l ^
mästS haUftuicEea kutsusba.
4) 1861 matka Nov^ostbi^^
11. I^euvotteSut nootista.
5) 1992 3—17. lO. ykntyinen lo^
mamatira: ' Orushtsiieviii» kutsusta;
Rva: Kefldknnm nu^
€) 1888 maiTO»Hl<>uä*&uw»a jäil;
leen imishtGibe^ iöutsu mets^ys-metiEaUe
Mosbovaen.
^7) 1964 matiöan aihe>ena Nikii^
HrushtBheviQ 7(MvntitasyntyDiäpai-v
S t
B ) 1865 fireEBdentti viipyi viisi päi-vfiä
TasJUkemtifisa, KbnlkovaBsa ja
Lmingraicäsfia pahiumatkaiiaan In-f
tiast», 21>^. 2.
0) 1968 jouhtoiussa päämloistefi
Kosyginin vieraana mieitsästysmair
kama.
10) 1966 25. 8.—2. 9. lomamatka.
Neuivotiteluija ja keskusteluja JSlreäi-nevin,
Kosyginin Ja PodglOffiUn Unis­sa.
11) 1967 4 - ^ . 11. osalliBtui lo­kakuun
vaUindaanouksen SO^vuoUs-juhtiin.
12) 1988 13^14. 6. yksityinen vjr
liistysaiatfca mm. BaikfiUHle.
13) 1969 1 8 ^ 1 . 5. Leningradis­sa.
Neuvott^u Ko^ginin koissa.
Kumpi tästkeämpi:
Mars vaiko
kotimaan taip^t?
New Yorik. Yhdfj^aitatn vara-ppesldentti
Spiro Agnew toisti maa-nantainai
ehdotuksensa, jonka mu­kaan
Yh^isvaStain olisi läheteUä-vä
ihminen Marsiis tämän vuosisa­dan
loppuun mennessä.
Eräät senaattosit arvQstetivat Ag­nesta,
kun hän A^ploiUo-Uti i$hti'>-
pä^vänä 16. heinäkuntia lesitti ^
dotukäensa. He esittivät epäilynpä,
onko lisääntyvä 0varuud$q6itkim^s
välttämätöntä Yhdysvaltain kasva­vien
kotimaisten taipeiden vuoksi.
Agnew sanoi kohta Kiluhun las-tkeut^
u^ifsen olUlosen as^ban^ässaan
haa$(aheilulauswmos9a olevansa
hämmästynyt seo JOt^io^, että hä­nen
ehdotuksensa ei ole saanut fco-vhdcaon
BumioiHista vastaanottpa
cr9j5E£ piireissä.
"TOhän saakka harfcktaaiemme
tietojen nuikaan ei ole {>ailjoakaan
epäilyjä siitä, etteivät Marssin, olo­suhteet
olisi kaikkein lähinnä mei­dän
planeettanmie olosuhteita.
Tästä syystä o» mielestäni järiceviä
iruurnilella ihmisen lähettämistä
Marsiin vielä tämän vuosisadan ku-hiessa",
Agoew saijoi.
TULIPUNAISET
RUUSUT
piimimme monivuotisen
ystävän ja toveriin
HILMA
RASMUKSEN
MUISTOLLE
Kuoli elokuun 5 pnä 1968
9aaa ia Eino Wni. Salo
Sadle ja Eino Erkkilä
Olga ja Arvo Salo
Helmi Tervola
Sylvia NJlomolä
TORONTO ONTARIO
600 milj. seurasi
tv-lähetystä Kuulta
Geneve. — Euroopan yleisradio-
Uitto EBU arvioi viikioo sitten maa­nantaina,
että noin 600 miljoonaa
ihmistä, eli viidennes koko maail­man
asukkaista, seurasi suoraa te-lcvisi(
Hähetystä ensimmäinen ihroi-sep
astumisesta Kuun pinnalle.
Suora lähetys Kuusta televisiM-tiin
49 maahan, mm: useimpiäi Itä-
Euroopan maihin. Kuvat välitettiin
Eurooppaan Tyynenmeren ja In-tianmeren'
yläpuoleHa olevien vies­ti
t^co^iden sekä Japanissa j » Eng
lännissä olevien naaa^asemien kaut­ta.
EBU Antoitti, eMä ttilastoUisiin
tutkimuksiin pohjautuvat arvipt vai
nristuvat vasta usean viikon kulut­tua,
muftta että alustapsien arvioi­den
mukaan Ikatselijamäiärä oli noin
600 miljoöDaa.
'ai^unto
; P^rt i\i^'hur.>r:r Suiijritlb^vje-r
^ t a oM jo. 84apvw\(t> tftnhe e^-
llajtä^^yy kfiuasa^va^Biija JdÄstÄ
päin, sillä urjeil»
"matkalla oUaäil" ja
täiisi sa^da".
KApÖa TIEST JOHTAyAT
PQÄT AftTKfOHnN JÄ IQiRfcm
«»mSTOON ENSI ^bAiJTi^t-
NA.' • ; "
Suur^hl8numero|)sa j^Ulail9tun
teydesaä ifmenee^ei^ i i M l i e ^ i ^
tervehdyksen kaupungin piiol^c^
eslttftft sunnuntaina. K y t iim Imi-tenkin
hän ja kauputtgfan Icfrjuri
lähettänyt vaUtukiien, «ttJl hiin
joutuu sunnunltaitia Ifthtem&äia
pois kaupungista ja siksi hfthiaifii
lauantaina e^tfittävln jjuhlaoh-jelman
yhteydessä tervehiia. Tä­mä
muutos ehdittiin : «aämaan tie-d
o i t e t ^ T^Hmm Pälv&lehden
kautta viirn» lauantailta.
Toivottavasti myöö Vapauden
ja U e k i ^ lukijat ^aoarfoivi|t tä­män
j a lähtevät joiauantditta ur­heilujen,
päivälliatar joihin j a ilta­päivän
monipuolisen juhlaohjel­man
nauttimiata varten Isliun
ParikHI?. > .
Kaupungista bussi lähtfee jo H^l-lo
7 aamulla efiai k e ^ i i , töläen
kerran 9.30 ja kolmannen kerran
11.15 aamulla.
• • •
Kummaan, ?prt ^ r t t i u d n ja^
Fort Williamln kaupunkien val­tuustoa
nyt lopu^Ui^U p a ^ y i^
jrksio^eliaelni 8^ ;kai^(M\r
jeju auki pjt^nei^ nor^h^o{p|n
aalUtaan läp^ vufMl^^^t^ g»
pi^rjantäina (tavallia^ti^ kfU^ i9
liilalla) sekä jouiukuMsat» -j^k^
airkipäivän Utana^ ;^TH.
' ' ' ' " ' ' • " y " ' ~ ' '
kuilkafuslkoateoiKi 11 p.
Toronto. Torontoa osastof
elokut^ kokona a i l ^ i y . n M ^ ^
viikolla. dilB se pidetääh haalillä
maanantaina elokuun 11 pnä, k ly
8 iUa|l«u Joi||i(ikuiita.
360,(MN>:Ue
LjubljfSiaiQai
Varsova. — Ljubljanan kau­pungin
UUtellä tijafameen toisef
maailmansodan aikaisen keskitys­leirin
paikaUe rakennetaan suuri
natsismin u h r i e n inuistomei^kk^.
Udubljannn keskitysleirissä /M^
surmansa y l i 360,000 ihIm8tä^ jo
ka oli koottu täane 28 e r i nnaa-ta,
'
Muiatnmerkinc korkeHfdeltsi tvi-tee
11 mafaa; BamanBlkaiBt^
nakenteilla mausoleumi, jol^pn se­lvitetään
keskitysleirillä surmai|-
aa aaanejden ruumiit ,.. ^: :..
' Ij^uistpmerkin paljastustilaisuus
m . \ syjnkUuH 1 1 ' päivinä, • joUöip.
tulea kuliit^kai 30 vitpttalliUeV:
Sia^san hyökkäyksestä .Puolaaj..
Kuun pinta htenna hielaa fal IMell
Houston. ,— AppJlo U ; n lasikfiu-tunUsaliAscin
Koitik^ nd^hlsU^ ku­vaili
viikko sitten mAantantajipa ym»
pädUään olevan :äiUaisuadeo nier
ren piotaa ja kertoi sen olevan täyn
nä monea^iuatoisid ja ^Mtoiaia sekä
erirakenteisia ^ttereita.- AatrjH^-
tit Neil Aimsliröng ja Edvin;Aidiin
keskeyttivät hetkeksi n&antiralmia'
teluirsa selostaakseen radioteitse
lasikeuhunispailEen; yn^tiidsUSiii ja
maanantaiseUa loiukäveb^^ kerty­neitä
tietoija.
Me lasikteuduimme suhteellisen
'saiselle kraatenkentälle, sanoi Arm
strong. Hän lisäsi, että Kuun pin­ta
oli "hyvin hienoa hietaa tai lie-
Kixonin ke^ustehi-aiheef
paljastettu
Wa8hington. V-PreiSÄidentti Niit­on
keskustelee rauhaäjtä,; idän ja
lännen suhteista seka Yhdysval­tain
j a Romanian Velisestä- kau­pasta
Romanfan johtajien kansifa
kakfiipäiväl86}lä Romaaian^viera^-
lullaan elokuun: alussa, ilmoitti
Valkoinen talo viime viikolla.
Valkoisen talon edustajat eivät
kuitenkaan paljastaneet lähempiä
yksityiskohtia ssrlstä, jotka johti­vat
presidentti Nixonin päätök­seen
tehdä virallinen vierailu Ro­maniaan.
Vierailu tapahtuu 2. ja
3. elokuuta.
Amerikkalaiset ovat ilmoitta­neet,
että presidentti Nixon op
valmis keskustelemaan mistä ta­hansa
kysymyksestä, jonka R Q -
manian johtajat haluavat otta^
esille Bukarestissa käytävissä neiu
votteluissa. Vielä ei tiedetä, aiko­vatko
romanialaiset ottaa esille
Kiinan kysymyksen Romaniaa­han
pidetään Kiinan parhaana
"puhetorvena" länsimaihin päin.
. Romanian edustajat ovat kiis­täneet,
että.Nixonin tuleva vie­railu
olisi vihamielinen ele Nei^-
vostoliittoa kohtaan, j a että neu­vostoliittolaisen
laivasto-osaston
vierailu Ku ubaBsa olisi vnfltatoimi
Nixonin vierailulle.
Paavi:
On muistettava
sotaa ja naikaa
CastelgandolfO; — Paavi Paa­vali
kehotti viime viikolla päät­tyneen
kuulennon ihmisiä muis­tamaan
maailmassa Vallitsevan
sotatilan j a nälänhädän avaruu-denvalloituskllpailusta
haoUmat>
ta.
Puhuessaan kesäasuntonsa u l ­kopuolelle
kerääntyneille pyhiinr
vaeltajille paavi sanoi: "Tänä i h ­miskunnan
todellisen voiton päi­vänä,/
jolloin voidaan alkaa puhua
avaruuden halUtseihiäesta, emme
saa unohtaa ihraisen hätää ja
heidän velvollisuuttaan hallita i t ­seään,"
Nälänhätä ahdistaa vielä monia
kansoja, paavi lisäsi j a kysyi,^ mi­ten
ihmiset toimisivat, jos tämä
asiantila jatkuisi ennallaan tai
pahenisi. — Tieteellipen kehitys
on saavuttanut huomajbtavat jipitr
tasuhteet. paavi itanoi j a jatkoi:
Tekniset välineet, ihmisjärjen ja
ihmiskäden tekemät tekniikan i h ­meet
viehättävätineitil j a herät­tävät
meidän ihal|upln|e aivan
hulluuden rajoilla asti; mutta juu­ri
tässä on vaara. Meidän täy­tyy
varjella itseämme tältä tek­nisten
välineiden jumalolnnilta.
Parhaimmat
onnittelianme
yhteiselle vuotuiselle
suiirjuhlaQ^I
Hauskaa juiblä-fiJkaa
Alina ja Jack Jackson
R. R.^ä, Fort Williaim, Out
te^itl** j a $itä voi verrata gr»-
flittijaUheeseeo, jofl^E^ Maassa
^ t y y taUvfioredi^uicausten yhtey­dessä.
— PintalkeaToksessa pn myös jouk
«BP enipiaia kiii|ka^ jotka ovat
l^k!«im)iu»tö^>'-^^ ^a-kemtxjsiä,
hän jalkoi: Hän vertani
jbitaän löhkairäita maan basaltt^-
lobkareisiin ja sanoi, että toisläf^
oUfcristylin tapaisia'«^^^
nuö» ainakseo seassa.
: l ^ ^ t m a a i i U f f i U i •• o l i ^useita
csiinpii^äviä pieniä jä>hkaireita,' mu|^-
1 a ei niin paljon kuin alunperin
aiotusa laskeuitumiäcohdassaj- joo-yli
he lensivät sunnuntaina. Hän
huonnautti kuvaiMeensa •• alkuperäin
tä lasJkeulunufdEOhik^ «uaäunt4-
na kaSlioiseiksi kraattorikä; j(itavc|ri
hieman isdmpi kuin J£äkapaäQk)kc^-
tä. Kraaltori tuntuisi voivan "juu­ri
jä juuri mahUia Aslordomiib",
Houstonin lasikattoiseen urheihrtl-laan,
hän lisäsi.
Wm% swv*t Kuun
pölyä vatsaiansa
dalt Ridgp, Ttjmiipssee. - Hiif^
saattavat olla avuksi pyrittäes^
määi-ititeileniään, onlko; Kuussa m i i^
käätj^ista m ^ ä . Af)Ollo^stii^äu^
tien ^öi«3l8> toiomay pötyä ruiskute­taan
pieni määrä hiirien vatsaan.
. HiiEen. lealktioiata toivovat Osjk
Bidgen tiedenpiehet voivansa päätel­lä.
sisältäSkA knupöiy minkäänlai­sia
elätviä organiamojai ja edeiSee»,
pyatyivätkö cOäimet kehittämioc it^
sessään suofjamekamsmin 'rieraita
aineita vaistaea}.
A yffiikin s' BniijMiiiiaa amesikka-la|$
UDäkeeaiilkää^yli 10 m i ^
Tiaa fcäom jatknnrafita aliraviitam^
Ulasta TDan^beesta kärsrvät eniten
l a p ^ ^uai# i^4^^ ma-
Ican kuolee YhysdavfUoisisa vuosia
|ajlp )H|tiSm$tt^Qnään ravinnon vuo^
3,000 lasta.
TERVETULOA
JUHIAVIEBAAT!
L H. AHO
JEWELLERY
SooQMlsinen kellosepinUike' -;
R o \ 9 K Elgin ja B^löva '
Puhelin 344=2591 j . ^
315 Bay Street
Port Arthur - Ontario
ONNITTELUMME
CSJ:n J A SCAUL:n SUURJUHLALLE!
Tervetuloa juhlavieraat
IRON RÄNOE BUS LINfS LTD.
294 Memorial Ave. Puh. 345-7387 Port Arthitr, Önt.
K u n t a r v i t s e t t e bussia kysykää meiltä
4^ Erlkois-buasoja pitempiä matkoja varten
€> Busseja läkelslUe jufalapbikolUe
• Koulubussoia